NÄKÖKULMIA MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN SAATAVUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN SEKÄ TASA-ARVOON

Transkriptio

1 NÄKÖKULMIA MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN SAATAVUUTEEN JA SAAVUTETTAVUUTEEN SEKÄ TASA-ARVOON Taustaa Sumalainen taiteen peruspetus n kansainvälisesti katsttuna ainutlaatuinen järjestelmä, jnka juuret juntavat vunna 1969 laadittuun lakiin musiikkippilaitsten valtinavustuksesta. Kun musiikkippilaitsten ma laki krvattiin taiteen peruspetuksen lailla, syntyi samalla kaksi ppimäärää, yleinen ja laaja. Syy kahden ppimäärän syntyyn li se, etteivät kaikki taiteet lisi pystyneet tteuttamaan vanhaan musiikkippilaitslakiin perustuvan lain sisältöjä ja tavitteita, ja näin sa taiteista lisi jäänyt lain ulkpulelle. Ratkaisuksi keksittiin yleisen ppimäärän petus, jka varmisti kaikkien taiteiden pääsyn taiteen peruspetuksen piiriin. Vunna 2018 musiikin laajan ppimäärän petusta annettiin 87 ppilaitksessa yhteensä tuntia ja petukseen sallistui yli ppilasta. Lisäksi musiikin laajan ppimäärän petusta tarjtaan jissakin vapaan sivistystyön ppilaitksissa vapaan sivistystyön rahituksella sekä vähäisiä määriä myös jissakin yksityisissä musiikkikuluissa. Vunna 2017 tehdyn selvityksen mukaan musiikissa ylitettiin valtinsuustunnit n tunnilla, ja yhteensä 23 musiikkippilaitksessa n myös tanssin petusta, jta tarjttiin niissä n tuntia. Tasa-arv, saatavuus ja saavutettavuus taiteen peruspetuksessa Seuraavat kysymykset vat lennaisia ppilaslähtöisen, ppilaan ikeuksia, tavitteita ja tiveita kunniittavan taidekasvatusjärjestelmän rakentamisessa: - Tuleek kaikkien harrastaa jtain (pakk), vai vik lapsi esimerkiksi keskittyä ulkiluun ja leikkiin ystävien kanssa? - Saavatk lapset itse valita mitä he harrastavat, vai nk kaikkien lasten pakk harrastaa jtain tiettyä harrastusta? - Saak lapsi harrastaa sillä tavalla kuin hän haluaa, eli määritellä itse mat tavitteet harrastukselleen? Perinteisessä musiikkikasvatusjärjestelmässä kulun tarjama peruspetus n tarjnnut kaikille mahdllisuuden sallistua musiikkikasvatukseen. Ne lapset, jtka vat innstuneet musiikista, vat syventäneet harrastusta musiikkippilaitksissa. Tämä malli n edelleen susiteltava, kska kulu tarjaa tasa-arvisesti kaikille mahdllisuuden harrastaa musiikkia, ja tisaalta se mahdllistaa musiikin laadukkaan ja tavitteellisen piskelun musiikkippilaitksissa niille, jtka haluavat edetä erilaisia ppimisplkuja pidemmälle musiikkipinnissaan. Yksi viime vusien haasteista taiteen peruspetuksen ympärillä käydyssä keskustelussa n llut yhtäältä pääkaupunkiseutukeskeisyys ja tisaalta keskustelun keskittyminen musiikkiin. Taiteen peruspetusta järjestetään kuitenkin kk maassa ja kaikissa taiteissa, ja sitä tulisikin tarkastella kknaisuutena.

