SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / valmisteluvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (64) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Muut suojelu- ja suojeluohjelmien alueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Eläimistö Linnusto Maisema ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN Vireilletulo ja OAS... 28

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (64) 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaava SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Suojelukohteet Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Pinta- ja pohjavedet Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Vaikutukset ilmavalvontaan Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus Vaikutukset elinkeinotoimintaan ja aluetalouteen KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 58

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (64) 11.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde 2. vaihemaakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Melumallinnus, N131 x 8 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka ) Matalataajuinen melu, N131 x 8 x HH144 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x8 x HH144 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 8 x HH144 (, ) Valokuvasovitteet, N131 x 8 x HH144 (, ) Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseuranta Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Arkeologinen inventointi 2014 (Mikroliitti Oy) Sikamäen tuulivoimayleiskaavan Natura-arviointi ( FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet Sikamäki ja Oinaskylä N 131 x 8 x hh144 (, )

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (64) SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Vireilletulo: Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaluonnos Suunnittelualue sijaitsee Viitasaaren kaupungissa Sikamäen alueella Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P20221 Valmisteluaineisto julkisesti nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: Viitasaaren kaupunki (KH ) 1 JOHDANTO Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Sikamäen alueelle Viitasaaren kaupunkiin. Sikamäen tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 8 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien sekä valtion omistamalle alueelle, jonka pinta-ala on noin 740 ha. Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy on tehnyt maanomistajien kanssa. YVA-menettelyn tarpeesta on tehty harkintapyyntö Keski-Suomen ELY-keskukselle Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Viitasaaren kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erillisiä selvityksiä (selostuksen kohta 5.2). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Laskelmien tulokset ovat osa kaavaselostuksen erillisasiakirja-aineistoa.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (64) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy sopii Viitasaaren kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Viitasaaren kaupungin puolesta työtä ohjaa Helena Raatikainen, aluearkkitehti sekä Tapani Savolainen, kaavoituspäällikkö. Kaavoituksen laadinnasta vastaa, DI Lauri Solin YKS- 402 ja Ins. AMK Susanna Paananen. 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Työneuvottelu ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo helmikuu maaliskuu 2015 kesäkuu heinäkuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen syyskuu lokakuu 2015 Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan aloitusvaiheessa pidetään keskustelu ja informaatiotilaisuus. Luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa pidetään myös yleisötilaisuudet. 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualueen etäisyys Viitasaaren kunnan keskustaan on noin 16 km. Kaavoittettavan alueen koko on noin 740 hehtaaria. Hankealueen länsipuolisko sijoittuu metsäiselle mäelle. Myös itäpuolisko sijoittuu selännealueelle. Väliin jää alavampi kolmesta perättäisestä järvestä muodostuva vyöhyke. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat järvialtaan molemmin puolin ja yltävät noin

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (64) 190 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella järvien rannalla. Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä: useita pieniä lampia tai lampimaisia järviä ja muutamia vähän suurempia järviä. Pienialaiset pellot sijoittuvat useimmiten järvien läheisyyteen. Topografiassa on melko selvästi havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus. Esimerkiksi hankealueelle ja sen pohjoisja itäpuolelle sijoittuvat järvet ovat pitkänomaisia ja luode-kaakko suuntaisia. Kuva 1 Sikamäen tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti Alueella ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita Asutus Lähin haja-asutusalue sijaitse suunnittelualueen lounaispuolella Mäntylän alueella noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen ympärillä on vain vähän asutusta. Kyliä tai muita asutuskeskittymiä alueella ei ole, vaan asutus koostuu yksittäisistä asunnoista Maanomistus Sikamäen tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä sekä valtion omistuksessa ja Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas OY on tehnyt tarvittavien maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön Liikenne Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu yhdystie (Toulaudentie). Toulaudentie yhdistyy hankealueen pohjoispuolella Keiteleentiehen (kt 77 )ja etelässä Vesannontiehen ( st 6591). Yhdystiellä hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2012 oli noin 90 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä noin 5 ajoneuvoa. Seutu-

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (64) tiellä 6591 (Vesannontie) raskaiden ajoneuvojen määrä oli vuonna 2012 noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa ja keskimääräinen vuorokausiliikenne noin 500 ajoneuvoa ( Liikennevirasto). Kuva 2 Suunnittelualueen sijainti suhteessa lähialueen liikenneverkkoon. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (64) MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan Kuva 3: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, johon hankealue on punaisella katkoviivalla. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Alueen länsipuolelle sijoittuu lounais-koillinen suunnassa kulkeva moottorikelkkareitti. Luoteispuolelle on osoitettu suojelualueita. Luoteeseen suunnittelualueesta sijoittuu

