ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta. AIKA kello 17:00-18:55. PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta AIKA kello 17:00-18:55 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 53 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 54 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 55 Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos 5 56 Hämeentaipaleen itärannan asemakaavan muutos (Suolahti) Teräväniemen asemakaava ja Paperitehtaan asemakaavan muutos 14 ja laajennus 58 Lausunto Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeesta Teettämiskustannusten maksuunpanopäätös Talouden toteutuminen tammi-elokuussa Ympäristölautakunnan talousarvioesitys vuodelle Ympäristölupien yhdistäminen ja lupamääräysten 38 tarkistamishakemus: Finnradiator Oy 63 Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoasiat 42

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuikka Kimmo 17:00-18:55 puheenjohtaja Lax Lauri 17:00-18:55 varapuheenjohtaja Hakala-Koivusalo Tarja 17:00-18:55 jäsen Lampinen Raimo 17:00-18:55 varajäsen Pasanen Kauko 17:00-18:55 jäsen Tarvainen Veikko 17:00-18:55 jäsen Nyrönen Riitta 17:00-18:55 varajäsen POISSA Lakanen Liisa jäsen Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja MUU Lunttila Tommi 17:00-18:55 kh:n edustaja Sihvonen Pirkko 17:00-18:55 ympäristöpäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Tuikka Puheenjohtaja Pirkko Sihvonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarja Hakala-Koivusalo Lauri Lax PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo rakennusvalvontatoimistossa Anitta Siekkinen

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 53 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on päättänyt hallintosäännön 29 :n pe rusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jä senille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähin tään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 54 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on päättänyt, että lautakunta valit see kes kuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkasta jaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mi käli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päivänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raa vana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäisenä työ päi vä nä sen jäl keen klo rakennusvalvontatoimistossa, osoite Hallintokatu 4, Äänekoski. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Raimo Lampinen ja Veikko Tarvainen. Ehdotus: Päätös: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin tarkastajiksi Tarja Hakala-Koivusalo ja Lauri Lax

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos 67/P /2007 KH Äänekosken keskusta-alueella on ilmennyt tarvetta uusien asuinkerrostalojen tonttien kaavoittamiseen. Kaavoituspalvelut esittää Huuhan perhepuiston ja Keskuskoulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevan korttelin 414 (nykyisen Keskustien, Koulunmäenkadun ja Hämeentien rajaama alue) muuttamista kolmeksi asuinkerrostalojen tontiksi. Alueen etäisyys Äänekosken torilta on noin 0,5 km. Kerrostalokorttelin toteutustapa noudattaa Kalevankadun pistetalojen mallia: alueelle sijoittui si hissillisiä nelikerroksisia taloja, joiden auto- ja leikkipaikat sekä jä tehuolto rakennetaan keskitetysti ja osittain yhteisjärjestelyinä. Kun kin tontin rakennusoikeudeksi esitetään 1200 k-m2. Samassa yhteydessä esitetään viereisen korttelin 415 (nykyisen Keskustien ja Louhenkadun välinen alue) maankäytön tehostamista: nykyiset kolme läpi korttelin ulottuvaa omakotitalotonttia jaettaisiin siten, että Louhenkadun puo lelle voitaisiin muodostaa kolme uutta omakoti- tai paritalojen tonttia. Lou hen ka dun var ren uu dis ra kennukset rakennettaisiin kiinni katualueen ra jaan ja ra ken nus ten tu lisi sopeutua mm. kerros luvultaan (1½-II) ja raken nus taval taan (sisäänkäynti pihan puolelta) Louhenkadun var ren ra ken nus kantaan. Kunkin tontin rakennusoi keudeksi esitetään 300 k-m2. Lisäksi kaavamuutoksessa esitetään Keskustien kadun nimen muuttamista Louhenkujaksi: peräkkäin sijoittuvina mutta vailla keskinäistä ajoyhteyttä olevat Kes kustie ja Keskuskatu ovat samankaltaisina niminä aiheuttaneet epä selvyyksiä. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 414 on kaavoitettu yleisten rakennusten kortteli alueeksi (Y). Korttelissa 415 sijaitsevan kolmen omakotitalotontin kaavamerkintä on AP-1 (asuinpientalojen korttelialue, rakennusten enimmäispituus 20 m). Korttelin Koulunmäenkatuun rajautuvassa päädyssä on Keskuskoulun opettajien pysäköintialue (kaavamerkin tä LPA, pysäköintipaikkojen korttelialue). Kerrostaloille esitettävä alue on kaupungin omistuksessa lukuunottamatta yhtä asuttua oma kotitalotonttia. Korttelin 415 omakotitalotontit sijaitsevat kaupungin vuokramaalla. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeellista järjestää: kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai yleiseen liikenteeseen eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyt-

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta tä.. Luonnos asemakaavan muutokseksi valmisteluaineistoineen jaetaan oheismateriaalina. Lisätiedot: Olli Kinnunen, p Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että kortteleiden 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos saate taan vireille ja päivätty luonnos asemakaavan muutoksek si asetetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Pyyde tään luonnoksesta teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot. Päätös: Hyväksyttiin KH Kaava on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Luonnoksesta on saatu pyydetyt lausunnot sekä kolme mielipidettä, joissa on useita allekirjoittajia. Yhteinen näkökulma lausunnoissa ja asukkaiden mielipiteissä on, ettei korttelin 414 alue sovellu kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla kerrostalorakentamiseen ja korttelin 415 tiivistämiseen suhtaudutaan kielteisesti. Palautteen perusteella kaavahankkeesta järjestettiin alueen asukkaiden kanssa työneuvottelu, jossa sovittiin ettei kortteliin 414 suunnitella kerrostaloasutusta ja että korttelin 415 omakotitalotontteja ei tulla jakamaan pienemmiksi tonteiksi. Tämän jälkeen suunnittelutyö on ollut keskeytyneenä yli kuuden vuoden ajan. Osallisten kanssa pidettiin uusi työneuvottelu Neuvottelussa keskusteltiin eri maankäyttövaihtoehdoista ja sovittiin palattavaksi luonnosvaiheeseen mm. kaavaprosessin pitkittyneen käsittelyajan johdosta. Lisäksi maanomistustilanne korttelissa 414 on muuttunut: kaupunki on hankkinut omistukseensa koko korttelin. Kaavoituspalvelut on laatinut alueelle kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotka esitetään laitettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Ehdotusvaiheessa ratkaistaan,

