Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksiin tuulivoimaloiden rakennusluvista, rakennuslautakunnan päätökset 10.8.

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksiin tuulivoimaloiden rakennusluvista, rakennuslautakunnan päätökset :t 56 ja 57 23/ /2015 RAKLA 93 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh Konsernihallinnon lakimies Mika Näykki, puh etunimi.sukunimi(at)lappeenranta.fi Liitteet 1. Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Aatos Jokelan valitus Karttaote kiinteistöjen sijainneista Oheismateriaali: Rakennuslupahakemukset ja 861 sekä päätökset liitteineen Asian tausta Tekninen lautakunta on päätöksillään ja 199 hyväksynyt suunnittelutarveratkaisut tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvat ( :t 56 ja 57) kahdelle tuulivoimalalle kahdelle erilliselle määräalalle kiinteistölle Aatos Jokela on tehnyt rakennuslautakunnan päätöksistä ja 57 valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle (Liite 2). Valituksen johdosta hallinto-oikeus pyytää rakennuslautakunnalta lausuntoa mennessä (Liite 1). Aatos Jokelan valitus Valituksessaan valittaja Aatos Jokela on vaatinut, että 1. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumoaa rakennuslautakunnan päätökset lainvastaisina ja hylkää TuuliSaimaa Oy:n hakemukset. 2. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että asiat on palautettava rakennuslautakunnalle voimaloiden turvallisuuden selvittämiseksi.

2 3. Valittaja on pyytänyt, että Itä-Suomen hallinto-oikeus toimittaa asiassa katselmuksen. 4. Valittaja on vaatinut, että Lappeenrannan kaupunki on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen vastaselitysvaiheessa esitettävän erittelyn mukaisesti. Valituksen perustelut Valitustaan valittaja on perustellut seuraavasti: 1. Rakentamisen erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella ei ole selvitetty. 2. Rakentaminen haittaisi tarpeettomasti naapuria ja vaikeuttaisi naapurikiinteistön Rn:o 3:70 sopivaa rakentamista. 3. Rakentaminen on maakuntakaavan ja yleiskaavan vastaista. Yksityiskohtaisemmin valittaja on perustellut valitustaan muun ohessa vielä seuraavasti: 4. Tila Rn:o 3:70 on aktiivisessa metsätalouskäytössä ja sillä sijaitsee myös metsätie, joka toimii maakuntakaavassa ja yleiskaavassa merkittynä vaellusreittinä. Kiinteistön rajalle on voimaloista noin 90 metriä eli tuulivoimalan lavan kärjestä vain 30 metriä. metsätielle matkaa on K1 kohdalla 150 m ja K2 kohdalla 200 m. 5. Teknisen lautakunnan suunnittelutarveratkaisut eivät ole lainvoimaisia joten rakennusluvan erityisiä edellytyksiä ei ole selvitetty MRL 137 :n tarkoittamalla tavalla. 6. Tuulivoimalat haittaavat kiinteistön Rn:o 3:70 käyttämistä. Talviturvallisuusselvitys on puutteellinen ja turvallisuutta ei voida katsoa selvitetyn. Selvityksestä ei käy ilmi kuka sen on laatinut. Laatijan pätevyydestä ei ole esitetty näyttöä. Valittaja viittaa valitukseen liittämäänsä IEA Wind raporttiin, jonka ohjeiden mukainen vaara-alue olisi valittajan mielestä nyt käsillä olevassa tapauksessa noin 400 metriä. Tuulivoimaloihin kerääntyvä jää lentäisi erityisesti voimaloista koilliseen, jossa suunnassa etäisyys valittajan kiinteistöön ja sillä kulkevaan ulkoilureittiin on lyhimmillään. Mikäli valittajan kiinteistö jää nousevan lavan puolelle kun tuuli on eteläinen, varoetäisyyteen tuulivoimaloista koilliseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