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (64) myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu arvokas harjualue, ge/2 ja eteläpuolelle turvetuotantoalue, EO/tu Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavan II tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kuva 4 Ote Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue rajattu kuvaan likimääräisesti Suunnittelualueelle on osoitettu malmipotentiaalinen alue, ek 8. Malmipotentiaalisina vyöhykkeinä esitetään maakuntakaavassa kaivosrekisterin mukaiset valtausalueet. Alueen luoteispuolelle on osoitettu maa-ainesten ottovyöhyke.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (64) 3. vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä (tilanne ). Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia maakuntakaavassa 4. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa aluevarauksia Yleis- ja asemakaavat Kolima-Keiteleen koskireitin osayleiskaava Kolima-Keiteleen koskireitin osayleiskaava on vahvistettu Etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km Keski-Keiteleen rantayleiskaava Keski-Keiteleen rantayleiskaava on hyväksytty Etäisyys suunnittelualueeseen noin 10 km Pohjois-Konneveden ja kunnan järvien ja lampien rantayleiskaava Pohjois-Konneveden ja kunnan järvien ja lampien rantayleiskaava on hyväksytty Etäisyys suunnittelualueeseen noin 3 km Nilakan ja Koutajärven rantaosayleiskaava Nilakan ja Koutajärven rantaosayleiskaava on vahvistettu Etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava Keiteleen Itäpuolen rantayleiskaava on valmisteluvaiheessa. Suunnittelualueeseen sisältyy Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli kahden (2 ha ) hehtaarin järvet ja lammet ranta-alueineen.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (64) Ne maanomistajat joiden maille on kaavaluonnoksessa kaavoitettu asuntojen rakennuspaikkoja hankealueen läheisyyteen/ hankealueelle, ovat tietoisia Sikamäen tuulivoimahankkeesta. Kuva 5 Ote rantayleiskaavan luonnoksesta. Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue on rajattu likimääräisesi kuvaan punaisella Kalliojärvi- Kuttervikin rantakaava Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaava on laadittu vuonna Rantakaavan lähimmät alueet ovat Vuorijärven eteläosissa. Vuorijärven ympärille ei ole kaavoitettu asuntoja, vaan koko alue on osoitettu M eli maa- ja metsätalousalueeksi, M tai M/s eli maa- ja metsätalousalue, jolla ympäristö säilytetään. Sekä M että M/s alueella rakentaminen on kielletty. Muut hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaavassa olevat alueet ovat Mäntyjärvellä ja Salmijärvellä.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (64) 4.3 Luonnonolot Kuva 6 Ote Kalliojärvi Kuttervikin rantakaavasta. Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaava rajoittuu voimassa olevaan rantakaavaan. Ahlman Group Oy on suorittanut alueella luontoselvityksiä vuosina 2013 ja Luontoselvitysten yksityiskohtaisemmat tulokset on esitetty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat: Lahnaskangas ( ), vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2,2 km. Kiikkukangas ( ), muu pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2 km. Mäntylä ( ), vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2 km Natura- ja suojelualueet Kaava-alueen ympäristössä kymmenen kilometrin säteellä sijaitsee kolme Naturaaluetta: Kolima-Keitele koskireitti (FI , SPA- ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta noin 8 km. Palokankaan lammet (FI , SPA- ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta alle 0,5 km. Heinä-Suvanto Hetejärvi (FI , SPA- ja SCI-alue), etäisyys hankealueesta noin 4,7 km.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (64) Kaikkien kolmen osalta laadittiin kaavaa varten Natura-arviointi, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Kolima-Keitele-koskireitti on valtakunnallisesti merkittävä Kärnän ja Kymönjärven välinen, noin 8,5 km pitkä koskireitti, jonka suurin merkitys linnustolle on toimia ruokailu ja levähdyspaikkana muuttomatkoilla. Koskireitti on merkittävä koskikarojen talvehtimisalue. Maisemallisesti reitti on erittäin arvokas ja sillä on huomattavaa merkitystä virkistyskalastus-, melonta- ja luontoretkeilykohteena (Ymparisto.fi). Palokankaan lammet on Viitasaarella Keiteleen itäpuolisella arvokkaalla laajalla kallioalueella sijaitseva 10 lammen keskittymä, joka on tärkeä kaakkureiden pesimäalue (Ymparisto.fi). Heinä-Suvanto-Hetejärvi koostuu Keski-Suomen läänin puolella sijaitsevasta Heinäsuvannon lintuvesikohteesta ja Kuopion läänissä sijaitsevasta Hetejärven lintuvesikohteesta sekä näiden väliin jäävästä läänin rajalla olevasta Suvantojärvestä. Kohde on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas (Ymparisto.fi) Muut suojelu- ja suojeluohjelmien alueet Kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi (FINIBA, osin näkyvissä) on luokiteltu Keitele- Konnevesi alue, jonka ranta-alueet ovat lähimmillään yli 7,5 km kaava-alueesta, sekä Palokankaan lammet, jotka ovat myös Natura-2000 ohjelman kohteina. Hetejärvi on suojelualueena ja Lintuvesien suojeluohjelman alueena, kuten myös Heinä-Suvannon alue. Alueet ovat Natura-2000-ohjelman kohteita. Koliman koskireitti on koskiensuojeluohjelman kohde, jonka ranta-alueelle sijoittuu myös pieni luonnonsuojelualue (noin 8 km kaava-alueesta). Muut suojelu- ja suojeluohjelmien alueet ovat yli 10 km päässä kaava-alueesta.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (64) Kuva 7 Natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueet sekä linnustollisesti arvokkaat alueet kaavaalueen läheisyydessä. Maakunnallisesti arvokkaista alueista lähimmät ovat Kymönkoski ja Heinä- Suvanto Kasvillisuus- ja luontotyypit Sikamäen tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin välisenä aikana, jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Tutkimusalue on maastonmuodoiltaan melko vaihtelevaa, osittain vanhaa paloaluetta. Alueelle sijoittuu jyrkkärinteisiä korkeampia kohtia, lähes puuttomia louhikkomuodostelmia, järviä sekä useita soiden ympäröimiä lampia. Metsät ovat tuoreita (MT) tai kuivahkoja (VT) kankaita, mutta alueelta löytyy myös pieniä korpijuotteja ja ojitettuja

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (64) korpia. Suot ovat pääosin rämeitä ja myös avohakkuualueita alueelta löytyy. Alueen järvet rantametsineen ja rantalouhikoineen ovat maisemallisesti näyttäviä. Sikamäen alueelta löydettiin 29 arvokasta kasvillisuuskuviota, joista suurin osa koskee erilaisia suotyyppejä. Myös louhikoita ja suolampia esiintyy alueella. Näille kohteille on annettu maankäyttösuositukset sivuilla Käytännössä kaikki 29 kohdetta suositetaan säilytettävän koskemattomina ja niiden vesitalous on syytä säilyttää ennallaan, jotta ominaispiirteet ja pienilmastot säilyvät. (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy.) Kuva 8 Sikamäen arvokkaat luontokohteet (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy.) Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet huomioidaan maankäytön suunnittelussa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (64) Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo Merkinnän peruste LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee metsälain - mukainen tai paikallisesti arvokas kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. Aluerajauksiin on yhdistetty kuvassa 8 esitetyt alueelta rajatut kohteet ekologisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi sellaisten kohteiden osalta, joilla on uhanalaisia luontotyyppejä ja metsä- tai vesilain mukaisia arvokkaita kohteita. Hyvin pienialaiset metsälain 10 mukaiset kohteet, joiden luontotyyppi ei ole uhanalainen on jätetty kaavamerkinnöistä pois. Kohteet on kuitenkin huomioitava metsänkäsittelyssä lain mukaisesti Eläimistö Liito-orava Sikamäen tuulivoimapuiston alue kierrettiin huolella läpi 6.3., 7.3., 8.3., 9.3., ja 14.3., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Sikamäen tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella mainittavasti. Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida alueella. (Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy.) Lepakot Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Sikamäen selvitys tehtiin melko yleispiirteisenä, mutta kuitenkin maankäyttöja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Inventoinnit tehtiin , , , , , , , , , ja Sikamäen tutkimusalueelta löydettiin seitsemän pohjanlepakkoa ja yhdeksän vesisiippaa, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei havaittu. Myöskään lisääntymiskolonioita ei löydetty, vaikka niiden etsimiseen käytettiin runsaasti aikaa. Kokonaispinta- alaan suhteutettuna kokonaisyksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on kuitenkin melko tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. (Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy.) Lepakoiden kevätmuuttoselvitys toteutettiin huhtikuun lopun ja kesäkuun alun 2014 välisenä aikana. Viitasaaren Sikamäen tutkimusalueen selvityksessä havaittiin hyvin vähäistä keväällä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista, sillä lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja muiden

