Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukemista yhdessä toimien

Transkriptio

1 Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukemista yhdessä toimien IKINÄ-asiantuntijaverkoston iltapäivä Anna Päätalo, ravitsemusterapeutti Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Phhyky puh

2 Taustalla Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma Lue lisää:

3 Ravitsemusterveyden edistämisen kärjet Lapsiperheiden hyvän ravitsemuksen tukeminen 2. Ylipainoisen lapsen hoitoketjun laatiminen 3. Ikäihmisten hyvän ravitsemuksen tukeminen 4. Ravitsemustiedotus, -viestintä ja -yhteistyö 5. Ravitsemuksen huomioiminen hyvinvointikertomustyössä

4 Vajaaravitsemuksen tilanne: Keskussairaalassa toteutettujen seulontapäivien perusteella 45-50% potilaista on kohtalaisessa tai vakavassa vajaaravitsemuksen riskissä Vajaaravitsemus aiheuttaa keskimäärin kolme sairaalassaolopäivää lisää Vajaaravitun potilaan hoito maksaa n. 80 % enemmän kuin potilaalla, jolla on hyvä ravitsemustila Haasteena on päijäthämäläisten ikääntyminen ja muistisairauksien esiintyvyyden kasvu, sillä muistisairaudet lisäävät vajaaravitsemuksen riskiä Heikentynyt ravitsemustila tunnistetaan huonosti

5 Ikääntyneiden virheravitsemus voi kehittyä monia eri teitä Lähde: VRN 2010 Virheravitsemus lihaskato kiihtyy toimintakyky heikkenee laihtuminen sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy kokonaan sairaalassaolojaksot pitenevät hoitojen teho huononee terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät (Van Nes ym. 2001)

6 Hyvän ruokailun ja ravitsemuksen positiiviset vaikutukset ikääntyneelle ja yhteiskunnalle Hyvä suun terveys Lähde: Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valve R. ym. 2018

7 Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukemista yhteisellä päämäärällä yhdessä toimien SUUN TERVEYS HYVÄ RAVINTO LIHASVOIMA JA TASAPAINO Alueellinen moniammatillinen ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmä toiminut 2/2016 lähtien MNA-testi ja toimintaohje systemaattiseen käyttöön koko Päijät-Hämeessä

8 Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukemisen työpajat vuonna 2018 Työpajojen tavoitteena: o vahvistaa ammattilaisten yhteistä näkemystä hyvän ravitsemuksen, suun terveyden sekä lihasvoiman ja tasapainon vahvistamisen merkityksestä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa ja kotona pärjäämisessä o suunnitella yhdessä, miten jokainen ammattilainen voi systemaattisesti tukea ikääntyneiden hyvää ravitsemusta ja toimintakykyä omassa työssään Työpajoja yhteensä 20 kpl ja osallistujia 332 Osallistujat enimmäkseen kotihoidosta, asumispalveluista ja vuodeosastoilta Osallistujat enimmäkseen työntekijöitä, myös muutamia esimiehiä Mukana myös yksityisiä palveluntuottajia, yhteensä 22 osallistujaa: Aurio Hoiva, ICCO-Care Oy, Coronaria, Attendo Oy Anianpelto ja Mallusjoen Lepokoti

9 Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito TUNNISTA vajaaravitsemuksen riski MNA-testillä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. HOIDA yhteisen toimintamallin mukaisesti huomioiden hyvä ravitsemus, suun terveys ja lihasvoiman ja tasapainon vahvistaminen. Konsultoi tarvittaessa ravitsemusterapeuttia. KIRJAA yhdessä sovitulla tavalla ja seuraa ja arvioi hoidon onnistumista. Varmista tiedonkulku eri työntekijöiden välillä. Yhteinen ohjausmateriaali kaikkien käytettävissä