3 7. Tuulivoimalat ovat riski liikenneturvallisuudelle ja etäisyys maanteihin ja rautateihin tulisi olla vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Nyt tuulivoimala K1:sen etäisyys on metsätie/ulkoilureitistä vain 150 m, tulisi olla 182 m. 8. Valittajan kiinteistöä Rn:o 3:70 käytetään metsätalousmaana. Tuulivoimalat näin lähelle sijoitettuina haittaavat tilan käyttöä erityisesti talviaikaan tehtävälle metsän hoitotyölle. 9. Turvallisuusselvityksessä on jätetty käsittelemättä TuuliSaimaa Oy:n tiedossa oleva vaaratilanne. Varatilanteessa jäitä oli lentänyt 130 m:n etäisyydellä olevasta tuulivoimalasta. Varoituskilvissä varoalueeksi on ilmoitettu 80 metriä. Selvityksessä ei ole perusteltu, miksi suuremmilla voimaloilla ei ole suurempaa varoaluetta? Selvityksessä on tarkoitushakuisesti määritelty varoalue niin, ettei se yllä valittajan kiinteistölle. 10. Tuulivoimalat tullaan varustamaan kahdella erillisellä jääntunnistusjärjestelmällä. Näiden tunnistimien perusteella jäätä kertyisi lapoihin vain muutaman kerran talvessa. Tätä ei voida pitää uskottavana. Raportin mukaan jäätäviä päiviä olisi 8-14 päivää vuodessa. Jääntunnistamisjärjestelmiä ei voi pitää luotettavina. 11. Lisäksi on riski, että lavat rikkoutuvat ja lavan kappaleet sinkoutuvat lähiympäristöön tai konehuoneen tulipalo voi aiheuttaa kuoleman vaaraa työskennellessä tuulivoimaloiden napakorkeuden etäisyydellä. Kyseessä on selvästi maankäyttöja rakennuslaissa tarkoitettu haitta naapurille. Päätöksissä ei ole edes selvitetty olisiko tätä naapurille aiheutuvaa haittaa voitu välttää tai vähentää, joten haitan aiheuttamista on pidettävä tarpeettomana. 12. Rakentaminen on maakunta- ja yleiskaava vastainen. Tuulivoimaloiden aiheuttama jäävaara vaikeuttaa virkistystarpeiden turvaamista. Etelä-karjalan maakuntakaavassa rakennuspaikkaa kiertää retkeily- ja ulkoilureitti. Sama merkintä on Joutsenon keskustan osayleiskaavassa. 13. Tuulivoimalaoista tippuva jää vaarantaa ulkoilureiteillä kulkevien turvallisuuden talviaikaan. Rakennuslupapäätöksessä ei ole selvitetty tuulivoimalarakentamisen haitallista vaikutusta ulkoilureitin käyttämiseen. Ulkoilureitti kulkee lähimmillään noin 150 metrin päässä tuulivoimalasta. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on lausunnossaan katsonut riittäväksi etäisyydeksi metriä. Talviturvallisuus selvityksessä etäisyydeksi on ilmoitettu 170 metriä. Rakennuslautakunnan päätöksessä ei ole selvitetty