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (64) tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita ja suurten reittivesien varrella. (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.) Lepakoiden syysmuuttoselvitys toteutettiin heinäkuun lopun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana 2013 kolmella passiividetektorilla sekä toistettiin 2014 viidellä detektorilla. Sikamäen tutkimusalueella saatiin syysaikaan 2013 runsaasti kaikuja pohjanlepakoista, jotka voivat käyttää aluetta muuttoreittinään ja/tai paikalliset lepakot ruokailualueenaan. Passiividetektorin havainnoista ei voida erottaa paikallisia yksilöitä muuttavista ja siten paikalliset yksilöt voivat alueella saalistaessaan aiheuttaa runsaasti detektorin tallentamia kaikuja. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä kolmella passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta syksyllä Sikamäen tutkimusalueella vuonna 2014 toteutetun syysmuuttoseurannan tulokset poikkesivat vuoden 2013 syksyllä tehdystä tutkimuksesta suuresti (Tuominen & Ahlman 2013). Lepakkohavaintoja oli vuonna 2014 huomattavasti vähemmän, vaikka tutkimusalueen rajaus oli laajentunut ja alueella on enemmän vesialueita, jotka ovat otollisia lisääntymispaikkoja lepakkoravinnolle. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi kolmen laitteen sijaan viittä laitetta. Vuosien 2013 ja 2014 väliset erot tuloksissa saattavat johtua siitä, että syksyllä 2013 alueella oli poikkeuksellisen runsaasti ruokailevia lepakoita. Todennäköisesti vuoden 2014 tulokset vastaavat enemmän todellista kuvaa, sillä laitteita oli enemmän ja laajemmalla alueella. Keväällä 2014 toteutetussa muuttoselvityksessä (Tuominen & Ahlman 2014) havaintomäärät olivat hyvin vaatimattomia. Sikamäen tutkimusalueen selvityksessä vuonna 2014 ei havaittu erityisen vilkasta syksyllä tapahtuvaa lepakkomuuttoa. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista, sillä lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla. Tämän selvityksen ja muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät ja tärkeimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita ja suurempia reittivesiä. (Tuominen, H. & Ahlman, S ja 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuistonlepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 ja Ahlman Group Oy.) Linnusto Pesimälinnusto Hankealueella tehtiin 25 kartoituslaskentaa, joista kaksi toteutettiin linjalaskennan ohessa, yksi pistelaskentojen aikana, kolme metsojen soidinpaikkaselvityksen ohessa, kuusi liito-oravainventointien aikana ja kolme lepakkokartoitusten aikana yöllä. Lisäksi kaakkuri- ja sääksiseurannan aikana alueen pohjois- ja koillisosasta kerättiin reviiritietoja. Kartoituslaskennat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisilta kohteilta, jolloin painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu hankealueen biotoopeista. Alueella on vain hyvin pienialaisesti vanhemman ikäluokan metsää. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 58 lajin reviirit, joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 15 huomionarvoista lajia: laulujoutsen, haapana, tavi, telkkä, pyy, teeri, metso, kuikka, kurki, valkoviklo, kalatiira, viirupöllö, palokärki, leppälintu ja sirittäjä. Huomionarvoisista lajeista yhdeksän on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, yhdeksän Suomen erityisvastuulajeja ja kolme valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmäl-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (64) läpidettäviä (NT). Tutkimusalueelta ei löydetty metson soidinpaikkaa. Laji lukeutuu kaikkiin edellä mainittuihin luokituksiin. Alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi suurinta osaa ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan. (Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liitooravaselvitys Ahlman Group Oy.) Kaakkuri- ja sääksiseuranta on toteutettu toukokuun puolivälin ja heinäkuun lopun välisenä aikana Sikamäen pesimäaikaisen kaakkuri- ja sääksiseurannan perusteella tutkimusalueella ei liiku säännöllisesti kaakkureita, eikä hankkeen toteuttamisella ole vaikutusta lajille. Sääksiä sen sijaan liikkuu jokseenkin säännöllisesti, mutta valtaosa lennoista suuntautuu koillispuolen Rimpi-nimisen järven suuntaan sekä luoteispuolen Iso-Toulat -järveä kohti. Ilmeisesti kyseiset järvet tai sitten muut samojen ilmansuuntien vesistöt ovat hyvin tärkeitä ravinnonhakukohteita pesiville sääksille. Lentoradat leikkasivat tutkimusaluetta lähinnä vain koillis- ja itäreunalla, ja vain reilu kymmenen prosenttia lennoista kirjattiin ns. riskikorkeudella. Tämän ja aiempien seurantojen p rusteella hankkeen toteuttamisella ei voida katsoa olevan merkittävää haittaa Vuorijärvellä pesivälle sääksiparille, eikä sillä ole populaatiotason vaikutuksia. (Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseuranta Ahlman Group Oy.) Muuttolinnusto Kevätmuutontarkkailu toteutettiin maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä (Mäntylä ja Jouhtinen) 11 päivänä. Havainnointia tehtiin kahden kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin varsin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka). Tulosten valossa hankealueen eteläpuolella Mäntylässä havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mikä johtuu kuitenkin osittain suuremmasta havainnointisektorista. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 132 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 110, mikä on tavanomainen lukema keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Sikamäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen kevätmuuttoreitin varrella. (Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.) Syysmuutontarkkailu on toteutettu elokuun lopun ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä (Vuorimäen hakkuuala, Mäntykankaan hakkuuala) kahdeksana päivänä. Vaikka havainnointi keskittyi vain reilun kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Lokakuun puolivälissä ja kuukauden loppupuolella lentoja olisi kertynyt lähinnä vain rastaista ja muista varpuslinnuista sekä mahdollisesti isokoskeloista ja laulujoutsenista. Kahden viimeksi mainitun lajin muutto ajoittuu kuitenkin usein marraskuun alkuun. Myös yksittäisiä maa- ja merikotkia saattaa muuttaa seudulla loka-marraskuussa. Tulosten valossa Vuorimäellä muutti enemmän lintuja, mutta ero ei ole erityisen suuri. Myös isojen lintujen lukumäärät olivat vain vähäisesti suuremmat. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havainnointitunnin aikana noin 9600 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 100, mikä on hyvin pieni lukema syksyllä. Seurannan perusteella Sikamäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen tai heikon muuttoreitin varrella. (Ahlman, S. & Luoma,