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Talousjohtajan ehdotus: miltä pohjalta alueen maankäyttöä kehitetään. Vaihtoehto 1 - kortteli 414 pientalorakentamiseen (AO-2 ja AP-8): kolme uutta omakotitalotonttia olemassa olevan talon lisäksi, Koulumäenkadun varteen kolme uutta rivitaloa - AO-2 - tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k-m2:n suuruisen sivuasunnon - rakennusten sijoittamistapa, materiaalit, muoto ja mittasuhteet sopeuduttava olemassa oleviin rakennuksiin ja ympäristöön - kerrosluku I u ½, tonttitehokkuus e=0,3 - Louhenkujasta pihakatu - kortteli 415 erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2) siten, että nykyinen tonttijako säilyy - asuinrakennusten rakennusalat nykyisillä paikoilla Louhenkujan varrella, talousrakennusten rakennusalat tontin sivuilla, tontin keskellä rakentamaton istutettava alueen osa - AO-2 - tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k-m2:n suuruisen sivuasunnon - kerrosluku I u ½, tonttitehokkuus e=0,3 Vaihtoehto 2 - kortteli 414 yleiseen rakentamiseen (Y-3): julkisia tai yksityisiä koulu- ja päiväkotipalveluja, sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia, tavanomaiseen asumiseen rinnastettavaa palveluasumista - kerrosluku ½ k II, tonttitehokkuus e=0,4 - Louhenkuja ja kortteli 415 sama kuin vaihtoehdossa 1 (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyt luonnokset asemakaavan muutokseksi asetetaan uudelleen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Pyydetään luonnoksista lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Päätös: Hyväksyttiin

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta KH Kaava on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Luonnoksesta on saatu pyydetyt lausunnot sekä kolme mielipidettä, joissa on useita allekirjoittajia. Yhteinen näkökulma lausunnoissa ja asukkaiden mielipiteissä on, ettei korttelin 414 alue sovellu kaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla kerrostalorakentamiseen ja korttelin 415 tiivistämiseen suhtaudutaan kielteisesti. Palautteen perusteella kaavahankkeesta järjestettiin alueen asukkaiden kanssa työneuvottelu, jossa sovittiin ettei kortteliin 414 suunnitella kerrostaloasutusta ja että korttelin 415 omakotitalotontteja ei tulla jakamaan pienemmiksi tonteiksi. Tämän jälkeen suunnittelutyö on ollut keskeytyneenä yli kuuden vuoden ajan. Osallisten kanssa pidettiin uusi työneuvottelu Neuvottelussa keskusteltiin eri maankäyttövaihtoehdoista ja sovittiin palattavaksi luonnosvaiheeseen mm. kaavaprosessin pitkittyneen käsittelyajan johdosta. Lisäksi maanomistustilanne korttelissa 414 on muuttunut: kaupunki on hankkinut omistukseensa koko korttelin. Kaavoituspalvelut on laatinut alueelle kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, jotka esitetään laitettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Ehdotusvaiheessa ratkaistaan, miltä pohjalta alueen maankäyttöä kehitetään. Vaihtoehto 1 - kortteli 414 pientalorakentamiseen (AO-2 ja AP-8): kolme uutta omakotitalotonttia olemassa olevan talon lisäksi, Koulumäenkadun varteen kolme uutta rivitaloa - AO-2 - tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k-m2:n suuruisen sivuasunnon - rakennusten sijoittamistapa, materiaalit, muoto ja mittasuhteet sopeuduttava olemassa oleviin rakennuksiin ja ympäristöön - kerrosluku I u ½, tonttitehokkuus e=0,3 - Louhenkujasta pihakatu - kortteli 415 erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2) siten, että nykyinen tonttijako säilyy - asuinrakennusten rakennusalat nykyisillä paikoilla Louhenkujan varrella, talousrakennusten rakennusalat tontin sivuilla, tontin keskellä rakentamaton istutettava alueen osa - AO-2 - tontille saa sijoittaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k-m2:n suuruisen sivuasunnon - kerrosluku I u ½, tonttitehokkuus e=0,3

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Talousjohtajan ehdotus: Vaihtoehto 2 - kortteli 414 yleiseen rakentamiseen (Y-3): julkisia tai yksityisiä koulu- ja päiväkotipalveluja, sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia, tavanomaiseen asumiseen rinnastettavaa palveluasumista - kerrosluku ½ k II, tonttitehokkuus e=0,4 - Louhenkuja ja kortteli 415 sama kuin vaihtoehdossa 1 (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyt luonnokset asemakaavan muutokseksi asetetaan uudelleen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Pyydetään luonnoksista lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, kasvun ja oppimisen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Päätös: Hyväksyttiin YMPL 55 Molemmissa kaavavaihtoehdoissa on kortteli 415 merkitty AO-2 merkinnällä erillispientalojen korttelialueeksi. Vaihtoehdot eroavat korttelin 414 osalta. Vaihtoehdossa VE 1 kortteli on osoitettu varattavaksi erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueeksi tehokkuusluvulla 0.30, vaihtoehdossa VE 2 yleiselle rakentamiselle tehokkuusluvulla e=0.4. Osa Molemmissa vaihtoehdoissa kaavaselostuksen luonnonympäristöä koskevassa kuvauksessa mainitut Hämeentien ja Koulunmäenkadun risteysalueella sijaitsevaksi todetut suuret männyt on merkitty säilytettäväksi puuryhmäksi. VE-2 vaihtoehdossa säilymistä turvaa osaltaan istutettava alueen osa ajoyhteyden ja puuryhmän välissä, VE-1 vaihtoehdossa ajoyhteyden reunaan on merkitty pysäköimispaikka. Yleisten rakennusten kortteleita, joille saa sijoittaa koulu- tai päiväkotipalveluja ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia sekä tavanomaiseen palveluasumiseen rinnastettavaa palveluasumista on perusteltua sijoittaa hyvien kulkuyhteyksien läheisyyteen ja palvelujen äärelle. Koska alue on nykyisin pääosin metsää, ei sen pitäminen rakentamattomana tulevia tarpeita varten aiheuta kaupunkikuvan kannalta ongelmaa. Mikäli jatkovalmistelun

