Transkriptio

1 Manuntie Pankit: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä PYHÄNTÄ Telefax: Sampo Pankki pyhannankunta@pyhanta.fi

2

3 2 Sisältö Kunnanjohtajan katsaus Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Pyhännän työllisyyden kehitys Pohjois-Pohjanmaan talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan palkatun henkilöstön määrä Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisen erittelyt Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot (ulk) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Selvitys olennaisista muihin tuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja muihin kuluihin sisältyvistä myyntitappioista Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Omistus muissa yhteisöissä Saamiset Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Vieras pääoma Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...109

4 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Konsernin tasetta koskevat liitetiedot Laskennallisesti eriytetyn liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Jätevesilaitoksen tuloslaskelma Jätevesilaitoksen tase Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä Henkilöstökertomus Kansi: Puolukkamäen päiväkoti, 2010, Timo Aitto-oja

5 4 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2010 Päättynyt vuosi 2010 antoi monessa mielessä uskoa tulevaisuuteen. Suomen talous kääntyi kasvuun vuoden 2010 aikana. Edellisen vuoden laskeva talouskehitys muuttui positiiviseksi ja kokonaistuotanto kasvoi n. 3 %. Työttömyys sen sijaan pysyi edellisen vuoden tasolla, sillä työttömyyden kasvu jatkui vielä alkuvuoden 2010 ajan ja vasta loppuvuonna työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi laskuun. Talouteen epävarmuutta toi valtion voimakas velkaantuminen. Epävarmuutta loi myös tiettyjen euro-maiden, Kreikan ja Irlannin, ajautuminen talousvaikeuksiin ja Yhdysvaltain heikon taloudellisen tilanteen jatkuminen. Kuntasektorilla vuosi 2010 oli selvästi parempi kuin edellinen vuosi. Kuntien tulot kasvoivat ja tulokset paranivat. Kuntien tulojen kasvu perustui suurelta osin siihen, että yli puolet kunnista korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kunnissa nostettiin myös kiinteistöveroprosentteja, sillä kiinteistöveron ala- ja ylärajojen nosto pakotti jotkut kunnat nostamaan kiinteistöverojaan tai antoi joillekin kunnille mahdollisuuden nostaa jo ennestään korkeita kiinteistöverojaan. Huolestuttavaa sen sijaan oli kuntien velkamäärän kasvu. Ennakkotiedon mukaan kuntien lainanotto vuonna 2010 oli yli 40 % suurempaa kuin vuonna Velkaantumisen kasvua selittää kuntien voimakas panostaminen investointeihin. Kuntien investoinnit kasvoivat yli 50 % verrattuna vuoteen Pyhännän kunnan toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2010 aikana. Yhteistyötä jatkettiin tuttujen, jo vakiintuneiden yhteistyökumppaneitten kanssa eri sektoreilla. Uutena yhteistyömuotona mukaan tulee vuoden 2012 alusta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Vaala ja Vihanti. Yhteistoiminta alueesta tehtiin päätös kunnanvaltuustossa marraskuussa Pyhännän kunnassa vuonna 2010 tehtiin merkittäviä päätöksiä. Alkuvuodesta kunta päätti rakentaa tuotantotilat Puumaster Oy:lle. Investointia edesauttoi se, että Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja sitä kautta Pyhännän kunta ovat rakennemuutosaluetta vuosien ajan ja saavat näin korkeampaa tukea hankkeille. Investointihanke käynnistettiin helmikuussa, mutta investointitukipäätöksen viivästyminen aiheutti sen, että rakentaminen voitiin aloittaa vasta elokuun loppupuolella ja hallin lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2011 tammikuulle. Toinen merkittävä ja myös vaikea päätös kunnassa oli Tavastkengän ala-asteen lakkauttaminen. Perusteellisen valmistelun ja monipuolisen keskustelun jälkeen kunnanvaltuusto päätti toukokuussa lakkauttaa Tavastkengän alaasteen lukuvuoden alusta lukien. Myös Kiinteistö Oy Ukonojankartanon toteuttama Vainiontien asuntojen peruskorjaus vietiin läpi suunnitellusti. Taloudellisesti vuosi 2010 oli kunnan kannalta hyvä. Talousarviossa odotimme ylijäämää , mutta tulos oli selvästi parempi, n Odotettua parempi tulos syntyi, koska menot pysyivät hyvin kurissa. Erityisesti erikoissairaanhoidon toteutuma oli alhainen. Kunnan eri hallintoalat onnistuivat työssään hyvin, siitä kiitos heille. Myös tulopuoli toteutui ennakoidusti. Pyhännän yrityselämä selvisi vuodesta 2010 vähintään kohtuullisesti, osa jopa hyvin. Vaikka kunnan taloudellinen tilanne vuoden 2010 oli vakaa, myös huolestuttavia asioita menneen vuoden aikana oli. Väkiluvun väheneminen jatkui edelleen, toki hivenen pienempänä kuin vuonna Pyhännän väkiluku oli 17 asukasta vähemmän kuin vuoden alussa. Asukasmäärän väheneminen heikentää kunnan selviytymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toinen haasteellinen osa-alue Pyhännällä vuoden 2010 aikana oli perusterveydenhuollon palvelujen saanti. Kesällä terveysase-