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (64) S. 2013: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.) Metson soidinpaikat Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin ( virallisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet. Maastotyöt tehtiin poikkeuksellisen varhaisesta keväästä johtuen lumettomaan aikaan 23.3., ja noin klo välisenä aikana hyvällä säällä. Maastoinventointien aikana hankealueelta löydettiin useita ulostepaikkoja ja muutamia muita maastojälkiä, mutta ei lainkaan soitimeen viittaavia havaintoja. Hankealueella ja sen laiteilla nähtiin muutama yksittäinen koirasmetso, mutta myöhemmillä tarkastuskäynneillä ei havaittu soidinkäyttäytymistä. Maastoselvityksen perusteella soidinalue sijaitsee hyvin todennäköisesti tutkimusalueen ulkopuolella.( Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy.) 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Viitasaaren Sikamäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Viitasaaren kaupungin toimeksiannosta :ssä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti Viitasaaren Sikamäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys tulee olemaan osa kaavaselostuksen erillisasiakirja-aineistoa. Selvitys valmistuu viimeistään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Viitasaari ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski- Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän- Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kärväskylä sijoittuu noin 37 kilometriä hankealueen luoteispuolelle. Kärväskylä. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 37 km.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (64) Pihtiputaan Kärväskylä on tyypillistä sodanjälkeistä Keski-Suomen järviseudun pika-asutusmaisemaa. Asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia, puolitoistakerroksisia ja lautarakenteisia rintamamiestaloja. Vaikka alue on maisemakuvaltaan melko yksipuolinen, on se kuitenkin yhtenäinen ja edustava kokonaisuus sodanjälkeisistä rakennustyyleistä ja ajankuvasta. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Toulat sijoittuu lähimmillään runsaan 1,5 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Etelälahti sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän lähimmistä voimaloista Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu neljä kohdetta. Suovanlahden kyläkeskus sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän tuulivoimaloista. Oinaskylän koulu sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Silo sijoittuu lähimmillään noin 9,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Pahkamäen koulu sijoittuu lähimmillään noin 11 kilometrin päähän tuulivoimaloista.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (64) Kuva 9 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet suhteessa suunnittelualueen sijaintiin.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (64) Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnin maastotyö tehtiin välisenä aikana. Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa löytyi yksi historiallisen ajan rajamerkki, jota ehdotetaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kuva 10 Sikamäen muinaisjäännösinventointi. Maastossa inventoidut kohteet. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Alla olevassa kuvassa on esitetty Sikamäen hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (tilanne ).

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (64) Kuva 11 Tiedossa olevat tuulivoimapuistohankkeet suhteessa Sikamäen hankealueeseen. 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset: Melumallinnus, N131 x 8 x HH144 (FCG Suunnittelu ja tekniikka ) Matalataajuinen melu, N131 x 8 x HH144 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x8 x HH144 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 8 x HH144 (, ) Valokuvasovitteet, N131 x 8 x HH144 (, ) Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseuranta Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (64) Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liitooravaselvitys Ahlman Group Oy. Arkeologinen inventointi 2014 (Mikroliitti Oy) Sikämäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys () Sikamäen tuulivoimayleiskaavan Natura-arviointi (, ) Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Sikamäki ja Oinaskylä N 131 x 8 x hh145 (, ) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hanke-suunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (8) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään sekä luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Osiota täydennetään prosessin edetessä 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Sikamäen tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 8 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten olemassa olevasta Savon Voiman 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (64) Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Kuva 12 Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 144 m ja lapa noin 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä noin 210 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pys-