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: pohjaksi otetaan vaihtoehto VE1, puuston säilyttämistä Hämeentien varressa kaavaselostuksen sivulla 10 olevan havainnekuvan mukaisesti laajemmin kuin mitä kaavaluonnoksessa on esitetty, tulisi harkita. Havainnekuvassa oleva puusto Keskuskujan/Louhenkujan varrella on ilmeisesti ajateltu sijoittuvan katualueelle, koska rakennukset on rakennettava kiinni rakennusalan sivuun, joka sijoittuu kadun reunaan. Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun vaikutus. Erityisesti vaihtoehdon VE 1 korttelissa AO-2 sijoittuu (nykyinen) asuinrakennus ahtaasti aivan vilkasliikenteisen Hämeentien varteen. Vaihtoehdon 2 osalta istutusalueet ja meluasiat tulevat selvitettäväksi viimeistään rakennussuunnitellun yhteydessä. Oheisaineistona esityslistan mukana toimitetaan kaavaluonnoskartat VE 1 ja VE 2. Muuhun aineistoon voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: kaavoituspalvelut/kaavat/ (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen puh ) Ympäristölautakunta päättää esittää kaavaluonnoksesta lausuntonaan, että rakennus- tai ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta jatkovalmistelu voi tapahtua kumman tahansa luonnosvaihtoehdon pohjalta. Molemmissa vaihtoehdoissa on syytä kiinnittää huomiota meluvaikutuksiin ja tarvittaessa meluntorjuntaa koskeviin kaavamääräyksiin sekä istutusalueiden/jätettävän puuston sijaintiin ja riittävyyteen. Päätös: Hyväksyttiin

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Hämeentaipaleen itärannan asemakaavan muutos (Suolahti) KH Suunnittelualue sijaitsee Paatelan kanavan koillispuolella Keiteleen ran nal la noin 2,5 km päässä Suolahden keskustasta ja se on kooltaan noin kaksi hehtaaria. Asemakaavan muutos on saatettu vireille kaa voi tus kat sauk sen 2014 yhteydessä (kaupunginhallitus , tie dot ta mi nen Sisä-Suomen lehti ja ÄKS sekä kau pun gin internetsivut). Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa suun nit te lu alue on kaavoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaava muu tos alue rajoittuu suoraan pohjoisosassa sijaitseviin eril lis pienta lo jen korttelialueisiin (AO) ja niiden välissä sijaitsevaan Hä meentaival - nimiseen katuun. Suolahti 2020 osayleiskaavassa, joka on hyväksytty Äänekosken kau pun gin val tuus tos sa , asemakaavan muutosalue on Kei te lee seen rajoittuvaa pientalovaltaista asuinaluetta (AP). AP-alueen eteläpuoli on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on eri tyisiä ympäristöarvoja (MY), länsipuoli on kaavoitettu maisemallisesti ar vok kaak si alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty vi her yh teystar ve, jonka tarkoituksena on turvata viherreitin to teu tu mis mah dol lisuu det ja estää ekologisten käytävien katkeaminen. Kaavamuutosalueen eteläpuolista aluetta Äänekosken kaupunki on esit tä nyt ELY-keskukselle METSO-ohjelmaan otettavaksi alueeksi. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesäkuussa 2014 (Tmi Poh janmaan Luontotieto), jossa on selvitetty luontotyypit, kasvillisuus, pe simä lin nus to sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille. Sel vi tyk sen mukaan alueella ei ole sellaisia erityisiä luontoarvoja, jot ka olisi syytä huomioida kaavassa.noin 50 metrin etäisyydellä ase ma kaa va-alu een rajasta Riihilahden pohjukassa kasvaa ma talas sa vedessä hiekkapohjalla piurua (Scolochloa festucacea), joka on Keski-Suomessa harvinainen vesikasvi. Varsinaisella ase ma kaava-alu eel la ei ole lajille sopivaa hiekkarantaa. Kaavaluonnoksessa alueelle on kaavoitettu kahdeksan uutta tonttia, jois ta viisi on omarantaisia. Aamuaurinkoon avautuvilla rantatonteilla asuin ra ken nuk set sijoittuisivat noin metrin etäisyydelle ran tavii vas ta siten, että asuintilat olisi mahdollista rakentaa kolmeen tasoon. Pohjapinta-alaltaan korkeintaan 30 neliömetrin rantasauna tuli si sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Uusille tonteille saisi rakentaa päärakennuksen lisäksi ta lous ra kennuk sen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k-m2:n sivuasunnon.