10 TOIMINTAOHJE Ikääntyneen ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukeminen TUNNISTA vajaaravitsemus MNA-testillä esim. RAI-arvioinnin yhteydessä - Onko ikääntyneen paino laskenut edellisen 3 kk:n aikana 1-3 kg ja syökö hän huonosti? - Onko ikääntyneellä huono ruokahalu tai juoko hän liian vähän? - Onko ikääntyneellä yksipuolinen ruokavalio, vaikkei paino olekaan laskenut? - Onko ikääntyneellä sairaus, johon liittyy vajaaravitsemuksen riski? - Onko ikääntyneen lihasvoima heikentynyt esim. tarvitseeko hän käsien tukea tuolista ylösnousuun? - Ovatko ikääntyneen hampaat, hammasproteesit tai suun limakalvot huonossa kunnossa? Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Anna Päätalo Ikääntyneiden vajaaravitsemustyöryhmä Lyhyt MNA -pisteet alle 12: Arvioi ikääntyneen ravinnonsaanti ateriarytmin, syödyn ruuan määrän ja proteiinin lähteiden perusteella Suunnittele välitön ravitsemushoito Huolehdi lihasvoiman ja tasapainon vahvistamisesta arjen toimissa Varmista suun hyvinvointi ja huolehdi hoitoon ohjauksesta, jos suussa on kipua tai syöminen on hankalaa HOIDA! Varmista ruokailu 2-3 tunnin välein ja huolehdi enintään 11 tunnin yöpaastosta Tarjoa mieliruokia ja välipaloja sekä riittävästi nestettä Varmista proteiinipitoiset ruoka-aineet joka pääaterialle (20-30 g proteiinia) ja välipalalle (10-15 g proteiinia) Jos ikääntyneen paino on laskussa: Lisää rasvaa leivälle, puuroon, ruokaan, salaattiin ja kypsennettyihin kasviksiin Tarjoa tavallisen ruuan tehosteena mieluisa runsasproteiininen täydennysravintovalmiste (valmisteessa energiaa 300 kcal ja proteiinia vähintään 15 g/annos) Kannusta runsaaseen jalkeilla oloon Kannusta tuolista ylösnousuun useita kertoja päivässä lihasväsymykseen asti Kannusta hampaiden, hammasproteesien ja suun limakalvojen puhdistukseen 2 x pv ja hammasvälien puhdistukseen 1 x pv Auta tarvittaessa ja huolehdi oikeanlaisista välineistä ja aineista SEURAA, kirjaa ja arvioi sovitusti Tarkenna hoitoa, jos ravitsemustila ei ole kohentunut Varmista tiedonkulku eri työntekijöiden välillä ja sovi työnjaosta ja vastuista Sovellettu lähteestä: Isabel M. et al. Evidence-based Recommendations for Addressing Malnutriotion in Health Care: An Updated Strategy From the feedm.e. Global Study Group. JAMDA 15(2014)

11 Tunnista vajaaravitsemuksen riski MNA-testin avulla löydetään riittävän ajoissa vajaaravitsemuksen riskissä olevat (testissä alle 12 pistettä) Painon seuranta ja painonmuutosten havaitseminen, hyvä painotavoite BMI Varmista säännöllinen ruokailu ja proteiinin saanti Ravinnonsaannin seuraaminen ateriarytmin, syödyn ruuan määrän ja proteiinin lähteiden perusteella Hyvän ravitsemuksen tukemisen keinot Ruokavaliosta riittävästi energiaa, jotta ruuan proteiini voidaan käyttää elimistön tarpeisiin Riittävä nesteen saanti; ruuan lisäksi litraa nestettä eli 5-8 lasillista päivässä Huolehdi riittävästä ravinnon ja nesteen saannista Ruokavaliota tehostetaan lisäenergialla, jos paino on laskussa Jos normaali paino tai ylipainoa eikä paino ole laskussa, tavanomainen proteiinirikas ruoka riittää Pienet pikku-mummon annokset 2-3 tunnin välein, 5-6 kertaa päivässä Yöpaasto alle 12 h, iltapala tarpeen Proteiinin tarve g /tavoitepainokilo eli n g päivittäin, akuutisti sairaalla enemmän Proteiinia esim. maidosta, piimästä, jogurtista, rahkasta, kananmunasta, juustosta, raejuustosta, lihasta, kalasta, kanasta, leikkeleistä ja kasviproteiinin lähteistä (yhdestä annoksesta 7-8 g proteiinia) Mieliruuat ja välipalat ylläpitävät hyvää ravitsemusta Proteiinia joka aterialle; pääaterialla proteiinia g ja välipalalla g Vain syöty ruoka ravitsee Täydennysravintovalmisteilla lisätehoa, kun paino laskee, huono ruokahalu, pienet ateriat tai akuutti sairaus Keinoja energiansaannin lisäämiseksi Kevytmaito tai Plus-kevytmaito ruokajuomaksi Puuro maitoon keitettynä Leivälle runsaammin rasvaa Rasvasilmä puuroon Öljylisä ruokaan tai kasviksiin Öljypohjainen salaatinkastike Sokeria, hunajaa tai hilloa puuroon tai jälkiruokiin Tilataan tehostettu ruoka Pehmeä rasva suositeltavinta Näillä kaikilla asioilla voit ehkäistä haavojen syntyä tai edistää niiden paranemista!