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (64) 6.5 Sähkönsiirto tytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan keskijännite (20-45 kv) maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan ensisijaisesti teiden yhteyteen kaapeliojaan. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä jakokaappeja. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan generaattorin tuottaman jännitteen kv tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. Maakaapeli Kuva 13. Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun muassa betonin ja soran sekä voimaloiden komponenttien kuljetuksiin. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa teitä käytetään mm. vuosittaisissa huolloissa. Maakaapelin oja on sijoitettu tien vasemmalle puolelle.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (64) Kuva 14 Poikkileikkaus rakennettavasta kaapeliojasta sekä rakennus- ja huoltotiestä. Tie tulee olemaan leveydeltään noin kuusi metriä ja oja maakaapeleineen noin kolme metriä. Itse kaapelioja tulee olemaan syvyydeltään noin metrin. Tuulivoimapuisto on tarkoitus liittää Savon Voiman 110kV sähkölinjaan jonka yhteyteen rakennetaan myös tarvittava sähköasema. 110kV sähkölinja sijaitsee hankealueen itäpuolella noin 8km etäisyydellä ja sähkön siirto tapahtuu keskijännitemaakaapelilla olemassa olevan tien reuna-alueella. Uusi 110 kv sähköaseman tilantarve on noin 1,0 ha. Asemalle sijoitetaan muuntajat, tarvittavat kytkinkentät sekä rakennus suojaa tarvitseville laitteistoille. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin neliömetriä. Turvallisuussyistä sähköaseman alue aidataan. Kuva 15 Esimerkki rakenteilla olevasta tuulivoimapuiston sähköasemasta.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (64) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Viitasaaren kaupunginhallitus. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Viitasaaren kaupunginhallitus on (KH ) päättänyt Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy:n tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Viitasaaren kaupungissa välisenä aikana. Kirjallisia mielipiteitä saapui 14 kpl. Pääasiassa mielipiteiden pääkohdat koskivat hankeen vastustamista ja huolta melun vaikutuksista. Mielipiteet on käyty läpi ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin syksyllä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin , jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hankkeen taustat ja tavoitteet. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin , jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hankkeen taustat ja tavoitteet. Kaavahankkeesta pidettiin lisäksi työkokous Keski-Suomen ELY-keskuksessa Kokous liittyi Keski-Suomen muihin tuulivoimayleiskaavoihin sekä alueilla käynnissä oleviin ja lainvoimaisiin rantayleiskaavoihin. Luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa pidetään yleisötilaisuudet. 8.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi helmi- maaliskuussa 2015.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (64) Kuva 16 Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos 8.3 Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 8.4 Osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 SIKAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 740 ha. Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (64) Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarveharkintavelvoite ei koske tuulivoimarakentamista. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle. MRL 16.3 :n nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. VESIALUE. Merkinnällä osoitetaan kaavoitettavalla alueella sijaitsevat vesialueet. 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (64) KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimain Pääesikunnalta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (8 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Yleismääräyksissä tuodaan esille pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Suojelukohteet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKAS ALUE Alueella sijaitsee metsälain - mukainen tai paikallisesti arvokas kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Luo-merkinäällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, ks. kohta Yleiskaavaan merkityt luontokohteet.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (64) Muinaisjäännösinventoinnissa löytyi yksi historiallisen ajan rajamerkki, joka on huomioitu osayleiskaavassa sm-merkinnällä. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEY OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut ra-

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (64) 10.2 Vaikutusalue kenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus voi ulottua n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin n. 5 km:n ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Karstulan kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Kokemuksen mukaan tuulivoimarakentaminen kattaa 1-3% hankealueen pinta-alasta. Sikamäen tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (64) Yhteenvetona voidaan todeta, että Sikamäen tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Kuljetukset suuntautuvat hankealueelle todennäköisesti valtatieltä 4 ja sieltä edelleen seututielle Seututieltä 6591 kuljetukset ohjautuvat yhdystielle ja sieltä edelleen hankealueelle. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (64) liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (64) Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Kuva 17 Sikamäen tuulivoimapuisto, näkyvyysanalyysi.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (64) Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Sikamäen tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Vuorijärveltä, Lahnaselta, Jouhtiselta, Salmijärveltä, Isojärveltä, Mäntyjärveltä, Suotajärveltä ja Iso-Toulatista. Voimaloita näkyy myös Lahnasen, Mäntykankaan ja Toulatin pelloilta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen lähiympäristössä ei sijaitse varsinaisia tiheämpiä asutuskeskittymiä vaan asutusta on sijoittunut tasaisen harvakseltaan teiden ja peltotilkkujen yhteyteen etenkin hankealueen lounais-, länsi- ja koillispuolelle. Loma-asutusta on tiheimmin suurempien järvien rannoilla. 12 kilometrin säteellä hankealueesta suurin asutuskeskittymä on Kymönkoski, joka sijoittuu noin 11 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä Lahnasessa, Toulatissa, Suotajärven länsirannalla, Salmijärven itärannalla sekä Lepikossa. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla, erityisesti Iso-Toulatin pohjoispuolella sekä Lahnasessa, on siitä huolimatta joitakin tiloja tai kiinteistöjä, joista käsin osa tuulivoimaloista voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja roottorien lavat tai pelkästään lavan kärjet. Poikkeuksiakin toki löytyy. Esimerkiksi Jouhtisen länsipuolella on vähintäänkin yksi kiinteistö, josta muutama voimala näkyy lähes koko pituudessaan. Paikallisesti tarkasteltuna Sikamäellä ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisema-arvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita muinaisjäännöksiä lukuun ottamatta. Lähin muinaisjäännös sijoittuu runsaan 2,5 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Lähialueelle sijoittuu yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue Toulat. Voimaloita näkyy lähinnä järvelle sekä alueen pohjois- ja itäosan pelloille ja teille. Toulatin pohjoisosa sijoittuu etäisyysvyöhyketarkastelussa seuraavaan eli välialue vyöhykkeeseen. Järven rantavyöhykkeet ovat monin paikoin melko puustoiset ja se rajoittaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ympäröiviltä pelloilta ja teiltä järven yli katsottaessa. Paikoitellen, erityisesti, jos katselupiste on järvenrantapuustoa korkeammalla, voimalat näkyvät suhteellisen hyvin. Arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat korkeintaan kohtalaiset. Lähialue -vyöhykkeelle sijoittuu myös laaja-alainen, arvokas Saunamäen-Säynäisvuoren kallioalue sekä maa-

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (64) kunnallisesti arvokas harjualue Mäntykangas. Näkymäanalyysin mukaan kyseisille alueille ei näy tuulivoimaloita. Kuva 18 Valokuvasovite on Jouhtisen länsipuolelta Toulaudentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin kaksi kilometriä. Voimaloista neljä näkyy lähes koko pituudessaan. Yksi niistä jää tosin rantapuun lehvästön taakse piiloon. Lähin voimala on varsin dominoiva. Loput voimalat jäävät joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi maastonmuotojen ja puuston taakse katveeseen. Lähimmän voimalan takia vaikutus on vähintään kohtalainen lähentelee merkittävää. Kuva 19 Valokuvasovite on Lahnasen ja Pieni-Lahnasen välistä Toulaudentieltä. Lähimpään tuulivoimalaan on etäisyyttä noin 2,7 kilometriä. Tästä kuvakulmasta lähes kaikki voimalat jäävät katveeseen puuston ja maastonmuotojen taakse. Ainoastaan yhdestä voimalasta näkyy roottorin lapoja. Mikäli kuvauspiste olisi ollut etelämpänä, pari voimalaa olisi todennäköisesti näkynyt lisää samanaikaisesti. Kuvan tilanteessa vaikutukset jäävät vähäisiksi. Etelämpää vaikutukset olisivat olleet jonkin verran voimakkaammat, kuitenkin korkeintaan kohtalaiset. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee neljä maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Suovanlahden kyläkeskus, Oinaskylän koulu, Silo ja Pahkamäen koulu sekä yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Etelälahti. Myös Toulat yltää osin tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Näkymäanalyysin mukaan Etelälahden alueelta on kahden pienehkön osa-alueen osalta näköyhteys voimaloille. Koko alueeseen kohdistuva vaikutus jää vähäiseksi. Toulatin pohjoisosista on näköyhteys voima-