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Talousjohtajan ehdotus: Uusien tonttien keskikoko on noin 1600 m2 poikkeuksena kadun pää hän kaavoitettu runsaan 3200 m2:n tontti. Uuden asutuksen ja olemassa olevan pientaloalueen väliin on jätetty run saan 30 metrin levyinen viheralue. Samassa yhteydessä on laajen net tu nykyisen Hämeentaival - kadun päässä sijaitsevaa ra kennet tua omakotitonttia noin 200 m2. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Hämeentaipaleen asemakaavan muu tok sen valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään päivä tyn luonnoksen perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tek ni sel tä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä ja Paatelan jakokunnalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Päätös: Hyväksyttiin YMPL 56 Ympäristölautakunta on alueen yleiskaavaa koskevassa lausunnossaan vuonna 2009 esittänyt, että Riihilahden rannalle Paadentaipaleenvuoren nykyisen pientaloalueen jatkoksi tulevan lisärakentamisen salliva kaavamerkintä tulisi poistaa. Perusteluna olivat alueen luontoarvot tärkeänä kalojen kutu- ja lintujen pesimäalueena. Nyt esitetyssä kaavamuutoksessa on vielä yleiskaavaan nähdenkin lisätty tonttialuetta MY-alueen (maa-ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) kustannuksella. Vaikka luontoselvityksessä ei juuri kaavamuutosalueelta ole esitetty erityisiä luontoarvoja, rajautuu alueen eteläisin tontti Metso-suojelualueeksi esitettyyn luhtarantaan ja kyseisellä rakennustontilla on ruohokorpea. Rannan lehtomainen koivikko ja kuusikko tuovat vaihtelua ja monimuotoisuutta Paadentaipaleenvuoren maisemallisesti arvokkaan MY-alueen pääosin kuivan kankaan männikön ja kalliojyrkänteiden hallitsemaan maisemaan ja luontoon. Alueen luonnon monimuotoisuutta uhkaavat vieraslajit lupiini ja jättipalsami ovat jo levinneet läheisille alueille ja rantaluhtaan ja lisärakentaminen on omiaan kiihdyttämään kehitystä. Rinnemaasto ei ole rakennettavuudeltaan halutuinta tonttimaata ja lisäksi tontit ovat varjoisia. Noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta Paadenrannan puistossa on jätevesipumppaamo, johon uusi alue voidaan liittää. Rantasaunoista

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta jäteveden johtaminen verkostoon vaatinee kuitenkin pumppausta. Kaavamääräyksen mukaan alueen tonttien jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. Asemakaava-alueelle uutena piirteenä on esitetty mahdollisuus rakentaa talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen tonttikohtaisesti yksi 30 k-m:n suuruinen sivuasunto. Lisäksi kaava sallii rantasaunan rakentamisen vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja enintään 10 metrin pituisen tonttikohtaisen laiturin. Esityslistan mukana oheisaineistona jaetaan kaavakartta. Muuhun valmisteluaineistoon (ei sisällä luontoselvitystä) voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: elut/kaavat/ Ympäristöpäällikön ehdotus: Valmistelija ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaavaluonnoksesta, että valmisteluosasta ilmenevin perustein Paadentaipaleenvuoren nykyisen pientaloalueen jatkoksi tulevan lisärakentamisen salliva kaavamerkintä tulisi poistaa ja pitää alue nykyisen asemakaavan mukaisesti retkeily- ja virkistysalueena sekä säilyttää kaavassa oleva ulkoilureittimerkintä. Ulkoilureitti palvelisi myös nykyisten asukkaiden toivomana turvallisena kevyenliikenteen yhteytenä Suolahden suuntaan, jos sitä jatkettaisiin Äänekoskentielle tai Valkamantielle. Päätös: Hyväksyttiin ympäristöpäällikön muutettu ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, että korttelin 30 tontti 5 poistetaan kaavasta tai ainakin sitä pienennetään siten, että Hämeentaival-kadun jatkaminen kevyenliikenteen kulkuyhteytenä/ulkoilureittinä Suolahden taajaman suuntaan tulee mahdolliseksi (ohjeellinen varaus) ja samalla luontoarvoja säästyy. Rantaan osoitetun istutettavan alueen osan kaavamerkintää tulisi tarkistaa siten, että se turvaisi ranta-alueen muutaman maisemallisesti arvokkaan puun säilymisen

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Teräväniemen asemakaava ja Paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus 476/ /2014 KH Metsä Fibre Oy hakee asemakaavan laatimista nykyisen metsäteollisuusalueen eteläpuolelle sekä asemakaavan muutosta ja laajennusta alueelle, joka sijaitsee Piilolanniemen ja virran itäpuoleisen teollisuusalueen välissä. Teräväniemen asemakaavahankkeen pinta-ala on noin 108 ha ja Paperitehtaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen pinta-ala runsaat 2 ha. Kaavan laatimisesta vastaa konsulttina Sweco Ympäristö Oy. Talousjohtajan ehdotus: Teräväniemen osalta kaavan tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa metsäteollisuuden ja Äänekosken kaupungin yhteisen jätevedenpuhdistamon kehittämisen. Kaavassa varaudutaan myös mahdollisiin biotuotetehtaan rakentamisen yhteydessä toteutettaviin toimintoihin, jotka kenties sijoittuisivat nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolelle. Itärannan teollisuusalueella nykyisen sellutehtaan ympäristössä on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa alue on kaavoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavan asemakaavan alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja vesialuetta (W). Paperitehtaan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osalta kaavalla luodaan edellytykset uuden sillan rakentamiselle Piilolanniemen alueelta virran itäpuoliselle teollisuusalueelle. Paperitehtaan alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa osa tämän kaavan yhteydessä käsiteltävästä alueesta on kaavoitettu vesialueeksi (W). Vesialueen laajennuksen osoittaminen asemakaavassa on yksi tämän kaavatyön tarkoitus. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Teräväniemen asemakaava ja Paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus saatetaan vireille. Päätös: Hyväksyttiin

