Porvoon kaupungin talouden tila ja talousarviovalmistelun 2020 lähtökohdat

Transkriptio

1 Porvoon kaupungin talouden tila ja talousarviovalmistelun 2020 lähtökohdat 1

2 2 Porvoon talouden tunnuslukuanalyysi Kuntaliiton mallilla

3 Porvoon talouden terveystarkastus Kuntaliitto on kehittänyt kunnille uuden tuotteen Kuntatalouden terveystarkastus. Tarkoituksena on kattavasti arvioida kunnan talouden tilaa ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Käytännössä tämä tehdään kattavan tunnuslukuanalyysin perusteella, jossa Suomen kunnat laitetaan paremmuusjärjestykseen, ja kunnan taloutta arvioidaan suhteessa muihin kuntiin. Yksitäinen tunnusluku ei kerro taloudesta tai sen ilmiöistä välttämättä koko totuutta, mutta laaja tunnuslukuanalyysi antaa hyvän kokonaiskuvat kunnan taloudesta. 3

4 Porvoon demografia ja sosioekonomia Erinomainen Hyvä Neutraali Huolenaihe Hälyttävä Arvo Sijoitus Muutos 5 v MD Tilastovuosi Väestön muutos 2,3 % -3,9 % Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Väestön määrä v osuus 19 % % v osuus 61 % % 2017 yli 64-v osuus 20 % % 2017 Väestöllinen huoltosuhde heikentynyt Väestöllinen huoltosuhde 2 (20-75 vuotiaat "ylläpitäjinä") Työttömyysaste (TEM) 9,2 % 79 heikentynyt 11,0 % 2017 Taloudellinen huoltosuhde heikentynyt Työpaikkojen muutos % 0 % 33-6 % Työpaikkaomavaraisuus heikentynyt Elävänä syntyneet /1000as. 8, , Syntyneet, ennuste 2025 /1000as. 9,7 90 8, Kolmen suurimman yhteisöveron maksajan osuus 34 % % 2016 Julk. sektorin osuus kunnan koko palkkasummasta 23 % % 2016 Sairastavuusindeksi 85 % % 2015 Lähde: Kuntaliiton analyysiaineisto 4

5 Porvoon veropohja ja tuloslaskelma Erinomainen Hyvä Neutraali Huolenaihe Hälyttävä Arvo Sijoitus Muutos 5 v MD Tilastovuosi Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot parantunut Tuloveroprosentti % 19, , Verorahoitus yhteensä /as parantunut Verotulot /as Valtionosuudet Toimintakate ( /as) heikentynyt Opetus ja kulttuuri nettokustannus /as Sote nettokustannus /as Sosiaalihuolto nettokustannus /as Terveydenhuolto nettokustannus /as Tarvevakioidut sote-nettokustannus (indeksi, koko maa = 100) Yhdyskuntapalveluiden nettokustannus /as Vuosikate ( /as) Verorahoitus toimintakatteesta % 111 % 82 parantunut 108 % 2017 Valtionosuudet verorahoituksesta % 18 % 18 parantunut 43 % 2017 Lähde: Kuntaliiton analyysiaineisto 5

6 Porvoon tase ja rahoituslaskelma + konserni Erinomainen Hyvä Neutraali Huolenaihe Hälyttävä Arvo Sijoitus Muutos 5 v MD Tilastovuosi Investointien tulorahoitus % 53 % 258 heikentynyt 109 % 2017 Investointimenot Lainanhoitokate 1, parantunut 1, Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 % 203 parantunut 48 % 2017 Omavaraisuusaste % 42 % 203 heikentynyt 54 % 2017 Kertynyt yli-/alijäämä /as heikentynyt Takaukset yhteensä /as muiden puolesta saman konsernin yhteisöjen puolesta Lainakanta /as heikentynyt Kuntakonsernin talous Arvo Sijoitus MD Kriisikuntakriteerin raja-arvo Tilastovuosi Kertynyt ylijäämä /as / Tuloveroprosentti 19,75 21,00 20, Vuosikate /as Lainakanta /as (2016) 2017 Suhteellinen velkaantuneisuus % 86 % % 50 % 2017 Lähde: Kuntaliiton analyysiaineisto 6

