- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1 Meri-Lapin ympäristölautakunta Meri-Lapin ympäristölautakunta VESIEN JOHTAMINEN KARPPASENTIELLÄ 818/ /2014 MELAYMP Valmistelija ympäristötarkastajat Minna Karhunen ja Jorma Iso metsä: Aimo Karppanen on toimittanut Meri-Lapin ym pä ris tö lauta kun nal le kirjeen, jossa pyydetään ratkaisua vesien joh ta mis ta koskevaan kiistaan. Asia koskee Karppasentien varressa ole van ojan olemassaolon oikeutta. Kirje on liitteenä. Ympäristötarkastajat Jorma Isometsä ja Minna Karhunen kävivät paikalla katsomassa tilannetta yhdessä Jukka Yli mäi sen ja Aimo Karppasen kanssa. Paikalla todettiin, että asia kos kee myös tilan omistajia eikä oja-asiasta voida so pia. Kiistan kohteena oleva oja on tilojen ja rajalla. Karppasen mukaan rajalla on ollut oja, jota hän on pitänyt kunnossa, mutta Ylimäisen mukaan oja on syn ty nyt luvattomien kaivuiden seurauksena. Edellä mainittujen tilojen omistajilta on pyydetty vastine Karp pa sen kirjeen johdosta. Vastineissaan Mauri Uusitalo ja Jukka Yli mäi nen vaativat ojan ennallistamista. Vastineet ovat liitteenä. Jorma Isometsä on antanut kehotuksen alueen en nal lis tami ses ta. Kehotuksen johdosta Karppanen on toimittanut ympäristölautakunnalle päivätyn vaatimuksen ojan muuttamisesta avo-ojaksi. Kehotus ja kirje ovat liitteenä. Vesilainsäädäntöä Vesilain (587/2011) 5 luvun 5 mukaan kunnan ym pä ris tön suo je luvi ran omai nen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä lupaa tai joka ei käsitellä ojitustoimituksessa, ja joka ai heutuu 1) ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poik ki; 2) ojan suunnan muuttamisesta; 3) veden johtamisesta toi sen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai 4) muusta vastaavasta syys tä. Ojitus on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa ylei sen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoi tus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta li sään ty-

2 mis tä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan va hin gol li seen seuraukseen verrattuna. Ojitus on lisäksi toteutettava niin, ett ei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä. Jos vettyminen tai muu edunmenetys kui ten kin on huomattavasti pienempi kuin kustannus, joka hank kees ta vastaavalle aiheutuisi tällaisen seurauksen estämisestä, hank kees ta vastaava saa rahalla korvata edunmenetyksen. Hyö dyn saa jan tai hyödynsaajien on pidettävä oja kunnossa siten kuin 7 :ssä säädetään. (Vesilaki 2:7, 5:7-8) Jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, vesilain 5 luvun 9 mukaan hyödynsaajalle voidaan antaa oikeus: 1) johtaa vettä toisen ojaan; 2) tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle; tai 3) ryhtyä puron tai noron per kaukseen toisen alueella. Oikeus voidaan antaa, jos se on tar peen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai va hin gol li sen vettymisen tai muun edunmenetyksen estämiseksi. Oi keu den antamisesta päättää kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai nen, ellei ojitus edellytä lupaviranomaisen lupaa tai oji tus toi mi tuk sen päätöstä. Vesilain 5 luvun 10 mukaan toisen alueelle tehtävä oja on si joi tetta va kiinteistön rajalle tai muutoin sellaiseen paikkaan, että siitä aiheu tuu kiinteistön omistajalle mahdollisimman vähän haittaa. Avonais ta ojaa, ellei se ole kiinteistön rajalla, ei saa ilman omis ta jan suostumusta tehdä toisen erityiseen käyttöön otetulle alueelle ei kä myöskään, ellei se ole välttämätöntä, toisen salaojitetulle alu eel le. Ojaan katsotaan kuuluvan uoman kummallakin puolella yh den metrin levyinen piennar, jollei sitä ole määrätty leveämmäksi tai maan laatu vaadi leveämpää piennarta. Maanomistajalla on oi keus käyttää ojasta nostettu maa hyväkseen. Jos maanomistaja ei halua käyttää maata, hankkeesta vastaavan tulee panna maa ojan viereen tai muuhun sellaiseen paikkaan, jossa se ei aiheuta maan omis ta jal le haittaa eikä estä veden valumista ojaan tai ai heu ta ojan luiskan sortumista, taikka viedä maa pois. Toisen kiin teis tön kuivatusta palvelevaa ojaa ei saa perusteettomasti tukkia tai veden juoksua ojassa estää. Vesilain 5 luvun 4 mukaan ojitusta koskeva asia on käsiteltävä ojitus toi mi tuk ses sa mm. silloin jos yhteisestä ojituksesta ei voida so pia ja hyödynsaajia on vähintään kolme. LIITTEET Karppanen Aimo, kirje ja kartta Uusitalo Mauri, vastine Karppasen kirjeeseen Ylimäinen Jukka, vastine Karppasen kirjeeseen Isometsä Jorma, kehotus Karppanen Aimo, kirje YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ AAPO MÄENPÄÄ:

