TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe MENESTYKSESTÄ KOHTI EPÄVARMEMPIA AIKOJA Tampere on toteuttanut kahden vuoden ajan maassamme historiallista kuntauudistusta, jossa samalla kertaa otettiin käyttöön tilaaja tuottaja malli sekä pormestarimalli kaupungin johtamisessa. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä, joskin molemmissa malleissa on vielä kehittämistä. Jatkossa tilaaja tuottaja mallia on kehitettävä joustavammaksi, tarkemmaksi ja asiakasystävällisemmäksi. Monituottajamallia on myös laajennettava ja palvelutuotannon tuottavuutta parannettava. Näin toimintamalli saadaan vielä paremmin toimivaksi. Pormestarimalli on antanut kasvot poliittiselle päätöksenteolle ja vahvistanut luottamushenkilöiden asemaa valmistelussa. Alueellisen osallistumisen malli, Alvari ja muut uudet toimintatavat ovat lisänneet kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia. Toimintamallin uudistamisella kaupunkilaisten ja päättäjien vuoropuhelu on vilkastunut. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna seitsemän prosenttia. Kunta alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna ja tulos heikkeni kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Suurimpien kaupunkien ja pienimpien kuntien talous kehittyi kuntien keskiarvoa heikommin. Kuntien lainakanta kasvoi viime vuonna edelleen. Tampereen menojen kasvu oli kuntien yleistä kehitystä nopeampaa. Verotulojen 8,1 prosentin kasvu mahdollisti ulkoisten toimintamenojen 8,7 prosentin kasvun. Kaupungin talous oli tuloksen tarkastelun kannalta tasapainossa. Tuloslaskelmassa vuosikate kattoi poistot 140 prosenttisesti ja tilikauden tulokseksi muodostui 180,3 miljoonaa euroa. Erinomainen tulos aiheutui Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä kertyneestä myyntivoitosta ja käyttöpääoman myynnistä. Edellisiin tilikausiin vertailukelpoinen tulos oli 37,2 milj. euroa. Kaupungin investointien kokonaismäärä ilman sähkölaitoksen yhtiöittämisjärjestelyjä oli 163,0 milj. euroa. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä laski toisena vuonna peräkkäin ja oli vuoden lopussa 937 euroa asukasta kohden. Vuoden 2008 tilinpäätöksen perusteella kaupungin taloudellinen tilanne on vakaa. Maailmanlaajuinen talouden taantuma uhkaa kuitenkin myös kaupungin taloutta. Verotulojen kasvun hiipuessa haasteena on tasapainon säilyttäminen. Kaupungin taloutta ei nykyisessä mittakaavassa voida rakentaa kasvavien verotulojen ja valtionosuuksien, sähkölaitoksen hyvän tuloksen ja kertaluonteisten maanmyyntitulojen varaan. Tämän vuoksi lähivuosina entistä tärkeämmäksi muodostuu toimintamenojen kasvun hillitseminen ja oman tulorahoituksen parantaminen vastaamaan paremmin kasvavan kaupungin investointitasoa. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui tasaisen vahvana. Kaupungin väkiluku kasvoi asukkaalla ja vuoden 2008 lopussa tamperelaisia oli Kaupunkiseudun väestömäärä lisääntyi asukkaalla ja väkiluku ylitti asukkaan rajan. Tampereen rajan ylittää päivittäin työssäkävijää. Pendelöinti on kasvanut viime vuosina yli tuhannella työntekijällä vuodessa. Työpaikkaomavaraisuus on noussut 123 prosenttiin. Liikennemäärien kasvaessa toimivat liikenneratkaisut ja kaupunkiseudun kokonaisuuden huomioon ottava yhdyskuntarakenne on entistä tärkeämpää. Kaupunkiseudulla viedään parhaillaan eteenpäin merkittävää hankekokonaisuutta, jolla haetaan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteistyön lisäämistä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kehittää Tampereen kaupunkiseudusta suuri kaupunki, jossa vähintään kilpailukyvyn kehittämiseen, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät asiat sekä osa palvelujen järjestämistä koskevista päätöksistä tehdään kaupunkiseudun laajuisella alueella. Tampere jatkoi aktiivista kansainvälistä verkostoitumista. Helsingin ja Kotkan kanssa avattiin yritysten viennin edistämiseksi toimisto Pietariin. Kiinalaisen Guangzhoun kanssa solmittiin vuoden lopussa ystävyyskaupunkisopimus. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiön perustamisesta. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Tredea Oy:nä, jonka tehtävänä on järjestää alkavien yritysten neuvontaa, toteuttaa seudun markkinointia (ml. matkailuasiat) sekä toteuttaa erilaisia yritysryppäisiin ja maa alueisiin liittyviä kehittämishankkeita. Tampereen ensimmäinen joulutori avattiin Keskustorilla. Joulutori sai heti lämpimän vastaanoton. Vuonna 2009 joulutori laajentuu ja todennäköisesti myös kansainvälisiä kontakteja tulee mukaan. Vuosi 2008 jää historiaan erityisesti maailmalaajuisen talouslaman puhkeamisen vuotena. Globaalit myllerrykset eivät vielä kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi Tampereen kaupunkiin. Kaupungin talous pysyi vahvana ja kaupunki menestyi kaupunkien imagotutkimuksessa jälleen erinomaisesti. Myönteisestä kehityksestä lausun kiitokset kaupungin henkilöstölle, asukkaille ja yhteistyökumppaneille. Timo P. Nieminen Pormestari

4 Esipuhe

5 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Henkilöstö 14 Yleinen taloudellinen kehitys 15 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 17 Yleinen kehitys 17 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 19 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 25 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 26 Ympäristötekijät 27 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 28 Tilikauden tuloksen muodostuminen 30 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 30 Tuloslaskelman analysointi 31 Toiminnan rahoitus 33 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 33 Rahoituslaskelman analysointi 34 Tasetarkastelu 35 Tase ja sen tunnusluvut 35 Taseen analysointi 38 Kokonaistuotot ja kulut 40 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 41 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 41 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 42 Konsernin toiminnan ohjaus 43 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 44 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 46 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 46 Konsernituloslaskelman analysointi 47 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 48 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 49

6 Tilinpäätös Konsernitase ja sen tunnusluvut 50 Konsernitaseen analysointi 52 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 53 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen 57 Laskelmaosa 58 Tuloslaskelman toteutumavertailu 58 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 60 Investointien toteutumavertailu 62 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 67 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 69 Strategiaosa 70 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 79 Verotulot 79 Valtionosuudet 79 Korkotuotot ja kulut 80 Muut rahoitustuotot ja kulut 81 Antolainauksen muutokset 82 Lainakannan muutokset 83 Rahastot 84 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 87 Varhaiskasvatus ja esiopetus 93 Perusopetus 95 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 96 Psykososiaalisen tuen palvelut 97 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut 99 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 101 Toisen asteen koulutus 106 Ammattikorkeakoulutus 107 Osaamisen edistäminen 108 Elinkeinojen edistäminen 109 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 111 Kirjastopalvelut 115 Museopalvelut 116 Kulttuuripalvelut 118 Liikuntapalvelut 120 Vapaan sivistystyön palvelut 121 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 123 Perusterveydenhuollon avopalvelut 128 Erikoissairaanhoidon palvelut 130 Päihde ja mielenterveyspalvelut 132 Sosiaalisen tuen palvelut 134 Vammaispalvelut 135

7 Tilinpäätös Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 137 Kotona asumista tukevat palvelut 141 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 143 Kaupunkiympäristön kehittäminen 145 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 151 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 154 Viranomaispalvelut 156 Joukkoliikenne 157 Pelastustoimi 159 Konsernihallinto 161 Strategiset projektit 166 Luova Tampere 166 BioneXt 167 Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma 168 Ratina 169 Vuores 170 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 171 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö 174 Avopalvelut 176 Laitoshoito 180 Erikoissairaanhoito 183 Päivähoito ja perusopetus 186 Toisen asteen koulutus 189 Tampereen ammattikorkeakoulu 192 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 196 Yhdyskuntatuotanto 200 Suunnittelupalvelut 201 Viranomaispalvelut 203 Palvelukeskukset 206 Taloushallinnon palvelukeskus 207 Hallintopalvelukeskus 209 Elinkeinokeskus 210 Erillistilinpäätökset Liikelaitosten erillistilinpäätökset 213 Tampereen Sähkölaitos 215 Tampereen Vesi 231 Tampereen kaupungin liikennelaitos 240 Tampereen aluepelastuslaitos 249 Tullinkulman Työterveys 259 Tampereen Tietotekniikkakeskus 266 Tampereen Auto ja konekeskus 274 Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 282

8 Tilinpäätös Tampereen Ateria 290 Tampereen Logistiikka 298 Tampereen tilakeskus 306 Taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen erillistilinpäätökset 319 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 325 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 333 Rahoituslaskelma 334 Tase 335 Konsernituloslaskelma 337 Konsernin rahoituslaskelma 338 Konsernitase 339 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 343 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 343 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 345 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot 347 Verotulojen erittely 347 Valtionosuuksien erittely 347 Satunnaiset erät 348 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 348 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Pakollisten varausten muutokset 349 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot 349 Rahoitustuotot ja kulut 350 Erittely poistoeron muutoksista 350 Tasetta koskevat liitetiedot 351 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 351 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 358 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 362 Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena 362 Leasingvastuiden yhteismäärä 362 Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset 362 Muut taloudelliset vastuut 363 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 364 Henkilöstön lukumäärä 364 Henkilöstökulut 364 Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 367 Luettelo käytetyistä tositelajeista 368 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 371

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2008 toiminut Pekka Paavola (Tasi), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Hanna Tainio (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Seppo Rantanen (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Alasentie Jaana (Tasi) Aleksovski Atanas (SDP) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar Järvinen Aila (Kok.) Flinck Tuija (Kok.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Jumppanen Piippa (Kok.) alk Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Karhu Saara (SDP) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Lepistö Joonas (SDP) Leppälahti Mikko (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Merikoski Sirkka (SDP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Kok.) saakka Oksanen Lasse (Tasi) Ollila Riitta (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Rinne Harri (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Tervo Anne (SDP) Tiura Marja (Kok.) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Valkeasuo Laura (Vihr.) Vesasto Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2008 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Lasse Oksanen (Tasi) ja toisena varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Heikkilä Jari (Vas.) Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Merikoski Sirkka (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Roivainen Irene (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Sirén Elina (Kok.)

12 Toimintakertomus 12 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestarit Tarja Jokinen (SDP), Riitta Ollila (SDP) Irja Tulonen (Kok.) ja Sirkkaliisa Virtanen (Vas.) ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Lasse Eskonen, Esa Kotilahti, Pekka Palola ja Juha Yli Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Kesäkuuhun asti palvelutuotantojohtajat Asko Koskinen ja Päivi Sillanaukee ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Loppuvuonna avoimen palvelutuotantojohtajan virassa toimi Kari Hakari. Kaupunginhallituksella on vuonna 2008 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Pesä Perttu (Vihr.) pj. Länsiö Matti (SDP) I vpj. Sirén Elina (Kok.) II vpj. Dündar Järvinen Aila (Kok.) Heikkilä Jari (Vas.) Oksanen Lasse (Tasi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Roivainen Irene (Vihr.) I vpj. Ruoholahti Pauli (SDP) II vpj. Hanhilahti Timo (Kesk.) Koskinen Riitta (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Seppälä Miikka (Kok.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2008 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus pormestari Tarkastustoimikunta Kaupunginhallituksen jaostot Suunnittelu Henkilöstöjaostjaosto Tilaajalautakunnat palvelusopimukset Sivistys ja Terveyttä ja Osaamis ja toimintakykyä Ikäihmisten elämänlaatu elinkeino edistävien palvelujen palvelujen lautakunta palvelujen lautakunta lautakunta lautakunta apulais apulaispormestarpormestari Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Konsernihallinto Tilaaminen Omistaja Hallinto ja Talous ja ohjaus ja henkilöstö strategia maapolitiikka johtaja johtaja johtaja johtaja Elinkeinoyksikkö Viestintäyksikkö Sisäinen tarkastus Hyvinvointipalvelut Palvelukeskukset Yhdyskuntatuotanto Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Sosiaali ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut palvelutuotantojohtaja palvelutuotantojohtaja Avopalvelut Laitoshoito Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo TAMK jk jk jk jk jk jk jk hall Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Elinkeinokeskus Suunnittelu Viranpalveluomaispalvelut johtokunta Tampereen katu ja vihertuotanto Tilakeskus (johtokunta) Tietotekniikkakeskus (jk) Auto ja konekeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Sähkölaitos (johtokunta) Liikennelaitos (jk) Tampereen Vesi (jk) Tullinkulman Työterveys (jk) Aluepelastuslaitos Kehittämisyksikkö

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa ja arvioida sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta sekä käsitellä riskienhallinnan tilaa. Se myös ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta, hyväksyi sen vuosisuunnitelman ja käsitteli sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pekka Paavola ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Lea Minkkinen. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2008 toimi kahdeksan (8) lautakuntaa ja seitsemäntoista (17) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Ikäihmisten palvelujen lautakunta Keskusvaalilautakunta Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tarkastuslautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Johtokunnat Auto ja konekeskuksen johtokunta Avopalvelujen johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Katu ja vihertuotannon ja yhdyskuntatuotannon johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Aterian johtokunta Tampereen Logistiikan johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Tullinkulman työterveyden johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus Toimi ja neuvottelukunnat Eläkeläisneuvosto Kadunnimitoimikunta Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto

14 Toimintakertomus 14 Henkilöstö Henkilöstö toimialoittain 2008 Henkilöstö toimialoittain 2008 Yleishallinto 5 % Sosiaali ja terveyspalvelut 33 % Henkilötyövuodet Vuoden 2008 aikana tehtiin yhteensä henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilötyövuodet laskivat 14 htv. Henkilötyövuodet lasketaan vähentämällä kokoaikaisen henkilöstön teoreettisesta työajasta muut keskeytykset kuin sairauspoissaolot. Sairauspoissaolot Vuonna 2008 sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi kaupunkitasolla edellisvuodesta. Henkilötyövuotta kohti mitattuna sairauspoissaolojen määrä kasvoi 19,78 päivästä 20,08 päivään. Toimintayksiköiden väliset erot sairauspoissaolojen määrässä ovat merkittäviä. Myönteistä kehitys on ollut niiden toimintayksiköiden kohdalla, joissa on toteutettu laajoja työhyvinvoinnin kehittämishankkeita. Yleishallinto 841 Sosiaali ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Muut palvelut Yhdyskuntapalvelut % Muut palvelut Yhteensä Yhdyskuntapalvelut Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2008 lopussa oli % Sivistyspalvelut 40 % Kunta10 tutkimus Vuonna 2008 toteutettiin neljännen kerran laaja työelämän laatua kartoittava Kunta 10 tutkimus. Kysely suunnattiin kokoaikaiselle henkilöstölle ja vastausprosentti oli 67. Kaupunkitasolla tuloksista näkyy erityisesti myönteinen kehitys työaikojen hallinnan, työn hallinnan sekä esimiestyötä kuvaavien mittareiden osalta. Kehittämiskohteena tuloksista esille nousee etenkin kehityskeskustelut ja niiden koettu hyödyllisyys.

15 Toimintakertomus 15 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalous sukelsi syksyllä yhteen sodanjälkeisen ajan syvimmistä taantumista. Useimmissa kehittyneissä maissa bruttokansantuote supistuu jyrkästi eikä käännettä parempaan ole näkyvissä. Kiinan ja Intian talouskasvun ansiosta maailmantalouden bruttokansantuotteen kasvu pysyi viime vuonna niukasti positiivisena. Raaka aineiden hinnan noususta johtunut inflaatiopiikki on finanssikriisin syvetessä ja varsinkin raakaöljyn hinnan laskun myötä nopeasti sulanut. Yhdysvalloissa odotukset uuden presidentin kasaamaan mittavaan finanssipoliittiseen elvytyspakettiin ovat suuret, sen talouskasvun toivotaan kääntyvän vaimeaan kasvuun vielä vuoden jälkipuoliskolla. Pitkän aikavälin uhan talouskasvulle muodostaa ilmastonmuutos. Suomen talouskasvu hidastui jyrkästi alkusyksyllä 2008 ja Suomi vajosi virallisesti taantumaan, kun puolen vuoden kasvu kääntyi miinusmerkkiseksi. Vielä alkuvuoden näytti siltä, että Suomi selviäisi finanssikriisin vakavimmilta seurauksilta. Vuoden 2008 alkupuolen hyvä tilanne turvasi koko vuoden kasvuksi noin 0,9 prosenttia, mikä on kuitenkin heikointa sitten 1990 luvun laman. Kuluvana vuonna kasvu kääntyy valtionvarainministeriön uusimman arvion mukaan 4,4 prosenttia negatiiviseksi. Toistaiseksi ennustelaitosten arviot tulevasta kehityksestä ovat olleet toinen toistaan huonompia. Suomen teollisuustuotannon viimeaikaiset synkät luvut kuitenkin vahvistavat, että taantuma on vain syvenemässä ja laajenemassa. Samalla toiveet käänteestä siirtyvät vääjäämättä ensi vuoteen. Heikoimmassa vaihtoehdossa bruttokansantuotteen lasku voi lähestyä tänä vuonna 6 prosenttia, jolloin myös vuosi 2010 jää väistämättä selvästi negatiiviseksi. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorit romahtivat loppuvuonna. Ne ovat alempana kuin koskaan sitten tiedustelun aloittamisen vuonna Palvelusektorillakin tilanne on epävarma. Suomen ongelmat ovat syntyneet maailmankaupan vaikeuksista. Viennin volyymi kasvoi vielä alkuvuonna, mutta putosi loka joulukuussa peräti 14,2 prosenttia vuoden takaisesta ja 13,3 prosenttia edellisestäkin neljänneksestä. Tuonnin volyymi supistui myös poikkeuksellisen voimakkaasti. Koko vuonna 2008 viennin volyymi laski 1,1 prosenttia ja tuonnin 1,3 prosenttia. Koko vuonna 2008 investoinnit kasvoivat yhteensä yhden prosentin, huolimatta asuinrakennusinvestointien pienentymisestä lähes 10 prosentilla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Toimitilarakentaminen lisääntyi viime vuonna 8,1 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset *, % 6 % 5, , ,6 1, , ,8 4,9 4,2 0,9 4,4 Lähde: Tilastokeskus, *ennakkotieto. Vuosi 2009 on valtionvarainministeriön arvio helmikuussa Koko vuonna 2008 yksityinen kulutus kasvoi 2 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen kasvu hidastui vuoden aikana ja viimeisellä neljänneksellä volyymi jo laski. Kestokulutustavaroiden kulutuksen volyymi kasvoi vuoden aikana 9,4 prosenttia. Puolikestävien tavaroiden esimerkiksi vaatteiden ja jalkineiden kulutus kasvoi 3 prosenttia. Työllisyys parani hieman vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisten määrän lisääntyessä 0,8 prosenttia vuoden takaisesta. Kausitasoitettu työllisten määrä ei kuitenkaan ole kasvanut toisen neljänneksen jälkeen lainkaan eli työllisyyden kasvu on pysähtynyt vuoden 2008 aikana ja kääntyy nyt laskuun. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,2 prosenttia vuoden takaisesta työpäiväkorjattuna. Työttömiä oli joulukuussa 2008 noin eli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,1 prosenttiin, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettujen määrä kuitenkin 3,5 kertaistui vuoden aikana henkilöön. Irtisanomis ja lomautusuutisia on vuoden 2009 alussa saatu viikoittain ja työttömyysaste onkin kivunnut helmikuussa 2009 jo 7,1 prosenttiin. Vuoden loppuun mennessä työttömyysasteen arvioidaan nousevan lähes 9 prosenttiin * 2008* 2009*

16 Toimintakertomus 16 Euroopan Keskuspankki joutui nostamaan vielä heinäkuussa 2008 heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta ohjauskorkoaan 4,25 prosenttiin. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi nosto peruttiin lokakuussa, jonka jälkeen koronlaskut seurasivat tiheästi toinen toistaan. Maaliskuun 2009 alussa korkoa laskettiin 1,5 prosenttiin. Nyt korko on alimmillaan kuin koskaan euron 10 vuotisen historia aikana. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 4,1 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten elintarvikkeiden ja asumisen kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nosti ennen kaikkea maitotuotteiden, lihan ja viljatuotteiden kallistuminen. Asumiskustannuksia taas kohottivat vuokrankorotukset sekä sähkön hinnan ja korkojen nousu. Öljyn ja raakaaineiden halventumisen myötä odotetaan inflaatiovauhdin vaimenevan 2 prosenttiin ja jopa reilusti allekin sen. Suomalaisten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelleen viime vuonna, nimellisesti 6,3 prosenttia ja reaalisesti 2,7 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu yli 7 prosentilla, mikä oli seurausta ennen kaikkea ansiotason kohoamisesta, mutta myös työllisyys parani vuositasolla hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat vajaat neljä prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot olivat kuitenkin suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 0,9 prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien velkaantumisaste oli syyskuun 2008 lopussa 101,2 prosenttia eli luottokanta ylitti yhden vuoden käytettävissä olevan tulon. Kotitalouksien säästämis ja velkaantumisaste , % % % 2000 Säästämisaste Velkaantumisaste Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito *ennakkotieto 2007* 2008* Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen ylijäämä vuonna 2008 oli 7,8 Mrd. euroa eli 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. EMU velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni 33,4 prosenttiin. Valtionhallinnon rahoitusasema oli vielä viime vuonna ylijäämäinen, 1,5 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,2 Mrd. euroa. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 48,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 47,3 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni viime vuonna 42,7 prosenttiin. Veroaste oli alhaisin vuoden 1989 jälkeen. Taloustilanteen jyrkkä heikentyminen vuoden 2008 lopulla ei näy vielä kuntien tilinpäätöksissä. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni lähes 1,8 Mrd. euroa (8,8 prosenttia). Verotulojen ja valtionosuuksien lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat kuitenkin vain 100 milj. euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista keskimäärin 125 prosenttia. Asukasta kohti vuosikate oli 362 euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli 382 euroa. Suuria vaikeuksia oli 44 kunnassa, joissa vuosikate on jäämässä negatiiviseksi. Vuotta aikaisemmin oli 52 kunnan vuosikate negatiivinen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien nettomenot kasvoivat vuonna 2008 yli 7 prosenttia. Palveluiden ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta alan palkkasumman kasvu oli yli 7 prosenttia ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 prosenttia. Kuntien saamat verotilitykset olivat 17,5 Mrd. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 Mrd. euroa eli 7,6 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys ja ansiokehityksestä. Valtionosuudet lisääntyivät noin 650 milj. euroa. Kunnat käyttivät investointeihin 3,5 Mrd. euroa, joka oli 270 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista 28 prosenttia pystyttiin kattamaan niihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 0,4 Mrd. eurolla. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 8,8 Mrd. euroa, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnilla on nyt keskimäärin lainaa euroa asukasta kohti, mikä on 107 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainakanta on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2002, jolloin lainaa oli 863 euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua huolestuttavan nopeana ja veronkorotuspaineet vain kasvavat. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2008 nousi 18,55 prosenttiin. Vuodelle 2009 tuloveroprosenttiaan korotti 67 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 18,59:ään.

17 Toimintakertomus 17 Kuntien taloustilanne on nopeasti heikkenemässä verotulojen kasvun kääntyessä supistumiseksi ja toimintamenojen vielä verrattain nopean kasvun johdosta. Verotulojen arvioidaan vähenevän 2,7 prosenttia viime vuodesta lähinnä yhteisöverotuoton pienenemisen vuoksi. Lisääntyneiden verotulojen myötä on toimintamenojen kasvu on ollut koko 2000 luvulla yli 5 prosenttia, mikä on verotuloja ja valtionosuuksien kasvua nopeampaa. Lähivuosina haasteena on toimintamenojen kasvun mitoittaminen verotulojen kasvun mukaiseksi., Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2008 lopussa mukaan asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,8 prosenttia), mikä oli 188 asukasta enemmän kuin vuonna Viime vuosina kasvu on selvästi tasaantunut, vielä vuonna 2006 väkiluku kasvoi ennätykselliset asukasta. Tampereen kasvu oli vaimeampaa kuin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kasvu. Asukasluvun kasvu on pysytellyt 2000 luvulla keskimäärin uudessa tamperelaisessa vuosittain. Muuttoliikkeen hidastuminen alkoi vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Lähtömuuttajien määrä laski kuitenkin tulomuuttajien määrää enemmän ja maassamuuton nettovoitto kasvoi 400 asukkaaseen. Toisaalta maahanmuutosta kertynyt muuttovoitto, 500 asukasta, pieneni selvästi maasta poismuuton lisääntymisen myötä. Kuitenkin sen osuus koko muuttovoitosta on edelleen yli puolet. Tampereen saama muuttovoitto, 900 asukasta, oli lähes saman verran kuin vuonna Työttömyysprosentin aleneminen alkoi hidastua jo vuoden 2007 lopulla. Huhtikuussa 2008 se oli alimmillaan 9,5 prosenttia. Edellisen kerran se oli näin alhainen vuoden 1991 huhtikuussa. Kesän jälkeen yleisen taloudellisen tilanteen nopean heikentymisen myötä työttömyysaste kääntyi nousuun, joka Tampereella oli jyrkempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, Pirkanmaalla tai koko Suomessa. Joulukuussa työttömyysaste oli 11,8 prosenttia eli vuoden aikana se nousi 0,9 prosenttiyksikköä, kun se vielä edellisenä vuonna pienentyi 0,3 prosenttiyksikköä. Tampereen työttömyysaste oli vuoden lopussa 3,0 prosenttiyksikköä koko maan ja 2,1 prosenttiyksikköä Pirkanmaan astetta korkeampi. Vuoden 2009 alussa lomautus ja irtisanomisuutisia on julkaistu lähes päivittäin, joten tilanne pahentuu ja odotettavissa on työttömyysprosentin nousu useammalla prosenttiyksiköllä. Helmikuussa 2009 se oli noussut 12,4 prosenttiin. Työttömyysasteen muutos vuosineljänneksittäin vuosina , % yksikköä. Lapsia syntyi vuoden aikana Edellisen kerran on näin paljon tamperelaisia syntynyt 1960 luvun lopulla. Koska viime vuonna kuolleisuus jäi aikaisempia vuosia alhaisemmaksi, luonnollinen väestönkasvu nousi noin 750 asukkaaseen. Suurena säilyvä syntyvyys tukee ennusteita lasten määrän kääntymisestä nousuun. 1,0 0,5 0,0 % yksikköä Tampere Koko maa Pirkanmaa Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui edellisvuosien tapaan, mutta hidastuneena. Koko kaupunkiseudun väkiluku oli vuodenvaihteessa , jossa kasvua oli asukasta (+1,3 prosenttia). Viime vuosina kaupunkiseudun kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen osuus siitä nousi 39 prosenttiin. Kaupunkiseudun kasvu on säilynyt vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun jälkeen määrällisesti ja suhteellisesti mitattuna toiseksi suurimpana maamme suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan Tampereen väkiluvun lisääntyvän noin ja koko kaupunkiseudun väestön yli asukkaalla. 0,5 1,0 1,5 2,0 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Lähde: TE keskus

18 Toimintakertomus 18 Työttömiä oli elokuussa 2008 ensimmäisen kerran vuosiin enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Ja syksyn mittaan ero on vain suurentunut. Vuoden lopussa oli työttömänä yhteensä henkilöä eli jo enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria alle 25 vuotiaita oli työttömänä 1 631, heidän määränsä kasvoi vuoden aikana 364:llä Yli vuoden työttömänä olleita oli puolestaan 2 891, kasvua tässä vaiheessa vain 82 henkilöä. Naisten osuus työttömistä oli 46,0 prosenttia. Heikentynyt työllisyystilanne on lisännyt erityisesti miesten ja nuorten työttömyyttä. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on myös vähentynyt. Joulukuun lopussa 2008 oli avoimena 935 työpaikkaa, 540 työpaikkaa vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Eniten avoimet työpaikat ovat vähentyneet teollisessa työssä ja rakentamisessa. Tampereella oli vuoden 2006 lopussa työpaikkaa. Suotuisan taloudellisen tilanteen vallitessa vuoden 2006 aikana syntyi lähes uutta työpaikkaa, mikä oli selvästi enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa, joissa kasvu jäi vajaaseen työpaikkaan. Työpaikat lisääntyivät eniten rahoitus ja kiinteistöpalveluissa ( ) ja teollisuudessa (+ 794). Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on kasvanut keskimäärin 2 350:lla vuodessa. Koska työpaikkojen kasvu kaupunkiseudulla on keskittynyt Tampereelle, on myös työssäkäynti tänne vuosi vuodelta lisääntynyt ja työssäkäyntimatka on pidentynyt. Tampereen työssäkäyntialue kattaa puolet Pirkanmaasta. Vuonna 2006 kävi Tampereella muualta töissä lähes henkilöä, kun heitä oli vuonna 1995 lähes vähemmän. Asuntorakentaminen on hiipumassa ja painopiste on siirtymässä vuokra asuntoihin. Vuonna 2008 valmistui Tampereella yhteensä asuntoa, joista 416 (26 prosenttia) sijoittui pien ja rivitaloihin ja (74 prosenttia) kerrostaloihin. Määrä on laskenut tasaisesti viime vuosina, vuonna 2006 valmistui 1791 ja vuonna asuntoa. Vuonna 2009 arvioidaan valmistuvan vain noin ja ensi vuonna noin asuntoa. Valmistuneista asunnoista noin joka kolmas oli vuonna 2008 vuokra asunto. Käynnistyneistä hankkeista lasketun arvion mukaan niiden osuus nousee tänä vuonna puoleen ja ensi vuonna 65 prosenttiin. Asuntojen hinnat laskivat vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Tampereella lasku oli vuoden aikana 4,2 prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (3,3 prosenttia). Vuoden viimeisen neljänneksen lasku oli 5,0 prosenttia. Myös tehtyjen kauppojen määrä väheni loppuvuonna korkotason laskusta huolimatta. Tampereella hinnat laskivat keskimäärin 48 euroa/m² Asuntojen neliöhinnat Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa ( /m2) sekä reaalihinta indeksin neljännesvuosimuutos (%) Tampereella /m 2 Lähde: Tilastokeskus Pk seutu, Tampere, Suomi,ei Pks, Tampere,indeksin muutos % Sarja ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 Vuoden 2008 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan vuoden 2008 lopussa keskimäärin euroa/m². Muualta Suomesta asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Asuntojen vuokrat kallistuivat Tampereella viime vuoden aikana 5,6 prosenttia. Koko maassa nousu oli 4,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 6,2 prosenttia. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden lopussa 10,74 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 9,98 euroa/m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat yli 13 euroa/m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin lähestyi 12 euroa/m². Pääkaupunkiseudun keskivuokrat olivat selvästi Tamperetta korkeammat, vaikkakin noin 0,50 euroa/m² Helsinkiä alhaisemmat. %

19 Toimintakertomus 19 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2008 yhteensä 720,6 milj. euroa, mikä on 54,0 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kokonaiskasvu oli 8,1 prosenttia. Kunnallisverotulojen 49,1 milj. euron eli 8,7 prosentin kasvu oli suurten kaupunkien paras. Yhteisöverotulot kasvoivat 2,5 milj. euroa (3,4 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 2,4 milj. euroa (7,7 prosenttia) vuoteen 2007 nähden. Valtionosuuksien vuoden 2008 toteuma on 202,2 milj. euroa, mikä on 22,1 milj. euroa (12,2 prosenttia) enemmän kuin vuonna Sosiaali ja terveyspalvelujen valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24,7 milj. euroa (19,2 prosenttia). Yleinen valtionosuus ja Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat puolestaan pienentyneet vuoden 2007 tasoon nähden yhteensä 2,6 milj. euroa. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin on vaikuttanut erityisesti perusopetuksen oppilasmäärän lasku. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuosi 2008 oli toinen toimintavuosi pormestarijohtoisessa hallintomallissa sekä tilaaja tuottaja mallissa. Molemmista malleista on saatu hyviä kokemuksia ja mallien toimivuutta arvioidaan jatkuvasti. Tampereen kaupunki on aloittanut Tampereen yliopiston kanssa tutkimusyhteistyön, jossa tehdään Tampereen kaupungin uuden toimintamallin arviointitutkimus. Tutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina ovat tilaaja tuottaja malli, pormestarimalli sekä asiakaslähtöinen prosessiajattelu. Kaupunginvaltuusto päätti myydä Tampereen Sähkölaitoksen liiketoiminnat Tammerkosken Energia Oy:lle sekä sen sata prosenttisesti omistamille, kesäkuussa 2008 perustetuille tytäryhtiöille: Tampereen Sähkönmyynti Oy:lle, Tampereen Energiantuotanto Oy:lle sekä Tampereen Kaukolämpö Oy:lle. Kauppa tehtiin Perustetun konsernin emoyhtiönä toimivan Tammerkosken Energia Oy:n nimi vaihdettiin Tampereen Sähkölaitos Oy:ksi. Vuosi 2008 oli monien merkittävien investointi ja kehittämishankkeiden vuosi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jo vuonna 2007, että Rantaväylä (valtatie 12) rakennetaan niin kutsutun pitkän vaihtoehdon mukaisesti. Tehtyä päätöstä täydennettiin kaupunginvaltuuston hyväksymällä sopimuksella, jolla sovittiin Tiehallinnon Hämeen piirin kanssa rakentamiseen liittyvistä toimenpiteistä valtatien 12 parantamiseksi rakentamalla Rantaväylän tunneli, Paasikiventien joukkoliikennekaistat sekä Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymät. Hankkeen rahoittamisesta tarvitaan Tampereen kaupunginvaltuuston päätös. Mikäli hankkeen kustannukset kilpailuttamisen myötä tai jo tätä ennen uusien kustannusarvioiden perusteella osoittautuvat merkittävästi suuremmiksi kuin on arvioitu, niin Tampereen kaupunki tai Tiehallinto neuvottelevat mahdollisista vaikutuksista. Molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus ennen hankintapäätöksen tekoa, jos kustannukset ovat merkittävästi nousseet. Ennen töiden aloittamista laaditaan erillinen sopimus Rantaväylän rakentamisesta ja teknisistä ratkaisuista, jossa määritellään tarkemmin hankkeen toteuttamiseen liittyvät vastuut sekä hankkeen yksityiskohtaisemmat ratkaisut. Tilikauden aikana käynnistyi lisäksi Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen. Vuoden aikana valmistui Tampereen ja Lempäälän uuden yhteisen asuntoalueen Vuoreksen Vuoreskeskuksen länsiosan asemakaavatyö ja katusuunnitelmat, Rimmin ja liikuntapuiston sekä Virolaisen asemakaavatyö. Koukkujärven ja Vuoreskeskuksen itä sekä kaakkoisosan asemakaavatyöt ovat edelleen käynnissä. Pilkkakuusenpuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa Vuoreksen puistokadun suunnittelu eteni sekä kadun että siltojen rakennussuunnittelun osalta. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa sopimus asuntomessujen järjestämisestä Vuoreksessa Asuntomessujen tontinluovutuskilpailun valmistelut käynnistyivät Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan , ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen eli ns. Paras hankkeen päätavoitteena on turvata hyvät palvelut suomalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Hyvien palvelujen turvaamisen keinoja ovat kuntarakenteen vahvistaminen, laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoaminen isommiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi, seutuyhteistyön lisääminen ja kuntien toiminnan tehostaminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Suurten kaupunkiseutujen osalta on vielä erikseen nostettu esille kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen haasteet maankäytössä, asumisessa, liikenteessä ja palvelujen käytön mahdollistamisessa yli kuntarajojen. Laki velvoittaa hakemaan yhteistä seudullista näkemystä näihin teemoihin. Kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät kaupunkiseutusuunnitelman elokuussa Vuonna 2008 toteutettiin kaupunkiseutusuunnitelman hankekokonaisuutta, jonka kärkihanke on kaupunkiseudun rakennemallityö. Rakennemalli on tulossa kuntien hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2009 lopussa. Muiden keskeisten yhdyskuntarakenteen hankkeiden aikataulu on

20 Toimintakertomus 20 sovitettu yhteen rakennemallin aikataulun kanssa. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma sai vuoden 2008 alussa erinomaisen arvion valtakunnalliselta arviointiryhmältä. Arviointiryhmä nosti Tampereen kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman isojen kaupunkiseutujen vertailun kärkeen. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki edellytti myös kaikilta kunnilta omaa selvitystä niistä toimenpiteistä, joihin kunta lain myötä ryhtyy. Tampereen kaupungin selvitys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa Vuoden 2008 aikana valmisteltiin selvityksessä esitetty Pirkanmaan sosiaalihuollon kuntayhtymän purkaminen. Vuoden 2009 alusta kehitysvammaisten laitoshoito ja kuntoutusneuvola siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Kehitysvammaisten avohuolto siirtyi peruskunnille. Tampereelle siirtyi lisäksi lastensuojeluyksikkö Kuusikon perhekuntoutuskeskus. Tampereen kaupunkiseudun yhteistyötä koordinoi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jossa seutuhallituksen puheenjohtajana toimi pormestari Timo P. Nieminen. Vuoden 2008 lopussa kaupunkiseudun kunnat tekivät päätökset Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiön perustamisesta. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa Tredea Oy:nä, jonka tehtävänä on järjestää alkavien yritysten neuvontaa, toteuttaa seudun markkinointia (ml. matkailuasiat) sekä toteuttaa erilaisia yritysryppäisiin ja maa alueisiin liittyviä kehittämishankkeita. Pormestarin asettama työryhmä laati vuoden 2008 aikana selvityksen Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämisestä yhdeksi ammattikorkeakouluksi. Kaupunginhallitus päätti , että Tampereen ammattikorkeakoulun toiminta yhdistetään Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n toimintaan liiketoimintasiirtona, joka tehdään tasearvojen vastatessa käypiä arvoja ja jossa PIRAMK Oy korottaa osakepääomaansa Tampereen kaupungille suunnattavalla osakeannilla. Yhdistyminen tapahtuu Tampereen kaupungin talousarvio laadittiin tuloperusteiden osalta oletuksella, että kunnallisverotulot kasvavat vuoteen 2008 verrattuna 3 prosenttia ja yhteisöverotulot pysyvät vuoden 2008 tasolla. Alkuvuodesta täsmentyneiden tietojen mukaan Tampereen kunnallisverotulot ovat jäämässä kuluvana vuonna edellisen vuoden tasolle ja yhteisöverotulot ovat supistumassa 26 milj. eurolla. Kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2009 talousarvioon nähden verotulot ovat toteutumassa 45 milj. euroa talousarviota pienempinä. Kaupungin vuoden 2009 talousarvion tasapainottamistarve on yli 50 milj. euroa ja vuosien 2010 ja 2011 tasapainottamistarve on nousemassa yli 80 milj. euroon. Tämän vuoksi kaupunginhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin talouden tasapainon palauttamiseksi. Se hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman periaatteet. Investoinnit Tampereen kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 209,0 milj. euroa vuonna Tästä 46,0 milj. euroa on Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tehtyä sijoitusta Sähkölaitoskonsernin vapaan pääoman rahastoon. Investointien toteumavertailussa kokonaisinvestoinnit 227,9 milj. euroa sisältävät kaupungin yksiköiden väliset sisäiset siirrot 18,9 milj. euroa, jotka johtuivat pääasiassa Sähkölaitoksen rakennusten siirtymisestä Tampereen tilakeskukselle. Talousarvion toteumavertailuissa investointeja käsitellään sisältäen nämä edellä mainitut sisäiset erät. Tilaajan ja konsernihallinnon osuus oli 107,1 milj. euroa, joka on 47,0 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Hyvinvointipalveluiden ja yhdyskuntatuotannon yhteenlasketut investointimenot olivat 11,9 milj. euroa, joka on 5,2 prosenttia kaupungin investoinneista. Liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit olivat 108,9 milj. euroa, eli 47,8 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Suurimmat investoinnit koko kaupungin tasolla tehtiin pysyvien vastaavien sijoituksiin, rakennuksiin ja rakennelmiin, kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin sekä koneisiin ja kalustoon Rakennukset ja rakennelmat käyttöomaisuusluokan investointeja olivat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit sekä sähkölaitoksen tuotantorakennus ja rakennelmainvestoinnit. Kaupunki hankki koneita ja kalustoa yhteensä 18,5 milj. eurolla. Liikelaitosten kalustoinvestoinnit olivat tästä 10,2 milj. euroa ja hyvinvointipalveluiden tuottajien osuus oli 8,2 milj. euroa. Osakkeiden ja osuuksien osalta suurin investointi oli sijoitus Sähkölaitos konsernin oman pääoman rahastoon 46,0 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat toteutuneiden investointien ja talousarvion välillä olivat Konsernihallinnon 41,7 milj. euron ylitys, joka johtui sijoituksesta Sähkölaitos konsernin oman pääoman rahastoon. Investoinnit toteutuivat Tilakeskuksella 4,9 milj. euroa, Tampereen Sähkölaitoksella 3,6 milj. euroa, Tampereen kaupungin liikennelaitoksella 1,0 milj. euroa ja Tampereen aluepelastuslaitoksen osalta 1,0 milj. euroa talousarviota suurempina.

21 Toimintakertomus 21 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon on esitetty talousarvion sitovuustasojen mukaisesti. Tuloarvioiden alitukset ja määrärahojen sekä toimintakatteiden ylitykset on taulukossa korostettu harmaalla Talousarvion toteumaosassa ydinprosessien suurin poikkeama oli kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa, jossa toimintatuottoja kertyi 42,3 milj. euroa budjetoitua enemmän lähinnä tonttikauppojen myyntivoittojen ansiosta. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintakulut ylittyivät 1,8 milj. euroa, koska päivähoitopalvelujen tilaus omalta tuotannolta ja lastensuojelun sijaispalvelujen ostopalvelut toteutuivat suunniteltua suurempina. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin toimintakulut ylittyivät 7,1 milj. euroa erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen palvelunostojen osalta. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 3,0 milj. euroa budjetoitua suurempina lakimuutosten myötä nousseiden asiakasmaksujen ansiosta. Tuottajien suurimmat toimintakatteen alitukset syntyivät Perusopetuksen ja päivähoidon ( 1,0 milj. euroa), Avopalveluiden ( 2,2 milj. euroa) ja Laitoshoidon tuotantoalueilla ( 2,8 milj. euroa). Yhteisistä eristä antolainasaamisten lisäykset poikkeavat 237,6 milj. eurolla talousarviosta, sillä Sähkölaitos konsernille myönnettiin Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä pitkäaikainen 243,0 milj. euron laina. Ilman Sähkölaitoskonsernille myönnettyä pitkäaikaista lainaa antolainasaamisten lisäys olisi ollut 5,4 milj. euroa talousarviota pienempi. Rahoituskulujen 13,2 milj. euron ylitys johtui sijoitusten arvonalentumisista. Kaupunginvaltuusto lisäsi vuoden 2008 talousarvioon kunta alan palkkaratkaisun aiheuttamien lisämenojen rahoittamiseen 5,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti päätöksen täytäntöönpanosta. Talousarviomuutos esitetään tilaajien taulukossa kohdassa Muut muutokset ja tuottajilla kohdassa KV:n muutokset. Euroa Toteutuma Muutettu Ero Alkuperäinen KV:n Muut talousarvio talousarvio muutokset muutokset TILAAJA JA KONSERNIHALLINTO (bruttobudjetoitu) Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Konsernihallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

22 Toimintakertomus 22 Bruttoinvestoinnit (1 000 euroa) Ydinprosessit ja konsernihallinto TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Konsernihallinto Euroa Toteutuma Muutettu Ero Alkuperäinen KV:n Muut talousarvio talousarvio muutokset muutokset YHTEISET ERÄT (bruttobudjetoitu) Korkokulut Rahoituskulut Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys

23 Toimintakertomus 23 Euroa Toteutuma Muutettu Ero Alkuperäinen KV:n Muut talousarvio talousarvio muutokset muutokset TUOTTAJAT (nettobudjetoitu) Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Avopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Laitoshoito Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Päivähoito ja perusopetus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toisen asteen koulutus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tampereen ammattikorkeakoulu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnittelupalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Viranomaispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Taloushallinnon palvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallintopalvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elinkeinokeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

24 Toimintakertomus 24 Bruttoinvestoinnit (1 000 euroa) Hyvinvointipalvelut, yhdyskuntapalvelut ja palvelukeskukset TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikkö Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Tampereen ammattikorkeakoulu Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Suunnittelupalvelut Elinkeinokeskus Liikelaitokset ja aluepelastuslaitos TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tampereen katu ja vihertuotanto Tampereen tilakeskus Tampereen tietotekniikkakeskus Tampereen auto ja konekeskus Tampereen Ateria Tampereen Logistiikka Tampereen Sähkölaitos Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen Vesi Tampereen aluepelastuslaitos

25 Toimintakertomus 25 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toimintakate heikkeni vuonna ,3 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu sekä toteutuneiden tonttikauppojen myyntivoitto kattoivat menojen kasvun. Tilikauden tulos oli 180,3 milj. euroa. Tulosta paransi merkittävästi Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä aiheutuneesta 143,1 milj. euron tulosvaikutuksesta. Lainakanta väheni 2,9 milj. euroa ja rahavarat vähenivät 40,3 milj. euroa. Taseessa ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Vuoden 2008 tilinpäätös vahvisti kaupungin taloudellista asemaa. Vuoden 2009 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 739 milj. euroa, missä on 18,5 milj. euron kasvu vuodesta Talouden taantuma näkyy voimakkaana verotulojen vähenemisenä. Alkuvuodesta 2009 tarkentuneen arvion mukaan verotulojen arvioidaan jäävän noin 694 milj. euroon eli 45 milj. euroa alle talousarvion. Talousarvion tuloslaskelma on verotulojen vähenemisen vuoksi muodostumassa noin 50 milj. euroa alijäämäiseksi ja kaupungin lainamäärä on kasvamassa nopeasti. Verotulojen voimakkaan vähenemisen vuoksi kaupunginhallitus on käynnistänyt alkuvuodesta 2009 talouden tasapainottamisohjelman. Tavoitteena on parantaa vuoden 2009 talousarvion toimintakatetta 3 prosenttia.

26 Toimintakertomus 26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden taantuman vaikutukset kaupunkikonserniin Kansainvälinen rahoituskriisi ja sen vaikutukset talouskehitykseen ovat lisänneet epävarmuutta kunnissa, myös Tampereella. Tampere ja koko kaupunkiseutu on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Talouden taantuman vaikutusta kasvuun, yritystoiminnan vilkkauteen ja yhdyskuntarakentumiseen on vaikea arvioida. Kunnallisten palvelujen tuottaminen edellyttää vakaata tulopohjaa, joka taantuman seurauksena on vaarantunut. Kuntien verotulot pienenevät kuluvana vuonna arviolta 500 milj. euroa yhteisöveron romahtaessa. Kustannukset pysyvät kuitenkin yhä korkealla tasolla ja lisäävät kuntien menoja yhteensä noin milj. euroa. Tästä syntyvä noin kahden miljardin euron rahoitusaseman heikkeneminen vastaa kuntaveron korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Tampereen kaupungin talousarvio laadittiin tuloperusteiden osalta oletuksella, että kunnallisverotulot kasvavat vuoteen 2008 verrattuna 3 prosenttia ja yhteisöverotulot pysyvät vuoden 2008 tasolla. Alkuvuodesta täsmentyneiden tietojen mukaan Tampereen kunnallisverotulot ovat jäämässä kuluvana vuonna edellisen vuoden tasolle ja yhteisöverotulot ovat supistumassa 26 milj. eurolla. Kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2009 talousarvioon nähden verotulot ovat toteutumassa 45 milj. euroa talousarviota pienempinä. Kaupungin vuoden 2009 talousarvion tasapainottamistarve on yli 50 milj. euroa ja vuosien 2010 ja 2011 tasapainottamistarve on nousemassa yli 80 milj. euroon. Tämän vuoksi kaupunginhallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin talouden tasapainon palauttamiseksi. Se hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman periaatteet. Kaupunginhallitus on velvoittanut kaupungin toimintayksiköitä käynnistämään toimenpiteitä, joilla kaupungin vuoden 2009 talousarvioon saadaan aikaiseksi vähintään kolmen prosentin toimintamenojen nettosäästöt, mikä tarkoittaa noin 30 milj. euroa. Mikäli talouden taantuma jatkuu ja edelleen syvenee vuosina 2010 ja 2011, talouden tasapainottamistoimenpiteitä on edelleen tehostettava. Tulonmuodostuksen kannalta on vaikea arvioida taantuman vaikutusta kaupungin yhtiöiden ja liikelaitosten kykyyn tulouttaa niille päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Näköpiirissä on, että taantuman pitkittyessä, se vaikuttaa edelleen hyvinvointipalvelujen kysynnän lisääntymiseen ja paineisiin kohdentaa aiempaa suuremmat, muualta organisaatiosta vapautuvat voimavarat tälle sektorille. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Tämä edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista. Kaupungin palveluksesta poistuu jatkuvasti kasvava henkilöstömäärä, varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Palvelutuotannon jatkuvuuden ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen erityisesti kriittisille aloille, niin omaan tuotantoon kuin palvelujen tuottajillekin on erityisen suuri haaste. Tässä korostuu voimakkaasti noudatettava henkilöstöpolitiikka ja esimiestyö. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat myös merkittävän riskin palvelutuotannolle. Niinpä tietoturvallisuuteen joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän iso laiterikko tai muu toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää sen. Palvelutuotanto voi vaarantua myös palvelu ja tavarantoimittajien valinnan ja tavarahankinnan epäonnistuessa. Talouden taantuma saattaa edesauttaa konkurssien syntymistä tai tuotantovaikeuksia, jotka johtavat tuotteiden tai raaka aineiden toimitusongelmiin tai vaarantavat toimitusvarmuuden ja laadun. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat pahimmillaan johtaa jopa kuolemantapauksiin. Viimeaikaiset tapaukset vesihuollon osalta kuvaavat hyvin laadun merkitystä sekä tuotannon ja sen prosessien haavoittuvuutta.

27 Toimintakertomus 27 Turvallisuus ja vahingot Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat olla seuraamuksiltaan huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista. Niillä on monesti merkittäviä taloudellisia mutta myös vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Myrskytuhot voivat myös aiheuttaa samankaltaisia vaikutuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä mutta kokonaisuutena niilläkin voi olla huomattava taloudellinen vaikutus. Samoin on asian laita myös ilkivallan ja muiden vahingontekojen osalta. Kehittäminen Riskienhallinta ja turvallisuustietoutta ja siihen liittyvää koulutusta ja konsernitason koordinointia tulee edelleen kehittää. Tilivelvollisen johdon ja esimiesten tietoisuutta riskienhallinnasta ja sitoutumista siihen osana jokapäiväistä johtamista ja toiminnan suunnittelua tulee lisätä. Kaupungin henkilöstöpolitiikka ja esimiesten johtamistaidot vaikuttavat ratkaisevasti kaupungin palvelutuotannon kehittymiseen, työnantaja imagoon, työilmapiiriin ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseen jatkossakin. Ympäristötekijät Tampereen kaupunki laatii erillisen kestävän kehityksen raportin ja ympäristön tila raportin, joiden lisäksi osa kaupungin liikelaitoksista laatii erillisiä ympäristöraportteja. Tampereen kaupunki allekirjoitti eurooppalaisen kestävän kehityksen asiakirjan Aalborgin sitoumukset keväällä Sitoumukset rakentuvat kymmenestä kestävän kehityksen teemasta. Teemat kattavat kestävän kehityksen laajasti yhteisten luonnonvarojen suojelusta kuntalaisten terveyden edistämiseen sekä paikallisen talouden tukemiseen. Tampere on sitoutunut valitsemaan näistä oman kehityksensä kannalta tärkeimmät ja asettamaan niille kehittämistavoitteet. Tampereen tulee säännöllisesti seurata ja julkisesti raportoida tavoitteiden saavuttamisesta.

28 Toimintakertomus 28 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin ja sen toimintayksikköjen toimintaa. Kaupunginhallitus, pormestari ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan liikelaitosten, hyvinvointipalvelujen sekä tytäryhtiöiden hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tampereen kaupunginhallitus on hyväksynyt ohjeen Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis ja hallintotapa. Kaupungin liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen johtokunnat ovat hyväksyneet vastuualueensa johtosääntöjen mukaiset riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan suunnitelmat. Sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen on vastuutettu kaupungin tilivelvollisille toimielimille ja viranhaltijoille kaupungin johto ja toimintasäännöissä sekä edelleen niiden vastuulla oleville organisaatioille. Sisäisen valvonnan järjestäminen, joka koskee kaupungin johtamis, suunnittelu ja ohjauskäytäntöjä, on vastuutettu tilivelvollisen johdon antamissa toimintaohjeissa. Selonteko perustuu sisäisen tarkastuksen ja toimintayksikköjen tekemään arviointiin johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Arviointi on valmisteltu sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jonka lomakkeet yksiköt ovat täyttäneet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin ydinprosessin ja liikelaitosten kohdalla. Tampereen ammattiopiston ja siihen kuuluvan Kurun metsäoppilaitoksen toimintaan on kohdistunut vuonna 2007 vastuuvapausmenettely, jonka taustalla ovat taloudelliset ja hallinnolliset epäselvyydet. Asia on edelleen tutkinnassa eikä kaupungille mahdollisesti koituvia taloudellista menetyksiä toistaiseksi tiedetä. Sähkölaitoksen keväällä 2008 käyttöön ottamassa uudessa laskutusjärjestelmässä ilmeni ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet muun muassa laskutuksen viivästymistä ja vääristymistä sekä asiakaspalvelun ylikuormitusta. Kaupungille mahdollisesti aiheutunutta taloudellista menetystä ei tässä vaiheessa tiedetä. Asiaa ei saatu kokonaan korjattua vuoden 2008 aikana. Kehittämiskohteena on kaupungin projektien ja erillishankkeiden kuten järjestelmähankintojen johtamisen, hallinnan ja tavoitteiden mukaisuuden valvonnan kehittäminen. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kaupungin riskipolitiikka asiakirjan. Kaupunkikonsernin riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ovat vastanneet riskienhallinnan johtoryhmä ja riskienhallintapäällikkö Kaikilla liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla on johtokuntiensa hyväksymä riskienhallintasuunnitelma. Osa suunnitelmista on päivitetty vuonna Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä kaikki toimialueet arvioivat sekä arviointimallin mukaisesti että erikseen riskienhallintapäällikön tekemällä kyselyllä riskienhallinnan tilasta ja kehittämistoimenpiteistä. Sisäinen tarkastus teetti ulkoisella palveluntarjoajalla Laitoshoidon ja Tietotekniikkakeskuksen kokonaisvaltaisen riskienhallinnan itsearvion.

29 Toimintakertomus 29 Selvitysten perusteella voidaan todeta, että riskikartoituksia ovat tehneet sekä ulkoisten toimijat että konsernin sisäiset arvioitsijat ja niitä tehdään systemaattisesti vuosittain. Riskienhallintatoiminto on vastuutettu selkeästi kaupungin johtoja toimintasäännöissä sekä tilivelvollisen johdon antamissa muissa ohjeissa. Muita kuin tässä selonteossa ilmoitettuja Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin toimintayksikön kohdalla. Kehittämiskohteena on irtaimistoluetteloiden sekä irtaimiston erillisluetteloiden jatkuva ylläpito. merkittäviä taloudellisia riskejä ei vuodelta 2008 ole kaupunginhallituksen tiedossa. Kehittämiskohteena on riskien tunnistamisen, arvioinnin ja vastaamisen menetelmien koulutus ja toimintayksikköjen riskienhallinta ja turvallisuustietoisuuden lisääminen sekä konsernitason ohjauksen kehittäminen. Kaupungin sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvoihin kohdistui merkittäviä arvonalennuksia tilivuoden 2008 aikana. Sijoitustoimintaa harjoitettiin valtuuston hyväksymien periaatteiden sekä vuosittain vahvistetun sijoitussuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 lopulla sijoitusmarkkinat olivat historiallisen heikot eikä Tampereen kaupunkikaan välttynyt negatiivisilta vaikutuksilta. Kaupungin tilintarkastusyhteisö tarkasti sijoitustoiminnan asianmukaisen hoidon syksyllä Tarkastuksessa ei havaittu mitään huomautettavaa. Sopimustoiminta Sopimustoiminta on kaupungissa ohjeistettu. Sopimuksen tekijä vastaa sopimusehtojen mukaisesta valvonnasta ja sopimusseurannasta. Hankinnat tulee tehdä Tampereen Logistiikan kautta tai sen määrittelemistä hankintapaikoista ja hankintasopimukset yhteistyössä sen kanssa. Suurista ja taloudellisesti merkittävistä sopimuksista tulee neuvotella lakimiesyksikön kanssa. Kaupungin toimintamallin myötä kaupungin tilaajien ja tuottajien välillä tehdään paljon sopimuksia. Sopimusten määrällinen ja laadullinen tavoitteisto sekä niiden muutosten hallintaa tulee kehittää. Kaupungin johdolle ei raportoitu sellaisia negatiivia seuraamuksia, joista aiheutuisi kaupungille taloudellista vahinkoa. Sopimustoiminnan kehittämiskohteina on luoda johtamista palveleva, konsernitasolla toimiva, ajantasainen ja sopimusehtojen toteutuksen valvonnan mahdollistava sopimusrekisteri sekä kehittää kaupungin sisäistä (tilaajien ja tuottajien) sopimushallintaa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen ja pormestarin alaisuudessa. Se avustaa kaupungin johtoa sen valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Yksikön tehtävänä on arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kaupungin johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä riskienhallinnan toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tarkasti lisäksi muun muassa palvelujen ja materiaalien hankintaa, sopimusten hallintaa, kassahallintaa, alv asioita, budjetointi ja seurantajärjestelmien toimivuutta, maksutuloja ja saatavien perintää, avustustoimintaa, palkkahallintoa ja palkanmaksatusta sekä EU projekteja. Tarkastukset ja arvioinnit kohdistuivat kaupungin kaikkiin ydinprosesseihin ja 23 toimintayksikköön (vuonna :een). Tarkastusvuoden aikana valmistui 11 (vuonna ) raporttia ja 12 (16) muistiota sekä 5 (11) sisäistä muistiota. Tarkastustyön keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää ja arvioida kaupungin toimintayksikköjen ja toimintojen sisäistä valvontajärjestelmää. Sisäisellä tarkastuksella on käytössä kehittämänsä yhtenäinen arviointimalli toimintayksikön johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmentamiseksi ja arvioimiseksi. Tampereella toimii tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä valvoa, ohjata ja kehittää sisäistä tarkastusta. Lisäksi toimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä. Tarkastustoimikunnan puheenjohtajana toimii pormestari ja jäseninä kaupunginvaltuuston ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajat. Toimikunnan sihteerinä ja esittelijänä toimii tarkastusjohtaja.

30 Toimintakertomus 30 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten lisäys Rahastojen lisäys Rahastojenvähennys Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot

31 Toimintakertomus 31 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä 1 562,4 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 269,7 milj. euroa (20,9 prosenttia). Toimintatuotot kasvoivat 54,6 milj. euroa (12,9 prosenttia). Toimintatuottojen kasvuun on vaikuttanut muihin toimintatuottoihin kirjattu pysyvien vastaavien maa alueiden myyntivoitot 50,5 milj. euroa. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot, jotka kasvoivat 26,8 milj. euroa (9,8 prosenttia). Verotuloja kertyi 720,6 milj. euroa, ja ne kasvoivat 54,0 milj. euroa (8,1 prosenttia). Valtionosuuksien määrä kasvoi 22,1 milj. euroa (12,2 prosenttia). Rahoitustuottojen määrä väheni 4,0 milj. euroa (17,0 prosenttia). Vuoden 2008 tuotot Rahoitustuotot 1 % Valtionosuudet 13 % Verotulot 46 % Satunnaiset erät 9 % Myyntituotot 19 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset 2 % Muut toimintatuotot 6 % Satunnaiset tuotot muodostuvat Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitosta (90,4 milj. euroa) ja käyttöpääoman myynnistä (52,7 milj. euroa). Verotulojen jakautuminen verolajeittain Milj. euroa Kunnallisvero 610,0 560,9 Kiinteistövero 33,8 31,4 Yhteisövero 76,6 74,1 Koiravero 0,2 0,2 Yhteensä 720,6 666,6 Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tulovero Verotettavatulo prosentti milj. euroa Muutos, % , ,2 6, , ,7 6, , ,4 3, , ,2 2, , ,8 2, , ,2 4, , ,2 4, , ,0 8, , ,00 Valtionosuudet Milj. euroa Yleinen valtionosuus 8,3 8,6 Sos. ja terv.huolto 152,8 128,1 Opetus ja kulttuuri 41,1 43,4 Yhteensä 202,2 180,1

32 Toimintakertomus 32 Kulut Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä 1 382,1 milj. euroa. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 121,0 milj. euroa (9,6 prosenttia). Toimintakulut kasvoivat 101,8 milj. euroa (8,7 prosenttia). Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 605,8 milj. euroa, kasvua 27,4 milj. euroa (4,7 prosenttia) ja palvelujen ostot 356,4 milj. euroa, kasvua 39,1 milj. euroa (12,3 prosenttia). Rahoituskulut, 21,0 milj. euroa, kasvoivat 12,2 milj. euroa (137,5 prosenttia). Rahoituskulujen kasvu aiheutui sijoituksiin tehdyistä arvonalentumiskirjauksista, joita tehtiin 12,6 milj. euroa. Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaikutus tilikauden tulokseen on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön rivillä. Toimintakate ja vuosikate Vuoden 2008 kulut Palvelujen ostot 26 % Henkilöstökulut 43 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 % Avustukset 7 % Muut toimintakulut 2 % Poistot 7 % Rahoituskulut 1 % Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate, kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 47,2 milj. euroa (6,3 prosenttia). Vuonna 2008 toimintatuotot kattoivat 38 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Kun vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelman mukaisten poistojen suuruinen, voidaan tulorahoitusta pitää riittävänä. Vuoden 2008 vuosikate oli 129,4 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 618 euroa. Vuosikate parani 12,6 milj. euroa (10,8 prosenttia) edelliseen tilikauteen verrattuna. Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos vuonna 2008 oli 180,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikuttaa Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyvä satunnainen tuotto 143,1 milj. euroa. Tilikauden tulos vuonna 2008 ilman satunnaisia eriä olisi ollut 37,2 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti ja niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Poistoeron vähennystä on kirjattu 0,6 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämäisestä tuloksesta on muodostettu 2,0 milj. euron investointivaraus seudullista keskuspuhdistamohanketta varten. Hankkeeseen on tehty saman suuruinen investointivaraus myös vuonna Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen ylijäämä vuodelta 2008 on 178,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostuisi 35,2 milj. euroa, jos Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus eliminoitaisiin tilikauden ylijäämästä.

33 Toimintakertomus 33 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 4 4 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

34 Toimintakertomus 34 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toisin sanoen sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 127,9 milj. euroa ja kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 31,6 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2008 yhteensä 209,0 milj. euroa, joka on 86,5 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä tehtiin 46,0 milj. euron sijoitus Sähkölaitoskonsernin vapaan oman pääoman rahastoon. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 275,4 milj. euroa. Luovutustuloihin sisältyy Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyviä pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloja 212,3 milj. euroa ja maa alueiden luovutustuloja 50,5 milj. euroa. Kun Sähkölaitoksen yhtiöittämiseen liittyvät erät eliminoidaan investointien rahavirrasta, investointeihin olisi käytetty rahaa yhteensä 98,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 195,7 milj. euroa positiivinen. Investointien omahankintamenoista 62 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista 27 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus on 69,7 prosenttia, kun Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus eliminoidaan. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2008 yhteensä 236,0 milj. euroa negatiivinen. Tähän vaikutti Sähkölaitoksen yhtiöittäminen, jossa Sähkölaitos konsernille myönnettiin pitkäaikainen 243,0 milj. euron laina. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 20,1 milj. euroa ja lyhennettiin 25,3 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 2,3 milj. euroa positiivinen, joten lainoja nostettiin enemmän kuin lyhennettiin. Lyhytaikaisten lainojen muutokseen vaikuttavat konsernitilin kautta käsitellyt tytäryhteisöjen lainojen lyhennykset 4,7 milj. euroa sekä henkilöstökassan lisäys 7,1 milj. euroa. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden lainojen hoitoon. Kun tunnusluvun arvon on yli yhden, tulorahoituksen katsotaan riittävän lainojen hoitoon. Vuosien 2008 ja 2007 lainanhoitokyky on pysynyt hyvänä, sillä lainanhoitokate on ollut neljä. Rahavarojen muutos Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 40,3 milj. euroa negatiiviseksi. Vuoden 2008 rahavaroilla olisi voitu kattaa kahdenkymmenenkahden päivän kassasta maksut.

35 Toimintakertomus 35 TASETARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

36 Toimintakertomus 36 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 50 Saadut ennakot 9 8 Ostovelat 3 2 Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 0 62 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

37 Toimintakertomus 37 Vertailulukuja vuoden 2007 osalta korjattu edellisen tilikauden ylijäämän osalta sekä pysyvien vastaavien, rahojen ja pankkisaamisten, muiden omien rahastojen sekä lyhytaikaisten muiden velkojen ja siirtovelkojen osalta TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta , euroa Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset , euroa Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas =(Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (VIERAS PÄÄOMA Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta =VIERAS PÄÄOMA (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat+Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset Milj. euroa Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Nettoinvestoinnit Vuosikate TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008

38 Toimintakertomus 38 Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kaupungin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitosten omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 1 866,1 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 197,3 milj. euroa (11,8 prosenttia). Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutukset kohdistuvat taseessa pääosin pysyvien ja vaihtuvien vastaavien eriin. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 1 031,9 milj. euroa (55 prosenttia taseen loppusummasta). Edelliseen vuoteen verrattuna erä pieneni 64,6 milj. euroa (5,9 prosenttia). Muutokseen on vaikuttanut Sähkölaitoksen yhtiöittämisen liittyvät aineellisten hyödykkeiden myynti sekä Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purun yhteydessä kaupungille siirtyneiden rakennusten arvot. Aineettomien hyödykkeiden muiden pitkävaikutteisten menojen määrä kasvoi 1,6 milj. euroa (15,0 prosenttia) verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvu johtui edellisvuoden tapaan lisääntyneistä tietojärjestelmien hankinnoista. Rahoitusarvopapereissa tapahtuneet muutokset aiheutuvat tehdyistä 12,6 milj. euron arvonalennuskirjauksista sekä korkorahasto osuuksien merkittävistä myynneistä tilikauden aikana. Vastaavaa Toimeksiant ojen varat 0 % Vaihtuvat vastaavat 12 % Aineettomat hyödykkeet 1 % Vaihto omaisuuden määrän vähentymiseen vaikuttaa Sähkölaitoksen yhtiöittämisen liittyvä aineiden ja tarvikkeiden myynti 24,7 milj. euroa Sijoitukset 31 % Aineelliset hyödykkeet 56 % Sijoitusten muiden lainasaamisten kasvu aiheutuu Sähkölaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä konsernille myönnetystä 243,0 milj. euron lainasta. Pysyvien vastaavien osakkeiden ja osuuksien 50,3 milj. euron kasvuun on vaikuttanut 46,0 milj. euron sijoitus Sähkölaitos konsernin vapaan oman pääoman rahastoon.

39 Toimintakertomus 39 Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 1 424,1 milj. euroa (76,3 prosenttia taseen loppusummasta). Tilikauden aikana tehtiin tarkennuksia rahastojen käsittelyyn, jolloin Kehittämisrahasto, Liikelaitosten rahasto, Tapaturma ja Takausvastuurahasto lakkautettiin (KV ). Samalla Asuntolainarahaston toiminta ajatusta täsmennettiin ja sen pääomaa alennettiin. Lakkautettujen rahastojen pääomat ja Asuntolainarahaston pääomanalennus siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämään, yhteensä 137,9 milj. euroa. Vertailuvuoden tietoja on muutettu vastaamaan vuotta Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja tehtiin yhteensä 133,5 milj. euroa. Keskeneräisten hankintojen erässä oli virheellisesti poistonalaisia pysyviä vastaavia, jotka aktivoitiin ja poistoja kirjattiin 5,5 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolen ryhmä vieras pääoma kasvoi tilikaudella 16,9 milj. euroa (4,5 prosenttia). Käyttötuloista tarvittaisiin 28 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Asukasta kohden laskettu lainamäärä väheni 959 eurosta 937 euroon. Jos Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus eliminoitaisiin tunnusluvuista, lainakanta olisi 176,5 milj. euroa, jolloin asukasta kohden laskettu lainamäärä olisi 842 euroa. Lainasaamiset olisi 156,4 milj. euroa. Lainoihin muilta luotonantajilta on sisällytetty henkilöstökassan saldo 53,2 milj. euroa sekä konsernipankkitilillä olevat tytäryhteisöjen varat 17,1 milj. euroa. Vastattavaa Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutukset kohdistuvat vieraan pääoman ryhmässä seuraavasti: pitkäaikaisessa Liittymismaksut ja muut velat erän vähenemiseen 17,2 milj. euroa ja lyhytaikaisessa siirtovelkojen kasvuna 17,0 milj. euroa. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Omavaraisuusasteeksi muodostui 78 prosenttia, joka ylittää kuntatalouden hyvän tavoitetason kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Poistoero ja vapaaeht. varaukset 1 % Vieras pääoma 21 % Toimeksiantojen pääomat 1 % Pakolliset varaukset 1 % Oma pääoma 76 % Milj. euroa Lainakanta /asukas Lainamäärän kehitys /asukas TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP

40 Toimintakertomus 40 KOKONAISTUOTOT JA KULUT Rahoituslaskelman tavoin kokonaistuotot ja kulut laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät ovat jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistuotot vuonna 2008 olivat 1 726,5 milj. euroa ja kasvoivat 0,4 milj. euroa (30,2 prosenttia). Vuoden 2008 kokonaiskulut olivat 1 775,5 milj. euroa ja kasvoivat 0,4 milj. euroa (32,7 prosenttia). Kokonaiskulut ylittävät kokonaistuotot 49,0 milj. eurolla euroa % euroa % TUOTOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,8 Verotulot , ,3 Valtionosuudet , ,6 Korkotuotot , ,1 Muut rahoitustuotot , ,7 Satunnaiset tuotot ,3 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot , ,5 Investoinnit Rahoitusosuudet investointikuluihin , ,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot , ,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,7 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys , ,2 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 0 0,0 Kokonaistuotot yhteensä , ,00 KULUT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,45 Valmistus omaan käyttöön , ,22 Korkokulut , ,59 Muut rahoituskulut , ,07 Tulorahoituksen korjauserät +/ Pakollisten varausten muutos 859 0, ,08 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 236 0,0 9 0,00 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,15 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset , ,11 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,94 Lyhytaikaisten lainojen vähennys , ,83 Kokonaiskulut yhteensä , ,00

41 Toimintakertomus 41 KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tampereen kaupunki Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Säätiöt: Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 32,50 % Tampereen Kotilinnasäätiö 100,00 % Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä 39,42 % Tampereen Vuokratalosäätiö 100,00 % Pirkanmaan liitto 45,68 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 39,63 % Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat: (konserni) Ekokumppanit Oy 90,57 % Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 33,26 % GoTampere Oy 100,00 % Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 64,21 % Kiinteistönhallinta KnowTek Oy 75,00 % Pirkanmaan Jätehuolto Oy 49,69 % (osuus äänimäärästä 65,33 %) Osakkuus ja omistusyhteisyhteisöt Runoilijan tie Oy 72,58 % Tammerkosken Energia Oy (konserni) 100,00 % Atalan Liikekeskus Kiinteistö Oy 40,00 % Tampereen Pysäköintitalo Oy (konserni) 100,00 % Ateljeetalo Oy 47,66 % Tampereen Ravirata Oy 70,00 % Coxa Oy 20,56 % Tampereen Särkänniemi Oy 100,00 % Erätie 29 As Oy 23,08 % Tampere talo Oy 100,00 % Finn Medi Delta Kiinteistö Oy 43,05 % Tavase Oy 71,54 % Hervannan Juhani As Oy 28,04 % Teknologiakeskus Hermia Oy 100,00 % Hervannan Kanjoni As Oy 43,47 % VTS Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 % Mummunkujan pysäköinti Oy 31,33 % Vuores Palvelu Oy 100,00 % Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy 42,86 % Pispalan Pulteri As Oy 28,00 % Kiinteistö ja asuntoyhtiöt: Pispalan Pulteri 2 As Oy 30,62 % Insinöörioppilastalo Oy 63,18 % Pispalan Pulteri 3 As Oy 44,44 % Keinupuistokeskus Oy 57,02 % Pispalanvaltatie 63 As Oy 36,63 % Opintanner Kiinteistö Oy 97,75 % Suomen Hopealinja Oy 28,46 % Pirkan Opiskelija asunnot Oy 100,00 % Tampereen Seudun Kasvurahasto Tasku Ky 40,29 % Pispan Tupahaka Asunto Oy 69,28 % Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy 29,88 % Tampereen Messu ja Urheilukeskus Oy 66,00 % Tamseed Ky 23,26 % Tampereen Palvelukiinteistöt Oy (konserni) 100,00 % Tumpin Parkki Kiinteistö Oy 20,96 % Tampereen Sirppitie 15 As Oy 100,00 % Tuotekehitys Oy TamLink 24,00 % Tampereen Tammelankodit Asunto Oy 100,00 % Tyrkkölä As Oy 47,72 % Tampereen Vuokra asunnot Oy 100,00 % Virontörmän Lämpö Oy 40,42 % Tupakkikiven Parkki Kiinteistö Oy 61,03 % YH Länsi Oy 35,71 % Vellamonkodit Oy 100,00 % Vilusen Rinne Oy 100,00 % Välimaankatu 25 As Oy 60,61 % Ylöjärventie 28 As Oy 100,00 % Yhteisyhteisöt Jotospirtti Oy 50,00 % Lännen Kiinteistöpalvelu Oy 33,33 % Pikassos Oy 25,00 %

42 Toimintakertomus 42 Konsernirakenne Tampereen kaupungin konserniin kuului vuoden 2008 lopussa 45 tytäryhteisöä, joista yksi jätettiin yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen puutteellisten tietojen vuoksi. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin kuusi kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuului myös 22 osakkuusyhteisöä ja kolme yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli yhdeksän. Kaupunkikonsernin henkilöstömäärä tilikauden lopussa oli Tampereen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöt Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Säätiöt 2 2 Kuntayhtymät 6 6 Osakkuusyhteisöt 9 Yhteensä Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ostaa Vuores Palvelu Oy:n osakkeet Tampereen Pysäköintitalo Oy:ltä. Vuores Palvelu Oy:llä ei ole ollut aikaisemmin toimintaa. Uusi tytäryhteisö tulee toimimaan Vuoreksen alueen palveluyhtiönä. Alueen asunto ja kiinteistöyhtiöt tulevat myöhemmin omistamaan yhtiön osakkeet. Konserniin on yhdistelty vuonna 2008 uutena tytäryhteisönä Kiinteistö Oy Tupakkikiven Parkki, jonka osakkeista Pirkan Opiskelija asunnot Oy omistaa 61,03 prosenttia. Konserniin yhdisteltiin myös uutena tytäryhteisönä Kiinteistönhallinta KnowTek Oy, jonka osakkeista VTS Kiinteistöpalvelu omistaa 75 prosenttia. Kiinteistö Oy Pysäköintiveturi on yhdistelty Tampereen Pysäköintitalo Oy:n konsernitilinpäätökseen. Pappilan Liiketalo Oy on sulautunut Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n. Asunto Oy Pispan Tupahaka on Tampereen Kotilinnasäätiön tytäryhteisö 69,28 prosentin omistusosuudella. Asunto Oy Pispan Tupahaan tilinpäätöstietoja ei saatu ajoissa konsernitilinpäätökseen yhdistelyä varten. Tampereen kaupunki myi Tampereen Sähkölaitos liikelaitoksen liiketoiminnat Tammerkosken Energia Oy:lle ja sen tytäryhtiölle Yhtiöittämisen yhteydessä Tammerkosken Energia Oy:n nimi muutettiin Tampereen Sähkölaitos Oy:ksi. Konserniin on tullut Tampereen Vuokratalosäätiön kautta kaksi uutta osakkuusyhteisöä, Virontörmän Lämpö Oy 40,42 prosentin omistusosuudella ja Kiinteistö Oy Tumpin Parkki 20,96 prosentin omistusosuudella. Konserniin on tullut Vilusen Rinne Oy:n kautta uusi osakkuusyhteisö, Mummunkujan Pysäköinti Oy 31,33 prosentin omistusosuudella. Konserniin on tullut VTS Kiinteistöpalvelun kautta uusi osakkuusyhteisö, Lännen Kiinteistöpalvelu Oy 33,33 prosentin omistusosuudella. Kyseessä on yhteisyhteisö, muut omistajat samalla prosenttiosuudella ovat YH Länsi Oy ja Virontörmän Lämpö Oy. Konsernin osakkuusyhteisö Laiva Oy Matkailun nimenmuutos on rekisteröity Uusi nimi on Suomen Hopealinja Oy. Konserniin osakkuusyhteisönä kuuluneen Tieto ja asiantuntijapalvelu Yhdessä Terveyttä Oy:n toiminta on lakannut Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Oy (Tredea Oy) perustettiin ja yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Tampereen kaupungin tytäryhtiö GoTampere Oy:stä muodostettiin samalla uuden yhtiön tytäryhtiö. Tampereen kaupunki merkitsi Tampereen Vuokraasunnot Oy:n osaketta. Merkityt osakkeet maksettiin luovuttamalla Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle apporttina 644 asuntoa käsittävät 76 asuinrakennusta ja 16 niihin liittyvää muuta rakennusta 5,8 milj. eurolla. Siirto tapahtui Tampereen Pysäköintitalo Oy:n hanke maanalaisen kalliopysäköinnin rakentamiseksi (P Hämppi) Hämeenkadun alle on edennyt tilikauden päättymisen jälkeen siten, että töiden aloittaminen voi olla mahdollista syksyllä Hankkeen kustannusarvio on noin 45 milj. euroa. Tytäryhteisöjen investoinnit vuoden 2008 aikana olivat toiminnalle varsin tyypillisiä. Usealla tytäryhteisöllä on lähivuosien aikana edessään merkittäviä investointeja ja niihin liittyvää varautumista. Tampereen kaupunkikonsernin merkittävimpiä investointeja käsitellään kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa, jota on tarkoitus päivittää vuosittain.