4 tuulivoimaloiden haitallista vaikutusta ulkoilureittiin. Joten päätös on yleiskaavan vastainen. Turvallisuusselvityksessä ei ole esitetty miten etäisyys ulkoilureitistä on arvioitu riittäväksi. 14. Kyseisten päätösten rakennuslupahakemuksissa on merkittäviä puutteita, joiden vuoksi päätökset tulee kumota lainvastaisina. Koska valittaja on joutunut hakemaan muutosta virheellisten päätösten johdosta, olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi maksamaan käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Rakennustarkastajan vastine valittajan valituksen perusteluihin Ensinnäkin todetaan, että tuulivoimalat WTG K1 ja K2, joille nyt on myönnetty rakennusluvat, ovat osa suurempaa tuulivoimalapuistoa. Aikaisemmin kesällä 2013 on Muukon kankaalla otettu käyttöön 7 tuulivoimalaa, sähköasema ja muuntamoalue. Alueella on voimassa maakuntakaava ja Joutsenon keskuksen osayleiskaava, jossa alue on maa- ja metsätalousaluetta. Seuraavassa annetaan rakennustarkastajan vastine valittajan valituksen perusteluihin, samaa numerointia käyttäen. 1. Tekninen lautakunta myönsi suunnittelutarveratkaisupäätökset ja 199 kahdelle tuulivoimalalle, joiden napakorkeus on 122 m ja tuulisiiven korkein kohta 182 m:ssä. Suunnittelutarveratkaisupäätökset eivät ole saavuttaneet lainvoimaa valitusten vuoksi. Rakennuslautakunta myönsi rakennusluvat ja 57 ehdolla, että rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin suunnittelutarveratkaisut ovat saaneet lainvoiman. Vaikka suunnittelutarveratkaisut eivät ole saavuttaneet lainvoimaa, on ollut mahdollista maankäyttö- ja rakennusasetuksen 88 ja 89 nojalla tehdä rakennusluvista ehdolliset päätökset perustuen suunnittelutarveratkaisupäätöksiin. Rakennusluvan maankäyttö- ja rakennusluvan 137 mukaiset erityiset edellytykset on selvitetty teknisen lautakunnan toimesta teknisen lautakunnan tekemillä päätöksillä ( :198 ja 199 / 2015). MRL 137 :n mukaisten erityisten edellytysten selvittäminen kuuluu teknisen lautakunnan tehtäviin ja toimivaltaan koska tekninen lautakunta päättää suunnittelutarveluvista. MRL 137 tarkoittamien erityisten edellytysten selvittäminen ei kuulu rakennuslautakunnan tehtäviin ja toimivaltaan. Näitä MRL 137 :n tarkoittamia erityisiä edellytyksiä rakennuslautakunta ei siis enää selvitä erikseen tai uudelleen rakennuslupa-asiaa

5 käsitellessään. Rakennuslupien valmistelu on tehty säädösten edellyttämässä laajuudessa kaikilta osin. Rakentamisen erityiset edellytykset on siis selvitetty mutta teknisen lautakunnan päätökset ovat tällä hetkellä vailla lainvoimaa. 2. Valittaja esittää, että tuulivoimalat haittaavat tarpeettomasti naapuria ja vaikeuttaa kiinteistön Rn:o 3:70 sopivaa rakentamista. Väite on perusteeton. Tuulivoimalat eivät haittaa naapuria tarpeettomasti. Maanomistajalla on oikeus käyttää maaomaisuuttaan lain mukaisesti hyväksyttäviin tarkoituksiin kuten tuulivoimalan rakentamiseen. Tuulivoimalarakennushanke ei mitenkään estä tai vaikeuta valittajan oikeutta rakentaa omalle maalleen lain mukaisesti hyväksyttäviin tarkoituksiin. 3. Valittaja esittää, että rakentaminen olisi maakuntakaavan ja yleiskaavan vastaista. Tuulivoimalapuisto ei ole alueen kaavojen vastainen. Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousaluetta ja ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan maa- ja metsätalousalueelle on mahdollista sijoittaa tuulivoimaa ilman kaavoitusta suunnittelutarveratkaisulla. Suunnittelutarveratkaisun selvitysten mukaan alueen käyttötarkoitus ei muutu eikä metsän käyttöön koidu rajoituksia. Alueella on sallittu maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen, joka on edelleen mahdollista siinä suuruusluokassa kuin alueen metsävarannot sitä edellyttäisivät. 4. Tuulivoimalapuistojen alueella ei ole mitään estetä metsän kasvatukseen ja sen hoitoon. Metsänhoitotyö ajoittuu yleensä muuhun vuodenaikaan kuin talveen, ellei ole sitten kyseessä harvennus- tai päätehakkuu. Hakkuut ovat ns. kertaluonteinen tapahtuma. Tuulivoimalat eivät mitenkään estä metsätien tai vaellusreittien käyttöä. 5. Rakennusluvan maankäyttö- ja rakennusluvan 137 mukaiset erityiset edellytykset on selvitetty teknisen lautakunnan toimesta teknisen lautakunnan tekemillä päätöksillä ( :t 198 ja 199/2015). Rakentamisen erityiset edellytykset on siis selvitetty, mutta teknisen lautakunnan päätökset ovat tällä hetkellä vailla lainvoimaa. 6. Rakennuttajan toimittama talviturvallisuusselvitys, jonka on