6 5 malla tapahtui vesivahinko, joka aiheutti monenlaisia ongelmia terveyspalvelujen järjestämisessä. Vielä suuremmaksi ongelmaksi nousi lääkäripalvelujen saanti. Elokuun lopusta lähtien Pyhännän terveysasemalle ei ollut lääkärin ja sairaanhoitajan palveluja saatavana jatkuvasti, vaikka Pyhännän kunta ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi yrittivät kaikin keinoin saada terveyspalvelut toimivaksi Pyhännällä. Kiinteistö Oy Ukonojankartanon tilanne pysyi edelleen heikkona, sillä asuntoja oli jatkuvasti tyhjänä. Myös kunnan velkamäärän kääntyminen kasvuun aiheuttaa huolta. Mennyt vuosi ei ollut helppo Pyhännän päätöksentekijöille. Vaikeita ja raskaita päätöksiä jouduttiin tekemään, mutta yhteistyökykyä ja yhteistyöhalua ne eivät heikentäneet päätöksenteossa. Näin toimien selviämme myös tulevista vuosista. Vuosi 2010 oli kaiken kaikkiaan hyvä ja tuloksellinen. Eri tahojen, yrittäjien, luottamushenkilöiden, kunnan henkilöstön ja kuntalaisten, yhteistyöllä onnistuimme. Kiitokset siitä kaikille! Pyhännällä Jouko Nissinen kunnanjohtaja

7 6 Toimintakertomus 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleistä Sijainti ja alue Perustamisvuosi 1909 Väkiluku Asukastiheys 2,0 as/km 2 Kunnall.vero/as. v Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kansallinen aluetukiluokitus 1 EU tavoite 1-alue Etäisyydet lähimpiin keskuksiin Oulu 122 km Kajaani 76 km Iisalmi 77 km Kokkola 173 km Raahe 116 km Pyhäntä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun läänin eteläosassa kolmen maakunnan Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon yhtymäkohdassa. Naapurikuntia on kuusi idässä Kajaani, etelässä Vieremä ja Kiuruvesi, lännessä Pyhäjärvi, Kärsämäki ja pohjoisessa Siikalatva. Kunnan pinta-ala on 844,43 km 2, josta vesistöjä 34,10 km 2 ja maata 810,33 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on 103,9 km. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi ja Pyhännänjärvi. Lisäksi kunnassa on useita pieniä järviä ja lampia. Kunnan kaakkoisosassa on 6000 ha:n kokoinen eräalue. Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita Pyhännän kunnassa on kahdeksan. Alueet suojellaan harjujensuojeluohjelman, soidensuojeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman, metsien suojeluohjelman sekä luonnonsuojelulain mukaisesti. Hallinnollinen asema Hallinnollisessa jaotuksessa Pyhäntä kuuluu seuraaviin alueisiin: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Oulun käräjäoikeus Limingan kihlakunta Kempeleen veropiiri, Pulkkilan verotoimisto Kansaneläkelaitos, Pulkkilan toimisto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

8 7 Väestö Väestön kehitys tarkasteluvuosi (1.1.) väkiluku muutos edelliseen Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 v. % v. % 64 v. - % Yht. % , , , , , , , , , , , , , , ,

9 8 PYHÄNNÄN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Kunnanvaltuusto toimikaudella Puheenjohtaja Mahosenaho Juhani, kenttäesimies, Keskusta, Kirkonkylä I varapuheenjohtaja Haataja Janne, tehdaspäällikkö, Keskusta, Tavastkenkä II varapuheenjohtaja Tissari Seppo, sosionomi, Keskusta, Kirkonkylä Jäsenet: Alakärppä Seija, perushoitaja, Kokoomus, Kirkonkylä Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmisto, Kirkonkylä Ilves Mirva, lähihoitaja, Vasemmisto, Kirkonkylä Kamula Sami, kirvesmies, Keskusta, Lamujoki saakka Karppinen Kauko, insinööri, Keskusta, Kirkonkylä Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä Korsulainen Terhi, lähihoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Leiviskä Irma, lähihoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Leiviskä Matti, opiskelija, Keskusta, Tavastkenkä Mikkonen Tiina, agrologi, Keskusta, Tavastkenkä, alkaen Nissinen Jouko, FM, Keskusta, Kirkonkylä, saakka Rimpeläinen Satu, terveydenhoitaja, Keskusta, Tavastkenkä Rönkä Marjatta, elintarviketyöntekijä, Keskusta, Viitamäki Svala Ilkka, kehityspäällikkö, Keskusta, Kirkonkylä, alkaen Esittelijänä kunnanjohtaja Jouko Nissinen Sihteerinä hallintosihteeri Helvi Luttinen Vuosille valitussa valtuustossa on 15 valtuutettua. Valtuuston voimasuhteet: lkm ääniä % 2008 vaaleissa Suomen Keskusta ,8 Kokoomus ,1 Vasemmistoliitto ,8 Vihreä Liitto ,3

