YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Ojituksen käsite vesilaissa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa Päätösasiat Ojan tekeminen toisen maalle Ojan aseman ja suunnan muuttaminen Kuivatusveden johtaminen toisen ojaan Oja tien poikki Ojituksen kunnossapito Vahinkojen korvaaminen Ojitustoimitus... 4

2 1. Yleistä 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa Maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen mukaan kuin vesilain 5 luvussa säädetään. Ojituksella tarkoitetaan vesilaissa alueen kuivattamista ojittamalla, eli haitallisen veden poistamista viljelysmaalta metsämaalta suolta rakennuspaikalta tiealueelta muulta erityisalueelta Ojitus käsittää niin avo- kuin putkiojatkin. Samoja ojitussäädöksiä sovelletaan, kun on kyse ojan, noron tai puron perkaamisesta, suurentamisesta tai oikaisemisesta. Koska puro on vesistö, siihen sovelletaan lisäksi mitä vesilain 3 luvussa sanotaan luvanvaraisista vesitaloushankkeista. Lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavat: Mikäli noro on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu (VL 2:11). Ojituksesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ELY-keskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä (VL5:6). Ojitus ja sen käyttäminen sekä kunnossapito vaativat aluehallintoviraston luvan, jos se aiheuttaa pilaantumista vesialueella tai sellaisen vaikutuksen vesistössä, joka edellyttää lupaa vesilain yleissäännösten perusteella (VL 5:3). Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos ojitus ainoastaan lisää alapuolisen puron virtaamaa. 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa Jos ojitus ei vaadi lupaa eikä sitä käsitellä ojitustoimituksessa, ojitusta koskevan erimielisyyden ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (VL 5:5). Edellytyksenä on, että erimielisyys koskee ojan tekemistä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki, ojan suunnan muuttamista, veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon tai muu vastaava syy. Jäteveden johtamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Asemakaava-alueilla sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia (VL 5:9.3). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu myös vesilain noudattamisen valvonta ELY:n kanssa (VL 1:7, 14:1). Muita tehtäviä ovat seuraavat: Puhevalta ojitustoimituksissa (VL 5:33) 2. Päätösasiat 2.1 Ojan tekeminen toisen maalle 1

3 Ojittajalla on oikeus tehdä oja toisen maalle (VL 5:9). Oja voidaan tehdä maanomistajan suostumuksella tai luvan voi myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (VL 5:5). Lupa ojitukseen voidaan myöntää käyttöperusteella (VL 5:9): ojittajan maan tarkoituksenmukainen kuivatustapa toisen alueelle muuten aiheutuvan vahingon estäminen Ojan linjaus (VL 5:10): tarkka sijoitus kohdekiinteistöllä otettava huomioon osapuolille tulevat kustannukset, vahingot, haitat oja on sijoitettava mahdollisimman haitattomaan paikkaan (esim. rajalle) ei avo-ojaa erityiseen käyttöön otetulle alueelle ilman omistajan suostumusta ei avo-ojaa salaojitetulle alueelle ellei se ole välttämätöntä Ojamaat (VL 5:10): maanomistajalla oikeus kaivumaihin sijoitettava haitattomaan paikkaan 2.2 Ojan aseman ja suunnan muuttaminen Maanomistajalla on oikeus omalla kustannuksellaan ojan siirtämiseen seuraavilla edellytyksillä (VL 5:10): ojasta saatava hyöty ei vähene ei sanottavaa lisäkustannusta ojaa käyttävälle ei aiheudu vahinkoa tai haittaa kolmannelle osapuolelle ilmoitus ojituksesta ELY-keskukseen 2.3 Kuivatusveden johtaminen toisen ojaan Maanomistajalla oikeus johtaa vettä toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon seuraavilla edellytyksillä (VL 5:9): johtaminen on tarpeen maan tarkoituksenmukaiseksi kuivattamiseksi johtaminen tapahtuu aiheuttamatta vahinkoa ja haittaa Aikaisemmat ojan tekemis- ja puron perkaamiskustannukset on korvattava ja jatkossa osallistuttava kunnossapitoon (VL 5:12). Toiselle kuuluvaan putkiojaan ei saa johtaa vettä ilman omistajan suostumusta (VL 5:9.2). Toisen putkiojaan vedenjohtaminen ilman omistajan suostumusta on kuitenkin mahdollista jos kuivatus muuten on kohtuuttoman kallista. Putken suurentamiskustannuksista vastaa lisävettä johtava ja kunnossapito jatkossa kuten avo-ojissa (VL 5:12). Päätösvalta on yleensä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. 2.4 Oja tien poikki Oja kaivetaan yleisen tien tai rautatien alitse (VL 5:13): ojan kaivaminen tai uoman suurentaminen kuuluu ojittajalle sillan tai rummun rakentaminen ja kunnossapito kuuluu tien omistajalle Oja kaivetaan yksityistien alitse (VL 5:13): rakentaminen kuuluu ojittajalle 2