43 Toimintakertomus 43 Tampereen kaupungin tytäryhteisöjen toiminta on kehittynyt pitkälti aiempien vuosien tapaan. Tytäryhteisöjen toiminnan kehittymiseen vaikuttaa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja kyky sekä mahdollisuudet reagoida niihin. Talouden näkymien heikentyminen ja taantuma vaikuttavat joidenkin tytäryhteisöjen kohdalla jopa positiivisesti. Taloustaantuma vaikuttaa eniten muiden kuin välttämättömyyspalveluja tarjoavien yhteisöjen kysyntään. Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunkikonserniin kuuluu kaupunkiorganisaation lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä. Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä tavoitteita ja menettelytapoja, joita kaupunki omistajana kohdistaa yhtiöihin ja yhteisöihin. Kuntalain mukaiseen konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja pormestari. Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus ja vuonna 2008 konsernihallinnon omistajaohjaus ja maapolitiikkaryhmä. Vuoden 2009 alusta konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallituksen ja pormestarin lisäksi konsernihallinnon hallinto ja henkilöstö, talous ja strategia sekä kaupunkikehitysryhmien johtajat, joita avustaa muun konsernihallinnon lisäksi konsernin liiketoiminnan omistajaohjaus. Kuntayhtymien toiminnan yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja tarvittavasta raportoinnista vastaa talous ja strategiaryhmä. Kaupungin tytäryhteisöille ja liikelaitoksille asetetaan omistajapoliittiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Kuntalain muutoksen vuoksi tavoitteiden asettaminen vuodelle 2008 oli poikkeuksellinen. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöille vuodelle Näitä tavoitteita täsmennettiin myöhemmin uuden kuntalain mukaisiksi talousarvion 2008 valmistelun yhteydessä syksyllä Tällöin annettiin Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen yleiset ja omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2008 sekä tytäryhtiökohtaiset tavoitteet. Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä yksiköiden taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Riskien arvioinnista, omistajapoliittisten tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen seurannasta sekä niiden raportoinnista vastaa konsernihallinnon liiketoiminnan omistajaohjaus. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin ehdokkaat yhtiöiden hallituksiin ja tilintarkastajaksi. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Pormestari määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Tampereen kaupungin vaatimuksena konsernin yksiköille on, että toiminta on kannattavaa, lopputuotteet ovat kilpailukykyisiä ja että hyvä hallinto ja riskienhallinta toteutuvat jokapäiväisessä toiminnassa. Vuodelle 2008 kaupunginvaltuusto asetti talousarvion yhteydessä tytäryhtiöille ja yhteisöille yhteensä 21 organisaatiokohtaista toiminnallista tavoitetta. Konsernin toimintaa ohjaavan Hyvä hallinto ja johtamistapa Tampere konsernissa (Corporate Governance) ohjeen mukaisesti jokaisella konserniin kuuluvalla yhtiöllä tai yhteisöllä tulee olla vuosittain päivitetty strategia sekä toimiva johtamisjärjestelmä ja riskienhallinta. Kaupunginvaltuuston tytäryhteisöille vuodelle 2008 asettamista 21 toiminnallisesta tavoitteesta toteutui 17. Yksi tavoite toteutuu huhtikuussa Kolme tavoitetta jäi toteutumatta. Kaupungin omistamien tytäryhteisöjen tehtäväkentän monimuotoisuudesta johtuen yhteisöjen toiminnan kannattavuutta on arvioitava organisaatiokohtaisesti sekä osana kaupunkikonsernia. Lopputuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on tytäryhteisöissä jatkuvan kehitystyön kohteena. Tytäryhteisöillä on kokonaisuudessaan kehitettävää noudattaakseen Corporate Governance ohjeen määräyksiä ja suosituksia muun muassa vuosittain päivitettävän strategian sekä riskienhallinnan suhteen. Tytäryhteisöjen päättäviä elimiä, joiden edustajia kaupunki voi ohjeistaa ovat yhtiökokouksen lisäksi yhteisöjen hallitus sekä mahdollinen hallintoneuvosto. Yhtiökokousedustaja ohjeistetaan toimimaan yhtiökokouksessa kaupunginhallituksen (tai kaupunginvaltuuston) tekemän päätöksen mukaisesti. Ohjeistus koskee normaalisti hallitusten jäsenten valintaa. Kaupungin valitsemat henkilöt tytäryhteisöjen hallituksissa (ja hallintoneuvossa) ohjeistetaan toimimaan osakeyhtiölain sekä muun lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti yhtiöjärjestystä ja mahdollista osakassopimusta noudattaen. Hallituksen jäsen edustaa tehtävässään tytäryhteisöä, ei hänet päätöselimeen valinnutta tai muuta tahoa. Etenkin tytäryhteisöissä, joissa on kaupungin lisäksi muita omistajia on asiaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupunginhallitus hyväksyi konsernin toimintaa ohjaavan Hyvä hallinto ja johtamistapa Tampere konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä ja yhteisöissä noudatettavaksi. Ohjetta suositellaan noudatettavaksi myös niissä osakkuus ja osaomistusyhteisöissä, joissa kaupunki on osakkaana. Kaupunkikonsernin konserniohjeet hyväksytetään kaupunginvaltuustossa vuoden 2009 aikana, jonka jälkeen ne käsitellään tytäryhteisöjen hallituksissa.

44 Toimintakertomus 44 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Tampereen konsernivalvonnasta vastasi vuonna 2008 konsernin johto ja konsernihallinnon omistajaohjaus ja maapolitiikkaryhmä. Vuoden 2009 alusta konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja pormestari sekä konsernihallinnon hallinto ja henkilöstö, talous ja strategiasekä kaupunkikehitysryhmien johtajat, joita avustaa muun konsernihallinnon lisäksi konsernin liiketoimen ohjaus. Kaupunginhallitus on antanut ohjeen Hyvä hallinto ja johtamistapa Tampere konsernissa (Corporate Governance). Konsernihallinnon liiketoiminnan ohjaus vastaa mainitun ohjeen mukaisesti omistajaohjauksen valmistelusta ja käytännön toteutuksesta yhtiökohtaisesti yhdessä konsernihallinnon ryhmien kanssa. Konsernihallinnon liiketoimen ohjaus järjestää säännöllisiä toimitusjohtajille tarkoitettuja ja muita konserniyksikköjen toimintaan liittyviä kokous ja koulutustilaisuuksia. Talous ja strategiaryhmä järjestää konserniyhteisöille laskentaan, raportointiin ja tilinpäätöskäytäntöihin liittyvää koulutusta. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus nimeää kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Pormestari määrää kaupungin edustajan yhtiökokouksiin. Konsernihallinnon liiketoiminnan ohjaus järjestää tytäryhteisöjen toimielinten jäsenille niiden toimintaan liittyvää kokous ja koulutustoimintaa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksessa erillisessä luvussa. Kaupungin konserniyhteisöille asetetaan valtuuston toimesta omistajapoliittiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kaupungin normaalien seurantajärjestelmien mukaisesti. Konserniyhteisöiltä edellytetään omassa toiminnassaan hyvää johtamis ja hallintotapaa. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä yksiköiden taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Liiketoimen ohjaus on tehnyt liikelaitosten johdolle ja johtokuntien jäsenille johtamiseen ja riskienhallintaan liittyvän kyselyn. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi arvioidaan yritysten sisäistä toimintatapaa kaupunkikonsernin sisäisen arviointijärjestelmän avulla. Riskiprofiilia arvioidaan konserniyksikön toimialan, toiminta ajatuksen, taseen, kaupungin laina ja takausvastuiden ym. perusteella. Tarvittaessa yksikössä tehdään yritystutkimus tai muu erityinen selvitys taloudellisesta asemasta. Selvitys tai tutkimus tehdään osakepääoman korottamisen tai alentamisen yhteydessä, fuusiosta tai diffuusiosta, lainan tai takauksen myöntämisestä tai muusta erityisestä syystä. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Kaupunkikonsernin yksiköt käyttävät hyväkseen sijoitus ja laina asioissa konsernipankkia, hankinnoissa keskitettyä hankintatointa, tietojenkäsittelyssä konsernin tietohallintoa ja tietotekniikkakeskuksen palveluja sekä muita konsernin palveluja. Tytäryhtiöiden hallitukset ovat käsitelleen kaupungin hyvän hallintotavan ohjeistuksen. Ongelmallisissa lakiasioissa ja yhtiöjärjestyksen muutostilanteissa käytetään kaupungin lakimiesyksikön palveluita. Siirtohinnoittelun ei ole raportoitu aiheuttaneen kiistoja.

45 Toimintakertomus 45 Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ja sen periaatteita ohjataan annetun Corporate Governance ohjeen avulla. Lisäksi on tehty määräajoin selvityksiä yhteisöjen johtamisen, valvonnan ja riskienhallinnan tilasta ja kehityksestä. Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ohjasi ja koordinoi vuonna 2008 omistajaohjaus ja maapolitiikkaryhmässä toiminut riskienhallintatoiminto. Konsernihallintoon perustettiin vuonna 2008 riskienhallinnan asiantuntijan vakanssi tehtävänään muun muassa yhtiöiden riskienhallinnan koordinointi ja kehittäminen. Riskikartoituksia tytäryhteisöissä on tehty. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta selkeästi ja kuntakonsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu mitään merkittäviä riskejä. Konsernivalvontaa kehitetään vuonna 2009 laatimalla tytäryhteisöille niitä koskeva konserniohje ja kattavammat omistajapoliittiset linjaukset

46 Toimintakertomus 46 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 860 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli ja alipariarvot 10 Arvonalentumiset 227 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 579 Tilikauden ylijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 53 Vuosikate/Poistot, % 133 Vuosikate, euroa / asukas 869 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa / asukas = Vuosikate/Asukasmäärä

47 Toimintakertomus 47 Konsernituloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Kuntalakiin vuonna 2007 tehty muutos laajensi konsernitilinpäätöksen laadintaa siten, että aiemmin laaditun konsernitaseen lisäksi tilikaudelta 2008 laaditaan myös konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Konsernituloslaskelma osoittaa konsernin tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosuudet. Konsernituloslaskelma kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden ja taloudellisen tuloksen. Konsernituloslaskelmakaava on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston esittämän yleisohjeen tuloslaskelmakaavan mukainen. Konserniin yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liike, järjestö tai kiinteistökaavojen mukaiset tuloslaskelmat on yhdistelty niihin ryhmiin, joihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Toimintatuotot ja kulut Konsernin toimintatuotot olivat 803,9 milj. euroa ja toimintakulut 1 516,1 milj. euroa. Konsernin toimintakate muodostui 711,4 milj. euroa negatiiviseksi. Toimintatuotot kattoivat 53 prosenttia toimintakuluista. Toimintatuotot sisältävät kaupungilla toimintatuottoihin kirjatut pysyvien vastaavien maaalueiden myyntivoittoja 50,5 milj. euroa. Toimintatuotoista kaupungin eliminoitujen tuottojen osuus oli 55 prosenttia ja vastaava osuus toimintakuluista oli 77 prosenttia. Toimintakulut sisältävät Valmistus omaan käyttöön, Valmistevarastojen muutos erät sekä välittömät verot. Toimintakuluihin sisältyvän henkilöstökulujen määrä 789,7 milj. euroa, on 184 milj. euroa suurempi kuin kaupungin henkilöstökulut. Konsernin palvelujen ostojen määrä oli 438,0 milj. euroa. Korkokulut olivat 25,7 milj. euroa, joka on 17,9 milj. euroa enemmän kuin kaupungin korkokulut. Muiden rahoituskulujen erään sisältyy kaupungin sijoituksiin tekemät arvonalentumiskirjaukset 12,6 milj. euroa. Vuosikate Konsernin vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Tilikauden vuosikate oli 182,1 milj. euroa, ja 869 euroa asukasta kohden. Konsernin vuosikate asukasta kohden on 251 euroa suurempi kuin kaupungin vastaava tunnusluku. Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos oli 45,5 milj. euroa ylijäämäinen. Konsernin tuloksesta on eliminoitunut Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus. Kaupungin tulos ilman Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutusta oli 37,2 milj. euroa. Erotukseksi muodostuu 8,3 milj. euroa. Konsernin tuloslaskelman poistojen määrä 136,4 milj. euroa on 44,1 milj. euroa kaupungin vastaavaa määrää suurempi. Tilinpäätössiirtoina poistoeron vähennystä on kirjattu 0,6 milj. euroa, varausten lisäystä 2,9 milj. euroa ja rahastojen lisäystä 0,8 milj. euroa. Tilinpäätössiirtoerien jälkeinen ylijäämä on 41,8 milj. euroa. Ylijäämä on 6,6 milj. euroa suurempi, kun sitä verrataan kaupungin ylijäämään, josta on eliminoitu Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutus

48 Toimintakertomus 48 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 153 Vaihto omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 72 Pääomamenojen tulorahoitus, % 60 Lainanhoitokate 3 Kassan riittävyys, pv 28 Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien lisäyksiä joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

49 Toimintakertomus 49 Konsernin rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan ulkoista pääomarahoitusta konsernin tulorahoituksen lisäksi. Rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja taseen sekä niitä täydentävien liitetietojen perusteella. Ennen konsernin rahoituslaskelman laadintaa, edellä mainituista laskelmista on tehty sisäisten erien eliminointi ja yhdistelykirjaukset. Rahoituslaskelma laaditaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin rahoituslaskelma. Konsernin rahoituslaskelmassa esitetään, konsernituloslaskelman ja taseen tavoin, ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet konsernin ulkopuolisten kanssa. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Konsernin toiminnan rahavirta oli 126,6 milj. euroa, joka on 1,3 milj. euroa (1,0 prosenttia) kaupungin toiminnan rahavirtaa pienempi. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Konsernin investointimenojen määrä oli 256,1 milj. euroa, ja 47,1 milj. euroa (22,6 prosenttia) suurempi kuin kaupungin investointimenot. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 70,8 milj. euroa. Luovutustuloihin sisältyy kaupungin maa alueiden luovutustuloja 50,5 milj. euroa. Konsernin rahankäyttö investointeihin oli 182,8 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 56,1 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 72 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista 60 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli 7,0 milj. euroa positiivinen. Konserniin nostettiin pitkäaikaisia lainoja 51,5 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 49,9 milj. euroa. Kaupungin osuus pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä oli 38,9 prosenttia ja lyhennyksistä 50,7 prosenttia. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli 16,4 milj. euroa positiivinen, joten lainoja nostettiin enemmän kuin lyhennettiin. Kaupungin lyhytaikaisten lainojen muutos oli 2,3 milj. euroa positiivinen. Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku ylittää määritellyn hyvän tavoitearvon. Rahavarojen muutos Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 49,2 milj. euroa negatiiviseksi. Kokonaisrahavarojen muutos on 8,9 milj. euroa (22,1 prosenttia) suurempi kuin kaupungin. Konsernin rahavaroilla olisi voitu kattaa 28 päivän kassasta maksut.

50 Toimintakertomus 50 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

51 Toimintakertomus 51 VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET KONSERNIRESERVI POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin omavaraisuusaste, % Konsernin rahoitusvarallisuus, euroa / asukas Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Konsernin kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa / asukas Konsernin lainat, euroa / asukas Konsernin lainakanta , euroa Konsernin lainasaamiset , euroa Kunnan asukasmäärä Konsernin omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Konsernin rahoitusvarallisuus euroa / asukas =(Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Konsernin kertynyt ylijäämä, euroa Konsernin kertynyt ylijäämä, euroa / asukas Kertynyt ylijäämä, euroa / Asukasmäärä Konsernin lainat, euroa / asukas =Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) / Asukasmäärä Konsernin lainakanta =Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset

52 Toimintakertomus 52 Konsernitaseen analysointi Taseen sisältö Konsernitase sisältää konsernin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. Osakkuusyhteisöjen yhdistelyä ei toteutettu vuoden 2007 konsernitaseen laadinnassa. Vuonna 2008 konsernitaseeseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt. Vuonna 2008 kuntayhtymäosuuksien eliminoinnissa siirryttiin käyttämään pariarvomenetelmää, joten taseen oman pääoman ryhmässä ei ole riviä Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 2 348,9 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 93,1 milj. euroa (4,1 prosenttia). Konsernitaseesta on eliminoitunut Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutukset. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 1 950,0 milj. euroa (83,0 prosenttia taseen loppusummasta). Edelliseen vuoteen verrattuna erä kasvoi 104,1 milj. euroa (5,6 prosenttia). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna konsernitaseen aineelliset hyödykkeet ovat 918,0 milj. euroa suuremmat. Aineellisten hyödykkeiden määrää kuvaa konsernirakenteen painottuminen kiinteistö ja asuntoyhtiöihin. Aineettomien oikeuksien tase erän vertailuvuoden tietoa on muutettu, kaupungilla aikaisempiin tilikausiin tehdyn oikaisun vuoksi (5,3 milj. euroa). Rahoitusarvopapereiden muutokseen on osittain vaikuttanut kaupungin 12,6 milj. euron arvonalennuskirjaukset sekä sijoitusmarkkinoiden ennätyksellisen huono vuosi. Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 1 276,4 milj. euroa (54,4 prosenttia taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaava erään verrattuna oma pääoma on 147,7 milj. euroa (10,4 prosenttia) pienempi. Tilikauden aikana lakkautettiin Konsernitaseen loppusumma on 482,8 milj. euroa (25,9 prosenttia) suurempi kuin kaupungin taseen loppusumma. kaupungilla Muut omat rahastot erän rahastoja, ja niiden pääomat siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämään (137,9 milj. euroa). Tältä osin vertailuvuoden tietoja on muutettu vastaamaan vuotta Konsernin omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku on edellisvuoden tapaan 57 prosenttia. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Konsernin omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä. Pitkäaikainen vieras pääoma (26,3 prosenttia taseen loppusummasta) kasvoi tilikaudella 3,4 milj. euroa (0,6 prosenttia). Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 56 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. Kaupungilla vastaava prosentti oli 28. Konsernilla on lainaa asukasta kohden euroa. Kaupungin vastaava luku on 937 euroa. Konsernin korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi 18,0 milj. euroa (2,6 prosenttia). Vuodelta 2007 konsernin suhteellisen velkaantuneisuuden tunnuslukua ei voida laskea, koska konsernista ei laadittu tuloslaskelmaa.

53 Toimintakertomus 53 KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOK SEN KÄSITTELYSTÄ Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupungin tilikauden tulos on ,92 euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä kirjataan poistosuunnitelman mukaisesti ,30 euroa, Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämästä muodostetaan ,00 euron suuruinen investointivaraus keskuspuhdistamohanketta varten, vahinkorahastoon kirjataan lisäystä ,70 euroa tuleviin menoihin varautumiseksi ja vähennystä ,85 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, jolloin vahinkorahaston lisäykseksi muodostuu ,85 euroa. elinkeinorahastoon kirjataan lisäystä ,58 euroa lisäystä tuleviin menoihin varautumiseksi ja vähennystä ,17 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, jolloin elinkeinorahaston vähennykseksi muodostuu ,59 euroa ja asuntolainarahastoon kirjataan lisäystä ,51 euroa tuleviin menoihin varautumiseksi ja ,47 euroa vähennystä toteutuneiden menojen katteeksi, jolloin asuntolainarahaston lisäykseksi muodostuu ,04 euroa. Kaupungin tilikauden ylijäämä on mainittujen siirtojen jälkeen ,92 euroa. Esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa on myös aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä.

54 Toimintakertomus 54

55 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

56 Tilinpäätös

57 Talousarvion toteutuminen 57 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen on kuvattu seuraavassa kaupunginvaltuuston hyväksymällä sitovuustasolla. Talousarvion toteutuminen muodostuu kuudesta osasta, jotka ovat laskelma, strategia, tilaaja ja tuottajaosa sekä erillistilinpäätökset ja konserniin kuuluvat tytäryhteisöt. Talousarvion toteumavertailuissa on selitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, toimintakatteiden ja toiminnallisten vuositavoitteiden olennaiset poikkeamat talousarvioon. Laskelmaosa sisältää tuloslaskelman ja rahoituslaskelman talousarvion toteumavertailut sekä investoinnit. Lisäksi laskemaosassa esitetään liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Laskelmaosa sisältää informaatiota kaupungin yhteenlasketusta taloudesta. Se ei ole valtuustoon nähden sitova osa. Talousarvion tuloslaskelman ja rahoituslaskelman toteumavertailussa esitetään ydinprosessien, konsernihallinnon, hyvinvointipalvelujen, yhdyskuntatuotannon ja palvelukeskusten talousarvion toteutuminen sisältäen myös sisäiset erät. Strategiaosassa on esitetty kaupunkistrategiasta johdettujen talousarvion toiminnallisten vuositavoitteiden toteuma kriittisten menestystekijöiden uudistuva johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja vakaa talous osalta. Ydinprosessien vuositavoitteiden toteuma on esitetty tilaajaosassa ja liikelaitosten osalta liikelaitosten erillistilinpäätöksissä. Talousarviossa kaupungin merkittävimmille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen esitetään erillisessä konserniin kuuluvia tytäryhteisöjä koskettavassa osiossa. Yhteisöille asetetut tavoitteet eivät oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä, vaan ne ovat lähinnä pääomistajan tahdon esittämistä. Tilaajaosassa on esitetty kaupungin yhteisten erien eli verotulojen, valtionosuuksien, korkotuottojen ja kulujen, rahoitustuottojen ja kulujen, antolainauksen ja lainakannan muutosten sekä rahastojen toteuma. Yhteiset erät muodostavat suuren osan kaupungin tuloperustasta ja niistä valtuustoon nähden sitovia ovat korko ja rahoituskulut ja antolainasaamisten sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset. Yhteisten erien lisäksi tilaajaosassa esitetään kaupungin kuuden ydinprosessin vuositavoitteiden, palvelutilausten, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen sekä investointien toteuma. Konsernihallinnon osalta on esitetty sitovien tuloarvioiden ja määrärahojen toteuma sekä konsernihallinnon investoinnit. Valtuustoon nähden sitovaa ydinprosesseilla ja konsernihallinnolla ovat toimintatuotot sekä toimintakulut sekä lisäksi mahdolliset investoinnit ja rahoituserät. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta sitovaa on ydinprosessin investointimenojen yhteissumma. Tämän lisäksi ydinprosessien vuositavoitteet ovat valtuuston nähden sitovia. Ydinprosessien palvelukokonaisuuksien osalta tilaajaosassa on esitetty informatiivisena palvelutilauksen toteutumista kuvaava taulukko sekä palvelukokonaisuuden talous. Yhteisten erien, ydinprosessien ja konsernihallinnon lisäksi tilaajaosassa esitetään strategisten projektien toteutuminen. Tuottajaosassa on esitetty hyvinvointipalvelujen, yhdyskuntatuotannon ja palvelukeskusten talousarvion toteutumisvertailut. Tuottajayksiköistä hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla, yhdyskuntapalveluilla ja palvelukeskuksilla sitovaa on toimintakate sekä tämän lisäksi mahdolliset investoinnit ja rahoituserät. Tuottajaosassa on esitetty informatiivisena tuottajayksiköiden tuloslaskelma eli hyvinvointipalvelut yhteensä, yhdyskuntatuotanto yhteensä ja palvelukeskukset yhteensä tasolla. Erillistilinpäätökset sisältävät liikelaitosten sekä taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen ja Aluepelastuslaitoksen erillistilinpäätökset. Liikelaitoksilla valtuustoon nähden sitovaa on korvaus peruspääomasta, vuositavoitteet sekä Tilakeskuksella talonrakennusinvestoinnit. Investointien toteumavertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna käyttöomaisuusluokille sisältäen sisäiset erät. Investointien toteumavertailu käsittää tässä koko kaupungin investoinnit eli ydinprosessien, konsernihallinnon, hyvinvointipalvelujen, yhdyskuntatuotannon ja liikelaitosten investoinnit. Tilaaja tuottaja mallin aiheuttamalla tuottojen ja kulujen kasvulla ei ole vaikutusta toimintakatteeseen eli nettomenoihin. Kuviossa on esitetty toimintakulujen jakautuminen sisäisten erien eliminoinnin jälkeen. Tilaajan ydinprosessit 26 % Hyvinvointipalvelut 41 % Konsernihallinto 3 % Yhdyskuntatuotanto 1 % Palvelukeskukset 1 % Liikelaitokset ja rahastot 28 %

58 Laskelmaosa 58 LASKELMAOSA Tuloslaskelman toteumavertailu Peruskaupunki Ilman rahastoja ja liiketoimintaa Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Toimintatuotot Myyntituotot , , , , ,33 Maksutuotot , , , , ,00 Tuet ja avustukset , , , , ,00 Vuokratulot , , , , ,00 Muut toimintatuotot , , , , ,00 Toimintatuotot yhteensä , , , , ,33 Valmistus omaan käyttöön , , , , ,00 Toimintakulut Henkilöstökulut , , , , ,65 Palvelujen ostot , , , , ,58 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,55 Avustukset muille , , , , ,00 Avustukset liikelaitoksille , ,00 0, ,00 0,00 Vuokrakulut , , , , ,77 Muut toimintakulut , , , , ,50 Toimintakulut yhteensä , , , , ,95 Toimintakate , , , , ,62 Verotulot , , , ,00 0,00 Valtionosuudet , , , , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot muilta , , , ,00 0,00 Korkotuotot liikelaitoksilta , ,00 292, ,00 0,00 Muut rahoitustuotot muilta , , , ,00 0,00 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta , ,00 0, ,00 0,00 Korkokulut , , , ,00 0,00 Muut rahoituskulut , , , ,00 0,00 Rahoitustuotot ja kulut yht , , , ,00 0,00 Vuosikate , , , , ,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , , ,00 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,43 0, ,43 0,00 0,00 Tilikauden tulos , , , , ,62 Poistoeron lisäys( ) tai väh.(+) ,20 0, ,20 0,00 0,00 Rahastojen lisäys( ) tai väh.(+) ,45 0, ,45 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,62

59 Laskelmaosa 59 Tuloslaskelman toteutuminen Toimintatuotot Toimintatuotot toteutuivat 53,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla oli muiden tuottojen 41,5 milj. euron, myyntituottojen 6,3 milj. euron ja maksutuottojen 4,3 milj. euron muutettua talousarviota parempi toteuma. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa tehtiin tilikauden aikana useita merkittäviä maa alueiden myyntejä, joista tasearvon ylittäneet myyntivoitot toteutuivat 36,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Lisäksi muiden toimintatuottojen toteuma oli maankäyttösopimuksien ja pysäköintivirhemaksujen osalta talousarviota suurempi. Osaltaan kyseisen tiliryhmän toteumaan vaikuttaa Ekokem Oy:n osakkeiden myynnistä Konsernihallinnon saama 1,3 milj. euron myyntivoitto. Erityisesti Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen sekä Elinkeinokeskuksen myyntituottojen toteuma oli muutettua talousarviota suurempi. Vuonna 2008 joukkoliikenteen asiakasmäärät kasvoivat ja joukkoliikenteessä myyntituottoja kertyikin 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Ikäihmisten palveluissa maksutuotot toteutuivat 2,8 milj. euroa budjetoitua suurempina. Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat 14,7 milj. euroa talousarviota suurempina, kun valmistus omaan käyttöön erä huomioidaan toimintakuluja vähentäen. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin toimintakulut toteutuivat 7,1 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina johtuen lähinnä Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ostettavien erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumisesta suunniteltua suurempina. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin kulut ylittivät muutetun talousarvion 2,9 milj. eurolla. Tämä johtui joukkoliikenteen osalta siitä, että palvelutarjontaa lisättiin kasvaneiden matkustajamäärien vuoksi. Lisäksi vuonna 2008 kirjattiin vuosilta pysäköintivirhemaksusaamisia luottotappioiksi yhteensä 1,3 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen toimintakulut toteutuivat oli 9,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Suurimmat poikkeamat olivat Päivähoidon ja perusopetuksen ( 3,6 milj. euroa), Laitoshoidon ( 3,1 milj. euroa), Avopalvelujen ( 2,6 milj. euroa), Toisen asteen ( 1,7 milj. euroa) ja Kulttuurija vapaa aikapalvelujen ( 1,3 milj. euroa) tuotantoalueilla. Puolestaan Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön kulut toteutuivat 1,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Toiminta ja vuosikate sekä tilikauden tulos Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate on 939,4 milj. euroa alijäämäinen ja se toteutui 38,9 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Verotulot 720,6 milj. euroa toteutuivat 13,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksien kertymä 202,2 milj. euroa oli 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempi. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat yhteensä 10,6 milj. euroa talousarviota heikompina, mikä johtui lähinnä vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereiden arvonalentumisista. Vuosikate muodostui 44,2 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Talousarviossa suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 36,4 milj. euroa. Poistot toteutuivat 2,9 milj. euroa talousarviota suurempina. Vuonna 2008 Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu yhtiöittämisessä syntyneestä käyttöpääoman myynnistä aiheutuneet 52,7 milj. euron tuotot. Tilikauden tulokseksi muodostui 50,4 milj. euroa, joka oli 94,0 milj. euroa talousarviota parempi. Tilikauden tuloksen muodostuminen arvioitua paremmaksi johtui lähinnä pysyvien vastaavien tasearvon ylittäneistä myyntivoitoista sekä Sähkölaitoksen yhtiöittämisen myötä käyttöpääoman myynnistä saaduista voitoista.

60 Laskelmaosa 60 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin ja liikelaitosten tulos Kokonaistarkastelu ilman sisäistä eriä Peruskaupunki Liikelaitokset ja Liikelaitokset ja Kaupungin Peruskaupunki rahastot rahastot tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , , , , ,65 Maksutuotot , , , , ,38 Tuet ja avustukset , , , , ,16 Vuokratuotot , , , , ,86 Muut toimintatuotot , , , , ,38 Toimintatuotot yhteensä , , , , ,43 Valmistus omaan käyttöön , , , , ,23 Toimintakulut Henkilöstökulut , , , , ,91 Palvelujen ostot , , , , ,60 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,14 Avustukset ,03 817, ,03 270, ,33 Vuokrakulut , , , , ,70 Muut toimintakulut , , , , ,10 Toimintakulut yhteensä , , , , ,55 Toimintakate , , , , ,12 Verotulot ,02 0, ,02 0, ,02 Valtionosuudet ,00 0, ,00 0, ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , , , , ,47 Muut rahoitustuotot , , , , ,60 Korkokulut , , , , ,85 Muut rahoituskulut , , , , ,91 Vuosikate , , , , ,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , , ,61 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , , , , ,32 Tilikauden tulos , , , , ,92 Poistoeron lisäys( ) tai väh.(+) , , , , ,30 Varausten lisäys ( ) tai väh.(+) 0, ,00 0, , ,00 Rahastojen lisäys( ) tai väh.(+) , , , , ,30 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,92

61 Laskelmaosa 61 Liikelaitosten vaikutuksen analysointi Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaan kunnan tulee esittää laskelmat, josta käy ilmi liikelaitosten vaikutus kunnan tilinkauden tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen. Laskelmien tarkoituksena on osoittaa miten liikelaitostamisesta johtuen talousarvion toteumavertailun ja tilinpäätöksen laskelmat poikkeavat toisistaan. Kunnan talousarviossa ja toteutumisvertailussa liikelaitosta käsitellään ulkoisena talousyksikkönä, kun taas tilinpäätöksessä liikelaitos on osa kunnan taloutta. Tampereen kaupungin kymmenen liikelaitoksen sekä Aluepelastuslaitoksen ja rahastojen vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen on esitetty edellä olevan laskelman avulla. Näiden yksiköiden vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen esitetään rahoituslaskelman toteumavertailun jälkeen. Teksteissä liikelaitoksia, Aluepelastuslaitosta ja taseyksikköinä käsiteltäviä rahastoja käsitellään tekstin selkeyttämiseksi termin liikelaitokset avulla, sillä taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen vaikutus tilikauden tulokseen on hyvin pieni. Aluepelastuslaitosta on vuonna 2008 ollut muu taseyksikkö, jonka käsittelytapa vastaa liikelaitosten käsittelyä. Laskelma liikelaitosten vaikutuksesta kaupungin tuloksen muodostumiseen kokoaa yhteen talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun, liikelaitosten sekä rahastojen tuloslaskelmat ja kaupungin tilinpäätöksen tuloslaskelman. Liikelaitosten vaikutus on esitetty laskelmassa niin sanotun peruskaupungin eli kaupungin ilman liikelaitoksia ja rahastoja sekä liikelaitosten ja rahastojen eliminoitujen lukujen avulla. Eliminoidut luvut on esitetty Peruskaupungin ja liikelaitosten tulos ilman sisäisiä eriä otsikon alla olevilla sarakkeilla. Sisäisillä erillä tarkoitetaan kaikkien kaupungin yksiköiden välisiä myynti ja ostotapahtumia sekä niistä aiheutuvia yksiköiden tuloja ja menoja, jotka ovat mukana talousarvion toteumaluvuissa. Liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista on 54,8 prosenttia, josta 65,0 prosenttia on Sähkölaitoksen osuus. Liikelaitosten tuotoista 96,0 prosenttia on myyntituottoja, jotka muodostavat 83,4 prosenttia koko kaupungin myyntituotoissa. Sähkölaitoksen osuus liikelaitosten 251,0 milj. euron myyntituotoista on 170,1 milj. euroa. Tampereen Veden myyntituottojen 36,7 milj. euroa osuus on 11,8 prosenttia koko kaupungin myyntituotoista. Kaupungin vuokratuotoista 29,6 prosenttia on Tampereen tilakeskuksen vuokratuottoja. Peruskaupungin vuokratuotot kertyvät lähinnä maa alueiden vuokrista. Liikelaitosten osuus kaupungin kuluista on 28,2 prosenttia, josta Sähkölaitoksen osuus on 40,2 prosenttia. Kulujen analysoinnissa on huomioitu Valmistus omaan käyttöön erä. Erityisesti Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden tiliryhmässä liikelaitosten osuus on merkittävä. Kyseisen tiliryhmän kuluista 85 prosenttia koostuu liikelaitosten osalta, näistä 73,5 prosenttia on Sähkölaitoksen osuutta. Sähkölaitoksen polttoaineiden ostot olivat tilikaudella 108,7 milj. euroa. Liikelaitosten henkilöstökulut ovat 22,0 prosenttia koko kaupungin henkilöstökuluista. Palvelujen ostoista liikelaitosten osuus on 14 prosenttia. Koko kaupungin vuokrakuluista 60,1 prosenttia on liikelaitosten vuokrakuluja, mistä 43,1 prosenttia on Tampereen tilakeskuksen vuokrakuluja. Verotulot ja valtionosuudet kirjataan kaupungin yhteisiin eriin, jotka raportoidaan peruskaupungin luvuissa. Rahoitustuotot ja kulut ovat pääasiassa kaupungin yhteisten erien tuottoja ja kuluja. Liikelaitosten korvaus peruspääomasta ja korkokulut kunnalta ilmenevät liikelaitosten talousarvion toteumaluvuista. Suunnitelman mukaisista poistoista liikelaitosten osuus on 57,4 prosenttia, josta Tampereen tilakeskuksen poistoja on 24,5 milj. euroa eli 46,2 prosenttia. Tampereen Sähkölaitoksen poistot ovat 10,6 milj. euroa ja Tampereen Veden 7,9 milj. euroa.

62 Laskelmaosa 62 Investointien toteumavertailu Konsernihallinnolle kuuluvia investointeja olivat koko konsernin toimintaan liittyvät tietojärjestelmäinvestoinnit sekä ne osakkeiden ja osuuksien investoinnit, jotka eivät kuuluneet liikelaitoksille. Ydinprosesseista Kaupunkiympäristön kehittämisellä oli normaaliin tapaan merkittäviä infrarakentamisen investointeja. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessille kirjattiin yksi muihin pitkävaikutteisiin menoihin kohdistuva investointiavustus. Terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisen ydinprosessilla toteutettiin vuosittaisia vammaispalveluiden kalustoinvestointeja Vuonna 2008 tuottajien investoinnit olivat sitovia. Erikseen talousarviossa määritellyt suuret kertaluontoiset investoinnit, kuten ensikertainen kalustaminen oli sitovaa hankkeittain. Tuottajien investoinnit ja poikkeamat sekä niiden perustelut esitetään talousarvion toteutumisvertailun yhteydessä. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin investoinneissa oli sitovaa investointien yhteissumma. Liikelaitosten investoinnit eivät ole sitovia lukuun ottamatta tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja, joiden vuotuiset määrärahat ovat sitovia hanketasolla. Investointimenot olivat yhteensä 227,9 milj. euroa. Tilaajan, konsernihallinnon ja tuottajien osuus investoinneista oli 119,0 milj. euroa ja liikelaitosten investointien osuus oli 108,9 milj. euroa. Aineettomat hyödykkeet Vuonna 2008 aineettomien hyödykkeiden ryhmään tehtiin on tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksia ja valmistusarvoja koskevia investointeja sekä muiden pitkävaikutteisten menojen investointeja. Tehdyillä konsernitason tieto ja viestintätekniikkainvestoinneilla (tvt investoinnit) kehitettiin sekä palvelutuotannon prosesseja että tuki ja hallintoprosesseja. Konsernitason tvt kokonaisuudessa merkittävimmät investoinnit tietohallinto teki intranet portaali Looraan, dokumenttienhallintajärjestelmä Donnaan, palvelukeskeisen tvtarkkitehtuurin pohjatyöhön ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Hyvinvointipalvelujen tvt kokonaisuuteen tehtiin merkittäviä investointeja myös vuonna Sosiaali ja terveystoimen tvt toimintaympäristön kehitystyötä jatkettiin useilla investointiprojekteilla. Kasvatus ja opetustoimen tvt toimintaympäristöä parannettiin muun muassa oppilashallintajärjestelmää kehittämällä. Hyvin edennyttä kirjaston tvt toimintaympäristön kehittämistä jatkettiin. Vuodelta 2007 jatkui joukkoliikenteen maksujärjestelmän kehittämisprojekti, joka tehostaa sekä tilaajan että liikennelaitoksen ja yksityisten liikennöitsijöiden toimintaa. Lisäksi se tuo joukkoliikenteen asiakkaille uusia lipputuotteita ja palveluja kuten verkkomaksamisen. Projektien aikatauluhaasteista johtuen vuoden 2008 käyttämättä jääneistä tvt investoinneista budjetoitiin uudelleen 1,0 milj. euroa vuodelle Tietotekniikkakeskuksen 1,6 milj. euron investoinnit koostuivat tietokantalisensseistä ja Kahva käyttöoikeuksienhallintajärjestelmän ohjelmistolisensseistä. Tampereen Vesi kohdisti keskuspuhdistamon suunnittelupalkkioita pitkävaikutteisiin menoihin 0,2 milj. euroa. Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueita hankittiin 11,6 milj. eurolla, joita vastaavia pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 53,1 milj. euroa. Maa alueiden tasearvon ylittävät myyntitulot kirjattiin käyttötalouteen myyntivoittoina. Kaupunki hankki omistukseensa maa alueita yhteensä noin 62,4 hehtaaria, johon sisältyy Kangasalan kunnalta Ojalan itäpuolelta ostettu 53 hehtaaria, joka muuttui vuoden vaihtuessa Tampereen alueeksi. Vuoden aikana tehtiin kuusi ostokauppaa ja neljä vaihtoa. Muita luovutuksia saatiin korvauksetta viisi kpl. Lielahdessa ostettiin rakennuksineen autoliikkeen 1,1 hehtaarin tontti, joka oli suurimmaksi osaksi yleiskaavan mukaista katualuetta. Ratinan kaavan toteuttamiseksi ostettiin Pelastusarmeijan hoitokoti. Arvoltaan suurimmat luovutukset olivat Ratinan etelärannan asuntotontit sekä Ratinan liikekeskuksen tontti, Tullin alueen ja Yliopiston rinteen liiketontit sekä Linnainmaan päivittäistavarakaupan tontti. Yhdessä tilakeskuksen kanssa toteutettiin Marian sairaalan kiinteistökauppa. Luovutusten yhteismäärä oli 23,38 hehtaaria.

63 Laskelmaosa 63 Rakennukset ja rakennelmat Rakennuksien ja rakennelmien käyttöomaisuusluokan investointeja olivat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit sekä sähkölaitoksen tuotantorakennus ja rakennelmainvestoinnit. Tilakeskus investoi talonrakentamiseen kaikkiaan 67,5 milj. euroa. Varsinaisten talonrakennusinvestointien osuus oli 49,8 milj. euroa. Tämän lisäksi tilakeskukselle siirtyi sähkölaitokselta ja kaupungin muilta toimijoilta rakennuksia 15,0 milj. euron arvosta (kirjanpitoarvo) ja Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä 2,7 milj. euron arvosta. Varsinaisen talonrakentamisen kokonaismäärärahasta 28,4 prosenttia eli 14,2 milj. euroa käytettiin päivähoidon ja perusopetuksen hankkeisiin. Suurimmat olivat Nekalan koulun perusparannuksen jatkaminen, Sammon koulun laajennus sekä Hatanpään koulun tilatarpeet ja Hatanpään lukio. Toisen asteen koulutuksen hankkeista jatkui Tampereen kauppaoppilaitos. Kulttuuri ja vapaa aikapalveluihin kuuluva Taidekeskus Mältinrannan kehittäminen valmistui vuoden 2008 aikana. Sosiaali ja terveyspalveluiden hankkeisiin käytettiin 25,8 prosenttia eli 12,9 milj. euroa. Koukkuniemen ravinto ja huoltokeskus valmistui kuluvana vuonna ja Hatanpään kantasairaalan varsinainen perusparannustyö aloitettiin. Talonrakennuksen investointimäärärahasta käytettiin 8,4 milj. euroa liikelaitosten ja sijoituskiinteistöjen hankkeisiin, jotka ovat pääasiassa toimintaedellytyksiä parantavia rationalisointi investointeja. Hankkeista merkittävin oli loppuvuodesta valmistunut linja autoaseman perusparannus. Talonrakentamisen painopistettä pyrittiin siirtämään yhä enemmän olemassa olevan rakennuskannan korjausvelan pienentämiseen ja siten toimintaedellytysten varmistamiseen. Vuonna 2008 tilakeskuksen talonrakennushankkeisiin jaksotettiin kirjanpidossa investointien valtionosuuksia ja avustuksia 1,8 milj. euroa. Pyynikin sairaalarakennuksen ja Kiramonkadun kiinteistön realisoinneista saatiin yhteensä 1,3 milj. euron myyntitulo. Sähkölaitoksen rakennuksien ja rakennelmien merkittävimmät toteutuneet investoinnit olivat Naistenlahden turve /puuaseman perusparannus 1,5 milj. euroa, Nekalan öljysäiliön perusparannus 0,6 milj. euroa sekä Ratinan sähkötalon rakennustyöt ja Ratinan muuntajatornin muutostyöt 0,1 milj. euroa. Sähkölaitoksen taseessa olevat rakennukset siirrettiin Tilakeskuksen hallintaan ennen tehtyä liiketoiminnan kauppaa, jossa Sähkölaitoksen toiminta myytiin uusille yhtiöille. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden käyttöomaisuusluokan suurimpia investointikohteita olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikkalaitteiden rakentamisinvestoinnit, hyvinvointipalveluiden tuottajien liikunta ja virkistysalueiden rakentamishankkeet sekä hoitolaitoslaitteiden hankinnat. Liikelaitoksista Sähkölaitos sekä Tampereen Veden tekivät suuria verkostoinvestointeja Kaupunkiympäristön kehittämisen liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytettiin 38,8 milj. euroa, josta suunnittelun osuus oli 3,8 milj. euroa. Toteumat sisältävät strategisten projektien Ratinan ja Vuoreksen liikenneväylien ja viheralueiden rakentamisinvestointien toteutuksen. Liikenneväylien rakentamisinvestoinnit olivat yhteensä 31,2 milj. euroa. Merkittävimmät uudet rakennusalueet olivat Vuoreksen puistokatu Vuoreksessa, Särkijärven eritasoliittymän rakentamisen aloittaminen Lahdesjärvellä, Kalmari Härmälässä, Ratapihankatu Tullin alueella ja Ratina. Lielahdessa Enquistinkadulle rakennettiin toinen ajorata. Tampereen valtatielle valmistui joukkoliikennekaista. Katusaneerauksia toteutettiin aluekokonaisuuksittain, joita olivat esimerkiksi Kalkun, Myllypuron, Niemen ja Ruotulan alueet. Kevyen liikenteen kohteita rakennettiin esimerkiksi Puutarhakadulla ja Hatanpäänkadulla. Lisäksi useiden kohteiden päällysteitä parannettiin. Siltahankkeista merkittävin oli henkilöratapihan alittavan Matkakeskustunnelin rakennustöiden valmistuminen. Muita siltakohteita olivat Läntisen kehän rakentamiseen liittyneet sillanrakennustyöt. Viheralueiden peruskorjauksiin ja uudisrakentamiskohteisiin käytettiin 3,0 milj. euroa. Korjauskohteista merkittävin oli Litukanpuiston ja Koskipuiston parantaminen sekä uudiskohteista Muulanpuiston ja Hupakonojanpuiston rakentaminen. Telematiikkainvestointeihin käytettiin 0,8 milj. euroa. Uusia liikennevaloja rakennettiin Hämeenpuistoon ja Pirkankadulle. Muita investointeja olivat reaaliaikaisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Liikuntapalveluiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrärahalla järjestettiin isoja kansainvälisiä tapahtumia ja kunnostettiin palloilukenttiä, uimarantoja ja ulkoilureittejä. Merkittävimpiä kohteita olivat Tampereen stadionin kenttäpinnoite, 0,3 milj. euroa, katsomorakenteet 1,0 milj. euroa sekä EYOF 2009 kilpailujen valmistelutyöt 0,2 milj. euroa. Sähkölaitos teki kaukolämpö ja maakaasuverkkoinvestointeja 6,7 milj. eurolla. Sähkölaitoksen liiketoiminnan myynnin

64 Laskelmaosa 64 yhteydessä kiinteät rakenteet ja laitteet myytiin uusille yhtiöille. Tampereen Veden 5,7 milj. euron kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneista käytettiin vesijohtoverkon rakentamiseen 3,0 milj. euroa ja 2,2 milj. euroa viemäriverkon rakentamiseen. Jätevesi ja vedenkäsittelylaitosten hankkeisiin käytettiin 0,5 milj. euroa. Keskeneräisiin hankintoihin jäi 4,4 milj. euroa, josta suuri osa kohdistuu Vuoreksen ja Ikean alueen keskeneräisiin verkostoprojekteihin. Koneet ja kalusto Kaupungille hankittiin kalustoa yhteensä 18,5 milj. eurolla. Liikelaitosten kalustoinvestoinnit olivat 10,2 milj. euroa ja hyvinvointipalveluiden tuottajien osuus oli 8,2 milj. euroa. Kulttuuri ja vapaa aikapalveluissa merkittävimmät koneiden ja kaluston hankinnat olivat Vapriikin Innovaatio näyttelyn kalusteet 0,2 milj. euroa, Hervannan jäähallin kaukalot 0,1 milj. euroa, jäänhoitokone 0,1 milj. euroa ja latukone 0,1 milj. euroa. Lisäksi määrärahoilla kalustettiin Nekalan kirjaston tilat sekä uusi nuorisotila. Päivähoidon uusiin Irjalan ja Pääskysen päiväkoteihin hankittiin kalusteita, koneita ja toimintavälineitä 0,3 milj. eurolla. Perusopetuksen Sammon koulun ensikertaiseen kalustamiseen käytettiin 0,4 milj. euroa, Hatanpään koulun ensikertaiseen kalustamiseen 0,2 milj. euroa sekä Nekalan koulun ensikertaiseen kalustamiseen 0,3 milj. euroa. Eri kouluje pienten hankkeiden kalustamiseen käytettiin 0,1 milj. euroa. Lisäksi perusopetuksen kouluille hankittiin kalustoa 0,1 milj. eurolla lähinnä teknisen työn opetuskäyttöön. Toisen asteen koulutukseen hankittiin koneita ja kalustoa 1,6 milj. eurolla. Lukioiden kahden ruokasalin kalusto uusittiin, Messukylän lukion kirjastotila muutettiin luokkatilaksi, Kaarilan lukion juhlasaliin hankittiin valaistus ja äänentoistolaitteet ja Hatanpään lukioon kuntosalilaitteet. Ammattiopiston suurimmat hankinnat olivat Santalahdentien kiinteistön ensikertainen kalustaminen sekä metsäkoneiden hankinta. Avopalveluissa investointeihin varattuja määrärahoja käytettiin suun terveydenhuollon erikoisyksikön kalustukseen 0,6 milj. euroa sekä sairaala ja terveydenhuoltolaitteiden hankintaan 0,4 milj. euroa. Kotihoidon mobiililaitteiden hankinta 0,2 milj. euroa jäi toteutumatta, koska ne vuokrattiin. Keskusäitiysneuvolan investointeihin budjetoitu 0,07 milj. euron ultraäänilaite hankittiin erikoissairaanhoidon tuotantoalueelta. Erikoissairaanhoidossa käytettiin koneiden ja kaluston hankintaan yhteensä 1,5 milj. euroa. Suurin yksittäinen hankinta oli CT 64 leikelaite kuvantamiseen, mihin käytettiin 0,7 milj. euroa. Hatanpään B siiven ensikertainen kalustaminen siirtyi pääosin vuodelle 2009, ja investoinnista jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa, joka uudelleen budjetoitiin vuodelle Tampereen kaupungin liikennelaitokselle hankittiin 10 uutta jäähdytysilmastoitua teli linja autoa ja yksi käytetty pienoisbussi. Kaikki uudet autot täyttävät tiukat EEV ympäristövaatimukset. Linja autokaluston investoinnit olivat 2,5 milj. euroa. Lisäksi rahastus ja tilitysjärjestelmän laitteita hankittiin 0,1 milj eurolla. Aluepelastuslaitos saattoi loppuun vuonna 2007 aloitettujen 7 sammutusauton hankinnat ja sairaankuljetusautojen hankinnat. Näihin saatiin rahoitusosuuksia yhteensä 0,2 milj. euroa. Uusia tarkastusautoja hankittiin 18 kappaletta ja johtoautoja 5 kappaletta. Kolmen vuonna 2009 valmistuvan sairaankuljetusauton hankinnat käynnistettiin Lisäksi hankittiin mm. kaksi ilmatyynyalusta, käytettyjä sammutusautoja, lämpökameroita, savusukellujärjestelmä sekä letkunhuoltolaitteisto. Yhteensä kalustohankintoja tehtiin 2,7 milj. eurolla ja ajoneuvoja myytiin 0,3 milj. eurolla. Auto ja konekeskus hankki vuonna 2008 yhdeksän kuormaautoa, neljä traktoria, yhden kaivuukoneen, viisi täryjyrää, neljä pakettiautoa sekä useita pienempiä koneita ja laitteita. Hankintojen yhteisarvo oli 1,5 milj. euroa. Käytettyjä koneita myytiin 0,3 milj. eurolla. Tietotekniikkakeskus hankki tietokonelaitteita 0,9 milj. eurolla. Tampereen Ateria liikelaitoksen investoinnit koneisiin ja kalustoon olivat 1,2 miljoonaa euroa, josta 1,1 miljoonaa euroa kohdistui Koukkuniemen uuden ravintokeskuksen, Koukun Helmen, ensikertaiseen kalustamiseen ja ruoankuljetusvaunujen hankintaan.

65 Laskelmaosa 65 Muut aineelliset hyödykkeet Muiden aineellisten hyödykkeiden investointimäärärahoja käytettiin taideteosten hankintaan museotoimelle sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. Lisäksi määrärahaa käytettiin historiallisiin esinekokoelmiin. Yhteensä hankintoihin käytettiin 0,2 milj. euroa. Vuonna 2008 taidekokoelmiin ostettiin yhteensä 183 teosta, näistä 17 museokokoelmaan ja loput kaupungin taidekokoelmaan. Vuoden lopussa taidekokoelmien kokonaismäärä oli Tilaustyönä toteutettiin yksi teos, kaksiosainen maalaus Poimintoja, joka sijoitettiin Koukkuniemen ravintokeskuksen uudisrakennuksen ravintolaan. Merkittävin museokokoelman yksittäishankinta oli veistosinstallaatio Absurdistan. Lukumääräisesti hankintojen määrä oli edellisvuotta suurempi, mikä selittyy ensi sijassa siten, että nyt ostettiin suuria piirrossarjoja. Historiallisten esinekokoelmien hankintamäärärahalla ostettiin 570 esinettä, merkittävin hankinnoista oli 220 intialaisen tekstiilin kokoelma, johon liittyy tekstiilien valmistusta ja käyttöä esittelevä laaja valokuva aineisto. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien hankintaan kaupunginhallituksen käyttöön oli vuonna 2008 varattu määrärahaa yhteensä 6,9 milj. euroa. Tampereen Pysäköintalo Oy:n Hämpin Parkin rakentamiseen, muiden osakkeiden ja osuuksien ostoon oli varattu yhteensä 4,7 milj. euroa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin peruspääoman korotukseen 2,2 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin Tampereen Pysäköintitalo Oy:n oman pääoman rahastoon Hämpin Parkin suunnitteluun 2,0 milj. euroa, Tampereen seudun kasvurahasto Tasku Ky:n ja Tamseed Ky:n osakassopimuksien mukaisiin pääomasijoituksiin yhteensä 0,4 milj. euroa sekä muiden osakkeiden ostoon 0,1 milj. euroa. Asuntotoimen asunto osakkeita luovutettiin apporttiomaisuutena Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle 5,7 milj. eurolla. Vastaavalla summalla merkittiin yhtiön osakkeita. Tammerkosken Energia Oy:n osakkeisiin sijoitettiin 46 milj. euroa. Osakkeiden arvon vähennyksinä näkyvät Tasku Ky:n pääomapalautus 1,0 milj. euroa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin peruspääoman palautus 1,9 milj. euroa sekä Pirkanmaan sosiaalipalvelujen lakkauttaminen 0,7 milj. euroa. Strategisten aluehankkeiden investoinnit Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessissa oli vuonna 2008 varauduttu strategisten aluehankkeiden Ratinan 2,0 milj. euroa ja Vuoreksen 8,0 milj. euroa investointeihin yhteensä 10,0 milj. eurolla. Ratinan osalta investoinnit toteutuivat suunnitellusti. Vuoreksen investoinnit siirtyivät pääosin seuraavalle vuodelle, koska erilaiset valitukset lykkäsivät hankkeiden aloittamista. Liikelaitokset olivat varautuneet energia ja vesihuoltoverkkojen rakentamiseen alueilla 3,6 milj. eurolla. Ratinassa suunnitellut investoinnit toteutuivat, mutta Vuoreksessa osin siirtyivät tuleville vuosille. Ratinassa Tilakeskus sai valmiiksi Linja autoaseman peruskorjauksen, jonka arvo oli 5,1 milj. euroa. Strategisten aluehankkeiden investointeihin käytettiin koko kaupungissa yhteensä 10,0 milj. euroa, josta Ratinan osuus oli 7,4 milj. euroa ja Vuoreksen osuus oli 2,6 milj. euroa.

66 Laskelmaosa 66 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa ja vesialueet Liittymismaksut (ei palautettavat) Rakennukset ja rakennelmat Asuinrakennukset Hallinto ja laitosrakennukset Tehdas ja tuotantorakennukset Vapaa ajan rakennukset Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Muut maa ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Kaukolämpöverkko Puhelinverkko, keskusas. ja alakesk Maakaasuverkko Sähkö, vesi yms. laitosten laitos koneet ja laitteet Kiinteät nosto ja siirtolaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö ja pakettiautot Linja ja kuorma autot Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Arvo ja taide esineet Ennakkomaksut aineellisista hyöd Keskeneräiset hankinnat Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Tietokonelaitteet Kuljetusvälineet Osakkeet ja osuudet Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet kuntayhtymissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot

67 Laskelmaosa 67 Rahoituslaskelman toteumavertailu Peruskaupunki Ilman rahastoja ja liiketoimintaa Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , ,62 Satunnaiset erät ,43 0, ,43 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , , , , , , , ,62 Investointien rahavirta Investointimenot , , , , ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , , , , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,62 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , , , , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,00 0, , , , , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , ,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,44 0, ,44 0,00 0, , , , ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,61 0, ,61 0,00 0,00 Vaihto omaisuuden muutos 9 180,41 0, ,41 0,00 0,00 Saamisten muutos ,76 0, ,76 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos ,15 0, ,15 0,00 0, ,59 0, ,59 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta , , , , ,00 Rahavarojen muutos , , , , ,62

68 Laskelmaosa 68 Rahoituslaskelman toteutuminen Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 61,4 milj. euroa talousarviota parempana. Toiminnan rahavirta ylitti talousarvion 58,0 milj. eurolla ja investointien rahavirta 3,4 milj. eurolla. Sen sijaan rahoituksen rahavirta toteutui 49,6 milj. euroa talousarviota heikompana. Rahavarojen muutos oli näin 11,8 milj. euroa talousarviota parempi. Toiminnan rahavirran talousarviota parempi toteuma johtui 44,2 milj. euroa talousarviota parempana toteutuneesta vuosikatteesta, jonka muodostumista on käsitelty edellä tuloslaskelman toteutumisvertailussa. Satunnaisista eristä aiheutuva 52,7 milj. euron ylitys talousarvioon nähden johtui puretun Tampereen Sähkölaitos liikelaitoksen käyttöpääoman myynnistä Sähkölaitos tytäryhtiökonsernille. Tulorahoituksen korjauserät toteutuivat talousarviota huomattavasti heikompana talousarviota suurempien pysyvien vastaavien luovutusvoittojen toteuman vuoksi. Tasearvon ylittävistä myyntivoitoista maa alueiden myyntivoitot toteutuivat 36,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina. Investointien talousarvion ylittyminen selittyy pitkälti Sähkölaitoksen yhtiöittämisellä, joka näkyy 46,0 milj. euron investointina Sähkölaitos konsernin emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Investointien rahavirrassa investoinnit ylittivät talousarvion 32,7 milj. eurolla. Rahoitusosuudet toteutuivat talousarviota 0,4 milj. euroa pienempinä. Merkittävin vaikutus rahoituslaskelmaan toteutui antolainojen muutoksissa. Antolainoja myönnettiin 235,3 milj. euroa talousarviota enemmän ja lyhennyksiä taas saatiin 59,1 milj. euroa talousarviota enemmän. Käytännössä nämä muutokset olivat seurausta Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä. Sähkölaitos konsernille myönnettiin 243,0 milj. euron laina ja vastaavasti liikelaitokselle myönnetyn lainan purkamisesta aiheutui yhteensä 60,2 milj. euron antolainojen lyhennykset Sähkölaitokselta. Lainakannan muutoksissa merkittävin poikkeama talousarvioon toteutui pitkäaikaisten lainojen lisäyksissä, jotka jäivät 29,2 milj. euroa talousarviota pienemmiksi. Lainanottovaltuudet kuluneelle vuodelle olivat yhteensä 59,0 milj. euroa, josta käytettiin ainoastaan 20,1 milj. euroa. Loppuosa pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä syntyi Sähkölaitos liikelaitoksen pankkilainan siirtymisestä konsernihallinnon vastattavaksi liikelaitoksen purkamisen yhteydessä. Kaupungin ilman liiketoimintaa ja rahastoja lainakanta kasvoi kokonaisuudessaan 8,2 milj. euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 34,5 milj. euron kasvuun lainakannassa. Ilman kaupungin sisäistä Sähkölaitoksen lainasiirtoa lainakanta pieneni 1,6 milj. euroa. Muissa maksuvalmiuden muutoksissa näkyy Sähkölaitoksen yhtiöittämisen vaikutukset voimakkaina. Tilikauden rahavarojen pieneneminen 40,2 milj. eurolla aiheutui rahoitusarvopapereiden vähentämisestä kaupungin taseessa. Rahat ja pankkisaamiset kasvoivat 5,1 milj. eurolla.

69 Laskelmaosa 69 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Talousarvion toteutuminen Peruskaupunki Liikelaitokset ja rahastot tuslaskelmat yhteensä ja kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelman. Kokonaistarkastelu Kaupunki Toiminnan rahavirta Vuosikate , , ,21 Satunnaiset erät , , ,32 Tulorahoituksen korjauserät , , , , , ,58 Investointien rahavirta Investointimenot , , ,94 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,63 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , , , ,24 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,82 Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , , ,31 Antolainasaamisten vähennykset , , , , , ,24 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,76 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , ,76 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , , , ,32 Oman pääoman muutokset 0, ,72 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,61 0, ,61 Vaihto omaisuuden muutos 9 180, , ,03 Saamisten muutos , , ,85 Korottomien velkojen muutos , , , , , ,95 Rahoituksen rahavirta , , ,61 Rahavarojen muutos , , ,79 Rahavarat , , ,46 Rahavarat , , , , , ,79 Liikelaitosten vaikutuksen analysointi Liikelaitosten vaikutusta kaupungin toiminnan rahoitukseen kuvataan edellä vertailulaskelmassa, joka sisältää talousarvion toteumavertailun rahoituslaskelman, liikelaitosten rahoi

70 Strategiaosa 70 STRATEGIAOSA Kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen kaupunkistrategian Strategiassa kriittisiksi menestystekijöiksi määriteltiin laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne, osaaminen ja luovuus, uudistuva johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä vakaa talous. Kriittiset menestystekijät jäsennettiin kaupungin kolmen johtamisnäkökulman vaikuttavuus, resurssit sekä prosessit ja rakenteet mukaisesti. Jokaiselle menestystekijälle asetettiin valtuustokaudelle strategisia painopisteitä ja niille tavoitteita. Valtuustokauden tavoitteet konkretisoidaan vuosittain talousarvion toiminnallisiksi tavoitteiksi. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2008 talousarviossa 58 kaupunkistrategiaa toteuttavaa ja valtuustoon nähden sitovaa toiminnallista tavoitetta. Kuntalain muutoksen myötä myös liikelaitoksille asetettiin talousarviossa valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitoksille asetettiin 3 yleistä ja yhteistä sekä 24 liikelaitoskohtaista vuositavoitetta. Pormestari vastuutti talousarvion toiminnalliset tavoitteet konsernihallinnon johtoryhmään ja pormestarin suoraan alaisuuteen kuuluville viranhaltijoille ja apulaispormestareille sekä liikelaitosten osalta niiden toimitusjohtajille. Tavoitteiden toteutumisesta raportoitiin kolmannesvuosittain konsernin johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle strategiaraportin muodossa. Poikkeuksen muodostivat liikelaitosten kolme yhteistä tavoitetta, joiden toteutumisesta raportoitiin vain vuoden viimeisessä strategiaraportissa. Tammijoulukuun 2008 strategiaraportti annettiin kaupunginvaltuustolle tiedoksi helmikuussa Toiminnallisten tavoitteiden toteutumat ovat lisäksi osa tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Suuri osa toiminnallisista vuositavoitteista toteutui suunnitellulla tavalla. Tavoitteista 64 (78 prosenttia) saavutettiin kokonaan. Osittain saavuttamatta jäi 5 tavoitetta (6 prosenttia) ja kokonaan saavuttamatta jäi 13 tavoitetta (16 prosenttia). Luvuissa on huomioitu kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet (58) ja liikelaitoskohtaiset tavoitteet (24). Tavoitteista saavuttamatta jäivät muun muassa päivystysaseman odotusaikojen lyheneminen, omakoti, rivi ja kaupunkipienkerrostalojen osuuden lisääminen vuosittain kaavoitettavasta asuinkerrosalasta, lyhytaikaisten sijaisten määrän väheneminen 50 prosentilla, kaupungin ja liikelaitokset käsittävän nettomenojen kasvun pysyminen asetetuissa rajoissa sekä tilakeskuksen tavoite tilankäytön tehostamisesta. Tarkastuslautakunta esitti antamassaan arviointikertomuksessa toiveen, että strategiaraportin tai tilinpäätöksen yhteydessä esitetään valtuustolle ja kuntalaisille kokonaisnäkemys siitä, miten kaupunkistrategian valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet ovat konsernijohdon näkemyksen mukaan toteutumassa. Kaupunginvaltuuston tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen antaman vastauksen johdosta käyttöön otetun toimintatavan mukaisesti tammi joulukuun 2008 strategiaraportissa arvioitiin myös valtuustokauden painopisteiden ja tavoitteiden toteutumista. Strategiaosassa on esitetty vuoden 2008 toiminnallisten tavoitteiden toteutumat kriittisten menestystekijöiden uudistuva johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja vakaa talous osalta. Kriittisiin menestystekijöihin laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne sekä osaaminen ja luovuus liittyvät vuositavoitteet ja niiden toteutumat on esitetty kunkin ydinprosessin osalta tilaajaosassa. Liikelaitosten toiminnallisten vuositavoitteiden toteutumat on esitetty liikelaitosten erillistilinpäätöksissä.

71 Strategiaosa 71 Vuositavoitteiden toteuma Uudistuva johtaminen Tavoite: Pormestarimallin arviointi ja päätökset vuonna 2009 toteutettavasta pormestarijärjestelmästä on tehty. Mittari: Valtuuston päätös vuonna 2009 toteutettavasta pormestarijärjestelmästä Toteuma: Luottamushenkilö ja virkamiesjohdolle tehtiin joulukuussa 2007 kysely pormestarimallista. Kyselyssä arvioitiin pormestarimallin toimivuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, pormestarin valintatapaa, pormestarin ja muiden toimijoiden työnjakoa sekä apulaispormestarijärjestelmää. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen vuonna 2009 toteutettavasta pormestarimallista. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelmaa ja kaupungin toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan. Mittari: Kunta ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksen tilanne Toteuma: Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman keskeiset käynnissä olevat hankkeet ovat rakennemallityö 2030, ilmastostrategia, asuntopoliittinen ohjelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Rakennemalli valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Muiden keskeisten yhdyskuntarakenteen hankkeiden aikataulu on sovitettu yhteen rakennemallin aikataulun kanssa. Seudun palveluverkkosuunnitelma valmistui marraskuussa 2008, ja siinä ehdotettuja toimenpiteitä toteutetaan seudullisissa työryhmissä kuntien investointi ja kaavoitussuunnitelmien pohjalta. Kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät vuoden 2008 aikana sopimuksen perusopetuksen kustannusten korvaamisesta yli kuntarajojen sekä sopimuksen päivähoidon seudullisesta yhteistoiminnasta. Alueellisen työterveyshuollon perustamiseen tähtäävä hanke päätettiin vuoden 2008 lopussa, koska selvitykset osoittivat yhteisen työterveyshuollon perustamisedellytykset pieniksi lyhyellä aikavälillä. Tampereen kaupungin toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä purettiin vuonna Kehitysvammaisten laitoshoito (myös kuntoutusneuvola) siirtyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, ja avohuolto peruskunnille. Tampereelle siirtyi myös Kuusikon perhekuntoutuskeskus. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Oman tuotannon asema monituottajamallissa on arvioitu ja kehittämislinjaukset tehty omistajan näkökulmasta. Mittari: Kaupunginhallituksen hyväksymä omistajapoliittinen linjaus Toteuma: Omistajapoliittisia linjauksia on tehty vaiheittain. Oman tuotannon asema on arvioitava toimiala tai toimintokohtaisesti. Liikennelaitoksen oman tuotannon asemaa on arvioitu, Tampereen logistiikan osalta alustava selvitys on valmistunut ja Tilakeskuksen toiminnoille on asetettu tavoitteet oman tuotannon osuudesta. Hyvinvointipalvelujen osalta arviointityö on vasta käynnistymässä kaupunginvaltuuston päätettyä kesäkuussa hyvinvointipalvelujen konserniohjauksen organisoinnista. Arviointi toteutetaan vuoden 2009 aikana. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu.