10 9 Kunnanhallituksen kokoonpano toimikaudella Puheenjohtaja Kotisaari Mirja, terveydenhoitaja, Keskusta, Kirkonkylä, alkaen (hoitanut tätä ennen puheenjohtajan tehtäviä varapuheenjohtajana) Jäsenet: Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmisto, Kirkonkylä Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä, I vpj alkaen (tätä ennen II vpj.) Kemppainen Juha-Pekka maanviljelijä, Tavastkenkä alkaen ja II vpj alkaen Leiviskä Hilkka, maanviljelijä, Kokoomus, Tavastkenkä Luhtavaara Raimo, tuotantopäällikkö, Keskusta, Kirkonkylä, saakka Nissinen Jouko, FM, Keskusta, Kirkonkylä, saakka, ollut alkuvuoden estynyt hoitamasta tehtävää) Pahkala Lauri, rak.ins., Keskusta, kirkonkylä, alkaen Rissanen Anja, luokanopettaja, Keskusta, Tavastkenkä, alkaen Tahkola Liisa, Keskusta, Kirkonkylä, saakka Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Jouko Nissinen ja sihteerinä toimi hallintosihteeri Helvi Luttinen. Kunnanhallituksen voimasuhteet: lkm % Suomen Keskusta 5 71,42 Kokoomus 1 14,29 Vasemmistoliitto 1 14,29 Keskusvaalilautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Mikko Kamula Varapuheenjohtaja Mikko Tahkola Jäsenet Eino Moisanen Susanna Hjulberg Vuokko Luttinen Tarkastuslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Seppo Tissari Varapuheenjohtaja Jäsenet Marjatta Rönkä Markku Tikkanen Hillevi Sydänmetsä Perusturvalautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Veikko Heikkinen Varapuheenjohtaja Tiina Mikkonen Jäsenet Leena Heikkinen Raimo Hoikka Marja-Liisa Hiltunen Esittelijänä on toiminut va. sosiaalijohtaja Pilvi Härmä Sivistyslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Eero Kivioja Varapuheenjohtaja Terhi Korsulainen Jäsenet Satu Rimpeläinen Sirpa Piippo Riitta Mahosenaho Matti Leiviskä Tuomas Tuuli Esittelijänä ovat toimineet rehtori Heikki Heikkinen ja rehtori Samuli Yrjänä

11 10 Teknisen lautakunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Kauko Karppinen Varapuheenjohtaja Ilkka Svala Jäsenet Irma Leiviskä Sanna Leiviskä Jouko Hiltunen Esittelijänä toimi rakennustarkastaja Timo Aitto-oja. Pyhännän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio uudistettiin vuoden 2009 alusta lukien. Kunnanvaltuuston jäsenmäärä muuttui 15 jäseneen ja kunnanhallituksen jäsenmäärä 7 jäseneen. Maaseutulautakunta lakkautettiin ja tehtävät siirtyivät kunnanhallitukselle. Sivistyslautakuntaan yhdistettiin koululautakunta ja kulttuurilautakunta. Tekniseen lautakuntaan yhdistettiin tekninen lautakunta ja valvontalautakunta. PYHÄNNÄN KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO Konsernijohtaja/ hallinto-osaston päällikkö kunnanjohtaja Jouko Nissinen Vaalit Tilintarkastus Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittäminen Sivistysosaston päällikkö rehtori Heikki Heikkinen ja rehtori Samuli Yrjänä Hallinto ja koulutoimisto Peruskoulut Esiopetus Päivähoito Liikuntatoimi Raittiustoimi Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Kansalaisopisto Perusturvaosaston päällikkö sosiaalijohtaja Pilvi Härmä Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitos- ja asumispalvelut Kotipalvelut Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Teknisen osaston päällikkö rakennustark. Timo Aitto-oja Hallinto- ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu Jätehuolto ja energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Hallinto ja rakennusvalvonta Palo ja pelastustoiminta