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta KH Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman näh tä vil lä olos ta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja ko ti si vuilla sekä Äks - lehdessä ja Sisä-Suomen lehdessä Tähän mennessä ( ) kaupungille ei ole toimitettu kaa va hank keen sisältöä koskevia mielipiteitä. Koko kaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetun suojavyöhykkeen (sv) sisälle. sv-merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kaavaluonnoksessa on sv-merkintään liittyvä yleismääräys. Kaavaluonnoksen pohjoisosan suunnittelualue käsittää Metsä Board Oyj:n omistaman vesialueen, jonka ylitse on ohjeellisella merkinnällä osoitettu paikka sillan rakentamiselle Piilolanniemen ja vesistön itäpuolisen teol li suus alu een välille. Alueen eteläosa koostuu Metsä Fibre Oy:n omistamista maa- ja vesi alueis ta sekä Äänekosken Energia Oy:n omistamasta jä te ve denpuh dis ta mon tontista (8550 m2). Eteläosan alue on kaavoitettu merkinnällä ET / EV yh dys kun ta teknis tä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi / jät teenkä sit te ly alu eek si. Alueelle sijoittuu kaksi tonttia, joten kaava mah dollis taa paitsi metsäteollisuuden ja kaupungin yhteisen jä te ve den puhdis ta mon toteuttamisen myös kaupungin jätevesien käsittelyn omalle ton til le uusittavassa puhdistamossa. Metsä Fibre Oy:lle suun ni teltuun tonttiin kuuluu myös yhtiön omistamaa vesialuetta - kaava mahdol lis taa näiltä osin järven täytön. Luonnoksessa esitetään, että rakennuspaikan maaperän pi laan tunei suus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ym pä ris tö vi ranomais ten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen ra ken nus luvan myöntämistä. Kaavan ehdotusvaiheessa on tarkoitus määritellä läjitysalueen jätetäytön ja mai se moin ti ker rok sen ylin sallittu korkeusasema. Kuhnamon rannan rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava istutettuina tai luon non ti laisen kaltaisina. Ohjeellisilla merkinnöillä on osoitettu jä te ve sien käsittelyyn varatut allasalueet, huolto- ja pelastustoimelle va ra tut alueet sekä voimalinja- ja putkirasiteet.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kaupunginjohtajan ehdotus: Korttelialueen tehokkuusluku e=0,1. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyn luonnoksen perusteella suoritetaan maan käyt tö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen val mis te lu vai heen kuuleminen. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lau ta kun nal ta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Met sä Fibre Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Kes ki-suo men pelastuslaitokselta. Päätös: Hyväksyttiin KH Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman näh tä vil lä olos ta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla ja ko ti si vuilla sekä Äks - lehdessä ja Sisä-Suomen lehdessä Tähän mennessä ( ) kaupungille ei ole toimitettu kaa va hank keen sisältöä koskevia mielipiteitä. Koko kaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetun suojavyöhykkeen (sv) sisälle. sv-merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kaavaluonnoksessa on sv-merkintään liittyvä yleismääräys. Kaavaluonnoksen pohjoisosan suunnittelualue käsittää Metsä Board Oyj:n omistaman vesialueen, jonka ylitse on ohjeellisella merkinnällä osoitettu paikka sillan rakentamiselle Piilolanniemen ja vesistön itäpuolisen teol li suus alu een välille. Alueen eteläosa koostuu Metsä Fibre Oy:n omistamista maa- ja vesi alueis ta sekä Äänekosken Energia Oy:n omistamasta jä te ve denpuh dis ta mon tontista (8550 m2). Eteläosan alue on kaavoitettu merkinnällä ET / EV yh dys kun ta teknis tä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi / jät teenkä sit te ly alu eek si. Alueelle sijoittuu kaksi tonttia, joten kaava mah dollis taa paitsi metsäteollisuuden ja kaupungin yhteisen jä te ve den puhdis ta mon toteuttamisen myös kaupungin jätevesien käsittelyn omalle ton til le uusittavassa puhdistamossa. Metsä Fibre Oy:lle suun ni teltuun tonttiin kuuluu myös yhtiön omistamaa vesialuetta - kaava mah-

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kaupunginjohtajan ehdotus: dol lis taa näiltä osin järven täytön. Luonnoksessa esitetään, että rakennuspaikan maaperän pi laan tunei suus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ym pä ris tö vi ranomais ten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen ra ken nus luvan myöntämistä. Kaavan ehdotusvaiheessa on tarkoitus määritellä läjitysalueen jätetäytön ja mai se moin ti ker rok sen ylin sallittu korkeusasema. Kuhnamon rannan rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava istutettuina tai luon non ti laisen kaltaisina. Ohjeellisilla merkinnöillä on osoitettu jä te ve sien käsittelyyn varatut allasalueet, huolto- ja pelastustoimelle va ra tut alueet sekä voimalinja- ja putkirasiteet. Korttelialueen tehokkuusluku e=0,1. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyn luonnoksen perusteella suoritetaan maan käyt tö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen val mis te lu vai heen kuuleminen. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lau ta kun nal ta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Met sä Fibre Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Kes ki-suo men pelastuslaitokselta. Päätös: Hyväksyttiin YMPL 57 Kaupunginhallitus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa mahdollisuuksien mukaan nähtävilläoloaikana , kuitenkin viimeistään mennessä. Kaava-alue jakaantuu kahteen osaan: pohjoisosan vesialueeseen, joka rajoittuu itä- ja länsipuolisiin teollisuusalueisiin sekä eteläosaan, joka on toiminut kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueena ainakin 1960-luvulta alkaen. Pohjoisosassa on kyse paperitehtaan asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Metsä Board Oyj:n omistaman vesialueen (W) ylitse on ohjeellisella merkinnällä osoitettu paikka sillan rakentamiselle Piilolanniemen ja vesistön itäpuolisen teollisuusalueen välille.