72 Strategiaosa 72 Tavoite: Palvelujen hankintasuunnitelmat toimivat lautakuntien strategisen johtamisen välineinä. Mittari: Valtuuston suorittama arviointi ja ulkopuolinen arviointi Toteuma: Tilaajalautakuntien piti arvioida hankintasuunnitelmien roolia strategisen johtamisen välineinä lokamarraskuussa 2008 tehtävän palvelusopimuksia koskevan itsearvioinnin yhteydessä. Tämän vuoksi hankintasuunnitelmia ei ollut tarkoituksenmukaista toistamiseen arvioida valtuuston tai ulkopuolisen tahon toimesta. Kyselyn vastausprosentti jäi kuitenkin niin alhaiseksi, ettei sen pohjalta voida tehdä johtopäätöksiä. Käytännössä lautakuntien palvelujen hankintaa on tehty suunnitelmien linjausten mukaisesti. Suunnitelmissa esitetyt tavoitteet ovat pääosin sisältyneet palvelusopimuksiin. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kotitori hankkeessa valmisteltavalla palveluintegraattorilla on edellytykset aloittaa toimintansa vanhusten kotona asumista tukevien palvelujen välittäjänä vuoden 2009 alussa. Mittari: Valmistelutilanne Toteuma: Kotitori hanke kehittää Tampereen kaupungille tilaaja tuottaja mallin sovellusta ikäihmisten kotona asumista tukeviin palveluihin. Palveluintegraattorimallissa nivotaan eri palveluntuottajia asiakkaan ja tilaajan tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi. Kaupunginhallitus käynnisti palveluintegraattorin kilpailutuksen neuvottelumenettelyllä kesäkuussa Määräaikaan mennessä mielenkiintonsa ilmaisi viisi tahoa, joista neuvotteluja on jatkettu kaikkien hankintailmoituksessa todetut ehdot täyttävien tahojen kanssa. Lopullinen tarjouspyyntö on julkaistu Hankintapäätös tehdään alkuvuodesta 2009 ja integraattorin toiminnan on suunniteltu käynnistyvän elokuussa Pormestarin arvio: Tavoite tullaan saavuttamaan, vaikkakaan ei suunnitellussa aikataulussa. Tavoite: Palvelusopimuksissa on laatumittarit ja ne tukevat palvelujen hankintaa. Mittari: Lautakuntien itsearviointi palvelusopimuksista Toteuma: Palvelusopimusten arvioinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin maaliskuussa 2008 sähköisenä kyselynä tilaajalautakunnille, osalle johtokuntia sekä tilaajan ja tuottajan sopimusvalmistelusta vastaaville virkamiehille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 114 henkilöä, ja vastausprosentti oli 36. Vastaajista ¾ piti vuoden 2008 palvelusopimuksia selkeinä. Loka marraskuussa toteutettiin kyselyn toinen vaihe, jossa oli tarkoitus keskittyä siihen, miten hyvin sopimusten laatumittarit tukevat palvelujen hankintaa tilaajalautakuntien näkökulmasta Kyselyn toisen vaiheen vastausprosentti jäi niin alhaiseksi, ettei sen pohjalta voida tehdä johtopäätöksiä. Ensimmäisen kyselyvaiheen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että sopimusten laatutaulukon katsottiin edistävän palvelujen kehittämistä. Sopimusohjauksen kokonaisuutena nähtiin olevan vielä kehittymässä. Nykyistä sopimusten laatimistapaa ei vielä osattu arvioida. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

73 Strategiaosa 73 Tavoite: Päätökset hyvinvointipalvelujen uudesta tuotanto organisaatiosta on tehty. Mittari: Valtuuston päätös Toteuma: Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet johtosäännöt Hyvinvointipalveluiden tuotanto organisaatiota madallettiin siten, että palvelutuotantojohtajien vakanssit lakkautettiin ja hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikkö päätettiin hajauttaa tuotantoalueille ja konsernihallintoon. Muutos merkitsee tuotantoalueiden ja niitä johtavien johtokuntien aseman vahvistamista. Hyvinvointipalvelujen tuotantoaluerakenteeseen ei suunnittelujaoston linjauksen mukaisesti ole tässä vaiheessa tehty muutoksia. Mahdolliset muutokset toteutetaan vuonna Vuoden 2009 talousarviossa velvoitettiin lisäksi selvittämään oman erikoissairaanhoidon tulevaisuuden organisaatiomalli vuoden 2009 aikana. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Hyvinvointipalveluiden konserniohjausta vahvistettiin samassa yhteydessä perustamalla konsernihallintoon hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajan tehtävä. Tavoite: Toiminnanohjausjärjestelmä tukee palvelutuotannon johtamista. Mittari: SAP taloushallinnon raportoinnin käyttöön ottaminen esimiestasolla ja koulutuksen järjestäminen Toteuma: Esimiehille on järjestetty yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen kanssa useita kunnan talouteen liittyviä koulutuksia. Koulutuksiin on osallistunut yli 100 esimiestä ja koulutuksista on saatu hyvää palautetta. Yksiköiden johtoryhmille on pyynnöstä pidetty talouskoulutuksia juuri kyseisen yksikön tietotarpeiden täyttämiseksi. Johtaja ja päällikkötasolle kohdennetun johdon raportointi kyselyn tuloksia on hyödynnetty SAP järjestelmään Business Warehouse ohjelmistoon rakennettujen talousraporttien suunnittelussa sekä johdolle toimitettavan talouden kuukausiraportin uudistamisessa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Toimintamallin uudistuksen seurantatutkimus on käynnistynyt. Mittari: Tutkimuksen vaihe Toteuma: Sopimus Tampereen yliopiston kanssa Kuntapalveluiden järjestämisen uudet innovaatiot tutkimus ja kehittämishankkeesta on allekirjoitettu. Hankkeen toteutus on käynnistynyt vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 aikana saadaan ensimmäiset arviointitutkimusten tulokset. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Toteutuneissa sähköistämishankkeissa 75 prosenttia asioinnista tapahtuu sähköisen kanavan kautta. Mittari: Sähköisten asiointitapahtumien osuus toteutetuissa hankkeissa Toteuma: Kokonaisuutena sähköistämishankkeiden asioinneista noin 80 prosenttia tapahtuu sähköisen kanavan kautta. Tämä perustuu edellisten mittauspisteiden tuloksiin sekä osin palveluista vastaavien arvioihin, joiden pohjana on toiminnan seuraamisesta saadut tiedot. Seuraavat mittauspisteiden tulokset ovat saatavilla kesään 2009 mennessä. Seuraavassa esimerkkejä sähköisistä asioinneista: aamu ja iltapäivätoimintaan hakeminen (70 prosenttia 1700 hakemuksesta) kouluun ilmoittautuminen (94 prosenttia 1700 hakemuksesta) päivähoitohakemus (80 prosenttia hakemuksesta) Vuoltsun kursseille ilmoittautuminen ja maksaminen (50 prosenttia tapahtumasta) tekstiviestipalvelu opiskeluterveydenhuollon, Hatanpään sairaalan sekä erikoispoliklinikan asiakkaille (muutaman kuukauden käyttöajalta viestejä noin 700 kpl) kutsut ikäluokittaisiin terveystarkastuksiin (100 prosenttia, syyskuussa 2008 palvelu laajentunut aikojen siirtämisellä ja perumisella sekä uuden ajan varauksella) suun terveydenhuollon web ajanvarauspalvelussa aikavälillä ajan siirtoja noin 1 000, perumisia noin 800 ja uusia aikoja 1050 kappaletta ajanvaraus (aikojen tarkistus, siirto ja peruminen kpl syyskuusta 2007 alkaen) Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

74 Strategiaosa 74 Tavoite: Langaton verkko tukee palvelujen käyttöä. Mittari: Langaton verkko toimii keskustan alueella Toteuma: Joulukuussa 2008 Langaton Tampere verkko koostui noin 600 tukiasemasta. Satunnaisena vuorokausiotantana koko verkossa oli vuorokauden aikana keskimäärin 260 ja enimmillään noin 350 yhtäaikaista eri käyttäjää. Keskimääräinen käyttäjäkohtainen käyttöaika oli noin 180 minuuttia. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Palvelu ja yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnitelmien (palveluverkkoselvitys, seudullinen rakennemallityö) toteutus on käynnissä. Mittari: Toteutustilanne Toteuma: Pormestari jatkoi palveluverkkoselvityksen valmisteluaikaa maaliskuun 2009 loppuun asti. Selvityksen tilannekatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Suunnittelujaosto päätti, että kehittämissuunnitelman luonnos viedään suunnittelujaoston käsittelyyn maaliskuussa Tämän jälkeen tehdään tarvittavat täydennykset ja lopullisen suunnitelman hyväksyminen ajoittuu huhtikuulle Joitakin palveluverkkotyössä esiin tulleita asioita on jo otettu huomioon talousarviossa 2009 ja taloussuunnitelmassa Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen (perusopetus, päivähoito ja perusterveydenhuolto) palveluverkkoselvityksen loppuraportti hyväksyttiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen kokouksessa. Päätöksessä todetaan, että palveluverkkoselvitys kytketään osaksi rakennemallityötä. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityö on käynnistynyt vuoden 2008 alussa, ja se valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Seutuhallitus määritteli rakennemallityön tavoitteita Rakennemallityössä on määritelty vaihtoehtomalleja, joiden vaikutusten arviointi on käynnistynyt vuoden 2008 lopussa. Kunnat ottavat kantaa vaihtoehtoihin vuoden 2009 alkupuolella. Pormestarin arvio: Tavoite tullaan saavuttamaan, vaikkakaan ei suunnitellussa aikataulussa. Tavoite: Ensimmäiset tukipalvelujen kilpailuttamiset käynnistyvät. Mittari: Käynnistyneet kilpailutukset Toteuma: Pesulapalvelut ja kotihoidon kauppapalvelut on kilpailutettu. Nuohouspalvelut ovat siirtyneet piirinuohousjärjestelmään. Tukipalvelujen kilpailutussuunnitelma on valmistelussa. Neuvottelut tukipalvelujen tuotantoyksiköiden kanssa on käynnistetty. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Alueellisen osallistumisen Länsi Tampereen pilotti on arvioitu ja päätökset alueellisen osallistumisen laajentamisesta on tehty arvioinnin pohjalta. Mittari: Valtuuston päätös Toteuma: Alueellisen osallistumisen pilotin ulkopuolinen arviointi valmistui syyskuun 2008 lopussa. Arvioinnin ja muiden pilotista saatujen kokemusten perusteella valtuusto päätti joulukuussa 2008 laajentaa alueellisen osallistumisen kaupungin kaikille palvelualueille. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

75 Strategiaosa 75 Osaava ja motivoitunut henkilöstö Tavoite: Yli 80 prosentissa kehityskeskusteluja on käyty myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvä keskustelu. Mittari: Osaamiskeskustelujen käymisen prosenttiosuus kehityskeskusteluissa Toteuma: Kehityskeskustelut käydään Tampereen kaupungilla vuosittain loka tammikuussa. Tarkoituksena on, että kehityskeskustelu ja siihen liittyvä osaamisen arvioinnin osio toteutetaan SAP toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntäen ja toteuma raportoidaan koko vuotta koskevassa strategiaraportissa. Tällä hetkellä SAP järjestelmä on käytössä osaamisen hallinnan osalta ainoastaan Hallintopalvelukeskuksessa. Toteumaraportointia käydyistä osaamiskeskusteluista (osaamisen arviointien määrästä) ei saada järjestelmästä johtuen käyttöönoton vaihtelevasta laajenemisesta. Toteumaraportti osaamiskeskustelujen käymisen prosenttiosuudesta vuoden lopulla voidaan hankkia yksiköihin toimitetun erityisen kyselyn kautta. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite: Sähköisesti toimitettujen hakemusten määrä kasvaa. Mittari: Sähköisesti vastaanotettujen hakemusten määrä Toteuma: Avoimiin työpaikkoihin kohdistetut sähköisesti vastaanotetut hakemukset Sijaisrekisteriin kohdistetut sähköisesti vastaanotetut uudet hakemukset Sähköisesti toimitettujen hakemusten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tällä hetkellä lähes kaikki hakemukset tulevat sähköisenä. Paperiversioina lähetettyjä hakemuksia on ainoastaan marginaalinen määrä eli noin 5 prosenttia kaikista hakemuksista. Luvuissa tulee huomioida myös avoimien työpaikkojen määrä vuosittain: Vuonna 2006 avoimia paikkoja oli 792 kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Työnantajaimagotutkimus valmistuu. Mittari: Valmis tutkimus Toteuma: Työnantajaimagotutkimus on valmistunut. Sillä kartoitettiin nuorten mielipiteitä ja mielikuvia Tampereen kaupungista työnantajana. Tutkimuksen tuloksia on käsitelty mm. henkilöstöjaoston kokouksessa Kyselyyn vastasi 252 Tampereen seudulla toisen tai korkeaasteen oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta. Heistä 52 prosenttia oli alle 20 vuotiaita. Tampereen kaupunkia pidettiin tulosten mukaan varmana, arvostettuna ja dynaamisena työnantajana. Houkuttelevuuden keskiarvo oli 3,8 asteikolla 1 7. Nuorten mielikuvissa heikoimmat arvosanat saivat palkkausasiat, työilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä henkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin panostaminen. Tuloksista johdettu toimenpide on rekrytointisuunnitelman laadinta. Erityistä huomiota kiinnitetään tunnettavuuden lisäämiseen, oppilaitosyhteistyöhön, työnantajaetuihin ja oikean informaation jakamiseen työpaikoista sekä palkoista. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

76 Strategiaosa 76 Tavoite: Lyhytaikaisten sijaisten määrä vähenee 50 prosenttia Mittari: Lyhytaikaisten sijaisten määrä Toteuma: Alle 6 kuukautta kestäneiden palvelussuhteiden määrä oli vuonna 2008 ( vuonna 2007 ja vuonna 2006). 1 5 päivää kestäneiden palvelusuhteiden määrä oli vuonna 2008 (vuonna ). Niiden keskimääräinen pituus oli 1,9 päivää sekä vuonna 2008 että vuonna päivää kestäneiden palvelussuhteiden määrä työpäivinä oli vuonna 2008 (vuonna ). 1 5 päivän palvelussuhteiden määrä oli vuonna prosenttia pienempi kuin vuonna Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu Tavoite: Tuotantostrategiasta johdetut tulospalkkiojärjestelmät ovat käytössä hyvinvointipalveluissa: yli 50 prosenttia henkilöstöstä sopimusten piirissä. Mittari: Sopimusten piirissä olevan hyvinvointipalvelujen henkilöstön määrä Toteuma: Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli Vuonna 2008 tulospalkkiojärjestelmät ovat käytössä päivähoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Sopimusten piirissä on yhteensä henkilöä eli 18,74 prosenttia hyvinvointipalvelujen henkilöstöstä. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite: Työaikaliukumien joustavaa käyttöä lisätään. Mittari: Tehty paikallinen sopimus Toteuma: Paikallinen sopimus, joka mahdollistaa kokonaisten päivien pitämisen vapaana kertyneistä +saldoista alkaen, on hyväksytty henkilöstöjaostossa Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

77 Strategiaosa 77 Vakaa talous Tavoite: Asukaskohtainen lainamäärä on vuoden lopussa enintään euroa. Mittari: Lainamäärä asukasta kohti Toteuma: Lainakanta oli vuoden 2008 lopun tilanteessa 196,4 milj. euroa eli 937 euroa/asukas. Lainakanta sisältää tytäryhteisöjen konsernipankkitilin varat 17,1 milj. euroa. Ilman konsernipankkitilillä olevia varoja lainakanta oli 179,3 milj. euroa eli 856 euroa/asukas. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kaupungin ja liikelaitokset käsittävä nettomenojen vuotuinen kasvu on enintään 5,6 prosenttia. Mittari: Nettomenojen nimelliskasvu Toteuma: Vuoden 2008 tilinpäätöstilanteessa nettomenojen ennustetaan kasvavan vuodesta ,2 milj. euroa eli 6,3 prosenttia. Tunnuslukua analysoidessa tulee huomioida maaalueiden myynneistä saadut voitot 50,5 milj. euroa. Ilman maa alueiden kertaluontoisia myyntivoittoja nettomenojen kasvu on 82,2 milj. euroa eli 10,8 prosenttia. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite: Kaupungin ja liikelaitokset sisältävä vuosikate on vähintään poistotason suuruinen. Mittari: Vuosikate suhteessa poistoihin Toteuma: Tilinpäätöksessä vuosikate/poistot on 140 prosenttia johtuen maa alueiden myyntivoitoista, joiden vaikutus vuosikatteeseen on 50,5 milj. euroa. Ilman maa alueiden myyntivoittoja eriä vuosikate/poistot on 85,5 prosenttia. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Investointien tulorahoitus on vähintään 60 prosenttia. Mittarit: Investointien tulorahoitusprosentti Toteuma: Tilinpäätöksen mukaan investointien tulorahoitusprosentti on 61,9. Ilman maa alueiden myyntivoittoja sekä Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä aiheutuneita investointeja investointien tulorahoitusprosentti on 48,4. Pormestari: Tavoite on saavutettu.

78 Strategiaosa 78

79 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 79 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verotuloja kertyi vuonna 2008 yhteensä 720,6 milj. euroa, mikä on 54,0 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kokonaiskasvu oli 8,1 prosenttia. Verotulot toteutuivat vuosisuunnitelmaa 13,7 milj. euroa suurempina. Kunnallisverotulojen 8,7 prosentin kasvu oli suurten kaupunkien paras. Yhteisöverotulot kasvoivat 3,4 prosenttia vuoteen 2007 nähden. Vuonna 2009 verotulojen arvioidaan kokonaisuutena vähenevän noin 3,5 prosenttia. Yhteisöveron tuoton arvioidaan putoavan peräti yli kolmanneksella vuodesta 2008 ja kunnallisverojen ei ennusteta kasvavan lainkaan vuoden 2008 tasosta. Näin voimakas verotulojen väheneminen heikentää merkittävästi kaupungin taloudellista tilannetta vuonna Milj. euroa Muutettu Alkuperäinen Toteuma Ero Muutokset talousarvio talousarvio Kunnan tulovero 610,0 598,2 11,8 598,2 0,0 Yhteisövero 76,6 77,5 0,9 77,5 0,0 Kiinteistövero 33,8 31,0 2,8 31,0 0 Koiravero 0,2 0,16 0,0 0,2 0 Yhteensä 720,6 706,9 13,7 706,9 0,0 Milj. euroa 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 Verotulojen kehitys Yhteisövero Kunnallisvero Valtionosuudet Valtionosuuksien vuoden 2008 toteuma on 202,2 milj. euroa, mikä on 22,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna Prosentuaalisesti valtionosuudet ovat kasvaneet 12,2 prosenttia. Valtionosuuksista erityisesti sosiaali ja terveyspalvelujen valtionosuudet ovat kasvaneet edelliseen vuoteen nähden. Vuorostaan yleinen valtionosuus ja Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat pienentyneet vuoden 2007 tasoon nähden. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin on vaikuttanut erityisesti perusopetuksen oppilasmäärän lasku. Milj.euroa Muutettu Alkuperäinen Toteuma Ero talousarvio talousarvio Muutokset Yleinen valtionosuus 8,3 8,3 0,0 8,3 0,0 Sos. ja terv.huolto 152,8 151,8 1,0 151,8 0,0 Opetus ja kulttuuri 41,1 39,9 1,2 32,9 7,0 Yhteensä 202,2 200,0 2,2 193,0 7,0

80 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 80 Korkotuotot ja kulut Korkomarkkinat olivat poikkeuksellisessa tilassa koko vuoden Edellisenä vuotena alkanut rahamarkkinoiden kriisi jatkui ja syveni, mikä näkyi selvimmin luottoriskistä maksettavien lisien tuntuvana nousuna sekä rahan saatavuuden tyrehtymisenä. Euribor korot olivat lokakuuhun saakka korkealla noin 5 prosentin tasolla, kunnes lähtivät sitten jyrkkään laskuun. Pitkät korot olivat poikkeuksellisesti lyhyitä korkoja alhaisempia. Korkotuotot Korkotuotot olivat yhteensä 21,5 milj. euroa ja summa toteutui noin 2,0 milj. euroa talousarviota parempana. Liikelaitoksilta ja pääosin omille konserniyhtiöille myönnetyistä antolainoista saatiin korkotuottoa lähes budjetoidusti. Talletusten korot jäivät odotuksista jälkeen loppuvuoden heikon rahatilanteen johdosta, mutta sijoitustoiminnan muiden korkoja osinkotuottojen selvä ylitys nosti kokonaisuuden positiiviseksi. Parhaiten nousivat joukkolainojen ja indeksilainojen korkotuotot. Korkotuottoihin on kirjattu korkojohdannaisten nettohyöty 0,96 milj. euroa. Pääosin tuotto syntyi vuonna 2008 tehdyistä uusista sopimuksista, kun korkoriskin hallintaa alettiin toteuttaa salkkumallilla yksittäisen luoton sijaan Korkotuottojen erittely (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Konsernipankin korkotuotot Liikelaitosten korot Antolainat Talletukset Sijoitukset Johdannaiset Muut korkotuotot Liikelaitosten korkotuotot Yhteensä Korkokulut Kaupungin korollisten velkojen määrä säilyi edellisvuoden tasolla, minkä ansiosta korkokulut alittuivat noin 1,0 milj. euroa talousarvioon nähden. Merkittävin tekijä positiiviseen toteumaan oli se, että lainannostot toteutuivat vain 36 prosenttisesti suurten maanmyyntitulojen sekä kassavarojen käytön ansiosta. Rahalaitoslainojen keskikorko vuonna 2008 oli 4,0 prosenttia, kun kuuden kuukauden Euribor korko oli vuoden aikana keskimäärin 4,7 prosenttia. Henkilöstökassan asiakkaille maksettu korkomäärä nousi arvioitua korkeammalle. Tähän oli lähinnä kaksi syytä: Talletusvaroja virtasi tileille loppuvuonna poikkeuksellisen runsaasti asiakkaiden etsiessä turvallista talletuskohdetta sekä korkotason toteuduttua hieman oletettua korkeampana. Korkokulujen erittely (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Konsernipankin korkokulut Ottolainat Henkilöstökassa Omakatteiset ja lahjoitusrahastot Muut korkokulut Liikelaitosten korkokulut Yhteensä

81 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 81 Muut rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muut rahoitustuotot toteutuivat kokonaisuutena hieman alle talousarvion. Erityisesti tuotot jäivät jälkeen kuntayhtymien peruspääomista perityissä koroissa, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suunniteltu ja budjetoitu pääoman korotus jäi toteutumatta. Mikäli tämän vaikutus jätetään huomioimatta, oli viime vuoden toteuma hieman talousarviota parempi. Sijoitusten myyntivoittoja toteutui erittäin vaikeista markkinoista huolimatta noin 0,6 milj. euroa, mutta merkittävästi vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin kaupungin osakesalkkua kevennettiin merkittävästi. Muiden rahoitustuottojen erittely (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Konsernipankin muut rahoitustuotot Liikelaitosten peruspääomakorvaukset Kuntayhtymien peruspääomakorot Myyntivoitot Verotilityskorot Osinkotulot Muut rahoitustuotot Asuntolainarahaston muutos Sisäiset vakuutusmaksutuotot Kaupungin muiden yksiköiden muut rahoitustuotot Yhteensä Rahoituskulut Muihin rahoituskuluihin kirjataan sijoitusten arvonalennukset ja myyntitappiot sekä muut lainakustannukset kuin korkokulut. Rahoituskulut olivat huomattavasti arvioitua suuremmat ja tähän oli syynä yksinomaan sijoitustoiminnan surkea tulos: Yhteensä sijoitusten arvonalennuksia jouduttiin kirjanpitoon tekemään noin 12,6 milj. euron edestä, lisäksi riskien pienentämiseksi luovuttiin tietyistä arvopapereista hankintahintoja alhaisempaan arvoon, jolloin niistä kirjattiin tappiota runsaat 0,6 milj. euroa. Arvonalennuksista lopullisia menetyksiä kaupungille tulee Landsbanki Islandsin sekä Lehman Brothersin konkurssien myötä. Nämä kaksi saamista, yhteensä 1,2 milj. euroa, on kirjattu tilinpäätöksessä nollaan. Kaupungin sijoitussalkku koostuu kuitenkin pääosin hyvälaatuisista arvopapereista, jolloin sijoitusmarkkinoiden toipuessa tulevat arvotkin palautumaan. Rahoituskulujen erittely (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Konsernipankin rahoituskulut Verotilitysten korkokulut Viivästyskorkokulut Muut rahoituskulut Liikelaitosten peruspääomakorvaukset Liikelaitosten ja tuottajien muut rahoituskulut Yhteensä

82 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 82 Antolainauksen muutokset Talousarviossa ennakoituihin antolainauksen muutoksiin nähden huomattavia poikkeamia syntyi ennen kaikkea Sähkölaitoksen yhtiöittämisestä vuoden 2008 lopussa. Tällöin lakkautettava liikelaitos maksoi pois noin 58 milj. euron sisäisen velkansa. Samaan aikaan Sähkölaitoksen liiketoiminnan myynnin myötä syntyi kaupungille tytäryhtiöltään uutta saatavaa 243,0 milj. euroa, mikä näkyy antolainojen lisäyksissä. Konserniyhteisöjen antolainojen vähennyksissä näkyy Tampereen Sähköverkko Oy:lle myönnetyn 4,0 milj. euron suuruisen lyhytaikaisen luoton takaisinmaksu. Tätä ei ollut talousarviota laadittaessa vielä tiedossa eikä nostettuna Tampereen kaupungin merkittävimmät saamiset konserniyhteisöiltä olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä 342,9 milj. euroa, Tampereen Vuokratalosäätiöltä 27,2 milj. euroa ja Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:ltä 5,5 milj. euroa. Antolainat (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Konsernipankin sijoitusten antolainat konserniyhteisöt ja muut liikelaitokset asuntolainarahasto Sijoitusten liittymismaksusaamiset Antolainat sijoituksissa Konsernipankin lyhytaikaiset lainasaamiset tytäryhteisöjen varat konsernitilillä konserniyhteisöt ja muut Konsernipankin antolainat lyhytaikaisissa saamisissa Antolainaus yhteensä Antolainojen vähennykset (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Lyhennykset, konsernipankki Liikelaitokset Konserniyhteisöt ja muut Lyhennykset asuntolainarahasto Lyhennykset, liittymismaksusaamiset Konsernihallinto Tilakeskus Yhteensä Antolainojen lisäykset (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Nostot, konsernipankki Konserniyhteisöt ja muut Nostot, asuntolainarahasto *) Nostot, liittymismaksusaamiset Tilakeskus Yhteensä *) Asuntolainarahasto siirrettiin konsernihallintoon vuonna 2007

83 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 83 Lainakannan muutokset Talousarvion 59,0 milj. euron lainannostovaltuuksista käytettiin vain noin 21,0 milj. euroa, sillä merkittävät maanmyyntitulot, verotulot ja kassavarojen käyttö antoivat tähän mahdollisuuden. Merkittävä rahan lähde oli myös henkilöstökassa, jonne talletettiin varoja lähes 7,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Rahamarkkinoiden kriisi ja tallettajien turvaa hakevat ratkaisut vaikuttivat kehitykseen positiivisesti. Henkilöstökassa toimii omakustanneperiaatteella, jonka mukaisesti toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan talletusten marginaaleilla. Vuoden ainoa rahalaitoslaina 20,0 milj. euroa nostettiin joulukuussa Kuntarahoitus Oyj:ltä. Tämän lisäksi kaupungille tuli Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purun yhteydessä vastuulleen rahalaitoslainoja noin 1,0 milj. euroa, mitkä maksettiin pois Korollisia velkoja lyhennettiin maksuohjelmien mukaisesti. Tämän lisäksi velka konserniyhteisöille pieneni vuoden aikana noin 4,7 milj. eurolla. Ottolainat (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Konsernipankin lainakanta rahalaitoslainat konsernipankkilainat Sähkölaitoksen rahalaitoslaina henkilöstökassan saldo tytäryhteisöjen varat konsernipankkitilillä Liikelaitosten lainat konsernipankilta Yhteensä Lainat euroa/asukas, ilman kaupungin sisäisiä lainoja Ottolainojen lisäykset (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Nostot, konsernipankki Rahalaitokset, konsernipankki ja muut Lainasiirto Sähkölaitokselta *) Nostot, liikelaitokset Yhteensä Ottolainojen vähennykset (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Ero TP 2007 Lyhennykset, konsernipankki Rahalaitokset, konsernipankki ja muut Lyhennykset, liikelaitokset Sähkölaitos*) Liikennelaitos Auto ja konekeskus Yhteensä *) Sähkölaitoksen pitkäaikaisen lainan siirto Konsernipankkiin Kaupungin korollisten velkojen määrä aleni edellisvuoteen verrattuna noin 3,0 milj. eurolla ja jäi huomattavasti talousarviota alhaisemmaksi. Vuoden 2008 lopussa kaupungin korolliset velat jakautuivat rahalaitoslainoihin, 64 prosenttia, velkaan henkilöstökassan asiakkaille, 27 prosenttia, ja velkaan konserniyhteisöille, 9 prosenttia. Rahalaitoslainoja kaupungilla on kymmenestä eri lähteestä, joista suurin on Kuntarahoitus Oyj runsaan 30 prosentin osuudella velkojen kokonaismäärästä. Vuoden 2008 aikana myös julkisyhteisöjen lainansaantimahdollisuudet kaventuivat. Usealla pankilla on merkittäviä vaikeuksia oman jälleenrahoituksensa kanssa sekä saatavuuden että hinnan osalta, ja tämä näkyy rahoitustarjousten ehdoissa. Vaihtoehtojen vähenemisestä huolimatta kunnat saavat markkinoilta tarvitsemansa rahoituksen, mutta sen ehdot ovat aikaisempaa tiukemmat.

84 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 84 Rahastot Yleistä rahastoista Kaupungin rahastot voidaan luonteensa puolesta jakaa taseyksikköinä käsiteltäviin riskirahastoihin, omakatteisiin rahastoihin sekä muihin oman pääoman rahastoihin. Näiden lisäksi kaupungilla on vielä lahjoitusrahastot, jotka kuuluvat tase erään toimeksiantojen pääomat. Kaupunginvaltuusto päätti muutosten tekemisestä rahastoihin seuraavasti: tapaturmarahasto, takausvastuurahasto, kehittämisrahasto ja liikelaitosten rahasto lakkautetaan ja niiden pääoma siirretään edellisten tilikausien ylijäämä tilille. Asuntolainarahaston toiminta ajatusta täsmennetään, rahaston nimi vaihdetaan ja siitä muodostetaan erillisenä taseyksikkönä käsiteltävä rahasto. Rahaston uudet säännöt ja nimenmuutos viedään valtuustolle päätettäväksi alkuvuoden 2009 aikana. Rahaston pääoma alennetaan tilinpäätöksen yhteydessä 3,0 milj. euroon ja loppuosa rahaston pääomista siirretään omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämä tilille. Kaupungin asuntolainasaamisten kanta noin 8,3 miljoonaa euroa siirretään samassa yhteydessä normaaliksi kaupungin tasesaamiseksi pois rahastosta ja jatkossa lainoista saatavat korot kertyvät kaupungin tuloksi. Rahaston pääoma karttuu jatkossa valtiolta tulevien perintöjen muodossa. Lisäksi sosiaalitoimen kanttiinirahasto ja Väinö Linnan rahasto siirretään muun oman pääoman rahastoihin. Rahastojen tuloihin on merkitty kaupungin yksiköiden maksamat sisäiset vakuutusmaksut. Rahastojen menot muodostuvat maksettavista vahingonkorvauksista ja vahinkotapahtumien aiheuttamista korjaus ja jälleenhankintamenoista. Rahastojen tulojen ja menojen erotus siirretään rahastojen sääntöjen perusteella rahastojen pääomaksi tulorahoituksellaan tai lainoilla. Vahinkorahasto Vahinkorahaston tarkoituksena on korvata kaupungin vakuuttamattoman kiinteän oman ja leasing sopimuksella hankitun omaisuuden palo ja vesijohtovahingot sekä vakuuttamattoman oman ja leasing sopimuksella hankitun irtaimen omaisuuden vahingot, jotka aiheutuvat tulipalosta, vesijohtovahingosta, ilkivallasta, varkaudesta, murrosta tai muusta vastaavasta syystä. Rahastoa kartutetaan toimintayksiköiltä perittävillä vakuutusmaksuilla. Maksetut vahinkokorvaukset olivat 0,5 milj. euroa. Maksettuja korvauksia saatiin perinnän kautta takaisin vahingon aiheuttajilta. Elinkeinorahasto Elinkeinorahasto on perustettu syksyllä 2006 ja sen sääntöjen mukaisena tarkoituksena on vauhdittaa kaupunkistrategian mukaista elinkeinotoiminnan kehittämistä. Rahaston varoilla edistetään liiketoiminnan syntymistä ja kehittymistä. Elinkeinorahaston osalta rahaston lisäykseksi kirjataan sääntöjen mukaan vain kassaan saadut sijoitustuotot. Asuntolainarahasto Asuntolainarahaston tarkoituksena on kehittää Tampereella tapahtuvaa asunnon hankintaa, rakentamista ja perusparantamista myöntämällä henkilökohtaisia asuntolainoja mainittuihin tarkoituksiin. Esteettömyyden poistamiseksi rahastosta myönnetään hissiavustuksia hissin rakentamiseksi olemassa olevaan asuinrakennukseen silloin, kun Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus hyväksyy hissin rakentamiskustannukset korjausavustusta myöntäessään. Asuntolainarahaston pääoma alennetaan 3,0 milj. euroon, samalla nimi muutetaan asumisenrahastoksi ja loppuosa pääomasta siirretään omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämä tilille.

85 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 85 Rahastojen tunnusluvut (1 000 euroa) TP 2008 TA 2008 Erotus TP 2007 Vahinkorahasto Rahaston pääoma Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Rahaston pääoma Asuntolainarahasto Rahaston pääoma Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Rahaston pääoma Elinkeinorahasto Rahaston pääoma Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Rahaston pääoma Kehittämisrahasto Rahaston pääoma Rahaston pääoman siirto Rahaston pääoma Liikelaitosten rahasto Rahaston pääoma Rahaston pääoman siirto Rahaston pääoma Tapaturmarahasto Rahaston pääoma Siirrot rahastoon Rahaston pääoman siirto Rahaston pääoma Takausvastuurahasto Rahaston pääoma Siirrot rahastoon Rahaston pääoman siirto Rahaston pääoma

86 Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät 86

87 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 87 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen ydinprosessin kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, neuvola ja terveydenhuoltopalvelut, psykososiaalisen tuen palvelut sekä kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut. Ydinprosessin tavoitteena on luoda tamperelaisille lapsille ja nuorille optimaaliset kasvun ja kehityksen edellytykset, taata terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät ja turvaavat palvelut sekä kannustaa lapsia ja nuoria aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus ja vapaaaikatoimintaan. Ydinprosessin painopistettä siirretään korjaavasta työstä kohti varhaista puuttumista ja tukea sekä ennaltaehkäisevää työtä. Kaupunkistrategiassa asetettiin valtuustokaudelle lasten ja nuorten kasvun tukemisen tavoitteiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten suhteellisen osuuden väheneminen, kaikkien peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen sekä luovan ajattelun kehittämisen sisällyttäminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Toimintaympäristön muutokset Lasten ja nuorten palvelut ovat pääosin lakisääteisiä peruspalveluja ja viranomaistoimintaa, joita kunta on velvoitettu järjestämään. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti kaupungin omana tuotantona. Ulkopuolisilla palveluilla täydennetään omaa tuotantoa ja monipuolistetaan palvelutarjontaa. Alle kouluikäisten lasten määrä kasvoi jonkin verran vuoden 2008 aikana. Muun muassa pienten lasten määrän kasvu sekä hyvä työllisyystilanne lisäsivät päivähoidon tarvetta runsaalla 200 lapsella. Sen sijaan oppivelvollisuusikäisten määrä laski edelleen. Kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa oppilasmäärä laski edellisestä lukuvuodesta yli 500 oppilaalla. Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman valmistelu jatkui vuonna Syksyn aikana järjestettiin viisi tilaisuutta palvelualueilla, joissa koko suunnitelma esiteltiin ja kuultiin alueiden asukkaita. Lisäksi päiväkoti ja peruskouluverkkoa koskevia tilaisuuksia pidettiin alueilla, joilla suurimmat muutostarpeet oli todettu. Tilojen käyttöä tehostettiin edelleen siirtämällä esiopetusta koulutiloihin. Myös harrastava iltapäivä eli HIP toiminta laajeni ja kerhoja toimi 20 koululla. Uusi lastensuojelulaki astui voimaan Laki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Vuonna 2008 suunnitelman valmistelu käynnistyi ja työ valmistuu vuoden 2009 aikana. Lastensuojelun haasteena on resurssien riittävyys ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Sijoitusten ja erityisesti kiireellisten sijoitusten kasvu jatkui. Seutuyhteistyö jatkui vilkkaana, vuonna 2008 sovittiin muun muassa päivähoidon yhteistyöstä sekä perusopetuksen kustannusten korvaamisesta kuntien välillä. Yksityisen päivähoidon kehittämiskeskuksen suunnittelu alkoi seudullisena hankkeena. Kuntayhteistyönä hoidettava lastensuojelun asiakasohjaus vakinaistettiin. Seutuhallitus hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen palveluverkkoselvityksen. Vuoreksen ja Nurmi Sorilan alueiden suunnittelun valmisteluryhmissä olivat naapurikuntien edustajat mukana. Kansainvälisen koulun valmistelu käynnistettiin seudullisena hankkeena. Kunta IT:n valtakunnallinen Kohti kumppanuutta lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut hanke käynnistyi. Valtionvarainministeriön rahoittaman kaksivuotisen projektin tavoitteena on tietojärjestelmä ja palveluteknologiakehityksen avulla eheyttää sektoroitunutta lapsiperheiden ja nuorten palvelutuotantoa. Tampereen kaupunki toimii projektin omistajana. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuksien palvelusopimusten seurantaryhmät kokoontuivat vuoden aikana säännöllisesti.

88 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 88 Vuositavoitteiden toteuma Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Tavoite: Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu kehittyy. Mittari: 3 6 luokkalaisten Harrastava iltapäivä toiminnan laajentaminen. Toteuma: Lukuvuonna Harrastava iltapäivä (HIP) toiminnassa on mukana 20 koulua. Kerhoja käynnistyi alakouluilla 115, minkä lisäksi alueellisia uinti ja luistelukerhoja on 12. Yläkouluilla käynnistyi 13 harrastekurssin lisäksi omaehtoista toimintaa kolmella koululla. HIP toiminnan järjestämiseen on saatu avustusta Opetushallitukselta euroa ja Länsi Suomen lääninhallitukselta euroa. Lukuvuonna toiminnassa oli mukana 6 koulua ja tarjolla 50 kerhoa. Mittari: Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian toteutumisen seuranta palvelusopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Toteuma: Tvt strategiatyö etenee suunnitelmien mukaisesti. Palvelusopimuksessa edellytetty tvt strategian toteutusta tukeva kolmen vuoden tavoitetilamäärittely ja siihen liittyvä esitys laiteinvestointisuunnitelmaksi on valmistunut syksyllä Talousarvioon on esitetty kolmea tietohallinnon investointihanketta keskeisiltä tvt kehittämisalueilta. Lisäksi on käynnissä kaksi pedagogista kehittämishanketta ja yksi koulutushanke Opetushallituksen rahoituksella. Mittari: Hoito ja kasvatushenkilöstön työajan ja lasten hoitoaikojen kohdentumisen seuranta päivähoidossa. Toteuma: Päivähoidon käyttöasteen tavoitetaso on 90 prosenttia Tammi joulukuun käyttöasteen keskiarvo oli 86,4 prosenttia. Hoito ja kasvatushenkilöstön sekä lasten suhdeluvun seuranta toteutettiin huhti sekä marraskuussa yhteensä 33 päiväkodissa. Seuratuista ajankohdista keskimäärin 20 prosentissa henkilökuntaa oli vähemmän kuin päivähoitoasetus edellyttää. Tällainen tilanne havaittiin molemmissa tarkasteluajankohdissa pääsääntöisesti klo Päivähoidossa tarkistetaan henkilökunnan työaikoja tältä osin. Ajankohdista keskimäärin 46 prosentissa henkilökuntaa oli enemmän kuin asetus edellyttää. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Hyvinvointineuvolatoiminta kattaa 55 prosenttia äitiys ja lastenneuvoloista. Mittari: Hyvinvointineuvolatoiminnan osuus äitiys ja lastenneuvoloista Toteuma: Hyvinvointineuvolan toimintamalli on vuoden 2008 aikana laajennettu 9 uuteen neuvolaan. Uudet tiimit on koulutettu ja vuoden 2008 lopussa hyvinvointineuvolamallia toteuttaa 40 neuvolaa, joissa toimii 17 tiimiä. Malli kattaa 58 prosenttia 69 äitiys ja lastenneuvolasta. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

89 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 89 Tavoite: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus paranee. Mittari: Äitiys ja lastenneuvoloiden ja opiskeluterveydenhuollon psykologipalveluiden jonotusaika Toteuma: Jonotusaika neuvolapsykologin vastaanotolle on lyhentynyt. Vuonna 2007 jonotusaika oli noin 2 kuukautta ja vuonna 2008 keskimäärin 1 1,5 kuukautta. Raskaana oleville äideille aika tarjotaan noin 3 4 viikon kuluessa lukuun ottamatta loma aikoja. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentumisen myötä neuvolapsykologien määrä on kasvanut vuoden 2008 alussa kuudesta seitsemään. Vuonna 2007 neuvoloita/psykologi oli keskimäärin 11 ja vuonna 2008 keskimäärin 10. Tämä on lisännyt palvelujen saatavuutta. Jokaiseen hyvinvointineuvolatiimiin on nimetty psykologi, joka osallistuu tiimin työskentelyyn aktiivisesti. Opiskeluterveydenhuoltoon saatiin 2 uutta psykologin vakanssia vuonna Toinen psykologi aloitti työt tammikuussa ja toinen elokuussa. Alkusyksystä jonotusaika yksilöhoitoon oli noin 2 viikkoa. Palveluiden tarjonta parani, mutta samanaikaisesti palveluiden kysyntä opiskelijoiden psyykkisten ongelmien monimutkaistuessa on lisääntynyt. Jonotusaika on vuoden 2008 lopussa ollut 1 kuukausi eli sama kuin vuonna Vuonna 2008 psykologit ovat pitäneet opiskeluterveydenhuollossa ryhmiä vuoden 2007 tapaan. Ryhmähoitoa on ollut tarjolla tarpeen mukaan ilman jonoja. Ryhmämuotoinen hoito on ollut tehokasta ja tuloksellista. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Lastensuojelun palveluprosessit uudistuvat. Mittari: Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Toteuma: Lastensuojelutarpeen selvitys on kestänyt tammijoulukuussa 2008 keskimäärin 60 vuorokautta. Selvityksiä on tänä aikana tehty yhteensä 330 ja näistä 71 on kestänyt yli lastensuojelulain määrittämän 3 kuukauden määräajan. Lastensuojelutarpeen selvitysprosessia kehitetään edelleen. Lastensuojelutarpeen selvityksen kesto Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Alle 1 kuukausi kuukautta kuukautta 53 Yli 6 kuukautta 18 Yhteensä 330 Mittari: Jonotilanne avohuollon tukitoimenpiteisiin verrattuna vuoteen 2007 Toteuma: Tukihenkilöä jonottavien lasten määrä on vähentynyt ja tukiperheisiin jonottavien lasten määrä on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2007 lopun tilanteeseen verrattuna. Avotyöhön jonottavien perheiden määrä on lisääntynyt vuoden 2007 loppuun verrattuna. Keskimääräinen jonotusaika tukihenkilötoimintaan on laskenut, avotyössä jonotusaika on ennallaan Tukihenkilöä jonottavien lasten määrä Keskim. jonotusaika tukihenkilölle (kk) 10,5 1,5 2,5 2,5 Tukiperheisiin jonottavien lasten määrä Avotyö, jonottavien perheiden määrä Keskim. jonotusaika avotyöhön (vrk) Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu.

90 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 90 Tavoite: Lasten kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen tarjonta lisääntyy. Mittari: Taidekaari kulttuurikasvatushankkeessa mukana olevien lasten ja nuorten määrä suhteessa esi ja perusopetuksen oppilaiden määrään Toteuma: Taidekaaressa mukana olleiden lasten ja nuorten lukumäärä Taidekaaressa (sis. TAITE toiminta) mukana olleiden lasten ja nuorten määrä on kasvanut verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Toiminta on tavoittanut tähän mennessä 54 prosenttia esi ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä (17 972). Mittari: Lastenkulttuurikeskus Rullan toiminnan vakiintuminen Toteuma: Lastenkulttuurikeskus Rullan kävijämäärä Rullan kävijämäärä on vuonna 2008 laskenut noin 24 prosenttia verrattuna edellisen vuoden kävijämäärään. Toiminnan laadullisia sisältöjä ja tavoitteita on kehitetty voimakkaasti ja ohjattujen ryhmien osuus kävijöistä on kasvanut. Työn tulosten odotetaan heijastuvan vuoden 2009 toiminnan sisältöihin ja asiakasmääriin. Suuria kävijämääriä tavoittavien vapaa ajan tapahtumien toteuttamista vähensi syksyn osalta henkilöstöresurssien sitominen vuodenvaihteen tilamuutoksen valmisteluun ja käytännön järjestelyihin. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät pääsevät tuen ja palvelujen piiriin. Mittari: Omaishoidon tuen jonossa olevien kriteerit täyttävien hakijoiden määrä Toteuma: Alle 21 vuotiaiden omaishoidon tuen sopimusten määrä Alle 21 vuotiaiden omaishoidon tuen sopimusten määrä on kasvanut vuoden 2007 lopun tilanteesta. Kaikille kriteerit täyttäville on myönnetty omaishoidon tuki eli jonossa ei ole yhtään hakijaa. Hoidonsitovuus ja vaativuushylkyjä (ts. hoitosuhde ei täytä omaishoidolle asetettuja kriteereitä sitovuuden ja/tai vaativuuden suhteen) on vuoden 2008 aikana tehty 28 kappaletta. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

91 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 91 Ydinprosessin talous Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,8 milj. euroa vuoden 2008 talousarviota suurempina. Tuottojen budjetoitua parempi toteuma aiheutui pääasiassa päivähoidon asiakasmaksutulojen suunniteltua suuremmasta kertymästä. Ydinprosessin toimintakulut ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne toteutuivat 1,8 milj. eurolla talousarviota suurempina. Ylitys johtuu siitä, että päivähoitopalvelujen tilaus omalta tuotannolta sekä lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelut toteutuivat suunniteltua suurempina. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

92 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 92 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut pitkävaikutteiset menot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Ydinprosessien tilaajapäälliköiden vastuualueeseen kuuluvan sisäisen valvonnan osalta ydinprosesseissa noudatetaan ohjeita ja määräyksiä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelutuotanto raportoi säännöllisesti päivähoitolainsäädännön edellyttämästä lasten ja heitä hoitavien aikuisten suhdeluvun toteutumisesta sekä lasten karkaamis, tapaturma ja läheltä piti tilanteista. Muiden palvelukokonaisuuksien osalta sisäisen valvonnan seurantaa ja raportointia tilaajalle kehitetään. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän vastuulla on laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Vuonna 2008 perusopetuksen ja koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan osalta koulukohtaisten turvallisuussuunnitelmat päivitettiin ja henkilöstökoulutusta ja harjoitusta toteutettiin. Kouluilla on turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, jotka käsitellään henkilökunnan kanssa säännöllisesti/vuosittain. Vuonna 2008 on laadittu mm. toimintaohjeet väkivaltatilanteisiin, kriisiviestinnän malli, lääkehoitosuunnitelma, tehty vaara ja uhkatilannekartoitus sekä perustettu turvatyöryhmä, joka tarkentaa koulujen turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. Tilaaja seuraa myös neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen sekä lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelujen osalta muun muassa hoitotakuun toteutumista. Tilaajalla on riskienhallinnan ohjausryhmä, joka koordinoi eri ydinprosessien riskienhallintaa.

93 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 93 Varhaiskasvatus ja esiopetus Päivähoitolain mukaan kunnan on järjestettävä lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Päivähoitoa toteutetaan päiväkotihoitona, perhepäivähoitona ja leikkitoimintana. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta mahdollistaa perheille yksityisen hoitojärjestelyn tai lapsen hoitamisen kotona. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestettiin sekä kunnallisena että yksityisenä palveluna. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Päivähoidon lisääntyvään tarpeeseen vastattiin perustamalla Irjalan päiväkotiin lisärakennus ja Pääskysen päiväkoti. Hoitopaikkoja lisättiin myös Multisillan ja Maijalanpuiston päiväkoteihin. Kymmenen uutta esiopetusryhmää aloitti koulutiloissa, mikä osaltaan vapautti päiväkodeissa tilaa alle 6 vuotiaille lapsille. Lisäksi hankittiin 28 englanninkielistä päivähoitopaikkaa ostopalveluna. Lasten määrä omassa tuotannossa lisääntyi 3,5 prosentilla ja ostopalveluna tuotettavassa päivähoidossa 13,5 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna. Yksityisessä päivähoidossa lasten määrä laski 4,8 prosenttia. Lasten kotihoidon tuen piirissä lapsia oli keskimäärin 2 916, joka on yhdeksän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelutilauksen toteutuminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Päiväkotihoito Perhepäivähoito Leikkitoiminta Esiopetus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Päiväkotihoito (ostopalvelut) Kotihoidon tuki (avustukset) Yksityisen hoidon tuki (avustukset) Muut päivähoitopalvelut (avustukset) Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintatuotot toteutuivat 0,6 milj. euroa budjetoitua suurempina, mikä johtui päivähoidossa olevien lasten lukumäärän kasvusta ja alkaen korotetuista päivähoitomaksuista. Päivähoidossa oli kuukausittain keskimäärin 223 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasmaksutuotot kasvoivat edellisvuoteen nähden 1,1 milj. euroa eli 11,6 prosenttia. Palvelukokonaisuuden kulujen toteuma ylitti 0,5 milj. eurolla muutetun talousarvion. Oman tuotannon tilaus ylittyi 1,2 milj. euroa, mikä johtui päivähoidossa olevien lasten määrän kasvusta. Muun tuotannon kulut toteutuivat 0,7 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Tämä aiheutui siitä, että lasten yksityisen hoidon tukea maksettiin selvästi viime vuotta ja budjetoitua vähemmän. Vuonna 2008 yksityisen hoidon tuen piirissä oli keskimäärin 4,8 prosenttia vähemmän lapsia kuin edellisvuonna. Lisäksi korkeimman hallinto oikeuden (KHO:2008:68) ennakkoratkaisun mukaan kunnille muodostui oikeus saada arvonlisäveron viiden prosentin laskennallinen palautus Kansaneläkelaitoksen kautta maksettuun lasten yksityisen hoidon tukeen ja kunnalliseen lisään. Korkeimman hallinto oikeuden ratkaisun perusteella Tampereen kaupunki haki takautuvasti arvonlisäveron palautusta vuosilta ja kirjauskäytäntöä muutettiin vuodesta 2008 alkaen. Takautuvasti saatu 0,4 milj. euron palautus kohdistettiin menojen oikaisuksi. Kokonaisuudessaan korkeimman hallintooikeuden ratkaisun menoja pienentävä vaikutus vuodelle 2008 oli 0,5 milj. euroa. Toisaalta päivähoitopalvelujen ostot muun tuotannon päiväkodeilta ylittivät budjetin 0,3 milj. eurolla. Ylitys sisältää huostaanotettujen lasten päivähoitokustan

94 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 94 nusten nousun ja yksityisille päiväkodeille maksetut esiopetuksen kustannukset. Lisäksi saamattomia päivähoitomaksuja kirjattiin luottotappioiksi 0,3 milj. euroa. Varhaiskasvatus ja esiopetus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

95 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 95 Perusopetus Perusopetuslain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille maksutonta perusopetusta. Perusopetusta järjestetään Tampereella suomen ja ruotsin kielen lisäksi englannin, ranskan ja saksan kielellä. Peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen, on tarjolla lisäopetusta ja maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain mukaista aamu ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupungin ylläpitämien peruskoulujen oppilasmäärä laski lukuvuonna edellisestä lukuvuodesta 541 oppilaalla. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden osuus kasvoi hieman. Heidän osuutensa on 6,5 prosenttia lukuvuonna Keväällä 2008 peruskoulun päättäneiden ikäluokka oli suuri, joten koulutuspaikan varmistamiseksi kaikille 9. luokkalaisille perustettiin lisäopetukseen lisäryhmä. Ryhmäkoot säilyivät entisellään. Aamu ja iltapäivätoimintaan osallistuneiden oppilaiden määrä pysyi entisellään. Harrastava iltapäivätoiminta (HIP) laajeni lukuvuonna koululle. Kerhoja käynnistyi 143 ja niihin osallistui noin oppilasta. Päätös Ruotsinkielisen koulun siirrosta osaksi yksityistä Svenska samskolania tehtiin talousarvioesitystä hyväksyttäessä. Ylläpitäjän vaihdos tapahtuu lukuvuoden alkaessa. TVT strategian toteutuksesta sekä riittävien koulunkäyntiavustajapalvelujen tavoitetilasta ja sen saavuttamisesta laadittiin suunnitelmat yhteistyössä tuotannon kanssa. Toinen joustavan opetuksen (JOPO) pienryhmä aloitti toimintansa. Tavoitteena on auttaa käytännöllisesti suuntautuneita nuoria löytämään oma tiensä perusopetuksen päättövaiheessa ja ehkäistä keskeyttämisiä toisella asteella. Palvelutilauksen toteutuminen Perusopetus Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Perusopetus Maahanmuuttajien valmistava opetus Keskitetty erityisopetus Sairaalaopetus Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta Erityiskoulujen oppilaiden aamu ja iltapäivätoiminta Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta (avustukset) Muut perusopetuksen palvelut (avustukset) Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Perusopetuksen toimintatuotot ja kulut toteutuivat budjetoitua suurempina, mikä johtui opetusministeriön avustuksesta harrastava iltapäivä hankkeelle ja hankkeen kuluista, jotka eivät sisältyneet palvelutilaukseen. Perusopetus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

96 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 96 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat äitiys ja lastenneuvolat, keskusneuvolat, nuorisoneuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuolto, erityistyöntekijöiden kuten psykologien, puheterapeuttien ja ravitsemussuunnittelijoiden palvelut sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuolto. Kansanterveyslain mukaan kunnan tehtävänä on huolehtia terveysneuvonnasta, terveystarkastuksista ja suun terveydenhuollosta. Lisäksi kunnan on ylläpidettävä koulu ja opiskeluterveydenhuoltoa. Neuvolatoiminnalla ja siihen läheisesti liittyvillä muilla terveyspalveluilla turvataan odottavien äitien, sikiöiden, lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Varhaisella puuttumisella ja neuvonnalla tuetaan perheitä kasvatuskysymyksissä sekä tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Lasten ja nuorten terveen kehityksen seuranta ja ohjaus jatkuu koulu ja opiskeluterveydenhuollossa, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilas ja opiskelijahuollon kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Neuvola ja terveydenhuoltopalveluiden kehittämisen tavoitteena oli hyvinvointineuvolatoiminnan kattavuuden laajentaminen. Vuoden 2008 aikana toimintamallia laajennettiin yhdeksään uuteen neuvolaan. Malli kattaa 58 prosenttia 69 äitiys ja lastenneuvolasta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannettiin lyhentämällä jonotusaikaa neuvolapsykologin vastaanotolle. Myös neuvolapsykologien määrä kasvoi kuudesta seitsemään. Opiskeluterveydenhuollon kaksi uutta psykologin vakanssia lisäsi palvelujen tarjontaa, mutta samanaikaisesti kysynnän kasvaessa ja asiakastilanteiden monimutkaistuessa, on jonotusaika pysynyt vuoden 2007 tasolla. Ryhmämuotoinen hoito on ollut tehokasta ja tuloksellista. Palvelutilauksen toteutuminen Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Äitiys ja lastenneuvolapalvelut Keskusneuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Erityistyöntekijöiden palvelut Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto Oma tuotanto yhteensä Opiskeluterveydenhuolto (avustus YTHS) Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat talousarviota 0,1 milj. euroa pienempinä lähinnä sen vuoksi, että käynnit erityistyöntekijöillä ja opiskeluterveydenhuollossa toteutuivat arvioitua vähäisempinä. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

97 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 97 Psykososiaalisen tuen palvelut Psykososiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat sosiaalipäivystys, lastensuojelun avopalvelut, lastensuojelun kuntoutus ja hoito, perheasiainpalvelut, lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu, nuorisopsykiatria, ehkäisevä päihdetyö, elatusturvapalvelut ja omaishoidontuki. Palveluiden tarkoituksena on sosiaalihuoltolain säätelemänä tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmetessä. Prosessiin sisältyy tukea ja hoitoa antavia palveluja sekä viranomaistoimintaa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Uuden lastensuojelulain tuomiin velvoitteisiin ja haasteisiin vastattiin sekä käynnistettiin lastensuojelusuunnitelmatyö. Lastensuojelutarpeen selvitykset tehtiin pääsääntöisesti lain edellyttämässä määräajassa. Jälkihuoltopalveluja ja lastenvalvojan palveluja lisättiin. Haasteena on edelleen vahvistaa ja kehittää sijaisperhehoitoa sekä avohuollon työmenetelmiä, erityisesti tukiperhehoitoa sekä avo ja perhetyötä. Myös lastensuojelun päivystyskapasiteetin riittävyyttä seurataan tiiviisti yhteistyössä tuotannon ja sopimuskuntien kanssa. Vuoden 2008 aikana toteutettiin selvitys sosiaaliasemien toiminnasta yhteistyössä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin kanssa. Selvitys painottui aikuissosiaalityöhön ja toimeentulotukeen, joten loppuvuodesta käynnistettiin jatkoselvitys kaupungin lastensuojelutyön tilasta, resursseista ja kehittämistarpeista. Selvitys valmistuu keväällä 2009 ja tuloksia hyödynnetään muun muassa lastensuojelusuunnitelmassa. Omaishoidontuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille alle 21 vuotiaille. Lautakunta hyväksyi uudet lasten ja nuorten omaishoidontuen kriteerit. Palvelutilauksen toteutuminen Psykososiaalisen tuen palvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Sosiaalipäivystys Lastensuojelun avohoito Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön palvelut Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Perhetyön palvelut Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Perheasiain palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu Nuorisopsykiatria Ehkäisevä päihdetyö Elatusturvapalvelut Oma tuotanto yhteensä Omaishoidontuki Lastensuojelun avohoito (avustus+ostopalvelu) Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Nuorten päihdehuolto Tuetun asumisen palvelut Yhteisöavustukset Varaus Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

98 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 98 Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa talousarviota parempana, mikä johtui lähinnä huostassa olevien lasten määrän kasvusta ja tästä aiheutuneista tuloista. Merkittävin syy toimintakulujen 1,2 milj. euron ylitykseen oli lastensuojelun sijaishuollon kustannusten kasvu. Omalta tuotannolta tilattavat palvelut toteutuivat 0,4 milj. euroa arvioitua suurempina. Merkittävin poikkeama arvioituihin käyntimäärin nähden oli lastensuojelun avohuollon sosiaalityön palveluissa. Muun tuotannon osalta lastensuojelun palvelut ylittivät talousarvion 0,8 milj. eurolla, vaikka kaupunginvaltuusto lisäsi lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen määrärahoja 2,5 milj. euroa kesäkuussa Sijaishuollon kustannusten kasvu johtuu huostassa olevien lasten määrän kasvusta. Vuonna 2007 huostassa oli joka kuukausi keskimäärin 331 lasta ja vuonna 2008 keskimäärin 347 lasta. Vuonna 2007 sijaishuollon vuorokausia oli kokonaisuudessaan ja vuonna Ostopalveluna ostettujen sijaishuollon palveluiden (ammatilliset perhekodit ja ostopalvelulaitokset) osalta vuorokaudet kasvoivat 20,8 prosenttia. Kuluja lisäsi osaltaan Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkamisesta kohdistetut kustannukset, 0,1 milj. euroa, mihin talousarviossa ei oltu varauduttu. Muun tuotannon menojen kasvu oli vuonna 2008 yhteensä 3,2 milj. euroa eli 18,1 prosenttia. Psykososiaalisen tuen palvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

99 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 99 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Palvelukokonaisuus jakautuu nuorisopalveluihin sekä lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin, joihin kuuluvat myös taiteen perusopetus ja Taidekaari kulttuurikasvatushanke. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi tarjoamalla erilaisia harrastus ja vapaa ajanpalveluja, ennakoida ongelmien syntyä, tarjota osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopisteitä olivat Taidekaari kulttuurikasvatushankkeen jatkaminen ja laajentaminen sekä nuorisopalvelujen ja perusopetuksen sekä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen välisen yhteistyön lisääntyminen. Taidekaari toiminta laajeni suunnitelman mukaisesti perusopetuksen toisen vuosiluokan oppilaisiin. Taidekaari toiminta on tavoittanut tähän mennessä 54 prosenttia esi ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä. Nuorisopalvelujen toimintaa kohdennettiin vuotiaisiin, ja viikonloppujen iltatoimintaa lisättiin. Internetissä tehtävää nuorisotyötä lisättiin yhteistyössä muiden suurten kaupunkien kanssa. Vuoden aikana sovittiin muun muassa kymmenen suurimman kaupungin kanssa nuorisotyön yhteisistä tunnusluvuista. Nuorisopalveluilla oli toimintavuonna käynnissä yhteensä 57 yhteistyöhanketta. Lastenkulttuurikeskus Rullan toimintaa kehitettiin laadullisesti ja sisällöllisesti. Vuoden lopulla valmisteltiin Rullan muuttoa uusiin, esteettömiin toimitiloihin. Sara Hildén akatemian oppilaiden hakeutuminen taiteen perusopetuksen syventäviin opintoihin toteutui yli odotusten. Taiteen perusopetus siirtyy vuonna 2009 kokonaisuudessaan sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessiin. Palvelutilauksen toteutuminen Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Oma tuotanto yhteensä Vapaa ajan palvelut (avustukset) Nuorisopalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden kulut toteutuivat nuorisopalveluissa talousarviota pienempinä. Tämä johtui nuorisokahvilan avaamisen viivästymisestä, sillä sopivaa toimitilaa ei löytynyt. Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

100 Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 100

101 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 101 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin tehtävänä on vastata osaamis ja elinkeinopalvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki ja kehittämisprosesseista sekä osaamis ja elinkeinolautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja viranomaistoiminnan järjestämisestä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus), ammattikorkeakoulukoulutus, osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. Lainsäädännön mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää toisen asteen koulutusta eikä lakisääteistä yleistä velvoitetta elinkeinojen edistämiseen. Kunnat ovat kuitenkin velvollisia osallistumaan toisen asteen koulutuksen rahoitukseen sekä järjestämään osin työvoimapoliittisia ja maaseutuelinkeinoviranomaistoimeen liittyviä palveluja. Monipuolinen ammatillinen ja lukiokoulutus sekä elinkeinotoimen palvelut kuuluvat käytännössä suurten kaupunkien peruspalveluihin. Osaavan työvoiman saatavuus on tärkeä tekijä hyvinvointipalveluiden ylläpidossa. Pirkanmaan talouden veturina Tampereen on panostettava osaamisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Kehitystyö on keskeisellä sijalla kaupunkistrategiassa ja se on myös seutustrategian tärkeä tavoite. Kaupunki saa ylläpitämiensä oppilaitosten toimintaan valtionosuutta, joka määräytyy opiskelijamäärän ja koulutuksen yksikköhinnan mukaan. Ammattikorkeakoulutuksen valtionosuus määräytyy laskennallisen opiskelijamäärän ja suoritettujen tutkintojen mukaan. Tilaajan tavoitteena on, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tulorahoitus määritellään kaupungin talousarviossa valtionosuuden yksikköhinnan mukaiseksi. Koulutusaloista ja opiskelijamääristä sovitaan opetusministeriön kanssa käytävissä tavoiteneuvotteluissa tai erillisessä lupamenettelyssä. Kaupunki voi omalla aloitteellisuudellaan vaikuttaa ministeriön päätöksiin, mutta viime kädessä ministeriö tekee ratkaisunsa oman koulutustarvearvionsa perusteella. Koska Tampere on suuri teollisuuspaikkakunta, on ammatillisen koulutuksen rooli ollut merkittävä, ja ammattikorkeakoululaitoksen perustamisen jälkeen se on vahvistunut. Myös lukiokoulutukseen on panostettu ja lukion käyneiden osuus ikäluokasta pidetään 55 prosentissa. Tärkeä tamperelainen koulutusväylä on yhdistelmätutkintokoulutus niin sanottu ammattilukio. Toimintaympäristön muutokset Tampereen valtakunnallista tasoa huonompi työllisyystilanne on kohentunut palvelusektorin ja vientiteollisuuden kasvun ansiosta viime vuosina. Loppuvuodesta 2008 suhdannekuva muuttui nopeasti huonommaksi. Työvoimapulasta voi kuitenkin tulevaisuudessa muodostua Tampereen kaupunkiseudun kasvun pullonkaula, jonka hoitaminen edellyttää pitkäjänteistä koulutustarpeen ennakointia ja valmistautumista myös ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen. Toisen asteen koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus. Vuonna 2008 hakeutuminen tamperelaisiin oppilaitoksiin jatkui edellisten vuosien tapaan suurena. Elinkeinojen edistämisen palvelusopimus laadittiin osaamisja elinkeinolautakunnan sekä Tampereen kaupungin elinkeinokeskuksen välille. Tilaaja osallistui seudullisen elinkeinostrategian valmisteluun yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Elinkeinokeskuksen toiminta päättyi vuoden 2008 lopussa, ja jatkossa osaamis ja elinkeinolautakunta tilaa elinkeinojen edistämisen palvelut pääosin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Tredea Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2009 alusta. Matkailupalveluita tuottamaan perustettiin vuonna 2007 matkailuyhtiö GoTampere Oy. Tilaaja teki vuonna 2008 palvelusopimuksen matkailupalvelujen tilaamisesta GoTampere Oy:n kanssa. Lisäksi tilaajalla on sopimus Opetusministeriön ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa koskien TAMKin toiminnan tavoitteita. Nykyinen tavoitesopimus koskee vuosia Tampereen kesäyliopiston kanssa siirryttiin vuonna 2008 avustuskäytännöstä tavoitteelliseen sopimuskäytäntöön.

102 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 102 Vuositavoitteiden toteuma Osaaminen ja luovuus Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Tavoite: Toisen asteen koulutuksen työelämäyhteydet paranevat. Mittari: Opettajien TET toimintaan osallistuvien määrät Toteuma: Kuusi lukiokoulutuksen opettajaa on osallistunut opettajien TET toimintaan vuoden 2008 aikana. Vuonna 2007 toimintaan osallistui kaksi lukion opettajaa. 13,5 ammatillisen koulutuksen opettajaa on osallistunut 2 kuukauden kestoiselle työelämäjaksolle vuonna Vuoden 2007 vertailutietoa ei ole saatavilla. Mittarit: Työssäoppimisen määrän kehitys (työssäoppimispäivät/opiskelija, näyttöjen määrä/opiskelijamäärä) Toteuma: Ammatillisessa koulutuksessa oli vuoden 2008 loppuun mennessä yhteensä työssä oppimispäivää / opiskelijaa, mikä on noin 28,6 työssä oppimispäivää / opiskelija. Vuoden 2007 vertailutietoa ei ole saatavilla. Vuoden 2008 lopussa oli annettu ammattiosaamisen näyttöä / opiskelijaa. Vuonna 2007 annettiin nuorten ammattiosaamisen näyttöä. Opiskelijamäärän osalta vertailutietoa ei ole saatavilla. Pormestarn arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kansainvälisyys lisääntyy koulutuksessa: kansainvälisen lukiokoulutuksen sisäänottomäärä kaksinkertaistetaan. Mittari: IB linjan aloittavien opiskelijoiden määrä Toteuma: IB linjan aloittavia opiskelijoita oli lukuvuoden alkaessa 45. Sisäänottomäärä lukuvuonna oli 25 opiskelijaa. Kansainvälisen lukiokoulutuksen sisäänottomäärä on näin ollen kasvanut, mutta asetettuun tavoitteeseen ei kuitenkaan aivan päästy. Tämä johtuu ennen kaikkea hakijajoukon heterogeenisyydestä eli hakijoiden joukossa ei ole ollut riittävästi IB linjalle soveltuvia opiskelijoita. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite: Korkeakouluopetusta ja tutkimusta vahvistetaan. Mittari: Kaupungin tukitoiminnan suuntaaminen kaupunkistrategian näkökulmasta tärkeille opetus ja tutkimusaloille Toteuma: Kaupunkistrategiassa painotetaan uusien teknologioiden ja palvelukonseptien sekä luovan talouden ja luovien toimialojen yhdistämistä olemassa olevaan teolliseen perintöön ja osaamiseen. Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä on tuettu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Tuettuja opetus ja tutkimusaloja ovat mm. Laser Competence Centre Finland TTY Mediakulttuurin professuuri TAY Liiketoimintaosaamisen lahjoitusprofessuuri TAY Kudosteknologian professuuri TAY PSHP Bionext Terveystaloustieteen professuuri TAY PSHP Kansainvälinen tuotantotalouden DI ohjelma TTY Tutkiva teatterityö TAY Mittari: Tamperelaisen korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytysten turvaaminen lainsäädännön muutostilanteessa Toteuma: Muutokseen varaudutaan yhdistämällä TAMKin ja PIRAMKin voimavarat. Yliopistolainsäädännön uudistamista seurataan yhteistyössä yliopistojen kanssa ja lainsäädännön sisältöön pyritään vaikuttamaan siten, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisen yliopistolaitoksen toimintaedellytykset turvataan. Mittari::TAMKin taloudellisen liikkumavaran lisääntyminen Toteuma: TAMKin ja PIRAMKin yhdistämistä valmistellaan ja yhdistetyn korkeakoulun ylläpitäjäksi tulee yhtiö. Työryhmä sai esityksensä valmiiksi syyskuun 2008 loppuun mennessä. Jatkovalmistelut ovat käynnissä, ja yhdistämisen linjaukset tehdään vuoden 2009 aikana. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

103 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 103 Tavoite: Työvoiman saatavuus turvataan. Mittari: Yhteiset kehittämishankkeet työvoimahallinnon ja muiden yhteistyökumppanien kanssa Toteuma: SYS hankkeessa (Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla) selvitetään välityömarkkinatyyppisten sosiaalisten yritysten perustamista. Kestävät koulutus ja uravalinnat hankkeen yksilöohjauksessa on aloittanut 90 nuorta (tavoite kaudelle 70). Oppisopimuskoulutukseen ohjauksessa on aloittanut 20 nuorta (tavoite 15), joista 11 henkilölle on solmittu oppisopimus. Kaupungin hankinnoissa käytettävien sosiaalisten kriteerien käyttö ja soveltaminen on aloitettu työryhmätyöskentelyllä tilaajan ja Tampereen Logistiikan edustajien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on aloitettu Tampereen Invalidien Työtuki Titry ry:n kanssa valmistelemalla sosiaalinen budjetti vuodelle Välke projektissa on solmittu yhteistyötahojen kehittämiskumppanuussopimus. Projekti on työstänyt 13 yhdistyksen ja neljän sosiaalisen yrityksen kanssa suunnitelmia palkkatuetun työllistymisen kehittämiseksi. Teemoina ovat mm. työnantajayhteistyö, edelleen sijoittaminen, työhön valmennus ja palkkatukijaksoon yhdistettävä koulutus. Mittari: Voimassa olevien oppisopimusten määrä Toteuma: Tampereen kaupungin alueella oli oppisopimuksia vuoden 2008 alussa kappaletta ja kappaletta, joista 277 oli kaupungin omia oppisopimuksia. Mittari: Työperusteisen maahanmuuton edistämishanke käynnissä Toteuma: TyöMaa hanke on verkostoitunut seutukunnan eri toimijoiden kanssa keskittyen erityisesti sellaisiin yksityisiin ja julkisiin palveluntuottajiin, jotka tuottavat rekrytointi ja/tai asettautumispalveluita. Hanke on markkinoinut palveluitaan laajasti Tampereen kaupunkiseudun yrityskentässä, minkä tuloksena yhteistyötä oli vuonna 2008 seitsemän yrityksen kanssa. Välityömarkkinoiden jäsentämistyöskentely käynnistyy tammikuussa Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Yrittäjämyönteisyys paranee. Mittari: Yrittäjämyönteisyysmittausten tulokset Toteuma: Suomen Yrittäjien tekemässä vuoden 2008 Elinkeinopolitiikan mittaristo kartoituksessa Tampere sai 46 pistettä ja sijoittui kymmenen suurimman kaupungin joukossa seitsemänneksi. Viimeksi Tampere oli kymmenes. Suurimpien kaupunkien pistemäärien keskiarvo oli 49,6 ja kaikkien kuntien keskiarvo 48. hyvin järjestettyjä. Kaupungin suhtautumisessa yritystoimintaan nähtiin kuitenkin vielä parantamisen varaa, vaikka suhtautuminen on kehittynyt parempaan suuntaan. Vastaajista noin 43 prosenttia katsoi kaupungin yritysmyönteisyyden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana, noin 40 prosenttia katsoi sen heikentyneen ja noin 17 prosenttia katsoi sen pysyneen ennallaan tai ei osannut ottaa kantaa asiaan. Elinkeinokeskuksen teettämä oma profiilitutkimus valmistui toukokuussa. Tutkimuksen avulla selvitettiin Tampereella sijaitsevien yritysten kasvuun ja menestymiseen tarvittavia toimintaedellytyksiä sekä asioita, joilla elinkeinokeskus voisi auttaa yritysten toimintaa. Yritysten kannalta tärkeimmiksi asioiksi nousivat liikenneyhteydet, kaupungin suhtautuminen yritystoimintaan, Tampereen vetovoima, työvoiman saatavuus ja logistiikan sujuvuus. Vastaajien mielestä lähes kaikki em. tekijät ovat Tampereella Mittari: Yhden asiakaspalvelupisteen toimintamallin kehittämistilanne kaupungin tarjoamissa palveluissa Toteuma: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Oy ratkaisee asian osittain. Tämän jälkeen tarkastellaan kaupunkikehitysryhmän kokonaisuuden näkökulmasta yrityksille suunnattujen palvelujen organisointia niiden palvelujen osalta, jotka jäävät kaupungin tuotettavaksi. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

104 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 104 Tavoite: Elinkeinopolitiikan painopisteet ja toimintamallit tukevat yritysten kilpailukykyä. Mittari: Seudullisen elinkeinoyksikön toiminnan käynnistäminen Toteuma: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin ja yhtiö aloitti toimintansa Hallitus ja toimitusjohtaja on valittu. Yhtiön toimitilat sijaitsevat alkaen osoitteessa Juhlatalonkatu 5. Mittari: Seudullisen elinkeinostrategian hyväksyminen Toteuma: Seudullisen elinkeinostrategian virkamiesvalmistelu päättyi Seutuhallitus päätti , että elinkeinostrategian valmistelutyö hyödynnetään seutustrategian tarkastamisen yhteydessä ja että elinkeinostrategian painopistealueet huomioidaan seudullisen elinkeinoyhtiön liiketoimintasuunnitelmassa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Ydinprosessin talous Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (1 000 euroa) Olennaiset poikkeamat talousarvioon TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Tilikauden tulos Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessilla talous toteutui lähes talousarvion mukaisesti. Ydinprosessin tuotot ovat pakolaisten kotouttavaan toimintaan saatua 0,1 milj. euron laskennallista korvausta, jotka toteutuivat hieman talousarviota pienempänä. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

105 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 105 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi on noudattanut toiminnassaan voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä. Palvelusopimuksissa ja tilatuissa palveluissa on määritelty seurattavat laadulliset sekä vaikuttavuustavoitteet. Lautakunnalle on raportoitu säännöllisesti talouden ja toiminnan sekä palvelusopimuksissa määriteltyjen laatutavoitteiden toteutumisesta. Raportointijärjestelmää kehitettiin vuoden 2008 aikana. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelujen hankintasuunnitelma perustuu palvelutarveselvitykseen, joka laaditaan vuosittain. Prosessien, palvelujen tuotteistamisen ja laadunhallinnan kehittäminen käynnistettiin tilaajan ja tuottajan yhteistyönä vuoden 2008 aikana, ja se jatkuu vuonna Tilaajalla on riskienhallinnan ohjausryhmä, joka koordinoi eri ydinprosessien riskienhallintaa. Tilaajaryhmässä laaditaan vuonna 2009 ydinprosessien sekä lautakuntien riskienhallintasuunnitelmat sekä tehdään niihin sisältyvät työn vaarojen ja riskien arviointi.