12 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna ,1 prosenttia. Eniten kysyntää kasvatti vuonna 2010 viennin volyymin lisääntyminen 5,1 prosenttia, tosin palvelujen vienti väheni selvästi. Kasvun taustalla oli myös kotimaisen kaupan elpyminen ja lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia ja erityisesti asuinrakennusinvestoinnit vauhdittuivat: niiden volyymi lisääntyi 22,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 1,0 prosenttia ja julkinen kulutus kasvoi 0,5 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,7 prosenttia. Varastot pienenivät. Tuonti väheni 4,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka talous kasvaa vajaa 10 prosenttia vuonna 2010 ja noin 9 prosenttia ensi vuonna. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa. Myös maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana, erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, vaikka kasvun nopea vaihe on ohi. Yhdysvaltain talous on toipunut varsin nopeasti. Talouden kasvu yltää vuonna prosentin ja ensi vuonna noin 2 prosentin vauhtiin. Euroalueella kasvu on vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. Vuoden 2010 kasvuksi jää reilu puolitoista prosenttia ja ensi vuonna noin 2 prosenttia. Sen sijaan Saksan talous kasvaa vahvasti, vuonna 2010 vajaa 4 prosenttia ja ensi vuonna yli 2 prosenttia. Keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden vakautustoimet piristävät euroalueen näkymiä, kun syntyy paremmin tilaa yksityisille investoinneille ja kun kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan. Venäjän kasvu kiihtyy 6 prosenttiin vuonna 2010 ja hidastuu hieman keskipitkällä aikavälillä. Venäjän kasvua tukee öljyn korkealla pysyttelevä hintataso ja toistaiseksi alhainen kapasiteetin käyttöaste, joskin talouden jäykkyydet ja valtion ohjailu hidastavat kasvua keskipitkällä aikavälillä. Myös Ruotsin talous elpyy nopeasti; vuonna 2010 kasvua tulee yli 4 prosenttia ja ensi vuonna yli 3 prosenttia. Suomen julkisen talouden alijäämä syveni vuonna 2010 ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion talouden alijäämä painui vuonna 2010 lähes 6 prosenttiin suhteessa BKT:n. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2012 ja velanotto pysyy noin 8 mrd. euron suuruisena. Vuoden 2010 lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Syksyllä 2010 nopeinta hintojen nousua on mitattu elintarvikkeissa, asumisen kustannuksissa ja liikenteen polttoaineissa. Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4-3,0 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla. Vuoden 2011 alussa voimaan tulee useita veromuutoksia, jotka nostavat hyödykkeiden hintoja joko suoraan tai välillisesti. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Korot nousevat hitaasti vuoden 2011 aikana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa Seuraavassa on esitetty tietoja ja arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa 2011 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin tilastoihin. Vuosien 2011 ja 2012 koskevat ennusteet ovat valtiovarainministeriön laatimia. Muuttuja 2009* 2010** 2011** 2012** %- muutos Tuotanto (määrä) -8,2 3,1 3,6 2,7 Palkkasumma -1,2 1,9 4,5 4,1 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3,2 Työllisyys(määrä) -2,9-0,4 1,8 0,9 Inflaatio 0,0 1,2 3,3 2,7 %-yksikköä Työttömyysaste 8,2 8,4 7,6 7,2 Verot/BKT 43,0 42,1 42,6 42,4 Julkiset menot/bkt 56,3 55,1 53,8 53,5 Rahoitusjäämä/BKT -2,9-2,8-0,9-0,7 Julkinen velka/bkt 43,8 48,4 50,1 51,3 Vaihtotase/BKT 3,0 3,1 2,2 2,1 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 2,1 10 vuoden korko, % 3,7 3,0 3,5 4,0