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Teräväniemen osa-alueella on kysymys sen ensimmäisestä asemakaavasta. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavoituksessa ottava huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan vaatimukset. Kaavaselostuksessa on arvioitu yleiskaavallisia sisältövaatimuksia mm. yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta: Jätteenkäsittelyalue/Yhdyskuntateknisen huollon alue sijoittuu nykyiselle jätealueelle joka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja liittyy vahvasti Äänekosken keskustan teollisuusympäristöön. Jätevedenpuhdistamon sijoittuminen myös jatkossa keskeiselle paikalle asutukseen ja teollisuuteen nähden on perusteltua ja tulee toimivaa infrastruktuuria. (Teollisuuden) jätteenkäsittelyalueen sijoittaminen myös jatkossa Terävänniemeen on taloudellisesti ja ekologisesti perusteltua. Jätejakeiden säilyttäminen lähellä niiden syntypaikkaa mahdollistaa sen, että uusia neitseellisiä alueita ei tarvita jätteiden säilytykseen. Myös jätekuljetusten matkat ja määrät pysyvät entisellään. Ratkaisu tukee yhdyskuntarakennetta, on taloudellisesti perusteltua ja edistää yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä. Maakuntakaavassa ja oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa/kaavaluonnoksessa kohde on pääosin teollisuusja varastoaluetta ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Luonnos ei näyttäisi olevan ristiriidassa maakuntakaavan, vanhan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan,vireillä olevan osayleiskaavan tai nykyisten maankäyttömuotojen kanssa. Kaavaselostuksessa on esitetty mm. jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat luvat ja selvitetty luonnonympäristöstä maaperäolosuhteet, kasvillisuus, eläimistö, linnusto ja lähimmät suojelukohteet. Myös rakennettu ympäristö on kuvattu. Äänekosken Energia Oy omistaa kiinteistön Muut kiinteistöt omistaa kaavan hakija Metsä Fibre Oy. Oheisaineistona esityslistan mukana jaetaan kaavaluonnoskartta. Muuhun aineistoon voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: kaavoituspalvelut/kaavat/ (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh )

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaavaluonnoksesta, että siltä osin kuin kysymys on ensimmäisestä asemakaavasta, luonnos ei näyttäisi olevan ristiriidassa maakuntakaavan, vanhan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan, vireillä olevan osayleiskaavan tai nykyisten maankäyttömuotojen kanssa. Kaava luo edellytykset nykyisenkaltaisen käytön jatkamiselle ja kehittämiselle. Muuta käyttöä kuin teollista toimintaa ja yhdyskuntateknistä käyttöä alueelle ei tehdasalueen suojavyöhykkeenä ja entisenä/olemassa olevana kaatopaikka-alueena mahdollista nykytilanteessa edes osoittaa, joten esitetyt aluevaraukset ovat perusteltuja. Mahdollinen pilaantuneisuus on otettu kaavamääräyksissä huomioon rakennuspaikan osalta. Näkymä järveltä ja vastarannalta on otettu huomioon osoittamalla istutettavia/luonnontilaisena säilytettäviä alueita sekä ehdotusvaiheessa tarkentuva jätetäytön ja maisemointikerroksen ylin sallittu korkeusasema. Rakennuskorttelit ulottuvat nykyiselle vesialueelle, joten jatkossa ei olisi kaavallista estettä täyttää vesialuetta tältä osin. Erityistä käyttötarkoitusta täyttöalueelle, joka jää osin vihersuojavyöhykkeen ulkopuolelle, ei ole kuitenkaan osoitettu. Laajamittainen vesialueen täyttö edellyttää erikseen vesilain mukaisen luvan. Sama koskee kaavaan ohjeellisella merkinnällä osoitetun sillan rakentamista. Päätös: Hyväksyttiin

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Lausunto Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeesta 355/ /2014 KH Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Äänekosken kaupunginhallitukselta lausuntoa Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta mennessä. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy suunnittelee uudenlaisen biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle. Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisena yhteysviranomaisena tässä hankkeessa. Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-lain mukaisessa menettelyssä ennen kuin hankkeen toteuttamisesi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Yhtiö on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen YVA -ohjelman. YVA- ohjelma on yleisölle nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten mm. Äänekosken kaupungintalolla sekä kirjastossa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten perustettu seurantaryhmä on kokoontunut Jyväskylässä ja hanketta koskeva yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus on järjestetty samana päivänä Äänekosken kaupungin valtuustosalissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitellään Metsä Groupin Äänekosken olemassa olevalle tehdasalueelle suunnitellun biotuotetehtaan ympäristövaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja päätöksenteossa. YVA -prosessissa ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Hanke ja tarkasteltavat vaihtoehdot Toteutuessaan biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja bioöljy sekä biokaasu. Raaka-aine ja sivuvirrat

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana. Biotuotetehtaan selluntuotannon suunniteltu kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna Tehdas suunnitellaan rakennettavaksi Äänekosken nykyisen sellutehtaan alueelle ja osittain sen paikalle. Metsä Fibre on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) suunnitellun biotuotetehtaan osalta. YVA -menettelyssä tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja: Vaihtoehto 1: Rakennetaan uusi biotuotetehdas, jonka sellutehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellutehtaan lisäksi biotuotetehdaskokonaisuuteen sisältyy joitakin seuraavia laitoksia: bioöljylaitos, bioetanolilaitos, mädättämö, tuotekaasulaitos ja biohiililaitos. Vaihtoehto 2: Rakennetaan sellutehdas, jonka kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehto 0: Nykyinen sellutehdas toimii käyttöikänsä loppuun saakka. YVA -menettelyyn eivät sisälly biotuotetehtaan rinnalle syntyvät, biotuotetehtaan tuotteita ja tuotannon sivuvirtoja raaka-aineinaan käyttävät yhteistyökumppaneiden myöhemmin toteutettavat erilliset hankkeet. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunniteltavasta biotuotetehtaasta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia -ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen -maaperään, vesiin, ilmaan, ilmanlaatuun, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön -luonnonvarojen hyödyntämiseen -näiden tekijöiden vuorovaikutussuhteisiin. Biotuotetehdashankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät alustavan arvion mukaan vesistövaikutuksiin, kuljetuksiin ja meluun. Muita biojalostamon keskeisiä ympäristönäkökohtia ovat muun muassa päästöt ilmaan, raaka-aineen hankinta sekä mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta suhteen ottamalla huomioon tehdasalueen nykyinen ympäristökuormitus. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Hankkeen vaihtoehtojen eri vaikutuksia vertaillaan kvalitatiivisesti vertailutaulukon avulla. Taulukossa esitetään havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin ympäristövaikutukset. Arviointityön ja hankkeen suunnittelun yhteydessä selvitetään keinot mahdollisten, esille tulevien hankkeeseen liittyvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Selvitys lieventämistoimenpiteistä esitetään arviointiselostuksessa. Arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka on tarkoitus tunnistaa arviointityön aikana. Arviointiselostuksessa esitetään ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöstä. Valmistelijoiden esitys kaupunginhallituksen lausunnoksi Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Tehdas on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen sellutehtaan ja Metsä Boardin kartonkitehtaan väliselle alueelle, osittain nykyisen sellutehtaan päälle ja osittain sen luoteispuolelle. Lähes samalle alueelle suunniteltiin Vapo Oy:n ja Metsäliitto Osuuskunnan solmiman konsortion toimesta liikenteen biopolttonestelaitoksen sijoittamista. Hankkeen yhteydessä, vuosina 2009 ja 2010, tehtiin laajoja lähialueen luontoon ja suunnitellun toiminnan vaikutuksiin liittyviä kartoituksia. Silloisen hankkeen ja nyt suunnittelussa olevan biotuotetehtaan ympäristövaikutukset eivät ole yhteneväisiä mutta ainakin silloisen hankkeen ja myös myöhempien kaavoitushankkeiden yhteydessä laaditut luontoselvitykset ovat edelleen käyttökelpoisia ja syytä huomioida ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tältä osin YVA-arviointiohjelma vaikuttaa riittävältä. Hankkeen perusteluissa ja tavoitteissa korostetaan rakennettavan laitoksen energia- ja materiaalitehokkuutta, uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Laiteratkaisuissa ja -valinnoissa korostetaan energiatehokkuutta, puhdasta teknologiaa (cleantech) sekä fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa. Hankkeen vaikutuksia kasvihuonepäästöihin ja ilmastoon arvioidaan esittämällä tehtaiden päästölaskentamenetelmällä laskettu arvio tehtaan hiilidioksidipäästöistä sekä kasvihuonepäästöt myös raaka-aineen