106 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 106 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus palvelukokonaisuus sisältää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillista koulutusta tuottaa Tampereen ammattiopisto, jolla on viisi toimipistettä. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Opetusministeriö myöntää luvan lukio opetuksen järjestämiseen. Järjestämisluvan haltija päättää oppilaitoksista, joissa lukio opetusta annetaan. Lukion fyysinen palveluverkko koostuu kahdeksasta päivälukiosta ja yhdestä aikuislukiosta. Viidellä päivälukiolla on täysin tai osittain yhteinen kiinteistö perusopetuksen kanssa. Osalla tamperelaisia lukioita on myös valtakunnallinen erityistehtävä. Lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla on vahvaa yhteistyötä muun muassa samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavan yhdistelmätutkintokoulutuksen järjestämisessä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lukioikään tulee Tampereella vuosittain noin nuorta. Kaupungin lukiot tarjosivat lukuvuonna opiskelupaikan noin nuorelle opiskelijalle, joista ulkopaikkakuntalaisia oli noin neljännes. Vuoden 2008 aikana toteutettiin toisen asteen koulutuksen organisaatiouudistus, joka tuli voimaan Toiselle asteelle muodostettiin yhteinen hallinto ja palveluyksikkö, ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin koulutusalakohtaiseen rakenteeseen ja lukiokoulutuksessa 2 3 lukion muodostamiin yhteistoimintatiimeihin. Toisen asteen yhteistyötä yhdistelmätutkintojen järjestämisessä jatkettiin. Ammattiopistossa aloitettiin opetussuunnitelmien uudistamistyö ja lukiokoulutuksessa alkoi opetussuunnitelmien päivitys. Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kehitettiin vuonna 2008 ja työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä tiivistettiin edelleen. Ammatillisen opetuksen laadun kehittämiseen suunnattiin voimavaroja vuonna 2008 muun muassa laadun kehittämisryhmän nimeämisellä. Lukiokoulutuksessa käynnistettiin saksan ja ranskankielinen aineenopetus ja lisättiin IB linjan opiskelijamäärää. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut viime vuosina kasvussa, ja kysyntään on voitu vastata entistä paremmin, kun Tampereen ammattiopisto sai vuodelle 2008 yhteensä 130 ammatillisen perustutkinnon lisäopiskelijapaikkaa. Nämä suunnattiin sosiaali ja terveys, maahanmuuttaja, logistiikkasekä kone ja metallialalle. Pormestari nimitti syyskuussa 2008 työryhmän selvittämään elinkeinoelämän muutosten vaikutuksia Tampereen ammattiopiston toimintaan ja koulutustarjonnan mitoitukseen. Työryhmä aloitti toimintansa syksyn aikana ja työ jatkuu vuonna Palvelutilauksen toteutuminen Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Toisen asteen koulutus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

107 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 107 Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakoulutuksen palvelukokonaisuus antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta, joka valmentaa ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lainsäädännön mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa erityisesti aluekehityksen näkökulmasta tutkimus ja kehitystyötä työelämän kehittämiseksi. Tampereen kaupunki ylläpitää Tampereen ammattikorkeakoulua (TAMK), jonka tehtävistä sovitaan ammattikorkeakoulun, Tampereen kaupungin ja opetusministeriön välisissä tavoiteneuvotteluissa. Keväällä 2006 neuvoteltu sopimus käsittää vuodet , ja ministeriön kanssa käytiin sen tarkistamista koskevat neuvottelut maaliskuussa Tampereen ammattikorkeakoulu on suuntautunut Pirkanmaalla yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten kehittämiseen ja ylläpitämiseen järjestämällä ammatillista tutkintoon johtavaa korkeakoulusta ja täydennyskoulutusta sekä tekemällä opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä. TAMK:ssa toimii myös yksi viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, jonka tehtävänä on järjestää ammatillisten opettajien pedagogiset opinnot. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tavoitesopimuksen mukaisesti Tampereen ammattikorkeakoulu keskittyi kehittämistoiminnassaan Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman painopistealueisiin sekä hyvinvointiteknologioiden koulutus, tutkimus ja kehittämishankkeisiin. Ammattikorkeakoulutoiminnan rakenteelliseen kehittämiseen liittyen valmistui pormestarin asettaman työryhmän raportti Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (PIRAMK) yhdistämisestä vuoden 2010 alussa yhdeksi ammattikorkeakouluksi, jonka ylläpitäjä olisi osakeyhtiö. Syksyllä perustettiin yhdessä PIRAMK:n kanssa asiantuntijatyöryhmiä valmistelemaan yhdistymistä. Tampereen kaupunginvaltuusto teki tammikuussa 2009 osaltaan päätökset yhdistymisestä alkaen. Palvelutilauksen toteutuminen Uutena koulutusohjelmana aloitettiin rakennusalan työnjohdon koulutus. Uusia ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin tähtääviä koulutusohjelmia olivat Mediatuotannon ja rakentamisen koulutusohjelmat sekä DP in Information Technology. Vuoden aikana aloitettiin joint degree ohjelma, MA in Film Screenwriting, Salfordin yliopiston kanssa ja valmisteltiin toista ohjelmaa, MSc in Sustainable Business Risk Management, Glamourganin yliopiston kanssa. Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen konsortioyhteistyölle laadittiin strategia vuosille Alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Unipoli yhteistyössä keskityttiin ulkomaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien parantamiseen laatimalla muun muassa uusi sähköinen hakujärjestelmä kaikkien korkeakoulujen englanninkielisille opintojaksoille hakeutumista varten. Ammattikorkeakoulutus Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Ammattikorkeakoulutus Opettajankoulutus Oma tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Ammattikorkeakoulutus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

108 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 108 Osaamisen edistäminen Osaamisen edistämisen palvelukokonaisuus sisälsi muun muassa aikuiskoulutuksen sekä yhdistelmätutkintokoulutuksen (ammattilukio), jotka tähtäsivät osaamisen edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämiseen. Lisäksi avustuksiin sisältyi Tampereen kesäyliopiston palvelutilaus. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampere edistää tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittämästä rahoittamalla osin tai kokonaan erikseen sovittuja professuureja. Näitä oli vuonna 2008 mediakulttuurissa, liiketoimintaosaamisessa, kudosteknologiassa, terveystaloustieteessä sekä tutkivassa teatterityössä. Lisäksi kaupunki osallistui teknillisen yliopiston Laser Competence keskuksen rahoittamiseen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli on korostunut työelämän muutoksessa sekä työllisyyden hoidossa. Työikäiselle aikuisväestölle sopivaa tutkintokoulutusta sekä lisä ja täydennyskoulutusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla. Kaikki kaupungissa toimivat ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut järjestävät ammatillista aikuiskoulutusta. Kaupunki tukee omistamiensa oppilaitosten pyrkimyksiä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi sekä edistää kaupungissa toimivien oppilaitosten laajaa yhteistyötä. Palvelutilauksen toteutuminen Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Aikuiskoulutus Ammattilukiokoulutus Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Yhdistelmätutkintokoulutus Oma tuotanto yhteensä Varaus Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen Avustus Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Osaamisen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

109 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 109 Elinkeinojen edistäminen Elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat yleinen, kohdennettu sekä kokeileva elinkeinopolitiikka. Lisäksi maaseutuhallinnon viranomais ja työvoimapalvelut sekä matkailupalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yleisen elinkeinopolitiikan palveluilla on edistetty Tampereella toimivien ja alueelle siirtyvien yritysten toimintaedellytyksiä. Toimenpiteitä ovat vuonna 2008 olleet esimerkiksi aloittavien yritysten neuvonta, tontti ja toimitila asiat, markkinointi tietyiltä osin ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen liittyvä kehittäminen. Kohdennettu elinkeinopolitiikka kohdistuu tiettyyn toimialaan ja toimenpiteet on räätälöity juuri kyseisen toimialan tai klusterin tarpeita varten. Tamperelaisia kohdennettuja toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi kaupungin keskustan vetovoiman kehittäminen ja investointien houkuttelu. Kokeilevan elinkeinopolitiikan palveluiden tehtävänä on ollut etsiä uusia markkinoita, toimialoja ja resursseja sekä uutta tietoa tai yhdistää uudella tavalla olemassa olevia resursseja, kompetensseja ja tietoa. Elinkeinopalvelujen organisointi oli vuonna 2008 muutosten alla. Seudullisen elinkeinoyhtiön perustamisen valmistelun seurauksena perustettiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy. Tredea käynnisti toimintansa vuoden 2009 alusta, jolta lautakunta jatkossa tilaa elinkeinojen edistämisen palveluita. Myös työvoimanpalvelujen organisointi muuttui vuoden 2009 alusta, kun toimintansa käynnisti uusi Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, jolta lautakunta jatkossa tilaa työvoimapalvelut. Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut siirrettiin sopimuksella Oriveden kaupungin hoidettaviksi vuoden 2009 alusta. Palvelutilauksen toteutuminen Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Liiketoimintaedellytysten kehittäminen Yhteyspalvelujen tarjoaminen elinkeinoelämälle Markkinointi Elinkeinopoliittinen ohjaus Yleinen elinkeinopolitiikka Kohdennettu elinkeinopolitiikka Kokeileva elinkeinopolitiikka Maataloushallinnon viranomaispalvelut Työvoimapalvelut Varaus Oma tuotanto yhteensä Matkailupalvelut Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Elinkeinojen edistäminen Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

110 Tilaajaosa Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 110

111 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 111 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin tavoitteena on tarjota sivistystä ja elämänlaatua edistävät hyvinvointipalvelut, kannustaa kuntalaisia aktiiviseen ja monipuoliseen harrastus ja vapaa aikatoimintaan, säilyttää Tampereen kaupunki vetovoimaisena asuinpaikkakuntana sekä kehittää korkeatasoisia kulttuuri ja liikuntapalveluja. Ydinprosessi koostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja vapaan sivistystyön palvelut. Ydinprosessin tehtäviin kuuluu lisäksi vastata maahanmuuttajien kotouttamistyön koordinoinnista sekä osallistua liikunnan ja kulttuurin suurtapahtumien koordinointiin ja järjestelyihin. Toimintaympäristön muutokset Vuosien aikana arvioitiin kokonaisuutena hyvinvointipalvelujen palveluverkko ja arvioinnissa otettiin huomioon myös kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen tarpeet. Suunnitelman avulla määriteltiin, mitkä sivistys ja elämänlaatupalvelut ovat lähi, alue tai keskitettyjä palveluja. Kehittämissuunnitelman valmistelutehtäviin perustettiin alatyöryhmät kirjastopalveluihin sekä liikunta ja nuorisopalveluihin. Palveluverkkotyöryhmän työ jatkuu vuonna Palveluverkkotyössä lisättiin kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä hyödynnettiin alueellisesti koottuja kuntalaisten vaikuttamisfoorumeita. Kulttuuri ja vapaaaikapalvelujen palveluverkko oli esillä erityisesti läntisen ja eteläisen alueen Alvari toiminnassa. Valtuustokauden strategisena painopisteenä oli luovuuden, innovatiivisuuden ja vetovoiman vahvistaminen. Kulttuuripääkaupunki hankkeen yhteydessä laadittu laaja Kulttuurikoski 2011 ohjelma toimi kaupungin kulttuuristrategiana. Yhdistettynä elinkeinopolitiikkaan kulttuuri ja liikunta vahvistavat alueen omaleimaisuutta ja tukevat alueen profiloitumista ja imagon luomista. Tilaaja tuottaja malliin siirtyminen käynnistyi sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessissa hyvin. Eri ydinprosessien roolit ja tehtävät sivistys ja elämänlaatupalvelujen hankinnassa selkeytettiin, mutta tämä työ on osittain vielä kesken. Tampereen kaupungin toimintapolitiikkaan on pitkään kuulunut tavoitella merkittäviä kansainvälisiä ja kansallisia suurtapahtumia Tampereelle. Liikunnan ja kulttuurin suurtapahtumien järjestelyissä ydinprosessin tehtävä on yhdessä konsernin johdon ja palvelujen tuottajien kanssa valmistella Tampereella järjestettäväksi anottavien suurtapahtumien ja arvokilpailujen hakuprosessi, laatia projektisuunnitelmia ja osallistua tapahtumien toteutukseen yhdessä järjestävän organisaation kanssa. Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta tekee esitykset kaupunginhallitukselle suurtapahtumien avustamisesta. Vuonna 2008 kaupunginhallitus tuki Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan esityksestä useita suurtapahtumia, kuten Painin EM kilpailuja, Jukolan Viestiä, Kalevan kisoja, Valtakunnallisia Voimistelupäiviä 2008, Karjalaisten kesäjuhlia ja Backlight valokuvanäyttelyä. Lisäksi lautakunta tuki joitakin suurtapahtumien järjestelyitä omista avustusmäärärahoistaan (TUL:n 11 liittojuhla, EURO 2009 jalkapallo ja Finn Con tapahtuma). Ydinprosessin palveluista suurin osa tilataan jatkossakin kaupungin omalta tuotannolta. Myös erilaisten kulttuuri ja liikuntayhdistysten ja yhteisöjen avustaminen on yksi keskeinen tapa hankkia sivistys ja elämänlaatupalveluja. Vuonna 2008 oli sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunnalla ensimmäisen kerran käytössä yhdistysten ja yhteisöjen toiminta avustusten arviointikriteerit, joiden avulla toimintaavustuksia kohdennettiin entistä vastikkeellisemmin sellaiseen toimintaan, joka tarjoaa tamperelaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen kulttuuri ja liikuntatoimintaan. Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta myönsi avustuksia yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 15 taide ja kulttuurilaitokselle, 33 taide ja kulttuuriyhteisölle ja yhdistykselle, 146 kulttuuri, harrastus ja sivistysyhdistykselle, yksityisille museoille ja vapaan sivistystyön toimijalle, 16 maahanmuuttajayhdistykselle, 93 liikuntaseuralle ja yhdistykselle sekä 20 erityisliikuntaa järjestävälle yhdistykselle. Lisäksi jaettiin stipendejä ja jatkokoulutusstipendejä ammattitaiteilijoille sekä avustuksia historiikkien julkaisukustannuksiin. Vuonna 2008 kehitettiin ja yhtenäistettiin ydinprosessin arviointimenetelmiä, laadun raportointia, sekä asiakastyytyväisyystutkimuksia.

112 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 112 Vuositavoitteiden toteuma Osaaminen ja luovuus Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tavoite: Liikuntapalvelujen saatavuus lähellä asuinpaikkaa säilyy. Mittari: Vuotuisten kunnossapitosuunnitelmien toteuttamistilanne kuntoarvioiden perusteella Toteuma: Vuotuinen kunnossapitosuunnitelma toteutui vuonna 2008 määrärahojen puitteissa. Tavoitteena oli pitää liikuntapaikat kunnossa ja avoinna kuntalaisille läpi vuoden. Uimarantojen kunto /tarvekartoitus on pääosin valmis. Uimarantoja ja talviuintipaikkoja on hoidettu määrärahojen puitteissa. Rantojen valvonta toteutettiin kesällä yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Uimarantojen hoito siirtyy vihertuotannolle vuoden 2009 alusta. Perusliikuntapaikkojen ylläpitoa ja kunnostusta on tehty määrärahojen puitteissa. Muun muassa Tampereen stadionin kenttäpinnoite ja Pyynikin kentän tekonurmi on uusittu. Tampereen uintikeskuksen katsomon rakennustyöt aloitettiin. Pyynikin uimahallin peruskorjaustyötä ei aloitettu suunnitelmien mukaisesti. Talvikaudella ulkojäiden kunnossapito ei toteutunut suunnitelmien mukaisesti sääolosuhteista johtuen. Koulukadun tekojää oli tehokkaassa käytössä. Myös hiihto kärsi sääolosuhteista, mutta tekolumen avulla pystyttiin ylläpitämään osaa latuverkostosta. Sisäliikuntatilat ja koulujen liikuntasalit olivat normaalissa käytössä läpi vuoden. Uimahallien kävijämäärät pysyivät entisellä tasolla huolimatta siitä, että Pyynikin uimahalli ei ollut käytössä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Lukuharrastus lisääntyy. Mittari: PIKI järjestelmän piirissä olevien aineistojen määrä Toteuma: PIKI järjestelmä kasvoi Ikaalisten aineistolla, joka on kappaleen suuruinen. Järjestelmään kuului vuoden lopussa 22 kunnan kirjastot ja niiden koko aineistot. Syksyllä 2008 järjestelmään liitettiin Ylöjärveen yhdistyvän Kurun kokoelma. Vuoden 2009 alussa koko Pirkanmaalla vain neljä kuntaa on järjestelmän ulkopuolella. Mittari: Kirjastojen kävijä ja lainamäärät Toteuma: Koko vuoden lainamäärä oli Se lisääntyi edellisvuodesta 1,9 prosenttia. Kaukajärven ja Nekalan kirjastot ovat tarkastelukaudella olleet avoimina remontin jälkeen, mikä selittää kasvua. Fyysisiä käyntejä oli vuonna Vähennystä edellisvuoteen on 3,9 prosenttia. Kävijämäärän laskuun vaikuttaa ennen kaikkea lainojen uusiminen verkossa. Verkkokäyntejä eli laskennallisia PIKIistuntoja kertyi Tampereen osalle Tilastointiperuste on hieman muuttunut ja lisäksi vuoden aikana ilmeni teknisiä virheitä, jotka kasvattivat verkkokäyntien määrää keinotekoisesti. Tästä johtuen verkkokäyntien määrää ei voi suoraan verrata edellisvuoteen. Vuonna 2007 PIKI istuntoja oli Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Jokamiehen tietoyhteiskuntavalmiudet paranevat. Mittari: NettiNyssessä, Tietotoreilla ja muissa kirjastotiloissa sekä työväenopistolla pidettyjen kurssien ja koulutettujen määrä Toteuma: Tampereen työväenopistolla pidettiin vuonna 2008 tietoyhteiskuntavalmiuksia parantavia kursseja 55 (971 tuntia) ja niille osallistui yhteensä 459 henkilöä. Vuoden 2007 vertailutietoja ei ole saatavissa. Kirjastotiloissa järjestettiin vuonna kurssia, joille osallistui yhteensä henkilöä. Vuonna 2007 kursseja järjestettiin 237 ja niille osallistui henkilöä Mittari: Mediakasvatustilaisuuksien ja tilaisuuksiin osallistuvien määrä Toteuma: Kirjastoissa järjestettiin vuonna kurssia, joille osallistui yhteensä henkilöä. Suurin osa näistä oli esikoululaisten perehdyttämistä tietokoneen käyttöön. Vuoden 2007 vertailutieto puuttuu, koska tietoja ei ole systemaattisesti kerätty. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

113 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 113 Tavoite: Monikulttuurista toimintaa lisätään. Mittari: Monikulttuuristen tilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrät Toteuma: Vuonna 2008 järjestettiin 34 monikulttuurista tapahtumakokonaisuutta. Osa tapahtumista on kokonaisuuksia, jotka mudostuvat useasta erillisestä tilaisuudesta. Yhteensä monikulttuurisia tilaisuuksia järjestettiin 60 kpl ja niihin osallistui yhteensä osanottajaa. Osallistujamäärä on kasvanut edellisestä vuodesta. Vuonna 2007 järjestettiin 59 monikulttuurista tilaisuutta ja niihin osallistui osanottajaa. Tampereen työväenopistossa järjestettiin vuonna monikulttuurista tilaisuutta ja niihin osallistui 233 henkilöä. Vuoden 2007 vertailutietoja ei ole saatavilla. Mittari: Avustettujen monikulttuuristen yhdistysten, maahanmuuttajayhdistysten ja ystävyysseurojen jäsenmäärät Toteuma: Toiminta avustusta saaneissa ko. yhdistyksissä oli yhteensä jäsentä. Vuonna 2007 vastaava luku oli jäsentä, tosin osalta yhdistyksistä puuttui täsmällinen jäsenmäärätieto. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kulttuurin kaupunginosatoiminta vakiinnutetaan. Mittari: Toteutettujen kulttuuriraittien määrä Toteuma: Vuonna 2008 julkistettiin 9 uutta kulttuuriraittiesitettä ja toteutettiin kaksi esitteetöntä raittia. Uusien raittien avaamisen jälkeen Tampereella on yhteensä 12 kulttuuriraittia, joista on painettu esite. Raitit ovat Tiina raitti (kirjailija Anni Polva), Väinö Linna raitti, Kalle Päätalo raitti, Lauri Viita raitti, vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Kapinaraitti, Härmälän huvilarannikko raitti, Patruuna Wilhelm Nottbeckin raitti, Pyöräillen Kissanmaalta Messukylään raitti, Pate Mustajärven Ikuri raitti, Pyöräillen Pispalasta Mustavuoreen ja Lamminpäähän raitti, Pyöräillen Pispalasta Reuhariin raitti sekä Wivi Lönn raitti. Mittari: Toteutettujen kaupunginosatapahtumien määrä Toteuma: Vuonna 2008 järjestettiin kaikkiaan 92 kaupunginosatapahtumaa pääosin yhteistyössä eri yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kaupunginosatapahtumia ovat esimerkiksi kaupunginosapäivät, lasten ja koko perheen tapahtumat, yhteislauluillat sekä erilaiset esitykset kuten konsertit ja näytelmät. Vuonna 2007 järjestettiin kaikkiaan 97 kaupunginosatapahtumaa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

114 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 114 Ydinprosessin talous Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Tilikauden tulos Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi on noudattanut toiminnassaan voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä. Ydinprosessien tilaajapäälliköiden vastuualueeseen kuuluvan sisäisen valvonnan osalta ydinprosesseissa noudatetaan ohjeita ja määräyksiä. Sivistys ja elämänlaatupalvelujen ydinprosessin palvelujen hankintasuunnitelma perustuu palvelutarveselvityksiin, joita tehdään säännöllisesti. Prosessien, palvelujen tuotteistamisen ja laadunhallinnan kehittäminen käynnistettiin tilaajan ja tuottajan yhteistyönä vuoden 2008 aikana, ja se jatkuu vuonna Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tilaajalla on riskienhallinnan ohjausryhmä, joka koordinoi eri ydinprosessien riskienhallintaa.

115 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 115 Kirjastopalvelut Kirjastopalveluiden palvelukokonaisuus sisältää kokoelmapalvelut, kirjaston peruspalvelut ja tietoyhteiskuntapalvelut. Kunnan tehtävänä on kirjastolain mukaan kirjasto ja tietopalvelujen järjestäminen. Yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lain mukaan kirjaston peruspalvelujen tulee olla maksuttomia. Kokoelmapalvelut tuottavat kirjaston asiakkaiden käyttöön monipuolisen, sisällöllisesti laaja alaisen, uusiutuvan ja ajantasaisen aineistokokoelman. Kirjaston peruspalveluita tarjoavat pääkirjasto Metson ja lehtilukusalin lisäksi 14 lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa sekä koti ja laitospalvelut. Tietoyhteiskuntapalvelut käsittivät Sampolan ja Hervannan kirjastojen tietotorit sekä Netti Nyssen. Kirjasto toimii Pirkanmaan maakuntakirjastona, johon kuului Tampereen lisäksi 27 kuntaa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2008 painopistealueina olivat lukuharrastuksen lisääntyminen ja jokamiehen tietoyhteiskuntataitojen parantaminen. Kirjasto oli mukana Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Litteratursällskapet i Finland järjestön käynnistämässä Kirjatalkoot hankkeessa, jonka tavoitteena oli tukea yleisiä kirjastoja, lisätä lukuharrastusta ja lisätä kirjastojen kirjahankintoja. Hankkeen ansiosta kirjaston kirjahankintamäärät kasvoivat huomattavasti. Kirjasto järjesti myös lukuharrastusta tukevia tapahtumia. Tampereen kaupunginkirjasto piti yllä yhteistä seudullista PIKIkirjastojärjestelmää, jonka ulkopuolella oli vuoden lopussa vain neljä Pirkanmaan kuntaa. Järjestelmään kuuluu yhteinen aineistotietokanta, yhteinen lainaajarekisteri ja tiedot aineiston ajantasaisesta sijainnista. Lisäksi kehittynyt kuljetuspalvelu lisäsivät aineiston kiertoa Pirkanmaan alueella. Jokamiehen tietoyhteiskuntataitoja opetettiin tietotoreilla, Netti Nyssessä ja koululuokille kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen yhteydessä. Kirjasto käynnisti lapsille ja nuorille sekä lasten vanhemmille suunnattua mediakasvatustoimintaa. Kirjastoverkko parani, kun Nekalan kirjasto avattiin remontin jälkeen uusissa tiloissa. Kirjastoverkon lisäksi käyttäjille tarjottiin verkkokirjaston palveluita Internetin kautta. Verkkokäynnit ovat voimakkaassa kasvussa. Palvelutilauksen toteutuminen Kirjastopalvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Kokoelmapalvelut Kirjaston peruspalvelut Tietoyhteiskuntapalvelut Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Kirjastopalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

116 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 116 Museopalvelut Museopalvelujen palvelukokonaisuus muodostuu kolmesta tuoteryhmästä, jotka ovat kokoelma ja kulttuuriympäristöpalvelut, taidekokoelmapalvelut ja näyttelypalvelut. Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museot edistävät kulttuuri ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä. Asiakkaille näkyvin osa museotoimintaa on näyttelytoiminnan tuottaminen ja toteuttaminen. Tallentamisen, säilyttämisen ja näyttelytoiminnan lisäksi museopalvelut toteuttavat tutkimus, opetus ja julkaisutoimintaa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kokoelma ja kulttuuriympäristöpalveluihin kuuluvat esineja kuvakokoelmien sekä luonnontieteellisten kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi kulttuuriympäristön tutkimukseen ja suojeluun liittyvät tehtävät. Taidekokoelmapalveluihin sisältyy taidekokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta sekä kaupungin julkisten taideteosten hoito. Kaupungin museopalvelujen historialliset kokoelmat ovat saavutettavissa seitsemässä museossa, jotka ovat Museokeskus Vapriikki, Amurin työläismuseokortteli, Finlaysonin TR 1:n näyttelykeskus, Mediamuseo Rupriikki, Tekstiiliteollisuusmuseo ja Kivimuseo. Taidekokoelmat ovat saavutettavissa kahdessa museossa, jotka ovat Tampereen taidemuseo ja Muumilaakso. Näyttelypalvelut sisältävät historiallisten museoiden ja taidemuseoiden vaihtuvat näyttelyt oheispalveluineen. Sara Hildénin taidemuseon toiminta perustuu Sara Hildénin säätiön ja Tampereen kaupungin väliseen sopimukseen. Sopimus koskee säätiön omistaman laajan nykytaiteen kokoelman esilläpitoa ja hoitoa kaupungin omistamassa ja ylläpitämässä Sara Hildénin taidemuseossa, jossa on säätiön kokoelman ohella vaihtuvia näyttelyitä kansainvälisestä ja suomalaisesta taiteesta. Museopalvelujen kokoelmien hallinnan ja saatavuuden parantamiseksi käynnistettiin museoiden keskusvarastohankkeen ensimmäinen vaihe. Museoiden kokoelmakeskukseksi kunnostetaan Ruskossa sijaitseva entinen sukkatehtaan kiinteistö. Museoesineiden asianmukaisten varastointiolosuhdevaatimusten vuoksi rakennuksessa toteutetaan merkittävä peruskorjaus. Peruskorjauksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 2008 ja osa museoiden varastoista siirrettiin Ruskoon. Esine ja taidekokoelman hallintaa parannettiin myös kokoelmien inventoinnilla ja digitoinnilla. Kaupunginvaltuusto määritteli yhdeksi vuoden 2008 vuositavoitteeksi, että Tampereen vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja vierailukohteena lisätään kulttuuri ja vapaaaikapalveluilla. Museotoiminnan tavoitteena on, että Tampereen museot tunnetaan jatkossakin korkeatasoisesta ja monipuolisesta näyttelytoiminnastaan. Toiminnan painopisteenä oli monipuolinen ja korkeatasoinen näyttelytoiminta. Museoissa kohdennettiin palveluja eri ikäryhmille, erityisesti lapsille, mutta myös ikäihmisille. Uusia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja etsittiin sekä kaupungin organisaation sisällä eri toimijoiden välillä että ulkoisten toimijoiden kanssa. Museolla oli voimassa ensimmäistä vuotta Museoviraston kanssa kulttuuriympäristöä koskeva yhteistyösopimus, mikä lisäsi huomattavasti museon asiantuntijatehtäviä. Museopalvelut ovat luonteeltaan keskitettyjä ja niitä tilataan pääosin kaupungin omalta tuotannolta. Tampereen museot toimivat Pirkanmaan maakuntamuseona ja Tampereen taidemuseo Pirkanmaan aluetaidemuseona. Museopalveluja tuotetaan myös yhteistyössä erilaisissa verkostoissa, kuten Finlaysonin TR 1:n näyttelykeskuksessa, jonka toiminnassa on mukana Tampereen museoiden lisäksi yksityisiä taidealan toimijoita. Kaupungin omien museopalvelujen lisäksi monipuolista näyttelytoimintaa täydentävät muut Tampereella toimivat museot. Lenin museo, Suomen Nyrkkeilymuseoyhdistys ry, Suomen Vakoilumuseo Oy ja Teisko Seura ry ovat yksityisten yhteisöjen ylläpitämiä museoita, joiden toimintaa tuetaan avustuksin. Lisäksi Työväenmuseo Werstaan toimintaa tuetaan opetusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti

117 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 117 Palvelutilauksen toteutuminen Museopalvelut Palvelukokonaisuuden talous Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Kokoelma ja kulttuuriympäristöpalvelut Taidekokoelmapalvelut (Tampereen taidemuseo) Näyttelypalvelut Taidekokoelmapalvelut (Sara Hildénin taidemuseo) Näyttelypalvelut (Sara Hildénin taidemuseo) Oma tuotanto yhteensä Muut museopalvelut (avustukset) Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Museopalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

118 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 118 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelujen palvelukokonaisuuteen kuuluvat kulttuuritapahtumapalvelut ja orkesteritoiminta. Laissa kunnan tehtäväksi kulttuuritoiminnan osalta määritellään kulttuuritoiminnan edistäminen, tukeminen ja järjestäminen kunnassa. Kulttuuripalvelujen tehtävänä on lisätä ihmisten ja yhteisöjen henkistä vireyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä syventää tasa arvon, moniarvoisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja kansainvälisyyden periaatteita. Kulttuuripalveluja tuotetaan monipuolisesti sekä kaupungin kulttuuripalvelujen omana toimintana että avustuksilla hankittuina palveluina eri tuottajilta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kulttuuritapahtumapalvelut välittää ja järjestää kulttuuri ja taidetilaisuuksia sekä tarjoaa tiloja kulttuuritilaisuuksille ja omaehtoiselle harrastustoiminnalle. Vuosittaisiin kulttuuritapahtumiin sisältyy musiikkijuhlia, aikuisten kulttuuritapahtumia ja perhetapahtumia sekä kaupunginosatoimintaa, maahanmuuttajatoimintaa ja näyttelytoimintaa. Kaupungin kulttuuripalvelut järjestää säännöllisesti kolmea musiikkifestivaalia. Vuosittain järjestetään Tampere Jazz Happening ja vuorovuosin Tampere Biennale ja Tampereen Sävel. Kulttuuritiloja ovat Vanhan kirjastotalon luentosalit ja näyttelytilat, Tullikamarin kulttuurikeskus, Haiharan taidekeskus, Viikinsaari sekä taiteilijavaihto ja vuokrauskäytössä oleva Tori Ateljee. Tullikamarin Pakkahuonetta käytetään sekä omaan ohjelmatoimintaan että vuokrataan ulkopuolisille tilaisuuksien järjestäjille. Tullikamarin Klubin ravintolaja ohjelmatoiminnasta vastaa ulkopuolinen vuokraaja. Lisäksi kulttuuritilaisuuksia ja kulttuurivaihtoa järjestetään Tarton Tampere Majassa. Orkesteritoiminta sisältää kaupunginorkesterin toteuttaman oman konserttituotannon lisäksi sen yhteistuotannot muun muassa oopperan ja baletin kanssa sekä levytykset, tilauskonsertit ja kiertueet. Monipuolisella orkesteritoiminnalla ja konserttitarjonnalla vahvistetaan omalta osaltaan Tampereen kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta. Kulttuuripalvelujen tapahtumatarjonta säilytettiin monipuolisena ja laadukkaana sekä määrällisesti edellisten vuosien tasolla. Valtuusto asetti yhdeksi vuoden 2008 painopistealueeksi kulttuurin kaupunginosatoiminnan vakiinnuttamisen. Euroopan kulttuuripääkaupunkihankehakemusta valmisteltaessa yleisö ja yhdistystilaisuuksissa tuli voimakkaasti esiin kaupunginosatoiminnan ja korttelitoiminnan laajentaminen. Kaupunginosatoimintaa kehitettiin avaamalla 11 uutta kulttuuriraittia ja järjestämällä monipuolisia kulttuuritapahtumia eri puolilla kaupunkia. Valtuuston asettamana tavoitteena oli myös monikulttuurisen toiminnan lisääminen. Tavoitetta toteutettiin järjestämällä monikulttuurisia tilaisuuksia ja kulttuuriviikkoja, neuvontatapahtumia ja infotilaisuuksia sekä monikielisiä sähköisiä palveluita sekä avustamalla maahanmuuttajayhdistyksiä. Kulttuuripalvelut tarjosi myös maahanmuuttajille omakielistä neuvontaa. Tämä toiminta siirtyy vuoden 2009 alusta viestintäyksikköön kunnallisasiain neuvonnan yhteyteen. Osa palvelutilauksesta kohdennettiin pakolaisten kotoutumista tukeviin kulttuuripalveluihin. Kulttuuripalvelut järjesti osan tapahtumatoiminnastaan kokonaan omana toimintanaan, mutta suuren osan tapahtumista kulttuuripalvelut tuotti yhteistyössä taidelaitosten, kulttuuriyhteisöjen tai yhdistysten tai muun kolmannen sektorin toimijan kanssa. Näissä tapauksissa kulttuuripalvelut on tapahtuman osatuottaja ja tukee tapahtumaa osarahoituksella. Kulttuuripalvelut myönsi myös tuotantotukia kertaluonteisille kulttuuritapahtumille. Vuoden 2008 lopulla käynnistettiin EAKR hanke Tampere yhdessä, jonka tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyttä lisäävää pienhanketoimintaa Hervannassa, Multisillassa, Peltolammilla ja Tesomalla. Orkesteritoiminnan keskeinen painopiste oli Tampere talon Ison salin konsertit. Tärkeä toiminta alue oli lisäksi lapsiin ja nuoriin suunnattu musiikkikasvatustoiminta. Orkesterille vuosi oli vakaan toiminnan vuosi. Yleisömäärä säilyi suhteessa konserttien määrään. Orkesteri sai positiivista julkisuutta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Myös orkesterin tallennetoiminta toteutui suunnitellusti. Kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta kaupungin omalta tuotannolta tilataan vain pieni osa. Suurimman osan kuntalaisten saamista kulttuuripalveluista tarjoavat avustusten piirissä olevat taidelaitokset ja kulttuuriyhteisöt. Merkittävimpiä muun palvelutuotannon tarjoajia ovat Tampere talo, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri ja monet muut kaupungissa toimivat teatterit sekä kaksi musiikkiopistoa. Avustuksilla tuetaan myös lukuisia festivaaleja sekä taidelaitoksia ja yhteisöjä.

119 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 119 Palvelutilauksen toteutuminen Kulttuuripalvelut Palvelukokonaisuuden talous Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Kulttuuripalvelut Orkesteritoiminta Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Taidelaitosten avustukset Muut kulttuuriavustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Kulttuuripalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

120 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 120 Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tavoitteena on kaupunkilaisten liikuntatottumusten lisääminen ja liikuntamyönteisten asenteiden herättäminen sekä elinikäisen liikuntaharrastuksen kehittäminen. Liikuntapalvelut luovat edellytykset liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä. Toiminnalla tuetaan myös kilpaurheilua. Lisäksi liikuntapalvelut huolehtii erityisliikunnan järjestämisestä. Liikuntapalvelut hankitaan pääosin omalta tuotannolta sekä avustamalla liikunta ja urheiluseuroja sekä muita yhdistyksiä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Painopisteinä olivat liikunnan ennalta ehkäisevä toiminta, perusliikuntaolosuhteiden luominen kuntalaisille ja erityisesti lapsille ja nuorille sekä seura avustusten kohdentaminen lasten ja nuorten liikuntaseuratoimintaan. Ikäihmisten liikuntaharrastusten vaatimuksiin vastattiin yhteistyöllä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena oli kehittää korkeatasoisia perusliikuntapalveluja ja säilyttää nykyisten liikuntapaikkojen ja reittien peruskunto korkeana. Kaupunginvaltuusto määritteli vuoden 2008 yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi lähellä asuinpaikkaa saatavien liikuntapalvelujen säilymisen nykytasolla. Tavoitteena oli pitää liikuntapaikat kunnossa ja avoinna kuntalaisille läpi vuoden. Liikuntapaikat olivat käytössä suunnitelmien mukaisesti. Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidossa oli ongelmia sääolosuhteista johtuen. Osa palvelutilauksesta kohdennettiin pakolaisten kotoutumista tukeviin liikuntapalveluihin. Vuosi oli liikuntapalveluille haasteellinen, useiden suurten urheilutapahtumien vuosi. Uimahallien käyttöaste pysyi entisellä tasolla vaikka Pyynikin uimahalli ei ollut käytössä. Tampereen uintikeskuksen uuden altaan puhtaudessa oli ongelmia. Allas jouduttiin pitämään suljettuna ajoittain. Liikuntapalvelut tuotti maksutta palveluita kouluille ja päiväkodeille. Ohjaustoiminnan painopistealueina olivat ohjauspalvelut koululaisille, erityisryhmille ja ikäihmisille. Sisäliikuntatilojen käyttötarve oli suurempi kuin mitä pystytään tarjoamaan. Liikuntapalveluverkostoa arvioitiin osana hyvinvointipalvelujen kehittämissuunnitelmatyötä. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin uutta toimintamallia palloilukenttien, uimarantojen ja talviuintipaikkojen kunnossapitoon ja jatkossa niiden kunnossapito tilataan suoraan Katu ja vihertuotannolta. Palvelutilauksen toteutuminen Liikuntapalvelut Palvelukokonaisuuden talous Toteuma Muutettu talousarvio Liikuntapalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Jäähallipalvelut Uimahallipalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Yleiset liikuntapalvelut Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Muut liikuntapalvelut (avustukset) Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

121 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 121 Vapaan sivistystyön palvelut Palvelukokonaisuus sisältää vapaan sivistystyön opetuspalvelut ja taiteen perusopetuksen. Vapaan sivistystyön palvelujen tavoitteena on edistää väestön kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen ja itsensä kehittämiseen tarjoamalla ensisijaisesti kaupungin asukkaille monipuolisia koulutus ja kulttuuripalveluja. Vapaan sivistystyön palvelut tilataan työväenopistolta. Työväenopisto tuottaa palvelusopimuksen mukaisesti opetuspalveluita. Opetustunneista suurimmat osuudet ovat taito ja taideaineilla sekä kieliopetuksella. Työväenopisto vahvistaa kansalaistaitoja ja yksilön kykyä selviytyä ja osallistua muuttuvassa tietoyhteiskunnassa. Työväenopiston yhteydessä toimivat myös kotitalousneuvonta, videopaja ja Viita akatemia sekä omana tulosyksikkönään Sara Hildén akatemia, jonka palvelut vuonna 2008 tilasi lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vapaan sivistystyön palveluiden tavoitteena oli tarjota monipuolisia, asiakkaiden tarpeita vastaavia opetuspalveluita. Kaupunginvaltuusto määritteli vuoden 2008 painopistealueeksi jokamiehen tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen. Työväenopiston koulutustarjontaa kohdennettiin kansalaisten tietoteknisten taitojen ja valmiuksien parantamiseen. Koulutuksen määrälliset tavoitteet ylitettiin. Työväenopiston kurssitarjonta vastasi hyvin kysyntää, koska vuoden aikana suunnitelluista ja tarjotuista kursseista toteutui 87 prosenttia. Opiskelijat olivat myös sitoutuneita opintoihin. Yli 81 prosenttia opiskelijoista suoritti kurssin loppuun. Pirkanmaan Lukineuvola on yhteistyöhanke, jossa työväenopisto on ollut mukana. Lukineuvolatoiminta vakiintui osaksi opiston toimintaa vuonna Lukineuvola on sekä nuorille että aikuisille erilaisille oppijoille itselleen sekä ammattilaisille tarkoitettu yhden luukun palvelupiste. Osa palvelutilauksesta kohdennettiin pakolaisten kotoutumista tukeviin vapaan sivistystyön palveluihin. Tampereen Työväenopisto tarjoaa prosenttia vapaan sivistystyön koulutustarjonnasta kaupungissa. Muita toimijoita ovat muun muassa Ahjolan kansalaisopisto, kesäylipisto, monet opintokeskukset ja oppilaitokset. Lautakunta myönsi vuonna 2008 avustuksia Ahjolan kannatusyhdistyksen toimitilavuokriin, aikuisille suunnattuun taiteen perusopetukseen Pirkanmaan käsi ja taideteollisuus ry:n Näpsä käsityökoululle sekä e Tuvan toiminnalle. Vuonna 2008 sovittiin, että taiteen perusopetuksen tilaaminen siirretään kokonaisuudessaan sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan tilaukseen. Näin ollen vuoden 2009 alusta Sara Hildén akatemian toiminta ja Pirkanmaan käsi ja taideteollisuus ry:n avustus kokonaisuudessaan kuuluvat sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan tilaukseen. Palvelutilauksen toteutuminen Vapaan sivistystyön palvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Vapaan sivistystyön opetuspalvelut Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Oma tuotanto yhteensä Muut vapaan sivistystyön avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Vapaan sivistystyön palvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

122 Tilaajaosa Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 122

123 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 123 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toiminnan tavoitteena on tamperelaisten hyvä terveydentila ja toimintakyky. Ydinprosessi luo edellytyksiä sekä tukee ja aktivoi kaupunkilaisia hyvän terveyden ja toimintakyvyn saavuttamiseksi. Toiminnan tasot ovat yksilö, yhteisö ja ympäristö. Prosessin kolme päätoimintalinjaa ovat ennaltaehkäisy, varhainen havaitseminen ja puuttuminen sekä hyvä hoito, kuntoutus ja sosiaalinen tuki. Ydinprosessi koostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: perusterveydenhuollon avopalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, päihde ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Prosessin palvelut kohdistuvat pääosin työikäiseen väestöön. Toimintaympäristön muutokset Tampereen väestö kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 0,8 prosentilla vuoden 2008 aikana. Kasvu oli väestöön suhteutettuna samansuuruista kuin vuonna Väestönkasvusta hieman yli puolet syntyi nettomuutosta, josta niin ikään yli puolet oli maahanmuuttoa. Kokonaisuudessaan ennakkotietojen mukaan väestö kasvoi noin 1615 henkilöllä. Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokauden tavoitteeksi tamperelaisten koetun terveyden paranemisen. Koettua terveyttä on tutkittu jo 1990 luvun alusta lähtien UKK instituutin kolmen vuoden välein tekemän kyselytutkimuksen avulla. Vuonna 2008 terveytensä koki hyväksi 73 prosenttia naisista ja 68 prosenttia miehistä. Terveyden kokeminen hyväksi on yleistynyt naisilla, sillä vuonna 2005 terveytensä koki hyväksi 68 prosenttia naisista. Miehillä vastaava osuus on pysynyt samalla tasolla. Sen sijaan sosioekonomisten ryhmien välillä erot koetussa terveydessä ovat edelleen suuria. Esimerkiksi työvoiman ulkopuolella olevien ja työssäkäyvien väliset erot koetussa terveydessä ovat kasvaneet. Selvästi suurempi osuus työssäkäyvistä kuin työvoiman ulkopuolella olevista koki terveytensä hyväksi. Valtuuston asettama tavoite hoitotakuun toteutumisesta saavutettiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Henkilökunnan rekrytointi omaan palvelutuotantoon oli edelleen vaikeaa, mikä näkyi alkuvuodesta ajoittaisina ongelmina muun muassa omalääkäri ja mielenterveyspalveluissa ja aikuisväestön suun terveydenhuollossa. Suun terveydenhuollon julkisiin palveluihin kohdistuneesta lisääntyneestä kysynnästä aiheutui jonojen kasvua. Vuoden 2008 aikana jonot kuitenkin purettiin ottamalla käyttöön palvelusetelimenettely päivystyspotilaiden jatkohoidon järjestämiseksi, ja ostamalla hammaslääkäri ja hammashoitajapalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Toimeentulotukilain muutos astui voimaan Lain mukaan kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätös on saatava ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Alueellisilla sosiaaliasemilla tehtiin kevään 2008 aikana selvitys kehittämistarpeista muun muassa toimeentulotukilain muutoksen näkökulmasta. Kehittämistoimenpiteitä toteutettiin vuonna Terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja tilataan lähes 30:ltä oman palvelutuotannon ulkopuoliselta sopimuskumppanilta sekä useilta yksityisiltä hammashoidon palveluntuottajilta. Lukumääräisesti suurin osa ydinprosessin sopimuskumppaneista oli kolmannen sektorin toimijoita. Suurimmat oman tuotannon ulkopuoliset sopimuskumppanit olivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitämien kehitysvammahuollon avohuollon palvelujen siirto kunnan järjestämisvastuulle. Palvelurakennelainsäädännön toimeenpanosuunnitelman mukaisesti Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä puretaan ja kehitysvammapalveluihin liittyvä laitoshoito ja avohoito eriytetään toisistaan alkaen ja jatkossa laitoshoidon tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja avohoidon Tampereen kaupunki. Vuoden 2007 aikana aloitetun vuosien kansallisen sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KAS TE) suunnittelussa painottuivat ikäihmisten palvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä palvelurakenteet ja prosessit. Vuodelle 2008 Väli Suomen alueelle ei myönnetty kehittämisrahoitusta hakemuksesta huolimatta. Vuonna 2008 perustettiin Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen verkosto, jonka yhtenä tavoitteena on valmistella alueellinen terveyden edistämisen ohjelma. Toisena tavoitteena on aikaansaada pysyvä terveyden edistämisen yhteistyörakenne erityispalveluiden, erikoissairaanhoidon ja perustason sosiaali ja terveyspalvelujen toimijoiden välille. Pormestari Timo P. Nieminen nimitti työryhmän, jonka tarkoituksena oli laatia esteettömyysohjelma Tampe

124 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 124 reelle. Työryhmä sai työnsä päätökseen joulukuussa Ohjelma on lausuntokierroksella ja se luovutetaan pormestarille maaliskuussa Palvelusopimusten sisältöä kehitettiin etenkin laatutavoitteiden osalta. Tampere osallistui valtakunnalliseen sairaalahoidon tuotteistushankkeeseen (SATU), joka päättyi vuoden 2007 lopussa. Hankkeen tuloksena syntyi linjaus, että koko maassa tavoitellaan erikoissairaanhoidon tuotteistuksessa DRG:n (Diagnosis Related Grouping) käyttöönottoa vuonna Tuotteistus otetaan lähivuosina käyttöön sekä sairaanhoitopiirissä että omassa erikoissairaanhoidossa. Myös perusterveydenhuollon tuotteistusta jatkettiin osallistumalla valtakunnalliseen PETTU hankkeeseen. Tuotteiden rakentamisessa huomioidaan yhteensopivuus erikoissairaanhoidon tuotteistuksen (DRG) kanssa Vuositavoitteiden toteuma Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Väestön toimintakyvyn ja terveyden edistäminen Tavoite: Hammashuollon palvelujen saatavuus paranee: kaikki saavat palvelun hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Yli 6 kk hammashuoltoon jonottaneiden määrä Toteuma: Vuoden 2008 lopussa ei jonossa ollut yhtään hammashuoltoon yli 6 kuukautta jonottaneita. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Mielenterveyspalvelujen saatavuus paranee. Mittari: Mielenterveyspalvelujen jonotusaika (lähetteen saamisesta vastaanotolle pääsyyn) Toteuma: Jonotusajat psykiatrian poliklinikoille eivät ole lyhentyneet vuoden 2008 aikana. Psykiatrian poliklinikoilla lähetteet on käsitelty 3 viikon sisällä ja potilas on päässyt hoitoon poliklinikoille pääsääntöisesti 2 kuukauden sisällä. Hervannan psykiatrian poliklinikalle on ajoittain ollut 3 kuukauden jono. Vuonna 2007 jonotusajat olivat vastaavan suuruiset. Kriisipsykiatrian poliklinikalle kiireiset potilaat on otettu samana tai seuraavana työpäivänä. Tämä toteutui myös vuonna Mielenterveyspalvelujen sijoittaminen vastaanotoille on osin parantanut palvelujen saatavuutta. Vastaanottotoiminnan depressiohoitajille ja psykologeille on päässyt kahden viikon sisällä. Vain Tammelakeskuksessa on 2 3 viikon jono. Vastaavaa toimintaa ei ollut vuonna 2007, joten vertailutietoja ei voida esittää. Mittari: Psykoterapiapalveluita saaneiden määrä Toteuma: Eri psykiatrian poliklinikoilla oli vuoden 2008 aikana hoidossa yhteensä potilasta. Vuoden 2007 vastaavana aikana terapiapalveluja sai potilasta. Terveydenhuollon psykologipalveluja sai eri potilasta, kun vuonna 2007 vastaava luku oli Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu. Tavoite: Päivystysaseman odotusajat lyhenevät: 80 prosenttia pääsee vastaanotolle alle 2 tunnissa. Mittari: Odotusaika päivystysasemalle ilmoittautumisen jälkeen Toteuma: Vuoden 2008 aikana 78 prosenttia päivystysaseman potilaista on päässyt vastaanotolle alle 2 tunnissa. Vuoden tiettyinä kuukausina, viikonloppujen aikana ja öisin on ollut vaikeuksia tavoitteen saavuttamisessa. Maaliskuussa vain 72 prosenttia potilaista pääsi vastaanotolle alle 2 tunnissa, kun taas toukokuussa 83 prosenttia pääsi kahden tunnin aikana vastaanotolle. Viikonloppuisin hieman yli 70 prosenttia päivystysaseman potilaista pääsi lääkärin vastaanotolle alle 2 tunnissa, kun arkipäivisin vastaava osuus oli 83 prosenttia. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu.

125 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 125 Tavoite: Terveyden edistämisen verkostotyö kolmannen sektorin, oman tuotannon ja yksityisten yritysten kanssa vakiintuu. Mittari: Verkostotyön kehittymisen tilanne Toteuma: Terveyden edistämisen verkostotyö laajeni Pirkanmaalla alueellisesti vuoden 2008 aikana. Pirkanmaan terveyden edistämisen verkostossa on alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten, kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionhallinnon sektoritutkimuslaitosten edustus. Tampereen kaupunki oli mukana perustamassa verkostoa, josta muodostetaan pysyvä rakenne alueelle. Ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä tukevan Elonpolkuja verkoston koordinointivastuu siirtyi tilaajaryhmään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessiin vuoden 2008 aikana. Tällä saavutettiin yhtenäisyyttä kaupungin koordinoimaan terveyden edistämiseen liittyvään verkostotyöhön. Mittari: Diabetesriskissä olevien hoitoon pääseminen Toteuma: Diabetesriskiseulontaa tehdään laajasti ikäluokittaisissa terveystarkastuksissa, aikuisneuvonnassa, vastaanottotoiminnassa, ITE eli itsehoitopisteissä ja yleisötapahtumissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kaikki korkean riskin (riskipisteet > 15; valtimotapahtuman sairastaneet; potilaat, joilla on kohonneet verensokeriarvot; raskausdiabeetikot) ohjataan dehkohoitajien tai aikuisneuvonnan terveydenhoitajien (yli 65 v. potilaat) vastaanotolle yksilölliseen tarkastukseen. Kaikille halukkaille on tarjottu mahdollisuus osallistua painonhallintaryhmiin. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kuntouttavan työtoiminnan saatavuus paranee. Mittari: Asiakasmäärät kuntouttavassa työtoiminnassa Toteuma: Kuntouttavan työtoiminnan palvelun piirissä oli vuonna 2008 yhteensä 233 asiakasta. Luku sisältää uudet, paikkaa hakevat ja työtoiminnan keskeyttäneet asiakkaat. Vuonna 2007 asiakkaita oli 243. Asiakkaita on ollut vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2007, mikä ei johdu palvelun tarpeen vähenemisestä. Kuntouttavan työtoiminnan saatavuus asiakasmäärällä mitattuna ei siis ole parantunut. Asiakasmäärän väheneminen johtuu aktivointisuunnitelmien laadintaan liittyvästä prosessin pullonkaulasta (aktivointisuunnitelmia v yht. 346 kpl ja v yht. 394 kpl). Aktivointisuunnitelman laatiminen on edellytys asiakkaan pääsylle kuntouttavaan työtoimintaan. Työvoimatoimiston uudelleenjärjestelyt ovat vaikuttaneet niin, ettei aktivointisuunnitelmia ole saatu tehtyä suunnitelman mukaisesti. Työvoiman palvelukeskuksen kautta aktivointisuunnitelmien laadinta on onnistunut hyvin. Pääsy kuntouttavan työtoiminnan palveluun on kuitenkin vuoden aikana parantunut. Kaupungin omia työtoimintapaikkoja oli riittävästi. Kaupungin ulkopuolisilta palvelun tuottajilta hankitut työtoimintapaikat ja muu kuntouttavan työtoiminnan palvelut oli saatavissa tarvetta vastaavasti. Tästä näkökulmasta työtoiminnan saatavuus on parantunut. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu

126 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 126 Ydinprosessin talous Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa talousarviota pienempinä. Maksutuotot toteutuivat erikoissairaanhoidossa, päihdeja mielenterveyspalveluissa sekä vammaispalveluissa talousarviota pienempinä. Vastaavasti sosiaalisen tuen palvelujen ja perusterveydenhuollon avopalvelujen tuotot toteutuivat budjetoitua suurempina. Ydinprosessin toimintakulut ylittivät talousarvion yhteensä 7,1 milj. eurolla. Merkittävimmät ylitykset olivat erikoissairaanhoidon Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksessa ja vammaispalveluissa. Ydinprosessin palvelutilaukset muulta tuotannolta ylittivät budjetin 9,7 milj. eurolla, mutta ostot omalta tuotannolta toteutuivat yhteensä 2,6 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

127 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 127 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät nosto ja siirtolaitteet Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Ydinprosessien tilaajapäälliköiden vastuualueeseen kuuluvan sisäisen valvonnan osalta ydinprosesseissa noudatetaan ohjeita ja määräyksiä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaaja vastaa Kansanterveyslaissa määritellyistä kansanterveystyön vastaavan lääkärin tehtävistä ja muusta viranomaistoiminnasta ja antaa viranomaistoimintaan liittyvät soveltamisohjeet. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta arvioi vuosittain hyväksymänsä ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumista ja toimittaa selvityksen suunnitelman toteutumisesta lääninhallitukselle.terveyden ja toimintakyvyn edistämisen järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuotantoon liittyvistä viranhaltijoiden päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jaostossa. Tilaaja vastaa viranomaistoimintaan kohdistuvien hallintokanteluiden (sisältää kantelut Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen) käsittelemisestä ja viranomaistoimintaan liittyvien lausuntojen antamisesta. Apulaispormestarilla, tilaajapäälliköllä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus suorittaa tarkastuskäyntejä arvioidakseen muun muassa palvelujen tuotantotapoja, prosesseja, tehokuutta tai lainmukaisuutta. Tilaajalla on riskienhallinnan ohjausryhmä, joka koordinoi eri ydinprosessien riskienhallintaa. Konsernitasoista ohjeistusta poikkeusolosuhteiden varalta on kehitettävä. Vastuukysymykset ovat ajoittain muodostuneet ongelmiksi esimerkiksi Tehy:n työtaisteluun varauduttaessa ja riittävän sairaanhoidon saatavuuden varmistamisessa.

128 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 128 Perusterveydenhuollon avopalvelut Perusterveydenhuollon avopalveluiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä, tunnistaa sairastumisriskissä olevat henkilöt mahdollisimman varhain ja vastata osaltaan sairastuneiden hyvästä hoidosta ja kuntoutuksesta. Perusterveydenhuollon avopalvelujen palvelukokonaisuus sisältää alueellisen vastaanottotoiminnan, terveystarkastukset, päivystyksen, sairaankuljetuksen, toimenpide ja konsultaatiotoiminnan, tartuntatautien valvonnan, erityistyöntekijöiden palvelut, aikuisväestön suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Valtuuston linjauksen mukaisesti toiminnan painopisteenä oli yhtäältä ennaltaehkäisyn tehostaminen ja toisaalta hoitotakuun toteuttaminen. Diabeteksen ennaltaehkäisy ja hoitoprojektissa (DEHKO) aikaansaatuja käytäntöjä jatkettiin osana normaalia toimintaa. Myös alkoholin suurkulutuksen vähentämiseen tähtäävän mini interventioprojektin käytännöt olivat osa pysyvää toimintaa. Ikäihmisten kaatumisten ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyprojektia (KAAOS) jatkettiin. Ikäluokittaisten terveystarkastusten (40 ja 50 vuotiaat) sisältöä kehittämällä pyrittiin kasvattamaan peittävyyttä, jotta tavoitettaisiin entistä paremmin syrjäytymisvaarassa olevia kaupunkilaisia. Tavoite ei toteutunut vuoden 2008 aikana, ja kehittämistyötä jatketaan vuonna Kuluneena vuonna tarkastuksiin kutsutuista 40 ja 50 vuotiaista naisista yli 80 prosenttia ja vastaavanikäisistä miehistä yli 60 prosenttia osallistui terveystarkastuksiin. Omalääkäritoimintaa on kehitetty ja vuonna 2008 tavoitteena oli väestöpeittävyyden nostaminen 40 prosenttiin. Tässä tavoitteessa ei onnistuttu, vaikka peittävyys kasvoi edellisestä vuodesta 38 prosentin tasolle. Tämä johtui pääsääntöisesti lääkärivajeesta. Oman tuotannon toiminnan lisäksi tilaaja on sijoittanut lääkäriasemille viisi ostopalveluomalääkäriä. Ostopalvelulääkäriasema Omapihjalan toimintaa jatkettiin. Alueellisilla lääkäriasemilla käynnistettiin omalääkärien iltavastaanotot. Tampere osallistui yhdessä suurten kaupunkien kanssa terveysasemilla toteutettuun asiakastyytyväisyyskyselyyn. Suun terveydenhuollon jonojen osalta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti huhtikuussa toimenpiteistä, joilla tavoiteltiin jonon poistamista vuoden 2008 loppuun mennessä. Toimenpiteitä olivat muun muassa palvelusetelimenettelyn käyttöönotto sekä hammaslääkärihammashoitaja työpanoksen ostaminen yksityisiltä palvelutuottajilta kaupungin omiin yksiköihin ilta aikaan. Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta hoitotakuun piiriin päästiin vuoden 2008 aikana. Tyypin 2 diabeetikkojen silmänpohjakuvaustoiminta käynnistyi yhteistyössä Mawell Oy:n kanssa. Glaukoomapotilaiden seurantakuvauksien kehittämishanke ei vielä käynnistynyt vuoden 2008 aikana. Perusterveydenhuollon ja Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteispäivystysyksikkö Acutan suunnittelu jatkui vuoden 2008 aikana yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Vuoden 2007 lopussa Stakesilta tilatun hallintomallin selvitystyön selvitys valmistui helmikuussa Terveyskeskuspäivystyksestä sovittiin, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ottaa hoitaakseen myös perusterveydenhuollon päivystyksen. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat pieneläinten eläinlääkäripalvelut kilpailutettiin vuonna Suurten eläinten eläinlääkäripalvelut hankitaan Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon Pirtevalta.

129 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 129 Palvelutilauksen toteutuminen Perusterveydenhuollon avopalvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Alueellinen vastaanottotoiminta Terveystarkastukset Päivystys Toimenpide ja konsultaatiotoiminta Tartuntatautien valvonta Erityistyöntekijöiden palvelut Aikuisväestön suun terveydenhuolto Avokuntoutus Jalkojenhoitopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Oma tuotanto yhteensä Omalääkäripalvelut Sairaankuljetus (aluepelastuslaitos) Kriisipalvelu Suun terveydenhuollon ostopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Terveyspalvelut (muut terveyskeskukset) Yhteisöavustukset Muut palvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Perusterveydenhuollon avopalvelujen tuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa budjetoitua parempina, mikä aiheutui hammashuollon asiakasmäärien kasvusta sekä asiakasmaksujen korotuksista elokuun alusta. Hammashuollon asiakasmaksuja kertyi 0,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Perusterveydenhuollon avopalvelujen kulut ylittivät budjetin 0,5 milj. eurolla. Oman tuotannon tilauksen 0,2 milj. euron ylitys johtui lähinnä erityistyöntekijöiden palvelujen toteutumisesta sopimuksessa arvioitua suurempina. Muun tuotannon ostopalvelut ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Tamperelaisten potilaiden kiireellisiä käyntejä muissa terveyskeskuksissa oli arvioitua enemmän. Lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen menot ylittyivät lähinnä apuvälineiden hinnannoususta johtuen. Perusterveydenhuollon avopalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

130 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 130 Erikoissairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuden tavoitteena on varmistaa laadukkaiden perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalvelut ja tarjota äkillisesti sairastuneille, erityisosaamista vaativille potilaille tarvittavat tutkimukset ja hoidot. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat konservatiiviset, operatiiviset ja vaativan erikoissairaanhoidon palvelut. Pääosin konservatiiviset ja operatiiviset palvelut ostetaan kaupungin omalta erikoissairaanhoidon tuotannolta ja vaativan erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Muita palvelujen tuottajia ovat Veljeskoti, Pirkanmaan hoitokoti ja Reumasäätiön sairaala. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konservatiivisiin palveluihin kuuluvat sisätaudit, tartuntataudit, reumapoliklinikka ja operatiivisiin kirurgia, korva ja silmälääkärien sekä gynekologien toimenpiteet ja konsultaatiot. Myös kotisairaalapalvelut ovat Hatanpään kantasairaalan toimintaa. Omaa toimintaa haittasi jossain määrin lääkäripula, mutta ennen kaikkea hoitajapula. Hatanpään kantasairaalan remontista aiheutuvaa sairaalapaikkojen tarvetta varten jatkettiin osastohoitoa Pikonlinnan sairaalassa kahdella osastolla. Kevään aikana siirtoviivepotilaita oli runsaasti, ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tarjosi ratkaisuksi koehanketta, jossa yksityinen toimija kuntouttaa Pikonlinnassa tamperelaisia, jotka eivät tarvitse yliopistosairaalatasoista hoitoa, ja joita kaupungin oma erikoissairaanhoito ei kykene sijoittamaan osastoilleen. Hankkeeseen päätettiin osallistua, ja sopimuskumppaniksi sairaanhoitopiiri valitsi MedOne yhtiön, jonka toimesta 0 30 paikkainen osasto aloitti Hankesopimus kattoi vuoden 2008, mutta siinä on vuoden optio 2009 loppuun asti. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on euromääräisesti suurin yksittäinen palvelujen tuottaja, jolta palvelujen ostot olivat noin 158,5 milj. euroa. Kasvua edellisvuoden tilinpäätökseen oli 10,3 prosenttia. Menokehityksen hillitsemiseksi toteutettiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa toimenpideohjelma, jossa myös ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi oli aktiivisesti mukana. Sopeuttamisohjelmasta huolimatta ei erityisesti loppuvuodesta pystytty lisääntyneestä kysynnästä johtuvaan kustannuspaineeseen. Stakesin tekemä selvitys erikoissairaanhoidon tuottavuudesta PSHP:n ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien alueilla valmistui vuonna Tampereen laskennalliset erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 6 prosenttia yli maan keskiarvon, joka selittyy kokonaan hoitokokonaisuuksiin liittyvien välisuoritteiden käytöllä ja porrastuksella. Palvelutilauksen toteutuminen Erikoissairaanhoidon palvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Operatiiviset palvelut Konservatiiviset palvelut Oma tuotanto yhteensä Erikoissairaanhoidon ostot, kohdentamaton Vaativa erikoissairaanhoito (PSHP) Tekonivelkuntoutus (Veljeskoti) Reumasairauksien hoitopalvelut (Reumasäätiö) Saattohoito (Pirkanmaan hoitokoti) Avustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä

131 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 131 Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden asiakasmaksutuottojen 0,9 milj. euroa budjetoitua alhaisempi toteuma johtui osittain siitä, että osastojen paikkoja oli käytössä arvioitua vähemmän. Palvelukokonaisuuden kulut ylittyivät, koska Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilaus toteutui 6,1 milj. euroa budjetoitua suurempana. kasvu johtui muun muassa hoitotakuujonojen purkamisesta, palkankorotuksista ja siirtoviivemaksuista. Oman erikoissairaanhoidon sopimuksen laskutuksesta vähennettiin siirtoviivemaksujen osuus 2,3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin menojen kasvu oli vuonna ,8 milj. euroa eli 10,3 prosenttia. Toteutuneiden hoitopäivien ja käyntien määrät eivät ole kasvaneet menojen kasvun tahdissa. Erikoissairaanhoidon palvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

132 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 132 Päihde ja mielenterveyspalvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvat mielenterveyspotilaiden päiväsairaalatoiminta, mielenterveyden avohoito, päihdehuollon avohoito, päihdehuollon laitospalvelut sekä kuntoutus ja asumispalvelut. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Psykiatrinen avohoito tuottaa ja kehittää tamperelaisten psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviä korkeatasoisia ja riittäviä erikoissairaanhoidon hoitopalveluja. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Päihde ja mielenterveyspalvelujen painopistealue vuonna 2008 oli asiakasohjauksen ja kuntoutusprosessien kehittämisessä. Mielenterveyspalveluissa keskeinen kehittämiskohde on kuntoutusprosessin tukeminen siten, että kuntoutumiskotivaihe jää lyhyeksi ja itsenäinen asuminen mahdollistuu. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kilpailutettiin avoimella kilpailutuksella. Asumispalveluihin saatiin kolme uutta palveluntuottajaa. Psykiatristen poliklinikoiden toimintaa haittasi alkuvuodesta lääkäripula, mutta psykiatrien saatavuus helpottui vuoden loppupuolella. Päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon palveluiden kilpailutuksen valmisteltu aloitettiin seutukunnallisesti. Korvaushoidon palvelut ovat pysyneet hoitotakuulainsäädännön piirissä. Kaupungin omassa tuotannossa aloitettiin seutukunnallisen selviämishoitoaseman ja katkaisuhoitoaseman suunnittelu. Tampereen kaupunki solmi valtion kanssa sopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisestä ( ). Sopimukseen kuuluu viisi erillistä hanketta, joiden toteutuksen aloittaminen siirtyi vuodelle Palvelutilauksen toteutuminen Päihde ja mielenterveyspalvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta Mielenterveyden avohoito Päihdehuollon avohoito Päihdehuollon laitos ja asumispalvelut Oma tuotanto yhteensä Päihdetyön asiakasohjaus Mielenterveyspalvelut (hanke+avustukset) Kuntoutus ja asumispalvelut (ostopalvelut ja avustukset) A klinikkapalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdehuollon asumispalvelut Päihdehuollon kuntoutus Tuetun asumisen palvelut Avustukset Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä

133 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 133 Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden asiakasmaksutuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota pienempinä. Toimintakulut toteutuivat 0,4 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Palvelujen ostot omalta tuotannolta alittuivat 0,5 milj. euroa, koska mielenterveyden avohoidon palvelujen toteutuneet käyntimäärät jäivät arvioidusta. Muun tuotannon osalta toimintakulut ylittivät budjetin 0,1 milj. eurolla. Ylitys johtui päihdepalveluiden kuntouttavan laitoshoidon asiakasmäärän 10 prosentin kasvusta sekä siitä, että mielenterveyskuntoutujia siirrettiin entistä enemmän sairaalahoidosta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin. Päihde ja mielenterveyspalveut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

134 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 134 Sosiaalisen tuen palvelut Sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta ja maahanmuuttajapalvelut. Toimintaa säätelee sosiaalihuoltolaki sekä lait toimeentulotuesta ja kuntouttavasta toiminnasta. Palvelukokonaisuuden tarkoituksena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimeentulotuen asiakasmäärät vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaiden määrä alkoi kuitenkin lisääntyä elokuusta lähtien ja kasvu jatkui edelleen koko loppuvuoden. Toimeentulotukihakemukset pystyttiin pääsääntöisesti käsittelemään lain edellyttämän 7 vuorokauden kuluessa. Kuntouttavan työtoiminnan palvelua ostetaan edelleen kolmannen sektorin toimijoilta sekä kaupungin eri toimialoilta ja toimipisteistä. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun piirissä vuonna 2008 oli 233 asiakasta, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2007 (yhteensä 243 asiakasta). Asiakasmäärät ovat vähentyneet, koska kuntouttavaan työtoimintaan pääsyn edellytyksenä olevia aktivointisuunnitelmia ei ole saatu tehtyä suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Palvelutilauksen toteutuminen Sosiaalisen tuen palvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Aikuissosiaalityö Kuntouttava työtoiminta Maahanmuuttajapalvelut Pakolaisten kotouttava toiminta (laskennallinen korvaus) Sosiaalipalvelujen neuvonta Toimeentuloturvan palvelut Oma tuotanto yhteensä Toimeentuloturvan palvelut Sosiaalityön avustukset Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Tuotot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota suurempina, koska perustoimeentulotuen valtionosuuksia saatiin arvioitua enemmän. Tuottojen kasvu oli 1,1 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Puolestaan toimeentulotukimenot ja Kansaneläkelaitokselle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuus ylittivät talousarvion yhteensä 1,3 milj. eurolla. Kulujen kasvua selittää asumiskustannusten nousu ja toimeentulotuen perusosan indeksikorotus. Kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuuksia 9,8 milj. euroa, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna Sosiaalisen tuen palvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

135 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 135 Vammaispalvelut Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet sekä kehitysvammahuollon avo ja laitospalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalveluissa painopiste on avohuollon palvelujen kehittämisessä ja vammaisten ihmisten itsenäisen elämän tukemisessa. Vammaisten henkilöiden kotona asumista tuettiin erityisesti henkilökohtaisella avustajatoiminnalla, asunnon muutostöillä ja vaikeavammaisten kuljetuspalveluilla. Vammaispalvelujen varsinainen palvelutuotanto ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ostopalveluina hankittiin lähinnä vammaisten asumispalveluja, työ ja päivätoimintapalveluja sekä kuulo ja puhevammaisten tulkkipalveluja. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitämien kehitysvammahuollon avohuollon palvelujen siirto kunnan järjestämisvastuulle. Sosiaali ja terveysministeriö on neuvotellut tulkkipalvelujen järjestämisen ja rahoittamisen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Vuoden aikana valmisteltiin siirtoa ja tehtiin yhteistyötä ministeriön kanssa. Siirron toteutuessa sopimus palveluntuottajien kanssa raukeaa. Muutoksen toteutumisen ajankohta on siirtynyt vuodelle Taloudellista tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi korotettiin ja tuen saajien määrää lisättiin vuoden 2008 aikana. Kaupunginhallitus lisäsi määrärahaa myös työrajoitteisten työllistämiseen yhdistyksille. Kehitysvammaisten asumispalveluja lisättiin hankkimalla sekä tuetun asumisen että ympärivuorokautisen asumisen palveluja yksittäisillä maksusitoumuksilla eri palveluntuottajilta. Vaikeavammaisten lyhytaikainen avustaja ja saattajapalvelu kilpailutettiin, ja palvelut hankittiin Tampereen Validia palveluilta. Tampereen Logistiikan kanssa aloitettiin neuvottelut vaikeavammaisten kuljetuspalvelumatkojen välityksen ja yhdistelyn käynnistämiseksi kaupungin omana toimintana. Palvelutilauksen toteutuminen Vammaispalvelut Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Vammaisten palvelut ja tukitoimet Vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta Kehitysvammahuollon avopalvelut Kehitysvammahuollon laitospalvelut Avustukset Vammaisten palvelut ja tukitoimet (ostopalvelu) Kehitysvammahuollon avo ja laitospalvelut Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

136 Tilaajaosa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 136 Palvelukokonaisuuden talous Toimintatuotot toteutuivat 0,1 milj. euroa talousarviota pienempinä toteutumattomista projektituloista johtuen. Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,2 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset johtuivat ostoista Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Kuntayhtymän palveluista erityisesti laitoshoidon tilaus ylittyi. Vammaispalveluissa suurimmat ylitykset aiheutuivat subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvien palvelujen, kuten kuljetuspalvelujen, palveluasumisen ja asunnon muutostöiden kustannuksista. Vammaispalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät nosto ja siirtolaitteet Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot

137 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 137 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin ensisijaisena tavoitteena on ikäihmisten kotona asumisen mahdollistaminen ennalta ehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä kotiin ja kotona tuotettavilla palveluilla. Mikäli asiakkaan toimintakyky ei mahdollista asumista omassa kodissa, järjestetään asiakkaalle riittävä hoidon ja hoivan palvelut asumispalveluissa tai laitoshoidossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi muodostuu kahdesta palvelukokonaisuudesta. Palvelukokonaisuudet olivat kotona asumista tukevat palvelut sekä hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2008 yli 75 vuotiaiden määrä kasvoi 2,1 prosenttia ja yli 85 vuotiaiden määrä 5,6 prosenttia. Raskaammat ympärivuorokautiset palvelut kohdistuvat erityisesti yli 85 vuotiaiden ikäryhmään. Helmikuussa 2008 julkaistiin uudistettu Ikäihmisten palvelun laatusuositus, missä esitetään muun muassa henkilöstömitoituksiin ja palvelurakenteeseen liittyviä suosituksia. Laatusuosituksen tavoitteita pyrittiin vuoden 2008 toteuttamaan pienentämällä vanhainkotihoidon tilausta Jukola talon osalta ja järjestämällä korvaavia palveluja asiakkaiden omiin koteihin sekä lisäämällä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Kaupunginvaltuuston asettaman strategisen vuositavoitteen mukaisesti omaishoidon tuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille, eikä jonoa yli 21 vuotiaiden omaishoidon tukeen ollut. Palvelu ja hoitoketjujen toimintaa tehostettiin kotiutustiimitoiminnan vahvistamisella sekä asiakasohjauksen keskittämisellä ja kehittämisellä. Kotiutustiimitoiminnan vahvistamisella tuettiin asiakkaiden edellytyksiä kotiutua sairaalasta ja asiakkaiden mahdollisuuksia selviytyä omassa kodissaan. Myös siirtoviivemaksuja pyrittiin pienentämään. Kotihoidon asiakasohjaus keskitettiin ja liitettiin osaksi tilaajan asiakasohjausyksikköä marraskuussa Muutoksen jälkeen asiakasohjausyksikkö on vastannut omaishoidon tuen, kotihoidon, päiväkeskustoiminnan, lyhytaikaisen kuntoutuksen sekä ympärivuorokautisen jatkohoidon eli vanhainkotihoidon ja palveluasumisen asiakasohjauksesta. Vuoden 2008 lopulla valmistuivat Vaari työryhmän raportti sekä ikäihmisten palvelurakennetta sekä palvelu ja hoitoketjujen toimintaa koskenut ulkoinen auditointi. Selvitysten pohjalta ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta sekä palveluja hoitoketjujen toimintojen kehittämistä jatketaan edelleen vuoden 2009 aikana. Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelma valmistelu jatkui vuonna Syksyn aikana järjestettiin viisi tilaisuutta palvelualueilla, joissa koko suunnitelma esiteltiin ja kuultiin alueiden asukkaita.