3 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Ympäristölautakunta päättää tehdä asian johdosta katselmuksen ja valitsee keskuudestaan katselmukseen osallistujat. Vir ka mie his tä katselmukseen osallistuvat ympäristöpäällikkö Aapo Mäen pää ja ympäristötarkastaja Minna Karhunen. Lautakunnan edustajiksi katselmukseen valittiin Tarja Tapio ja Eija Tervahauta. Ajankohta päätettiin sopia myöhemmin. MELAYMP Valmistelija ympäristötarkastaja Minna Karhunen: Karppasentien ojalla pidettiin ympäristölautakunnan päättämä tarkas tus Tarkastuksella to det tiin, että tilojen ja rajalla on oja, joka on Karp pa sen tien päästä putkessa siten, että Karppasentien vie res sä on leveä kulkuväylä ojan yli. Ojan kohdalla on rumpu Karp pa sen tien ali. Tilan puo lel la on vähän puita ja tilan puolella on peltoa. Tarkastuksella yri tet tiin löytää ratkaisua ojaa ja Karppasen kiin teis tön kuivattamista kos ke vaan erimielisyyteen. Karppanen toi esil le, että paikalla on ol lut oja aiemminkin ja hän on vain pe ran nut ojaa, jotta vesi saa daan johdettua pois hänen pihaltaan. Uu si ta lo ja Ylimäinen pi täy tyi vät vastineissaan esittämissään nä ke myk sis sään. Ylimäisen mu kaan paikalla ei ole ollut ojaa eikä ojas ta ole hänelle mitään hyötyä, joten siitä on haittaa. Ylimäisen mie les tä Karppasen tulisi ava ta Karppasentien varren ojaa ja johtaa pi han kuivatusvedet Uu si ta lon maalla olevaan laskuojaan. Tämä las ku oja on noin 70 met rin päässä tilojen ja ra jas ta. Osapuolet pi ti vät tarkastuksella kiinni aikaisemmista nä ke myk sis tään eikä asias ta päästy sopimukseen. Muistio tar kas tuk ses ta on oheisaineistona. Myöntäessään vesilain mukaisen oikeuden viranomaisen on viran puo les ta määrättävä hankkeesta aiheutuvat edunmenetykset kor vatta vak si. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee sen myön tä mään oikeuteen liittyvät korvausasiat. (Vesilaki (jatkossa VL) 13:6, 13:7) Tarkastuksen jälkeen tilojen ja omistajilta on kirjeit se pyydetty ehdotuksia edunmenetyksistä [1], joita ojan mää räämi nen pidettäväksi nykyisellä paikallaan aiheuttaisi tiloille. Mauri Uusitalo ( ) on vastannut [2] kirjeeseen toteamalla

4 muun muassa, että osa rajalla olevasta ojasta on kaivettu vuonna 1966, mutta ojan alaosa on jätetty kaivamatta noin 25 metrin mat kalta Karppasentiestä. Uusitalon mukaan Karppasentien ojat on teh ty noin 1950-luvulla, mutta sen aikaiset ojat ovat menneet um peen, mikä johtuu ehkä raskaampien ajoneuvojen käytöstä. Uu si ta lo kysyy lopuksi onko kyseessä luvaton ojan kaivuu muitten mail le. Hän ei kuitenkaan esittänyt edunmenetyskorvausvaati- muk sia. Myöskään Ylimäinen ei ole esittänyt korvausvaatimuksia edun me ne tyk sis tä. Edunmenetyksenä korvataan muun muassa kiinteän tai irtaimen omai suu den tai sen osan menettäminen, vahingoittuminen tai huono ne mi nen, omaisuuden käytön estyminen tai vaikeutuminen, sen tuoton vähentyminen, edellä mainituista seikoista aiheutuva ar von aleneminen sekä omistusoikeuteen perustuvan muunkin va ral li suusar voi sen edun menettäminen tai samalle omistajalle kuu lu van muun kiinteän tai irtaimen omaisuuden käyttöarvon vä he ne mi nen tai arvon alentuminen. (VL 13:9) OHEISAINEISTO Viitteet Maastokartta sekä ilmakuvakartta alueesta Keväällä 2015 otettuja valokuvia ojasta Muistio pidetystä tarkastuksesta Mauri Uusitalon selvitys Karppasentien oja-asiassa Kuuleminen edunmenetyksistä oja-asiassa, kirje Jukka Yli mäi sel le sekä Henny ja Erkki Uusitalon perikunnalle Mauri Uusitalon selvitys oja-asiassa YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ AAPO MÄENPÄÄ: Ympäristölautakunta päättää asiasta seuraavaa: Antaa Aimo Karppaselle kiin teis tön sä kui vat ta mi sek si oikeuden ojan tekemiseen tilojen ja rajalle, pai kal le, jossa oja nyt sijaitsee. Ojaa ei saa tarkoituksettomasti le ven tää. (VL 5:9, 5:10) Ojan sijaitsemisesta rajalla nykyisellä paikalla, kun Karppasentien puo lei nen pää ojasta on putkitettuna, kuten tarkastuksella to det tiin, ei aiheudu merkittävää edunmenetystä, joka olisi korvattava. (VL 5:12, 13:1, 13:6, 13:9) Ojasta hyötyä saavan tulee pitää oja kunnossa. (VL 5:8) Perustelut Vesilain 5 luvun 9 :n mukaan kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omainen voi antaa hyödynsaajalle oikeuden tehdä oja toisen alu eel le, jos ojittamisesta ei sovita. Oikeus voidaan antaa, jos se on tar peen alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten. Karp pa sen