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta kuljetuksen ja käsittelyn osalta, joten arviointiohjelmaa voidaan pitää varsin kattavana. Tehtaan ympäristötavoitteet on arviointiohjelman mukaan asetettu siten, että tehdas kykenee toimimaan normaalitilanteissa vuonna 2006 nykyiselle tehdasintegraatille ja sen jätevedenpuhdistamolle määriteltyjen lupaehtojen mukaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa päästöjen lisääntymistä nykyisestä tasosta, koska nykyisin lupaehdot alittuvat. Näin ollen arviontiohjelmassa tulisi kiinnittää erityisen suurta huomiota prosessiperäisten vesistö- ja ilmapäästöjen ympäristövaikutusten huolelliseen laadullisten ja määrällisten arviointiin sekä entistäkin paremman tekniikan käyttöönottoon päästöjen hallinnassa. Lisäksi jäte- ja jäädytysvesien sekä ilmapäästöjen ja melun osalta arviointiohjelmassa olisi syytä erikseen tarkentaa tavoitetta / "lupausta" siltä osin mitä tehdasalueen toimintoja tavoite koskee ja mitä nykyisistä toiminnoista sanaan integraatti sisältyy. Tällä hetkellä alueella on erillisiä voimassaolevia ympäristölupia myös CP Kelco Oy:llä ja Specialty Minerals Nordic Oy:llä. Tulevista uusista ulkopuolisista, biotuotetehtaan sivuvirtoja mahdollisesti hyödyntävistä, toimijoista ei vielä ole tietoa, joten lupaus ei kattane näiden tulevia päästöjä. Kaikki alueen toimijat tulevat todennäköisesti käyttämään yhteistä uutta tai uudistettua jätevedenpuhdistamoa (mahdollisesti myös yhdyskuntajätevedet), joten jätevesien osalta tilanne on Metsä Fibre Oy:n tai muun jätevedenpuhdistamoa ylläpitävän toimijan hallittavissa. Myös Metsä Boardin kemi-mekaanisen puhdistamon ja Äänekosken kaupungin jätevedenpuhdistamon tulevaisuus tulee tässä yhteydessä selvittää. Ilmapäästöjen osalta on riittävä puhdistustekniikka jo olemassa mutta mahdollisten uusien toimijoiden osalta ilmapäästöjen ja mahdollisten kemikaalipäästöjen lisävaikutuksia ei tässä arvioinnissa voitane selvittää. Asiaa olisi kuitenkin syytä avata jo arviointiselostuksessa. YVA -menettelyyn eivät sisälly biotuotetehtaan rinnalle syntyvät, biotuotetehtaan tuotteita ja tuotannon sivuvirtoja raaka-aineinaan käyttävät yhteistyökumppaneiden myöhemmin toteutettavat erilliset hankkeet. Esitetyssä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on yleisesti ottaen otettu huomioon kaikki mihin vaikutusten arvioinnissa yleensä on mahdollista uusia selvityksiä tehdä ja mitä saman tyyppisissä hankkeissa on muuallakin tehty. Paikallisesta näkökulmasta nousee kuitenkin esiin joitakin erityiskysymyksiä, joihin YVA-arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nämä korostetusti huomioon otettavat seikat liittyvät etenkin liikenteen järjestelyihin ja -päästöihin sekä häiriötilanteiden hallintaan.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Äänekosken keskusta-alueen asukkaille suurin oletettava muutos on liikenteen lisääntyminen Kotakennääntiellä, sekä puutavaran käsittely- ja varastointialueiden siirtyminen virran rantaan lähemmäksi Piilolanniemeä ja siellä sijaitsevia erityisen häiriintyviä toimintoja (lasten päiväkoti, ammattikoulu, sairaala, vanhustentalo ja mahdollisesti alueelle sijoittuva lukio). Myös uutta virran ylittävää siltaa ja rakennettavaa pengertietä käyttävä liikenne sekä rautatien pistoraiteen tuominen virran ja Kuhnamojärven ranta-alueelle tullee jossakin määrin lisäämään lähialueen melua. Sitä sekä puiden käsittelyalueen meluvaikutuksia (kuorimarumpu ja haketus) tulisi käsitellä jo ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tällä hetkellä suurimmat häiritsevät melulähteet Piilolan alueella ovat peruuttavien työkoneiden hälytysäänet Fibren ja Äänevoiman varastokasa-alueilla sekä ajoittaiset kantojen murskaamisesta syntyvät äänet Äänevoima Oy:n varastoalueella. Poikkeuksellisen korkeat ja pitkäkestoisemmat normaalin melutason ylitykset ovat suhteellisen harvinaisia ja johtuvat tehdasalueella suoritettavista huolto- ja korjaustöistä. Myös haisevien rikkiyhdisteiden poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet liittyvät yleensä huoltoseisokkien aikaisiin tuotannon alas- ja ylösajoihin tai Metsä Fibre Oy:n tuotantohäiriöihin ja hajukaasujen ohjaamiseen soihdulle. Ainakin poikkeusoloissa ilmapäästöjen leviämisalue voi olla selvitysalueeksi ajateltua kymmentä kilometriä laajempi. Arvioitavissa lienevät myös eri ilmapäästölähteiden korkeuden muuttamisen vaikutukset päästöjen leviämiseen verrattuna nykyisten piippujen ja soihtujen korkeuteen. Lähimpänä häiriintyvänä kohteena mainitun Hiskinmäen koulun jatkaminen nykyisellä paikalla on tällä hetkellä vielä epävarma. Koululle merkittävimmät haitat ovat olleet melu- ja hajuhaittoja sekä vaara integraatin alueella tapahtuvasta suuronnettomuudesta. Koulun sijainti vallitsevien tuulten alapuolella, heikkojen ilmavirtausten kulkiessa usein virran suuntaisesti ja ilman jäädessä sopivalla säällä seisomaan Äänejärven "altaaseen", on ajoittain saanut hajuhaitat pysymään alueella pitempäänkin. Meluhaitat ovat olleet pääosin peräisin samoista melulähteistä kuin Piilolanniemessäkin. Lisäksi aikaisemmin on mainintoja tullut ajoittaisista ylimääräisistä meluista, jotka ovat johtuneet esim. laiterikoista läheisen kartonkitehtaan ilmastointilaitteiden puhaltimissa. Äänekoskentien ja varsinkin virran ylittävän sillan jälkeen ylämäkeen nouseva liikenne on aiheuttanut koulun alueelle jatkuvampaa melua ja myös tiestä nousevasta "pölystä" aiheutuvia viihtyvyyshaittoja. Arvioinnissa olisi hyvä tuoda esiin myös sillan ylittävän liikenteen määrää suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Lisääntyvän liikenteen vaikutukset ilmenevät vastaavasti lisääntyvänä meluna Kotakennääntien varrella ja Piilolanniemessä,