7 Tunnuslukuanalyysin johtopäätökset Kaupungin demografia ja sosioekonomia ovat erittäin vahvat, ja luovat hyvät lähtökohdat kaupungin tulevaisuudelle ja elinvoimaisuudelle. Kaupungin veropohja on hyvä ja talous tällä hetkellä on tasapainossa verotuloihin perustuva tasaus heikentää kaupungin saamia valtionosuuksia. Kaupunki käyttää palveluihin selvästi keskimääräistä enemmän rahaa, mikä ei välttämättä ole kestävää pitkällä aikavälillä. Onko laatua vai tehottomuutta? Kaupunki on velkaantunut viime aikoina merkittävästi, joten lähitulevaisuudessa investointeja on tehtävä erittäin harkiten. 7

8 8 Talouden mittarit kaupunkistrategiassa

9 Talousmittarit Tavoitetaso Mittarit kuvaavat hyvin kaupunkistrategian vastuulliseen talouden tavoitteita. Tavoitteena on saada talous tasapainoon siten, että velan kasvu pysähtyy ja uudet investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Kaupungin vuosikatteen tulee säilyä hyvällä tasolla ja verotuksen kilpailukykyisenä. Tavoitetaso saavutetaan, kun mittarit ovat vihreällä eli hyvällä tasolla. Mittareiden tarkemmat selitykset löytyvät seuraavasta diasta. Talousmittari Vuosikate/poistot, % Hyvä > 100 % Tyydyttävä 80 % % Heikko < 80 % Investointien tulorahoitus, % (vuosikate/nettoinvestoinnit) Hyvä > 100 % Tyydyttävä 80 % % Heikko < 80 % Omavaraisuusaste, % (omapääoma/ koko pääoma) Hyvä > 70 % Tyydyttävä 50 % - 70 % Heikko < 50 % Kaupungin lainakanta, /asukas Hyvä < maan keskiarvo,3052 Tyydyttävä 80 % % Heikko < kriisikuntakriteeri, 4578 Konsernin lainakanta, /asukas Hyvä < maan keskiarvo, 6299 Tyydyttävä Heikko < kriisikuntakriteeri, 9471 (Suluissa vuokra- ja leasingvastuut) Toiminnan ja investointien rahavirta 5 edelliseltä vuodelta, milj. Hyvä > 10 milj. Tyydyttävä 0-10 milj. Heikko < 0 Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti Hyvä < Uudenmaan kuntien keskiarvo 18,66 Tyydyttävä 18,66-19,88 Heikko > koko maan keskiarvo 19,88 61,55 96,03 117,82 120,75 111,5 82,71 115,36 80,83 53,42 54,70 44,7 44,4 44,8 41,5 39, ( - ) 5606 (2356) 5873 (2361) 6633 (2290) 7202 (2655) 25,6 23,6 10,0-10,7-52,4 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 9 Vihreä = Hyvä Keltainen = Tyydyttävä Punainen = Heikko

