IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A

Transkriptio

1 IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A

2 RAVITSEMUKSEN MERKITYS Hyvä ravitsemustila ylläpitää toimintakykyä ja omatoimisuutta Nopeuttaa sairauksista toipumista ja lisää kotona asumisen mahdollisuuksia Ikääntymisen myötä ravintoaineiden tarve ei vähene

3 Niukka proteiinin ja D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa lihaskatoa, joka heikentää liikunta- ja toimintakykyä sekä kehon hallintaa. Sen seurauksena kaatumis- ja murtumavaara kasvaa. Myös altistuminen infektiosairauksille lisääntyy Hoitamattomat ravitsemusongelmat johtavat pitkittyessään helposti noidankehään, jossa laihtuminen, toimintakyvyn heikkeneminen, ihoongelmat ja infektiokierre seuraavat toistaan. Tämän seurauksena sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy, hoitojaksot pitenevät, hoitojen teho huononee ja lääke- sekä hoitokustannukset lisääntyvät.

4 IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS RAVITSEMUKSEEN Monilla ruokahalu heikkenee ikääntymisen myötä. Esim. masennus, muistisairaudet, syöpätaudit ja leikkausten jälkitilat sekä runsas lääkitys voivat huonontaa ruokahalua. Muistin heiketessä syöminen voi unohtua välillä kokonaan. Hampaiden ja suun ongelmat voivat vähentää syljeneritystä, vaikeuttaa ruuan puremista ja nielemistä, aiheuttaa haju- ja makuaistin muutoksia sekä pahoinvointia ja vaikuttaa sitä kautta ruokahaluun. Pienestä ruokamäärästä on vaikea saada riittävästi energiaa, proteiineja ja muita ravintoaineita. Tämän seurauksena monen ikääntyneen paino alkaa pienentyä, mikä voi johtaa nopeasti vajaaravitsemukseen. Ikääntyminen on kuitenkin yksilöllistä. Esimerkiksi moni 80- vuotias voi olla vireä ja itsenäisesti ruokataloutensa hoitava, kun taas 65-vuotias voi olla vaikeasti sairas ja syötettävä.

5 POWERMEAL-TUTKIMUS Power Mealsissa oli mukana kotihoidon asiakkaita sekä omaishoitajia ja hoidettavia Proteiininsaanti oli niukkaa (keskimäärin 0,9 g/ikg) Proteiinin saanti 80%:lla tutkittavista jäi alle 1,2 g/ikg/pvä. Lisäksi suosituksia vähemmän saatiin kuitua, folaattia ja rautaa Tutkittavista noin kolmasosalla oli virheravitsemuksen riski kasvanut tai oli jo virheravittu (MNA-testi) Energiansaanti oli niukkaa eli noin puolet (51 %) tutkittavista jäi alle 1500 kcal/pvä Tyypillisesti näkynyt muissakin tutkimuksissa Heikentynyt ravitsemustila ja huono ruokavalion laatu oli yleistä suomalaisilla ikääntyneillä riippumatta asumismuodosta Virheravituilla ravintoaineiden riittämätön saanti oli yleisintä, mutta myös hyvässä ravitsemustilassa olevien proteiinin ja muiden suojaravintoaineiden saanti oli tutkimuksissa heikkoa Erään tutkimuksen mukaan 86% kotihoidon yli 75-vuotiaista asiakkaista oli virheravittuja tai sen riskissä

6 Tutkimuksessa tarjottiin runsaasti proteiinia sisältävillä aterioilla (ateria + välipala + pari palaa leipää) Proteiininsaanti lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi verrattuna tavanomaisen kotiaterian saaneisiin kontrolliryhmään ja myös alaraajojen voima parani Mittarina tässä oli tuolilta nousu testi (osana SPPB-mittaristoa; short physical performance battery) Interventio oli 8 viikkoa pitkä, ei annettu liikuntaohjeita tms.

7 VAJAARAVITSEMUKSEN VAARAN TUNNISTAMINEN Muutaman kilon laihtumista on ikääntyneen itsensä ja muidenkin vaikea havaita. Sen vuoksi ikääntynyt tulisi punnita vähintään kerran kuukaudessa, sairaalahoidossa viikoittain Erityisen tärkeää on tunnistaa ne ikääntyneet, jotka hyötyvät ravitsemushoidosta Ravitsemushoidosta on hyötyä varsinkin vanhainkodeissa ja pitkäaikaisosastoilla asuville ikääntyneille Vajaaravittu tai sen riskissä oleva: on tärkeää varmistaa sekä energian että proteiinin riittävä saanti MNA-testi NRS2002-testi (sairaala) Ravitsemushoitomalli (Satasairaala)

8 PROTEIINI Proteiinien hyväksikäyttö elimistössä heikkenee ikääntymisen myötä. Tämän vuoksi ikääntyneille suositellaan proteiineja enemmän kuin työikäisille Yli 64-vuotiaiden tulisi saada proteiinia vähintään g/vrk (1,2 1,4 g/kg/vrk) Proteiinien tarve lisääntyy sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun myötä. Tällöin proteiineja tulee saada vähintään 1,4 g painokiloa kohden, lihaskadosta kärsiville suositellaan proteiinia tätäkin runsaammin (1,5 2 g/kg/vrk) Proteiinimäärän on hyvä jakautua tasaisesti päivän mittaan; esimerkiksi g:n annos aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä ja pienempi määrä välipaloilla. Tällöin elimistö pystyy hyödyntämään sen parhaiten.

9 KUN RUOKA EI MAISTU runsasenerginen ruoka ja mieliruoat lisäenergiaa: öljyt, leipärasvat, kerma, juustot, sokeri, rasvaiset ruoat, jälkiruoat, herkut välipalat, säännöllinen ateriarytmi, monta pientä ateriaa riittävästi juomista ja aterioiden välillä, energiapitoiset juomat jotain proteiinipitoisia ruoka-aineita kliiniset täydennysravintovalmisteet lisänä vitamiini- ja kivennäisainevalmiste huomio ruokailutilan viihtyvyyteen, tuuletus jne.

10 KLIINISET TÄYDENNYS- RAVINTOVALMISTEET Täydennysravintojuomat mehumaisia, pirtelömäisiä, kuitupitoisia: energiaa kcal/plo (=2-3 voileipää tai ateria) proteiinia g/plo 1 plo n.1/5 päivän vitamiinien ja kivennäisaineiden tarpeesta tarjoa kylmänä, useita makuja, juomia voi sekoittaa veteen, mehuun, mehukeittoon, pirtelöön Vanukkaat, jauheet ja rasvalisät Nutilis vanukkaat Maltodekstriini (Fantomalt, Energiajauhe) Calogen, Fresubin shot (3x30ml, kcal) apteekista ilman reseptiä

11 KIITOS!