12 Ravitsemus tukee hyvää toimintakykyä Liikunta- ja toimintakykyä voidaan harjoittaa läpi koko elämän Hyvä ravitsemus on edellytys liikunta- ja toimintakyvyn tukemiselle Ruokavaliossa erityisesti riittävä proteiinin saanti on edellytys lihasvoimien vahvistumiselle ja ylläpysymiselle Arjen aktiivisuus sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu varmistavat itsenäisen liikkumisen ja ruokailun Tuolista ylösnousun harjoittelu vahvistaa liikkumisen kannalta tärkeimpiä lihaksia Kannattaa harjoittaa useita kertoja päivässä lihasväsymykseen asti Jokainen ammattilainen voi kannustaa siihen Kaikki edellä mainitut asiat tukevat ihmisen itsenäistä liikkumista ja ehkäisevät kaatumistapaturmia

13 Suun hyvinvointi tukee ravitsemusta Suun terveys vaikuttaa hyvän ruokailun ja ravitsemuksen toteutumiseen, ja sitä kautta hyvään toimintakykyyn yleisterveyteen, sillä suun kautta bakteereilla on yhteys kehon eri osiin ja verenkiertoon Suun terveydelle tärkeää syödä 5-6 kertaa päivässä käyttää janojuomana vettä, sillä sokeripitoiset mehut aiheuttavat usein nautittuna hampaiden reikiintymistä käyttää syljen eritystä lisääviä ruokia: kuitupitoinen ja pureskelua vaativa leipä, juusto, pähkinät, kasvikset ja hedelmät (ikääntyneillä syljen eritys vähenee lääkitysten vuoksi) käyttää ksylitolipastillia tai ksylitolipurukumia jokaisen aterian ja välipalan jälkeen Hampaiden hoito päivittäin harjaamalla hampaat 2 x pv pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla, lisäksi hammasvälit ja kieli on hyvä puhdistaa kerran päivässä harjaamalla proteesit 2 x pv proteesiharjalla, ja huuhdella ne vedellä ruokailun jälkeen

14 Esimerkkejä työpajoissa ammattilaisten esille nostamista asioista Nämä asiat toimivat mielestämme hyvin: MNA-testejä tehdään RAI:n yhteydessä Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio toteutuvat palvelutalossa ja sairaalassa Välipalaa/yöpalaa on tarjolla palvelutalossa ja sairaalassa Erityisruokavaliot toteutuvat hyvin Ruokailun yhteisöllisyys toteutuu palvelutalossa Ateria- ja kauppapalvelua käytetään kotihoidossa Fysioterapiaa/kuntoutusta on saatavilla Suun ja hampaiden hoito toteutuu paremmin asumispalveluissa ja sairaalassa kuin kotihoidossa Näin kannustamme ikääntyneitä runsaaseen jalkeilla oloon ja tuolista ylösnousun harjoitteluun Autamme vähemmän ja ohjaamme enemmän, emme tee toisen puolesta Kannustamme liikkeelle ja annamme sille aikaa Olemme itse tukena ja esimerkkinä tekemällä yhdessä Harjoittelemme tuolista ylös nousua arkirutiinien yhteydessä (esim. ruuan lämmityksen ajan) Kehumme, kannustamme ja rohkaisemme pienistäkin onnistumisista Varmistamme turvallisen ja esteettömän liikkumisympäristön Kannustamme omaisia ja läheisiä osallistumaan kuntoutukseen Näin varmistamme, että ikääntyneet syövät riittävästi ja saavat tarpeeksi proteiinia: Varmistamme säännöllisen ruokailun toteutumisen ja tarvittaessa yksilölliset ruoka-ajat Varmistamme proteiinipitoisten ruoka-aineiden käytön päivittäin ja joka aterialla Tarjoamme pieniä ruoka-annoksia ja tarvittaessa ylimääräisiä välipaloja Tilaamme tarvittaessa tehostetun ruuan Valitsemme ruuan sopivan koostumuksen Varmistamme hyvän ruokailuasennon ja annamme aikaa ruokailuun Näin varmistamme ikääntyneiden säännöllisen suun hoidon ja autamme siinä tarvittaessa: Selvitämme suun terveyden tilanteen heti, kun asiakkuus alkaa Kannustamme päivittäiseen hampaiden pesuun ja autamme siinä tarvittaessa Varmistamme, että hampaat tai proteesit tulee pestyä vähintään kerran päivässä sopivana ajankohtana Huolehdimme oikeanlaisista suunhoitovälineistä Sovimme yhteisen linjan hoitajien ja omaisten kanssa Kannustamme omaisia osallistumaan ikääntyneen suun hoitoon Huolehdimme säännöllisestä käynnistä suuhygienistin luona