10 Talousmittarit Vuosikate/poistot, % Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Poistot kuvaavat omaisuuden kulumista ja keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Lähtökohtaisesti tulorahoitus on riittävä, jos tunnusluku on 100 % eli vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Tunnusluku on tyydyttävä, kun tunnusluku on %. Alle 80 %:n taso on heikko. Investointien tulorahoitus, % (vuosikate/nettoinvestoinnit) Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka suuri osa kaupungin vuotuisista nettoinvestoinneista voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Käänteisesti tulorahoitusprosentti vähennyttynä sadasta kertoo, kuinka suuri osa investoinneista joudutaan rahoittamaan pääomarahoituksella eli esimerkiksi lainanotolla. Jos Investointien tulorahoitusprosentti on 100 %, uutta lainanottoa ei tarvita. Omavaraisuusaste, % (omapääoma/koko pääoma) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja selviytymistä sitoumuksista. Omavaraisuusasteen tuli olla vähintään 50 %, jolloin oman pääoman ja velkojen määrä on yhtä suuri. Alle 50 %:n omavaraisuus kertoo suuresta velkarasituksesta. Hyvä taso on vähintään 70 %. Kaupungin lainakanta, /asukas Lainakanta asukasta kohti kertoo, kuinka paljon kunnan velkaa on laskennallisesti jokaisella kunnan asukkaalla. Asukaskohtaiset lainamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti, sillä investointitarpeet ovat olleet tulorahoitusta suuremmat. Lainakantaan lasketaan vain varsinainen lainarahoitus. Leasingrahoitus, vuokraus ja muut rahoitusjärjestelyt eivät sisälly lainakantaan. Kaupungin asukaskohtaista lainamäärää on verrattu kuntien keskiarvoon. Hyvä tasona voidaan pitää arvoa, joka on alle maan keskiarvon. Heikko taso on kriisikuntamittarin arvo. 10 Konsernin lainakanta, /asukas Konsernin lainakanta kertoo vastaavasti kuntakonsernin kaikkien lainojen laskennallisen määrän asukasta kohti. Tavoitetilassa konsernivelat lyhennetään ko. yhtiöiden liiketoiminnan tuotoilla. Jos konserniyhtiö ei pysty selviytymään veloistaan, velat voivat siirtyä kunnan vastuulle tai kunta menettää konserniomaisuuttaan velkojen maksamiseksi. Kaupunkikonsernin asukaskohtaista lainamäärää on verrattu kuntien keskiarvoon. Hyvä tasona voidaan pitää arvoa, joka on alle maan keskiarvon. Heikko taso on kriisikuntamittarin arvo. Toiminnan ja investointien rahavirta 5 edelliseltä vuodelta, milj. Toiminnan ja investointien rahavirta kuvaa kassan riittävyyttä, eli kuinka paljon toiminnan ja investointien menojen maksamisen jälkeen jää rahaa kassaan. Positiivinen rahavirta parantaa maksuvalmiutta. Negatiivinen rahavirta johtaa lainanottoon. Tunnusluvussa on laskettu 5 vuoden liukuva rahavirta 1 vuoden sijasta, sillä vuositasolla yksittäinen investointi voi kääntää yhden vuoden rahavirran tilapäisesti negatiiviseksi, vaikka muuten kassatilanne voi olla hyvä. Jos rahavirta on negatiivinen 5 vuoden jaksossa, kunnan taloudessa on jo hälytysmerkkejä. Pitkäaikaisempi negatiivinen rahavirta ennakoi vakavaa tasapainon järkkymistä ja ajautumista kriisikuntamenettelyyn. Kunnallisverotuksen tuloveroprosentti Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Kunnallisveron osuus tuloista riippuu kunnan tuloveroprosentin lisäksi vähennyksistä. Kunnallisveron osuus tulosta nousee ansioiden kasvaessa, sillä osa verovähennyksistä jää pois. Kaupungin toiminta rahoitetaan pääosin verorahoituksella. Kunnallisverot ovat kaupungin suurin tulolähde. Kaupungin tuloveroprosenttia on verrattu Uudenmaan kuntien ja koko maan keskiarvoon.

11 Johtopäätökset talousmittareista, kevät 2019 Vuosikate on hyvällä tasolla. Kaupungin tulot ja menot ovat lyhyellä aikavälillä tasapainossa. Hyvä vuosikate johtuu pääosin verotulojen kasvusta, joihin kaupunki ei voi merkittävästi vaikuttaa. Erityisesti yhteisöverotulot ovat kasvaneet, mutta nykyisen tason varaan ei voi palvelutasoa rakentaa. Palveluiden tuotantoa tulee tehostaa ja alentaa tätä kautta tuotantokustannuksia. Kaupungin ja koko konsernin lainakanta asukasta kohden on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Velkamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärä ei voi kasvaa enää merkittävästi. Velkaantumisen tulee pysähtyä ja pidemmällä tähtäimellä kääntyä laskuun. Investointitahti on erittäin korkea, mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Investointien tulorahoitusosuus ja omavaraisuusaste ovat heikolla tasolla. Kestävä investointitaso useamman vuoden tarkastelujaksolla olisi noin miljoonaa euroa vuodessa, jolloin investointitaso vastaisi vuotuisia poistoja, ja investointien tulorahoitus olisi riittävää. Kaupungin tuloveroprosentti on kohtuullisella tasolla. Veroprosentti ylittää Uudenmaan kuntien keskimääräisen tason, mutta on alle koko maan keskiarvon. Nykytilanteessa tuloveroprosenttiin ei kohdistu merkittäviä muutospaineita. Pidemmällä tähtäimellä tulee pyrkiä Uudenmaan kuntien keskimääräiselle tasolle. 11

