Tilinpäätös Alavieskan kunta Kaupunginvaltuusto Tilivuosi 2017 Talousjohtaja Pirjo Männistö

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2017 Alavieskan kunta Kaupunginvaltuusto Tilivuosi 2017 Talousjohtaja Pirjo Männistö

2 Asukasluvun kehitys Asukasluku Muutos % Muutos % Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutt o Maastamuutt o Nettomaahan muutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuu tos Ennakkoväkil uku Alavieska

3 Naapurikuntien asukasluvut Asukasluku Muutos Muutos % Alavieska ,1 % Haapavesi ,8 % Kalajoki ,6 % Kokkola ,0 % Merijärvi ,1 % Nivala ,7 % Oulainen ,6 % Pyhäjoki ,0 % Raahe ,0 % Sievi ,7 % Ylivieska ,4 % Pohjois-Pohjanmaa ,2 % Keski-Pohjanmaa ,3 %

4 Alueen asukaslukuja Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahan muutto Kokonaismuutos Ennakkoväkiluku Alavieska Haapavesi Kalajoki Kokkola Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Raahe Sievi Ylivieska

5 Työttömyysaste Alavieskan työvoima oli henkilöä (v. 2016, henkilöä), huhtikuussa Työttömyysaste huhtikuun 2018 lopussa 7,2 % 14,3 13, ,6 13,5 13,6 13,9 13,6 13,2 12,8 12,8 12,1 12,2 12,1 11,2 11,2 11,3 11,5 11, ,6 13,1 12,6 12,3 11,9 11,2 11,8 11,9 10,5 10,7 10,5 10,4 9,4 11,1 11,1 10,1 10,2 10,3 9,6 9,4 8,9 9,2 8,4 8,5 7 7,4 7,5 8,5 8, Alavieska Työttömät Työttömät miehet Työttömät naiset Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät 2016 Joulukuu Joulukuu Huhtikuu

6 Työttömyysaste Alavieska, Pohjois-Pohjanmaa ja koko Suomi ,7 14, ,6 11,1 11,1 10,3 12,1 13,9 11,6 13,5 11,1 12,8 12,2 14,2 12,5 14, ,2 11,6 11,6 11,7 10,5 10,4 10,3 11,2 12,8 10 9,4 8,9 8,4 9,2 8,5 8, ,4 7, Alavieska Koko Suomi Pohjois-Pohjanmaa

7 Tilinpäätös 2017 kuntakentällä yhteisesti vaikuttavat asiat Toimintaympäristön muutokset vaikuttivat voimakkaasti kuntakentällä Kilpailukykysopimus vaikuttaa voimakkaasti vuoteen 2017 Henkilöstömenoja vähentävinä Työnantajamaksujen lasku Lomarahan pienentyminen (6 % -> 4,2 %:iin) Palkkojen nollakorotus Työaika jatkui vastikkeetta Kuntien saama hyöty vähennetään valtionosuudesta Kunnallisveron tuottoa vähentävänä Verokevennykset sekä työtuloihin että eläketuloihin Palkkojen nollakorotus ja työajan vastikkeeton jatkaminen eivät tukeneet ansiotulojen kasvua Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle: vähensi menoja, vähensi tuloja ja valtionosuuksia Työllistämistuen periaatteet muuttuivat: vähemmän kuntien hyödynnettävissä

8 Tilinpäätös 2017 Alavieskan kunta Talousarvion mukainen toiminta oli mahdollinen Käyttötalous: Talousarvion tuotto-odotuksesta jäätiin vain vähän (vain 18 teur) Talousarvion menomäärärahat riittivät (403 teur) Verotulo-odotuksesta jäätiin yli 300 teur Valtionosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti Korkokulut alittivat talousarvion (matala korkotaso jatkui) Vuosikate toteutui kuitenkin talousarviossa odotettua paremmin Alijäämää syntyi talousarviossa odotettua vähemmän

9 Talousarvion käyttötalouden toteuma Tuloarvioista jäätiin kokonaisuutena vain vähän. - Päivähoitomaksut (maan hallituksen päätös) - Työllistämistuki - Vuokratuotot rakennuksista - Vesi- ja viemärimaksut - Positiivista esim. hanketoiminnan tuet! -> Hanketoimintaa hyödynnetty hyvin. Menomäärärahat kaiken kaikkiaan riittivät tilivuoden toimintaan - Sote - Palo- ja pelastustoimi - Elinkeinotoimintaan puolet budjetoidusta - Lasten kotihoidon tuki (työllisyystilanne), tosin palveluseteliin ta varattua enemmän - Vesi ja lämmitys Talousarvio riitti suunniteltuun toimintaan. Palvelualue TA2017 TOT 2017 ERO TOT % Menot Hallinto % siitä sosiaali ja terveystoimi % Elinkeino ja maaseutu % Sivistys % Tekninen % Yhteensä % Palvelualue TA2017 TOT 2017 ERO TOT % Tulot Hallinto % siitä sosiaali ja terveystoimi Elinkeino ja maaseutu Sivistys % Tekninen % Yhteensä % Palvelualue TA2017 TOT 2017 ERO TOT % Netto Hallinto % siitä sosiaali ja terveystoimi % Elinkeino ja maaseutu % Sivistys % Tekninen % Yhteensä %