6 laatinut rakennuttajan asiantuntija, perustuu kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sekä kokemukseen jo alueella kaksi talvea toimineiden tuulivoimaloiden toimintaan. Selvityksen perusteella on perusteltua olettaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristöön myöskään talviaikana. Tuulivoimaloihin on suunniteltu jäänestojärjestelmä. Lisäksi aloituskokouksessa tarkistetaan tuulivoimaloiden toteutussuunnitelmat siten, että niille asetetut säädökset täyttyvät. Valittaja esittää, että tuulivoimaloiden vaara-alue putoavalle jäälle olisi Kansainvälisen energiajärjestön IEA Wind raportin ohjeistukseen perustuen 400 metriä. Etelän puolen tuulivoimala sijaitsee n. 97 m:n etäisyydellä lähimmästä kiinteistön rajasta ja itäisestä virkistysraitista n. 200 m ja eteläisestä raitista n. 160 m etäisyydellä. Pohjoisen puolen tuulivoimala sijoittuu n. 86 m:n etäisyydellä lähimmästä kiinteistön rajasta ja itäisestä virkistysraitista n. 150 m etäisyydellä. Nämä etäisyydet on katsottu riittäviksi hakijan toimittaminen selvitysten perusteella. Kiinteistöjen sijainnit ilmenevät liitteenä olevasta karttaotteesta. (Liite 3). Hakija on perustellut etäisyyksiä muissa tuulipuistoissa tehtyihin tutkimuksiin ja kokemusperäiseen tietoon sekä perustuen jo alueella toimivien tuulivoimaloiden toimintaan. Hakija on talviturvallisuusselvityksessä päätynyt esittämiinsä etäisyyksiin. Näin ollen on ollut perusteltua myöntää rakennusluvat rakennuspaikoille hakijan esittäminen suunnitelmien ja niistä ilmenevien etäisyyksien mukaisesti. 7. Näiden tuulivoimaloiden etäisyydet rautatiehen ja valtatie kuuteen ovat noin 450 ja 525 metriä. Maantie sijaitsee vieläkin kauempana. Tuulivoimaloiden etäisyydet maanteistä ja rautateistä ovat vähintäänkin riittävät. Pienempien reittien satunnaisten kulkijoiden turvallisuuden määrittely ja varmistaminen tehdään eri menetelmin. Hakijan suunnitelmassa on esitetty, että 150 metriä on riittävä etäisyys. Rakennuslupaviranomaisella ei ole ollut mitään syytä kyseenalaistaa tätä. 8. Tuulivoimalapuistojen alueella ei ole minkäänlaista estettä metsän kasvatukseen ja sen hoitoon koska metsänhoitotyö ajoittuu yleensä muuhun vuodenaikaan kuin talveen, poikkeuksena mahdolliset harvennus- tai päätehakkuut. Hakkuut ovat yleensä kertaluonteisia tapahtumia noin 60 vuoden aikavälein. Tuulivoimaloiden elinkaarikin huomioiden väitettyä haittaa talviaikaan toteutettavalle metsähoitotyölle on siten pidettävä teoreettisena.