12 12 Talousarviovalmistelun 2020 lähtökohdat

13 Koko maan tasolla vuosikate ei riitä investointeihin ja kunnat velkaantuvat edelleen 13

14 Porvoon kaupungin talousarvioon 2020 vaikuttavat keskeiset arviot ja ennusteet ilman toiminnallisia muutoksia Verotulot yhteensä kasvavat noin 2,9 prosenttia, yhteensä noin 7 milj.. Henkilöstömenot kasvavat yhteensä noin 4 5 milj. Kasvu johtuu pääosin kunnallisveron kasvusta. Yhteisöveron tuotto säilyy korkeana. Kiinteistövero säily ennallaan. Valtionosuudet kasvavat noin yhteensä 6,8 milj.. Kompensoidaan mm. kiky-sopimuksen päättymisestä johtuvia kustannusten nousuja sekä verotulomenetyksiä. Verotulotasaus kasvaa noin -6,2 milj. eurosta noin 9,1 milj. euroon. Palkkaratkaisua ei ole tiedossa arvio, että palkankorotusten kustannusvaikutus v on noin 1,2 % - 2,0 %.Lomarahat palautuvat täysimääräisiksi. Työnantajamaksujen nousevat noin 0,20 %. Muut toimintamenot kasvavat arviolta 3 %, yhteensä noin 7 milj. euroa. Korkotaso säilyy alhaisena, mutta kaupungin viime vuosien investoinnit ja velkaantuminen näkyvät kehyksessä kasvaneina rahoituskuluina ja poistoina. 14

15 Kaupungin lähivuosien näkymät ja merkittävimmät riskit Kunnallisveron tuotto on ollut pitkään suhteellisen korkea säilykö myös tulevaisuudessa? Yhteisöveron jako-osuus on nyt historiallisen korkea. Normaali taso olisi jopa noin -15 milj. heikompi. Menojen kasvu on kiihtymässä noin 3 %:n tasolle. Kasvu 1 %- yksikölle tarkoittaa noin 3,7 milj. lisämenoja Väestön ikääntyminen kasvattaa erityisesti sote-menoja. Verotulotasaus kasvaa v 2021 jo noin - 14 milj. tasolle (- 6,2 milj. v. 2019). Korkoriski 1 %-yksikön nousu merkitsee1,6 milj. lisämenoja 15 Poliittinen riski mitä maan uusi hallitus päättää?

16 Porvoon kaupungin talousarvioon vaikuttavat keskeiset toiminnalliset muutokset Kaupunkikehityksen alla useita lisämäärärahan tarpeita kokoluokka ~1,5 milj.. Sivistystystoimessa mm. varhennettu kieltenopetus oppilastietokoneiden hankinta kokoluokka yhteensä ~ 0,7 milj.. Sosiaali- ja terveystoimen osalta kysymysmerkkinä erityisesti HUS:n jäsenmaksut Varaudutaan palkkaratkaisuun ja Itärata-selvitykseen. Muista lainsäädäntömuutoksista muun muassa uusi tiedonhallintalaki ja saavutettavuuslaki nostavat kustannuksia Sisäiset palvelut ehdotusten mukaan noin + 2,9 milj., eli noin +10 %. 16

17 TALOUSARVIOKEHYS 2020 KÄYTTÖTALOUS Tilinpäätös Talousarvio+M TA-KEHYS Muutos vrt. TA+M TS 2021 TS %-yksikköä 1000 e 1000 e TOIMINTATUOTOT KONSERNIHALLINTO ,50 % Konsernijohto ym./ KJ Kaupunkikehitys/ AKJ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ,50 % SIVISTYSTOIMI ,50 % PELASTUSLAITOS ,50 % YHTEENSÄ ,78 % TOIMINTAKULUT KONSERNIHALLINTO ,84 % Konsernijohto ym./ KJ ,50 % Palkkavaraus Varaus, Itäradan selvitys Kaupunkikehitys/ AKJ ,50 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ,80 % SIVISTYSTOIMI ,50 % PELASTUSLAITOS ,50 % YHTEENSÄ ,60 % TOIMINTAKATE ,59 % VEROTULOT ,94 % VALTIONOSUUDET ,54 % RAHOITUSTUOTOT ,25 % RAHOITUSKULUT ,00 % VUOSIKATE ,81 % POISTOT ,00 % TULOS ,64 %

18 INVESTOINNIT Tilinpäätös Talousarvio TA-KEHYS SUUNN SUUNN e 1000 e KONSERNIHALLINTO IRTAIN OMAISUUS OSAKKEET TALONRAKENNUS YHTEENSÄ KAUPUNKIKEHITYS IRTAIN OMAISUUS KIINTEÄ OMAISUUS KUNTATEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI IRTAIN OMAISUUS SIVISTYSTOIMI IRTAIN OMAISUUS LIIKUNTATOIMEN HANKKEET YHTEENSÄ PELASTUSLAITOS IRTAIN OMAISUUS NETTOINVESTOINNIT RAHOITUSVAJE/VUOSI Kumulatiivinen rahoitusvaje

19 Kiitos! H E N R I K R A I N I O V S. R A H O I T U S J O H TA J A P O R V O O N K A U P U N K I K O N S E R N I J O H T O Henrik Rainio