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (64) loille. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin kuusi kilometriä. Vaikutukset vaihtelevat vähäisestä kohtalaiseen. Reissulahden etelärannalle sijoittuvasta Silosta lienee näköyhteys voimaloille. Lähes kymmenen kilometrin etäisyydestä johtuen mahdolliset vaikutukset jäävät maltillisiksi. Välialue -vyöhykkeelle sijoittuu myös arvokkaaksi luokiteltu moreenialue. Saunamäen-Säynäisvuoren arvokas kallioalue ulottuu myös tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Niistä ei kuitenkaan ole näköyhteyttä voimaloille. Kuva 20 Tämä valokuvasovite on Iso-Toulatin pohjoispuolelta Järvenpääntieltä kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kuusi kilometriä. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi taustametsän ja rantapuuston taakse katveeseen. Rantapuuston lomasta näkyy kaksi voimalaa, joista toisesta vain roottori lapoineen. Vaikutus jää vähäiseksi. Kuva 21. Valokuvasovite on Iso-Toulatin pohjoispuolelta Järvenpääntieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 6,1 kilometriä. Näkymä on todella hieno. Tuulivoimaloista neljä näkyy kuvan oikeassa laidassa. Voimalat eivät näy koko pituudessaan ja ne ovat keskittyneet tiiviisti yhteen kohtaan. Tästä kuvakulmasta ne eivät erityisemmin häiritse maisemassa. Voimalat ovat sen verran syrjässä, että ne jäävät aluksi melkein havaitsematta. Tuulivoimaloiden myötä alueen luonne muuttuu rauhallisesta maalaismaisemasta teknologisempaan suuntaan. Tästä kuvakulmasta vaikutus jää kuitenkin suhteellisen vähäiseksi. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (64) näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Tuulivoimaloissa on nykyään sallittua käyttää valoisuusantureita, jotka mittaavat ilman kirkkautta ja valojen tehoa säädetään ilman kirkkauden mukaan. Näin valtaosan ajasta voidaan voimaloiden voimaloiden lentoestevalojen tehoa laskea merkittävästi. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää käyttämällä vilkkuvan valkoisen valon sijaan kiinteää punaista valoa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan parhaillaan myös sammutettavien lentoestevalojen käytön mahdollisuutta. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi niiden säädösten perusteella, jotka ohjaavat lentoliikenteen turvallisuutta Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnin maastotyö tehtiin välisenä aikana. Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa löytyi yksi historiallisen ajan rajamerkki, jota ehdotetaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (64) Kuva 22 Sikamäen rajamerkki merkittynä punaisella ympyrällä ja merkinnällä RM. Rajamerkki huomioidaan osayleiskaavassa sm-merkinnällä Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (64) 10.8 Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Kuikan ja laulujoutsenen osalta järvet muodostavat todennä-