138 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 138 Vuositavoitteiden toteuma Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Tavoite: Ympärivuorokautisen kotihoidon saatavuus paranee. Mittari: Säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joille yöaikaan ( ) annettavat kotihoidon palvelut on merkitty osaksi palvelu ja hoitosuunnitelmaa Toteuma: Asiakkaat, joiden palvelu ja hoitosuunnitelmaan on merkitty yöaikaan annettavat kotihoidon palvelut Kotihoidon palveluja yöaikaan saaneiden asiakkaiden määrä Yöaikaan tehtyjen käyntien määrä Säännölliset ympärivuorokautiset kotihoidon asiakkuudet eivät ole merkittävästi lisääntyneet, mutta yöaikaan palvelua saaneita asiakkaita ja toteutuneita käyntejä oli vuonna 2008 huomattavasti enemmän kuin vuonna Suurimmalle osalle asiakkaista yöaikaan annettavia palveluja ei ole merkitty asiakkaan palvelu ja hoitosuunnitelmaan, koska tarve yöaikaan tapahtuvalle hoidolle on ollut tilapäinen. Esimerkiksi kotiutustiimitoiminnan myötä tilapäinen palveluntarve yöaikaan on kasvanut. Asiakkaan näkökulmasta yöaikaan annettavien palvelujen saatavuus on parantunut. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kotona asumista tukeva kuntoutus ja laitoshoidosta kotiuttaminen tehostuvat. Mittari: Päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen pituus (vrk) Toteuma: Kokonaistulos 67,6 82,8 77,8 Kaupin sairaala 79,1 101,6 82,1 Hatanpään puistosairaala, geriatrinen 30,3 37,3 37,0 Hatanpään puistosairaala, psykogeriatrinen 142,5 153,6 162,9 Pikonlinna 89,0 Sairaalayksiköiden päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyheni vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. Vuoden 2006 tilanteeseen verrattuna hoitojaksot olivat kuitenkin selvästi pidempiä. Sairaalayksiköistä hoitojaksojen pituus lyheni vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna Kaupin sairaalassa, pysyi ennallaan Hatanpään puistosairaalan geriatrisessa osastoryhmässä ja pidentyi Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisessa osastoryhmässä. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu, vaikkakin vuoteen 2006 verrattuna hoitojaksojen pituudet ovat kasvaneet.

139 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 139 Tavoite: Asuinympäristöjen esteettömyys paranee. Mittari: Vanhoihin taloihin rakennettujen hissien määrä Toteuma: Tammi joulukuussa 2008 myönnettiin kaupungin hissiavustusta yhteensä euroa seitsemän hissin rakentamiseen kahteen eri kohteeseen. Vuonna 2008 valmistui kolme kohdetta, joihin rakennettiin yhteensä 8 hissiä. Vuonna 2007 valmistui kaupungin avustamana 10 hissiä kolmeen eri kohteeseen. Mittari: Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen tarkoitettua avustusta hakeneiden määrä Toteuma: Hakuaika valtion vuoden 2008 vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustukseen päättyi Hakemuksia jätettiin 18 kohteeseen. Korjausavustusta myönnettiin 15 kohteelle yhteensä euroa. Avustusta voi hakea ruokakunta, jossa vähintään yksi henkilö on 65 vuotias tai vanhempi tai vammainen. Vuonna 2007 vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustusta myönnettiin 20 kohteelle yhteensä euroa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Omaisiaan hoitaville suunnattujen palvelujen käyttäjämäärät kasvavat. Mittari: Kaupungin järjestämiä virkistysvapaita käyttävien omaishoitajien määrä Toteuma: Kaupungin järjestämät virkistysvapaat on tarkoitettu niille omaisiaan hoitaville, jotka täyttävät omaishoidon tuen kriteerit, mutta ovat määrärahatilanteen vuoksi saaneet kielteisen päätöksen. Tammi joulukuussa 2008 omaishoidon tuki ja siihen automaattisesti kuuluvat vapaapäivät on myönnetty kaikille kriteerit täyttäville hakijoille eli 198 uudelle yli 21 vuotiaalle asiakkaalle. Näin ollen erillisille virkistysvapaille ei ole ollut tarvetta. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Tavoite: Kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät pääsevät tuen ja palvelujen piiriin. Mittari: Omaishoidon tuen jonossa olevien kriteerit täyttävien hakijoiden määrä Toteuma: Tammi joulukuussa 2008 yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuki on myönnetty kaikille kriteerit täyttäville hakijoille eli yhteensä 198 uudelle asiakkaalle. Yli 21 vuotiaiden omaishoidon tuen jonossa ei näin ollen ole ollut yhtään kriteerit täyttävää hakijaa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu.

140 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 140 Ydinprosessin talous Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 3,0 milj. euroa budjetoitua suurempina. Hyvä tuottotaso johtui erityisesti asiakasmaksutulojen toteutumisesta budjetoitua suurempina Hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuudessa. Toimintakulut toteutuivat 0,5 milj. eurolla talousarviota pienempinä, joka johtui lähinnä omaishoidon tuen budjetoitua pienemmästä toteutumasta. Ydinprosessin muut ostopalvelut ja avustukset toteutuivat lähes suunnitellun mukaisesti. Ydinprosessin palvelutilaus omalta tuotannolta puolestaan ylittyi 0,4 milj. eurolla, mikä johtui vanhainkotihoidon palvelutilauksen toteutumisesta suunniteltua suurempana. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Ydinprosessien tilaajapäälliköiden vastuualueeseen kuuluvan sisäisen valvonnan osalta ydinprosesseissa noudatetaan ohjeita ja määräyksiä. Tilaaja vastaa viranomaistoiminnasta ja antaa siihen liittyvät soveltamisohjeet. Ikäihmisten palveluihin liittyvät oikaisuvaatimukset käsitellään ikäihmisten palvelujen lautakunnassa. Myös viranomaistoimintaan kohdistuvien hallintokanteluiden käsitteleminen ja viranomaistoimintaan liittyvien lausuntojen antaminen kuuluu tilaajaorganisaatiolle. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle lääninhallitukselle ja sille kunnalla, missä palvelua annetaan. Kaupungissa palvelujen lainmukaisuuden sekä sopimuksen toteutumisen seurannan valvontavastuu on tilaajalla. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajille järjestetään tarpeellista ohjausta, neuvontaa ja seurantaa palvelujen tuottamisesta. Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja tuottavan yksityisen palvelutuottajan tarpeelliset tiedot palvelun laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden arvioimiseksi arvioidaan lupahakemusmenettelyllä. Tilaajalla on riskienhallinnan ohjausryhmä, joka koordinoi eri ydinprosessien riskienhallintaa.

141 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 141 Kotona asumista tukevat palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluvia tuoteryhmiä ovat kotihoito, omaishoidon tuki, päiväkeskustoiminta, lyhytaikaishoito, veteraanikuntoutus, ehkäisevä vanhustyö sekä suun terveydenhuolto. Palvelukokonaisuuteen kuuluvien palvelujen tavoitteena on mahdollistaa kuntalaisten asuminen omassa kodissaan. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisemällä ikäihmisten toimintakyvyn laskua ja palauttamalla mahdollisesti heikentynyt toimintakyky aktiivisella kuntoutuksella sekä tehostamalla kotiutumista laitoshoidosta. Toimintakyvyn laskiessa kotona asuminen pyritään mahdollistamaan tarjoamalla asiakkaan kotiin tarvittavat palvelut, hoito ja huolenpito. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Valtuustokauden strategian sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti painopiste oli kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä. Kaupunginvaltuuston asettaman strategisen vuositavoitteen mukaisesti omaishoidon tuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille. Kotihoidon asiakasrakennetta pyrittiin muuttamaan lisäämällä palvelutarpeiltaan raskaampien eli enemmän kotihoidon palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrää ja järjestämään tarvittaessa myös ympärivuorokautiset palvelut kotiin ja ehkäisemään näin tarvetta siirtyä ympärivuorokautiseen jatkohoitoon. Kotihoidon asiakasrakenteen muutoksen jatkaminen on jatkossakin edellytys ikäihmisten kotona asumisen tukemisen onnistumiselle. Kotitori palveluintegraattorin kilpailutus toteutettiin vuoden 2008 aikana neuvottelumenettelyllä. Tarjouspyyntö neuvottelumenettelyyn osallistuneille lähetettiin vuoden 2009 tammikuussa. Palveluintegraattori yhdistää kaupungin järjestämät ja niitä täydentävät asiakkaan mahdollisesti itse rahoittamat palvelut niin sanotun yhden luukun periaatteen mukaisesti. Kotiutustiimitoiminnan laajentamiselle parannettiin asiakkaiden edellytyksiä kotiutua sairaalasta ja vuoden 2008 aikana asiakkaat eivät kotiin annettavien palvelujen puuttumisen vuoksi joutuneet odottamaan sairaalasta kotiutumista. Vuoden 2008 lopussa kotihoidon asiakasohjaus keskitettiin ja siirrettiin osaksi tilaajan asiakasohjausyksikköä palvelutarpeen arvioinnin ja kriteerien soveltamisen yhdenmukaistamiseksi. Vuonna 2008 lisättiin myös kuntouttavien päiväkeskuspalvelujen ostoja. Lyhytaikaishoidon osuutta sairaalahoidon tilauksessa onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti nostamaan, mutta sisällöllisesti lyhytaikaisen sairaalahoidon osalta ei päästy haluttuun tavoitteeseen. Veteraanikuntoutuksessa jatkettiin kaupungin valitsemaa linjaa, että veteraanit saavat itse valita kuntoutusmuotonsa. Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti laitos ja avokuntoutuksen osuuksien pitäisi olla yhtä suuret ja Valtiokonttorin korvaa kaupungille kuntoutuksesta aiheutuneet kulut tämän ohjeen mukaisesti. Veteraanit ovat itse mieluummin valinneet laitoskuntoutuksen, joka on avokuntoutusta kalliimpaa. Kaupunki on mahdollistanut tämän maksamalla osan veteraanien kuntoutuksesta aiheutuvista kuluista. Ehkäisevän vanhustyön osalta yhdistyksille jaettavien toiminta avustusten yhteissummaa nostettiin ja erityisryhmille kuten muistisairaille ja sotaveteraaneille kohdistettiin museopalveluja. Lisäksi palvelubussiliikennettä kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

142 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 142 Palvelutilauksen toteutuminen Oman tuotannon lyhytaikaisen sairaalahoidon hoitovuorokaudet ylittivät tilatun hoitovuorokaudella, mikä selittää tilauksen ylityksen oman tuotannon lyhytaikaishoidossa. Vastaavasti pitkäaikaisen sairaalahoidon hoitovuorokaudet Hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuudessa alittuivat hoitovuorokaudella. Painopisteen muutos pitkäaikaisesta sairaalahoidosta lyhytaikaiseen sairaalahoitoon on tavoitteiden mukaista, mutta sisällöllisesti sairaalahoidon osalta ei vielä päästy haluttuun tavoitteeseen. Oman tuotannon ehkäisevässä vanhustyössä palvelukeskustoiminnan päivät ylittivät arvioidun. Kotona asumista tukevat palvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Kotihoito Lyhytaikaishoito Ehkäisevä vanhustyö Suun terveydenhuolto Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Oma tuotanto yhteensä Varaus Kotihoito Lyhytaikaishoito Omaishoidon tuki Ehkäisevä vanhustyö Päiväkeskustoiminta Veteraanikuntoutus Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Kotona asumista tukevien palvelujen palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 0,2 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Kotihoidon asiakasmaksut alenivat alkaen. Vuoden 2008 aikana on tarkistettu ja päivitetty asiakasmaksujen määräytymisen perusteena olevia asiakkaiden tuloja. Tarkistustyön vuoksi asiakasmaksujen laskutus on viivästynyt elokuusta alkaen. Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät budjetoidun 3,4 milj. eurolla. Ostot omalta tuotannolta toteutuivat 4,2 milj. euroa suunniteltua suurempina lyhytaikaisen sairaalahoidon osuuden kasvun sekä päiväkeskuspalvelujen suuremman toteuman vuoksi. Painopisteen muutos pitkäaikaisesta sairaalahoidosta lyhytaikaiseen hoitoon näkyy Hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuudessa. Ostot muulta tuotannolta toteutuivat 0,8 milj. euroa budjetoitua pienempinä, josta 0,7 milj. euroa johtui omaishoidon tuen budjetoitua pienemmästä toteutumasta. Omaishoidon tuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Kotona asumista tukevat palvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

143 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 143 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Palvelukokonaisuus muodostuu asumispalveluista, vanhainkotihoidosta ja pitkäaikaisesta sairaalahoidosta. Palvelukokonaisuuden tavoitteena on turvata riittävä hoito ja huolenpito siinä vaiheessa kun ikäihmisen toimintakyky ei enää mahdollista omassa kodissa asumista kuntoutuksesta ja kotiin tuotettavista palveluista huolimatta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuudessa jatkettiin toimenpiteitä kotona asumista tukevan strategian sekä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa asetettujen palvelurakennetta koskevien suositusten saavuttamiseksi. Pitkäaikaisen sairaalahoidon osuutta pyrittiin laskemaan ja vastaavasti kotona asumista tukevan lyhytaikaisen sairaalahoidon ja kuntoutuksen osuutta nostamaan. Tuotteiden toteuman kautta tarkasteltuna muutos näyttää toteutuneen, sillä sen perusteella pitkäaikaisen sairaalahoidon osuus laski yli 10 prosenttia ollen noin 50 prosenttia kaikista sairaalahoidon hoitovuorokausista. Tuotteistuksen ja tuotteiden sisällön osalta ei kuitenkaan saavutettu asetettuja tavoitteita ja todellisuudessa akuutin kotona asumista tukevan kuntoutuksen osuus oli huomattavasti pienempi, mikä tulee ilmi myös vuoden 2008 joulukuussa valmistuneen ulkopuolisen auditoinnin tuloksista niin sanotusta Maisema raportista. Jatkohoidon osalta vanhainkotihoidon osuutta pienennettiin lopettamalla asteittain Koukkuniemen Jukola talossa tuotettujen vanhainkotihoidon hoitovuorokausien tilaaminen. Korvaavia palveluja järjestettiin tehostetusta palveluasumisesta sekä järjestämällä tarvittavia palveluja asiakkaiden omiin koteihin. Vanhainkotihoidon tuottamisesta Jukola talossa on tarkoitus luopua kokonaan vuonna Tämä perustuu siihen, ettei Jukola talo rakennuksena täytä nykyaikaisen vanhainkotihoidon edellytyksiä. Palvelutilauksen toteutuminen Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Palvelukokonaisuuden talous Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Vanhainkotihoito Pitkäaikainen sairaalahoito Oma tuotanto yhteensä Asumispalvelut Vanhainkotihoito Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,2 milj. eurolla. Vuoden 2007 tilinpäätöksessä ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 0,8 milj. euroa budjetoitua suurempina ja vuoden 2008 budjettiin tuloarviota ei nostettu. Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksu nousi prosentista 82 prosenttiin asiakkaiden nettotuloista. Lisäksi laitoshoitovähennys eläkkeistä poistui kansaneläkelain muutoksen myötä alkaen, mikä nosti merkittävästi pienintä eläkettä saavien tuloja. Asumispalveluissa maksuperusteet muuttuivat Palvelukokonaisuuden toimintakulut toteutuivat yhteensä 3,9 milj. euroa talousarviota pienempinä. Pitkäaikaisen sairaalahoidon osuuden lasku tuotetuista sairaalavuorokausista näkyy pitkäaikaisen sairaalahoidon toteutumisena 4,4 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Vanhainkotihoidon tilaus ylittyi 0,6 milj. euroa, koska vaativan perushoidon toteuma oli sopimuksessa arvioitua suurempi. Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

144 Tilaajaosa Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 144

145 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 145 Kaupunkiympäristön kehittäminen Ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne, pelastustoimi sekä viranomaispalvelut. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, tonttitarjonnasta, liikennejärjestelmästä sekä viheralueista. Tehtäviin kuuluivat myös ympäristön ja rakentamisen valvonta. Toimintaympäristön muutokset Seutuyhteistyön rooli korostui toiminnassa muun muassa liikennejärjestelmä, ilmastostrategia, asuntopoliittisen ohjelma ja rakennemallityön valmistelussa. Rantaväylän tunnelin toteuttamisesta laadittiin sopimus valtion ja Tampereen kaupungin kesken, mikä osaltaan vaikutti Tampellan alueen kaavoituksen käynnistymiseen ja tie sekä asemakaavatyön edistymiseen. Yleiskaavoituksessa oli työn alla useita kohteita, joista merkittävimmät olivat Lielahden, Nurmi Sorilan, Lahdesjärvi Lakalaivan, Hervantajärven ja Kalevanrinteen alueet. Kauppi Niihaman ja Myllypuron osayleiskaavat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Vuoreskeskuksen länsiosan, Rimmin ja Virolaisen asemakaavat valmistuivat. Katujen rakentaminen käynnistyi Lahdespohjan alueella ja Vuoreksen puistokadulla. Ratinan alueen rakentamishanke eteni muun muassa kauppakeskuksen toteuttamisen valmistelussa, asuntokorttelien talonrakennustyöt käynnistyivät. Myös Laukonsillan suunnitelmat valmistuivat. Asemakaavoituksen vuoden keskeisimmät asuinrakentamisen kohteet olivat Hervannan Tieteenkadun asuntoalue ja Vuoreksen kohteet. Pientaloasuntoja kaavoitettiin Vuoreksen lisäksi mm. Ikurin ja Niemen kaupunginosiin. Lielahden aluekeskukseen valmistui neljä sen kehittymistä edistävää asemakaavaa. Toimitilarakentamista kaavoitettiin lisäksi Hermian alueella. Vuoden 2008 asemakaavoissa asuinkerrosalaa muodostui m 2 ja muuta kerrosalaa m 2. Pientaloasuntoja kaavoitettiin 236. Asumisen ja pientaloasuntojen toteuma poikkesi määrällisistä tavoitteista ja tätä selittää lautakunnan palauttama Vuoreksen Rimmin asemakaava, jonka käsittely siirtyi vuodelle Vuoden aikana laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma, keskustan kevyen liikenteen yleissuunnitelma ja parannettiin joukkoliikenteen palvelutasoa sekä panostettiin julkisten tilojen siisteyteen. Kaupungin joukkoliikenteen kilpailuttamista jatkettiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä ja lipputulotavoite saavutettiin Vuositavoitteiden toteuma Tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne Kaupunkiympäristön kehittäminen Tavoite: Yhteistyö lisääntyy kaupunkiseudun kuntien kanssa kaavoituksen, liikenteen ja asumisen suunnittelussa. Mittari: Kaupunkiseudun rakennemallityön pohjaksi laadittava kuntakohtainen kehityskuva valmis Toteuma: Kehityskuva on tehty ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Rakennemallityön vaihtoehtojen vaikutusarviointi on meneillään. Mittari: Hyväksytty seudullinen ilmastostrategia Toteuma: Ilmastostrategiatyön konsulttitarjousten pohjalta on tehty valinta työn tekijästä. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Pormestarin arvio: Tavoite tullaan saavuttamaan, vaikkakaan ei suunnitellussa aikataulussa.

146 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 146 Tavoite: Rakentamisen riittävä taso mahdollistetaan kaavoituksella: kaavoitetaan uutta asuinkerrosalaa m 2 ja muuta uutta kerrosalaa m 2. Mittari: Kaavoitetut kerrosalat Toteuma: Vuonna 2008 asuinkerrosalaa on kaavoitettu m 2 ja muuta uutta kerrosalaa m 2. Mittari: Valmistuneiden asuntojen määrät asuntotyypeittäin Toteuma: Valmistuneet asunnot vuosina 2007 ja Erilliset pientalot Rivi ja ketjutalot Asuinkerrostalot Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu kaavoituksen osalta, vaikkakin asuntoja on valmistunut edellisvuotta vähemmän. Tavoite: Omakoti, rivi ja kaupunkipienkerrostalojen osuuden keskiarvoa vuosittain kaavoitettavasta uudesta asuinkerrosalasta lisätään. Mittari: Pientalojen osuus uudesta asuinkerrosalasta Toteuma: Omakoti, rivi ja pientaloihin on kaavoitettu 236 asuntoa, joista uusia omakotitontteja on 58. Pientaloasuntojen kerrosalamäärä on 18 prosenttia kaavoitetusta uudesta asuinkerrosalasta ( m 2 / m 2 ). Kaavoitusohjelman mukaiset Vuoreksen ja Hervannan kerrostalovaltaiset keskustakohteet painottavat vuoden 2008 keskiarvoa asuinkerrostalojen suuntaan. Vuonna 2007 pientalojen osuus kaavoitetusta uudesta asuinkerrosalasta oli 40 prosenttia ( m 2 / m 2 ). Tampereen koko asuntokannasta 28 prosenttia on pientaloasuntoja. Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite: Liikennejärjestelmän toimivuus paranee. Mittari: Hyväksytty liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (TASE 2025) koskeva aiesopimus Toteuma: Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) on osa seudullista suunnittelukokonaisuutta (mm. seudun rakennemalli ja ilmastostrategia). TASE 2025 ja sen käynnistymisen jälkeen käynnistyneet seutuhankkeet kytketään yhteen, joka aiheuttaa viivästyksen TASE 2025:n alkuperäiseen aikatauluun. TASE 2025:ä koskeva aiesopimus valmistunee vuoden 2009 aikana. Pormestarin arvio: Tavoite tullaan saavuttamaan, vaikkakaan ei suunnitellussa aikataulussa.

147 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 147 Tavoite: Linja autoliikenteen matkustajamäärä kasvaa 2 prosenttia. Mittari: Matkustajamäärät Toteuma: Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi vuonna ,48 prosenttia. Vuonna 2008 tehtiin lähes 1,4 miljoonaa matkaa enemmän edellisvuoteen verrattuna. Liikennetarjonnan parantamisen lisäksi myös lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksesta on vaikuttanut liikkumisvalintoihin joukkoliikennettä suosien. Energian hinta oli korkealla tasolla syksyyn saakka ja myös se on lisännyt joukkoliikenteen suosiota suhteessa henkilöautoiluun. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu. Matkustajamäärät (ostoliikenne) tammi huhtikuu touko elokuu syys joulukuu muutos ,95 % 5,30 % 1,92 % muutos 2007 => ,96 % 4,38 % 5 85 % koko vuosi ,83 % ,48 % Tavoite: Ilmanlaatua parannetaan hiekoitushiekan haittoja vähentämällä. Mittari: Katupölyhankkeessa määritellyt keinot haittojen minimoimiseksi Toteuma: Katupölyhankkeessa määriteltyjä toimenpiteitä hiekoitushiekan haittojen minimoimiseksi ovat kevätpuhdistukseen käytettävien laitteistojen puhdistustehon parantaminen, rakennustyömaiden ohjeistaminen pölyn leviämisen estämiseksi, pölyhaittojen ennaltaehkäiseminen talvikunnossapidon (auraus ja lumen poisvienti) avulla sekä hallinnollinen yhteistoiminta. Keväällä 2008 on aloitettu vapaaehtoisesti käytettävissä olevien resurssien puitteissa vilkkaiden ajoratojen pesu katuosuuksilla, joiden puhtaanapito kuuluu kiinteistön vastuulle. Muiden muassa Tampereen ilmanlaatua voi seurata ajantasaisesti portaalin avulla. Hiukkasten raja arvon numeroarvon ylityksistä on tiedotettu kunnossapitäjille erikseen päivittäin. Tampere on mukana Helsingin ympäristökeskuksen vetämässä Kapu2 hankkeessa, jossa tutkitaan Nuuskija autolla tehtävin mittauskierroksin (3 kertaa vuoden 2008 aikana) talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen vaikutusta katupölyn määrään. Tuottaja on hankkeeseen liittyen pitänyt kirjaa tiettyjen katuosuuksien talvikunnossapidosta sillä saatavien hyötyjen arvioimiseksi. Mittari: Ilmanlaadun raja arvojen ylitysten määrä Toteuma: Raja arvon numeroarvon (50 µg/m3 vuorokausikeskiarvona) ylityskerrat Tampereella vuosina Raja arvotason ylityksiä sallitaan 35 kpl kalenterivuodessa kullakin asemalla ennen kuin raja arvo katsotaan ylittyneeksi. Alkuvuoden 2008 ylityksistä 6 kpl todettiin maaliskuussa ja 21 kpl huhtikuussa. Loppuvuodesta Pirkankadulla havaittiin vielä yksi ylitys sekä marraskuussa että joulukuussa. Pormestarin arvio: Tavoite on saavutettu Pirkankadulla Santalahdessa Niemessä 4 3 3

148 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 148 Tavoite: Kaupunkiympäristön siisteys paranee. Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely siisteydestä Toteuma: Yleisten alueiden kesähoidon sekä pormestarin siisteyskampanjan onnistumista mittaava internet laatukysely järjestettiin vuonna 2008 toista kertaa. Tutkimuksen perusteella siisteyskampanja tunnetaan paremmin, mutta kokonaisuutena yleisten alueiden siisteydessä ei koeta oleellista muutosta. Mittari: Tosi siistii kampanjan toimenpiteet Toteuma: Syksyn tapahtumat: tarjottiin ravintoloille tuhka astioita terasseille ja ovien edustoille noin 70 kpl parantamaan katu ja torialueiden siisteyttä järjestettiin syksyllä haravoimistalkoita, Hervannassa sekä keskustassa aloitettiin yhteistyö merkittävimpien kauppakeskusten kanssa hankittiin yleisille puistoalueille roska astioita noin 40 uutta roska astiaa tehtiin tiivistä yhteistyötä lehdistön ja median kanssa Pormestarin arvio: Tavoitetta ei ole kaikilta osin saavutettu.

149 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 149 Ydinprosessin talous Kaupunkiympäristön kehittäminen (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Olennaiset poikkeamat talousarvioon Ydinprosessin toimintatuotot toteutuivat 42,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina johtuen lähinnä maaalueiden myyntivoittoista. Maa alueiden myyntivoittoja toteutui 50,5 milj. euroa, joka on 36,4 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Ydinprosessin toimintakulujen toteuma on 2,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Ydinprosessin poistotaso oli 1,6 milj. euroa budjetoitua pienempi. Ydinprosessin investoinnit toteutuivat 8,6 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Rahoitusosuudet alittuivat, koska Vuoreksen kohteet, joihin rahoitusosuudet oli myönnetty eivät edenneet suunnitellusti. Kaupunkiympäristö kehittäminen (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

150 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 150 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Ydinprosessin toiminta on tilaajatoimintaa, joka perustuu joko omalta tuotannolta tai ulkopuolisilta palveluntuottajilta tapahtuviin hankintoihin. Sisäisen valvonnan osalta keskeisiä vaiheita ovat hankintaprosessin aikainen toiminta, tuottajan toimituksen sopimuksenmukaisuuden valvontaa, toimituksen vastaanoton hoitaminen asianmukaisesti sekä etenkin rakentamishankkeissa mahdollisiin takuuasioihin liittyvät kysymykset. Ydinprosessin sisällä tilanne eri toimintojen suhteen sisäisen valvonnan kannalta vaihtelee seuraavasti: Maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelussa kaikki hankinnat perustuvat viranhaltijapäätöksiin. Hankkeiden valmistelu ja ohjaus tapahtuu asiantuntevan ja koulutetun henkilöstön toimesta. Talouden ja hallinnon ohjaus ja valvonta on luonnollinen osa hankkeiden normaalia toteutusta. Erityisesti hankkeiden taloudellisen ohjauksen välineitä tulee kuitenkin vielä kehittää paremmin toimintaa tukeviksi. Rationaalisen toiminnan kannalta keskeistä on varautuminen riittävän aikaisin toteutuksen edellyttämien suunnitelmien valmisteluun. Keskeistä tässä on suunnitteluohjelmien pitäminen jatkuvasti ajan tasalla. Tässä toiminnassa sekä maankäytön suunnittelun että yleisten alueiden suunnittelun kannalta keskeisiä työvälineitä ovat hyväksytyt yleis ja asemakaavoitusohjelmat. Suunnitteluvalmiutta on viime aikoina pyritty kehittämään laatimalla pitkän tähtäyksen investointiohjelmaa. Yleisten alueiden rakennuttamisessa ja ylläpidossa sisäisen valvonnan keskeinen painopiste on ollut urakkakilpailuiden järjestäminen, hankintamenettelyn laillisuus ja taloudellisuus sekä tarjoajien taloudellisen tilan valvonta. Sopimusten toteuttamisvaiheessa valvonta on keskittynyt sopimusten valvontaan ja talouden tarkkaan seurantaan sekä yksittäisen sopimuksen että palvelukokonaisuuden kannalta. Omaisuuden arvosta on huolehdittu rakenteiden tarkastustoiminnalla ja huolehtimalla tarvittavista huolto ja korjaustöistä. Tilaajaryhmässä on aloitettu laajempi riskien hallinnan suunnittelu. Käytännön toimet riskien hallitsemiseksi on aloitettu. Joukkoliikenteen osalta on keskeistä se, että ulkoa kilpailuttamalla hankittavien palvelujen määrää on koko ajan hyvin suunnitelmallisesti kasvatettu. Ulkoa kilpailuttamalla hankittavan liikenteen osalta on kiinnitetty huomiota hankintamenettelyn laillisuuteen ja taloudellisuuteen. Hankintamenettelyissä on tukeuduttu alalla yleisesti käytettyihin menettelyihin. Kuukausittain pidettävissä tuotantopalavereissa seurataan liikennepalvelun toteutumista sopimuksen mukaisena niin oman tuotannon kuin ulkoa hankitun liikenteen osalta. Toisessa joukkoliikenteen keskeisessä hankinnassa maksujärjestelmän uudistamishankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota clearing järjestelmän aikaisempien puutteiden kehittämiseen. Ydinprosessi on pyrkinyt hyvin voimakkaasti kehittämään tilaajatoimintaansa sekä ja tukeutunut Tampereen Logistiikan asiantuntemukseen oikeiden käytäntöjen kehittelyssä. On perusteltua todeta, että tämän toiminnan kautta on pystytty määrittelemään toimintatavat, joilla hallitaan hyvin toimintaan liittyvät riskit. Korvaus tai muihin oikeudellisiin vastuisiin ei ole jouduttu muuta kuin taloudelliselta arvoltaan pienehköissä kunnossapitoa koskevissa liukastumis tai muissa samantapaisissa tapauksissa.

151 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 151 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Maaomaisuuden hankintaan ja hallintaan liittyviä tehtäviä ovat maa ja vesialueiden hankinnan, myynnin, valvonnan ja käytön valmistelu ja toteutus, maankäytön suunnittelun ohjaus sekä maanomistajien edunvalvonta. Maankäytön suunnittelun tehtäviin kuuluvat yleis ja asemakaavojen ja niiden suunnittelupalveluiden tarpeen ja kehityksen arviointi sekä tilaaminen, seutuyhteistyö, kaavoitusohjelmien laatiminen sekä näihin liittyvät viranomaistehtävät. Yleisten alueiden suunnittelun vastuulla on kaavoitettavien alueiden sekä saneerattavien kohteiden katu, liikenne ja vihersuunnittelun hankinta sekä näiden hankkeiden ohjelmointi. Strategisten projektien vastuulla on kaupunkiympäristön kehityksen laajat erilliset kehittämishankkeet. Tällä hetkellä käynnissä olevat strategiset projektit ovat Vuores ja Ratina. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakennusmaan hintataso pysyi kohtuullisella tasolla. Tontteja luovutettiin rakennustoimintaan sekä myymällä että vuokraamalla. Varsinkin alkuvuonna vilkkaaseen yritystonttien kysyntään ei kaikilta osin pystytty vastaamaan. Asuntotonttien kohdalla määrällisesti tarjonta oli riittävää, mutta tonttien sijainti ei aina ollut paras mahdollinen. Omakotitonttien kysyntä ylitti tarjonnan. Lielahden palvelualueen ja Santalahden osayleiskaavojen hyväksymispäätöksestä jätetyt valitukset hylättiin korkeimmassa hallinto oikeudessa. Kauppi Niihaman virkistysalueen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa, mutta päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto oikeuteen. Kolmenkulman yritysalueen suunnittelu jatkui Nokian ja Ylöjärven kanssa ja Myllypuron osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin joulukuussa Lielahden niin sanotun Niemenrannan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä vuoden alussa ja osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville joulukuussa. Nurmi Sorilan ja Tarastenjärven alueiden osayleiskaavaehdotusten laadintaa jatkettiin. Nurmi Sorilan tulevan keskustan osalta järjestettiin ideakilpailu osayleiskaavatyön pohjaksi. Lahdesjärvi Lakalaivan ja Hervantajärven osayleiskaavaehdotusten valmistelua jatkettiin. Kalevanrinteen osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä keväällä ja osayleiskaavaehdotuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Lempäälän kunnan kanssa yhteisen Vuoreksen alueen asemakaavoitus eteni vuonna 2008 tavoitteiden ja asemakaavoitusohjelman mukaisesti siten, että Vuoreskeskus Länsi ja Rimmin asuinalue valmistuivat, mutta Vuoreskeskus Länsi on valituskierroksella ja Rimmin asemakaavaa ei ole hyväksytty. Virolaisen asuinalue valmistui ja hyväksyttiin nähtäville Asemakaavoituksen keskeisimpiä kohteita olivat liike ja toimitilarakentamisen osalta Lahdesjärven IKEA:n tontti liikennejärjestelyineen, Lielahden kaavoitus, mm. Prisman ja Kodin 1:sen asemakaavat, Pirkkahalli sekä keskustassa Sokos ja Stockmann. Myös TAYS:n alueen ohjelmointi valmistui. Ulkopuolisena tilauksena aloiteltiin Tesoman liikekeskuksen valmistelua. Teollisuusalueista käynnistyi Rusko 1:nen ja Huppionmäki. Tampellan tunneli saatiin osallisvaiheeseen. Asuntorakentamisen osalta valmistuivat Ikurin pientaloalue ja Linnainmaan kerrostalokohde ja Ranta Tampellan alustava maankäyttösuunnitelma. Lisäksi ulkopuolisena tilauksena valmistui Hervannasta Tieteenkatu 1:n kerrostalokorttelit. Valmisteilla olivat Hiidenmäen asuinalue, Takahuhdin palvelukeskus, Petsamon suojelukaava ja Pispalan asemakaavan uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä ulkopuolisena tilauksena Kämmenniemen pientaloalue. Näiden lisäksi työn alla olivat kaavoitusohjelman täydennysalueet eri puolilla kaupunkia. Asemakaavoja hyväksyttiin lautakunnassa 50 kappaletta, joista ei ole jätetty valituksia helmikuun 2009 alkuun mennessä. Kaupunkiseudun rakennemallia valmistellaan kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta osana laajaa hankekokonaisuutta. Myös Tampereen kaupunki osallistuu työhön. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on myös kytketty osaksi seudun suunnittelukokonaisuutta. Valtatien 12 suunnittelua teetettiin yhdessä tiehallinnon kanssa useassa eri hankkeessa. Rantaväylän tunnelin tiesuunnitelman lisäksi jatkettiin väleillä Lielahdenkatu Santalahti sekä Hervannan valtaväylä Lääkärinkatu joukkoliikennekaistojen sekä kapasiteettia ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelua. Lisäksi osallistuttiin valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi yleissuunnitteluun Tampereen rataympäristöselvityksen melusuojaus ja turvallisuussuunnittelu saatiin päätökseen. Suunnittelua tehtiin yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa. Suunnitelmassa on käyty läpi koko kaupungin alueen rataverkko ja esitetty tarvittavat rakentamistoimenpiteet. Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys tehtiin koko kaupungin alueella, jonka hallinnollinen käsittely jatkuu vuonna Uusi kaupungin pyöräilykartta suunniteltiin ja painettiin. Katu ja asemakaavasuunnittelua varten laadittiin katupoikkileikkausohje, joka käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa. Lisäksi laadittiin keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma. Merkittävimmät liikenneverkkosuunnitelmat liittyivät

152 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 152 Kolmenkulman ja Nurmi Sorilan osayleiskaavahankkeisiin. Vihersuunnittelussa keskityttiin puistojen ja leikkipaikkojen saneeraussuunnitteluun lisäksi laadittiin Kirjastopuiston saneeraussuunnitelma. Kaupunki hankki maata noin 62,4 hehtaaria. Kaupunki luovutti toimintakaudella 56 omakotitonttia. Ketjutettujen pientalojen ja rivitalojen tontteja luovutettiin 6 kappaletta ja kerrostalotontteja 23 kappaletta. Rivi ja kerrostalotonteilla on rakennusoikeutta yhteensä m 2. Liike ja toimistorakentamiseen luovutettiin yhteensä kerrosneliömetriä rakennusoikeutta sisältävät tontit. Teollisuuskäyttöön luovutettiin maata yhteensä m². Liikennetelematiikan suunnittelussa laadittiin Tampereen seudun liikenneinformaatiojärjestelmän suunnitelmat ja hankinta asiakirjat sekä kevyen liikenteen reittiopas. Joukkoliikenteen uuden informaatiojärjestelmän suunnittelu aloitettiin. Liikennevalojen osalta isoimpina hankkeina toteutettiin Tampereen kaupungin liikennevalolaitteiden nykytila ja päivitys. Palvelutilauksen toteutuminen suunnitelma, uusien valoliittymien suunnitelmat sekä hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien suunnittelua ja käyttöönottoa. Valaistussuunnittelun osalta valmistui muun muassa Kirjastopuiston valaistussuunnittelu, Viinikan liittymän valaisinmaston suunnittelu, Kangasalantien valaistussuunnittelu sekä elohopealamppukartoitus. Selvitykset strategisten projektien tilinpäätösvuoden tapahtumista löytyvät kirjasta erillisestä strategisten projektien koonnista Kantakaupungin alueelle 12:sta vahvistuneesta asemakaavasta perittiin maankäyttösopimuksen mukaiset maksut. Rasitesopimuksia tehtiin 21 kappaletta sekä kolme yhteisjärjestelysopimusta. Yhdyskuntalautakunnan käsittelemissä asemakaavoissa oli asuinkerrosalaa neliömetriä ja muuta uutta kerrosalaa neliömetriä. Kaavoitusmäärät sisältävät varaukset 343 pientaloasunnolle, joista 173 oli uusia omakotitontteja. Valtuusto tavoitteeksi asettama liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen laatiminen ei ollut mahdollista, koska liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö kytkettiin osaksi seudun maankäytönsuunnittelukokonaisuutta. Päätökset seudun suunnittelusta on tarkoitus tehdä vuoden 2009 aikana. Yleisten alueiden suunnittelussa 48 prosenttia palvelutuotannosta hankittiin omalta tuotannolta ja 52 prosenttia yksityisiltä markkinoilta. Muutamien suunnitteluhankkeiden aikataulut venyivät niin, että se aiheutti muutoksia myös rakentamisohjelmaan. Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Strategiset projektit Oma tuotanto yhteensä Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Strategiset projektit Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot toteutuivat 39,8 milj. euroa budjetoitua suurempana, mikä johtui budjetoitua suuremmista maanmyyntivoitoista sekä osittain kiinteistöjen vuokratuottojen ja kaavoitusmaksujen ansiosta. Paremmat myyntivoittotuotot muodostuvat pääasiassa Ratinan, Tullin, Takahuhdin ja Linnainmaan alueilla toteutuneista tonttikaupoista, joissa tonttien kauppasumman osuus tasearvoon verrattuna oli merkittävä. Toimintatuottoihin vaikuttivat myös toteutuneet maankäyttösopimukset sekä asuinkerrosja rivitalotonttien määrän lisäys, jotka omalta osaltaan vaikuttivat vuokratuottoihin.

153 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 153 Palvelukokonaisuuden toimintakulut ylittivät talousarvion 1,4 milj. eurolla. Maanhankinta, kiinteistönmuodostus ja luovutus tuoteryhmän osalta ylitystä syntyi 0,6 milj. euroa Tullin alueelta Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle myydyn hotellitontin puhdistuskuluista sekä kiinteistötoimen hallinnassa olevien rakennusten alueiden hoitokustannusten noususta. Maankäytön suunnittelun vuosisuunnitelmaa 0,4 milj. euroa suuremmat toimintakulut johtuivat asemakaavojen palvelutilauksen ylittymisestä. Yleisten alueiden suunnittelun osalta käyttötalouden suunnitteluhankkeet ylittävät budjetin n. 0,4 milj. eurolla. Merkittävältä osa tästä ylityksestä selittyy maankäytönsuunnittelun hankkeisiin liittyvän suunnittelun ennakoitua suurempi määrä ja oman tuotannon laskutuksen viiveet, jolloin korjaaviin toimenpiteisiin ei ollut mahdollisuutta. Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden palvelutilauksia tehtiin käyttötalous ja investointimäärärahoilla. Investointimäärärahaa käytettiin yleisten alueiden suunnittelun tilaamiseen 3,8 milj. euroa. Maa ja vesialueiden investoinnit ylittyivät 2,4 milj. eurolla. Ylitys johtuu kauppojen yhteydessä toteutetuista pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteistä sekä Kangasalan kunnan kanssa tehdystä maakaupasta, joka ei sisältynyt vuosisuunnitelmaan. Muihin rakennuksiin kirjattu 1,3 milj. euron investointi on sähkölaitokselta siirtyneiden rakennusten sisäinen siirto. Maa alueiden myynnistä saadut pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ylittyivät 21,4 milj. euroa. TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot INVESTOINNIT YHTEENSÄ

154 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 154 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen, satamatoiminta, liikenteen hallinta sekä näihin liittyvät viranomaistehtävät. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Joukkoliikenteen käyttöä ja kevyen liikenteen esteetöntä ja sujuvaa kulkua edistettiin rakentamalla Matkakeskustunneli henkilöratapihan ali yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa. Lisäksi joukkoliikenteen edellytyksiä parannettiin toteuttamalla lukuisia pysäkkijärjestelyitä sekä Tampereen valtatien joukkoliikennekaistan rakentaminen. Ilmanlaatua pidettiin käytettävissä olevin keinoin mahdollisimman hyvänä. Kaupungin siisteyttä kohennettiin osallistumalla pormestarin siisteyskampanjaan ja lisäämällä jäteastioiden määrää julkisilla alueilla. Omaisuuden hallinnan kehittämiseksi jatkettiin katu ja viherrekisterin sekä alueiden hallinnan tietojärjestelmän hankintaa. Vuonna 2007 tehty päätös pientalovaltaisten alueiden jalkakäytävien ottamiseksi kunnan vastuulle verovaroin ei saanut lainvoimaa. Katujen ja puistojen kunnossa tai ylläpidon laadussa ei ollut olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelutuotannon kehittämisen tavoitteet saavutettiin pääosin. Kunnossapidon hankinnassa alueurakkamalli otettiin käyttöön. Alueurakoinnin kilpailuttamista jatkettiin tekemällä Peltolammin alueen hoidosta kolmivuotinen sopimus. Kadunrakentamista kilpailutettiin useissa urakkakilpailuissa. Puistorakennuskohteista kilpailutettiin yksi. Särkijärven eritasoliittymän rakentaminen aloitettiin. Palvelutilauksen toteutuminen Palvelutilaus toteutui laadullisesti tavoitteiden mukaisesti lukuun ottamatta eräitä rakennusinvestointeja, joiden käynnistyminen viivästyi tai siirtyi. Palvelutilaus toteutui 10,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempänä. Liikenneväylien rakentamisen palvelutilaus alittui 9,7 milj. eurolla Särkijärven eritasoliittymän ja Vuoreksen rakentamisen viivästymisen takia. Särkijärven eritasoliittymän rakentamiseen tehtiin vuodelle ,0 milj. euron talousarviomuutos. Liikenneväylien ylläpidon palvelutilaus alittui noin 0,5 milj. euroa, koska palvelutilauksessa varauduttiin normaaliin talven vaikeuteen ja pientalovaltaisten alueiden jalkakäytävien talvihoitoon. Ne eivät toteutuneet. Talvi on vähälumisuuden takia tavanomaista helpompi. Palvelukokonaisuuden palvelutilaukset sisältävät niin käyttötalouden kuin investoinnitkin. Investointeja toteutui 35,0 milj. euroa yleisten alueiden rakentamisen tilaamisessa. Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio Muutokset Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Muut Yhteensä

155 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 155 Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittyivät 0,9 milj. euroa. Ennakoituja suurempia tuottoja kertyi maa aineksen vastaanotosta 0,1 milj. euroa, katulupamaksuista 0,3 milj. euroa, pysäköintimaksuista 0,1 milj. euroa ja pysäköintivirhemaksuista 0,6 milj. euroa. Vähälumisen talven takia lumen vastaanottomäärät olivat melko pienet, jolloin vastaanoton tuotot toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua pienempinä. Lisäksi satamien vuokratuotot jäivät budjetoidusta Palvelukokonaisuuden investointimenot alittuivat 9,5 milj. eurolla, koska esimerkiksi Särkijärven eritasoliittymän ja Vuoreksen rakentamisen aloitus viivästyi. Lisäksi Turvesuonkadun jatkorakentamista lykättiin aluerakentamisen siirtymisen vuoksi. Liikenneväylien ja viheralueiden ylläpidon kustannukset olivat 0,3 milj. euroa talousarviota pienemmät. Liikenteen hallinnan osalta toimintakulut ylittyivät Tampereen Pysäköintitalo Oy:n sopimuksen osalta, joka on sidottu pysäköintimaksutuottoihin, sekä pysäköintivirhemaksujen arvioitua suurempien luottotappioiden vuoksi. Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot INVESTOINNIT YHTEENSÄ

156 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 156 Viranomaispalvelut Viranomaispalveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluvat ympäristö, rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus ja Palvelupiste Frenckellin asiointipalvelujen tilaus. Palvelukokonaisuuden tilauksilla tavoite on edesauttaa omalta osaltaan hyvän ja turvallisen kaupunkiympäristön ympäristön luomista sekä tasapainoista yhdyskuntarakennetta. Rakennusvalvontapalvelujen tilauksen tavoitteena on edistää hyvää rakennustapaa ja ympäristöönsä sopeutuvan laadukkaan rakennuskannan syntymistä. Organisaation tarkistusten yhteydessä päätettiin siirtää viranomaispalvelut konsernihallinnon tilaajaryhmän yhteyteen vuoden 2009 alusta ja jatkossa viranomaispalvelujen tilaaminen ei kuulu ydinprosessin palvelukokonaisuuksiin. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ympäristöpalveluissa keskityttiin suunnitelmallisen valvonnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia tehtiin 816 ja elintarvikevalvonnan tarkastuksia Toteutuneita kehityshankkeita olivat muun muassa eläinlääkinnän seudullisen suunnitelman valmistuminen, terveydensuojelun erityistilanne ja varautumissuunnitelman valmistuminen sekä pienhiukkasten terveysvaikutuksia selvittävän tutkimuksen käynnistyminen. Kaupunkiseudun ilmastostrategian laadinta käynnistyi. Rakennusvalvonta käynnisti energiatehokkuusdirektiivistä johtuvien rakentamismääräysten noudattamisen valvonnan. Uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia m 2 :lle asuntorakentamisen osuuden ollessa m 2. Myönnetyt rakennusluvat ponnahtivat poikkeuksellisen suuren Ratinan kauppakeskushankkeen myötä huikeaan nousuun. Rakentaminen levittäytyy entistä enemmän koko Tampereen kaupunkiseudulle. Tampereen maa alue on rajallinen ja tonttitarjontaa vaikeuttavat pitkät kaavoitusprosessit. Uusia asuntoja valmistui kappaletta ja lupia myönnettiin asunnon rakentamiselle. Palvelutilauksen toteutuminen Viranomaispalvelut Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Ympäristöpalvelut Rakennusvalvontapalvelut Asiakaspalvelut Kehittämispalvelut Oma tuotanto yhteensä Yhteensä Palvelukokonaisuuden talous Viranomaispalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

157 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 157 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikennepalvelut Tampereen kaupungin alueella sekä tukea tamperelaisten matkustamista seutuliikenteessä ja Teiskon alueella. Joukkoliikenteen tilaaja määrittää joukkoliikenteen palvelutason ja hankkii tarvittavat palvelut tuottajilta. Tilaaja vastaa tariffijärjestelmästä ja kantaa lipputuloriskin. Tilaaja vastaa myös joukkoliikenteen tukipalveluista ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja sekä seudullista joukkoliikenneyhteistyötä Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisättiin vuonna 2008 palvelutarjontaa parantamalla, pitämällä joukkoliikenteen taksat edullisina sekä toteuttamalla joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteitä katuverkolla. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa parannettiin työmatkaliikenteen lisäksi myös asiointi ja vapaa ajan matkojen kulkuosuuden joukkoliikenteellä lisäämiseksi. Syksyllä 2008 käynnistyivät ensimmäiset kilpailutetut linjat 7 (Sarankulma Keskustori) ja 27 (Irjala Keskustori Ryydynpohja). Loppuvuonna kilpailutettiin linjat 15 (Kaukajärvi Keskustori) ja 2 (Rauhaniemi Pyynikintori). Palvelutilauksen toteutuminen Joukkoliikenteen tarjontaa lisättiin vuonna Elokuussa käynnistyi uusi linja 24 Keskustorilta Tampellan alueen kautta Itä Hervantaan. Lisäksi linja 29 jatkettiin Keskustorilta Raholaan. Lisäksi tehtiin vuorotarjonnan parantamisia muutamilla linjoilla ja lisättiin koululaisvuoroja. Vuonna 2008 linjakilometrit lisääntyivät vuoden 2007 tasosta noin 4 prosentilla. Vuoden 2008 matkustajamäärä oli 5,5 prosenttia edellistä vuotta suurempi. Talousarvion 2008 tavoite matkustajamäärän 2 prosentin kasvusta saavutettiin. Joukkoliikenne Toteuma Muutettu Alkuper. Ero talousarvio talousarvio Muutokset Kaupunkiliikenne Teiskon liikenne Seutuliikenne Oma tuotanto yhteensä Kaupunkiliikenne Teiskon liikenne Seutuliikenne Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

158 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 158 Palvelukokonaisuuden talous Matkustajamäärän hyvästä kasvusta johtuen kaupunkiliikenteen toimintatuotot toteutuivat 0,8 milj. euroa budjetoitua suurempana. Vastaavasti kaupunkiliikenteen toimintakulut ylittyivät 0,5 milj. euroa, mikä johtui maaliskuussa päätetystä palvelutarjonnan lisäparantamisesta. Seutuliikenteen toimintatuotot ylittyivät 0,5 milj. eurolla johtuen seutuliikenteen kasvaneista matkustajamääristä. Vastaavasti myös toimintakulut ylittyivät 0,1 milj. euroa, koska lisääntynyt käyttö lisäsi maksettavaa tukea. Seutulipun valtion tuki oli noin 0,1 milj. euroa ennakoitua suurempi. Palvelukokonaisuuden toimintakate oli 0,5 milj. euroa budjetoitua parempi. Joukkoliikenteen maksujärjestelmän uusimiseen oli varattu 0,5 milj. euron määräraha. Hankinta ei edennyt suunnitellusti ja käyttämättä jääneet 0,1 milj. euron investointimäärärahat budjetoitiin uudelleen vuodelle Joukkoliikenne Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot INVESTOINNIT YHTEENSÄ

159 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 159 Pelastustoimi Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maksuosuus aluepelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Palvelukokonaisuus kuuluu yhdyskuntalautakunnan alaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tampereen aluepelastuslaitos on toiminut liikelaitoksena alkaen koko Pirkanmaalla huolehtien Tampereen kaupungin ja 32 pirkanmaalaisen kunnan pelastustoimesta. Kunnat rahoittivat Aluepelastuslaitoksen toimintaa puhtaasti asukaslukujen suhteessa ensi kerran vuonna Vuonna 2008 Tampereen kaupungin osuus aluepelastuslaitoksen kustannuksista oli 43,67 prosenttia. Tampereen maksuosuus liikelaitokselle kohdistuu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin pelastustoimen palvelukokonaisuudelle. Pelastustoimen palvelukokonaisuus sisältää kaupungin maksuosuuden lisäksi poikkeusolojen johtotilojen kulut. Palvelukokonaisuuden talous Palvelukokonaisuuden kulut alittuivat 0,4 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto teki talousarviomuutoksen, jolla varauduttiin palauttamaan vuosina virheellisesti kohdistuneita maksuosuuksia Pirkanmaan kunnille 3,7 milj. euroa. Palautukset toteutuivat kuitenkin arvioitua pienempinä. Vuodesta 2009 Tampereen maksuosuutta vastaavat eläkemenoperusteiset maksut maksetaan suoraan pelastustoimen palvelukokonaisuudelta. Ne eivät sisälly Aluepelastuslaitokselle maksettavaan maksuosuuteen. Poikkeusolojen johtotilojen osuus palvelukokonaisuuden kuluista oli 0,15 milj. euroa. Pelastustoimi Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

160 Tilaajaosa Kaupunkiympäristön kehittäminen 160

161 Tilaajaosa Konsernihallinto 161 Konsernihallinto Konsernihallintoon kuuluivat vuoden 2008 lopussa kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja sen jaostot, pormestari, apulaispormestarit sekä konsernihallinnon neljä ryhmää: tilaajaryhmä, hallinto ja henkilöstöryhmä, talous ja strategiaryhmä sekä omistajaohjaus ja maapolitiikkaryhmä. Lisäksi konsernihallintoon kuuluivat viestintäyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö ja elinkeinoyksikkö sekä tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Konsernihallinto euroa TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Konsernihallinnon tuloslaskelma on informatiivinen

162 Tilaajaosa Konsernihallinto 162 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Valtuuston päätöksen mukaisesti johtosäännöt päivitettiin vuoden aikana. Sähköinen kokoustyöskentely laajeni kaupunginhallituksesta kaikkiin lautakuntiin. Valtuuston kokousten sähköistämistä ei toteutettu vuoden 2008 puolella johtuen valtuustokauden vaihtumisesta. Vuonna 2008 toimitettiin kunnallisvaalit. Keskusvaalilautakunnan alaisuudessa kunnallisvaalien järjestämiseen osallistui noin 750 luottamushenkilöä sekä noin 400 keskusvaalilautakunnan eri pituisiksi ajanjaksoiksi palkkaamaa työntekijää. Vuonna 2008 muutettiin myös kaupungin äänestysaluejakoa. Muutosten jälkeen äänestysalueita on 64. Vuonna 2008 valmisteltiin ja toteutettiin useita organisaatiomuutoksia. Tilaajaryhmään siirrettiin vuonna 2008 asiakasmaksuyksikkö ja ikäihmisten kotihoidon asiakasohjausyksikkö. Tämän jälkeen eri ydinprosessien asiakasohjausyksiköt kuuluvat tilaajaryhmään. Kaupunkiseudun elinkeinoyhtiön valmistelua jatkettiin vuonna Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin ja yhtiö aloitti toimintansa Uusi aluetyöryhmä organisoitiin eteläiselle palvelualueelle. Saatujen kokemusten ja ulkopuolisen arvioinnin perusteella kaupunginvaltuusto päätti laajentaa Alvari mallin koko kaupunkiin. Valma valmistelufoorumin ja Mansetorikaupunginosasivuston työ jatkui ja laajeni. Netti Alvarissa toteutettiin kaksi kyselyä. Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasiltoja järjestettiin vaalien takia etupäässä alkuvuonna. Kuntavaaleihin toteutettiin nuorisovaalikone yhdessä nuorisotoimen kanssa. Vuonna 2008 laadittiin uutta tietohallintostrategiaa eli tietohallinto ohjelmaa. Seudullinen kahdeksan kunnan tietohallintoyhteistyö alkoi vuoden 2008 alusta. Avoimen kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen jatkui ja Tampere osallistui voimakkaasti KuntaIT ohjelman vauhtiin saattamiseen. Sen tuloksena käynnistyi valtakunnallinen Kohti Kumppanuutta projekti, missä nuorten ja lapsiperheiden palvelut kootaan yhteen prosessisiilot rikkoen. Sen lisäksi senioripalvelujen Kotitori tulee ensimmäisenä tukeutumaan uuteen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin. Vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi intranetportaali Loora. Omistajaohjaus ja maapolitiikkaryhmään kuuluivat Asuntotoimi, Kiinteistötoimi sekä Ratina ja Vuores projektien hanketoimistot. Kaupunkiseudun yhteisen asunto ohjelman valmistelu käynnistyi ja ohjelma valmistuu maankäytön ja rakentamisen ohjelman osana loppuvuodesta Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle luovutettiin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti maaliskuun lopussa 644 asuntoa. Talous ja strategiaryhmä keskittyi toimintojen kehittämiseen. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat seutuyhteistyön ja kuntayhtymien omistajaohjauksen systematisointi, Tietotuotantoja laadunarvioinnin roolin vahvistaminen tietotuotannossa ja tutkimustoiminnan koordinoinnissa. Vuoden 2009 talousarvio laadittiin uudistetun talousarvioprosessin mukaisesti. Tilikauden aikana valmistauduttiin Kuntalain muutoksen myötä uudistuneen tilinpäätöksen laadintaan muun muassa kouluttamalla kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen talouspäälliköitä. Talous ja strategiaraportointia kehitettiin. Konsernipankin toimintaa selkeytettiin, kun maksuliikenteen päivittäistehtäviä siirtyi taloushallinnon palvelukeskukseen. Sijoitussalkun raportointi päätettiin ulkoistaa ja yhteistyö valitun kumppanin kanssa aloitettiin vuoden 2008 lopussa. Kaikkiin tuotantoyksiköihin nimettiin työsuojelupäälliköt ja järjestettiin heidän työtään tukeva koulutushanke. Koko kaupunkia koskeva Työhyvinvointi ja tuottavuus ohjelman valmistelu käynnistettiin ja uutta työturvallisuustietojärjestelmää rakennettiin ja alettiin ottaa käyttöön. Työelämän laatua koskeva Kunta 10 kyselytutkimus tehtiin koko kaupunkiorganisaatiossa. Ensimmäiset uusien tulospalkkioperiaatteiden mukaiset järjestelmät otettiin käyttöön vuodelle Palkkausjärjestelmien kehittämistä jatkettiin uudistamalla hoito ja päivähoitohenkilöstön tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää. Vuoden aikana aloitettiin toimistohinnoittelujen ja hinnoittelemattomien tehtäväryhmien vaativuuden uudelleenarviointityö. Keväällä neuvoteltiin ja suunnattiin paikalliset järjestelyerät ja korjattiin samapalkkaisuuserällä erityisesti teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväryhmien palkkatasoa. Lisäksi tehtiin vuosittainen palkkavertailu suhteessa suurimpien kaupunkien ja lähikuntien palkkatasoon sekä kehitettiin omaa sisäistä palkkatasoihin ja palkkarakenteeseen liittyvää raportointia. Esimiestyöhön ja johtajuuteen liittyen luotiin Tampereen kaupungin esimiestyön malli. Ensimmäinen kaupungin oma rekrytointitapahtuma Tule Tampereen tekijäksi järjestettiin Varamäärärahat sisälsivät vuonna 2008 varauksen velvoitetyöllistämiseen ja uudelleensijoittamiseen. Alkuperäinen talousarvio sisälsi lisäksi 5 milj. euron varauksen kunta alan palkkaratkaisua varten, joka vuosisuunnitelmissa kohdistettiin yksiköille. Sisäinen tarkastus tuotti konsernijohdolle ja toimintayksiköille toimintaa koskevia tarkastuksia, arvioita ja konsultointeja sekä niiden pohjalta laadittuja toiminnan kehittämissuosituk

163 Tilaajaosa Konsernihallinto 163 sia. Ylimmälle, tilivelvolliselle, viranhaltijajohdolle järjestettiin kaksi eri koulutustilaisuutta tilivelvollisen johdon asemassa tapahtuneista muutoksista. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön toimintayksikköjen johtamisen, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan arvioinnissa tarkastusyksikössä kehitetty arviointimalli, joka on myös yksikköjen käytössä niiden itsearvioinnissa. Tarkastuslautakunta perehtyi vuoden 2008 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön. Tampereen kaupungin vuosien tilintarkastajana toimii PwC Julkistarkastus Oy ja vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHTTtilintarkastaja Heikki Timonen toukokuun loppuun asti alkaen vastuunalaisena tilintarkastaja toimi JHTT, KHT Outi Koskinen. Kaupunkisuhteita, viestintää ja suomalaisten kaupunkien elinkeinopoliittisia tavoitteita Pietarissa ja Luoteis Venäjällä edistävä Helsinki keskus aloitti toimintansa Pietarissa. Yhteistyökumppaneina keskuksessa ovat Helsinki, Tampere ja Kotka seudullisine kumppaneineen. Kiinalaisen Guangzhoun kaupungin kanssa solmittiin ystävyyskaupunkisopimus. Tampereen Joulutori toteutettiin ensimmäisen kerran Keskustorilla Pormestarin 2007 käynnistämä siisteyskampanja jatkui vuonna Kampanja järjesti omia tapahtumia sekä vieraili lukuisissa kohteissa ja tapahtumissa siisteysteemalla. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Varamäärärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän. Velvoitetyöllistämiseen ja uudelleensijoittamiseen käytettiin 0,5 milj. euroa ja 0,2 milj. euron tuloarvio alittui 0,1 milj. eurolla. Varamäärärahoihin budjetoitiin varaus kunta alan palkkaratkaisua varten, joka jaettiin yksiköille alkuvuonna Kiinteistötoimen toimintakulut alittuivat 0,5 milj. euroa, koska järjestelmien muutoksiin ja markkinointiin liittyvät palvelu ja materiaalihankinnat toteutuivat budjetoitua pienempinä. Asuntotoimen toimintatuotot ylittyivät 0,1 milj. euroa ja kulut 0,2 milj. euroa, koska Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle luovutetuista 644 asunnosta saatiin alkuvuonna arvioitua enemmän tuloja ja vastaavasti omistusaikaan kohdistuvia menoja jouduttiin maksamaan arvioitua enemmän. Tilaajaryhmän toimintatuotot ylittyivät 0,4 milj. euroa hankkeiden rahoitusosuuksista johtuen. Toimintakulut alittuivat yhteensä 0,5 milj. euroa johtuen pääasiassa EU ja muiden tilaajaryhmän hankerahojen budjetoitua alhaisemmasta toteumasta. Tarkastuslautakunnan 0,1 milj. euron kulujen alitus aiheutui tarkastuspalveluiden vähäisemmästä ostoista. Muun konsernihallinnon toimintatuotot alittuivat yhteensä 0,1 milj. ja toimintakulut alittuivat 3,5 milj. euroa. Talous ja strategiaryhmän toimintatuotot ylittyivät noin 0,1 milj. euroa maksuliikenteen hoitamisesta saaduista tuloista johtuen. Hallintoja henkilöstöryhmän tuotot alittuivat 1,7 milj. euroa, koska Kansaneläkelaitokselta saatava korvaus työterveyshuollon kustannuksista kohdistettiin yksiköille tilinpäätöksen yhteydessä. Tulojen toteuma on kuitenkin vuosisuunnitelmaa suurempi johtuen muun muassa Ekokem Oy Ab:n osakkeiden myynnistä saadusta 1,2 milj. euron myyntivoitosta. Lisäksi Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry tiukensi kuntoremonttitoiminnan tuen myöntämisehtoja vuoden 2008 aikana, minkä takia tuki on toteutunut arvioitua pienempänä. Elinkeinoyksikön toimintatuotot ylittyivät 0,1 milj. euroa Kuntaliiton myönnettyä avustuksen yhteistyön toteuttamiseen Mwanzan kaupungin kanssa. Talous ja strategiaryhmän 0,7 milj. euron kulujen alhainen taso johtui lähinnä täyttämättä olleista vakansseista ja budjetoitua pienempinä toteutuneista eläkemaksuista. Hallinto ja henkilöstöryhmän budjetoitua alhaisempi kulutaso aiheutui pääosin henkilöstökustannusten varamäärärahan 0,8 milj. euron alituksesta, työnantajan ateriatuen 0,2 milj. euroa arvioitua pienemmästä maksusta sekä kuntoremonttitoimintaan ja luottamushenkilökoulutukseen tehtyjen varausten alituksista. Elinkeinoyksikön kulut ylittivät talousarvion 0,1 milj. euroa, koska Joulutoriin ei oltu varauduttu talousarviossa. Joulutorin välittömät kustannukset elinkeinoyksikölle olivat 0,1 milj. euroa.

164 Tilaajaosa Konsernihallinto 164 Konsernihallinto (bruttobudjetoitu) Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkup. talousarvio KV:n muutokset Muut muutokset Konsernihallinto yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muu konsernihallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilaajaryhmä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kiinteistötoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Asuntotoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varamäärärahat Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

165 Tilaajaosa Konsernihallinto 165 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet Osakkeet ja osuudet Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet kuntayhtymissä Osuudet osakkuusyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Liikelaitosten peruspääomaosuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot

166 Tilaajaosa Strategiset projektit 166 Strategiset projektit Strategisia projekteja oli vuoden 2008 aikana viisi; Luova Tampere, BioneXt, Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma, Ratina ja Vuores. Strategisten projektien toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset on esitetty projektikohtaisesti. Strategisten projektien rahoitusosuudet ja talousarvion sekä investointien toteumaluvut ovat informatiivisia ja sisältyvät varsinaisesti konsernihallinnon ja kaupunkiympäristön kehittämisen talousarvion toteumalukuihin. Luova Tampere Tampereen seutu on kehittänyt systemaattisesti osaamistaan panostamalla vahvoihin painopistealueisiin, strategisiin klustereihinsa, muun muassa kaupungin käynnistämillä omilla kehitysohjelmilla ja sekä osallistumalla valtakunnallisiin osaamiskeskusohjelmiin. Kuusivuotinen Luova Tampereohjelma käynnistettiin vuonna Ohjelman tavoitteena on luovan talouden edellytysten vahvistaminen luovien toimialojen kehittämisellä, uusien innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämisellä sekä Tampereen seudun vetovoimaisuuden vahvistamisella. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Luovien toimialojen osuus taloudellisen kasvun ja vaurauden luojana on vahvistumassa. Tampereen seudun työllisistä jo noin 10,2 prosenttia eli yli henkilöä on töissä luovien toimialojen yrityksissä. Nämä yritykset tekevät yli 1,1 miljardin euron liikevaihdon yli yritykseen. Luoviin toimialoihin lasketaan kuuluvaksi kulttuurin ja urheilun toimijat, arkkitehtija mainostoimistot, taideteollinen muotoilu, taideliikkeet, musiikki ja kirjat, tekstiilien, lasiesineiden ja vaatteiden valmistus. Suorien talousvaikutusten lisäksi luovan talouden luomat tapahtumat, keskukset ja teemaympäristöt heijastuvat asuinja elinympäristöjen laatuun sekä alueen vetovoimaan. Suomalaiset luovien toimialojen yritykset ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä ja kotimarkkinoihin keskittyviä. Niiden tuottavuuden aste on matala ja työllistämisaste korkea. Keskimäärin yritysten liiketoimintaosaamisessa on parannettavaa, yritysten verkostoituminen on vähäistä ja alihankintaketjut ovat puutteellisia. Toisaalta luovien toimialojen yrityksiltä on puuttunut tuotekehitysrahoitusta, vientitukea ja kasvuyrittäjyyspalveluja. Tämä heijastuu esimerkiksi viennin suhteellisen matalaan tasoon. Luovien toimialojen merkitys matkailun edistämisessä on noussut huomion kohteeksi. Tampereen kauppakamari valmistelee yhdessä Luova Tampere ohjelman kanssa Pirkanmaan elämysstrategiaa, jossa matkailuelinkeinon ja luovien toimialojen välistä yhteyttä vahvistetaan ja luodaan toimenpidesuunnitelmaa tuleville vuosille. Luova Tampere ohjelma toimii luovan talouden kehitystyön kokoajana ja kohdentajana Tampereen seudulla. Ohjelman tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa edesauttamalla uusien yritysten syntymistä, edistämällä kasvuyrittäjyyttä, lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä vientitoimintaa, parantamalla kehitysrahoituksen saamista sekä vaikuttamalla koulutusrakenteisiin. Luova Tampere ohjelma on edennyt määrällisiä tavoitteitaan edellä. Luova Tampere ohjelman hankkeista on syntynyt jo 58 uutta yritystä 69 eri projektissa. Ohjelmaan on saapunut yli 330 hanke ehdotusta ja ohjelman projekteissa on mukana yli 500 yritystä. Ohjelman seurauksena Tampereelle on kohdentunut jo yli 20 milj. euron investoinnit. Ohjelman painopisteitä on terävöitetty koskemaan luovien toimialojen kehittämistä, innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistämistä sekä Tampereen seudun vetovoimaisuuden edistämistä. Ohjelman tärkeimpiä kokonaisuuksia ovat luovien toimialojen yritysneuvonta ja kehityspalvelut sekä vientihankkeet, luovien alojen keskus sekä houkuttelevaan kaupunkikuvaan ja mielenkiintoiseen kaupunkirakenteeseen tähtäävät hankkeet. Lisäksi ohjelma edesauttaa tamperelaisen innovaatiojärjestelmän uudistamista ja vahvistaa yrittäjyyttä. Ohjelman tavoite on saada Tampereen seudulle noin 40 milj. euron investoinnit ohjelmakauden aikana. Tampereen kaupungin rahoitusosuus 1,1 milj. euroa toteutui lähes talousarvion mukaisesti.