5 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: kiinteistön kuivattamista varten tarvitaan vesien joh ta mis reit ti tilan toisella puolen olevaan isompaan ojaan. Vesilain 5 luvun 10 :n mukaan oja on sijoitettava kiinteistön ra jal le tai muutoin sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutuu mah dol li sim man vähän haittaa. Avo-ojaa ei saa tehdä ilman omistajan suos tu mus ta toisen erityiseen käyttöön otetulle alueelle. Kiin teis töjen rajalla olevasta ojasta, joka on putkitettu Karppasentien puo lei ses ta päästä siten, että ojan yli on kulkuyhteys tilan pellolle, aiheutuu vain vähäistä haittaa. Ojan sijaitsemisesta rajalla ei aiheudu vesialueen pilaantumista ei kä vesilain 3 luvun 2 :ssä mainittuja seurauksia, joten ojan te ke mi nen, käyttäminen tai kunnossapito ei voida katsoa vaativan ve si lain mukaista lupaviranomaisen lupaa. (VL 5:3) Tilojen ja edustajat ovat ilmoittaneet, että heille rajalla olevasta ojasta ei ole mitään hyötyä. Hank kees sa ei voida katsoa olevan kolmea hyödynsaajaa, minkä vuoksi han ket ta ei ohjata oji tus toi mi tuk seen. (VL 5:4) Uusitalon selvityksestä sekä tarkastuksella käydyssä kes kus te lus sa kävi ilmi, että rajalla on ollut oja noin 25 metrin päässä Karp pa senties tä eteenpäin eli ojitusoikeus annetaan tällä päätöksellä noin 25 metrin matkalle. Ylimäinen ilmoitti tarkastuksella , että hänellä on molemmin puolin ojaa luon non hoi to pel toa. Alueella ei ole mitään rakenteita. Ylimäisen omistaman tilan puolella pelto ei yllä kaikilta osin rajalle ja ojaan asti, kos ka sillä puolella on ojan vieressä joitakin puita. Oja pien ta rei neen vie molemmista tiloista noin 2 m levyisen alan lu kuun ot ta mat ta putkessa olevaa osaa ojasta, joten peltoala vähenee noin 50 m 2 verran. Kumpikaan ojan varren kiinteistöjen omistajista ei ole kirjallisesta pyyn nös tä huolimatta esittänyt mitä edun me ne tyk siä ojasta ai heu tuu. Ylimäisen käytössä oleva peltoalue on luon non hoi to pel toa, mut ta mikäli kyseessä olisi monivuotisen nurmen py sy vin käyttö- ja omistusoikeuksin lunastettava alue, sadon me ne tyk sen oh jeel li set korvaukset 50 m 2 alalta olisivat maan mit taus lai tok sen ar vioin ti- ja korvaustietojen 2015 mukaan nur mi vil je lyk ses sä olevan pel lon osalta muutamia euroja vuodessa. Lisäksi avo-ojan reuna ai heut taa nurmen sadonmenetyksen, joka vastaa 0,1 metrin le vey del tä saatavaa satoa (MML/Arviointi ja Kor vauk set 2015). 50 m 2 maan lunastusarvo olisi myös hyvin pieni. Maan mit taus lai tok sen kaup pahin ta ti las to jen 2015 mukaan Lapissa yk sin omaan viljeltyä maa ta sisältävien kiinteistöjen keskiarvohinta on ollut 2278 eu roa/ha. 50 m 2 :n peltoalan arvo olisi tämän pe rus teel la noin 11 eu roa.

6 Ympäristöpäällikkö muutti päätösesityksen toisen kappaleen seu raavas ti: Antaa Aimo Karppaselle kiinteistönsä kuivattamiseksi oi keuden ojan tekemiseen tilojen ja ra jal le... Lautakunta hyväksyi päätösesityksen muutoksen mu kai ses ti.