13 Pyhännän työllisyyden kehitys Muutos 2009/2010 Työttömiä Työttömyysaste, % 12,2 12,0 8,7-3,3 Alle 25-vuotiaat Haapav-Siikalatv stk työttömyysaste,% 10,9 12,0 8,9-3,1 Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste,% 11,2 13,2 11,9-1,3 Koko maa työttömyysaste, % 8,8 11,3 10,3-1,0 (Työttömyysluvuissa ovat lomautetut mukana, TE-keskuksen tilasto) Pohjois-Pohjanmaan talousalueen kehitys Väestön muutokset Koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa asukasluku kasvoi henkilöllä eli 1,5 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan asukasluku vuoden vaihteessa oli Haapaveden- Siikalatvan alueella asukasluku oli vuoden vaihteessa ja asukasluvun laskua vuoden aikana seutukunnassa on tapahtunut 106 henkilöä eli 0,7 prosenttia (Haapavesi 26, Pyhäntä -14 ja Siikalatva 118). Koko maassa väestönkasvu oli henkeä, eli 0,4 %. Suomen väkiluku oli henkilöä. Asukaslukutiedot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja asukasmääristä Työttömyysaste Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2010 oli joulukuun lopussa 11,9 %. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa, mikä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski vuoden takaisesta lähes kaikissa ryhmissä, eniten teollisuuden, tieteellisen ja teknisen työn sekä terveydenhuolto- ja sosiaalityön aloilla. Avoimia työpaikkoja oli edellisvuotta enemmän neljässä ammattiryhmässä, eniten teollisuudessa. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 3141, mikä on 438 vähemmän kuin vuosi sitten. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 5997, joista vuotiaita oli Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 4071 eli 20,8 % työttömistä työnhakijoista ilman lomautettuja. Koko maan pitkäaikaistyöttömien vastaava osuus oli Pohjois-Pohjanmaata korkeampi ollen 23,6 %. Haapaveden-Siikalatvan alueella työttömyysaste aleni 3,1 % edellisestä vuodesta. Pyhännällä työttömyysaste aleni 3,3 %. Keskimääräinen työttömyysaste seutukunnassa oli vuonna ,0 % ja Pyhännällä keskimäärin 8,6 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt seutukunnassa vuoden työttömästä vuoteen työttömään. Yli 50-vuotiaiden työttömien keskiarvo laski vuoden työttömästä 227 työttömään vuoteen Asuntotuotanto Pyhännällä valmistui vuoden 2010 aikana 1 omakotitalo ja rakennettiin 1 asuinrakennuksen laajennus. Korjausavustuskohteita oli yhteensä 4 ja lisäksi asuntoja peruskorjattiin yhteensä 30 kpl Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa tuli voimaan Laki määräsi luomaan yhteistoiminta-alueet maaseutuhallinnon järjestämiseksi Valtuusto hyväksyi Pyhännän kunnan kuulumaan yhteistoimintaalueeseen, johon kuuluvat Haapaveden kaupunki, Pyhännän, Siikalatvan, Vaalan ja Vihannin kunta. Siikalatvan kunta toimii vastuukuntana. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli aluksi mukana myös Oulaisten kaupunki. Pyhännän kunta ostaa nykyisin maaseutuhallinnon palvelut Kiuruveden kaupungilta.

14 13 Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen aluekehityslakia vastaavaksi. Kunnanhallitus antoi lausunnon Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta v ja maakuntaohjelmasta v sekä maakuntaohjelmaan liittyvästä ympäristöselostuksesta. Kunnanhallitus hyväksyi Jokilaaksojen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Kansaneläkelaitoksen vakuutuspiirien yhdistämisen vuoden 2011 alusta lukien. Edellytyksenä on, että nykyiset toimipisteet säilyvät ja toimipisteiden henkilöstömäärä pidetään sillä tasolla, että toimipisteiden häiriötön toiminta voidaan taata. Pyhännän kunta päätti liittyä talous- ja velkaneuvonta palveluiden osalta Ylivieskan toimialueeseen lukien. Aikaisemmin palvelut ostettiin Kainuun maakunta-kuntayhtymältä. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi irtisanoi Pyhännän kunnan kanssa voimassa olleen työterveyshuollon sopimuksen ja uudeksi toimijaksi hyväksyttiin alkaen Jokilaaksojen Työterveys Oy. Kuntaan hyväksyttiin uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, joka tuli voimaan alkaen. Kunnan tytäryhtiöllä, Kiinteistö Oy Ukonojankartanolla oli vuonna 2010 meneillään Vainiontien vuokratalojen peruskorjaus. Kunta myönsi Yhtiölle euron antolainan peruskorjaukseen. Laina on kertalyhenteinen 10 vuoden kuluttua ja siitä maksetaan korkoa puolivuosittain. Valtuusto hyväksyi Pyhännän kunnan osalta Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön välille laaditun alkoholiohjelmaan liittyvän kumppanuussopimuksen. Samoin hyväksyttiin Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille Hyväksyttiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän perustaminen, perustamissuunnitelma ja perussopimus. Uuteen koulutuskuntayhtymään kuuluvat Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen kunnat Raahen alueen jäätyä pois aikaisemmin suunnitellusta kokoonpanosta. Valtuusto hyväksyi kouluverkkoselvitystyöryhmän valmisteleman esityksen yhteen yhtenäiskouluun siirtymisestä alkaen. Hallinnollisesti yhteen yhtenäiskouluun siirtyminen tapahtuu alkaen. Tavastkengän koulu lakkautettiin alkaen ja koulun henkilökunta siirtyi Pyhännän koulukeskukseen vastaaviin tehtäviin. Yhtenäiskouluun siirtymiseen liittyy entisen ala-asteen ja yläasteen rehtorin virkojen yhdistäminen. Pyhännän perusopetuksen rehtorin virkaan kuluu myös sivistysosaston osastopäällikön tehtävät. Teknisen osaston osalta hyväksyttiin Leiviskänkankaan asemakaavamuutos, joka koski korttelia 202 tontteja 1,7,8 ja 9 sekä Mauste- ja Tuotetietä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan teollisuusalueen tonttien parempi käyttö ja tiemuutoksilla parannetaan tonttien liikennöitävyyttä. Patasuon asemakaavan muutos laitettiin vireille Iso-Lamujärven matkailutoiminnan ja virkistyskäytön edellytysten parantamiseksi. Metsähallituksen ja Pyhännän kunnan välinen vuokrasopimuksen jatko Ahvenjärven luontopolun maa-alueesta hyväksyttiin. Vuokra-aika alkoi ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Vuoden 2010 huomattavimmaksi investoinniksi muodostui teollisuushallin rakentaminen Puumaster Oy:n käyttöön. Teollisuushallin bruttoalaksi muodostui 1513 m 2, ja nettoalaksi 1458 m 2, josta toimistotilojen osuus on 210 m 2, lämmin teollisuustila 996 m 2 ja kylmää varastotilaa 252 m 2. Lisäksi tehtiin erillinen 252 m 2 varastokatos. Piha-aluetta asfaltoitiin 6000 m 2. Teollisuushallin rakentamiseen varauduttiin lisätalousarviolla, jossa menomääräraha oli ja avustuksen osuuden odotettiin olevan Lopullisiksi nettokustannuksiksi muodostui n ,72. Avustusta ei ole vielä maksettu kunnalle. Muita investointeja olivat mm. terveyskeskuksen peruskorjaus ,42, leikkikenttien varusteiden parantaminen ,28 ja viemäriverkostojen rakentaminen ,13. Kunnan lainamäärää lisäsi Kiinteistö Oy Ukonojankartanolle annettu antolaina Lainan lyhennykset olivat ,48. Vuoden 2010 investointeja jouduttiin rahoittamaan lyhytaikaisella lainalla. Uuden lainan määrä selviää, kun päätöksen mukainen investointiavustus on maksettu kunnalle.