167 Tilaajaosa Strategiset projektit 167 BioneXt Vuonna 2003 käynnistettiin bioteknologiatoimialan kehittämiseksi BioneXt Tampere ohjelma, joka keskittyy terveyttä ja hyvinvointia edistävään bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistumiseen. Bioteknologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä uusien teknologioiden ja biologian modernien menetelmien yhdistämistä tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja kliinisissä palveluissa. Ohjelman puitesopimuksen allekirjoittajina ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Finn Medi Tutkimus Oy, joka toimii ohjelman koordinaattorina. Ohjelma toteutetaan vuosina yhteistyössä yritysten, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Biologisen tiedon merkityksen lisääntyminen terveydenhuollossa ja innovaatiotoiminnassa on selvästi nähtävissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Uudet teknologiat mahdollistavat uusia lähestymistapoja, jolloin ennakoivan ja ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys kasvaa ja mahdollisuudet kustannussäästöinä yhteiskunnalle ja yksilön parempana elämänlaatuna korostuvat. Tarkemmat mittaus ja diagnostiikkamenetelmät mahdollistavat perimään pohjautuvat riskimääritykset ja myös aiempaa varhaisemman sairauden havaitsemisen. Kehittyvät teknologiat tuovat mukanaan myös kokonaan uusia ja entistä tehokkaampia hoito ja parannuskeinoja niin uusina lääkehoitoina, rokotteina, biomateriaali, solu ja kudosteknologian tarjoamina ihmisen varaosina. BioneXtin rahoituksella toimivissa hankkeissa kehitettyjä uusia hoitomuotoja ja menetelmiä käytetään jo potilaiden hoidossa. Tampereesta on kehittynyt ihmisen varaosien, rokotteiden ja biosensoreiden merkittävä keskus, jolla on näiltä aloilta myös kansainvälistä huippuosaamista. BioneXt on nyt hyvässä vauhdissa ja Tampere on vahvasti matkalla kansainvälisesti merkittäväksi osaamiskeskittymäksi immunologian ja rokotteiden, kudosteknologian ja biomateriaalien sekä bio ICT:n alalla. Kun yliopistojen, tutkimuslaitosten, kaupungin, elinkeinoelämän ja terveyspalveluiden yhteinen BioneXt ohjelma vuonna 2003 käynnistyi, kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin sadan milj. euron hankekanta vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2008 loppuun mennessä tulokset ovat ylittäneet reilusti tavoitteet. BioneXtin hankekanta on yli 140 milj. euroa ja välilliset vaikutukset huomioon ottaen jo yli 220 milj. euroa. Noin puolet hankkeista on yrityshankkeita, ja pääomasijoitukset kattavat lähes 45 prosenttia investointien määrästä. Uusia huipputeknologian yrityksiä on vuoden 2008 loppuun mennessä syntynyt 19. BioneXtin rahoituksella perustettujen seitsemän tutkimus ja tuotekehityskeskuksen varustaminen eli tilojen ja laitteistojen hankinta sekä henkilö kunnan rekrytointi on saatu kuntoon vuonna Näiden keskusten tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa työskentelee lähes 600 ihmistä. Ohjelma syntyi konkreettisesta tarpeesta vastata terveydenhuollon haasteisiin, joita muun muassa väestön ikääntyminen ja paine kustannusten pienentämiseen luovat. Tampereella oli vahvaa bioalojen osaamista, jonka pohjalta painopisteet valittiin niin, että ne tukevat toisiaan. Tampereen kaupungin kehittämisstrategiaan on kuulunut tiivis yhteistyö paikallisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä yrityselämän kanssa. Tampereen henki eli monitieteellinen ja monien toimijoiden yhteistyöhön perustuva toimintamalli on BioneXtin erityisvahvuus. BioneXt ohjelman tärkeimpiä kulmakiviä on toiminnan keskittäminen kärkihankkeiden ympärille. Biomateriaaleihin ja kudosteknologiaan, bio ICT;hen sekä immunologiaan jaetut kärkihankkeet ovat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhdistäviä tutkimus ja tuotekehityskeskuksia, joiden kehittämisessä BioneXtin tehtävänä on yhteistyön liikkeelle saattaminen, keskuksen perustamistoimet ja investoinnit. Tampereen kaupungin rahoitusosuus 1,0 milj. euroa toteutui talousarvion mukaisesti.

168 Tilaajaosa Strategiset projektit 168 Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa on toteutettu vuodesta 1994 lähtien. Osaamiskeskustyöskentelyssä on viime vuosina panostettu kansainvälisyyteen sekä suuntauduttu tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisille toimialoille. Uudelle osaamiskeskusohjelmakaudelle Tampereen seutu on lähtenyt seitsemällä eri osaamisalueella, joista jokainen on tärkeä alueen sekä kansallisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Älykkäät koneet klusterin painopisteinä ovat toimittajaverkoston kehittäminen sekä klusteriyhteistyö eurooppalaisen, erityisesti saksalaisen koneenrakennuksen kanssa. Osaamiskeskus osallistui Metalli ja koneenrakennuksen Strategisen huippuosaamisen keskuksen Fimecc Oy:n perustamiseen Suomessa ja Tampereen seudulla. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyö European Institute of Technology:n (EIT) kanssa Intelligent Machines teemalla tavoitteena kansainvälisen osaamiseen perustuvan verkoston aikaansaaminen. Nanoteknologiassa tavoitteena on ollut kolmen ison hankkeen toiminnan turvaaminen ja jatkokehittäminen. Laserkoetehdas testaa uutta teknologiaa sekä kehittää uusia sovelluksia ja siirtää uutta taitotietoa yrityksiin. Toimintavuonna aloittanut Tampere Wear Centre (TWC) on kulumistutkimukseen painottuva keskus. Automaattinen Lasersirujen ja Laserbaarien Liittämislinja pystytettiin vuonna Lisäksi ORC:lla alkoi Pirkanmaan liiton ja EU:n rahoittama noin kolmen vuoden Nanoteknologia optoelektroniikassa projekti. Jokapaikan tietotekniikka on elinympäristöömme sulautunutta ICT teknologiaa. Painopisteet ovat uusi elektroniikka, älykoti ja älytila, ubimedia, ohjelmistotekniikka erityisesti avoimen lähdekoodin ratkaisut sekä sulautettujen järjestelmien ohjelmistoarkkitehtuurit. Osaamiskeskus osallistui Tieto ja viestintäteollisuuden Strategisen huippuosaamisen keskuksen Tivit Oy:n perustamiseen. Uusi Tikka hanke on laaja alainen Pirkanmaan IT ja media alan osaamisen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön ammatillisia teknisiä tietoja ja taitoja, jotta yritykset pystyvät vastaamaan globaaliin kilpailun haasteisiin. Tulevaisuuden energiateknologiat ohjelman painopisteitä ovat energiatehokkuus ja CO2 päästöjen vähentämismahdollisuudet teollisuudessa, erilaisten kaasujen ja kaasuteknologian hyödyntäminen liikenteessä, biojalostamoissa ja yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. EU hankkeena alkoi Foundrybench projekti, jossa edistetään eurooppalaisten valimoiden energiatehokkuutta. Projektissa kehitetään yhteinen valimoiden energia analyysimenetelmä. Digitaaliset sisällöt osaamisalassa keskeisiä ovat yhteisöllinen media sekä pelillisyys. Alueet ovat digimedialiiketoiminnan nykyisiä ja tulevia kasvun moottoreita, joihin liittyy uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja joissa seudun toimijoilla on kansallisesti merkittävä tutkimus ja kehittämisrooli. Merkittävänä hankkeena käynnistyi Demopaja, joka on avoimen innovaation toimintaympäristö, jossa alueen korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat osana opintojaan ja tiiviissä yritysyhteistyössä toteuttaa ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeita. HealthBIO on bioteknologian terveyssovellusten ja terveyteen liittyvien liiketoiminta alueiden klusteriohjelma. Finn Medi Tutkimus Oy vastaa kansallisesta Ihmisen varaosat verkoston toiminnasta sekä horisontaalisesta kaupallistamisen hankekorista. Painopisteenä on kansainvälisyyden kehittäminen. Osaamisyhteisöjen toimintamallien kehittämisessä painopisteenä on ollut biomittaamiseen liittyvät teemat. Ihmisen Varaosat verkostoon liittyen on osallistuttu World Biomaterials, Tisse Engineering ja Stem Cell tapahtumiin sekä tehty Regean toimintamalliselvitys. Lisäksi on osallistuttu kansallisen biomittaamisen verkoston, FINTIB Tutkimuskudospankin rakentamiseen. Hyvinvoinnin osaamisklusteri on terveys, sosiaali ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niiden teknologiatuotteiden kehitysalusta. Kehittämiskohteina ovat terveystekniikka, liikuntateknologia ja liikunnan konseptit, hyvinvointipalvelut sekä itsenäinen suoriutuminen. Finn Medi Tutkimus Oy vastaa kansallisella tasolla hyvinvointipalveluyritysten liiketoiminnan kehittämisestä ja kärkiteemoista, joita ovat markkinoiden ja trendien ennakointi sekä rahoituksen aktivointi. Painopisteenä on ollut Life Science Gateway ja FDI toiminnan hankkeistaminen sekä markkinatiedon lisääminen ja sen käytettävyyden parantaminen lanseeraamalla Hyvinvointiklusterin Helpdesk. Yhtenä hankkeena on laadittu potilashotellitarpeen selvitys. Tampereen kaupungin rahoitusosuus 0,7 milj. euroa toteutui lähes talousarvion mukaisesti.

169 Tilaajaosa Strategiset projektit 169 Ratina Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ratinan yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa vuonna 2004 asemakaavoituksen pohjaksi. Asemakaavan toteutus aloitettiin vuonna Kauppakeskuskorttelin ja korttelin 453 pohjoisosan asemakaavoihin tehtiin hankkeiden edellyttämät muutokset. Ratinan etelärannan, linjaautoaseman, uuden kauppakeskuksen ja stadionin asemakaavapäätökset ovat lainvoimaisia. Ratinan alueella myytävästä tonttimaasta ja rakennusoikeudesta saatava tuotto on huomattava alueen investointikustannusten kattamisen jälkeenkin. Myyntitulot ovat kiinteistötoimen talousarviossa. Vuoden 2008 merkittävin kiinteistökauppa on Ratinan kauppakeskuksen tontin myynti Sponda Oyj:lle. Sponda Oyj aloittaa kauppakeskuksen rakennustyöt sekä kaupungille toteutettavien katujen ja kevyenliikenteenväylien rakentamisen vuoden 2009 aikana. Ratinan etelärannan korttelissa 456 talonrakennustyöt ovat käynnissä. Korttelin peruskivi muurattiin Ensimmäiset asukkaat muuttavat Ratinanrantaan keväällä lunastettiin käyttöoikeus niin sanottuun Voimakadun ramppiin, jonka kautta kortteliin tulevaan pysäköintilaitokseen tulee kulkuyhteys. Korttelin tontit on varattu. Ratinasta Laukontorin suuntaan menevän kevyen liikenteen sillan, Laukonsillan suunnittelutyö saatiin valmiiksi ja sillan katusuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalaitakunnassa. Sillan urakkakilpailu käynnistettiin ja sillan rakentaminen voi alkaa alkuvuonna Tilakeskus sai valmiiksi Linja autoaseman peruskorjauksen. Ranta Tampellan maankäytön suunnittelua on toteutettu Ratina projektin hankkeena. Tampereen valtatien osan ja Hatanpään valtatien osan parannukset ovat valmistuneet. Ratinaan kohdistuvat investoinnit ovat kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin ja liikelaitoksien investointeja. Tie ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin. Kortteli 455 saatettiin rakennuskelpoiseksi vuoden 2008 aikana purkamalla vanhoja rakennuksia. Korttelin 455 hyväksi Käyttötalous euroa Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio KV: n muutokset Muut muutokset Toimintakulut Toimintakate Investoinnit euroa Toteuma Muutettu Alkuper. KV: n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi Liikenneväylät ja viheralueet Sähkölaitos Energiahuoltoverkko Tampereen Vesi Vesihuoltoverkko Tilakeskus Linja autoaseman saneeraus Ratina investoinnit yhteensä

170 Tilaajaosa Strategiset projektit 170 Vuores Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoreksen kaupunginosa toteutetaan kahden kunnan, Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteistyönä. Vuoreksen molemmissa kunnissa hyväksytty visio on: Vuores pikkukaupunki luonnon kainalossa. Vuores projekti on perustettu uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi toimialueenaan Vuoreksen osayleiskaava alue. Vuoreksen projektisuunnitelman päivitys on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Vuoden 2008 aikana valmistui Vuoreskeskuksen länsiosan asemakaavatyö ja katusuunnitelmat, Rimmin ja liikuntapuiston sekä Virolaisen asemakaavatyö. Koukkujärven ja Vuoreskeskuksen itä sekä kaakkoisosan asemakaavatyöt ovat edelleen käynnissä. Pilkkakuusenpuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa Vuoreksen puistokadun suunnittelu eteni sekä kadun että siltojen rakennussuunnittelun osalta. Vuoreksen liikekorttelin tontinluovutuskilpailu ja Virolaisen alueella toteutettava Europan 10 arkkitehtikilpailu käynnistettiin. Katujen rakentaminen on käynnistynyt Lahdespohjan alueella ja Vuoreksen puistokadulla Särkijärven molemmilla puolilla. Mäyrämäen alueen rakentaminen aloitetaan 2009 alussa, kun valitusten käsittely Korkeimmassa hallinto oikeudessa saatiin päätökseen syyskuussa Helmikuussa 2008 perustettiin Vuores Palvelu Oy, jonka tehtäväksi luovutettiin toimialansa mukaiset Vuoreksen alueen kiinteistönhoitoon liittyvien palvelujen järjestäminen kilpailuttamalla sekä muun muassa aluemarkkinointiin ja turvallisuuspalveluihin liittyvien tehtävien järjestäminen. Ensi vaiheessa yhtiön tärkeimpänä tehtävä on alueellisen tietoverkon rakennuttaminen. Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteishankkeena on laadittu tiesuunnitelma Tiehallinnon maantielle 309 eli Ruskontien 1. vaiheelle. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa sopimus asuntomessujen järjestämisestä Vuoreksessa Asuntomessujen tontinluovutuskilpailun valmistelut käynnistyivät Käyttötalous 1000 euroa Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio KV: n muutokset Muut muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit 1000 euroa Toteuma Muutettu talousarvio Ero Alkuper. talousarvio KV: n muutokset Muut muutokset Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi Tie ja katuverkko ja viheralueet Sähkölaitos Kaukolämpöverkko Tampereen Vesi Vesihuoltoverkko Tilakeskus Kunnallisten palveluiden talonrakentamisinvestoinnit Vuores investoinnit yhteensä

171 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 171 TUOTTAJAOSA Hyvinvointipalvelut Tampereen kaupungin peruspalvelut organisoitiin vuoden 2007 alussa hyvinvointipalveluiksi. Hyvinvointipalveluja tuotettiin vuonna 2008 seitsemällä tuotantoalueella. Sosiaali ja terveyspalveluja tuottivat Avopalveluiden, Laitoshoidon ja Erikoissairaanhoidon tuotantoalueet. Sivistyspalvelujen tuotantoalueita olivat Päivähoito ja perusopetus, Toisen asteen koulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut. Hyvinvointipalveluissa toimi lisäksi kehittämisyksikkö tehtävänään uudistaa hyvinvointipalvelujen tuotantojärjestelmää sekä tuotantoyksiköiden yhteis ja liiketoimintaa. Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset Sopimusohjauksen mukaisesti tuottaja ja tilaaja sopivat toimintavuoden aikana palvelusopimuksilla tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Sopimuksilla pyrittiin turvaamaan asianmukainen palvelutuotanto hyvinvointipalveluissa. Osana palvelutuotantoalueen uudelleenjärjestelyjä hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikössä lakkautettiin palvelutuotantojohtajien virat. Lisäksi kehittämisyksikkö hajautettiin ja sen henkilöstö siirtyi pääosin tuotantoalueille, palvelukeskuksiin ja konsernihallintoon Hyvinvointipalvelujen henkilöstömäärä oli yhteensä , josta vakituista henkilöstöä 8 894, määräaikaista henkilöstöä ja palkkatuettua henkilöstöä 119. Henkilöstökulujen osuus hyvinvointipalvelujen toimintakuluista oli 63 prosenttia. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Talousarvio on sitova toimintakatteiden ja investointien osalta. Tilikauden toimintakate oli 3,3 milj. euroa budjetoitua heikompi. Toimintakatetta paransi toimintatuottojen 6,2 milj. euron ylitys ja heikensi toimintakulujen 9,5 milj. euron ylitys. Toimintakate parani kuitenkin merkittävästi edellisvuodesta. Merkittävimmät toimintatuottojen ylitykset olivat myyntituotoissa, maksutuotoissa sekä tuissa ja avustuksissa. Myyntituotot ylittyivät 3,7 milj. euroa, josta suurimmat ylitykset aiheutti Laitoshoidon palvelutilauksen ylitys lyhytaikaishoidon sekä vanhainkotihoidon arvioitua suurempien hoitovuorokausimäärien vuoksi, Päivähoidon palvelutilauksen ylitys päivähoidon tuottamien palvelusopimusta suurempien hoitopäivien vuoksi, Perusopetuksen ympäristökunnilta laskutettavan osuuden ylitys sekä Kulttuuripalvelujen ulkopuolisen myynnin ylitys. Maksutuotot ylittyivät 1,2 milj. euroa, josta suurimmat ylitykset aiheutti Toisen asteen koulutuksen maksullisen palvelutoiminnan sekä Kulttuuri ja liikuntapalvelujen maksutuottojen ylitys. Tukien ja avustusten ylitys 0,9 milj. euroa aiheutui lähinnä opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämästä hankerahoituksesta Perusopetukselle ja budjetoimattomista projektiavustuksista Toisen asteen koulutukselle. Merkittävimmät toimintakulujen ylitykset olivat henkilöstökuluissa, palveluostoissa ja tarvikekuluissa. Henkilöstökulut ylittyivät 1,4 milj. euroa, josta suurimmat ylitykset aiheutti Laitoshoito johtuen muun muassa sen sijaisuuksien korvauksista sekä Perusopetus laskennallisesta opetusresurssien supistamisesta huolimatta. Palveluostot ylittyivät 6,1 milj. euroa, josta suurimman 4,7 milj. euron ylityksen aiheutti Tampereen Aterian ateriapalvelut Avopalveluiden kotihoidossa, Laitoshoidossa ja Päivähoidossa. Tämän lisäksi Avopalveluissa ylittyi ulkopuoliset palveluostot (muun muassa lääkäripalvelut ja nuorten oikomishoidot), Laitoshoidossa ylittyi puhtaanapito ja pesulapalveluiden ostot, Perusopetuksessa ylittyi koulukuljetusten kustannukset, Ammattiopiston palveluostoja kasvatti sekä maksullisen palvelutoiminnan että projektien budjetoimattomat kulut ja Liikuntapalveluissa ylitystä aiheutui suurtapahtumien järjestämisestä. Tarvikekulut ylittyivät 2,3 milj. euroa, josta suurimmat ylitykset aiheutti lähinnä Avopalveluiden lääke ja hoitotarvikekulujen ylitykset sekä Liikuntapalveluiden energiaostojen ylitykset. Tilikauden investoinnit olivat yhteensä 11,8 milj. euroa ja kaupunginvaltuuston tekemät 2,2 milj. euron muutokset huomioiden ne toteutuivat 2,3 milj. euroa alle talousarvion.

172 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 172 Hyvinvointipalvelut yhteensä ( euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos

173 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 173 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut maa ja vesirakenteet Puhelinverkko, keskusas. ja alakesk Sähkö, vesi yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö ja pakettiautot Linja ja kuorma autot Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Arvo ja taide esineet Keskeneräiset hankinnat Kiinteät rakenteet ja laitteet Tietokonelaitteet Muut koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot

174 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 174 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö (Hyke) vastasi palvelutuotantojohtajien toimeksiannosta hyvinvointipalvelujen toiminnan ohjauksesta, koordinoinnista, kehittämisestä ja asiakasviestinnästä sekä tuki tuotannon johtamista talous, henkilöstö, tieto ja projektihallinnan tehtävissä saakka. Tehtävänä oli lisäksi uudistaa hyvinvointipalvelujen tuotantojärjestelmää siten, että tuotanto organisaatioiden toiminta on jatkossa asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin perustuvaa ja sitä ohjataan tilaajan kanssa tehtävillä palvelusopimuksilla. Ohjaus ja kehittämistehtäviensä lisäksi kehittämisyksikkö vastasi yksityistalouksien neuvontapalveluiden tuottamisesta sekä sosiaali ja terveyspalvelujen keskitetystä tekstinkäsittelystä, teknisestä huollosta sekä kirjanpito ja maksuliikennepalveluista. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Suunnittelujaoston tekemien linjausten mukaan hyvinvointipalvelujen johtosääntöä muutettiin alkaen. Samanaikaisesti palvelutuotantojohtajien virat lakkautettiin ja heidän tehtävänsä siirtyvät johtokunnille, niiden puheenjohtajille ja tuotantojohtajille. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön jakaminen tuotantoalueille, palvelukeskuksiin ja konsernihallintoon käynnistyi suunnittelujaoston linjausten jälkeen ja henkilöstö siirrettiin pääosin tuotantoalueille ja konsernihallintoon Tieto yksikön hajauttamisesta vaikutti toimintoihin ja johti toimintamenojen toteutumiseen alle talousarvion, kun toimintaa siirrettiin uusiin yksiköihin. Vaikka henkilöstö ja suurelta osin toiminnotkin siirtyivät pois kehittämisyksiköstä, ei määrärahasiirtoja tehty vaan hankinnat maksettiin kehittämisyksiköstä vuoden loppuun saakka. Toiminnan painopiste oli kesästä alkaen mahdollisimman sujuvassa toimintojen hajauttamisessa. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 1,4 milj. euroa budjetoitua parempi. Toimintatuotot toteutuivat budjetoitua huonompana johtuen lähinnä siitä, että konsernihallinnolle toteutettavat tietojärjestelmähankkeet eivät toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Toimintakulut toteutuivat budjetoitua pienempinä, mikä osittain johtui toiminnan alasajosta, mutta myös arvioitua vähäisemmästä toiminnasta: henkilöstökulut toteutuivat 0,8 milj. euroa budjetoitua pienempinä johtuen muun muassa palkkatuetun henkilöstön suunniteltua vähemmästä käytöstä (0,5 milj. euroa) ja palvelutuotantojohtajien virkojen lakkauttamisen säästöistä (0,1 milj. euroa). Lisäksi muun muassa kehittämishankkeet, ulkoiset hankkeet sekä tietojärjestelmähankkeiden toteutusten muutokset toteutuivat noin 1,0 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Tilikauden tulos oli 1,7 milj. euroa budjetoitua huonompi, kun tieto ja viestintäteknologianhankkeista kirjattiin noin 3 milj. euron poisto vuodelle Hajautuksen yhteydessä havaittiin, että poistot olivat jääneet kirjaamatta myös vuosilta 2006 ja 2007, koska hankkeita tai niiden valmistuneita osia ei oltu ilmoitettu valmistuneiksi. Tältä osin tehtiin kertapoisto 5,5 milj. euroa, joka korjattiin edellisten vuosien yli /alijäämään. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

175 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 175 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Puhelinverkko, keskusas. ja alakesk Sähkö, vesi yms. laitosten laitos Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Viestintälaitteet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut laitteet ja kalusteet Keskeneräiset hankinnat Kiinteät rakenteet ja laitteet Tietokonelaitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ

176 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 176 Avopalvelut Avopalvelut edistävät ja ylläpitävät tamperelaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Niillä tuetaan muiden kuin laitoksissa olevien tamperelaisten valmiuksia arkielämän sujumiseen. Avopalveluihin kuuluu kymmenen sosiaali ja perusterveydenhuollon yksikköä. Toiminnan painopistealueet ja keskeiset muutokset Avopalvelut käsittivät ennaltaehkäisevää työtä, varhaista ongelmien havaitsemista sekä niihin puuttumista, neuvontaa, tukea, hoitoa ja kuntoutusta. Kaupunkistrategian mukaisia kehittämisen painopisteitä olivat lasten ja nuorten kasvun tukeminen, kotona asumisen tukeminen, hoitotakuu, sähköiset asiointipalvelut ja seudullisuus. Sähköisten palvelujen käyttöä kehitettiin. Ydinprosessien kuvaaminen aloitettiin. Lastensuojelulain ja toimeentulotukilain uudistukset edellyttivät palvelujen kehittämistä. Lasten ja nuorten terveyspalveluissa hyvinvointineuvolatoimintaa laajennettiin yhdeksällä uudella neuvolalla. Laatua parannettiin muun muassa käsikirjojen uudistamisella ja arviointimenetelmiä kehittämällä. Opiskeluterveydenhuollossa vahvistettiin nuorten mielenterveyspalveluja psykiatrisen sairaanhoitajan työpanoksella. Vastaanottotoiminnassa jatkettiin tiimityömallin kehittämistä. Valtimotautien ehkäisyhanke jatkui. Kaaos hankkeen käytännöt vakiinnutettiin normaalitoiminnaksi. Hoitotarvikkeiden jakelua rationalisoitiin. 80 vuotiaille aloitettiin toimintakykytarkastukset ja ikäihmisten kuntosali avattiin. Keskitetyissä terveyspalveluissa Ensiapu Acutan perustamissuunnittelua Taysin yhteyteen jatkettiin. Hatanpään päivystysaseman käytöstä vapautuvissa tiloissa aloittaa toimintansa toukokuussa 2009 seudullinen aikuisten selviämisasema ja myöhemmin katkaisuhoitoasema. Avomielenterveyspalvelujen palveluketjujen sujuvuutta tehostettiin. Yhteistyötä lisättiin Pitkäniemen sairaalan kanssa. Lasten asema huomioitiin aiempaa paremmin. Vanhempien ja lasten vertaisryhmätoimintaa perheneuvolan kanssa jatkettiin. Ryhmämuotoisia hoitoja lisättiin. Suun terveydenhuollossa parannettiin palvelujen saatavuutta ja kehitettiin sähköistä ajanvarausta. Viikonloppu ja arkipyhäpäivystyksen suunnittelua jatkettiin. Erikoishoidon ja koulutuksen yksikkö SUUPOLI valmistui huhtikuussa Taysin alueelle. Pellervon ja Johanneksen hammashoitolat suljettiin. Nekalaan avattiin uusi hammashoitola. Vanhusten suunhoitoa kehitettiin. Kotihoidossa parannettiin palvelujen kohdentumista ja kehitettiin hoitoketjuja. Ympärivuorokautisen kotihoidon palvelun peittävyyttä parannettiin. RAI arviointijärjestelmää laajennettiin. Päihde ja mielenterveysongelmaisten ikäihmisten tukemista kehitettiin. Asiakasohjaus siirtyi tilaajalle. Yleisessä sosiaalityössä palvelutilauksen lisäys kohdistui lastenvalvojatoiminnan tehostamiseen ja lastensuojelun kuntoutukseen ja jälkihuoltonuorten tukemiseen. Lastensuojelun kriisisijoituspaikkojen järjestämistä edistettiin. Tuumasta toimeen toimintamalleja juurrutettiin käytäntöön. Lastensuojelun erityispalveluissa perustettiin päivystyspalvelujen yksikkö. Syntymättömien lasten suojelua tehostettiin tukemalla Päiväperhossa raskaana olevia päihdeongelmaisia äitejä. Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennusta suunniteltiin. Seutukunnallisuutta kehitettiin. Toimeentuloturvassa tavoiteltiin toimeentulotuen käsittelyn saamista lainmukaiselle tasolle muun muassa uusilla vakansseilla, tehtäväkuvia ja toimintakäytäntöjä uudistamalla ja tukipalveluja keskittämällä. Sosiaalineuvonnan palvelupisteestä tehtiin suunnitelma. Elatusturva siirtyy valtiolle 2009 aikana. Maahanmuuttajapalvelujen Ulkomaalaistoimiston terveysaseman palveluja laajennettiin siten, että maahanmuuttajat saivat palveluja vuoden ajan nykyisen puolen vuoden sijasta. Tulkkikeskuksessa lisättiin etätulkkauksia. Freelancertulkkien palveluja alettiin hankkia hankintalain mukaisin menettelyin vain toiminimiltä tai yrityksiltä. Maahanmuuttajapalvelujen tuotantoyksikkö lakkautettiin vuoden 2008 lopussa ja sen toiminnot siirrettiin vuoden 2009 alusta toimintansa aloittaneeseen Sosiaalihuollon erityispalvelujen tuotantoyksikköön, joka käsittää Ulkomaalaistoimiston ja Tulkkikeskuksen lisäksi Pirkanmaan sovittelutoimiston, ehkäisevän päihdetyön sekä talous ja velkaneuvonnan sekä Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä Tampereen kaupungille siirtyneet kehitysvammaisten avopalvelut.

177 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 177 Avopalveluiden tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 tot % Suoritteet Äitiysneuvolat, käyntejä ,2 Lastenneuvolat, käyntejä ,1 Kouluterveydenhuolto, käyntejä ,2 Opiskeluterveydenhuolto, käyntejä ,5 Perheneuvolapalvelut, käyntisuoritteita ,8 Keskusneuvolat, käyntejä ,8 Vastaanottotoiminta, lääkäriasemakäyntejä (oma t.) ,6 josta lääkärillä käyntejä ,8 Aikuisneuvonta, käyntejä ,4 Avokuntoutus, käyntejä ,8 Psokologipalvelut, käyntejä ,3 Ikäryhmittäiset terveystarkastukset ,2 Päivystystoiminta, käyntejä ,5 Toimenpide ja konsultaatiotoiminta, käyntejä ,0 Tartuntatautien valvonta, käyntejä ,4 Diabetesvastaanotto, käyntejä ,7 Mielenterveyskeskus, vastaanottokäyntejä ,4 Mielenterveyskeskus, päiväsairaala, hoitopäiviä ,9 Suun terv. huolto, toimenpidekäyntejä (oma toiminta) ,3 Kotipalvelu, säännöllinen ja tilapäinen, käyntejä ) Kotisairaanhoito, säännöllinen ja tilapäinen, käyntejä ,3 Perhetukikeskukset, asumisvuorok. (omat laitokset) ,2 Toiminnan laajuustiedot Opiskeluterveydenhuolto, asiakkaita ,9 Perheneuvola, asiakasperheitä ,1 Lääkäriasemat, asiakkaita (oma toiminta) ,2 Yleinen sosiaalityö, perheitä ,7 Huostaanotetut lapset vuoden aikana (varsinaiset) ,8 Elatussopimuksia, lastenvalvojat ,5 Toimeentulotuki, asiakkaita ,1 Toimeentulotuki, ruokakuntia ,4 Toimeentulotuki, uudet asiakkaat ,8 Elatustuen saajat, lapsia ,0 Tehokkuus / taloudellisuus Avopalvelujen bruttomenot/asukas 941,2 2) 618,0 669,0 682,6 102,0 Tilakustannukset ( ) ,6 Henkilöstö Vakinaiset vakanssit ,0 1) Tilastotietoja ei ole saatavilla ennenkuin asiakkaiden palvelu ja hoitosuunnitelmat on tehty. 2) Organisaatiomuutosten vuoksi TP 2006 luku ei ole vertailukelpoinen vuosisuunnitelman mukaisten lukujen kanssa.

178 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 178 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 2,2 milj. euroa budjetoitua huonompi. Toimintatuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa budjetoitua parempana, koska kotihoidossa sotainvalidien tukipalveluista saatava korvaus toteutui 0,8 milj. euroa suurempana. Tilaajalta saatavat myyntituotot toteutuivat budjetoitua pienempinä ja elatusvelvollisilta perittäviä elatustukia saatiin arvioitua vähemmän. Toimintakulut toteutuivat 2,6 milj. euroa budjetoitua suurempina. Merkittävimmät ylitykset olivat vastaanottotoiminnassa, suun terveydenhuollossa ja kotihoidossa. Vastaanottotoiminnassa lääkäripalveluiden ja ilmaisjakelutarvikkeiden sekä lääkkeiden ostot toteutuivat 1,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Kotihoidossa muun muassa ateriapalvelut ja tilapäiset kotihoitopalvelut sekä sotavammaisten terveyspalvelut ja toimistopalvelut toteutuivat noin 1,2 milj. euroa budjetoitua suurempina. Suun terveydenhuollon kulut ylittyivät oikomishoidon, kunnossapito ja toimistopalvelujen sekä yksikön ensikertaisten hankintojen osalta yhteensä 0,9 milj. euroa. Toisaalta henkilöstökulujen toteuma oli 0,6 milj. euroa budjetoitua pienempi johtuen täyttämättömistä vakansseista lähinnä lasten ja nuorten terveyspalveluissa sekä avomielenterveyspalveluissa. Myös maahanmuuttajien pakolaistoiminnan avustusten toimeentulokulut ja lasten määrien laskusta johtuen toimeentuloturvan elatustukikulut toteutuvat budjetoitua alhaisempina. Avopalvelut (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Viestintälaitteet Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Avopalvelujen käytössä on johtokunnan hyväksymä hyvinvointipalvelujen sisäisen valvonnan suunnitelma. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Johdon tiedossa ei ole lakien ja säännösten tai hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen. Avopalvelujen riskienhallintasuunnitelmassa on tunnistettu merkittävimmät tuotantoalueen toimintaan kohdistuvat riskit ja kuvataan, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä Avopalvelujen toiminnalle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta. Tilikauden aikana Avopalveluissa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen.

179 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 179 Sopimustoiminta. Avopalvelujen sopimushallinta on vastuutettu. Johdolla ei ole tiedossaan sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia organisaation toiminnalle. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johdon itsearvio. Avopalvelut on tehnyt tuotantoyksiköissään itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu tuotantoalueen jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet: johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva organisaation toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Kokonaisarviona johto lausuu, että tuotantoalueen sisäinen valvonta on hyvällä ja vähintään tyydyttävällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

180 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 180 Laitoshoito Laitoshoidon tehtävänä on tarjota tamperelaisille, pääasiassa ikääntyneille henkilöille, terveyden, toimintakyvyn tai sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi heidän tarvitsemaansa tietoa, apua, hoivaa ja kuntoutusta lyhytaikaisen tai pysyvän sairaala tai laitoshoidon tai päihdekuntoutuksen aikana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tuotantoalueen palvelut myytiin kolmen sopimuksen puitteissa Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelujen lautakunnalle ja Terveyttä ja toimintakykyä edistävälle lautakunnalle. Laitoshoito jakautuu sairaalahoidon, vanhainkotihoidon ja päivätoiminnan tuotantoyksiköihin. Sairaalahoitoon kuuluvat Hatanpään puistosairaala, Kaupin sairaala, Palhoniemen huoltokoti sekä Tampereen ensisuoja ja kuntoutumiskoti. Vanhainkotihoitoon kuuluvat Koukkuniemen vanhainkoti ja vuodeosastot. Päivätoimintaan kuuluvat vanhusten päivä ja palvelukeskukset sekä korttelikerhot. Pääosin laitoshoidon toiminta oli vuonna 2008 samankaltaista kuin vuonna Merkittävimmät muutokset olivat Kaupin sairaalan osasto 3 A:n ja Hatanpään puistosairaalan osasto U 3:n tilojen luovuttaminen erikoissairaanhoidon käyttöön Hatanpään kantasairaalan remontin ajaksi. Laitoshoidolla oli käytössään korvaavat paikat Pikonlinnan sairaalassa. Vanhainkotitoimintaa ryhdyttiin supistamaan runsaan sadan vanhainkotipaikan verran. Syyskuussa aloitettiin Koukkuniemen Jukola talon tyhjentäminen. Tänä aikana ei Koukkuniemeen muuttanut uusia asukkaita, vaan Jukola talon asukkaat siirtyivät Koukkuniemen vanhainkodin muille osastoille. Vuonna 2007 aloittanut psykogeriatrian poliklinikka vakiinnutti toimintansa vuoden 2008 aikana. Laitoshoidon tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Koukkuniemen vanhainkoti, hoitopäiviä Geriatria ja pitkäaikaishoito, hoitopäiviä Päiväsairaala/ Kauppi, käyntejä Palhoniemen huoltokoti, asumisvuorokausia Tampereen ensisuoja ja kunt. koti, hoitovrk yht Päiväkeskukset, hoitopäiviä Palvelukeskukset, päiviä Korttelikerhot, päiviä Poliklinikat, käyntejä Toiminnan laajuustiedot Koukkuniemen vanhainkoti, paikkoja Geriatrian ja pitkäaikaissairaanhoidon sairaansijoja Päiväkeskukset, paikkoja Palvelukeskukset, kpl Korttelikerhot, kpl Tehokkuus / taloudellisuus *** Sairaala ja laitoshoidon sekä asumis ja kuntoutuspalvelujen bruttomenot / asukas Tilakustannukset ( ) ** Henkilöstö * Vakinaiset vakanssit ** Vuokrat + muut kiinteistömenot ( huolto, lämmitys ) * Sis. teknisen yksikön henkilöstön ja hyken muut henkilöstösiirrot *** asukasluku TP 2008 =

181 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 181 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 2,8 milj. euroa budjetoitua huonompi, mikä vastaa täysin jo vuoden alussa tehtyjä ennusteita. Tuotantoalueen tuloskehitys on oikean suuntaista: vuoden 2008 toimintakate parani 57 prosenttia vuoden 2007 toimintakatteesta, mutta on edelleen negatiivinen. Kulujen kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2008 tilinpäätöslukuja verrattaessa on noin 3,0 prosenttia. Merkittävimmät ylitykset muodostuivat henkilöstökuluista, 1,6 milj. euroa, sekä pesulaja ateriapalveluiden ostoista, 1,8 milj. euroa. Tarvikekuluissa syntyi säästöä noin 0,5 milj. euroa muun muassa hoitotarvike ja energiakuluissa. Henkilöstön palkankorotusten aiheuttamia tehostamisvelvoitteita ei kyetty saavuttamaan. Ateriapalveluiden ostojen ylitys oli ennustettua korkeampi, koska vuoden 2008 aikana henkilöstöruokailun kompensaatio siirrettiin tuotantoalueen kannettavaksi ilman, että muutos olisi huomioitu talousarviossa. Laitoshoidon toimintatuotot toteutuivat 0,2 milj. euroa budjetoitua parempina. Syynä tähän olivat muun muassa valtion suorittamat satunnaiset tuloerät. Laitoshoito (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Sähkö, vesi yms. laitosten laitos Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ

182 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 182 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Laitoshoidon tuotantoalueen riskienhallintasuunnitelma noudattaa Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön aikanaan tekemiä linjauksia ja sisältö on määritelty laitoshoidon tuotantoja toimintayksiköissä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ohjeistettu seuraavissa ohjeissa ja suunnitelmissa: Laitoshoidon tuotantoalueen riskienhallintasuunnitelma ; Laitoshoidon tuotantoalueen varautumissuunnitelma ; Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueen sisäisen valvonnan suunnitelma Laitoshoidon tuotantoalue suoritti riskien itsearvioinnin Audiator kehittämispalveluiden asiantuntijoiden johdolla Lisäksi Laitoshoidon esimiehet suorittivat Koukkuniemen vanhainkodissa merkittävimpien asukkaita koskevien hoitolinjausten auditoinnin sisäisesti toistensa toimialueella marras joulukuussa Arvioinneissa merkittävimmät tunnistetut riskit olivat henkilöstön saatavuuteen (erityisesti sijaisten saatavuuteen) ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen liittyvät riskit. Sijaisten saatavuuteen liittyvät riskit myös toteutuivat osin vuonna 2008.

183 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 183 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito tuottaa tamperelaisille perustason erikoissairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoito muodostuu lääketieteen tuotantoyksiköstä, vuodeosastohoidon tuotantoyksiköstä sekä avohoidon ja sairaalapalveluiden tuotantoyksiköstä. Erikoissairaanhoitoa johtaa sairaalan johtaja. Tuotantoalueen lääketieteellinen vastuu on sairaalan johtavalla lääkärillä. Johtava lääkäri johtaa lääketieteen tuotantoyksikköä, vuodeosastohoidon päällikkö vuodeosastotoiminnan tuotantoyksikköä ja avohoidon ja sairaalapalveluiden päällikkö avohoidon ja sairaalapalveluiden tuotantoyksikköä. Erikoissairaanhoidon strategian ensimmäinen keskeinen osa on toiminta ajatus: Palvelemme asiakkaitamme nykyaikaisin ja luotettavin erikoissairaanhoidon menetelmin Hatanpään hengessä. Siinä korostetaan asiakasnäkökulmaa ja laatua sekä Hatanpään henkeä, jossa kulminoituu hyvä ilmapiiri ja tuotantoalueemme kompakti koko. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus haittasi toimintaa koko vuoden. Sisätautien vuodeosastoiminta on hajasijoitettu kantasairaalaan, puistosairaalaan ja Kauppiin. Tämä ja samanaikaisesti maata yleisesti vaivaava terveydenhuollon henkilöstöpula vaikeutti talousarvion mukaisen palvelutason saavuttamista. Näiden lisäksi vuoden kuluessa pahentunut MRSA epidemia on eristysten vuoksi vähentänyt entisestään vuodeosastojen kapasiteettia. Henkilöstön määrä lisääntyi kuluvan vuoden aikana, kun Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö hajasijoitettiin tuotantoalueille ja konsernihallintoon. Henkilöstömäärän kasvuun vaikutti myös keskusäitiysneuvolan toimintojen siirtyminen osaksi polikliinista toimintaa. Leikkaustoiminta on kuluneena vuonna säilynyt lähes ennallaan. Syksyllä 2008 aloitettiin urologiassa Green Light HPS lasertekniikka eturauhasen liikakasvun hoitona. Ortopediassa on jatkettu keskittymistä ja kouluttautumista niveltähystyskeskukseksi. Kirurgiassa on keskitytty tähystysleikkauksiin ja jalkautettu ns. fast track kirurgiaa lyhyine jälkihoitoineen. Ostopalveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä on jatkettu edellisvuoden tapaan. Kuvantamisessa otettiin vuoden lopussa käyttöön CT laite, joka vähentänee jatkossa potilasliikennettä Hatanpään ja Tampereen yliopistosairaalan välillä ja parantaa diagnostiikkaa. Polikliinista toimintaa on pyritty tehostamaan kaikilla erikoisaloilla OIS toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Erikoispoliklinikan ja korva ja silmäyksikön käyntimäärät kasvoivat ja alkuvuodesta purettiin jonoja lisätöinä erityisesti ortopediassa. Erikoispoliklinikalla otettiin käyttöön soveltuvin osin Rafaela hoitoisuusluokitus, mikä helpottaa hoitotyön kohdentamista. Erikoispoliklinikan asiakaspalvelua on pyritty parantamaan lisäämällä resursseja ajanvaraukseen ja neuvontaan. Välinehuoltoon hankittiin sähköinen resurssien seuranta ja ohjausjärjestelmä Gemini, mikä helpottaa toiminnan laadun ja kohdentumisen seurantaa erikoisaloittain. Peruskorjaus vaikeutti toimintaa sisätautien vuodeosastoilla vähentäen hoitovuorokausien määrää. Vuodeosastotoiminnassa palvelukykyä pyrittiin nostamaan parantamalla hoitotoiminnan tuottavuutta, mikä on johtanut keskimääräisen hoitoajan lyhentymiseen. Tulokseen on vaikuttanut lisäksi merkittävästi pitkät jonotusajat jatkohoitopaikkoihin. Osa hoitohenkilökuntaa toimii peruskorjauksen aikana laitoshoidon kanssa yhteistoiminnassa toteutettavilla yhteisosastoilla muun muassa Pikonlinnassa. Valtakunnallisen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke jatkui Hoidatahankkeena ja uuden hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttö laajeni koko vuodeosastohoidon tuotantoyksikköön syksyllä Vuoden 2008 aikana järjestettiin yhteismitallinen asiakastyytyväisyystutkimus kaikissa yksiköissä. Potilaiden antamien arvosanojen keskiarvo oli 9,12. Vapaissa kommenteissa erityisesti henkilöstön asenne (Hatanpään henki) sai kiitosta. Muutamassa palautteessa toimitilojen toivottiin paranevan. Peruskorjaus korjannee tämän.

184 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 184 Erikoissairaanhoidon tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Operatiivisten osastojen hoitopäivät Konservatiivisten osastojen hoitopäivät * Leikkausosasto, hoidetut potilaat Erikoispoliklinikan käynnit Hatanpään sairaalan reumasairauksien pkl, käynnit Silmä ja korvayksikkö, lääkärillä käyntejä Päiväkirurgisia leikkauksia Valvonnan hoitopäivät Heräämötoimenpiteet Kuvantaminen, tutkimuksia Kuntoutus Keskusäitiysneuvola, käynnit ** Toiminnan laajuustiedot Hatanpään sairaala, sairaansijoja Kuvantamisen toimipisteitä Tehokkuus / taloudellisuus Erikoissairaanhoito bruttomenot /asukas Tilakustannukset ( ) Henkilöstö Vakinaiset vakanssit * Kotisairaalan 30 sairaansijaa luvussa mukana. Hoitopäivistä puuttuvat laitoshoidon yhteistoimintaosastoilla tehdyt suoritteet. ** Toiminta siirtyi Erikoissairaanhoidolle kesken vuotta Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 0,1 milj. euroa budjetoitua parempi. Toimintatuotot olivat vain 0,3 milj. euroa budjetoitua pienemmät, vaikka tuottoja vähensivät 2,3 milj. euron siirtoviivemaksut. Toimintakulut olivat 0,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Kulujen vähentymiseen vaikutti peruskorjauksen aiheuttamien toimintojen supistusten välillinen vaikutus ostettaviin palveluihin. Investoinnit jäivät 1,3 milj. euroa alle talousarvion, mikä johtui peruskorjauksen B siiven ensikertaiseen kalustamiseen varatun määrärahan siirtymisestä vuodelle Erikoissairaanhoito (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

185 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 185 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet Keskeneräiset hankinnat Muut koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella on käytössä johtokunnan hyväksymä Hyvinvointipalveluiden sisäisen valvonnan suunnitelma. Seuraavassa on esitetty sisäisen valvonnan järjestelyt kohdealueittain tuotantoalueella. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen. Johtokunta on hyväksynyt Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen riskienhallintasuunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät tuotantoalueen toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Varautumisvastuut on määritelty Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen varautumissuunnitelmassa, jonka johtokunta on hyväksynyt Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä Erikoissairaanhoidon tuotantoalueelle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta. Tilikauden aikana Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella sopimushallinta on vastuutettu. Tuotantoalueen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia tuotantoalueen toiminnalle. Kokonaisarviona Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen sisäinen valvonta on parannusta vaativalla tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat on esitetty lyhyesti jäljempänä. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat lyhyesti: COSO mallin jalkauttaminen osaksi johtamisjärjestelmää Laatujärjestelmän käyttöönotto auditointeineen Riskienhallinnan koulutusta lisättävä

186 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 186 Päivähoito ja perusopetus Päivähoidon tuotantoyksikkö järjestää päivähoitolain mukaisia päivähoitopalveluja monipuolisesti eri vuorokauden aikoina. Päivähoidon toimintamuotoja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito sekä leikkitoiminta. Toimintaa järjestetään myös ilta ja lauantaihoitona sekä ympärivuorokautisena päivähoitona. Lisäksi päivähoidon tuotantoyksikkö järjestää perusopetuslain mukaista esiopetusta. Päivähoitotoiminnan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja varhaiskasvatustoiminta koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Esiopetuksella tuetaan lapsen kasvun ja kehityksen prosessia rakentamalla yhteistä opinpolkua esiopetuksesta alkuopetukseen. Perusopetuksen tuotantoyksikkö tuottaa perusopetuslain mukaisina palveluina esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta, sairaalaopetusta sekä koululaisten aamu ja iltapäivätoimintaa. Esiopetuksen osalta perusopetus vastaa ranskankielisestä esiopetuksesta sekä Annalan, Kalevanpuiston, Liisanpuiston ja Raholan kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen esiopetuksesta ja sairaalakoulun esiopetuksesta. Tampereen ulkopuolella asuville palveluita tarjotaan sopimusten mukaisesti. Liisanpuiston koulun oppilasalueeseen kuuluu Tampereen lisäksi useita muita lähikuntia. Tampereen yliopistollisen sairaalan sijaintikuntana kaupungilla on sairaalakoulun ylläpitovelvollisuus. Koulun oppilaat ovat sairaalassa tutkimus ja hoitojaksoilla olevia oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria. Kuntien välistä yhteistyötä tehdään lisäksi maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa sekä vieraskielisen opetuksen järjestämisessä englannin, ranskan ja saksan kielillä. Ruotsinkielisen opetuksen siirtymistä myös luokkien 1 4 osalta Svenska Samskolanin toiminnaksi on valmisteltu yhdessä tilaajan ja koulujen kanssa, varsinainen siirtäminen tapahtuu alkaen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan järjestämässä päivähoidossa oli vuonna 2008 keskimäärin lasta, 223 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyllä 2008 alle 3 vuotiaiden lasten suhteellinen osuus päivähoidossa lisääntyi 155 lapsella edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskoulujen kokonaisoppilasmäärä laski edelleen vuosikeskiarvon ollessa oppilasta. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 437 oppilasta. Erityistä tukea saavien lasten suhteellinen osuus kasvoi, samoin kuin aamu ja iltapäivätoimintaan osallistuneiden lasten määrä. Uusia päiväkoteja perustettiin kaksi, Pääskynen ja Irjala. Multisillan ja Maijalanpuiston päiväkotien toimintaa laajennettiin. Sepän ja Teerikallion ryhmäkotien toiminta muutettiin päiväkotitoiminnaksi. Perusopetuksen ja päivähoidon tilojen käyttöä tehostettiin ja syksyllä 2008 toimi 35 esiopetusryhmää koulujen tiloissa. Hallinnollisesti yhdistettiin alkaen Karosen koulu Annalan koulun, Sorilan koulu Olkahisen koulun ja Terälahden koulu Kämmenniemen koulun yhteyteen. Yhdistämisillä ei ollut vaikutusta oppilaiden saamaan palveluun. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoyksiköt osallistuivat vuoden aikana tilaajan johdolla hyvinvointipalvelujen verkkoselvityksen ja siihen liittyvien toimenpide esitysten laatimiseen. Elokuussa järjestettiin kuntalaisten kuulemistilaisuuksia päiväkoti ja kouluverkkoon liittyvistä asioista yhdessä tilaajaryhmän kanssa. Päivähoidon laatua kehitettiin toteuttamalla palvelukyky ja asiakastyytyväisyyskysely, lisäksi esiopetukselle määriteltiin laatukriteerit. Henkilöstön Osallisuus ja vaikuttaminen päivähoidossa hankkeella kehitettiin työyhteisöjen toimivuutta. Päivähoidon varahenkilöjärjestelmää laajennettiin, 5 lastentarhaopettajaa Perusopetuksessa oppilaanohjauksen kehittämishankkeen ja Kelpo hankkeen projektikoordinaattorit aloittivat työnsä elokuun 2008 alussa. Oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa rakennetaan koko kaupungin yhteinen ohjauksen suunnitelma erillisten osahankkeiden työn tuloksena. Kelpohankkeessa on saatu alulle työ, jolla kehitetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta erityisopetuksen strategian mukaisesti sekä luodaan rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä, joilla tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuki järjestetään. Hankkeessa on valmisteltu oppilaan tukitoimiin liittyvää lainsäädännön ja opetussuunnitelman uudistusta siten, että muutokset toteutuvat valtakunnallisen uudistuksen aikataulussa (2009 ja 2010). Hankkeiden kehittämistyön lisäksi perusopetuksessa etsittiin keinoja muun muassa A kielten valintojen monipuolistamiseksi sekä koulujen oppimisympäristön ja työyhteisön turvallisuuden sekä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Työryhmä on laatinut aiheeseen liittyvät kehittämisehdotuksensa, jotka käsitellään lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa helmikuussa Nivelvaiheyhteistyötä on kehitetty talousarviovuoden aikana muun muassa keväällä 2008 käynnistyneessä joustavan esija alkuopetuksen kokeiluhankkeessa. Varsinaiset hankepilotit kaikilla yhteistoiminta alueilla käynnistyvät syksyllä Naapurikuntien kanssa solmittiin voimaantullut seutusopimus, jossa sovittiin perusopetuksen vieraskuntalaisten oppilaiden ylimääräisten kustannusten korvaamisesta. Hyvin

187 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 187 vointipalvelujen kehittämisyksikön lakkauttamisen yhteydessä perusopetuksen palvelukseen siirtyi syksyn aikana kuusi henkilöä. Päivähoidon ja perusopetuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Päivähoito, hoitopäiviä yhteensä Päiväkotihoito, hoitopäiviä yhteensä Perhepäivähoito, hoitopäiviä yhteensä Leikkitoiminta, kerhopäiviä yhteensä Kokonaistuntimäärä, vslk 1 6, h/oppilas 1,34 1,34 1,33 1, Kokonaistuntimäärä, vslk 7 9, h/oppilas 1,89 1,91 1,86 1, Tehokkuus / taloudellisuus Päivähoito, käyttöprosentti Päivähoito, täyttöprosentti ,7 107 Perusopetusryhmän (lk) keskikoko, vslk 1 6, oppilasta 22,1 22,0 22,3 21,7 97 Opetusryhmän keskikoko, vslk 7 9, oppilasta 17,3 17,0 17,3 17,5 101 Toiminnan laajuustiedot Päivähoidossa lapsia Päiväkotihoidossa lapsia Perhepäivähoidossa lapsia Leikkitoiminnassa lapsia Esiopetuksessa lapsia Perusopetuksen oppilasmäärä (vuosikeskiarvo) Henkilöstö Vakanssit, perusopetus Vakanssit, päivähoito Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli vajaa 1,0 milj. euroa budjetoitua huonompi. Päivähoidon myyntituotot ylittyvät noin 1,5 milj. euroa, josta 1,2 milj. euroa oli sisäisten myyntituottojen ylitystä tilaajalta. Päivähoito tuotti keskimäärin 135 laskennallista päivähoitopaikkaa enemmän kuin palvelusopimuksessa oli määritelty ja siksi suoritteita kertyi odotettua enemmän. Toimintatuottojen ylitykseen vaikutti 0,2 milj. euroa myös budjetoimaton korvaus työterveyshuollon kustannuksista. Päivähoidon toimintakulut ylittyivät 2,1 milj. euroa. Henkilöstökulut alittuivat noin 0,5 milj. euroa, josta toiminnan tehostamisen vaikutus oli 0,3 milj. euroa varhe ja eläkemenoperusteisten maksujen pienemmän toteutuman vaikutus noin 0,1 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät 2,7 milj. euroa, josta Tampereen Aterian osuus oli 2,3 milj. euroa ja muiden sisäisten erien 0,4 milj. euroa. Toimintakate oli 0,4 milj. euroa budjetoitua huonompi. Päivähoito ja perusopetus (nettobudjetoitu) Muutettu Toteuma talousarvio Perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät yhteensä 0,9 milj. euroa pääosin vieraskuntalaskutuksen sekä tukien ja avustusten ylittymisen vuoksi. Perusopetuksen toimintakulut ylittyivät 1,5 milj. euroa. Henkilöstökulut ylittyivät 1,2 milj. euroa. Osa ylityksestä aiheutui projektihenkilöstön sekä koulukiinteistöjen vahtimestareiden muilta tuotantoyksiköiltä laskutettavista palkkakuluista. Henkilöstökuluja kuormittivat talousarvion määrärahavaje, opettajien valvonta aterioiden sotumaksut, sijaiskustannukset sekä myös vuosilomalain muutokset, jotka nostivat koulunkäyntiavustajien ja kerhoohjaajien palkkakustannuksia. Palvelujen ostot ylittyivät 0,6 milj. euroa johtuen pääosin koulukuljetuskustannuksista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä vuokrakulut alittuivat yhteensä 0,3 milj. euroa tehostamistoimenpiteiden johdosta. Toimintakate oli 0,6 milj. euroa budjetoitua huonompi. Ero Alkuperäinen KV:n Muut talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

188 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 188 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tuotantoalueen toimintaa ohjasi hyvinvointipalvelujen johtosääntö sekä päivähoidon osalta tuotantoyksikön toimintaohje. Lisäksi toimintaa ohjasivat tilaajan kanssa tehdyt palvelusopimukset sekä muut sisäiset sopimukset, vuosisuunnitelma, henkilöstösuunnitelma sekä perusopetuksen osalta opetussuunnitelma. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole päivähoidon tuotantoyksikön tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnalle raportoitiin säännöllisesti toiminnasta ja taloudesta sekä tavoitteiden toteutumisesta. Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä esiintyneistä poikkeamista on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Koulun johtamisen välineeksi kehitettiin sähköinen järjestelmä, rehtorin työkalupakki. Riskienhallinnan järjestäminen. Riskienhallinta toteutettiin kaupungin riskipolitiikan ja päätösten mukaisesti. Päivähoidon ja perusopetuksen riskienhallintasuunnitelma on hyväksytty johtokunnassa (Papejo , 93). Päivähoidon riskienhallintasuunnitelmat koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi, turvallisuussuunnitelmaksi. Päivähoidon tuotantoyksikön riskienhallinnan suunnitelmasta vastasi päivähoidon johtaja. Päiväkotien johtajat vastasivat oman yksikkönsä osalta riskienhallinnan kokonaisuudesta. Päivähoidon tuotantoyksikkö raportoi säännöllisesti lasten karkaamis, tapaturma ja läheltä piti tilanteista. Perusopetuksessa johdon vastuulla on valvoa, että henkilöstön toimivalta ja vastuu riskienhallintakysymyksissä on asianmukaisesti määritelty. Vastuu kunkin perusopetuksen toimintayksikön (koulun) riskienhallinnasta on kyseisen yksikön johtajalla. Perusopetuksessa turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvä kehitystyö ja koulutus oli talousarviovuoden keskeinen painopistealue. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä tuotantoyksiköille. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta. Tilikauden aikana päivähoidon tuotantoyksikössä ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Perusopetus tehosti sisäisen valvonnan, hallinnon vastuiden sekä hankintojen ohjausta ja koulutusta. Sopimustoiminta. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoyksiköissä sopimushallinta on vastuutettu. Kummankin tuotantoyksikön oma tilaajan ja tuottajan sopimusseurantaryhmä kokoontuu kuukausittain. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johdon itsearvio. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoyksiköt ovat tehneet itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu yksikön jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet: johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva tuotantoyksiköiden toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Perusopetuksen tuotantoyksikössä on tehty yksittäistä koulua koskeva tarkastus. Kokonaisarviona molempien tuotantoyksiköiden johto lausuu, että yksiköiden sisäinen valvonta on pääosin hyvällä/ tyydyttävällä tasolla.

189 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 189 Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutuksen tuotantoalue muodostuu ammatillisen koulutuksen (Tampereen ammattiopisto) ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköistä sekä 1.8. alkaen näille tukipalveluja tuottavasta hallinto ja palveluyksiköstä. Tampereen ammattiopisto vastaa toisen asteen ammatillisista koulutuspalveluista ja lukiokoulutus vastaa opetuslainsäädännön mukaisten lukiopalvelujen järjestämisestä. Yhteistyössä ne järjestävät samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavaa yhdistelmätutkintokoulutusta (ammattilukio). Hallintopalveluyksikkö vastaa tuotantoalueen taloushallinto, kehittämis ja tukipalveluista. Tuotantoalueen visiona on olla avoin, arvostettu ja johtava koulutuksen edelläkävijä sekä nykyaikaisten oppimisympäristöjen kehittäjä. Tampereen lukiot toimivat seudullisesti ja antavat laajan yleissivistyksen ja hyvät edellytykset jatko opintoihin tarjoamalla monipuolista, monimuotoista ja korkeatasoista opetusta. Tampereen ammattiopisto kouluttaa valtakunnallisesti ammattitaitoisia työntekijöitä, kohottaa ammatillista osaamista ja osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen sekä osaamisen kehittämiseen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2008 aikana toteutetun ja 1.8. voimaan tulleen toisen asteen koulutuksen organisaatiouudistuksen tuloksena toiselle asteelle muodostettiin yhteinen hallintopalveluyksikkö, ammatillisessa koulutuksessa siirryttiin koulutusalakohtaiseen rakenteeseen ja lukiokoulutuksessa 2 3 lukion muodostamiin yhteistoimintatiimeihin. Uudistettu palveluverkko koostuu Tampereen ammattiopiston viidestä koulutusalasta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, jotka sijaitsevat seitsemässä eri toimipisteessä, sekä kahdeksasta päivä ja yhdestä aikuislukiosta. Sammon keskuslukio ja Tampereen aikuislukio toimivat samassa kiinteistössä ja viidellä päivälukiolla on täysin tai osittain yhteinen kiinteistö perusopetuksen kanssa. Yhteistyötä yhdistelmätutkintojen järjestämisessä jatkettiin ja toimintaa kehittämään asetettiin työryhmä. Yhteistyötä jatkettiin myös niin sanotuilla räätälöidyillä kursseilla. Käyttöön otettiin toisen asteen yhteinen intranet, johon myös opiskelijat pääsevät. Oppimisympäristöjen kokeiluvaihe päättyi, kun Moodle suosionsa perusteella valikoitui ainoaksi käytössä olevaksi sähköiseksi oppimisympäristöksi. Toisen asteen koulutuksen kriisienhallinnan toimintasuunnitelma valmistui ja se hyväksyttiin johtokunnassa joulukuussa. Ammattiopistossa aloitettiin opetussuunnitelmien uudistamistyö ja lukiokoulutuksessa alkoi opetussuunnitelmien päivitys. Hatanpään lukion peruskorjaus ajoittui vuoteen Uudistetut tilat otetaan käyttöön syksyllä Lukiokoulutuksessa käynnistettiin saksan ja ranskankielinen aineenopetus ja lisättiin IB linjan opiskelijamäärää. Päivälukioista muodostettiin kolme lukioaluetta, joille nimettiin oman virkansa ohella toimivat tiimirehtorit. Lukioalueilla voidaan tehostaa tuntikehyksen sekä opettajaresurssin käyttöä ja varmistaa monipuolinen opintotarjonta. Vuosittain on pyritty investoimaan yhteen lukioon multimediastudio, joka vuonna 2008 rakennettiin Tammerkosken lukioon. Tampereen aikuislukiossa laajennettiin videoneuvottelulaitteiden käyttöä opetuksessa ja vuonna 2009 toiminta ulottuu myös päivälukioihin. Tampereen ammattiopisto sai vuoden 2008 aikana 130 ammatillisen perustutkinnon lisäopiskelijapaikkaa, jotka suunnattiin sosiaali ja terveys, maahanmuuttaja, logistiikka sekä kone ja metallialalle. Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kehitettiin voimallisesti muun muassa hankerahoituksen (Topias, AMOS) avulla. Yhteistyötä työelämään tiivistettiin esimerkiksi Tuova hankkeen avulla. Monipuolisia opetusmenetelmiä kehitettiin ja etä ja verkko opetusteknologiaa hyödynnettiin enenevästi opetuksessa. Tieto ja viestintästrategia laadittiin koulutusalakohtaisesti ja TVT strategia hyväksyttiin syksyllä Ammatillisen opetuksen laadun varmistamiseksi laatu ja toimintajärjestelmäpäivitystä varten nimettiin syksyllä laadun kehittämisryhmä. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat uudistetaan valtakunnallisesti ja ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisen osan ja tutkintokohtaisten osioiden uudistus aloitettiin vuoden 2008 aikana. Tampereen ammattiopistossa opiskelee noin 350 opiskelijaa, joille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laadittiin ja hyväksyttiin vuoden aikana. Sammonkadun peruskorjaushanke eteni suunnitelman mukaisesti. Hepolamminkadun puuosaston purun ja pölynpoistojärjestelmä uusittiin. Pormestari nimitti syyskuussa 2008 työryhmän selvittämään elinkeinoelämän muutosten vaikutuksia Tampereen ammattiopiston toimintaan ja koulutustarjonnan mitoitukseen jatkossa. Työryhmä aloitti toimintansa syksyn aikana ja työ jatkuu vuodelle Aikuiskoulutuksen uudelleenjärjestäytyminen jatkui syksyn aikana ja vuodenvaihteessa organisaatio oli näiltä osin miehitetty.