10 Tilinpäätöksen vertailua ed. vuoden toteumaan

11 Toimintatuotot ja -menot Toimintatuotot Muutos Muutos % Toimintatuotot yhteensä , , ,35-0,9 % Toimintakulut Muutos Muutos % Henkilöstökulut , , ,28 1,5 % Palvelujen ostot , , ,75 1,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,00 9,6 % Avustukset , , ,53-9,3 % Muut kulut , , ,94 12,3 % Toimintakulut yhteensä , , ,44 1,6 % Tulot kehittyvät negatiivisesti. Tämä on trendinä ja haasteena laajasti kuntakentällä. Henkilöstökuluissa palkkamenot kasvoivat, mutta lisäykseen saatiin hankerahoitus, lisäksi sijaisuudet vaikuttavat hieman - Henkilösivukuluissa kikyn työnantajamaksujen alennus & eläkekuluissa eläkemenoperusteisen maksun tason pienentyminen Palvelujen ostoissa kasvuna erikoissairaanhoito 0,19 milj. euroa, Kallion oma toiminta hieman pieneni (tosiasiallisesti huomioitava toimeentulotuen siirtyminen Kelalle) Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa lämmitys, vesi ja sähkö -> vesilaskutukseen liittyvät muutokset näkyvät nyt ulkoisissa menoissa Kokonaisuudessaan menojen kehitys on maltillista, mutta koska tulot eivät kehity, tämäkin menojen kasvu on paljon Toimintakate, se osa mikä pitää rahoittaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, kasvoi 0,3 milj. euroa.

12 Sote-menot Perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle -> Kallion oma toiminta kasvoi euroa, ollen 0,8 %:ia. Erikoissairaanhoidon kasvu 6 %.

13 Verotulot Muutos Tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Verotulot yhteensä Verovuosi ** Verotettava tulo Tuloveron lasku selittyy pitkälti kilpailukykysopimuksen johdosta tehdyillä verokevennyksillä. Lisäksi vaikuttivat ansiotuloveroperusteiden lievennys sekä yrittäjävähennyksen käyttöönotto ja kotitalousvähennyksen korotus. Vaikuttavat myös asukasluvun kehitys ja työvoiman määrän kehitys Tuloveron vähennyksestä kompensoitiin Alavieskan kunnalle valtionosuutena noin 0,25 M. Kikyn epäsuoria vaikutuksia (työajan vastikkeeton jatkaminen, lomarahaleikkaus, palkkojen nollakorotus ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen korotukset) ei kompensoitu. Osuus yhteisöveron tuotosta hieman edellisvuotta parempi lähinnä kertaerän vaikutuksesta: Vuoden 2016 verotukseen liittyen toukokuussa tuli huomattava yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 milj. euroa. Lisäksi työnantajamaksujen alentuminen korottaa yhteisöjen tulosta. Kiinteistöverotuksen verotusarvo laski.

14 Verotulojen tilitykset kuukausittain Syys-lokakuussa tilitetään kiinteistöverot. Marraskuussa negatiivinen maksuunpanotilitys (jakoosuuden ja tilitysten korjaus)

15 Valtionosuudet Muutos Muutos % Peruspalvelujen vos ,3 % Verotulojen tasaus ,1 % OKM vos ,5 % Valtionosuudet yhteensä ,5 % Peruspalvelujen valtionosuus laski kilpailukykysopimusten henkilöstösäästöjen verran -0,17 M kasvoi veromenetysten kompensaation verran +0,25 M laski perustoimeentulotuen Kelasiirron vaikutuksesta -0,05 M Verotulojen tasaus pysyi ennallaan OKM vos laski, sillä ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin säästöjä, joka pienentää kuntien rahoitusosuutta ja negatiivinen vos pieneni. Kokonaisuudessaan valtionosuudet kasvoivat vain 0,05 milj. euroa.