15 14 Vuoden 2011 kunnallisveron veroprosentti päätettiin pitää edellisen vuoden tasolla eli 19,75 %. Kiinteistöveroprosentteja tarkistettiin vuodelle 2010 ja ne päätettiin pitää samalla tasolla myös vuonna Kunnan palkatun henkilöstön määrä HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Ilman työllistettyjä Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ Henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty tämän toimintakertomuksen lopussa olevassa henkilöstökertomuksessa. 1.5 Sisäisen valvonnan järjestäminen Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Riittävä ja kattava valvonta on edellytys kunnan toiminnan luotettavuudelle. Valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että toiminta on järjestetty päätösten mukaisesti ja kunnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Valvonta jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja Pyhännän kunnan hallintosäännön mukaisesti. Ulkoista valvontaa suorittavat myös kuntalaiset ja muut viranomaiset. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline ja siitä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan järjestäminen on toimivan johdon ja tilivelvollisten vastuulla. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminta on taloudellista, tuloksellista ja tavoitteet saavuttavaa. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että päätösten perusteena oleva tieto on luotettavaa, tarpeellista ja oikea-aikaista. Sisäisessä valvonnassa tarkastetaan, että lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen on keskeinen sisäisen valvonnan kohdealue. Kuvaus sisäisen valvonnan järjestämisen arvioinnista Kunnan sisäisen valvonnan järjestämistä arvioidaan johtoryhmän kokouksissa ja osastopäälliköt ja muut tilivelvolliset arvioivat vastaavasti sisäisen valvonnan järjestämistä omassa toimintaympäristössään. Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä on arvioitu kunnan tasolla talousarviota laadittaessa ja merkittäviä investointipäätöksiä tehtäessä. Kunnan vakuutusten ajantasaisuus on tarkastettu päättyneen tilikauden aikana. Riskienhallintatyön järjestäminen, toteutus ja seuranta on pääosin kunkin toimialan vastuulla. Kunnan keskushallinto ja kunnanjohtaja seuraavat keskushallinnon ja myös muiden toimialojen riskienhallintaa. Kunnan varautumis- ja turvallisuussuunnitelmissa olevia kaikkia puutteita ei saatu korjattua päättyneen vuoden 2010 aikana. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella ei ollut resursseja ohjata kuntien varautumissuunnitelmien valmisteluja ja näin ollen työ jäi kesken. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa päivitettiin marraskuussa Tunnistetut sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet 1. Sopimustoiminnan seuraaminen ja vaikuttaminen ostettujen palvelujen määrään, laatuun ja saatavuuteen. 2. Uuden kuntastrategian laatiminen selkeyttää tavoitteiden asettamista ja seurantaa. 3. Uuden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen käyttöönotto. 4. Raportoinnin kehittäminen.