2 Tinen haaste keskustelussa n llut kknaiskuvan puute. Esimerkiksi musiikkia vi harrastaa musiikkippilaitsten lisäksi peruspetuksessa, kulujen iltapäiväkerhissa, vapaan sivistystyön ppilaitksissa, yksityisissä musiikkippilaitksissa, seurakuntien musiikkitiminnan piirissä, yksityispetuksessa, yhdistysten kurissa ja rkestereista, missa bändeissä ja yhtyeissä sekä lunnllisesti itsenäisesti sekä yhä enenevissä määrin internetin avulla. Puhuttaessa musiikkikasvatuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta tulisi musiikin taiteen peruspetuksen laajaa ppimäärää arviida musiikin kulutusjärjestelmän sana ja phtia sen rlia järjestelmässä. Kknaiskuvan hahmttamisen avulla vimme edistää alueellista yhteistyötä ja kaikkien ikeutta musiikkikasvatukseen. Erityisenä haasteena vat ppilaat, jtka eivät harrasta mitään. Näiden ppilaiden saaminen harrastusten pariin n yhteinen tavitteemme. ArtsEqual-hanke n tehnyt erinmaista työtä tasaarvn, saatavuuden ja saavutettavuuden pulesta, ja esimerkiksi musiikkippilaitksissa levinnyt Flra-hanke n hyvä esimerkki siitä, kuinka kaikki vivat sallistua tasa-arvisen taidekasvatuksen edistämiseen. Erityisesti syrjäytymisvaarassa levien khdalla harrastustimintaan situttamisen haaste edellyttää yhteistyötä esim. ssiaalitimen tai etsivän nuristyön kanssa. TPO:n ympärillä käytyä keskustelua vat leimanneet musiikkippilaitksiin khdistuneet syytökset elitismistä, jtka perustuvat vanhihin steretypiihin ja jtka eivät ta humin tasa-arva, saatavuutta ja saavutettavuutta edistävää kehitystä, jka musiikkippilaitksissa n tapahtunut viimeisten vusien aikana. Musiikin laajan ppimäärän tavite ei le tuttaa vain ammattilaisia. Vaikka vain nin 3 prsenttia musiikin harrastajista päätyy alan ammatilliseen tai krkea-asteen kulutukseen, n tämä määrä lennaisen tärkeä sumalaiselle musiikkielämälle ja myös klassiselle musiikille, kska se n musiikin tyylilajina ajautunut marginaaliin. Musiikkippilaitsten keskeinen tehtävä n luda edellytyksiä laadukkaalle elinikäiselle musiikin harrastamiselle niille 97 prsentille, jtka eivät hakeudu alan ammatilliseen tai krkea-asteen pintihin. Laatuun pyrkiminen n sumalainen piirre eikä sitä tulisi sekittaa elitismiin. Laadukas tekeminen heijastuu kaikkialle yhteiskunnassa ja lu phjaa timivalle yhteiskunnalle ja työyhteisöille. On myös hyvä muistaa, että laadukas taiteiden harrastaminen vaikuttaa psitiivisesti useisiin ammatteihin, kuten pettajien ja lääkäreiden työhön. Tasa-arv valinnanvapauden näkökulmasta Taiteen harrastamisen mutja n yhtä mnta kuin n harrastajaakin. Meillä n yhä enemmän lapsia ja nuria, jtka harrastavat useita eri harrastuksia, ja tisaalta ppilaita, jtka haluavat kehittyä mahdllisimman pitkälle yhden harrastuksen parissa. Kun jku haluaa musiikista itselleen ammatin, haluaa tinen rentutua kitaransitlla raskaan jääkiekkharrastuksen lmassa. Tasa-arvinen musiikkikasvatusjärjestelmä humii erilaiset ppijat ja tarjaa erilaisia ppimisplkuja ppijiden mien tiveiden ja tavitteiden phjalta sekä mahdllistaa sen, että ppija vi hyödyntää maa ptentiaaliaan täysin. Riittävän vahvat yksiköt ja ppilasmäärät (mm. rkesteritiminnan järjestämistä varten) tarjavat mahdllisuuden kasvaa musiikin parissa varhaisiän musiikkikasvatuksesta syventäviin pintihin asti. 2