4 paikalla aikaisemmin ollut rakenne vähintään entisen veroiseksi kunnossapito kuuluu tienpitäjälle Jos ojan kaivamisesta, sillan tai rummun tekemisestä syntyy erimielisyyttä, on asia ratkaistava ojitustoimituksessa. (VL 5:4) 2.5 Ojituksen kunnossapito Yleisperiaate: Hyödynsaaja on vastuussa ojan kunnossapidosta. (VL 5:8) Toisen maalle tehty oja on sen pidettävä kunnossa, joka käyttää ojaa hyväkseen. (VL 5:8) Ojan kunnossapito voi vaatia vesilain mukaisen luvan. Jos ojan voidaan katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi (VL 5:3), sovelletaan siihen mitä laki sanoo uuden ojan tekemisestä. Pumppuasemat ja suojapenkereet rinnastetaan ojaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on päätösvalta kunnossapitoa koskevissa riidoissa (VL 5:5) ja mahdollisuus teettämismääräykseen (VL 14:4): Maanomistajan tai muun kunnossapidon laiminlyönnistä haittaa kärsivän hakemuksesta Määräaika ja teettämisuhka (VL 14:8) Asian käsittely VL 11:24 muukaan Yhteisen ojituksen kunnossapito (VL 5:8): Hyödyn saajien pidettävä kunnossa Jos on perustettu ojitusyhteisö, vastaa yhtiö kunnossapidosta Kunnossapidolla estettävä vahingot Osakkaan ja ojitusyhteisön välisessä riidassa päätösvalta on aluehallintovirastolla (VL12:17). 2.6 Vahinkojen korvaaminen Laillisissa ojituksissa korvataan kaikki edunmenetykset (VL 5:12, 13:9), ja korvauksista voidaan myös sopia. (VL 13:13). Jos tilaa rasittaa kiinnitys, tarvittaneen sen haltijan suostumus. Vahingon korvaamisesta päättää pääsääntöisesti aluehallintoviranomainen luvan yhteydessä tai ojitustoimitus, kun kyseessä on laillisesti aiheutettu edun menetys. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää vahingon korvaamisesta, kun kyseessä on: arvaamaton vahinko ojitustoimituksen tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelemässä asiassa (VL 13:8) vahinko hankkeessa, johon lupaa ei tarvita (VL 13:8) vahinko on rakennelman epäkunnon aiheuttama (VL 13:3) vahinko aiheutuu hankkeessa, jolle ei etukäteen ole voitu olettaa luvan tarvetta (VL 13:1) Laittomat hankkeet: sovelletaan pääsääntöisesti vahingonkorvauslakia. Jos kyseessä on ympäristövahinko, sovelletaan kuitenkin ympäristövahinkolakia (VL 13:5) ympäristövahingon korvaamista koskeva kanne laitetaan vireille käräjäoikeudessa (VL 13:6) 3

5 2.7 Ojitustoimitus Vesilain 5 luvun 4 :n tarkoittamissa tapauksissa ennen ojittamista on pidettävä ojitustoimitus. Ojitustoimitus on tarpeen, jos (5:4) ojituksella poistetaan tai pienennetään tulva-aluetta, ojituksella muutetaan huomattavasti vesien virtaamissuuntaa, ojitusta varten tehdään suojapenger tai pumppaamo toisen maalle eikä asiasta sovita, oja on tehtävä maantien, kaapelin tai eräiden muiden vastaavien rakenteiden alitse eikä rakenteen omistaja tähän suostu, hyödynsaajia on vähintään kolme, eivätkä he pysty sopimaan yhteisestä ojituksesta ojitustoimituksessa aiemmin päätettyä suunnitelmaa muutetaan, kyse on ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta, tai kyse on ojitusyhteisön jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista. 4