15 Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen kirjaaminen Kirjaamisen helpottamiseksi LifeCareen tehty vajaaravitsemuksen fraasit MNA1 (riskin tunnistus), MNA2 (hoidon toteutus) ja MNA3 (seuranta ja arviointi) Kirjaaminen toteutetaan kotihoidossa KHHOSU-lomakkeelle asumispalveluissa APHOSU-lomakkeelle avovastaanotolla HOI-lomakkeelle, rinnakkaisnäkymä RAV-lomakkeelle vuodeosastoilla HOI-lomakkeelle? (ei vielä käytössä) Esimerkki fraasista:

16 Suunnitelmia tälle vuodelle 1. Ruokapalvelun, laitoshuollon ja ateriapalvelun työntekijöille ja esimiehille sekä ravitsemusyhdyshenkilöille järjestettiin tänä keväänä kolme ravitsemuskoulutusta Ikääntyneiden hyvän ruokailun ja ravitsemuksen toteutuminen yhdessä toimien Esimerkkejä esiin nousseista kehitettävistä asioista: - Keittiön ja hoitohenkilökunnan välinen yhteistyö - Tiedonkulku eri ammattilaisten välillä - Kaikkien sitoutuminen hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen 2. Ikäkunnon esimiehille järjestetään syksyllä koulutus Ikääntyneiden hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn tukeminen miten voimme sen esimiehinä mahdollistaa?, ilmoittautuminen tulee koulutuskalenteriin kevään aikana 3. Työyksiköille tarjotaan mahdollisuutta arviointitapaamisiin

17 Maakunnallinen ravitsemusyksikkö Hyvinvointiyhtymään on valittu johtavaksi ravitsemusterapeutiksi ja tulevan maakunnallisen ravitsemusyksikön johtajaksi laillistettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Raisa Valve Raisa aloittaa

18 Ravitsemusyksikön monipuoliset palvelut hyvinvointiyhtymälle, kunnille ja maakunnalle Johtava ravitsemusterapeutti johtaa ja koordinoi ravitsemusyksikön tuottamien palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä ja vastaa ravitsemusterapeuttien työn toteutumisesta alueella Perus- ja erityistason ravitsemusterapiapalvelut Yksilö- ja yhteisvastaanotot, osasto- ja kotikäynnit Ryhmävastaanotot ja ryhmät Puhelin- ja etävastaanotto ja sähköiset palvelut Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Moniammatilliset yhteistyöverkostot Täydennyskoulutus Yhtenäiset materiaalit ammattilaisille ja asiakkaille Matalan kynnyksen palvelut asukkaille Yleisötilaisuudet, tapahtumat ja teemapäivät Ennaltaehkäisevä yksilö- ja ryhmäohjaus Chat ja sosiaalinen media Ravitsemusta tukevien käytäntöjen kehittäminen Ravitsemustyöryhmiin ja hoitotiimeihin osallistuminen Ruokapalveluyhteistyö Projektit ja hankkeet Ravitsemuksen huomioiminen kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomustyössä Konsultaatio ja etäkonsultaatio ammattilaisille Neuvolat, varhaiskasvatus, koulut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveys ja työttömien terveydenhuolto Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosastot Ravitsemusviestintä, tutkimukset ja julkaisut Positiivinen ravitsemusviestintä Ravitsemushoidon ja ravitsemusterveyden edistämisen kehittäminen tutkimuksen avulla Lisäresurssin myötä ravitsemusterapiapalvelujen myynti yksityisille palveluntuottajille

19 Ikääntyneiden ravitsemusterapiapalvelut tällä hetkellä Ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen ravitsemusterapeutti Anu Varjonen puh Kotihoidon ja asumispalvelujen asukkaat, vuodeosastojen potilaat (Salpakangas, Orimattila ja Jalmari) sekä avokuntoutuspotilaat Anua voi konsultoida ikääntyneiden vajaaravitsemusasioissa

20 Kiitos!