3 Oppilaitsten timinnan tulee lla yhtä lailla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, situdutaanhan ppilaisiin usein yli 10 vudeksi. Musiikkiharrastus vapaappilaspaikkineen n mahdllista myös mnelle vähävaraiselle perheelle, tisin kuin esim. humattavasti kalliimmat urheiluharrastukset. Eri taiteilla n erilaiset ppimisplut. Hienmtrinen kehittyminen musiikissa edellyttää pitkäjänteistä kasvkkain tapahtuvaa yksilöpetusta. Yksilöpetukseen perustuvaa musiikinpetusta ei vi järjestää laadukkaasti ilman riittävää julkista tukea. Taiteiden välinen tasa-arv Musiikkippilaitsten pitkän histrian sekä lasten ja nurten kiinnstuksen takia n tuntiperusteinen rahitus painttunut musiikkiin. Kyseessä ei le sumalainen ilmiö, vaan musiikin suuri harrastajamäärä muihin taiteisiin verrattuna tteutuu kaikissa maissa. Tinen syy musiikin suureen valtinrahitukseen n taiteiden erilaisissa kulu- ja tulrakenteessa. Ryhmäpetuksessa ppilasmaksututt kattavat humattavan san ppitunnin kuluista ja jissakin tapauksissa ne jpa tuttavat vitta (kts. excel-liite). Muissa taiteissa ryhmäpetuksen kustannusrakenne runsaampine lukukausimaksukertymineen n jitakin pikkeuksia lukuun ttamatta mahdllistanut kysyntään vastaamisen. Musiikkippilaitsverkst työllistää yli 3500 pettajaa Sumessa. Päätimisen, yli 20 vutta pettaneen musiikkipistn pettajan palkka n % suurempi kuin sivutimisen alittavan pettajan. Eri taidealjen työehtspimusten ja työsuhteiden erilaisuus aiheuttaa merkittäviä kustannustasn erja taidealjen välille (kts. excel-liite). Sumen musiikkippilaitsten liitt n TPO-liitn perustamisesta lähtien ajanut muiden taiteiden avustusten lisäämistä ja uusien ppilaitsten saamista valtin rahituksen piiriin. Taidekasvatusta ei tule kuitenkaan kehittää ajamalla sitä tisaalla alas, vaan lisäresurssien avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö n krstanut viime vusina lasten ja nurten tiveiden kuulemista harrastusmahdllisuuksien lumisessa. Selvitysten mukaan lapsilla ja nurilla n edelleen eniten kiinnstusta musiikin taiteen peruspetukseen ja jnt vat pääsääntöisesti laajaan ppimäärään. Mikäli tämä n rahituspäätöksiä hjaava periaate, tulisi musiikille sittaa lisää tukea tulevaisuudessa. Sukupuleen perustuva tasa-arv Yksi taidekasvatuksen haasteista n llut sukupulten epätasapain. Tytöt sallistuvat humattavasti pikia enemmän taiteen peruspetukseen. Musiikissa pikien suus n suurin verrattuna muihin taiteisiin ja lisääntynyt viime vusina, jten kehityssuunta n tässä llut psitiivinen. Eri-ikäiset ppijat taiteen peruspetuksessa TPO-laki määrittelee, että petus n tarkitettu ensisijaisesti lapsille ja nurille. Vastaavasti aikuisten harrastaminen n tapahtunut pääsääntöisesti vapaan sivistystyön ppilaitksissa. Syy lain kirjaukseen ensisijaisesti juntaa siihen, että aiemmin laulu ja ns. ist instrumentit (esimerkiksi kntrabass ja tuuba) alitettiin vasta vuden iässä ja näiden instrumenttien harrastaminen jatkui aikuisikään. Nykyisin laulu alitetaan j lapsena ja kaikista sittimista n saatavilla minisittimia. Käytännössä lasten ja nurten petusta järjestetään myös vapaan sivistystyön ppilaitksissa ja aikuisten petusta TPO:n ppilaitksissa. Syyt paikallisiin ratkaisuihin vat usein puutteelliset resurssit sekä terveen järjen käyttö palveluiden järjestämisessä. 3

4 Maantieteellinen tasa-arv Kirjastlaitksen lisäksi musiikkippilaitsverkst n aina alueellisesti kattava kulttuurilaitsverkst. TPO:n musiikin laajan ppimäärän petusta järjestetään 281 kunnassa ja näin maassamme n vain 36 kuntaa, jssa sitä ei järjestetä. Tavitteena n tulevaisuudessa varmistaa edellytykset laadukkaalle musiikkikasvatukselle haja-asutusalueilla ja samaan aikaan humiida paineet lisätä petusta kasvukeskuksissa. Erilaiset ppijat Laki ja asetus taiteen peruspetuksesta ja OPH:n laatimat petussuunnitelman perusteet sekä ppilaitsten mat ppilaitskhtaiset petussuunnitelmat määrittelevät TPO:n tavitteet ja sisällöt. Musiikkippilaitksissa ppilaiden erilaisuus humiidaan