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta liikenteen ruuhkaantumisena varsinkin Kotakennääntien ja Tehtaankadun risteysalueella sekä Kuhnamontiellä. Jo yksi Tehtaankadulta Kotakennääntielle (vasemmalle) kääntyvä rekka estää, varsinkin talviaikana, myös oikealle kääntyvän liikenteen. Myös se, että sairaalaan saapuvat ambulanssikuljetukset tulevat samalle reitille rekkaliikenteen kanssa on syytä huomioida ja miettiä myös mahdollisuuksia muuttaa liikennejärjestelyjä nykyistä joustavammiksi. Kotakennääntien liikenneturvallisuus on ollut viime vuosina kaupunkilaisten jatkuvana keskustelun aiheena ja se on syytä käsitellä myös ympäristövaikutusten arvioinnissa. Liikenteen päästöjä on Äänekoskella seurattu muun ilmanlaadunvalvonnan yhteydessä nykyisellä havaintopisteellä Hiskinmäellä. Liikenteen vaikutukset näkyvät selvimmin keväisin tiepölyn noustessa "aamu- ja iltapäiväruuhkan" aikana. Pöly koostuu pääasiassa talvihiekoitushiekasta sekä puutavararekkojen pudottamasta puu- ja kuoriroskasta, jota päätyy tielle tien epätasaisuuksien, kuten hidastetöyssyjen ja sadevesikaivojen kohdalla ja jota varsinkin nastarenkaat nostavat ilmaan. NO2 pitoisuudet ovat koholla lähinnä pakkaskausina aamu- ja iltapäivän työmatkaliikenteen ja koululiikenteen ollessa vilkkainta. NO2 pitoisuudet eivät nouse Äänekoskella terveydelle haitalliselle tasolle. Sellutehtaan tuotannon kasvattaminen ja tehtaan ympäristö- ja onnettomuusriskien kannalta merkittävimpien osien tuominen hieman nykyistä lähemmäksi kaupungin keskusta-aluetta ja myös ns. erityisen häiriintyviä kohteita voi aiheuttaa keskustelua. Hankkeen kemikaaliturvallisuusvaikutuksiin ottaa lupaviranomaisena kantaa ja vaikutuksista suhteessa Seveso II direktiiviin lausuu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Rakentamisen aikaiset ympäristövaikututukset lienevät pääasiassa tilapäisiä, mutta pysyvämpää merkitystä saattaa olla rakennusaikaisten (ml purkaminen) jätteiden ja pilaantuneiden maiden sijoittamisella sekä materiaalien käytöllä. Rakentamisen vaatima kalliomurskeen tarve ja mahdollisuus saada mursketta omalta alueelta olisi syytä selvittää ja samalla selvittää myös mahdollisuudet korvata puhtaan kivimurskeen tarve purettavista rakennuksista saatavalla purkubetonilla ja -tiilellä. Purkamisten ja perustusten kaivamisen yhteydessä vastaan tulevien mahdollisesti pilaantuneiden maiden ja purkumateriaalien laadun tutkimusmenetelmät tulee ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä selvittää. Myös suunnitellun rakentamisalueen ulkopuolella sijaitsevien muiden tehdasalueen purkua odottavien rakennusten kohtalo olisi tässä yhteydessä hyvä ottaa esille - puretaanko samalla ja otetaanko materiaali myös niiltä osin hyötykäyttöön? Rakennusaikaisen käytön lisäksi nykyisen jätehuoltoalueen (kaatopaikka) riittävyys ja