190 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 190 Toisen asteen koulutuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP2008 Tot % Suoritteet Ylioppilastutkinnon suorittaneet, joista ammatillisen koulutuksen ja yo tutkinnon suorittaneet Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, joista ammatillisen koulutuksen ja yo tutkinnon suorittaneet Suoritetut ammatti /erikoisamm.tutkinnot Tehokkuus / taloudellisuus Lukioiden käyttömenot euroa / opiskelija Eroamisprosentti (amm. perustutkinnot) Täyttöasteprosentti, amm. (järjestämislupa = 100 %) 101,6 100,0 101,5 99,8 98 Ammattiopiston läpäisyaste (2007 >) Toiminnan laajuustiedot Opiskelijamäärät yhteensä (vuosikeskiarvot) päivälukiot aikuislukio* ammatillista perustutkintoa suorittavat Opiskelijatyövuodet (ammatillinen lisäkoulutus) Opiskelijatyövuodet (ammatillinen muu koulutus) Henkilöstö Lukio Ammattiopisto** * varsinaiset opisk. + aineopisk. määrä jaettuna kahdella ** sisältää toistaiseksi otetut opettajat Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 0,2 milj. euroa budjetoitua parempi. Toimintatuotot toteutuivat 1,9 milj. euroa budjetoitua parempana. Metsäkoneiden myynnistä kirjattiin 0,2 milj. ennakoimatonta tuottoa. Vuokratuotot ylittyivät 0,2 milj. euroa. Maksullinen palvelutoiminta toteutui 0,7 milj. euroa parempana ja hankerahoitus ylittyi 0,7 milj. euroa. Toimintakulut toteutuivat 1,7 milj. euroa budjetoitua huonompana. Maksullisen palvelutoiminnan myynnin ja hankerahoituksen ylittyminen kasvattivat vastaavasti toimintakuluja. Lisäksi palvelusostot ylittyivät 0,2 milj. muun muassa ICT kustannusten kasvun vuoksi ja metsäkoneiden vuokrakulut 0,2 milj. euroa. Lukiokoulutuksen toimintakate oli 0,15 milj. euroa budjetoitua huonompi. Ammatillisen koulutuksen toimintakate toteutui tavoitteen mukaisesti 0,4 milj. budjetoitua parempana. Toisen asteen koulutus (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

191 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 191 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö ja pakettiautot Linja ja kuorma autot Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Johtokunta ohjaa ja valvoo toisen asteen koulutuksen toimintaa ja vastaa sen hallinnon, talouden ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tuotantojohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Käytössä on johtokunnan hyväksymä hyvinvointipalveluiden sisäisen valvonnan suunnitelma. Seuraavassa on esitetty sisäisen valvonnan järjestelyt kohdealueittain. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen. Johtokunta on hyväksynyt toisen asteen koulutuksen riskienhallintasuunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä toiminnalle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta. Sopimushallinta on vastuutettu. Johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia toisen asteen koulutuksen toiminnalle. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johdon itsearvio. Kokonaisarviona Toisen asteen koulutuksen johto lausuu, että sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat on esitetty lyhyesti jäljempänä. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat: Kiinteistöjen turvallisuus yhteistyössä tilakeskuksen kanssa

192 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 192 Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on suuntautunut Pirkanmaalla yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten kehittämiseen ja ylläpitämiseen järjestämällä ammatillista tutkintoon johtavaa korkeakoulusta ja täydennyskoulutusta sekä tekemällä opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulussa toimii myös yksi viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, jonka tehtävänä on järjestää ammatillisten opettajien pedagogiset opinnot. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Korkeakoulujen arviointineuvosto suoritti ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin vuoden lopulla ja sen arviointipäätös julkaistaan helmikuussa Auditoinnin keskeisenä kohteena oli toimintajärjestelmä sisältäen johtamis, toiminnanohjaus laatu ja palautejärjestelmät. Ammattikorkeakoulutoiminnan rakenteelliseen kehittämiseen liittyen valmistui pormestarin asettaman työryhmän raportti Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistämisestä vuoden 2010 alussa yhdeksi osakeyhtiömuotoiseksi ammattikorkeakouluksi. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa perustettiin syksyllä asiantuntijaryhmiä valmistelemaan yhdistymistä. Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen konsortioyhteistyölle laadittiin strategia vuosille Pirkanmaan alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Unipoliyhteistyössä parannettiin ulkomaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia laatimalla muun muassa uusi sähköinen hakujärjestelmä englanninkielisille opintojaksoille hakeutumista varten. Strategiatyön tuloksena valmistuivat korkeakoulun strategia ja henkilöstöstrategia. Aloitetoiminnalle hyväksyttiin säännöt, joiden mukaisesti aloitetoimintaa käsitellään. Korkeakoulujen yhdistymiseen liittyen järjestettiin keskustelu ja tiedotustilaisuuksia. Koulutusprosessissa parannettiin murroskohtien ohjausta (poissaolon jälkeen palaavat, yliaikaisten opiskelijoiden ohjaus, harjoittelun ja opinnäytetöiden ohjaus). Sähköinen opintojaksopalaute käyttöönotettiin syyslukukaudella. Uutena koulutusohjelmana aloitti rakennusalan työnjohdon koulutus ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmina mediatuotannon ja rakentamisen koulutusohjelmat sekä DP in Information Technology. Lisäksi aloitettiin joint degree oh jelma (MA in Film Screenwriting) Salfordin yliopiston kanssa ja valmisteltiin toinen (MSc in Sustainable Business Risk Ma nagement) Glamourganin yliopiston kanssa. Tutkimus ja kehitystoiminta painottui ESR ja EAKRrahoitteisten aluekehitysprojektien valmisteluun ja käynnistämiseen. ESR rahoituksella käynnistyi yrittäjyysprojekti Nuorten yrittäjien Voimala sekä toimialaprojektit Metsäalan virtuaalinen oppimisympäristö ja Vaativat valmistusketjut. Pirkanmaan TE keskuksen tuella käynnistyi Pk yritysten kumppanuuskonsepti esiselvityshanke. Tekesin tuella käynnistyi Terveysviihde projekti kehittämään nuorille suunnattujen terveyttä edistävien tietokonepelien menetelmiä ja sovelluksia. Innovaatiotoiminnassa käynnistyi Tekesin rahoituksella Länsi Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen Tutkimuksesta liiketoimintaa projekti jatkona Tekesin aiemmin rahoittamalle Tampereella toimivien korkeakoulujen yhteiselle vastaavalle projektille. Ammattikorkeakoulujen työntekijöiden ja opiskelijoiden tutkimuslähtöiset ideat seulotaan yhä tarkemmin ja parhaista ideoista suunnitellaan yrityspohjaista kaupallista toimintaa. Lisäksi ESR rahoituksella käynnistyi innovaatioympäristöprojekti Open Innovation Banking System. EAKRrahoitusta saatiin ylimaakunnalliseen SaTaVa projektiin, jossa kehitetään Innovaatio ja oppimisympäristöä. Opettajakoulutuksessa on sovellettu jo hankitun osaamisen tunnistamista. Verkko opetus on osana ryhmien koulutusta ja yksi valmistuneista ryhmistä opiskeli kokonaan verkossa. Opettajankoulutusryhmä aloitettiin myös Lappeenrannassa. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK) tarjosi opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa ja järjesti täydennyskoulutusta. TAOKK osallistui teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän toimintaan ja oli mukana kahdessa kansainvälisessä hankkeessa: European Modules and Mobility in Agricultural education EMMA (Comenius) ja Masters level Opportunities and Technological Innovation in Voca tional Teacher Education MOTIVATE (Leonardo). Syksyllä alkoi ESR rahoitteinen Erityistä osaamista ja ohjausta projekti tarkoituksena kehittää Pirkanmaan ammatillista erityisopetusta ja kouluttaa 22 uutta pätevää erityisopettajaa. Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen ja yrityspalvelujen erilaisiin koulutuksiin osallistui viime vuonna opiskelijaa keräten yhteensä opintopistettä. Täydennyskoulutuksen kokonaisvolyymi oli 2,1 milj. euroa. Ammattikorkeakoulussa suoritettiin yhteensä 840 tutkintoa, joista ylempiä tutkintoja oli 40. Talousarviotavoite oli 900 tutkintoa. Loppusyksyn taloustaantuma näkyi odotettua pienempinä valmis

193 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 193 tumismäärinä erityisesti kone ja tuotantotekniikassa sekä rakennustekniikassa. Opettajankoulutuksen tavoite ylitettiin kahdeksalla tutkinnolla. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on ollut saavuttaa kahden vuoden keskiarvoksi vähintään 875 tutkintoa. Vuosien 2007 ja 2008 osalta tähän ei päästy, jolloin tutkintojen mukaan määräytyvän (30 prosenttia yksikköhinnasta) valtionosuuden kehittyminen on heikkoa. Tämä kehitys näkyi jo vuoden 2009 yksikköhinnassa, jonka kasvu vuoteen 2008 verrattuna jäi 2,2 prosenttiin. Mikäli tutkintojen määrää ei saada nousemaan, joudutaan toimintaa sopeuttamaan taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta on pystyttävä parempaan tuloksellisuuteen. Tutkintojen määrä on saatava suuremmaksi ja samalla pysäytettävä keskimääräisen opiskeluajan piteneminen. Ammattikorkeakoulun tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet (tutkintojen määrä) AMK tutkinnot Opettajakoulutus Tehokkuus / taloudellisuus Keskimääräinen opiskeluaika, nuoret 4,4 4,3 4,3 4,4 102 Valmistuvien työelämään sijoittuminen %:na Kv vaihdossa olevien opisk.määrä %:na Toiminnan laajuustiedot Koulutusohjelmien määrä Opintopisteiden määrä, amk Opintopisteiden määrä, opettajakoulutus Henkilöstö Vakanssit Tilat Tilakeskukselta vuokratut tilat, m Ulkopuolisilta vuokratut tilat, m Tilakustannukset ( ) Vuokratulot ( ) Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 0,9 milj. euroa budjetoitua parempi. Toimintatuotot ylittivät budjetin muun muassa ammatillisen opettajakoulutuksen ja Voimala projektin (nuorten yrittäjyysprojekti) maksutuottojen sekä virtuaaliammattikorkeakoulun myyntituottojen ylitysten vuoksi. Kulujen toteuma oli budjetoitua parempi lähinnä asiantuntijapalveluiden ostoissa ja lämmityskuluissa syntyneiden säästöjen vuoksi. Vuoden 2008 talousarviossa valtionosuuden perusteena olevan yksikköhinnan korotukseksi arvioitiin 5,3 prosenttia. Opetusministeriön marraskuussa vahvistama yksikköhinta vuodelle 2008 oli 11,2 prosenttia edellisvuotista korkeampi. Neuvotteluissa kaupungin kanssa sovittiin ammattikorkeakoulun talousarvion muuttamisesta vastamaan yksikköhintarahoitusta aiemman käytännön mukaisesti. Kulujen kasvua odotettiin muun muassa opetusalan virkaehtosopimuksessa sovitusta palkkausrakenteen uudistamisesta, EUrahoituskauden vaihtumisen uusista hankevalmisteluista sekä ammattikorkeakoulun tilojen hankesuunnittelun muuttumisesta ja ammattikorkeakoulun ylläpitomuodon muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi.. Tampereen ammattikorkeakoulu (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

194 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 194 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö ja pakettiautot Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala, terveydenhuolto yms. laitt Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Ammattikorkeakoulun tehtävistä säädetään ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa. Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto sekä sille kuuluvia tehtäviä suorittaessa opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Ylläpitäjälle kuuluvista tehtävistä on säädetty ammattikorkeakoululaissa. Ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun toimivaltaan on myös määrätty kaupunginvaltuuston hyväksymässä johtosäännössä. Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori, jotka vastaavat hallinnon, toiminnan ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen ja rehtorin välisestä toimivallasta on määräykset hallituksen hyväksymässä ammattikorkeakoulun sisäisen hallinnon säännössä. Rehtorille kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisestä alaiselleen henkilöstölle sekä muista johtamis ja esimiestehtävistä on määräykset rehtorin vahvistamassa toimintasäännössä. Ammattikorkeakoulussa on käytössä toimintajärjestelmä, jossa on kuvattu ydinprosessit ja tukiprosessit sekä niihin liittyvät toimintaohjeet, jotka osaltaan tekevät tehtävät ja toiminnot läpinäkyviksi. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Talousarvion toteutumisesta sekä siinä esiintyneistä poikkeamista ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Niiden seurantaa on käsitelty vuoden aikana hallituksen kokouksissa sekä ammattikorkeakoulun johtoryhmissä ja toimintayksiköissä. Riskienhallinnan järjestäminen. Ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt ammattikorkeakoulun riskienhallintasuunnitelman. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Kuluvan vuoden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä toiminnalle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole todettu arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen. Sopimustoiminta. Sopimusten samoin kuin projektien hallinta on vastuutettu ja niihin liittyvistä toimivallasta on määräykset toimintasäännössä ja rehtorin erillispäätöksissä. Projektien tarkastukset on toteutettu toimeksiantajan tai rahoittajan edellyttämässä laajuudessa tilintarkastajan toimesta. Johdolla ei

195 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 195 ole tiedossa niistä mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä seuraamuksia toiminnalle. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johdon itsearvio. Kokonaisarviona ammattikorkeakoulun johto lausuu, että koulun sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Toiminnan parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat on esitetty lyhyesti jäljempänä. Sisäinen tarkastus on tilikauden aikana tarkastanut ammattikorkeakoulun taloudenpitoa ja useiden projektien kirjanpidon ja toiminnan. Lisäksi projektien rahoittajat ovat tehneet omia tarkastuksiaan projektitoiminnasta. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat: Opintojen keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävät toimet ja sitä kautta valmistuneiden määrän kasvattaminen. Opinnäytetyö ja harjoitteluprosessien kehittäminen. Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiiviimpi integrointi opiskeluun

196 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 196 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut tarjoaa sivistystä ja elämänlaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Tuotantoalueen tuotantoyksiköt ovat kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, työväenopistopalvelut sekä Sara Hildénin taidemuseo. Kirjasto on kaikille avoin sivistyspalvelu perustuen monipuoliselle aineistokokoelmalle ja tarjoten tasa arvoisia ja runsaita mahdollisuuksia oppimiseen, tiedonsaantiin, löytämisen iloon ja itsensä kehittämiseen. Museo tallentaa, tutkii, säilyttää ja pitää esillä aineistoa ja tietoa ihmisestä ja hänen ympäristöstään toimien kulttuuri ja luonnonperinnön sekä visuaalisen kulttuurin asiantuntijana ja palveluntuottajana. Sara Hildénin taidemuseo keskittyy Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välisen sopimuksen mukaisesti säätiön omistaman suomalaisen ja ulkomaisen nykytaiteen kokoelman museomaiseen esilläpitoon ja hoitoon. Kulttuuripalvelut, johon kuuluvat kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut sekä Tampere Filharmonia, tuottaa lasten ja aikuisten kulttuuritapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia, maahanmuuttajatoimintaa sekä konserttitoimintaa. Liikuntapalvelut tuottaa monipuolisia liikunta ja terveyspalveluja sekä suunnittelee ja pitää kunnossa liikuntapaikkoja ja ohjaa niiden käyttöä. Liikuntapalvelut järjestää myös kansainvälisiä huippu urheilutapahtumia yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Työväenopisto tarjoaa tamperelaisille monipuolisia koulutus ja kulttuuripalveluja tavoitteenaan edistää väestön kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen ja itsensä kehittämiseen. Työväenopistopalveluihin kuuluvan Sara Hildén akatemian päätehtävä on antaa kuvataiteen perusopetusta tamperelaisille lapsille ja nuorille sekä aikuisille. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kirjastoissa oli kirjastoaineistoa yhteensä 1,3 milj. yksikköä. Kulttuurirahaston Kirjatalkoissa seurattiin erityisesti kirjahankintamäärää, joka kasvoi edellisvuodesta 4,7 prosenttia. Kirjasto järjesti tietolähteiden tuntemukseen ja tietoyhteiskuntataitoihin liittyen opastustilaisuutta osallistujamäärän ollessa henkilöä. Museoiden ohjelmassa olivat muun muassa Pitkällä tiellä Vanhenemisen ja vanhuuden kosketuksia kuvataiteessa, amerikkalaisen nykytaiteen Time for Pop Art Tampereen taidemuseossa sekä Tampere 1918 ja Tibet Vapriikissa näyttelyt. Tampere 1918 näyttely ja kirja saivat useita tunnustuksia. Museoviraston kanssa solmittiin Pirkanmaan rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva yhteistyösopimus ja toiminta käynnistyi maakuntamuseossa sopimuksen velvoittamalla tavalla. Kulttuuriympäristötoiminnassa käynnistyi uusi Adoptoi monumentti toiminta, joka tukee yhteisöllisyyttä ja vastuunkantoa kulttuuriperinnöstä. Taidekaaren TAITE toiminta lisäsi 6. ja 7. luokkalaisille suunnattua opetusta. Sara Hildénin taidemuseo avasi keväällä 2008 kansainvälisenä yhteistyönä Lumen alla näyttelyn liittyen kaupungin Unicef teemavuoteen. Syksyllä toteutettiin kuvanveistäjä Martti Aihan näyttely, johon museo toimitti laajan näyttelykirjan. Näyttelyn tuotti Suomen Taideyhdistys. Kulttuuripalvelujen painoalueita olivat kaupunginosa ja korttelitoiminta sekä kulttuuriraitit, musiikkijuhlat ja monikulttuurinen toiminta. Suuri osa tuotettiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Tapahtumia oli ja niihin osallistui henkilöä. Pakkahuoneen suurimpia tapahtumia olivat konsertit sekä Teatterikesän ja Tampereen elokuvajuhlien esitykset ja näytökset. Tampereen Musiikkijuhlat järjesti kansainväliset festivaalit Tampere Biennale ja Tampere Jazz Happening. Nuorisopalvelujen painopisteenä olivat vuotiaat. Nuorisokeskuksissa lisättiin perjantai ja lauantaiiltaisin järjestettävää toimintaa. Perusopetuksen kanssa jatkettiin Joustavan perusopetuksen (JOPO) sekä Harrastavan iltapäivän (HIP) hankkeita. Opettajia ja nuorisotyöntekijöitä koulutettiin nuorten osallisuuteen Jyväskylän ja Oulun kanssa yhteistyönä toteutetussa JOTOS hankkeessa. Tampere Filharmonia keskittyi omaan perustehtävään eli konserttitoimintaan Tampere talossa. Orkesteri toimi yhtenä Unicef vuoden kummeista ja järjesti keväällä perheille suunnatun Unicefkonsertin ja osallistui syksyllä Tampere talon Unicef gaalaan. Vuoden kokonaisyleisömäärä oli , mistä oli koululaiskonsertteihin ja musiikkikasvatusprojekteihin osallistuneita lapsia ja nuoria. Liikuntapalvelut järjesti useita onnistuneita kansainvälisiä suurtapahtumia, muun muassa Jukolan Viestin, Painin EMkilpailut ja Kalevan Kisat. Vuoden aikana valmistauduttiin myös ensi vuonna Tampereella järjestettäviin Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleihin. Työväenopiston kurssitarjonta koostui kuudesta palvelutuotteesta (tuntia, h): kielten opetus h, taideaineiden opetus h, taitoaineiden opetus h, elämänhallintaa tukeva opetus h, ihmis ja yhteiskuntatieteellinen opetus h sekä teematilaisuudet ja neuvonta 700 h. Sara Hildén akatemia myi kuvataidetyöpajoja muun muassa Taidekaari toimintaan.

197 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 197 Kultturi ja vapaa aikapalveluiden tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Kirjastokäynnit (sis. verkkokäynnit) Kirjasto, lainat Museokäynnit Kulttuuritapahtumat, kävijät 1) Nuorisotoiminta, kävijät Konsertit, kävijät Liikuntapalvelujen käyttäjät 2) Vapaan sivistystyön opetustuntien määrä 3) Vapaan sivistystyön teematilaisuudet ja neuvonta 4) Tehokkuus / taloudellisuus Kirjastokäyntiä / asukas (ilman verkkokäyntejä) 14,00 13,07 12,56 12, Lainaa / asukas, kirjasto 25,00 24,65 25,26 25,00 99 Euroa / laina, kirjasto 2,16 2,42 2,31 2, Kulttuuritapahtumat euroa / asukas 2,70 3,79 3,00 3, Nuorisopalvelujen nettomenot euroa / asukas 19,00 14,00 16,00 16, Tampere talon Ison salin täyttöaste Liikuntapalvelut euroa / asukas 97,74 99,01 110,67 101,90 92 Liikuntapalvelut euroa / käyntikerta 2) 8,08 6,10 75 Toiminnan laajuustiedot Kirjastot 5) Kirjastoautot Museoiden esine ja luonnontiet. näytekokoelmat Museoiden kuvakokoelmat Museoiden taidekokoelmat Sara Hildénin taidemuseon näyttelyt lkm Kulttuuritapahtumien määrä yhteensä Kulttuuritilojen lukumäärä Nuorisotilojen lukumäärä Tampere Filharmonian esiintymiskerrat yhteensä Työväenopiston ja Sara Hildén akatemian opiskelijoiden/oppilaiden lukumäärä Henkilöstö Vakanssit ) Sis. kulttuuritapahtumien ja Musiikkijuhlien kävijät sekä Tullikamarin kävijöitä noin Kulttuuritapahtumien kävijämäärän vaihtelu sekä kulttuuritapahtumien asukaskohtaisen hinnan vaihtelu johtuu musiikkijuhlista. Parittomina vuosina järjestetään Tampereen Sävel ja parillisina Tampere Biennale 2) Suoritteet: Sisäliikuntapalvelut: Tampereen Messu ja Urheilukeskus on liikuntakäytössä noin viisi kuukautta vuodessa. 3) Ulkoliikuntapalvelut: Ulkoilu ja latureittien käyttäjien määrä perustuu arvioon. Työväenopisto ja Sara Hildén akatemia 4) Ilmaispalveluja seurataan vuodesta 2008 lähtien. 5) Sis. 5 laitoskirjastoa Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tilikauden toimintakate oli 0,1 milj. euroa budjetoitua parempi. Toimintatuotot ylittyivät yhteensä 1,5 milj. euroa. Kaupungin sisäinen oman tuotannon palvelutilaus toteutui suunnitellusti, mutta palvelujen ulkopuolisen myynnin ansiosta tuotot ylittivät budjetin. Esimerkiksi museokaupat ja kahvilat sekä kulttuuritapahtumat tuottivat ennakoitua enemmän. Henkilöstökulut toteutuivat 0,5 milj. euroa budjetoitua pienempinä. Kirjasto ja liikuntapalveluissa ei palkattu suunniteltua määrää palkkatuettua henkilöstöä ja lisäksi kirjaston sairauspoissaolopidätykset ja työvapaat toteutuivat budjetoitua pienempinä. Osa kulttuuri ja nuorisopalvelujen sekä Filharmonian esiintyjistä sai palkkionsa laskutuksen kautta, ei palkkana, ja liikuntapalveluissa EYOF:n projektipäällikön palkkakulut toteutuivat budjetoitua pienempinä. Palvelujen ostot sekä aineja tarvikehankinnat vastaavasti ylittyivät yhteensä 1,8 milj. euroa. Ylityksissä näkyvät muun muassa liikuntapalvelujen

198 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 198 korkeat energialaskut sekä suurtapahtumien ennakoitua suuremmat kulut. Liikuntapalvelujen toimintakate toteutui 0,6 milj. euroa budjetoitua huonompana johtuen energiakustannuksista ja suurtapahtumista, kuten Jukolan Viesti, Kalevan Kisat ja Painin EMkisat. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen muiden tuotantoyksiköiden onnistuneen palvelujen myynnin sekä tuotannossa aikaansaatujen säästöjen ansiosta koko tuotantoalueen toimintakate oli budjetoitua parempi. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut (nettobudjetoitu) Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut maa ja vesirakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut liikkuvat työkoneet Muut kevyet koneet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Arvo ja taide esineet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Tuotantoalueella kiinnitettiin erityistä huomiota säännösten ja määräysten uudistumiseen ja tämän vaikutuksiin johtamiseen sekä käytännön toimintaan ja sen valvontaan. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Palvelusopimusvelvoitteiden täyttämistä sekä strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurattiin kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä, tuotantoalueen sisäisissä suunnittelukokouksissa tätäkin useammin. Talouden toteutumaa seurattiin kuukausittain, vuoden lopulla tiiviimminkin. Tuotantoaluetasolla reagoitiin tarvittaessa nopeasti, jos taloudellisen tilanteen kehitys antoi aihetta. Riskienhallinnan järjestäminen. Riskienhallinnassa noudatettiin tuotantoalueen riskienhallintasuunnitelmaa, joka tarkastettiin ja saatettiin ajan tasalle toimintavuoden lopussa. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta. Omaisuuden hallinta oli osa riskienhallinnan kokonaisuutta. Sopimustoiminta. Sopimusten solmimisessa käytettiin tarvittaessa kaupungin lakimiesyksikön ja sisäisen tarkastuksen asiantuntija apua. Isot hankinnat kilpailutuksineen tehtiin Tampereen Logistiikan avustuksella.

199 Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut 199 Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johdon itsearvio. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu yksikön jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet: johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva yksikön toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Kokonaisarviona kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johto lausuu, että yksikön sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu.

200 Tuottajaosa Yhdyskuntatuotanto 200 Yhdyskuntatuotanto Yhdyskuntapalvelut yhteensä (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Yhdyskuntatuotannon tuloslaskelma on informatiivinen

201 Tuottajaosa Yhdyskuntatuotanto 201 Suunnittelupalvelut Suunnittelupalvelut toimi vuonna 2008 tuottajayksikkönä Katu ja vihertuotannon sekä Yhdyskuntatuotannon johtokunnan alaisuudessa. Johtokuntaan nähden sitovana organisaatiotasona oli suunnittelupalvelujen toimintayksikkö ja talousarviotasona suunnittelupalvelujen tehtäväalue. Suunnittelupalvelut tuotti palvelu, puite ja tilaussopimusten mukaisesti yleiskaava, asemakaava, liikenne, kuntatekniikka ja vihersuunnitelmia, niihin liittyviä selvityksiä ja arviointeja sekä suunnittelua ja kaupunkirakentamista palvelevia mittaus, kartta, geotekniikka ja tutkimuspalveluja. Lisäksi yksikkö tuotti kehittämispalveluja ja ylläpiti kaupungin paikkatietoja. Suunnittelupalvelujen asiakkaita olivat kaupunkiympäristön kehittämisen prosessissa toimivien yksiköiden lisäksi osa kaupungin liikelaitoksista ja ympäristökunnista sekä joukko yksityisen sektorin toimijoita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Suunnittelupalvelujen tehtäväalueen toiminnan sisällössä tai laajuudessa ei tapahtunut oleellisia muutoksia vuonna Yksikkö jatkoi projektimuotoisen toimintatavan vakiinnuttamista henkilöstön valmennuksella. Valmennukseen liitettiin myös useita yksikön toimintajärjestelmää kartuttavia kehityshankkeita. Vuoden loppupuolella valmisteltiin yksikön liittämistä osaksi uutta Tampereen Infratuotanto Liikelaitosta. Suunnittelupalvelut yhdistyi osaksi kyseistä liikelaitosta alkaen. Suunnittelupalvelujen tunnusluvut TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Kannattavuus/tehokkuus/taloudellisuus Tilat yht. m Tilakustannukset ( ) Henkilöstö Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Suoritteet Yleiskaavat Asemakaavat Liikennesuunnitelmat Katusuunnitelmat Vesihuoltosuunnitelmat Valaistussuunnitelmat Vihersuunnitelmat Selvitykset ja arvioinnit Karttapalvelut numeeristen aineistojen tilaukset yhteisjohtokarttapalvelun tilaukset käyttöoikeusluvat Mittaus ja geopalvelut sijaintikatselmukset rakennusten merkintä maastomallinnukset rakennustyömaat maaperärekisteripisteet kartoitukset Olennaiset poikkeamat talousarvioon Suunnittelupalvelujen toimintakate toteutui 0,2 milj. euroa talousarviota parempana. Yksikön toimintatuottojen hyvä toteuma johtui siitä, että vuoden kuluessa kaupunkikonserniin kuuluvat sopimuskumppanit tilasivat yksikön palveluita yhteensä 1,2 milj. euroa enemmän kuin sopimuksissa oli arvioitu. Eniten poikkesivat kaupunkiympäristön kehittämisen prosessiin kuuluvien hankkeiden tilaukset, joita toteutui 0,9 milj. euroa arvioitua enemmän. Yksikön toimintakulut toteutuivat

202 Tuottajaosa Yhdyskuntatuotanto 202 0,3 milj. euroa talousarviota heikompina, koska esimerkiksi eläkemaksut ja SAP:n käyttökustannukset toteutuivat talousarviota suurempina. Lisäksi kuluja kertyi läpilaskutuksesta kuten Taloista kaupunki hankkeessa. Suunnittelupalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Muut kuljetusvälineet Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Toistuneiden organisaatiomuutosten takia johtokunnalle ei valmisteltu hyväksyttäväksi suunnittelupalvelujen riskienhallintasuunnitelmaa, jossa olisi tunnistettu merkittävimmät yksikön toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Toimintasääntönsä ohella suunnittelupalvelut on noudattanut soveltuvin osin konsernitason ohjeita. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä yksikön toiminnalle. Yksikön sopimushallinta on vastuutettu ja yksikön johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia toiminnalle. Yksikkö on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla. Siinä on huomioitu yksikön tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Kokonaisarviona yksikön johto esittää, että yksikön sisäinen valvonta on parannusta vaativalla tasolla, mutta merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat riskienhallinta, toimintaprosessien kuvaus ja arviointi, sopimusvalvonta ja tietojärjestelmät.

203 Tuottajaosa Yhdyskuntatuotanto 203 Viranomaispalvelut Viranomaispalvelut tarjosi ympäristö, rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus sekä kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja joukkoliikenteeseen liittyviä asiointipalveluita. Viranomaispalvelut poikkesi muista tuotantoyksiköistä, koska sen tuottamat palvelut sisältävät lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Viranomaispalvelujen tehtävänä on tuottaa palveluita yhteiskunnan hallitsemiseksi laadittujen kansallisten säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamisen valvontaan sekä tuottaa myös palveluita EU:ssa ja kansainvälisesti sovittujen yhteisten tavoitteiden edistämiseen rakentamisessa ja ympäristössä. Palveluilla mahdollistetaan osaltaan järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitäminen ja yleisen edun turvaaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Viranomaistoimintaa ohjaavat ensisijaisesti kunakin aikakautena laaditut säännökset ja kansainväliset sitoumukset. Tuotantoyksikön toiminta organisoitiin viiteen itselliseen vastuualueeseen vuonna Vuonna 2008 jatkettiin toimintaa tältä vakiintuneelta pohjalta. Vuonna 2008 viranomaispalvelut päätettiin siirtää konsernihallintoon tilaajaryhmän yhteyteen vuoden 2009 alusta alkaen. Viranomaispalvelut hajautetaan tilaajaryhmän kaupunkiympäristön kehittämisen prosessiin ja terveyden ja toimintakyvyn edistämisen prosessiin Paras hankkeen myötä seudullinen yhteistyö tiivistyi ja sitä koordinoidaan useassa työryhmässä. Ympäristö ja rakennusasioissa jatkettiin vapaamuotoista seudullista viranomaisyhteistyötä. Ympäristöasioissa korostuivat ilmastonmuutokseen liittyvät asiat. Esillä ovat olleet vahvasti myös vesihuollon asiat. Ympäristö ja rakennusvalvontaviranomaisten oli tehtävä Nokian tapauksen seurauksena pikainen selvitys siitä, ettei vesijohtoverkkoon pääse laitosten jäte tai prosessivesiä. Rakentamisen viranomaisohjauksessa on puolestaan tavoitteena yhdenmukaistaa käytäntöjä ja tulkintoja rakennusvalvonnan asioissa Tampereen kaupunkiseudulla. Ympäristöpalveluissa keskityttiin suunnitelmallisen valvonnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Toteutuneita kehittämishankkeita olivat muun muassa eläinlääkinnän seudullisen suunnitelman valmistuminen, terveydensuojelun erityistilanne ja varautumissuunnitelman valmistuminen sekä pienhiukkasten terveysvaikutuksia selvittävän tutkimuksen käynnistyminen yliopiston, teknisen yliopiston ja ympäristöpalvelujen yhteistyönä. Uusi pysyvä ilmanlaadun mittausasema aloitti toimintansa linja autoasemalla. Jätevesikartoitus Rääkkykankaan ja Jakamakankaan pohjavesialueilla valmistui, samoin Pyhäjärven PCB tilannetta kartoittanut tutkimus. Tampereen ympäristöpolitiikan kehitystä selvittänyt Kaupunki kasvaa miten käy ympäristön kirja julkaistiin Kuntaliiton Actasarjassa. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian laadinta alkoi ja Ilmankos kampanja käynnistyi tukemaan ilmastostrategian viestintää ja arjen näkökulmaa. Rakentaminen levittäytyy lisääntyvässä määrin koko Tampereen kaupunkiseudulle. Myönnetyt rakennusluvat ponnahtivat poikkeuksellisen suuren Ratinan kauppakeskushankkeen sekä isohkojen liike ja toimistorakennushankkeiden myötä huikeaan nousuun. Asuntorakentaminen on sitä vastoin laskusuunnassa. Vuoden alussa käynnistyi energiatehokkuusdirektiivistä juontuvien rakentamismääräysten noudattamisen valvonta. Facta kuntarekisteriin siirrettiin vuonna 2008 kiinteistöjen omistajatiedot, vuokratonttien haltijatiedot ja kaupungin kiinteän maaomaisuuden kirjanpito. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtion kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) velvoittaa kuntia rekisteröimään maankäyttö ja rakennuslain perusteella kunnan määräämät rakennuskieltoalueet täsmällisesti kiinteistöittäin. Kaupunkimittaus kehitti ja valmisteli rakennuskieltoalueiden päätöksentekoon ja rekisterinpitoon liittyvän työnkulun uudistamisen kiinteistötunnuskohtaisesti. Vilkas rakentaminen on näkynyt katutilavalvonnan toiminnassa pitkäaikaisina ja laajoina katulupina. Katutilavalvonnan asiakaspalvelua parannettiin vuonna 2008 ottamalla pysäköinnintarkastajien käyttöön viisi käsitietokonetta. Palvelupiste Frenckellin toiminta on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Joukkoliikenteen matkakorttimyynti tuo paljon käyntiasiakkaita palvelupisteeseen. Sähköisten palautteiden ja kyselyiden määrä on noussut 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Syksyllä käynnistyi seudullinen palautteidenhallintaprojekti, jonka myötä saadaan uusi työkalu kuntalaisten palautteiden käsittelyyn ja niiden hyödyntämiseen palveluiden kehittämisessä. Keväällä palvelupiste sai kehittäjäpalkinnon koulumatkoihin liittyvän KOMA järjestelmän kehittämisestä. Sillä on nopeutettu ja helpotettu koulumatkoihin liittyvää palvelua. Vuonna 2008 viranomaispalveluilla oli asianhallinta ja arkistoasioiden koordinointivastuu.

204 Tuottajaosa Yhdyskuntatuotanto 204 Viranomaispalvelujen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Toiminnan laajuustiedot Rakennusvalvonta lupahakemukset, kpl katselmukset ja tarkastukset, kpl myönnetyt rakennusluvat, kem Ympäristöpalvelut ympäristönsuojelutarkastuksia luontokoulun oppilaita terveydensuojelutarkastuksia elintarvikevalvontatarkastuksia eläinlääkärikäyntejä Kaupunkimittaus tonttijakoja kiinteistötoimituksia tontteja rakennuslupakarttoja rakennusten merkintä sijaintikatselmus kaavan pohjakarttoja Katutilavalvonta katuluvat ,4 pysäköintivirhemaksukehotukset ,8 ajoneuvojen varastosiirrot ,1 Palvelupiste Frenckell asiakaskontaktit ,4 Henkilöstö vakinaiset vakanssit Rakennusvalvonta ,2 Ympäristöpalvelut ,4 Kaupunkimittaus ,0 Katutilavalvonta ,0 Palvelupiste Frenckell ,0 Tukitehtävät ,0 Tilat m ,5 Tilakustannukset (1 000 euroa) ,1 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Tuottajan toisen toimintavuoden ja samalla päättyvän toiminnan taloudellinen kokonaistulos toteutui talousarviota parempana. Tuotot ylittyivät 0,3 milj. eurolla, sillä viranomaispalvelujen muutamat vastuualueet ovat saaneet palvelusopimuksien lisäksi pieniä lisätuloja. Toimintakulujen talousarviota alhaisempi taso aiheutui viranomaispalveluiden vastuualueella, sillä henkilöstökulut toteutuivat arvioitua pienempinä rekrytointien siirtymisestä sekä tulospalkkioperusteiden muuttumisesta johtuen. Viranomaispalvelut Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

205 Tuottajaosa Yhdyskuntatuotanto 205 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Viranomaispalvelut aloittivat uutena organisaationa vuonna 2007 ja samalla aloitettiin toiminnan järjestelyihin liittyen muun muassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman kokoaminen. Toisen toimintavuoden alussa käynnistyi viranomaistoimintojen siirtäminen konsernihallinnon tilaajaryhmään. Tämän vuoksi aloitettua suunnitelman laadintaa ei viety loppuun vaan tyydyttiin laajennetun johtoryhmän tiiviillä työskentelyllä ja vastuualueiden vetäjien voimin viranomaispalvelujen toiminnan päätökseen ja valmistauduttiin taas muutoksiin. Viranomaistoiminnoissa sujuva ja luotettava asioiden hoito, vakiintuneet käytännöt sekä huolellinen päätösten valmistelu pitävät lakien säännöksiin nojautuvat päätökset keskeisessä asemassa.

206 Tuottajaosa Palvelukeskukset 206 Palvelukeskukset Palvelukeskukset yhteensä ( euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Alkuperäinen TA 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Kulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Palvelukeskusten tuloslaskelma on informatiivinen

207 Tuottajaosa Palvelukeskukset 207 Taloushallinnon palvelukeskus Taloushallinnon palvelukeskus tuottaa kustannustehokkaasti laadukkaita taloushallinnon päivittäispalveluja kokonaisvaltaisin ratkaisuin ja yhtenäisin toimintatavoin kaupungin yksiköille ja erikseen päätetyille yhteisöille pysyväismääräyksen mukaisesti. Päivittäispalveluihin kuuluvat kirjanpito, käyttöomaisuuskirjanpito, tilinpäätöslaskelmien tuottaminen, maksuliikenteen palvelut, ostolaskujen käsittely, laskutus ja perintä sekä palkanlaskenta ja työnantajatilitykset. Ulkopuolisille asiakkaille palvelut tuotetaan sopimuksen mukaan. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden aikana tehtiin monia toiminnan kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Alkuvuodesta toteutettiin laaja benchmarking tutkimus, jonka tuloksia käsiteltiin ja hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä. Huhtikuussa hyväksyttiin palvelukeskuksen ensimmäinen riskienhallintasuunnitelma ja loppuvuodesta keskityttiin uuden tuotantostrategian laatimiseen. Henkilöstön palkitsemista kehitettiin suunnittelemalla koko palvelukeskuksen henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmäpohja vuodelle Aikaisempien vuosien tavoin jatkettiin asiakkaiden koulutusta järjestelmien käyttöön, laajennettiin osaamista palvelukeskuksen sisällä ja lisättiin sähköisten liittymien käyttöönottoa. Koko palvelukeskuksen osalta henkilöstömäärä väheni edelleen suunnitelman mukaisesti. Syksyllä 2008 palvelukeskukseen siirtyivät maksuliikenteen päivittäispalvelut konsernihallinnosta. Kirjanpitoryhmään siirtyivät maksuliikenteen päivittäispalvelut lähtevän rahan osalta sekä kaupungin rahastojen hoito ja myyntilaskuihin viitteettömien ja viitteellisten tulojen käsittely, suoraveloitukset sekä maksuntarkkailujärjestelmän reskontrien ylläpito. Välitilinpäätökseen tehtiin ensimmäisen kerran konsolidoitu konsernitilinpäätös. Lisäksi vuodesta 2007 tehtiin myös uuden kuntalain mukainen konsernitilinpäätös kevään 2008 aikana. Ostolaskujen tiimit organisoitiin uudelleen, jolloin kolme tiimiä yhdistyi kahdeksi tiimiksi. Uudistuksella pyrittiin vastaamaan osaamistarpeen kehittämiseen ja toiminnan muutoksiin tehtäväkentän muuttuessa sähköisemmäksi. Sisäisten tilauksellisten ostolaskujen käyttöönotto tapahtui kesällä. Tuottavuutta nostettiin käsiteltyjen ostolaskujen osalta. Sisäisen laskutuksen tuomiin muutoksiin valmistauduttiin. Myyntilaskuissa laskutustoimeksiantojen käsittelyaikaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Verkkolaskujen lähettäminen asiakkaille aloitetaan vuoden 2009 kuluessa. Merkittävimmät palkanlaskennan toimintaan ja ulospäin vaikuttavat asiat olivat palkkajärjestelmän vaihto web versioon, isot kaupungin yksiköiden organisaatiomuutokset, sähkölaitoksen yhtiöittämisen valmistelu, sähköisten liittymien kehittämisprojekti, eläke ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen budjetointi ja tilitys yritystasolla erillään palkkaperusteisista eläkemaksuista. Taloushallinnon palvelukeskuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Toiminnan laajuustiedot Tilat yhteensä m Henkilöstö vakituiset tilapäiset Olennaiset poikkeamat talousarvioon Palvelukeskuksen toimintatuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Tämä johtuu muun muassa laskutusjaksomuutoksen vuoksi laskuttamatta jääneistä kahden viikon tuloista. Taloushallinnon palvelukeskus jakoi yksiköille hyvitystä 0,9 milj. euroa vuoden 2008 laskutuksesta. Tuottojen osalta jaettiin 0,2 milj. euron tilinpäätöshyvitystä suoritemäärien kasvusta ja lisäpalveluista johtuen. Toimintakulujen osalta palautettiin asiakkaille 0,7 milj. euroa palvelukeskuksen vuosisuunnitelmaa alhaisemmin toteutuneen kulutason vuoksi. Palkanlaskennassa uudet liittymät vaativat uusia palkkatekijäsääntöjä ja tietoteknisiä ratkaisuja arvioitua vähemmän. Kulujen toteuma oli vuosisuunnitelmaa pienempi myös posti ja telepalveluissa verkkopalkkalaskelmaan siirtymisen vuoksi sekä myös muiden järjestelmien, SAP:n sekä TIO:n kustannusten osalta. Toiminnan tehostuminen näkyi henkilöstökuluissa.

208 Tuottajaosa Palvelukeskukset 208 Taloushallinnon palvelukeskus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminnassa on noudatettu sääntöjä ja määräyksiä. Tavoitteiden toteutumista ja talousarvion tilannetta seurataan säännöllisesti. Riskienhallintaa toteutetaan riskienhallintasuunnitelman avulla. Merkittävää omaisuutta palveluksella ei ole. Toiminnan sopimukset pidetään ajan tasalla.

209 Tuottajaosa Palvelukeskukset 209 Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskus toimii hallinnollisesti konsernihallinnon hallinto ja henkilöstöryhmän alaisuudessa. Toiminnan ohjaus perustuu kaupunkistrategiaan, konsernihallinnon asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä palvelukeskuksen omaan strategiaan. Palvelukeskus tuottaa henkilöstöhallinnon päivittäispalveluita ja muita sen hoidettavaksi määriteltyjä hallintopalveluita kaupungin organisaatiolle ja erikseen päätetyille muille yhteisöille pysyväismääräyksen mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuoden 2008 alussa Rekrytointipalveluissa SAP HR IIvaiheessa otettiin käyttöön ulkoisissa hauissa sähköinen rekrytointijärjestelmä IMURI. Uusi järjestelmä on tehostanut rekrytoinnin prosessia huomattavasti. Järjestelmän merkittäviä jatkokehityskohteita ovat sisäisten hakujen saaminen järjestelmään, ansiovertailun kehittäminen sekä järjestelmään jätettyjen avoimien hakemusten hyödyntäminen. Lyhytaikaisen henkilöstön rekrytointipalveluja on kehitetty paremmin vastaamaan esimiesten tarpeita. Käytössä olevaa tietojärjestelmää on kehitetty monipuolisesti helpottamaan ja nopeuttamaan sekä sijaisten että esimiesten itsepalvelutoimintoja. Sähköinen ajanvaraus on edistänyt ja tehostanut palvelun toimintaa huomattavasti. SAP HR:n osaamisen ja koulutusten hallinnan osion itsepalvelutoimintoja pilotoitiin kolmessa yksikössä. Palvelussuhdeasioissa esimiesten neuvontapalvelujen käytäntöjä on selkiytetty ja entisestään yhtenäistetty. Kaikki palveluprosessit tarkistettiin ja selvitettiin kustannuksia kerryttävät vaiheet tuotantoprosessien tehostamiseksi. Asiantuntijuutta laajennettiin muun muassa erilaisilla koulutuksilla Olennaiset poikkeamat talousarvioon Palvelukeskuksen toiminnan tehostumisen myötä lakkautettiin viisi vakanssia ja tehostumisen vuoksi Hallintopalvelukeskus palautti asiakkaille vajaa 0,1 milj. euroa. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja henkilöstö on pystynyt joustavammin siirtymään tehtävästä toiseen myös tiimirajojen ulkopuolelle. Henkilöstön toimialatuntemus on kasvanut, mikä on parantanut asiakaspalvelua. Koko palvelukeskuksen toiminnassa ja eri palveluprosesseissa on hyödynnetty usealla tavalla tietojärjestelmien käyttöä, mikä osaltaan on edesauttanut toiminnan ja prosessien tehostumista. Palaute, laskutus ja tilastointijärjestelmien kehitetyt versiot otettiin käyttöön alkuvuodesta. Puhelunvälitys keskitettiin kahteen välityskokonaisuuteen ja kahteen tiimiin. Kustannuspaikkakohtaista puhelinlaskutusta pystyttiin jonkin verran parantamaan tarkastamalla ja korjaamalla puhelinnumeron kohdistumista oikeaan kustannuspaikkaan. Tätä kehittämistyötä jatketaan edelleen. Palvelukeskuksessa otettiin käyttöön tulospalkkiojärjestelmä osana johtamisjärjestelmää. Palvelukeskus on kartoittanut yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa ne tehtävät, joita on hoidettu palkkatuetun henkilöstön varassa. Tuotantoyksiköt ryhtyivät järjestelemään tehtäviä uudelleen ja vain pieni osa palkkatuen varassa olleista tehtävistä vakinaistettiin uudelleensijoitetuilla henkilöillä. Hallintopalvelukeskuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Toiminnan laajuustiedot Tilat yhteensä m Henkilöstö vakituiset määräaikaiset ja sijaiset Hallintopalvelukeskus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palvelukeskuksen sisäisen valvonnan järjestämistä kuvaavan sisäistä valvontaa ja hyvää johtamis ja hallintotapaa koskevana dokumenttia valmisteltiin syksyn 2008 aikana ja työ valmistuu alkuvuodesta 2009.

210 Tuottajaosa Palvelukeskukset 210 Elinkeinokeskus Elinkeinokeskukseen kuuluivat elinkeinotoimi, maaseututoimi, Brysselin EU toimisto, Tampereen seudun työvoiman palvelukeskus ja työpoliittiset projektit. Elinkeinokeskus toimi yhteistyössä kaupunkiseudun muiden kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunkiseudun elinkeinoyhtiön valmistelua jatkettiin vuonna Tampereen kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin ja yhtiö aloitti toimintansa Suurin osa elinkeinokeskuksen tehtävistä ja henkilökunnasta siirtyi perustetun yhtiön palvelukseen alkaen. Elinkeinokeskuksen toiminta päättyi Elinkeinokeskus avusti elinkeinoyksikköä strategisten projektien toteuttamisessa. Elinkeinokeskus vastasi yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittämisestä yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Keskus oli mukana suunnittelemassa uusia yritysalueita ja palvelemassa yrityksiä tonttitarpeissa. Elinkeinokeskus rahoitti ja ohjasi uuden yritystoiminnan ja toimivien yritysten kehittämishankkeita kuten Ensimetriä, Viestinvaihtoa, Yrityskummitoimintaa sekä yrityskehityshautomotoimintaa. Tampere International Business Office hanke (TIBO) loppui ja tilalle tuli kilpailutuksen kautta Investointien hankinta projekti eli Tampere Business Region hanke. Hankkeen tehtävänä on aktiivinen investointien houkuttelu Tampereen seudulle, erilaisten yritysvierailujen järjestäminen, kansainvälisten projektien ja yhteistyösopimusten kehittäminen ja toteuttaminen. Kolme yritystä teki sijoittumispäätöksen alueelle hankkeen avustuksella. Hanke toimii yhteistyössä Tampereen seudun Brysselin EU toimiston kanssa. Elinkeinokeskus järjesti lainsäädännössä kunnan tehtäväksi annetut maataloushallinnon viranomaispalvelut. Maatilat jättivät vuoden aikana 556 erilaista tukihakemusta ja hakemusten perusteella maksettava maataloustuki oli yli 2,4 miljoonaa euroa. Maataloushallinnon viranomaispalvelut siirtyivät osaamis ja elinkeinolautakunnan päätöksellä Oriveden kaupungin hoidettaviksi alkaen. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toiminta alueeseen kuuluvat Tampere, Pirkkala, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi. Vuoden aikana valmisteltiin Työllisyydenhoidon palveluyksikköä, jonka osana on Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus. Palveluyksikkö aloitti toimintansa Vuoden aikana aloitti neljä työpoliittista EU projektia. SYShankkeessa selvitetään välityömarkkinatyyppisten sosiaalisten yritysten perustamista. Välke projektissa on valmisteltu yhdistysten ja eri sosiaalisten yritysten kanssa suunnitelmia palkkatuetun työllistymisen kehittämiseksi. Kestävät koulutusja uravalinnat hankkeen yksilöohjauksessa on aloittanut 90 nuorta ja oppisopimuskoulutukseen ohjauksessa 20 nuorta. TyöMaa hanke on työperusteisen maahanmuuton edistämishanke, joka on verkostoitunut seutukunnan eri toimijoiden kanssa. Elinkeinokeskuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Elinkeinojen kehittäminen yritysneuvonta, kontaktien lkm Maataloushallinto käsitellyt maatalouden tukihakemukset, lkm Työvoimanpalvelukeskus uusia asiakkaita, lkm uusia kontakteja, lkm Henkilöstö Vakinaiset vakanssit

211 Tuottajaosa Palvelukeskukset 211 Olennaiset poikkeamat talousarvioon Elinkeinokeskuksen toimintakate toteutui 0,4 milj. euroa talousarviota parempana johtuen Luova Tampere ohjelman konsernihallinnon elinkeinoyksiköltä saamista tuotoista ja kuluista sekä työllisyysprojektien myöhäisestä alkamisajankohdasta. Elinkeinokeskus Toteuma Muutettu Alkuperäinen KV:n Muut Ero talousarvio talousarvio muutokset muutokset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Elinkeinokeskuksen toimintaan ei liity kaupungin riskienhallinnan kannalta suuria riskejä. Elinkeinokeskukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja varojen käyttö on pysynyt talousarviossa asetettujen kehysten mukaisina. Talouden ja sopimustoiminnan valvonta on järjestetty. Toiminnassa on noudatettu sääntöjä ja määräyksiä sekä hyvää hallintotapaa.

212 Tuottajaosa Palvelukeskukset 212

213 Erillistilinpäätökset 213 ERILLISTILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset

214 Erillistilinpäätökset 214

215 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 215 Tampereen Sähkölaitos Tampereen Sähkölaitoksen toiminta ajatuksena on toimittaa sähköä, lämpöä ja kaasua alueen kotitalouksille ja yrityksille kannattavasti ja kilpailukykyisesti. Sähkölaitos tarjoaa asiakkailleen asiakkaiden tarpeista lähtevät monipuoliset energiapalvelut nykyaikaisesti ja luotettavasti. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuosi oli normaalia lämpimämpi mutta myös sateisempi. Alkuvuosi oli sademäärältään lähes normaali mutta kesän ja loppuvuoden runsaat sateet nostivat vesimääriä ja vesivoiman tuotantoa huomattavasti. Runsas vedentulo aiheutti myös Tammerkoskessa ohijuoksutusta marraskuun alusta vuoden loppuun. Pohjoismainen vesitilanne vaihteli voimakkaasti. Suomessa vesitase oli korkea alku ja loppuvuodesta. Norjassa, jonka vesitilanne yleensä ohjaa markkinasähkön hintaa, hyvä alkuvuoden vesitilanne huononi koko vuoden ollen loppuvuonna noin 8 TWh alle keskimääräisen arvon. Nord Pool Spot sähköpörssissä markkinahinnat olivat alkuvuoden aikana vahvassa nousussa mutta jo syksyllä voimakkaassa laskussa. Vuoden 2008 sähkön keskimääräiseksi markkinahinnaksi muodostui 51 euroa/mwh. Vuosikeskihinta muodostui 70 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi. Vuoden 2008 kallein kuukausi oli syyskuu, jonka keskihinnaksi toteutui 73 euroa/mwh. Energiavuosi oli hinnanmuodostukseltaan poikkeuksellinen. Polttoaineista varsinkin öljyn hinta jatkoi jo edellisvuonna alkanutta nousuaan. Hinnan nousulle ei näyttänyt olevan loppua. Huipussaan hintataso oli heinäkuussa. Nousun aiheutti tuotantoa voimakkaampi raaka aineiden ja muiden hyödykkeiden kysyntä erityisesti Kiinassa. Öljyn hinnan voimakas kohoaminen nosti myös kaasun, hiilen ja päästöoikeuden hinnan korkealle. Öljyriippuvan maakaasun hinnan nousu nosti Tampereen Sähkölaitoksen polttoainekustannuksia varsinkin vuoden jälkipuoliskolla. Vaikka maailmanmarkkinoilla syöksyttiin loppuvuonna taantumaan ja jyrkkään hintojen laskuun, ennen hintojen laskua tehty varautuminen vielä kalliimpaan hintatasoon rasittaa taloutta edelleen. Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku kuudessa kuukaudessa oli noin 70 prosenttia. Lämmön kysyntä ei täyttynyt odotetusti koko talvikauden ajalta. Vain märän ja viileähkön kesän ansiosta lämmön tarve noudatti budjetoitua tarvetta. Sen sijaan sähkön yhteistuotannossa tavoite täyttyi kumulatiivisesti. Normaalia lämpimämpi vuosi vähensi polttoaineiden käyttötarvetta ja säästi päästöoikeuksia. Alkuvuoden oikeuksien ostotarve jäi vähäiseksi. Päästöoikeuksien hinta laski polttoaineiden hinnanlaskun myötä kesän lähes 30 euroa/tn CO 2 tasosta loppuvuoden noin 15 euroa/tn CO 2 tasolle. Tampereen Sähkölaitoksen palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin 274 henkilöä, joista vakituista henkilöstöä oli 246 ja määräaikaisessa työsuhteessa 28 henkilöä. Kaupunginvaltuusto päätti myydä Tampereen Sähkölaitoksen liiketoiminnat Tammerkosken Energia Oy:lle sekä sen 100 prosenttisesti omistamille, kesäkuussa 2008 perustetuille tytäryhtiöille: Tampereen Sähkönmyynti Oy:lle, Tampereen Energiantuotanto Oy:lle sekä Tampereen Kaukolämpö Oy:lle. Kauppa tehtiin Valmistautuminen yhtiöittämiseen leimasi koko vuotta. Salkunhallintaa kehitettiin voimakkaasti. Salkkupolitiikka uudistettiin ja ohjeistettiin. Samalla salkunhoidon vastuita laajennettiin. Uusi salkunhallinnan toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Keväällä käyttöönotetussa uudessa asiakastietojärjestelmässä ilmeni ongelmia, mikä aiheutti muun muassa laskutuksen viivästymistä. Vuoden loppuun mennessä ongelmia ei saatu kokonaan korjatuksi ja lähinnä pienasiakkaiden laskutusta ei saatu ajan tasalle. Vuoden aikana juhlittiin myös Sähkölaitoksen 120 vuotista taivalta järjestämällä erilaisia tilaisuuksia sidosryhmille. Juhlavuosi huipentui Tampere talolla pidettyyn juhlaan. Kaupunki myi Tampereen Sähkölaitoksen liiketoiminnat Tammerkosken Energia Oy:lle ja sen tytäryhtiöille , jolloin sen toiminta liikelaitoksena päättyi.

216 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 216 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Sähkölaitoksen liikevaihdoksi muodostui 183,6 milj. euroa, mikä ylitti vuosisuunnitelman 13,1 milj. eurolla. Sähkön myyntitulot, 86,5 milj. euroa, ylittivät vuosisuunnitelman 6,0 milj. eurolla. Kaukolämmön myyntitulot, 85,3 milj. euroa, ylittivät vuosisuunnitelman 8,2 milj. eurolla. Kaasun myyntitulot, 9,2 milj. euroa ylittivät vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla. Tukipalveluiden ja muiden palveluiden myynti taas alitti vuosisuunnitelman 2,0 milj. eurolla. Energian hankintakulut, 115,9 milj. euroa, ylittivät vuosisuunnitelman yhteensä 14 milj. eurolla. Sähkölaitos tuloutti kaupungille 15,0 milj. euroa peruspääoman korvauksena ja 5,4 milj. euroa korkokuluina. Sähkölaitoksen liikeylijäämäksi muodostui 24,9 milj. euroa, mikä alitti vuosisuunnitelman 2,1 milj. eurolla. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 94,6 milj. euroa, josta 90,4 milj. euroa oli satunnaisiin tuottoihin kirjattua pysyvien vastaavien myyntivoittoa. Investointeja kirjattiin 18,7 milj. euroa, joka ylitti vuosisuunnitelman 3,6 milj. eurolla. Merkittävimmät yksittäiset investointihankkeet olivat Naistenlahden turve /puuaseman perusparannus, Nekalan öljysäiliön perusparannus sekä Ratinan muuntajatornin muutostyö. Tampereen sähkölaitoksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet (GWh) Sähkön myynti ,0 Lämmön myynti ,5 Kaasun myynti ,6 Tehokkuus / taloudellisuus Käyttökate % 21,0 % 26,5 % 22,2 % 22,2 % 13,6 % 61,1 Sijoitetun päoman tuotto % 12,8 % 18,2 % 16,1 % 16,1 % 28,4 % 176,4 Korvaus peruspääomasta, % 36,8 % 31,0 % 35,8 % 35,8 % 35,8 % 100,0 Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto, milj. euroa ,9

217 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 217 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Hallinto ja laitosrakennukset Tehdas ja tuotantorakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Maakaasuverkko Sähkö, vesi yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Muut liikkuvat työkoneet Muut laitteet ja kalusteet Keskeneräiset hankinnat Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut aineelliset hyödykkeet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Hinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna pääkilpailijoihin. Mittari: Hintataso. Toteuma: PriceWatch hintatasotutkimuksen mukaan sähkön pienkäyttäjähinnat ovat eri käyttäjäryhmissä olleet koko vuoden alle maan keskiarvojen. Arvioidun kehityksen ja Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan kaukolämmön myyntienergiapainotetut keskihinnat olivat viidentoista suurimman kaupungin hintavertailussa pääsääntöisesti alle keskiarvon. Kaukolämmön energiamaksun korotus alkaen nosti keskihintaa noin 15 prosenttia, mutta siihen liittyvä vertailuaineisto on käytettävissä vasta tilanteesta kevään 2009 aikana Energiateollisuuden julkaistessa seuraavan tilaston. Tavoite 2/2: Toimitusvarmuus: Kaukolämpöverkon osalta vuotuinen keskeytysaika/asiakas pienempi kuin vuonna Mittari: Keskeytysaika/asiakas. Toteuma: Kumulatiivinen laskennallinen keskeytysaika vuonna 2008 oli 5,75 tuntia/asiakas. Koko vuoden 2007 vastaava keskeytysaika arvo oli 3,36 tuntia/asiakas. Pormestarin arvio: Tavoite kilpailukykyisistä hinnoista on saavutettu. Kaukolämpöverkon toimitusvarmuutta koskevaa tavoitetta ei ole saavutettu.

218 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 218 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen Sähkölaitoksen toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Tampereen Sähkölaitoksen toiminta kunnallisena liikelaitoksena päättyi Vuoden 2009 alusta alkaen entisen kunnallisen sähkölaitoksen toiminta jatkuu neljässä Tampereen kaupungin täysin omistamassa osakeyhtiössä. Tampereen Sähkölaitos toimi vuonna 2008 kunnallisena liikelaitoksena, jonka toimintaa ohjasi ja valvoi johtokunta. Sähkölaitoksen johtokunnan tehtävänä oli vastata hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä (KunL 10 a:87 c ). Sähkölaitoksen johtajan tehtävänä oli johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtia hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä (KunL 10 a:87 d ). Tampereen Sähkölaitoksessa oli käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Tampereen Sähkölaitoksen tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Johtokunta on hyväksynyt Tampereen Sähkölaitoksen riskienhallintasuunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät sähkölaitoksen toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Sähkölaitoksen käyttöomaisuus on iäkästä, mikä näkyy vikaantumisina sekä käytön ja kunnossapidon ongelmina. Merkittävimmät vaikeudet olivat Naistenlahden voimalaitoksen höyryturpiinin generaattorin roottorin eristysvaurio sekä käynnistämisvaikeudet ja Hervannan kaukosiirtojohdon repeäminen sekä sen seurauksena läntisen kaukosiirtojohdon rikkoutuminen ja laaja alainen lämmön toimituksen keskeytys. Sähkölaitoksen uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönotto ei sujunut suunnitellulla tavalla. Myyntitulojen laskutus viivästyi ja virheellisiä laskuja lähetettiin. Kaikkia ongelmia ei saatu ratkaistua vuoden 2008 aikana. Järjestelmän hankintaan liittyvät ongelmat ovat olleet huonoa mainosta sähkölaitokselle. Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus on suorittanut hankinnasta tarkastuksen, laatinut tarkastusraportin ja esittänyt suositukset toimenpiteistä. Muutoin ei tilikauden aikana Tampereen Sähkölaitoksessa todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvonalennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tampereen Sähkölaitoksen sopimushallinta on vastuutettu. Asiakastietojärjestelmähankintaa lukuun ottamatta Tampereen Sähkölaitoksen johdolla ei ole tiedossa muita sopimuksista tai niiden toteuttamisesta aiheutuvia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikkö ei suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta COSOviitekehykseen pohjatuvalla mallilla sähkölaitoksessa. Kokonaisarviona Tampereen Sähkölaitoksen johto lausuu, että sähkölaitoksen sisäinen valvonta on pääosin tyydyttävällä tasolla. Asiakastietojärjestelmän hankintaa lukuun ottamatta merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat hankinta ja projektiosaaminen, riskienhallintaprosessi, johdannaiskauppa, talousraportointi, toimintavarmuus sekä pitkän tähtäimen strategiat Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä, ,28 euroa, kirjataan taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja siirretään Tampereen kaupungin konsernihallinnon taseeseen.

219 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 219 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,50 Valmistus omaan käyttöön , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot , ,36 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,86 Palvelujen ostot , ,96 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,70 Muut henkilösivukulut , ,85 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,78 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,77 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot , ,88 Kunnalle maksetut korkokulut , ,40 Muille maksetut korkokulut , ,59 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 6 720, ,78 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,88 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot ,89 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,88 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,88 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 28,4 18,1 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 29,9 19,1 Voitto, % 51,5 7,4

220 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 220 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0, ,87 Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,37 0, ,24 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 0, ,95 Rakennukset 0, ,47 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0, ,72 Koneet ja kalusto 0, ,53 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,43 0, ,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0, ,84 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,39 Saamiset kunnalta 0, ,56 Muut saamiset 0,00 130,54 Siirtosaamiset 0, ,91 0, ,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ 0, ,58 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 0, ,72 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0, ,77 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0, ,88 0, ,37 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0, ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0, ,76 Lainat kunnalta 0, ,78 Korottomat velat kunnalta 0, ,00 Muut velat 0, ,30 0, ,84 Lyhytaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0, ,53 Lainat kunnalta 0, ,64 Ostovelat 0, ,73 Korottomat velat kunnalta 0, ,22 Muut velat 0, ,55 Siirtovelat 0, ,70 0, ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0, ,58

221 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 221 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 48,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 67,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa Lainasaamiset, euroa 0 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,77 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 Rahoitustuotot ja kulut , ,89 Satunnaiset erät ,89 0,00 Tulorahoituksen korjauserät ,90 0, , ,88 Investointien rahavirta Investointimenot , ,31 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,66 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,22 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle , ,64 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , , , ,17 Oman pääoman muutokset ,72 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos , ,17 Saamisten muutos kunnalta , ,48 Saamisten muutos muilta , ,62 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,06 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,22 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 78,9 181,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 16,4 143,2 Lainanhoitokate 26,7 313,3 Kassan riittävyys, pv 0 0

222 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 222 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset tasapoisto ajat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Laitteet ja kalusteet 3 vuotta Asuin ja hallintorakennukset 30 vuotta Vesivoimalaitokset 30 vuotta Voimalaitosten kapitaaliosat 5 vuotta Voimalaitosten avausrevision työ 20 vuotta Muut rakennukset 10 vuotta Vesivoimalaitosten koneet ja laitteet 30 vuotta Muut koneet ja laitteet 10 vuotta Kaukolämpö ja maakaasuverkko 40 vuotta Vaihto omaisuuden arvostus Vaihto omaisuus on arvostettu käyttäen hankinnan keskihintaa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Johdannaissopimukset Sähköjohdannaisista seuranneet maksut on kirjattu luonteensa mukaisesti oikaisuerinä sähkön myyntituloihin. Polttoaineiden hankintaan liittyvistä finanssisopimuksista seuranneet maksut on kirjattu oikaisueränä energianhankintamenoihin. Tampereen Sähkölaitoksen tehdyn yhtiöittämiskaupan myötä kaikki johdannaissopimukset siirtyivät uusille perustetuille yhtiöille. Muutokset toiminnassa Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin Tampereen kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä. Yhtiöittämistä varten perustettiin Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Energiantuotanto Oy. Perustetun konsernin emoyhtiönä toimii Tammerkosken Energia Oy, jonka nimi vaihdetaan Tampereen Sähkölaitos Oy:ksi. Emoyhtiölle myytiin Tampereen Sähkölaitoksen varoja ja velkoja kauppahintaan 289 miljoonaa euroa. Sähkölaitoksen taseesta myytiin pysyvät vastaavat, varastot, osa siirtosaamisista, kaukolämmön palauttamiskelpoiset liittymismaksut, osa siirtoveloista sekä osa lyhytaikaisista veloista. Loput tase erät siirrettiin Tampereen kaupungin konsernihallinnon taseeseen. Sähkölaitoksen päästöoikeudet CO 2 päästöoikeuksia vuosille on myönnetty vastikkeetta kilotonnia. Niitä ei ole kirjattu taseeseen. Vuonna 2008 ei myyty lainkaan päästöoikeuksia, sen sijaan ostettiin 10 kilotonnia vuodelle 2008 kohdistuneita päästöoikeuksia.

223 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 223 Liikevaihto Sähkön myynti , ,88 Kaukolämmön myynti , ,00 Maakaasun myynti , ,00 Maakaasun siirto , ,00 Tukitoiminnot , ,62 Tulot päästökaupasta 0, ,00 Yhteensä , ,50 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Pysyvien vastaavien luovutusvoitto ,89 0,00 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,24 Vähennykset tilikaudella , , ,17 Siirrot erien välillä ,02 0, ,02 Tilikauden poisto , , ,05 Kirjanpitoarvo ,00 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Maa ja vesialueet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä , , , , , ,10 0, , , , , ,58 Vähennykset tilikaudella , , , , , ,43 Siirrot erien välillä 0, , , , , ,02 Tilikauden poisto 0, , , ,90 0, ,27 Poistamaton hankintameno ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

224 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 224 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,72 Peruspääoma , ,72 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,11 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,34 Liikelaitoksen purku ,65 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,77 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0, ,88 Oma pääoma yhteensä 0, ,37 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat kunnalta 0, ,78 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0, ,76 Yhteensä 0, ,54 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat 0, ,16 Muut velat Muut velat 0, ,55 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset 0, ,48 Lomapalkkajaksotukset 0, ,01 Lainojen korkojaksotukset: EIB:n lainan korot 0, ,21 Yhteensä 0, ,70 Vakuudet ja vastuusitoumukset Talletustodistukset 0, ,50 Säästökirjat 0, ,61 Pankkitakaus: Fingrid Oyj 0, ,00 Pankkitakaus: Nordpool 0, ,00 Pankkitakaus: Kaasupörssi 0, ,00 Leasingvastuut 0, ,00 0, ,11 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Yhteensä

225 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 225 Sähkölaitoksen eriytetyt tilinpäätökset Sähkömarkkinalain mukaisesti esitetään tilinpäätöksen liitetietoina sähköliiketoimintojen, sähköntuotanto ja sähkönmyyntiliiketoimintojen, tuloslaskelma ja tase. Maakaasumarkkinalain mukaisesti esitetään maakaasun myynnin ja maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelmat ja taseet. Sähköntuotanto ja sähkönmyyntiliiketoimintojen tuloslaskelma Liikevaihto , ,99 Valmistus omaan käyttöön , ,14 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,56 Palvelujen ostot , ,74 Henkilöstökulut , ,91 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Liiketoiminnan muut kulut , ,58 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,98 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,23 Korkokulut , ,13 Korvaus peruspääomasta ,56 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,08 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,08 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,08

226 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 226 Sähköntuotanto ja sähkönmyyntiliiketoimintojen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0, ,50 Liittymismaksut 0, ,94 0, ,44 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet 0, ,16 Rakennukset ja rakennelmat 0, ,27 Koneet ja kalusto 0, ,83 0, ,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0, ,96 Öljyvarasto 0, ,67 0, ,63 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,04 Muut saamiset 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,16 0, ,20 Rahat ja pankkisaamiset 0, ,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ 0, ,46 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 0, ,73 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0, ,70 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0, ,08 0, ,51 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0, ,76 Lainat kunnalta / kuntayhtymältä 0, ,90 0, ,66 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0, ,53 Lainat kunnalta / kuntayhtymältä 0, ,79 Ostovelat 0, ,73 Sisäiset rahoitusvelat 0, ,98 Muut velat 0, ,29 Siirtovelat 0, ,96 0, ,28 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0, ,46

227 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 227 Maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelma Liikevaihto , ,38 Valmistus omaan käyttöön ,66 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,19 Palvelujen ostot , ,02 Henkilöstökulut , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,52 Liiketoiminnan muut kulut , ,00 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,81 Rahoitustuotot ja kulut Kunnalle maksetut korkokulut , ,22 Korvaus peruspääomasta , ,52 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,07 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,07 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,07 Maakaasuverkkotoiminnan investoinnit Kiinteät laitteet ja rakenteet Kirjanpitoarvo , ,92 Lisäykset ,45 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot , ,52 Käyttöomaisuuden myynti ,12 0,00 Kirjanpitoarvo , ,41 Maakaasuverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto 17,80 % 6,15 %

228 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 228 Maakaasuverkkotoiminnan tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 0, ,41 0, ,41 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,66 Muut saamiset 0, ,03 0, ,69 VASTAAVAA YHTEENSÄ 0, ,10 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 0, ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0, ,66 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0, ,07 0, ,73 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta / kuntayhtymältä 0, ,36 0, ,36 Lyhytaikainen Lainat kunnalta / kuntayhtymältä 0, ,55 Ostovelat 0, ,69 Muut velat 0, ,77 Siirtovelat 0,00 0,00 0, ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0, ,10

229 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 229 Maakaasun myynnin tuloslaskelma Liikevaihto , ,00 Valmistus omaan käyttöön 0, ,34 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,20 Palvelujen ostot , ,87 Henkilöstökulut 203,38 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,27 47,18 Liiketoiminnan muut kulut 2 790,00 0,00 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,71 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 1 012,80 505,09 Kunnalle maksetut korkokulut , ,56 Korvaus peruspääomasta , ,35 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,89 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,89 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,89

230 Erillistilinpäätökset Tampereen Sähkölaitos 230 Maakaasun myynnin tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 0, ,82 0, ,82 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,64 Muut saamiset 0, ,91 0, ,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ 0, ,37 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0, ,94 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0, ,89 0, ,83 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta / kuntayhtymältä 0, ,79 0, ,79 Lyhytaikainen Lainat kunnalta / kuntayhtymältä 0, ,52 Sisäiset rahoitusvelat 0, ,48 Muut velat 0, ,75 0, ,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0, ,37

231 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 231 Tampereen Vesi Tampereen Vesi tuottaa toiminta alueensa vesihuoltopalvelut liiketaloudellisin periaattein johtokunnan vuosille hyväksymän strategian mukaisesti. Vesihuoltoyhteistyötä edistetään laadittavien seudullisten yhteistyöselvitysten ja vireillä olevien strategisten hankkeiden kautta. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden suunnitteluun. Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui lokakuussa ja sitä koskevat yleisötilaisuudet pidettiin marraskuussa. Myös hankkeen yleissuunnitelma saatiin viimeistelyvaiheeseen toimintavuoden lopulla. Jatkosuunnittelussa oli mukana 14 Pirkanmaan kuntaa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Maakuntahallitus päätti marraskuussa käynnistää keskuspuhdistamoa koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisen. Selvitys seudullisen vesihuoltoyhteistyön järjestämisestä päätettiin käynnistää joulukuussa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tilauksesta. Tavase Oy jatkoi tekopohjavesihankkeen tutkimuksia Vehoniemen Isokankaan alueella. Korkeimman hallinto oikeuden myönteinen päätös tutkimusluvista saatiin toukokuussa. Tampereen Vesi osallistui Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Verkostojen uudisrakentaminen ja saneeraus jatkui vilkkaana. Puhdistamoilla ja pumppaamoilla tehtiin ylläpito ja tehostamisinvestointeja. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tampereen Veden liikevaihto vuonna 2008 oli 38,0 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli 36,1 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia vuoden alussa toteutetun taksankorotuksen turvin. Vettä myytiin 15,6 milj. m 3 eli 3,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin myynti oli 16,2 milj. m 3. Laskutettu jätevesimäärä sen sijaan kasvoi 3,6 prosenttia ollen 20,9 milj. m 3 edellisvuoden 20,2 milj. m 3 :n sijasta. Kasvu johtui naapurikunnista johdetun jätevesimäärän lisäyksestä. Liikeylijäämä toteutui 13,5 milj. eurona, kun se vuotta aiemmin oli 13,1 milj. euroa. Vuosisuunnitelmaan kirjattu 14,0 milj. euron liikeylijäämätavoite alittui 3,4 prosentilla. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia oli 3,0 milj. euroa, kun se vuonna 2007 oli 2,6 milj. euroa. Tampereen Veden investoinnit olivat 10,3 milj. euroa, kun niihin vuonna 2007 käytettiin 8,7 milj. euroa. Investoinnit ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,0 milj. eurolla vuoden lopussa erittäin runsaina toteutuneiden kohteiden myötä. Pääosa investoinneista oli verkostorakentamista, jolla toteutettiin kaupungin tonttitarjonnan edellyttämä vesihuoltoverkostojen laajennus. Verkostoja saneerattiin pääosin katusaneerausten yhteydessä. Tampereen Veden tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet (milj. m³) Veden myynti 16,1 16,2 15,9 15,9 15,6 98,1 Jäteveden käsittely 28,6 28,1 28,3 28,3 30,5 107,8 Tehokkuus / taloudellisuus Liikeylijäämä/liikevaihto, % 38,9 36,3 36,6 36,6 35,5 97,0 Rahoitusvaikutus/liikevaihto, % 28,9 29,1 27,4 27,4 27,6 100,7 Sijoitetun pääoman tuotto % 14,4 14,4 14,3 14,3 14,3 100,0 Korvaus peruspääomasta, % 14,9 14,9 14,9 14,9 14,9 100,0 Henkilöstö Vakanssit vakinaiset ,7

232 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 232 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Hallinto ja laitosrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Sähkö, vesi yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet Keskeneräiset hankinnat Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Vedenlaatu asetetun tavoitteen mukainen ja putkirikkojen määrä enintään asetetussa tavoitteessa verrattuna suuriin vesihuoltolaitoksiin. Mittari: Veden laaturaportti ja putkirikkojen määrä. Toteuma: Vesijohtovedestä otettiin noin vesinäytettä, jotka täyttivät kaikki laatuvaatimukset ja suositukset kolmea Mustalammen näytettä lukuun ottamatta: kahdessa niistä ylittyi ph suositus lievästi ja kolmannessa kloorieteeniarvo, joka oli kuitenkin tapauksen vuoksi haetun ja myöhemmin myönnetyn poikkeusluvan mukainen. Runkojohtojen putkirikkoja oli vuonna kappaletta, kun niitä edellisvuonna sattui 48 kappaletta. Putkirikkojen suhteellinen määrä oli vuosina alhaisempi kuin maan 15 suurimmalla laitoksella keskimäärin ja Tampereen Veden oma tunnusluku parani selvästi vuonna Tunnusluku vuonna 2007 oli 0,060, kun se vuonna 2008 oli 0,051 kappaletta/km/vuosi. Vuoden 2008 tiedot muista laitoksista saadaan VVY:n tunnuslukujärjestelmästä keväällä Suurimpien laitosten keskiarvo vuonna 2007 oli 0,064 kappaletta/km/vuosi. Tavoite 2/2: Hinnat halvimmassa kolmanneksessa suurista vesihuoltolaitoksista. Mittari: Hintataso. Toteuma: Tampereen vertailuhinta oli tehdyssä kyselyssä toiseksi halvin 15 suurimmasta vesihuoltolaitoksesta. Vertailussa halvin oli Helsinki. Pormestarin arvio: Tavoitteet on saavutettu.

233 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 233 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Tampereen Veden toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Johtokunta ohjaa ja valvoo Tampereen Veden toimintaa. Johtokunta vastaa Tampereen Veden hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä (KunL 10 a:87 c ). Tampereen Veden toimitusjohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena Tampereen Veden toimintaa, huolehtii Tampereen Veden hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä (KunL 10 a:87 d ). Tampereen Vedessä on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Tampereen Veden tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Johtokunta on hyväksynyt Tampereen Veden riskienhallinta suunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät laitoksen toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta Tampereen Veden toiminnalle. Tilikauden aikana Tampereen Vedessä ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tampereen Veden sopimushallinta on vastuutettu. Tampereen Veden johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Tampereen Vesi on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu Tampereen Veden jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet, jotka ovat johtamis ja hallintotapa, riskien hallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva Tampereen Veden toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Sisäinen tarkastus ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta Tampereen Vedessä Kokonaisarviona Tampereen Veden johto lausuu, että Tampereen Veden sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat on esitetty lyhyesti jäljempänä Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat: talouden toteutuman seurantaa kehitetään tarkentamalla talousarvion kuukausijakoa, koko laitoksen toimintaprosesseja täsmennetään laatujärjestelmän toimintaohjeiden avulla. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on ,17 euroa. Tampereen Veden johtokunta ehdottaa, että tuloksesta tehdään 2,0 milj. euron investointivaraus suurten strategisten hankkeiden toteuttamista varten ja tilikauden ylijäämä ,96 euroa siirretään taseen omaan pääomaan.

234 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 234 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,45 Valmistus omaan käyttöön , ,20 Liiketoiminnan muut tuotot , ,17 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,41 Palvelujen ostot , ,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,66 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , ,58 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,11 Liiketoiminnan muut kulut , ,38 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,82 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 9 920, ,33 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 983,51 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 33, ,86 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,78 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,78 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) , ,79 Vapaaehtoisten varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) , ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,57 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 14,4 14,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 14,4 14,3 Voitto, % 8,0 7,2

235 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 235 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,83 Muut pitkävaikutteiset menot ,72 0, , ,83 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,06 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,46 Koneet ja kalusto , ,65 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,04 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,00 Muut saamiset 1 868, , , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,84 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,62 Saamiset kunnalta , ,09 Muut saamiset , ,63 Siirtosaamiset , , , ,25 Rahat ja pankkisaamiset 0, ,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,31 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,54 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,67 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,93 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,93 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta , ,23 Muut velat , , , ,06 Lyhytaikainen Ostovelat , ,22 Korottomat velat kunnalta , ,15 Muut velat , ,83 Siirtovelat , , , ,65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,31

236 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 236 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 90,7 92,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25,2 19,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,82 Poistot ja arvonalentumiset , ,11 Rahoitustuotot ja kulut , ,04 Tulorahoituksen korjauserät 300, , , ,89 Investointien rahavirta Investointimenot , ,20 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,20 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,69 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos , ,61 Saamisten muutos kunnalta , ,48 Saamisten muutos muilta , ,80 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,38 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,49 Rahavarojen muutos 1 018,35 27,20 Rahavarojen muutos 1 018,35 27,20 Rahavarat , ,35 Rahavarat ,35 991,15 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 108,8 119,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 108,8 119,2 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

237 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 237 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Veslilaitostoiminta , ,14 Viemärilaitostoiminta , ,31 Yhteensä , ,45 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Muut pitkävaikutteiset menot 3 20 vuotta Tasapoisto 33,3 % 5,0 % Rakennukset vuotta Tasapoisto 10,0 % 2,5 % Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto 10,0 % 5,0 % Koneet ja kalusto 3 30 vuotta Tasapoisto 33,3 % 3,3 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,00 Poikkeama, euroa ,00 Poikkeama, % 19,1 Selvitys poikkeaman syistä Tampereen Vedellä vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin suuremmat kuin poistot. Investointien pääpaino on verkostorakentamisessa ja verkostojen saneerauksissa. Poistosuunnitelman tarkistaminen Tampereen Vedellä on käytössä Tampereen kaupungin poistosuunnitelma, jota tarkistetaan vuoden 2009 aikana.