7 9. Alueella on jo kaksi talvea tuottanut sähköä seitsemän tuulivoimalaa. Niiden toiminnasta ei ole tullut yhtään tiedonantoa, valitusta tai vaarailmoitusta rakennusvalvontaviranomaiselle. Esitetty vaaratilanne tuli rakennusvalvonnan tietoon nyt ensimmäisen kerran valittajan valituksessa. Osapuolet eivät itse ole nähneet tarpeelliseksi tehdä tapahtumasta mitään ilmoitusta rakennusvalvontaan. Osapuolet ovat selvittäneet ja sopineet asiasta keskenään kuten valittajan liittämästä lehtiuutisesta (valituksen liite 11) ilmenee. 10. Arvio, että jääntunnistusjärjestelmät eivät ole luotettavia on valittajan esittämä näkemys. Rakennuslupaviranomaisella ei ole ollut mitään syytä tai perustetta pitää hakijan esittämää jääntunnistusjärjestelmää epäluotettavana. Aiemman seitsemän tuulivoimalan toimivuudesta on ollut hyviä kokemuksia eikä vaaratilanteista ole tullut mitään tietoa tai ilmoitusta rakennusvalvontaan. 11. Tuulivoimaloiden lapojen rikkoutuminen tai konehuoneen mahdollinen tulipalo, jotka aiheuttaisivat vahinkoja ympäristöön, ovat olettamuksia mahdollisista onnettomuuksista. Tällaiset onnettomuudet voivat toki olla mahdollisia mutta eivät kuitenkaan mitenkään todennäköisiä. Rakennuksen mahdollinen tulipalo tai laitteiden mahdollinen rikkoutuminen ei voi olla rakennusluvan myöntämisen este. 12. Valittaja esittää, että rakentaminen olisi maakuntakaavan ja yleiskaavan vastaista. Tuulivoimalapuisto ei ole alueen kaavojen vastainen. Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousaluetta ja ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan maa- ja metsätalousalueelle on mahdollista sijoittaa tuulivoimaa ilman kaavoitusta suunnittelutarveratkaisulla. Suunnittelutarveratkaisun selvitysten mukaan alueen käyttötarkoitus ei muutu eikä metsän käyttöön koidu rajoituksia. Alueella on sallittu maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen, joka on edelleen mahdollista siinä suuruusluokassa kuin alueen metsävarannot sitä edellyttäisivät. 13. Valittaja väittää, että tuulivoimaloista tippuva jää vaarantaa ulkoilureiteillä kulkevia. Tällaiseen mahdolliseen haittaan tai vaaraan liittyen tuulivoimaloiden sijainti ympäristöön nähden on tutkittu lupavalmistelussa. Etelän puolen tuulivoimala sijaitsee noin 97 metrin etäisyydellä lähimmästä kiinteistön rajasta ja

8 itäisestä virkistysraitista noin 200 metrin ja eteläisestä raitista noin 160 metrin etäisyydellä. Pohjoisen puolen tuulivoimala sijoittuu noin 86 metrin etäisyydellä lähimmästä kiinteistön rajasta ja itäisestä virkistysraitista noin 150 metrin etäisyydellä (Liite 3). Nämä etäisyydet on katsottu riittäviksi saatujen selvitysten perusteella. Vaaraa tai haittaa ei hakijan antaman selvityksen perusteella ollut todennettavissa, joten lupapäätöksiin ei ole ollut tarvetta esittää ehdotuksia haitan vähenemiseksi tai poistamiseksi. 14. Rakennuslupahakemuksissa ei ole ollut mitään puutteita, jotka olisivat edellyttäneet hakemuksien täydentämistä. Hakijalla on ollut oikeus saada hakemansa rakennusluvat. Rakennuslupaviranomaisen rakennuslautakunnan päätöksissä ei ole ollut mitään virhettä. Asiassa ei ole mitään perustetta velvoittaa Lappeenrannan kaupunkia korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja koska oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. (PS, MN) Rt Rakennuslautakunta päättää antaa asiassa lausuntonaan edellä esitetyn rakennustarkastajan vastineen todeten lisäksi, että 1) rakennuslautakunnan päätökset ja 57 tuulivoimaloiden rakennuslupa-asioissa eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole miltään osin virheellisiä tai lainvastaisia ja vaatii, että valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudessa on kaikilta osin hylättävä, 2) että missään tapauksessa ei ole perustetta määrätä Lappeenrannan kaupunkia korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikuluja, koska oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä ja 3) että katselmuksen pitäminen arvioidaan tarpeettomaksi. Rakla Keskustelun aikana Antti Arminen esitti Jari Nallin kannattamana, että rakennustarkastajan vastineen kohdat 2) ja 6) poistetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat rakennustarkastajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Antti Armisen tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä viisi (5) rakennuslautakunnan jäsentä (Behm, Niiranen, Laukas, Kaijansinkko, Manninen) äänestivät JAA ja kolme (3) rakennuslautakunnan jäsentä (Arminen, Nalli, Hintsanen) äänestivät

9 EI. Yksi jäsen oli poissa (Suutarinen). Puheenjohtaja totesi rakennuslautakunnan hyväksyneen rakennustarkastajan esityksen.