henkilökhtaisten petussuunnitelmien avulla. Tämä n mahdllistanut taiteen peruspetuksen mm. ppijille, jtka tarvitsevat erityistä tukea. SML:n jäsenppilaitksista peräti 76 % järjestää petusta erityisppijille. Tämä luku n varmasti saltaan maailman krkein ja vimme lla siitä ylpeitä, mutta samalla tdettakn, että tavitteenamme täytyy lla 100 %. Tasa-arv ja laatu Nykyiset yleisen ja laajan ppimäärän petussuunnitelmat mahdllistavat justavat petuksen rakenteet ja erilaisten ppimisplkujen rakentamisen. Taidekasvatuksessa tasa-arv n erilaisuuden kunniittamista ja tuen antamista ppijille heidän tiveidensa ja tarpeidensa mukaan. erityislahjakkaat lapset ja nuret tarvitsevat tukea siinä missä erityisppijat. Saatavuudesta ja saavutettavuudesta puhuminen ilman laadun käsitettä sisältää mat riskinsä. Kansainväliset kkemukset sittavat, että sinänsä arvkkaat ja ikeat ajatukset tasa-arvsta vat ajaneet jissakin maissa alas musiikkikasvatuksen laadun, jllin lpputulksena ei le llut ainastaan laadun, vaan lpulta myös saatavuuden ja saavutettavuuden rapautuminen. Lapset ja nuret haluavat situtua timintaan, jka mahdllistaa ppimisen. Taidekasvatuksen saatavuus ja saavutettavuus vat Sumessa kansainvälisesti tarkasteltuna maailman kärkilukkaa. Kun tämän lisäksi lemme kyenneet yhdistämään petukseen maailman krkeinta laatua, antaa se hyvän lähtökhdan tuleville uudistuksille. Syitä epätasa-arvn Syitä taidekasvatuksen epätasa-arvn ja ngelmiin taidekasvatuksen saatavuudessa ja saavutettavuudessa n useita. Osa syistä n sellaisia, jihin vimme vaikuttaa (esim. TPO lähipalveluna) ja sa sellaisia (esim. lasten ja nurten ajankäytön muutkset, arvnmuutkset ja internet) jihin meidän n vaikeaa, ellei mahdtnta vaikuttaa. Tutkimusten ja selvitysten mukaan suurin epätasa-arvn vaikuttava tekijä taidekasvatuksessa n vanhempien kulutustas ja ssieknminen asema. Tinen merkittävä tekijä n taidekasvatuksen tiedttamisen haasteet esimerkiksi maahanmuuttajaryhmille. Mikäli taiteen peruspetuksen lakia ryhdytään päivittämään, tulisi uudistuksen perusteina levia 4

5 tieteellisiä ja tutkimuksellisia argumentteja tutkia ja tarkastella kriittisesti. Tasa-arva edistäviä timenpiteitä Oppilasvalinnat Oppilaiden sisääntt musiikkippilaitksissa n uudistunut ja ppilaitkset järjestävät entistä vähemmän pääsykkeita ja -testejä. Vastaavasti musiikkippilaitskentällä n yhä enemmän ppilaitksia, jihin tetaan ppilaiksi kaikki hakijat. Kun vunna 2013 tehdyssä selvityksessä sisään pystyttiin ttamaan 50 % hakijista, vunna 2016 luku li j 63 %. Syksyllä 2019 tehdään uusi selvitys. i. Tässä yhteydessä n kuitenkin hyvä humata suuret alueelliset ja ppilaitskhtaiset ert. Tuntimääräkehitys ei le seurannut väestönkasvua, mikä n aiheuttanut lisäresurssien tarpeen kasvukeskusten musiikkippilaitksille. Phjismaisessa vertailussa alle 18 -vutiaiden taidetta harrastavien lasten ja nurten määrä n suurin Sumessa: i. Sumi 23 % ii. Nrja 13,6 % iii. Rutsi 22,5 % iv. Tanska 15 % v. Vir 9,3 % Vaikka muissa phjismaissa, kuten Rutsissa ja Nrjassa, useat ppilaitkset vat mnitaiteellisia kulttuurikuluja, harrastetaan näissä maissa vähemmän muita taiteita kuin Sumessa, jssa eri taiteiden petusta tarjtaan kunkin taiteen lajin missa ppilaitksissa. Selvitysten mukaan musiikin laajaan ppimäärään hakeneiden lasten määrässä ei le llut merkittäviä muutksia. Pääsääntöisesti hakijita n llut saman verran kuin aiemmin tai enemmän muutamia pikkeuksia lukuun ttamatta. Useissa musiikkippilaitksissa n matalan kynnyksen rkesteri- ja kurtimintaa (esim. El Sistema -timintaa), jhn kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Vapaappilaspaikat 73 % musiikkippilaitksista tarjaa vapaappilaspaikkja ppilaille, jiden vanhemmilla n ssieknmisia haasteita. Lisäksi mnessa ppilaitksessa n tarjlla myös sisaralennuksia, stipendejä ja muita tapja varmistaa kaikkien mahdllisuus musiikin harrastamiseen vanhempien taludellisesta tilanteesta riippumatta. Ssiaalisin perustein järjestetty petus n lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti musiikkippilaitksissa (esim. Flra-timinta) Pikien suus musiikin TPO:ssa n ilahduttavasti nussut, kun vunna 2015 ppilaista li pikia 33 %, li suus vunna 2016 j 36 %. Vahvat rakenteet vat mahdllistaneet yhteistyömallien kehittämisen mm. sairaaliden ja hivaktien kanssa. Musiikkippilaitkset järjestävät runsaasti timintaa ja tapahtumia eri khderyhmille, kuten senireille. Musiikkippilaitkset vat tehneet yhteistyötä kulun kanssa ja kehittäneet mm. kulujen iltapäivätiminnan piirissä tapahtuvaa musiikkitimintaa. 5

6 Musiikkippilaitkset vat tehneet myös ppilasrekrytintia ja yhteistyötä kulujen kanssa ja näin tiet musiikin harrastusmahdllisuuksista n levinnyt alueen kuluikäisille lapsille. Opetuksen eriyttäminen ja henkilökhtaiset petussuunnitelmat vat mahdllistaneet erityistä tukea tarvitsevien ppilaiden sallistumisen musiikin piskeluun. 76 % ppilaitksista järjestää petusta erityisppijille Musiikkippilaitsten pettajilla n suuri lisä- ja täydennyskulutustarve, ja he tarvitsevat tukea khdatessaan uusia musiikkikasvatuksen khderyhmiä. Yhteistyö päiväktien kanssa n lisääntynyt merkittävästi, ja yhä useampi lapsi n siten päässyt varhaisiän musiikkikasvatukseen päiväkdissa ammattitaitisten pettajien pastuksella. Oppilaslähtöisen pedaggiikan avulla n lutu valmiuksia musiikin elinikäiseen harrastamiseen. Uudet petussuunnitelmat edistävät saltaan ppilaslähtöisen pedaggian kehittymistä musiikkippilaitksissa. Musiikkippilaitkset vat alueen kulttuurikeskuksia, jtka sallistuvat aktiivisesti alueen kulttuuripalveluiden tuttamiseen yksin ja yhteistyössä muiden alueen kulttuuritimijiden kanssa. TPO-ppilaitkset järjestivät edellisen selvityksen mukaan yli knserttia, tanssiesitystä, näyttelyä ja muita kulttuuritapahtumia, jihin sallistui yli vierailijaa. SML:n järjestämät Taidekasvatustalkt n kerännyt ja tunut esiin TPO -ppilaitksissa tteutettuja saatavuutta ja saavutettavuutta edistäviä hankkeita - SML ja sen jäsenppilaitkset vat tehneet yhteistyötä tutkimuksen kanssa ja sallistuneet ArtsEqual-hankkeeseen yhteistyökumppanina. Lpuksi TPO:n rahitus ei le kehittynyt eikä vusittaisia indeksikrtuksia le tehty TPO:n tuntiperusteiseen valtinrahitukseen viime vusien aikana. Lisäksi TPO:n yksikköhinta laski vunna 2019 klme senttiä petustunnilta, eli yhteensä rahituksesta leikattiin Kska tult eivät le lisääntyneet samassa määrässä kuin kulut vat nusseet, n musiikkippilaitsten rahituksesta tsiasiallisesti leikattu. Näin ppilaitkset eivät le kyenneet ajamaan sisään uusia petussuunnitelmia ja kehittämään petusta tivtulla tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus vat ymmärtäneet laadukkaan musiikkikasvatuksen merkityksen ja luneet sille edellytykset. Opetushallituksen vankka asiantuntijuus taiteen peruspetuksesta lu hyvän phjan myös TPO:n lain selvitystyölle. Musiikkippilaitsverkstn rakentaminen n llut sumalainen menestystarina, jka n tuttanut kauniin tulksen kansamme identiteetille. Pieni Sumi tunnetaan suurena musiikkimaana. Jka pulelta maatamme löytyy saavia muusikita arkea ja juhlaa rikastuttamaan. Musiikkippilaitsten asema petussuunnitelmaperusteisena sana sumalaista kulutusjärjestelmää n turvannut saamistasn hyvinvintinäkökulman hella. Sumen musiikkippilaitsten liitn hallitus 6