16 15 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. Kunnan velkamäärän kasvu heikentää kunnan tulevaisuuden näkymiä. 2. Merkittävä osa palveluista tuotetaan muualla kuin kunnan omassa organisaatiossa. 3. Asukasluvun väheneminen vaarantaa tiettyjen palvelujen saatavuuden kunnan sisällä. 4. Kuntakonserniin kuuluvan Kiinteistöyhtiö Ukonojankartano Oy:n taloudellinen tila heikentää myös kunnan taloutta. Suunnitellut kehittämistoimenpiteet 1. Kuntastrategian laatiminen. 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen käyttöönotto koko kuntakonsernissa. 3. Saatavien perinnän tehostaminen. 4. Vahinkotilanteisiin varautumista kehitetään edelleen Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hoitotakuu toteutui erikoissairaanhoidossa alkuvuodesta kohtalaisesti, mutta loppuvuodesta tilanne parani, koska Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutui uhkasakon uhalla järjestämään hoitotakuun lain vaatimiin puitteisiin. Perusterveydenhuollossa hoitotakuun kanssa ei ollut puutteita, vaikka lääkäritilanne oli huono Pyhännällä loppuvuodesta. Toimeentulotuen myöntämisessä on pysytty säädetyissä määräajoissa. Kunnan hankinnat vuonna 2010 eivät aiheuttaneet valituksia markkinaoikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Pyhännän kunnan vaatimuksen hallintoriitaprosessissa, joka käynnistettiin kunnan toimesta Asia koski henkilön kotipaikkaa. Koska asialla on suuri merkitys Pyhännän kunnan sosiaalitoimen käyttömenoihin myös tulevaisuudessa, valitti kunta hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Tapauksen käsittely on edelleen kesken. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä varojen käyttö Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista kerrotaan toimintakertomuksessa. Suuruudeltaan merkittäviä määrärahaylityksiä ei ollut. Sopimustoiminta Pyhännän kunta ostaa merkittävän määrän sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Suurimmat ostot tapahtuvat Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeltä. Kunnan edustajat sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen asioita käsittelevässä Haapaveden perusturvalautakunnassa ja neuvottelukunnassa seuraavat näiden sektoreiden toimintaa. Palvelujen ostot muilla aloilla olivat edellisen vuoden tasolla. Pyhännän kunta hankkii edelleen ostopalvelusopimuksella kaikki maaseutuhallinnon palvelut Kiuruveden kaupungilta vuoden 2011 loppuun saakka. Kirjastonjohtajan palvelut kunta ostaa Haapaveden kaupungilta. Myös kiinteistönhoidon palvelut hankittiin edelleen ostopalveluna Pyhännän TeeHoo:lta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on kunnassa tyydyttävällä tasolla.

17 16 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. Jäljempänä esitettävä tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut.

18 17 Tuloslaskelma ja tunnusluvut (ulk.) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 12 6 Muut rahoitustuotot 6 4 Korkokulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos -500 Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,7 % 13,9 % Vuosikate/Poistot, % 353,1 % 264,8 % Vuosikate, /asukas 856,4 614,9 Asukasmäärä Kaavat: Toimintatuotot/Toimintakulut, %= 100xToimintatuotot /(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön ) Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot

19 18 Toimintakate Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus joka osoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verorahoituksella. Toimintakate on kunnassa aina merkkinen. Pyhännän kunnan toimintakate vuodelta 2010 on ,76. Edellisvuoteen verrattuna toimintakate parani ,63 eli 2,6 %. Vuoden 2010 toimintatuotot olivat ,06. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna ,79 eli 12,4 %. Toimintatuottojen kasvu johtuu mm. myyntituottojen kasvusta. Myyntituotoista lisääntyivät mm. jätevesimaksut n , kaukolämmön myyntitulot n ja myyntituotot kunnilta Sotavammalain mukaiset korvaukset vähenivät Maksutuotot kasvoivat , suurinta kasvu oli hoitopäivämaksuissa. Tukien ja avustusten tulot kasvoivat , mikä aiheutui työllistämistukien kasvusta n ja muista tuista ja avustuksista (valtio) , tähän kirjattiin mm. koululaisten kotikuntakorvaukset, joita saatiin valtionosuusuudistuksen vuoksi vuodesta 2010 lähtien , netto. Vuokratuotot kasvoivat vain hivenen johtuen muiden rakennusten vuokrien kohoamisesta. Muut toimintatuotot alenivat , tähän vaikuttivat käyttöomaisuuden myyntivoittokirjausten väheneminen, koska tontteja ei saatu myydyksi edellisen vuoden tapaan. Vuoden 2010 toimintakulut olivat ,82. Toimintakulut alentuivat vuoteen 2009 verrattuna ,84 eli 0,51 %. Palkat ja palkkiot kasvoivat n , kasvua tapahtui lähinnä KVTES:n mukaisissa palkoissa, työllistettyjen palkoissa ja tilapäisten palkkakustannuksissa. Vähennystä tapahtui opettajien, vanhempain vapaan/sairasloman sijaisissa ja vuosiloman sijaisissa. Palvelujen ostot pysyivät vuoden 2009 tasolla n. 4 milj.. Palvelujen ostot alenivat edellisvuodesta asiakaspalvelujen ostoissa kuntayhteisöiltä eli sairaanhoitokustannusten osalta n Noususuunnassa olivat asiakaspalvelujen ostot kunnilta , asiakaspalvelujen ostot muilta , toimisto, pankki ja asiantuntijapalvelut n , jätevedenpuhdistuspalvelut n , rakennusten ja alueiden kunnossapito , koneiden ja laitteiden kunnossapito Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kustannukset olivat v ,05 ja v ,81 eli kustannukset kohosivat 2 027,76. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannusosuus oli vuonna ,30 ja vuonna ,10. Laskua oli erikoissairaanhoidon kustannuksissa ,20. Pohois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitopäivien määrä Pyhännän osalta vähentyi vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna 514 pv eli 37,9 %. Terveyspalvelupiiri Helmen kustannukset projekteineen olivat vuonna ,93 ja vuonna ,19 eli nousua kustannuksissa oli ,26. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alenivat eli 2,88 %. Lämmityskustannukset kohosivat ja sähkön kustannukset jopa alenivat 2 829, mutta vesimaksut kohosivat. Avustukset alenivat ,07. Alenemista oli etenkin toimeentulotuissa , omaishoidon tuessa ja vammaisille annetuissa avustuksissa. Vuokramenot alenivat ,39, vähenemistä tapahtui rakennusten ja huoneistojen vuokrissa ,68, As Oy Kirkkotiestä myytiin yksi huoneisto vuonna 2009 sekä koneiden ja laitteiden vuokrissa 2 584,12. Muut toimintakulut pienenivät vuodesta ,17. Vähennystä oli lähinnä muissa kuluissa, tähän vaikutti esim. kokouskahvien osto kunnan omalta työ- ja toimintakeskukselta. Toimintatuottojen eli maksurahoituksen prosenttiosuus toimintakuluista oli 15,7 %. Edellisvuonna prosenttiosuus oli 13,9 %. Verotulot Pyhännän kunnan tuloveroprosentti oli vuonna ,75 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,75 %. vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti oli 0,50 %, vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentti oli 1,10 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti oli 1,10 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli edelleen 0,00 %. Verotulot ylittivät talousarviomäärärahan ,32. Verotulot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna ,03 eli 1,4 %. Verotulojen väheneminen johtui kunnallisveron voimakkaasta laskusta, ,67, 3,5 %, tähän vaikutti väkimäärän aleneminen ja valtion päättämät verohelpotukset. Kunnallisveron määrä oli ,87. Kuntien saaman yhteisöveron jako-osuus oli edelleen kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla. Pyhännän kunnan saamat yhteisöverot kohosivat ,75 eli 6,4 % ollen ,75. Kiinteistöveroprosentteja nostettiin vuodelle 2010 n. 0,1 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöverot kasvoivat ,89 eli 14,7 %.

20 19 Verotulot lajeittain Muutos % Kunnallisvero ,5 Yhteisövero ,4 Kiinteistövero ,7 Yhteensä ,4 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muuttui ns yhden putken valtionosuudeksi. Käyttötalouden valtionosuuksia saatiin vuonna Valtionosuuksien yhteismäärä lisääntyi vuoteen 2009 verrattuna eli 3,8 % Vuoden 2010 opetustoimen valtionosuuden ennakkoa jouduttiin palauttamaan ainoastaan uuden valtionosuusjärjestelmän ansiosta, vähennys tuli Eha-oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Valtionosuuteen tuli lisäksi muutamia pienehköjä tarkistuksia laskentaoikaisujen vuoksi. Talousarviomäärärahaan verrattuna valtionosuuksia saatiin enemmän. Valtionosuudet tehtävittäin, Muutos -% Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Harkinnanvarainen valtionosuus Yhteensä ,8 Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen kehitys eur/as