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (64) köisimmän liikkumisreitin, sillä molemmat lajit ovat raskasliikkeisiä laskeutuessaan ja lentoon lähtiessään. Töyrijärvet muodostavat vapaan nousu ja laskeutumisväylän. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuuli-voimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Sikamäen tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9-21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on oletettavasti niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Tuulivoimavaikutuksille herkkien lajien (kaakkuri ja sääksi) osalta lajien liikkumista kaava-alueella selvitettiin erityisseurannalla (yli 140 h seurantaa). Yhdessä muiden seurantojen kanssa havainnointia näiden lajien osalta on tehty lähes 400 h. Kaakkurin havaittiin seurannan aikana vain kerran lentävän kaava-alueen kautta (pesintäaikainen), tuolloinkin pitkin Töyrijärvien muodostamaa notkoa. Tuolle reitille jää kapeimmillaan yli kilometrin leveä käytävä voimaloiden väliin. Sääksien todettiin liikkuvan vain kaava-alueen reunamilla ja pääsääntöisesti liikkumine tapahtui Vuorijärven puolella. On erittäin todennäköistä, että emot johdattavat poikaset tärkeille ravintojärville. Tästä on myös viitteenä kaava-alueen koillispuolella Iso Mäkrälammin eteläpuolella tehty havainto elokuun alkupäivinä, jolloin poikanen ja emo lensivät yli kilometrin etäisyydellä pesäpaikasta. Myös poikaset pysyttelivät seurannan perusteella Vuorijärvellä pesästä lähdettyään. Näiden seurantojen perusteella hankkeen toteuttamisella ei voida katsoa olevan merkittävää haittaa Vuorijärvellä pesivälle sääksiparille, eikä sillä ole populaatiotason vaikutuksia. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti Vuorijärven rantavyöhykkeille ei kuitenkaan suositeta rakennettava turbiineja (Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkuri- ja sääksiseuranta 2014: kuva 4), sillä selvitysalueelle keskittyneet lennot havaittiin lähes yksinomaan kyseisellä alueella (Ahlman 2014). Lähimmät voimalat sijaitsevat kaavassa m päässä edellä mainitun selvityksen perusteella rajatusta suojavyöhykkeestä. Sekä sääksen että kaakkurin osalta Keiteleen Itäpuolen rantayleiskaava voi vaikuttaa lajien liikkumiseen ja esiintymiseen alueella. Nykyisellään rakentamattomille järville ja lammille on osoitettu runsaasti uusia rakennuspaikkoja. Sääksen pesäpaikan viereen on rantayleiskaavan luonnoksessa sijoitettu 5 rakennuspaikkaa. Mikäli rakennuspaikat toteutetaan voi sääksen liikkuminen alueella muuttua ja loma-asumisen aiheuttama häiriö vaikuttaa lajin pesintään ja sen onnistumiseen jatkossa.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (64) Vaikutukset muuhun eläimistöön Alueelta ei löytynyt liito-oravan elinalueita, joten kaavalla ei ole vaikutusta lajiin. Tuulivoiman vaikutukset eivät kohdistu vesistöihin eikä alueelta ole selvityksissä löytynyt viitasammakon eikä muiden Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymiä, lukuun ottamatta lepakoita. Alueella ei myöskään ole soveltuvia elinympäristöjä muille liitteen IV (a) lajeille. Lepakoista siippalajit pysyttelevät peitteisessä metsämaastossa ja vesisiipat vesistöjen reunamilla. Pohjanlepakot taas saalistavat myös avoimemmassa maastossa, kuten hakkuuaukoilla, ja lentävät korkeammalla kuin siippalajit. Alueella havaittiin siipoista vain vesisiippoja, joiden havainnot tehtiin järvien ranta-alueilta. Alueelta ei löytynyt lisääntymiskolonioita ja selvityksen perusteella alue on lepakoiden esiintymisen kannalta tavanomaista. Kaava voi aiheuttaa pohjanlepakoille jonkin verran törmäysriskiä, mutta siippalajeihin ei todennäköisesti kohdistu erityisiä vaikutuksia, sillä voimalapaikat eivät sijoitu niiden ruokailuympäristöön. Pohjanlepakko on Suomessa yleisenä metsäalueilla esiintyvä laji, joka ei ole kovin vaatelias elinympäristönsä suhteen. Riistalajiston osalta kaavalla on korkeintaan ohimeneviä rakentamisaikaan liittyviä häiriövaikutuksia. Riistalajiston ja pikkunisäkkäiden ei ole todettu välttävän tuulivoimaalueita rakentamisen jälkeen. Alueen metsärakenne ei juuri muutu nykytilasta Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Rakentamista ei kohdistu arvokkaimpien pienvesien ja suokohteiden ympäristöön ja ne on huomioitu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina kohteina (luo) Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Lähimmät suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sekä linnustollisesti arvokkaat alueet ovat melko etäällä. Linnustollisesti arvokkaat alueet ovat myös Natura ohjelman alueita ja vaikutukset niiden lajistoon on arvioitu Natura-arvioinnissa (FCG 2014, kaavan erillisasiakirja). Kolima-Keiteleen-koskireitin (FI ) ja Heinäsuvanto-Hetejärven (FI ) Natura-alueiden osalta ei ole todennäköistä, että suojeluperusteena oleville lajeille tai luontotyypeille aiheutuisi merkittävää haittaa. Natura-alueiden eheys ei vaarannu lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (64) Palokankaan lammet Natura-alueen (FI ) suojeluperusteena olevalle kaakkurille voi aiheutua lievää tai korkeintaan kohtalaista haittaa häiriö ja törmäysriskivaikutusten kautta. Hyvin lieviä yhteisvaikutuksia voi muodostua Vesannon Oinaskylän alueelle sijoittuvan tulivoima osayleiskaavan kanssa sekä kohtalaisia yhteisvaikutuksia Keiteleen Itäpuolen rantayleiskaavan kanssa. Rantayleiskaava voi aiheuttaa lisääntyvää häiriötä kaakkurin pesimälammilla ja kalastuspaikoilla (Palokankaan lammet) sekä vaikuttaa sääksen esiintymiseen ja kannankehitykseen alueella (Heinä-Suvanto-Hetejärvi) Vuorijärven rantaa sijoittuvien rakennuspaikkojen vuoksi. Rakennuspaikkojen kohdalla sijaitsee sääksen pesäpaikka. Rakentaminen voi vaikuttaa sääksen liikkumiseen alueella. Natura-arviointi on kaavan erillisasiakirjana:, Marjo Pihlaja 2014: Sikamäen tuulivoimayleiskaavan Natura-arviointi Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (64) Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä. Jäätä muodostuu pääasiassa tilanteissa, kun voimala ei ole toiminnassa. Kun voimala toimii, jään kertymistä lapoihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun voimala käynnistetään uudelleen, voivat putoilevat kappaleet aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat, mikäli sääolosuhteet ovat sellaiset, että lapoihin on muodostunut jäätä. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Putoilevasta lumesta ja jäästä voidaan ilmoittaa varoituskyltein. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (64) Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Sikamäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Melumallinnus Sikamäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä voimalatyyppiä N131 x 8 x hh144. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 104,5 db. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy viiden voimalan osalta. Ympäristöministeriön ohjeen (2/2014) mukaan lähtömelun +2 db lisäys tehdään vain niille voimaloille joissa ehto täyttyy suhteessa meluun alistuvaan kohteeseen. Tämä + 2dB lisäys koskee voimala nro 1 ja kyseisen tuulivoimalan lähtömelutasoon 104,5 db on lisätty +2 db. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Yleiset melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (64) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo db 40 db 40 db 35 db ei sovelleta ei sovelleta Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle sisämelulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot: Terssin keskitaajuus, Hz ,

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (64) Painottamaton keskiäänitaso sisällä (L eq, 1h, db) Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Kuva 23 Sikamäki, melumallinnus N131 x 8 x hh144 Laaditun melumallinnuksen mukaan Sikamäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db).

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (64) Laaditun melumallinnuksen mukaan Sikamäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvo ylittyy yöajalla (päivä 40 db, yö 35 db) yhden kohteen osalta. Mallinnuskohteessa I laskettu melutaso on 37,3 db. Mallinnuskohteen rakennuslupatiedot on selvitetty Viitasaaren kaupungin rakennusvalvonnasta. Kohteelle ei ole merkitty rakennuslupatietoja. Kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta ei voi täten tulkita käyttötarkoitukseltaan sellaiseksi rakennuspaikaksi, joka edellyttäisi huomioimista yleiskaavassa. Melualueet ulottuvat Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaavan alueelle. Alue on osoitettu kaavassa merkinnällä M tai M/s eli maa- ja metsätalousalue, jolla ympäristö säilytetään. Sekä M että M/s alueella rakentaminen on kielletty 35 db 45 db 40 db Kuva 24 Kalliojärvi- Kuttervikin rantakaava. Melualueet ulottuvat rantakaavan alueelle. Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä. Melualueet ulottuvat kaava-alueelle. Rantarakennuspaikat jotka jäävät tuulivoimaosayleiskaavan alueelle ovat maanomistajien tiedossa ja asiasta on sovittu vuokrasopimuksen yhteydessä. Kaikki rantayleiskaavassa olevat rakennuspaikat, jotka jäävät tuulivoimaosayleiskaavan alueelle ovat tuulivoimapuistoon vuokratuilla kiinteistöillä.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (64) Kuva 25 Melualueet ulottuvat Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan alueelle. Sikamäen tuulivoimapuistohankkeella ei voida katsoa olevan sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamista. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa Matalien taajuuksien meluvaikutukset Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista (Third octave sound power levels, F008_246_A07_EN, Revisoin 01, ja Octave sound power levels F008_246_A04_En, Revisoin 01, ). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Matalataajuiset äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden sisäohjearvojen ja sisällä äänitaso jää kaikissa rakennuksissa alle ohjearvon kun huomioidaan rakenteiden ääneneristävys. Myös ihmisen keskimääräisen kuulokynnyksen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Rakennuskohtaiset matalataajuiset äänitasot lähimpien rakennusten (A-Q) ulkopuolella on esitetty seuraavassa taulukossa. Rakennuskohtaiset matalataajuiset äänitasot ra-