16 Tilikauden tulos Muutos Muutos % Toimintakate , , ,79 1,9 % Verotulot , , ,65-5,2 % Valtionosuudet , , ,00 0,5 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot , , ,81 15,8 % Korkokulut , , ,31-12,6 % Muut rahoituskulut , ,59 436,20-4,1 % Vuosikate , , ,12-46,8 % Poistot ja arvonalentumiset , , ,30 0,7 % Satunnaiset tuotot ja kulut , ,28-100,0 % Satunnaiset tuotot , ,28-100,0 % Tilikauden tulos , , ,70-107,8 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , ,70-107,8 % Keskeiset haasteet: - Toimintakate heikkeni lähes 0,3 M - Verorahoitus pieneni 0,35 M - Vuosikate ei riittänyt poistoihin - Poistojen tulisi vastata keskimääräistä investointitasoa -> ok! - TP2017 ei sisällä satunnaisia tuottoja - Tilinpäätös jäi merkittävästi ed. vuotta heikommaksi Tilikausi päättyi 95 teur alijäämään.

17 Investoinnit ja rahavirta Vuosikate M 0,72 Nettoinvestoinnit 0,67 Antolainat 0 Lainaa lisää 0 Lyhennykset -2,5 Muut maksuvalmiuden muutokset 2,6 Rahavarojen muutos 0,015 Tunnusluku Kunnat keskim. Toiminnan ja inv. Rahavirran kertymä 5 v Investointien tulorah % Lainanhoitokate 1,8 1,2 1,4 Merkittävin investointi oli keskustien perusparantaminen (nettona 0,44 milj. euroa) Alavieskan kunnalla lainaa 7,8 milj. euroa. Lainamäärä väheni vuoden 2017 aikana 2,6 milj. euroa. Lainamäärän lyhentämisen mahdollisti mm. Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä saatu tuloutus.

18 Tase 18,4 milj. euron kokonaisuus Vieras pääoma väheni, omaisuutta investoitiin 0,67 milj. eurolla, mutta samalla vanhaa omaisuutta poistettiin 0,87 milj. eurolla Saamiset vähenivät, ostovelat kasvoivat. Uusi tunnusluku: velat ja vastuut käyttötuloista, joka huomioi myös leasingvastuut Tunnusluku Kunnat keskimäärin 2016/2017 Kertynyt ylijäämä /as Omavaraisuusaste 38,4 39,5 59,9 Lainat /as / Suht. Velkaantuneisuus 62,4 61,0 55,6 Velat ja vastuut käyttötuloista % 62,7 62 Huomionarvoista on, että koko maan lainakanta asukasta kohden laskee, mutta arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla lainaa olisi asukasta kohti /as (v /as) ja Keski-Pohjanmaalla /as (v /as).

19 Alavieska-konserni Emokunnan lisäksi 2 tytäryhteisöä (Alavieskan Kehityskeskus ja Alavieskan säästötalo) sekä kuntayhtymät omistuksen suhteessa (PPSHP, Kallio, Jedu, PP-liitto). Konsernin tilinpäätös on noin euroa alijäämäinen, konsernin vuosikate ei riittänyt poistoihin. Konsernin rahavarat kasvoivat n eurolla. Konsernitase on 22 milj. euron kokonaisuus. Konsernin velkamäärä väheni. Tunnusluku Konsernit keskimäärin 2016/2017 Suhteellinen velkaantuneisuus 41,6 42,5 77,5 Lainakanta /as Kertynyt ylijäämä /as Velat ja vastuut käyttötuloista 44,1 44,0

20 Yhteenveto Tilanne on talouden näkökulmasta edelleen haastava: Tuotot eivät kehity Menot kasvavat, onneksi maltillisesti -> haasteena erikoissairaanhoito, niin kauan kuin se on kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä Korkomenot ovat poikkeuksellisen alhaiset, jos/kun nousevat, haastaa vuosikatetta Tuulivoiman siirtyminen voimalaitosveron piiriin auttaa tulevina vuosina Koska tilinpäätös jäi alijäämäiseksi ja taseella on kertynyttä alijäämää, talouden tasapainottamisohjelma on laadittava jatkoonkin. Toimenpiteet: - Kunnan toimintakate kasvaa enintään 1,5 % vuodessa vuosina Veroprosentit pidetään vähintään nykyisessä tasossa niin kauan kuin taseen omassa pääomassa on alijäämää. - Tuloveroveroprosentin suuruudesta päätettäessä otetaan huomioon mahdolliset lainsäädännön velvoitteet tuloveroprosentin tasosta. - Verorahoituksen kasvu on vähintään 1 % vuodessa vv Tuulivoimaloiden siirtyminen voimalaitosveron piiriin lisää kiinteistöveron tuottoa noin 0,25 milj. euroa. - Kunnan toimintojen tuottavuutta lisätään. - Palvelujen kysynnän vähentyessä resursointia vähennetään vastaavasti. - Talousarvion 2018 toteutumista seurataan aktiivisesti ja taloussuunnitteluvuosien talousarvioissa tarkastellaan tasapainottamistoimenpiteitä edelleen.