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (64) kennuskohteiden (A-Q) sisätiloissa ja ulkopuolella ilmenevät kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa esitetyssä melumallinnuksen tuloksissa. Laskennalliset matalataajuiset lineaariset tai painottomat melutasot (L eq,1h ) rakennusten (A-Q) ulkopuolella. Laskentakohde Terssikaistan keskitaajuus, Hz , A Asuinrakennus (Kolulantie 277) 48,3 47,9 45,2 45,4 44,2 43,1 40,1 40,1 36,4 33,4 32,6 B Asuinrakennus (Kolulantie 167) 46,3 46,0 43,2 43,4 42,2 41,1 38,1 38,0 34,3 31,2 30,3 C Lomarakennus (Kolulantie 159) 44,7 44,4 41,6 41,8 40,5 39,5 36,5 36,4 32,6 29,5 28,4 D Lomarakennus (Toulaudentie 1375a) 44,7 44,4 41,7 41,8 40,6 39,5 36,5 36,4 32,6 29,5 28,4 E Asuinrakennus (Toulaudentie 1375) 44,6 44,2 41,5 41,6 40,4 39,3 36,3 36,2 32,4 29,3 28,2 F Lomarakennus (Toulaudentie 1245c) 46,1 45,7 43,0 43,2 41,9 40,8 37,9 37,8 34,0 31,0 30,0 G Asuinrakennus (Toulaudentie 1285) 43,4 43,1 40,4 40,5 39,3 38,1 35,1 35,0 31,1 28,0 26,8 H Asuinrakennus (Toulaudentie 1245b) 44,6 44,2 41,5 41,7 40,4 39,3 36,3 36,2 32,4 29,3 28,3 I Lomarakennus (Ylimmäinen Töyrijärvi) 49,7 49,4 46,7 46,8 45,6 44,6 41,6 41,6 38,0 35,1 34,3 J Lomarakennus (Salmijärvenvuori) 43,8 43,4 40,7 40,9 39,6 38,5 35,5 35,4 31,6 28,4 27,3 K Lomarakennus (Rimmintie 133) 43,8 43,5 40,7 40,9 39,6 38,5 35,5 35,4 31,6 28,4 27,4 L Lomarakennus (Rimmintie 109) 43,4 43,1 40,3 40,5 39,2 38,1 35,1 35,0 31,2 28,0 26,9 M Lomarakennus (Salmijärvi) 44,5 44,1 41,4 41,6 40,3 39,2 36,2 36,1 32,3 29,2 28,2 N Asuinrakennus (Kalliojärventie 558) 44,9 44,6 41,9 42,0 40,8 39,7 36,7 36,6 32,8 29,7 28,7 O Asuinrakennus (Koiralammintie 263a) 46,4 46,1 43,4 43,5 42,3 41,2 38,2 38,2 34,5 31,4 30,5 P Asuinrakennus (Koiralammintie 211) 44,0 43,7 41,0 41,1 39,9 38,8 35,8 35,6 31,8 28,7 27,6 Q Asuinrakennus (Koiralammintie 263b) 46,7 46,3 43,6 43,8 42,5 41,5 38,5 38,4 34,7 31,7 30, Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (64) Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Tässä arvioinnissa mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten, että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Mallinnukset Sikamäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 8 x hh144 voimalaa. Varjostusmallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Auringon keskimääräiset paistetunnit perustuvat Jyväskylän sääaseman pitkäaikaisiin mitattuihin säätietoihin Laskentojen tuulen suunta ja nopeusjakaumana käytettiin Suomen tuuliatlaksen tuulisuustietoa hankealueen läheisyydeltä (lib 30326). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case).

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (64) Kuva 26 Sikamäki, varjostusmallinnus N131 x 8 x hh144 Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Yhdessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8h/vuosi raja-arvon. Mallinnuskohteessa I (Ylimmäinen Töyrijärvi) varjostusvaikutus on 17:14 h/vuosi. Mallinnuskohteen rakennuslupatiedot on selvitetty Viitasaaren kaupungin rakennusvalvonnasta. Kohteelle ei ole merkitty rakennuslupatietoja. Kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta ei voi täten tulkita käyttötarkoitukseltaan sellaiseksi rakennuspaikaksi, joka edellyttäisi huomioimista yleiskaavassa. Varjostus painottuu mallinnuskohteessa I varhaiseen aamuun marras-helmikuu välistä ajanjaksoa lukuun ottamatta. Marras-helmikuussa varjostus painottuu klo: väliselle ajanjaksolle. Varjostuksen ajallinen kesto sekä vuorokaudenaika huomioiden,

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (64) vaikutuksen ei katsota aiheuttavan merkittävää haittaa kiinteistölle. Mallinnuksen, jossa puuston suojaava vaikutus huomioitiin, tuloksena kiinteistölle ei kohdistu varjostusta. Kuva 27 Varjostusvaikutus mallinnuskohteessa I. Vasemmalla tilanne: real case, no forest ja oikealla: real case, forest Varjostusvaikutus ulottuu Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaavan alueelle. Varjostusvaikutus on erittäin vähäinen voimassa olevan kaavan alueella. Loma-asuntokortteille kohdistuva varjostusvaikutus on noin 1h/vuosi. 8h 1h Kuva 28 Varjostusvaikutus Kalliojärvi-Kuttervikin rantakaavan alueella.