238 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 238 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno ,83 0, ,83 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,00 Siirrot erien välillä 0, , ,16 Tilikauden poisto ,55 396, ,99 Poistamaton hankintameno , , ,00 Kirjanpitoarvo , , ,00 Aineelliset hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , ,04 Lisäykset tilikauden aikana 0, , , , ,51 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0, , ,00 Siirrot erien välillä 1 551, ,29 0, , ,16 Tilikauden poisto , , ,76 0, ,48 Poistamaton hankintameno , , , , ,91 Kirjanpitoarvo , , , , ,91 Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet , , ,00 Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä 1 868, , ,00 Sijoitukset yhteensä , , ,00

239 Erillistilinpäätökset Tampereen Vesi 239 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,56 Peruspääoma , ,56 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,88 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,66 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,54 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,57 Oma pääoma yhteensä , ,67 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Littymismaksut kunnalle , ,23 Littymismaksut muille , ,83 Yhteensä , ,06 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,92 Liittymismaksut ja muut velat , ,23 Yhteensä , ,15 Muut velat Muut velat , ,05 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset , ,84 Lomapalkkajaksotukset , ,71 Muut menojäämät , ,90 Yhteensä , ,45 Henkilöstön lukumäärä Verkostot ja vesimittarityöt Vedenhankinta ja puhdistus 12 9 Jäteveden puhdistus Tekniset palvelut Laboratorioopalvelut 9 9 Asiakaspalvelut 5 5 Hallinto 9 11 Yhteensä

240 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 240 Tampereen kaupungin liikennelaitos Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toiminta ajatus on tuottaa Tampereen kaupungin alueella korkealuokkaisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, taloudellisesti ja turvallisesti. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuoden 2006 loppupuolella alkanut matkustajien määrän kasvu Tampereen joukkoliikenteessä jatkui edelleen. Matkustajamäärä Tampereen sisäisessä joukkoliikenteessä kasvoi vuonna ,5 prosenttia. Vaikka osan liikennelaitoksen entisestä liikenteestä hoitivatkin uudet toimijat, liikennelaitoksenkin matkustajamäärä kasvoi, edellisvuoteen verrattuna matkustajia oli 2,9 prosenttia enemmän. Vaihdollisia matkoja tehtiin yhteensä 25,6 miljoonaa, kun edellisenä vuonna matkoja tehtiin 24,9 miljoonaa. Ajokilometrejä tämän matkustajamäärän kuljettaminen edellytti 11,3 milj. kilometriä, 0,2 milj. enemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyllä 2007 oli kilpailutettu linjat 7 ja 27, joiden liikenteen oli voittanut Veolia Transport Tampere Oy. Alkuvuonna 2008 kilpailutettiin lisäksi liikennelaitoksen liikennöimä linja 10, jonka liikennöitsijäksi tuli samoin alkaen Väinö Paunu Oy. Syksyllä 2008 kilpailutettiin linja 2, jonka voitti Länsilinjat Oy ja linja 15, jonka uusi liikennöitsijä on Väinö Paunu Oy. Liikenne uusissa käsissä alkaa näillä linjoilla elokuussa Liikennelaitos ei ole osallistunut linjoista järjestettyihin tarjouskilpailuihin. Liikennelaitoksen liikevaihto vuonna 2008 oli 28,8 milj. euroa, kun se edellisenä vuonna oli 28,6 milj. euroa. Konsernitukea liikennelaitos sai vuoden 2008 aikana 3,1 milj. euroa eläkevastuiden kattamiseksi. Tuotot yhteensä olivat 32,3 milj. euroa. Kulut kaikkiaan olivat 33,7 milj. euroa eli 6,7 prosenttia suuremmat kuin vuonna Suurin yksittäinen kuluerä oli henkilöstökulut 19,2 milj. euroa, jossa lisäystä edellisvuoteen oli 16,8 prosenttia. Kaikkiaan tilikauden 2008 tulos oli 1,4 milj. euroa alijäämäinen. Tähän vaikuttivat lähinnä polttoaineen ennakoitua korkeampi hintataso varsinkin alkuvuodesta ja budjetoitua korkeammat huolto ja korjauskustannukset. Investointeja tehtiin 2,6 milj. eurolla. Uusia linja autoja rekisteröitiin 10 kpl. Lisäksi investoitiin uuden rahastus ja tilitysjärjestelmän laitteisiin. Kertomusvuoden lopussa liikennelaitoksen palveluksessa oli kaikkiaan 418 työntekijää, eli 21 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Linja autojen määrä oli 156. Liikennelaitos on ollut mukana edistämässä kestävän kehityksen mukaista kulutusta, yrittämistä ja ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia osallistumalla Ekokumppanit Oy:n ja Ekokumppanit klubi ry:n toimintaan. Ulospäin näkyvin osa tätä toimintaa on ympäristötietokeskus Moreenia, joka tarjoaa tietoa asumisen ja kodin ympäristöasioista, kaupunkiympäristöstä ja luonnosta sekä liikenteestä. Vuoden 2009 alusta lukien Liikennelaitoksen nimi on muuttunut Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokseksi. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitokselle on nimetty kaupunginvaltuuston toimesta uusi johtokunta, jonka puheenjohtaja toimii Olli Poika Parviainen (vihr.). Toimitusjohtaja Matti Rainion virkavapauden ajaksi ( ) on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen vs. toimitusjohtajaksi nimetty Pekka Pirhonen. Vuoden 2009 osalta on kiinnitetty erityistä huomiota Auto ja konekeskuksen kanssa tehdyn huoltosopimuksen kustannusseurantaan ja toimitilaratkaisujen tehostamiseen. Kilpailutuksen myötä tuotettavan suoritteen määrä on laskussa. Kiinteiden kulujen osalta säästöjä ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa samaa vauhtia. Tulevien vuosien osalta hintoja ja korvausperusteita on syksyllä 2008 tarkistettu ja ne on sidottu koeluontoisesti indeksiin vuoden 2009 ajaksi.

241 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 241 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Polttonesteiden hintojen voimakas nousu keväällä 2008 aiheutti maailmanlaajuisen kriisin kuljetussektorille. Liikennelaitoksenkin osalta budjetoidut kulut ylittyivät huomattavasti. Vaikka hinnat loppuvuodesta laskivat entiselle tasolleen ja jopa alle, aiheutui voimakkaiden hintavaihtelujen vuoksi vuositasolla noin 0,9 milj. euron kulujen lisäys. Vuosisuunnitelmaan budjetoidut kulut ylittyivät selvästi myös kaluston korjaus ja huoltopuolella. Auto ja konekeskuksen kanssa vuodeksi 2008 yhteistyössä tehty kehysraami ylittyi noin 0,8 milj. eurolla. Liiketoiminnan muiden kulujen noin 0,2 milj. euron ylitys syntyi pääosin epäkurantin kaluston luovutustappioista sekä tuotantosopimuksen sanktioista. Liikennelaitoksen tilikauden tulos 2008 jäi kokonaisuudessaan noin 1,4 milj. euroa alijäämäiseksi. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Matkat vaihtoineen, 1000 kpl ,4 Ajokilometrit, 1000 km ,5 Linjakilometrit, 1000 km ,6 Tehokkuus / taloudellisuus Liikevaihdon muutos % 19,5 9,9 3,9 3,9 0,8 20,5 Käyttökate % 8,6 7,1 9,5 9,5 4,3 44,9 Liikevaihto/hlö euroa ,5 Menot euroa/matka 1,19 1,19 1,31 1,31 1,32 100,8 Menot euroa/ajokm 2,74 2,67 2,87 2,87 3,00 104,5 Toiminnan laajuustiedot Markkinaosuus 89,6 89,6 90,0 90,0 87,7 97,5 Linja autojen määrä ,9 Henkilöstö Vakanssit vakinaiset ,8 Henkilöstö vakinaiset ,7 Henkilöstö tilapäinen ,6 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Linja ja kuorma autot Muut kevyet koneet Keskeneräiset hankinnat Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut koneet ja kalusto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot

242 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 242 Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/3: Asiakastyytyväisyys parantunut edellisestä vuodesta. Mittari: Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Toteuma: Vuoden 2008 aikana suoritettiin kaksi asiakastyytyväisyysmittausta, joista kevään tulos 3,82 alitti vuoden 2007 tuloksen (3,93), kun taas syksyn tulos 3,98 ylitti sen. Tavoite 2/3: Sairauspoissaolot vähenevät edellisestä vuodesta. Mittari: Sairauspoissaolojen määrä. Toteuma: Vuoden 2008 aikana vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot nousivat vuoden 2007 luvusta eli 21,5 päivästä 23,5 päivään. Tavoite 3/3: Käyttäjämäärien lisääminen. Mittari: Käyttäjämäärät liikennelaitoksen busseissa. Toteuma: Vuoden 2008 aikana matkustajamäärät kasvoivat TKL:n busseissa 2,9 prosenttia, vaikka osa liikenteestä siirtyi yksityisen tahon operoitavaksi elokuussa Pormestarin arvio: Asiakastyytyväisyystavoite on saavutettu syksyn osalta. Sairauspoissaolojen vähentämistä koskevaa tavoitetta ei ole saavutettu. Tavoite matkustajamäärien lisäämisestä on saavutettu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että liikelaitoksen toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Johtokunta ohjaa ja valvoo Liikennelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa Liikennelaitoksen hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä (KunL 10 a:87 c ). Liikennelaitoksen toimitusjohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikennelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä (KunL 10 a:87 d ). Liikennelaitoksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Liikennelaitoksen tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu edellä toimintakertomuksessa. Johtokunta on hyväksynyt Liikennelaitoksen riskienhallintasuunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät Liikennelaitoksen toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä Liikennelaitoksen toiminnalle. Tilikauden aikana Liikennelaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Liikennelaitoksen sopimushallinta on vastuutettu. Liikennelaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Sisäinen tarkastus on tilikaudella arvioinut kehittämällään arviointimallilla sisäisen valvonnan järjestelyjä. Kokonaisarviona Liikennelaitoksen toiminnasta on suoritetun arvioinnin, johdon kanssa käytyjen keskustelujen ja muutoin Liikennelaitoksen toiminnan ja talouden tarkastuksen perusteella sisäisen tarkastuksen toimesta todettu että Liikennelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat on tuotu Liikennelaitoksen johdon tietoon ja ne on esitetty lyhyesti jäljempänä. Sisäinen tarkastus on suositellut toiminnan parantamiseksi ja kehittämiseksi Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis ja hallintotapa ohjeen laajempaa sisällön selvittämistä henkilöstölle, benchmarking toiminnan käynnistämistä kehittämistyökaluna ja prosessikuvausten laadintaa keskeisimmistä toiminnoista sekä raportoinnin kehittäminen tilaaja tuottaja ketjun kokonaiskustannuksista.

243 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 243 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijääjämä ,77 euroa siirretään taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään (alijäämään) vähennykseksi ja että varauksia ei tehdä. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,06 Valmistus omaan käyttöön , ,60 Liiketoiminnan muut tuotot , ,79 Tuet ja avustukset kunnalta ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,14 Palvelujen ostot , ,99 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,53 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,53 Muut henkilösivukulut , ,26 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,45 Liiketoiminnan muut kulut , ,05 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,50 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 16,48 104,40 Kunnalle maksetut korkokulut , ,80 Muille maksetut korkokulut 0,00 65,18 Muut rahoituskulut 29,80 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,08 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,08 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) , ,54 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,54 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,2 3,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,2 3,4 Voitto, % 5,0 2,4

244 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 244 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ,38 0,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,01 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,01 Sijoitukset Muut saamiset 4 186, ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,55 Saamiset kunnalta , ,59 Muut saamiset , , , ,55 Rahat ja pankkisaamiset , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,46 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,31 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,91 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,85 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,53 Lyhytaikainen Lainat kunnalta , ,96 Ostovelat , ,47 Korottomat velat kunnalta , ,65 Muut velat , ,10 Siirtovelat , , , ,17 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,46 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 72,2 74,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,2 17,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa

245 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 245 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,50 Poistot ja arvonalentumiset , ,45 Rahoitustuotot ja kulut , ,58 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,37 Investointien rahavirta Investointimenot , ,60 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,67 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,70 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle , ,94 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos 0, ,59 Saamisten muutos kunnalta , ,81 Saamisten muutos muilta , ,16 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,66 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,05 Rahavarojen muutos 5 669, ,65 Rahavarojen muutos 5 669, ,65 Rahavarat , ,90 Rahavarat , ,25 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 52,0 99,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,4 95,5 Lainanhoitokate 809, ,6 Kassan riittävyys, pv 1 1

246 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 246 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Koneet ja kalusto 5 15 vuotta Tasapoisto 20 % 6,7 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,00 Poikkeama, euroa ,00 Poikkeama, % 30,5 Selvitys poikkeaman syistä Liikennelaitos on sopeuttanut kalustoinvestointinsa vastaamaan joukkoliikenteen kilpailutusstrategian mukaista suoritemäärän laskua. Uusinvestointeja toteutetaan laskevan suoritemäärän vuoksi aiempien hankintojen poistoja pienemmällä volyymilla. Poistosuunnitelman tarkistaminen Poistosuunnitelman muuttamiselle ei ole tarvetta. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot ,00 0,00 Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston myyntitappiot ,83 0,00

247 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 247 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Poistamaton hankintameno ,00 Lisäykset tilikauden aikana 1 440,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä ,00 Tilikauden poisto 1 827,62 Poistamaton hankintameno ,38 Kirjanpitoarvo ,38 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,01 Lisäykset tilikauden aikana ,08 0, ,08 Vähennykset tilikaudella ,68 0, ,68 Siirrot erien välillä , , ,00 Tilikauden poisto ,18 0, ,18 Poistamaton hankintameno ,23 0, ,23 Kirjanpitoarvo ,23 0, ,23 Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut saamiset Saamiset muilta 4 186, , ,00 Sijoitukset yhteensä 4 186, , ,00

248 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin liikennelaitos 248 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,14 Peruspääoma , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,85 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,54 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,31 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,54 Oma pääoma yhteensä , ,91 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat kunnalta , ,67 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,65 Muut velat Muut velat , ,10 Henkilöstön lukumäärä Koko henkilöstö

249 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 249 Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen aluepelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 28 kunnan pelastustoimesta. Aluepelastuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä poikkeusoloihin varautuminen. Aluepelastuslaitos tuottaa myös sairaankuljetuspalveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Valkeakosken ja Ruoveden kuntien alueella sekä vastaa ensivastetoiminnasta koko Pirkanmaalla. Lisäksi aluepelastuslaitos tuottaa nuohouspalveluita Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa sekä Tampereella. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tampereen aluepelastuslaitoksen yksiköt lähtivät erilaisiin onnettomuuksiin keskimäärin 26 kertaa vuorokaudessa vuonna Tehtäviä oli kaikkiaan Vuoteen 2007 verrattuna tehtävien määrä väheni kappaleella eli 12,4 prosentilla. Keskimääräiset toimintavalmiusajat riskialueittain paranivat. Sairaankuljetustehtävät puolestaan lisääntyivät 3,3 prosenttia ja kuljetuksia oli vuorokaudessa keskimäärin 110 kappaletta. Kaikkiaan niitä oli , kun vuonna 2007 kuljetuksia tehtiin kappaletta. Rakennuspaloja tapahtui vuoden aikana 463 kappaletta, 431 vuotta aiemmin, liikennevälinepaloja 183 kappaletta, 184 edellisvuonna, automaattisen paloilmoittimen tarkistus tai varmistustehtäviä sekä muita tarkistustehtäviä kappaletta, vuonna Määrällisesti eniten vähenivät ensivastetehtävät, joissa oli lähes 29 prosentin lasku tehtävään tehtävästä. Tähän vaikutti kuntien vastuulääkärien tekemä tarkennus hälytysohjeistoon. Onnettomuustyypeistä lisääntyivät liikenneonnettomuudet 1 132, joita vuotta aiemmin sattui kappaletta, sekä erilaiset avunantotehtävät, joita oli 370 kappaletta, 323 edellisvuonna. Toukokuu oli poikkeuksellisen kuiva ja maasto ja metsäpaloja syttyi 89 kappaletta, mikä poikkeaa paljon kolmen edellisen vuoden keskiarvosta 58. Vuonna 2007 paloi pinta alana m 2, kun vuonna 2008 palanut pinta ala oli m 2. Tampereen aluepelastuslaitos tavoitti erilaisilla turvallisuusaiheisilla tapahtumilla ja kampanjoilla pirkanmaalaista, mikä on 25 prosenttia alueen väestöstä. Turvallisuuskoulutusta sai pirkanmaalaista eli 10 prosenttia väestöstä. Palotarkastusten kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia ja oli viime vuonna kaikkiaan kappaletta. Näistä asuinrakennusten yleisiä palotarkastuksia oli , vuonna , kerran vuodessa tarkastettavien erityiskohteiden yleisiä palotarkastuksia 3 838, vuonna ja muita palotarkastuksia 5 062, vuonna Pelastussuunnitelmia suunnitteluvelvollisissa asuinrakennuksissa oli vuoden lopussa kohteessa, vuotta aiemmin, ja erityiskohteista kohteessa, kohteessa vuotta aiemmin. Tampereen aluepelastuslaitos luopui nuohoustoiminnasta vuoden 2009 alusta. Nuohoustoimen henkilöstöstä 14 siirtyi yksityisen palvelukseen ja neljä siirtyi kaupungin sisällä toisiin tehtäviin.

250 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 250 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Aluepelastuslaitoksen vuoden 2008 liikevaihto oli 35,6 milj. euroa, josta maksuosuudet olivat 29,8 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu vuoden 2007 tilinpäätökseen oli 3,3 prosenttia, josta maksuosuuksien kasvu oli 5,2 prosenttia. Liikevaihtoon kirjattavia sairaankuljetustuottoja kertyi 4,9 milj. euroa, mikä oli 5,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Volyymit pienenivät vuonna 2008, mikä näkyi myös menojen negatiivisena kasvuna vuodesta Liikevaihtoon kirjattavia nuohoustoiminnan tuottoja kertyi 0,9 milj. euroa eli 8,3 prosenttia vuotta 2007 vähemmän. Nuohoustoiminnan resurssipula sekä yksityistämisprosessi vaikuttivat sekä tuotto että kulukertymään negatiivisesti. Nuohoustoiminnasta luovuttiin vuoden 2009 alussa. Kokonaisuudessaan aluepelastuslaitoksen toimintatuotot kasvoivat edelliseen tilinpäätökseen 3,8 prosenttia. Aluepelastuslaitoksen talous toteutui lähes vuosisuunnitelman mukaisesti ja kunnille palautettiin säästyneitä maksuosuuksia 0,35 milj. euroa. Palautuksen jälkeen tuottojen toteuma oli 100,0 prosenttia, eli 36,3 milj. euroa, ja kulujen toteuma 97,4 prosenttia, eli 33,9 milj. euroa, koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Aluepelastuslaitoksen toimintakulut Valmistus omaan käyttöön erällä oikaistuna olivat 33,9 milj. euroa, kasvu vuoden 2007 tilinpäätökseen oli 4,9 prosenttia. Toimintakuluihin varattuja määrärahoja käytettiin 97,4 prosenttia koko vuoden määrärahoista. Suurimmat säästöt syntyivät palkkamenoista: eläkemenoperusteisten maksujen osuus tippui noin 10 prosenttia ja osa talousarvioon varatuista vakansseista saatiin täytettyä vasta kesän jälkeen. Suunnitelman mukaisten poistojen, 1,3 milj. euroa, kasvu edellisvuoteen oli 28,5 prosenttia. Tilikauden ylijäämä, 1,1 milj. euroa, oli 31,5 prosenttia edellisvuotta heikompi. Investointien nettosumma vuoden 2008 lopussa oli 2,5 milj. euroa, kun vuosisuunnitelmassa varauduttiin 1,5 milj. euroon. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi 0,2 milj. euroa positiiviseksi, mikä oli samalla ylitys vuosisuunnitelmaan nähden. Tampereen aluepelastuslaitoksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Palotarkastukset ,9 Valistus ja neuvonta (10% kuntal./v) ,3 Palo ja pelastushälytykset ,9 Sairaankuljetukset ,9 Nuohousyksiköt (1 000 kpl) ,6 Talous Kuntien maksuosuudet, /as (eläkemenoper. maksut eliminoitu) 57,42 57,48 60,98 60,98 59,75 98,0 Käyttökate, % 6,32 7,59 4,18 4,16 6,71 161,3 Toiminnan laajuus Liikevaihto, milj. euroa 33,60 34,50 35,95 36,11 35,6 98,6 Asukasluku ,8 Toiminnan voimavarat Vakinaiset vakanssit ,2 Palotarkastustavoitetta on tarkennettu vuoden 2008 aikana maltillisemmaksi. Erityiskohteiden palotarkastukset viivästyivät, koska virkoja ei saatu täytettyä ajallaan. Nuohouksen tulokseen vaikutti merkittävästi nuohouksen yksityistämisprosessi.

251 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 251 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Viestintälaitteet Henkilö ja pakettiautot Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut raskaat koneet Muut laitteet ja kalusteet Ennakkomaksut aineellisista hyöd Keskeneräiset hankinnat Kiinteät rakenteet ja laitteet Kuljetusvälineet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Kaikkien erityiskohteiden palotarkastukset suoritettu. Mittari: Suoritetut erityiskohteiden palotarkastukset. Toteuma: Erityiskohteista tarkastettiin vuonna kappaletta, eli 98 prosenttia. Vuonna 2007 vastaava luku oli erityiskohdetta eli noin 99 prosenttia tarkastusvelvoitteesta. Tavoite 2/2: Riskialueittainen toimintavalmiusaika saavutettu vähintään 90 prosentissa hälytyksistä. Mittari: Riskialueittaisen toimintavalmiusajan saavuttaminen. Toteuma: Kiireellisiä hälytyksiä oli vuonna 2008 yhteensä kappaletta. Niistä tavoiteaika ylitettiin 210 (9,2 prosenttia) hälytyksessä ja tavoiteaika saavutettiin (90,8 prosenttia) hälytyksessä. Vuonna 2007 vastaavana aikana kiireellisiä hälytyksiä oli yhteensä kappaletta, joissa tavoiteaika ylitettiin 249 (11,1 prosenttia) hälytyksessä ja tavoiteaika saavutettiin (88,9 prosenttia) hälytyksessä. Pormestarin arvio: Erityiskohteiden palotarkastuksia koskevaa tavoitetta ei ole saavutettu. Toimintavalmiusaikaa koskeva tavoite on saavutettu.

252 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 252 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Aluepelastuslaitoksen riskienhallintasuunnitelma hyväksyttiin Riskit on suunnitelmassa kartoitettu kattavasti ja riskien kartoitus on ajan tasalla. Riskienhallinnasta raportoidaan vuosittain ja suunnitelman mukaan laajennetulle johtoryhmälle kolmannesvuosittain. Johtoryhmäraportointi ei ole vielä käynnistynyt. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta on vastuutettu sekä aluepelastuslaitoksen sisäisen valvonnan ohjeessa että toimintasäännössä. Hankinta ja hyväksymisoikeuksia koskevat delegointipäätökset uusitaan vuosittain. Aluepelastuslaitoksella on päätös sopimusten allekirjoittajista ja valvojista Päätöksessä on vastuutettu sopimusten allekirjoittajat sekä niiden valvojat. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,55 Valmistus omaan käyttöön , ,51 Liiketoiminnan muut tuotot , ,06 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,88 Palvelujen ostot , ,15 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,18 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , ,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,54 Liiketoiminnan muut kulut , ,50 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,75 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,60 24,06 Muut rahoitustuotot 9 060, ,57 Muille maksetut korkokulut 0,00 84,10 Muut rahoituskulut 367,23 388,85 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,43 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,43 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 14,0 23,9 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 14,0 23,9 Voitto, % 3,3 4,8

253 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 253 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 688, ,51 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,05 Koneet ja kalusto , ,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,08 Sijoitukset Muut saamiset 3 671, ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,62 Saamiset kunnalta , ,63 Muut saamiset , ,21 Siirtosaamiset 0,00 68, , ,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,89 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,14 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,57 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,86 Korottomat velat kunnalta , ,28 Muut velat , ,95 Siirtovelat , , , ,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,89 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 64,2 55,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,8 18,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa

254 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 254 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,75 Poistot ja arvonalentumiset , ,54 Rahoitustuotot ja kulut , ,68 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,06 Investointien rahavirta Investointimenot , ,45 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,47 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,59 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 849,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta 849,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,53 Saamisten muutos muilta , ,83 Korottomien velkojen muutos kunnalta ,54 936,45 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,59 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 99,2 116,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 99,2 116,4 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

255 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 255 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vuoden 2008 alusta eläkemenoperusteiset maksut kohdistettiin aiheuttamisperiaatteen mukaan koko kaupungilla. Eläkekulut pienenivät vertailuvuoteen nähden. Vuonna 2008 aluepelastuslaitos myi ensimmäisen kerran henkilöpaloautoja, joilla oli taseaarvoa. Aiempina vuosina vaihdetut henkilöpaloautot eivät ole olleet aluepelastuslaitoksen taseessa ja niiden myynti on tuloutettu myyntivoitoksi. Tampereen kaupungin pelastustoimen eläkemenoperusteiset maksut ennen ovat sisältyneet aluepelastuslaitoksen vuosittaisiin menoihin. Aluepelastuslaitos on vyöryttänyt kustannukset edelleen maksuosuuksissa Pirkanmaan muiden kuntien maksettavaksi. Kuntien eläkevakuutuksen ohjeen mukaan vain yhteistoiminnan alkamisen jälkeen kertyneet eläkemenoperusteiset maksut saa sisällyttää palvelun hintoihin. Liikaa perityt maksuosuudet vuosilta palautettiin kunnille siten, että vaikutusta aluepelastuslaitoksen tulokseen tai taseeseen ei tullut. Palautettava summa oli yhteensä euroa ja palautus tehtiin heinäkuussa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Kuntien maksuosuudet , ,00 Sairaankuljetus , ,90 Nuohous , ,16 Muut liikevaihtoon kirjattavat erät , ,49 Yhteensä , ,55 Liiketoiminnan muut tuotot Ensivastetoiminnan tuotot , ,00 Pysyvien vastaavien myyntituotot , ,91 Korvaus työterveyshuollosta , ,12 Koulutus , ,01 Öljyntorjunta avustukset , ,18 Tulityökurssi , ,00 Muut liiketoiminnan muut tuotot , ,84 Yhteensä , ,06

256 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 256 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto 10,0 % Koneet ja kalusto 3 10 vuotta Tasapoisto 33,3 % 10,0 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,67 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,15 Poikkeama, euroa ,48 Poikkeama, % 30,8 Selvitys poikkeaman syistä Tampereen aluepelastuslaitos aloitti toimintansa 2003 alueellisena pelastuslaitoksena, säilyen kuitenkin Tampereen kaupungin yksikkönä. Muut Pirkanmaan kunnat luovuttivat kunnallisen palokunnan omaisuuden vastikkeetta. Näin ollen poistopohja muodostui vain Tampereen kaupungin pelastustoimen omaisuuden poistoista. Poistotaso kasvaa vuosittain, kun poistettavan omaisuuden määrä kasvaa. Siihen asti Tampereen aluepelastuslaitos kerää ylijäämää investointien rahoittamiseksi. Tilikauden ylijäämän keräämistarve loppunee vuonna 2012, jolloin riittävä poistotaso saavutettaneen. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Muut toimintatuotot Koneiden ja kaluston myyntivoitot , , , ,91 Muut toimintakulut Koneiden ja kaluston myyntitappiot ,80 0, ,80 0,00

257 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 257 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,51 Tilikauden poisto , ,14 Poistamaton hankintameno , ,37 Kirjanpitoarvo , ,37 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,08 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,30 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, ,00 0, ,00 Vähennykset tilikaudella 0, ,41 0, ,41 Siirrot erien välillä 0, , ,20 0,00 Tilikauden poisto , ,32 0, ,67 Poistamaton hankintameno , , , ,30 Kirjanpitoarvo , , , ,30 Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä 849,00 849,00 849,00 Saamiset muilta 2 822, , ,00 Yhteensä 3 671, , ,00 Sijoitukset yhteensä 3 671, , ,00

258 Erillistilinpäätökset Tampereen aluepelastuslaitos 258 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä , ,05 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,09 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,14 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,43 Oma pääoma yhteensä , ,57 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,28 Yhteensä , ,28 Muut velat Muut velat , ,95 Yhteensä , ,95 Siirtovelkojen olennaiset erät Tuloennakot, lyhytaikaiset , ,00 Palkkajaksotukset , ,49 Muut menojäämät, lyhytaikaiset 0, ,50 Lomapalkkajaksotukset , ,24 Yhteensä , ,23 Henkilöstön lukumäärä Pelastustoimi Sairaankuljetus Nuohous Yhteensä

259 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 259 Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys on hyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatio. Tullinkulman Työterveys tukee asiakasyrityksiään terveellisen ja turvallisen työympäristön saavuttamisessa, työyhteisön toimivuuden kehittämisessä, työhön liittyvien sairauksien ehkäisyssä, työntekijän työ ja toimintakyvyn ylläpitämisessä sisältäen työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tullinkulman Työterveydessä on vuoden aikana panostettu erityisesti ennaltaehkäisevään työhön sekä entistä tiiviimpään yhteistyöhön asiakasorganisaatioiden kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme on asiakasyrityksien sairauspoissaolojen vähentyminen. Ennaltaehkäisevään työhön panostus onnistui hyvin, terveydenhoitokäyntien määrä on lisääntynyt lähes 19 prosenttia vuodesta 2007 ja työpaikkaselvitysten 26,5 prosenttia. Vastaavana ajankohtana sairaanhoitokäyntien määrä on lisääntynyt vain 5,8 prosentilla. Syksyllä 2007 Tullinkulman Työterveydessä aloitettiin työhyvinvointihanke yhdessä Tampereen kaupungin Laitoshoidon kanssa. Projektin tarkoituksena on kartoittaa työterveyden ja työhyvinvoinnin tilaa Laitoshoidossa ja miettiä työterveyshuollon keinoja vaikuttaa ongelmiin. Projekti eteni vuonna 2008 hyvässä yhteistyössä Laitoshoidon edustajien kanssa ja projektista oli nähtävissä myös selkeitä positiivisia tuloksia. Tullinkulman Työterveyden ylilääkäri kehitti projektin yhteydessä uuden mallin työterveyshuollon toimenpiteiden kohdistamiseksi asikasyrityksissämme. Uusi malli, työkyvyn turvaaminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy eli preventio malli on otettu laajasti käyttöön myös muussa asiakastyössä. Keskeistä preventio toiminnalle on työpaikan ja työterveyshuollon välinen luottamus ja yhteiset pelisäännöt. Tavoitteena on rakentaa yhdessä toimintoja, joilla työkykyä ylläpidetään ennakoimalla mahdollisia riskitekijöitä ja pyrkimällä minimoimaan henkilölle itselleen ja työympäristölle jo syntyneet haitat. Toimenpiteet ovat kohdistuneet yksilöön, työhön ja työympäristöön sekä työyhteisöön. Asioihin vaikuttaminen on johtanut esimerkiksi työkyvyn palautumisiin, uusiin tehtäviin siirtymisiin ja eläkeratkaisuihin. Toiminnasta on saatu positiivista palautetta sekä työnantaja että työntekijätahoilta. Tilikauden 2008 toimintaan vaikutti Tampereen kaupunkiseudun käynnistämä alueellisen työterveyshuollon hanke, johon myös Tullinkulman Työterveys osallistui. Hankkeessa on kartoitettu alueen kunnallisen työterveyshuollon nykytilaa ja hallintomallivaihtoehtoja sekä alueellisen mallin riskejä ja lisäarvoja. Hankkeen osapuolten tehtyä joulukuussa 2008 päätöksen, että koko seudun työterveyshuoltojen yhteen kokoaminen sisältää liian paljon riskejä ja hankkeesta luovutaan, on Tullinkulman Työterveys voinut kohdistaa resursseja entistä enemmän taas oman toimintansa kehittämiseen ja jatkaa aiemmin käynnistynyttä strategiakeskustelua. Loppuvuoden aikana keskityttiin erityisesti tuki ja liikuntaelimien sairauksien ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen sekä tuki ja liikuntaelinsairauksien mahdollisimman nopean hoidon järjestämiseen. Tuki ja liikuntaelinsairaudet muodostavat Tullinkulman asiakaskunnassa suurimman sairauspoissaoloja aiheuttavan diagnoosiryhmän. Myös psykologit kehittivät erityisesti ryhmätoimintaa. Vuoden aikana järjestettiin useita organisaatiokohtaisia koulutuksia. Tilikauden 2008 aikana suoritetussa tilojen saneerauksessa tilojen käyttöä tehostettiin rakentamalla nykyisiin tiloihin uusia vastaanottohuoneita. Tilikauden aikana tarkasteltiin myös kriittisesti toiminnan tuoterakennetta ja sisältöä, tilaresurssien riittävyyttä sekä hinnoittelun oikeellisuutta. Uusia tuotteita on perustettu tarvelähtöisesti eri ammattiryhmien kanssa käytyjen keskustelujen tuella. Tullinkulman Työterveys järjesti valtakunnallisen kunnallisten työterveysyksiköiden verkostotapaamisen marraskuussa Tampereella. Päivän koulutusluentoja kokoontui kuuntelemaan noin 70 työterveyden ammattilaista. Toimintavuoden aikana kehitettiin Tullinkulman Työterveyden ulkoista ilmettä, otettiin käyttöön uudet internetsivut, uusi liikemerkki ja logo. Tuotteiden hintoja on tarkastettu vastaamaan kustannustason muutoksia. Hinnoittelun lähtökohtana on toiminnan kannattavuus eikä kaupungin kanssa neuvotellulla hintatasolla saa olla subventoivaa vaikutusta yritysmarkkinoilla. Tuotantostrategiassa ja palvelutoiminnan kehittämisessä riittävä ja osaava henkilöstö on keskeinen tekijä. Henkilöstöresurssien turvaaminen on tärkein tekijä, jolla varmistetaan

260 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 260 työterveyshuollon erityisosaamista edellyttävien palvelujen tuottaminen. Kilpailu osaavasta lääkärityövoimasta on edelleen kasvanut ja aiheuttanut rekrytointiongelmia, joita helpotetaan nostamalla yksikön imagoa, parantamalla käytännön työn sujuvuutta sekä panostamalla henkilöstön viihtyvyyteen. Tilikauden 2008 aikana on rekrytoitu työterveyshoitajia, fysioterapeutteja ja psykologeja alan työvoimapulasta huolimatta kiitettävästi. Lääkärien osalta suunta parempaan käynnistyi vuoden lopulla ja vuosi 2009 näyttääkin hieman paremmalta. Tilikauden 2008 aikana on henkilöstölle järjestetty koko yksikön yhteistä koulutusta, ammattiryhmäkohtaista koulutusta sekä yksilökoulutusta. Koulutuksen tavoitteeksi on asetettu ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Tämän tavoitteen pohjalta käynnistettiin myös työlähtöisen työterveyden koulutus. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tullinkulman työterveyden liikevaihdoksi muodostui tilikaudella ,6 milj. euroa, mikä on noin 17 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Liikevaihdosta kaupungin sisäistä myyntiä oli 4,3 milj. euroa, eli 65 prosenttia, ja ulkoista 2,2 milj. euroa, eli 35 prosenttia. Tilikauden liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,2 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 0,1 milj. euroa. Toimintakulut nousivat noin 9,7 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ollen yhteensä 6,5 milj. euroa. Henkilöstökulut nousivat 5,9 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Henkilöstökulujen nousuun vaikutti kannustavan palkkauksen käyttöönotto sekä kunta alalla saavutetusta virka ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksesta vuosille tulleet korotukset. Palvelujen ostot nousivat edellisvuoteen verrattuna 14,2 prosentilla ollen yhteensä 3 milj. euroa. Palvelujen ostosta merkittävän osan muodosti lääkäripalveluiden osto. Palveluiden ostojen määrää korottaa myös koulutuspalveluiden lisääntynyt käyttö. Tilinpäätöksen tulos oli 0,3 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos parani 0,5 milj. euroa vuodesta Sijoitetun pääoman tuottoprosentti nousi 45,5 prosenttiin, kun se vuonna 2007 oli 26,1 prosenttia. Vuonna 2008 Tullinkulman Työterveydellä ei ollut investointeja. Tilikauden 2008 aikana liikevaihto jäi 5,7 prosenttia, 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmasta. Tilikauden tulos oli kuitenkin arvioitua parempi. Ylijäämäksi oli arvioitu nollatulos, mutta tulos muodostui 0,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tuloksen paranemiseen vaikutti erityisesti oman henkilöstöresurssin lisääntyminen, uuden palkkaus ja kannustusjärjestelmän käyttöönotto sekä toiminnan tehostaminen. Toimintakulut ilman liiketoiminnan muita kuluja olivat noin 6,2 prosenttia, eli 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmät. Henkilöstökulut olivat 12,4 prosenttia 0,4 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Tämä selittyy avoimien vakanssien suurella määrällä. Avoimista vakansseista suurin osa oli lääkärivakansseja. Talousarviossa esitetyt asiakkaiden käyntimäärät toteutuivat kohtuudella arvion mukaisesti. Käyntimääräksi oli arvioitu toteuman ollessa lähes Asiakasmäärä pysyi lähes entisellään ollen noin henkilöasiakasta. Arvioitu asiakasmäärä vuodelle 2007 oli asiakasta. Tilikauden aikana joitakin asiakkaita irtisanoutui, mutta uusia asiakkaita tuli lähes saman verran tilalle. Tilikaudelle 2008 oli arvioitu toteutuvan 80 henkilötyövuotta. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 75. Tavoitteesta jäätiin suurelta osin sen vuoksi, että avoinna olevia lääkärivakansseja ei tilikauden aikana saatu täytettyä. Tullinkulman työterveyden tunnusluvut TP 2007 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Käyntejä**) kpl ,4 Aikaperusteinen työ (tuntia) ,3 Puhelin/paperi/sähköinen konsultaatio kpl Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto milj. euroa ,3 Työterveyshuollon asiakkaita ,1 Henkilöstö Henkilötyövuodet ,8 Vakanssit vak ,0 tilap. 9 9 *) Tullinkulman työterveys aloitti liikelaitoksena vuoden 2007 alusta. **) Käynteihin ei sisälly puhelin, paperi tai sähköisiä konsultaatioita.

261 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 261 Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Kiireellistä apua tarvitseva asiakas saa ajan samalle päivälle 80 prosentissa tai seuraavalle päivälle 100 prosentissa asiakastapauksista ei kiireellisissä tapauksissa 2 viikon kuluessa. Mittari: Ajansaantitavoitteiden toteutuminen. Toteuma: Tavoitetaso on saavutettu vuonna Asiakas on kiireellisissä tapauksissa päässyt vastaanotolle samana päivänä. Tieto perustuu ajanvarauksen arvioon tilanteesta. Tavoite 2/2: Asiakastyytyväisyys parantunut edellisestä vuodesta. Mittari: Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Toteuma: Asiakastyytyväisyystutkimus rakennettiin yhdessä henkilöstöyksikön kanssa. Tutkimuksen sisältö muuttui, joten tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempien tutkimuksien kanssa. Kysymysten asettelulla pyrittiin paremmin tutkimaan toiminnan vaikuttavuutta. Myös kyselyn vastausprosentti jäi niin alhaiseksi, ettei tulos ole luotettava. Pormestarin arvio: Ajansaantitavoite on saavutettu. Asiakastyytyväisyystavoitetta ei ole saavutettu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Tullinkulman Työterveyden tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu toimintakertomuksessa. Johtokunta on hyväksynyt Tullinkulman Työterveyden riskienhallintasuunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät Tullinkulman Työterveyden toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä Tullinkulman Työterveyden toiminnalle. Tilikauden aikana Tullinkulman Työterveydessä ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tullinkulman Työterveyden sopimushallinta on vastuutettu. Tullinkulman Työterveyden johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Tullinkulman Työterveys on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu liikelaitoksen jo tiedossa olevat puutteet ka kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet, jotka ovat johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva Tullinkulman Työterveyden toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Sisäinen tarkastus on tilikaudella arvioinut sisäisen valvonnan järjestelyjä. Kokonaisarviona Tullinkulman Työterveyden toiminnasta suoritetun arvioinnin, johdon kanssa käytyjen keskustelujen ja muutoin Tullinkulman Työterveyden toiminnan ja talouden tarkastuksen perusteella todeta, että Tullinkulman Työterveyden sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla, eikä merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat on tuotu Tullinkulman Työterveyden johdon tietoon. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tilikauden ylijäämä, ,38 euroa, siirretään taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien alijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.

262 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 262 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,57 Liiketoiminnan muut tuotot , ,21 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,35 Palvelujen ostot , ,85 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,78 Muut henkilösivukulut , ,06 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,04 Liiketoiminnan muut kulut , ,45 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,85 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 742,54 756,47 Muille maksetut korkokulut 0,00 9,42 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 0,00 26,44 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,24 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,24 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 45,5 26,1 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 45,5 26,1 Voitto, % 4,2 4,0

263 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 263 Tase VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,15 Saamiset kunnalta , ,91 Muut saamiset , ,57 Siirtosaamiset ,88 0, , ,63 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,63 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,24 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,76 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,61 Korottomat velat kunnalta , ,51 Muut velat , ,57 Siirtovelat , , , ,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,63 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,9 47,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 15,2 11,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0

264 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 264 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,85 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0,04 Rahoitustuotot ja kulut , ,39 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0, , ,24 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,24 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,51 Saamisten muutos muilta , ,59 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,35 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,24 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

265 Erillistilinpäätökset Tullinkulman Työterveys 265 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Siirto edelliseltä tilikaudelta ,24 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,24 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,24 Oma pääoma yhteensä , ,76 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,51 Muut velat Muut velat , ,57 Vakuudet ja vastuusitoumukset Sopimusvastuut Vuokravastuut ,00 Koulutus ja konsultointiyritys Verve ,00 Pihlajalinna Oy, lääkäripalvelusopimus ,00 Yhteensä ,00 Henkilöstön lukumäärä Koko henkilöstö 75 63

266 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 266 Tampereen Tietotekniikkakeskus Tampereen Tietotekniikkakeskus tuottaa Tampereen kaupungin toimintayksiköille, Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja muille asiakkailleen niiden toimintaa tehostavia innovatiivisia, tietoturvallisia ja korkean käytettävyyden tietotekniikka ja viestintä (ICT) palveluita. Palvelut tuotetaan yhdistämällä oman henkilöstön osaaminen ja eri yhteistyökumppanien palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi laadukkaaksi ja kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tampereen Tietotekniikkakeskuksen vakinainen henkilöstö kasvoi toimintavuonna kolmella henkilöllä. Vuoden 2008 lopussa palveluksessa oli 145 vakituista työntekijää. Ostopalveluina käytettävien työntekijöiden määrää lisättiin uusien perustietotekniikkapalveluasiakkuuksien hoitamiseksi. Tulostuspalveluiden osalta on toteutettu aiempaa päätöstä ja toiminta tullaan vuoden 2009 kuluessa siirtämään liiketoimintakumppanin hoidettavaksi. Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteiset tietotekniikkaratkaisut tulevat asettamaan uusia haasteita myös Tietotekniikkakeskuksen toiminnalle. Tilanteen selkiyttämiseksi tullaan Tietotekniikkakeskuksen strategia päivittämään vuonna Tietotekniikkakeskus on suoriutunut kaikilla mittareilla mitattuna hyvin toiminnan laajentumisen ja palveluiden kriittisyyden asettamista haasteista. Tässä työssä hyvä yhteistyö asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja oman henkilökunnan kesken on ollut ensiarvoisen tärkeää. Tietotekniikkakeskuksessa on voimassa olevat sisäisen valvonnan ohje ja riskienhallinnan suunnitelma. Molemmat tullaan päivittämään vuonna Riskienhallinnan osalta tehtiin kokonaisvaltainen arviointi Audiator Oy:n ohjaamana. Tietotekniikkakeskuksen osalta merkittävimmät riskit liittyvät ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen ja pitämiseen palveluksessa, kriittisten tuotantovälineiden kuten palvelimien ja konesalitekniikan, toimivuuteen ja strategian ajantasaisuuteen. Tietotekniikkakeskuksessa on laadittu henkilöstöpolitiikan kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti toimintaa kehitetään. Kriittiset tuotantovälineet on vakuutettu vuonna Lisäksi kriittisten tietojärjestelmien osalta on laadittu jatkuvuus ja toipumissuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Strategia, jossa otetaan kantaa Tietotekniikkakeskuksen asiakkuuksiin ja palveluvalikoimaan, päivitetään vuonna Vuoden 2008 lopulla pääsi kaupungin tietoliikenneverkkoon uusi aiemmin myös virustorjuntayrityksille tuntematon verkkomato. Tämä aiheutti paljon ylimääräistä työtä ja lukuisia pieniä ongelmia. Ongelma ei ollut ennalta estettävissä. Ripeän toiminnan ansiosta vahingot jäivät vähäisiksi.

267 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 267 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tietotekniikkakeskus ylitti sille asetetut taloudelliset tavoitteet. Vuoden 2008 liikevaihto oli 4,1 milj. euroa suunniteltua suurempi ja tilikauden ylijäämä ylitti 2,9 milj. eurolla vuosisuunnitelmatavoitteen. Liikevaihdon ylitys perustui kasvaneisiin myyntivolyymeihin sekä palveluiden laajenemiseen asiakaskunnassa. Kulut kasvoivat uusien palveluiden ja volyymien kasvun myötä erityisesti aineissa ja tarvikkeissa ja palveluiden ostoissa. Aineissa ja tarvikkeissa ylitettiin vuosisuunnitelma 0,4 milj. eurolla muun muassa sähkön, palvelinlaitteiden ja tietoliikennekomponenttien ostojen osalta. Palveluiden ostoissa vuosisuunnitelma ylitettiin 0,7 milj. eurolla muun muassa asiantuntijapalveluiden sekä tietoliikennemaksujen osalta. Henkilöstökulut ylittävät vuosisuunnitelman 0,3 milj. eurolla vuodelta 2008 tehdyn tulospalkkiovarauksen vuoksi. Säästöä vuosisuunnitelmaan verrattuna syntyi poistoissa 0,2 miljoonaa euroa. Kasvaneet kulut ovat olleet perusteltuja, jotta palveluiden ja liikevaihdon kasvu olisi ollut mahdollista toteuttaa. Tietotekniikkakeskuksen investoinnit vuonna 2008 olivat 3,1 miljoonaa euroa, mikä oli vuosisuunnitelman mukaista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirille annettiin 0,2 miljoonaa euroa suurasiakasalennusta. Hyvä taloudellinen tulos mahdollistaa Tietotekniikkakeskuksen volyymipalveluiden hintojen alentamisen vuonna 2009 ja muiden hintojen pitämisen nykyisellä tasolla. Hyvä tulos antaa mahdollisuuden edelleen kehittää toimintaa entistä paremmin palvelemaan asiakkaita. Tampereen Tietotekniikkakeskuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Tukikeskuksen kirjatut palvelupyynnöt / kpl / vuosi ,8 Kaikki kirjatut palvelupyynnöt / kpl / vuosi ,4 Suurtehotulosteet / arkkia / vuosi ,0 Tehokkuus / taloudellisuus Käyttökate % 36,2 36,0 28,9 28,9 35,6 123,2 Liikeylijäämä / liikevaihto, % 20,1 20,7 10,0 10,0 20,9 209,0 Korvaus peruspääomasta, % 23,4 23,4 23,4 23,4 23,4 100,0 Toiminnan laajuustiedot Ylläpidossa olevat mikrot ,9 Valvottavat kytkimet ,6 Postilaatikoiden määrä ,6 Käytössä oleva bruttolevytila TB ,7 Palvelimet: Windows palvelimet ,2 Linux palvelimet ,4 Unix palvelimet ,2 OpenVMS palvelimet ,0 Palvelimet yhteensä ,0 Henkilöstö Vakinaiset vakanssit ,4 Henkilötyövuodet 155,0 154,0 154,0 152,4 99,0 Tilat (m 2 ) ,0

268 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 268 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Strategia on päivitetty ja toimenpiteiden toteuttaminen strategian pohjalta aloitettu. Mittari: Strategian toteutustilanne. Toteuma: Strategian täsmennys aloitettiin laajennetussa johtoryhmässä ja työtä jatkettiin johtokunnan ja johtoryhmän yhteisessä strategiaseminaarissa Omistajaohjauksen kanssa on sovittu, että strategiset muutostarpeet Tietotekniikkakeskuksen osalta sovitaan vuoden 2009 aikana. Tavoite 2/2: Asiakastyytyväisyyden parantuminen edellisestä vuodesta. Mittari: Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Toteuma: Tietotekniikkakeskuksen asiakastyytyväisyys mitattiin lokakuussa 2008 Innolink Research Oy:n suorittamalla tutkimuksella. Kokonaisasiakastyytyväisyys on 5,6 asteikolla 1 7, mikä on samaa tasoa kuin vuonna Innolinkin arvion mukaan asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Pormestarin arvio: Strategiaa koskeva tavoite on saavutettu. Asiakastyytyväisyystavoitetta ei ole saavutettu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tietotekniikkakeskuksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Tietotekniikkakeskuksen tiedossa. Johtokunta on hyväksynyt Tietotekniikkakeskuksen riskienhallintasuunnitelman, jossa on tunnistettu merkittävimmät laitoksen toimintaa vaarantavat riskit ja miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä Tietotekniikkakeskuksen toiminnalle. Tilikauden aikana Tietotekniikkakeskuksessa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tietotekniikkakeskuksen sopimushallinta on vastuutettu. Tietotekniikkakeskuksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Tietotekniikkakeskus on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu liikelaitoksen jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSOviitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet, jotka ovat johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva

269 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 269 Tietotekniikkakeskuksen toiminnasta sekä löytää kehittämiskohteet. Sisäinen tarkastus ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta Tietotekniikkakeskuksessa. Kokonaisarviona liikelaitoksen johto lausuu, että Tietotekniikkakeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla, eikä merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Tietotekniikkakeskuksen toimintastrategia päivitetään vuonna Toiminnan laadun edelleen parantamiseksi on käynnissä QTIO laatujärjestelmän rakentamis ja käyttöönottoprojekti. Riskienhallinnan suunnitelma ja sisäisen valvonnan ohje tullaan päivittämään vuonna Toiminnan ja palveluiden tiedottamista tullaan parantamaan sähköisten kanavien, mm. Loora intranetjärjestelmän ja internetsivujen avulla. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tietotekniikkakeskuksen johtokunta ehdottaa, että tilikauden ylijäämä, ,54 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja, että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,15 Valmistus omaan käyttöön 0, ,42 Liiketoiminnan muut tuotot , ,77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,27 Palvelujen ostot , ,29 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,56 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , ,87 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,61 Liiketoiminnan muut kulut , ,56 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,85 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 5,01 5,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 27,75 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 1 395, ,16 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,94 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,94 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,94 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 23,6 25,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 23,5 25,7 Voitto, % 14,7 14,0

270 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 270 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,57 Muut pitkävaikutteiset menot ,07 0, , ,57 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,59 Koneet ja kalusto , , , ,95 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,02 Saamiset kunnalta , ,92 Muut saamiset , ,47 Siirtosaamiset , , , ,31 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,83 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,49 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,43 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,43 Korottomat velat kunnalta , ,86 Muut velat , ,91 Siirtovelat , , , ,40 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,83 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 87,0 88,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,8 11,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa

271 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 271 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,85 Poistot ja arvonalentumiset , ,61 Rahoitustuotot ja kulut , ,91 Tulorahoituksen korjauserät 400, , , ,55 Investointien rahavirta Investointimenot , ,61 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , ,44 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,11 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,01 Saamisten muutos muilta , ,11 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,21 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,11 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 214,1 216,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 214,1 216,3 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

272 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 272 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto 20,0 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 10 vuotta Tasapoisto 20,0 % 10,0 % Koneet ja kalusto 3 5 vuotta Tasapoisto 33,3 % 20,0 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,00 Poikkeama, euroa ,00 Poikkeama, % 6,3 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,95 Lisäykset tilikauden aikana , , ,88 Tilikauden poisto , , ,94 Poistamaton hankintameno , , ,89 Kirjanpitoarvo , , ,89 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno ,57 0, ,57 Lisäykset tilikauden aikana , , ,61 Tilikauden poisto ,46 86, ,39 Poistamaton hankintameno , , ,79 Kirjanpitoarvo , , ,79

273 Erillistilinpäätökset Tampereen Tietotekniikkakeskus 273 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,64 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,85 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,49 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,94 Oma pääoma yhteensä , ,43 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,86 Muut velat Muut velat , ,91 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset , ,23 Lomapalkkajaksotukset , ,97 Yhteensä , ,20 Henkilöstön lukumäärä Koko henkilöstö

274 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 274 Tampereen Auto ja konekeskus Auto ja konekeskuksen toiminta ajatuksena on tuottaa ja välittää kuljetus ja työkonepalveluita kaupungin eri toimintayksiköille ja kaupunkikonsernille sekä toimia kaupunkikonsernin raskaan ajoneuvo, bussi ja erikoiskaluston sekä työja pienkoneiden huoltoihin ja korjauksiin erikoistuneena laskutuskorjaamona. Lisäksi auto ja konekeskus toimii asiantuntijana auto ja konekalustoa koskevissa asioissa sekä huolehtii edellä mainitun kaluston ylläpidosta että hankinnasta ja kriisiaikojen valmiuksista kuljetus ja työkonekaluston osalta. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Uusi Tampereen Infratuotanto Liikelaitos aloitti toimintansa Ensimmäisessä vaiheessa toimintayksiköt (auto ja konekeskus, katu ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut) yhdistettiin yhteisen johdon alaisuuteen, mutta ne jatkavat toimintaansa omina tulosalueinaan. Jatkossa hallinto ja tukipalveluita yhdenmukaistetaan ja yhdistämisen jatkotoimenpiteistä laaditaan suunnitelma aikatauluineen. Auto ja konekeskukselle asetettujen vuositavoitteiden tavoitetasot olivat kilpailukykyiset hinnat verrattuna pääkilpailijoihin sekä asiakastyytyväisyyden mittaus. Kuljetus ja työkonetaksat ovat markkinahintaiset ja korjaamotaksat alemmat kuin kilpailijoilla. Asiakaslähtöinen toiminta on auto ja konekeskuksen toiminnassa tärkeää ja asiakastyytyväisyyttä pyritään parantamaan entisestään. Vuonna 2008 tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä eniten kehitettävää liikennepalveluyksikön toiminnassa löytyi lyhytaikaisessa kalustovuokrauksessa. Korjaamopalveluissa laskutus sai eniten moitteita. Uutta laskutusohjelmaa kehitetään ja se on tarkoitus saada käyttöön kevään 2009 aikana. Polttoainelaskutukseen tehtiin muutos alkaen. Ilman kuljettajaa vuokrattavan kaluston vuokraan ei enää sisälly polttoainetta, vaan käyttäjä maksaa polttoaineen kulutuksen mukaan. Samalla polttoainelaskutus siirrettiin korjaamopalveluiden hoidettavaksi. Kuljetus ja työkonetaksoja tarkistettiin siten, että autotaksoihin tuli 8,0 prosentin korotus alkaen ja työkonetaksoihin pääsääntöisesti 3,35 euron tuntihintakorotus alkaen. Lisäksi autotaksoihin tuli erillinen polttoainelisä, jota päivitetään kolmen kuukauden välein. Polttonesteiden hinnat nousivat alkuvuonna huomattavasti, bensiini 12,3 prosenttia, dieselöljy 23,4 prosenttia ja moottoripolttoöljy 35,4 prosenttia ja kallein hintataso saavutettiin kesäkuussa. Alkusyksystä hinnat kääntyivät laskuun päätyen takaisin vuoden 2006 tasolle. Ympäristönäkökulma on auto ja konekeskuksen strategian kriittisiä menestystekijöitä. Strategian päivitys kohdistui lähinnä ympäristönäkökulmaan. Kaluston uusiminen vähäpäästöisemmäksi on strategian keskeisiä tavoitteita. Auto ja konekeskus rakensi yhteistyössä Ekokumppanit Oy:n kanssa ympäristöohjelmaa ja sen hallintajärjestelmää. Kevään 2009 aikana laaditaan jätehuoltosuunnitelma, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti vähentää jätteenkäsittelykeskukseen loppusijoitettavan jätteen määrää. Omana työnä toteutetussa bussien siivouksessa siirryttiin ostopalveluun. Palvelu ostetaan SOL Palvelut Oy:ltä ja Autoja konekeskuksen vaunusiivoojat siirtyivät tilakeskuksen palvelukseen. Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymän kanssa tehtiin huolto ja korjaussopimus. Huollettavaa kalustoa yhtymällä on noin 65 ajoneuvoa ja laitetta. Pakettiautojen huoltoleasing sopimuksista päätettiin luopua. Lisälaitteiden huollot, tarkastukset ja korjaukset eivät kuuluneet sopimusten piiriin, vaan ne on tehty auto ja konekeskuksessa. Eri paikoissa tehtävät huolto ja muut toimenpiteet ovat siten aiheuttaneet autojen käyttäjille ylimääräistä vaivaa. Auto ja konekeskus irtisanoi keskusvirastotalon alakerrassa olevan henkilöautojen tilauskeskuksen tiloista 400 m 2. Samalla siellä olevien autojen vuokrauksessa otettiin käyttöön uudet vuokrausehdot ja hinnat. Korjaamotoimintojen yhdistymisen oleellisena osana oli korjaamotilojen fyysinen yhdistyminen. Osittain siitä johtuen tarkasteltiin Nekalan alueen tiloja kaikkien alueen käyttäjien ja toiminnan kehittämisen osalta. Työn lopputulos oli kuitenkin se, että Nekala I:n aluetta ei voida pidemmällä ajanjaksolla kehittää varikkotoimintaa varten.

275 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 275 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Auto ja konekeskuksen toimintatuotot olivat 25,8 milj. euroa ja toimintakulut 23,6 milj. euroa. Tuottotavoite ylittyi 2,9 milj. eurolla, eli 12,1 prosentilla, ja kulutavoite 2,3 milj. eurolla, 11,0 prosentilla. Ylijäämä ennen satunnaisia eriä oli 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Budjetoitua suuremmat tuotot syntyivät taksojen korotuksista ja kaluston hyvästä käyttöasteesta. Kuluja lisäsivät polttonesteiden hinnannousu keväällä. Tilikaudella 2008 oikaistiin tilikaudella 2007 virheellisesti käsitellyt investoinnit, yhteensä 0,6 milj. euroa. Investointien oikaisu aiheutti myös tulospalkkio oikaisun vuotta 2007 koskien, yhteensä 0,2 milj. euroa. Molemmat oikaisut tehtiin edellisten tilikausien ylijäämään taseella. Oikaisut on huomioitu tilinpäätöksessä vuoden 2007 vertailutaseessa ja rahoitus laskelmassa. Tampereen auto ja konekeskuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Ajovälitykset, kpl / vuosi ,0 Huollettava kalusto, kpl / vuosi ,2 autot ,4 työkoneet ,2 pienkoneet ,7 Kannattavuus/tehokkuus/taloudellisuus Korvaus peruspääomasta, % 12,6 12,6 6,3 6,3 6,3 100,0 Käyttökate, % 18,0 10,6 7,1 7,1 8,6 121,1 Sijoitetun pääoman tuotto % 22,0 16,6 4,7 4,7 8,2 174,5 Henkilöstö Vakinaiset vakanssit ,9 joista osa aikaisia ,0 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Henkilö ja pakettiautot Linja ja kuorma autot Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Muut laitteet ja kalusteet Keskeneräiset hankinnat Kuljetusvälineet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot

276 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 276 Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Hinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna pääkilpailijoihin. Mittari: Hintataso. Toteuma: Auto ja konekeskuksen kuljetus ja konekalustotaksat ovat markkinahintaiset, toisin sanoen samat kuin kaupungin työmailla käytettävän ulkopuolisen kaluston taksat, esimerkiksi yksityiset autoilijat, kuljetusliikkeet ja koneurakoitsijat. Korjaamopalveluiden hinnat ovat markkinahintoja huokeammat. Polttoainelisä on laskenut 3,3 prosentista 1,7 prosenttiin. Tavoite 2/2: Asiakastyytyväisyys mitattu. Mittari: Toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Toteuma: Asiakastyytyväisyys on mitattu korjaamopalveluiden osalta huhtikuussa 2008 ja tulokset on analysoitu. Laskuttaminen ja laskun informatiivisuus olivat suurimmat esille nousseet kehittämistarpeet. Näihin on kiinnitetty huomiota ja kehitystyö on käynnissä. Liikennepalveluiden asiakastyytyväisyys on mitattu marraskuussa Suurimmat kehittämistarpeet ovat äkillisessä, lyhytaikaisessa kaluston vuokrauksessa. Pormestarin arvio: Tavoitteet on saavutettu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvauksia, kanteita tms. vaatimuksia tai oikeusseuraamuksia ei ole auto ja konekeskus liikelaitoksen tiedossa. Vuonna 2008 auto ja konekeskukseen lähetettiin kuusi vahingonkorvausanomusta, joista aiheellisiksi todettiin kaksi kappaletta. Korvausten yhteissumma oli 545,50 euroa. Vahingonkorvausanomukset olivat suurimmalta osaltaan katujen kunnossapitotöissä sattuneita roiskeita. Auto ja konekeskuksen toiminnan laajuuteen nähden korvatut vahingot eivät ole merkittäviä. Auto ja konekeskuksen johtokunta on hyväksynyt kokouksessaan riskienhallinnan ja kehittämissuunnitelman. Riskit on tunnistettu ja kehittämistoimenpiteitä tehdään. Ohjelma ajantasaistetaan. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä auto ja konekeskuksen toiminnalle. Liikennevahingot muodostavat merkittävimmät aineelliset vahingot. Vuonna 2008 tapahtui 163 liikennevahinkoa. Suurin yksittäinen vahinko oli kustannuksiltaan 6 791,80 euroa. Tilikauden aikana auto ja konekeskuksessa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Auto ja konekeskus liikelaitoksen sopimushallinta on vastuutettu yksiköille, jotka sopimuksia toteuttavat. Auto ja konekeskus liikelaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia merkittäviä negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Auto ja konekeskus on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu liikelaitoksen jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet, jotka ovat johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva auto ja konekeskuksen toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Sisäinen tarkastus ei ole suorittanut tilikaudella sisäisen valvonnan tarkastusta auto ja konekeskuksessa. Kokonaisarviona auto ja konekeskus liikelaitoksen johto lausuu, että auto ja konekeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: riskienhallintasuunnitelman päivitys sekä valtakunnallisen YETT suunnitelman edellyttämät toimenpiteet kriisiaikojen valmiussuunnitteluun kuljetus ja työkoneiden osalta ja kuukausiraporttien luotettavuus, josta johtokunta on huomauttanut. Auto ja konekeskuksen toiminnassa on tunnistettu strategisia päämääriä uhkaavia riskejä. Polttonesteiden hintakehitykseen liittyvät riskit ovat toteutuneet, mutta hintataso on alentunut oleellisesti vuoden 2008 huippuhinnoista. Merkittävä epävarmuustekijä on korjaamotoimintojen yhdistymisen loppuunsaattamisen mahdollinen viivästyminen. Tämän hetken suurimmat epävarmuustekijät kohdistuvat heikkenevään taloustilanteeseen.

277 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 277 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Johtokunta esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että Auto ja konekeskuksen tilikauden ylijäämä siirretään taseen edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tuloksesta ei tehdä. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,11 Valmistus omaan käyttöön , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot , ,82 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,63 Palvelujen ostot , ,91 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,43 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,06 Muut henkilösivukulut , ,95 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,99 Liiketoiminnan muut kulut , ,30 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,63 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 411,68 6,53 Kunnalle maksetut korkokulut 1 104, ,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 33,48 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 23,52 18,39 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,29 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,29 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,29 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 10,5 15,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 10,5 15,5 Voitto, % 2,0 2,2

278 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 278 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,55 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,50 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,87 Saamiset kunnalta , ,58 Muut saamiset , ,69 Siirtosaamiset , , , ,76 Rahat ja pankkisaamiset 500,00 500,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,27 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,37 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,38 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 0, ,76 Lyhytaikainen Lainat kunnalta 0, ,36 Ostovelat , ,90 Korottomat velat kunnalta , ,80 Muut velat , ,86 Siirtovelat , , , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,27 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 62,2 58,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,4 22,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 37 Lainasaamiset, euroa 0 0

279 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 279 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,35 Poistot ja arvonalentumiset , ,99 Rahoitustuotot ja kulut , ,34 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,37 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,45 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,92 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle ,76 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta , , , ,48 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos , ,18 Saamisten muutos kunnalta , ,10 Saamisten muutos muilta , ,33 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,12 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,92 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 500,00 Rahavarat ,00 500,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 126,0 103,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 124,5 103,2 Lainanhoitokate 9 670, ,9 Kassan riittävyys, pv 0 0

280 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 280 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Kuljetuspalvelut , ,55 Korjaamopalvelut , ,56 Yhteensä , ,11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 3 30 vuotta Tasapoisto 33,3 % 3,3 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,15 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,85 Poikkeama, euroa ,70 Poikkeama, % 15,5 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,01 Lisäykset tilikauden aikana ,24 0, ,24 Vähennykset tilikaudella ,34 0, ,34 Siirrot erien välillä , ,46 0,00 Tilikauden poisto ,75 0, ,75 Poistamaton hankintameno ,16 0, ,16 Kirjanpitoarvo ,16 0, ,16

281 Erillistilinpäätökset Tampereen Auto ja konekeskus 281 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,69 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,68 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,37 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,01 Oma pääoma yhteensä , ,38 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,57 Liittymismaksut ja muut velat , ,23 Yhteensä , ,80 Muut velat Muut velat , ,86 Henkilöstön lukumäärä Kuljetuspalvelut Korjaamopalvelut Yhteensä

282 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 282 Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto Tampereen katu ja vihertuotanto liikelaitos tuottaa liikenneväylien ja viheralueiden rakentamis ja kunnossapitopalveluja. Palvelujen tuottamisesta tehdään sopimuksia kaupungin tilaajaorganisaation, tuotantoyksiköiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuoden 2009 alusta Auto ja konekeskus, Tampereen katuja vihertuotanto liikelaitos sekä Suunnittelupalvelut yhdistyvät Tampereen Infratuotanto Liikelaitokseksi. Keskeisinä tavoitteina kolmen liiketoimintayksikön yhdistämisessä on rakentaa kokonaisuutta yhdistävät prosessit ja asiakkaita kilpailukykyisesti palveleva organisaatio. Yksiköiden yhdistäminen mahdollistaa myös uusien palvelukokonaisuuksien kehittämisen. Katu ja vihertuotannon strategia vuosille valmistui keväällä Strategiassa on määritelty katu ja vihertuotannon toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi. Asiakaslähtöinen toiminta on katu ja vihertuotannolle ensiarvoisen tärkeää ja se on asetettu strategiassa kriittiseksi menestystekijäksi. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely ja katu ja vihertuotannon sisäinen arviointi syksyllä Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella on saatu keskeiset kehittämisalueet vuoden 2009 tavoitteiksi. Osa asiakastyytyväisyyden parantamista on myös toimintajärjestelmän käyttöönottaminen katu ja vihertuotannossa. Toimintajärjestelmän tarkoituksena on osoittaa toiminnan laadukkuus asiakkaille sekä luoda mahdollisuudet projektien yhdenmukaistamiselle ja katu ja vihertuotannon toiminnan yhteensovittamiselle. Toimintajärjestelmällä on myös keskeinen rooli tukea toimintaprosessien kehittämistä ja strategian toteuttamista. Rala toimintatapojen arviointi hyväksyttiin rakentamisen osalta joulukuussa Vuoden 2009 aikana arviointi tehdään muiden toimintojen osalta. Vuoden 2008 aikana valmisteltiin vuoden 2009 alusta voimaan tullutta katu ja vihertuotannon organisaatiouudistusta. Organisaatiomuutos tukee toimintajärjestelmän käyttöönottoa ja tarjoaa paremman perustan projektimaiselle toimintatavalle. Tarjous ja jälkilaskennan keskittäminen ja yhdenmukaistaminen, talouden rakenteiden yksinkertaistaminen, resurssien parempi hyödynnettävyys ja tukipalveluiden selkeyttäminen ovat keskeisiä tavoitteita organisaatiouudistuksessa. Henkilöstön koulutusta on järjestetty strategiaan perustuvan koulutussuunnitelman mukaisesti. Henkilöstökoulutuksen keskeisin koulutus on vuosina järjestettävä ammattitutkintokoulutus. Henkilöstöllä on mahdollisuus kehittyä ja kouluttautua toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Katu ja vihertuotannon liikevaihto vuonna 2008 oli 57,1 milj. euroa eli 9,3 milj. euroa talousarviota suurempi. Liikeylijäämä, 2,3 milj. euroa, toteutui 2,3 milj. euroa talousarviota parempana. Liikevaihdon kasvu vuosisuunnitelmaan nähden johtuu siitä, että katu ja vihertuotanto sai ennakoitua enemmän suurien rakentamiskohteiden tilauksia, esimerkiksi Koilliskeskus, Tampereen Valtatie ja Enqvistinkatu, ja niiden toteuttaminen onnistui taloudellisesti hyvin. Liikevaihdon kasvusta aiheutuva toiminnan volyymin kasvu ja kustannusten nousu vaikuttivat siihen, että materiaalien ostot toteutuivat 36,2 prosenttia ja palvelujen ostot 32,2 prosenttia vuosisuunnitelmaa suurempina. Henkilöstökulut olivat talousarviota pienemmät, koska henkilöstömäärä väheni arvioitua enemmän. Katu ja vihertuotannon vuoden 2008 merkittävin investointi oli asfalttiasemalle hankittu kierrätysasfaltin käsittelylaitteisto. Laitteiston hankintaan oli varattu 0,9 milj. euroa, mutta perustamiskustannusten vuoksi laitteisto maksoi 0,1 milj. euroa suunniteltua enemmän. Lisäksi vuonna 2007 hankittu lumen ja maan vastaanoton automaattijärjestelmä saatiin valmiiksi vasta vuoden 2008 puolella. Viherkunnossapitoon hankittiin yksi kiinteistötraktori varastetun traktorin tilalle ja liikennemerkkitoimistoon tarratulostin. Investoinnit olivat yhteensä 1,0 milj. euroa.

283 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 283 Katu ja vihertuotanto Liikelaitoksen tunnusluvut TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Talous Käyttökate % 4,5 1,1 1,1 5,0 454,5 Liikeylijäämä / liikevaihto % 3,6 4,0 Liikevaihto euroa / hlö ,4 Korvaus peruspääomasta % 6,0 6,0 6,0 6,0 100,0 Toiminnan voimavarat Henkilöstömäärä ,8 kuukausipalkkaiset ,2 tuntipalkkaiset ,9 Tilat yht. m ,8 Tilakustannukset euroa ,5 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Strategiasta vuodelle 2008 aikataulutetut toimenpiteet suoritettu. Mittari: Toteutetut toimenpiteet. Toteuma: Katu ja vihertuotannon strategiassa on asetettu kaksitoista tavoitetta vuodelle Tavoitteista seitsemän on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja viiden tavoitteen osalta toteuttaminen jatkuu vuonna Tavoite 2/2: Asiakastyytyväisyys mitattu. Mittari: Toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Toteuma: Asiakastyytyväisyyskyselyn ja sisäisen arvioinnin sisältö on määritelty ja kysely on toteutettu syyskuussa Kyselyn tulokset ovat valmistuneet joulukuussa Kyselyn perusteella katu ja vihertuotanto on onnistunut työvirheiden ja reklamaatioiden käsittelyssä, vastaavien henkilöiden tavoitettavuudessa sekä teknisessä laadukkuudessa. Selkeimmät kehittämiskohteet ovat kyselyn mukaan toiminnan kustannustehokkuus sekä toimitusnopeus. Pormestarin arvio: Tavoitteet on saavutettu.

284 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 284 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että liikelaitoksen toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Katu ja vihertuotanto liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole katu ja vihertuotanto liikelaitoksen tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on kerrottu toimintakertomuksessa. Johtokunta ei ole hyväksynyt vielä valmisteluvaiheessa olevaa katu ja vihertuotanto liikelaitoksen riskienhallintasuunnitelmaa. Valmisteilla olevassa riskienhallintasuunnitelmassa on tunnistettu merkittävimmät toimintaa vaarantavat riskit. Riskien hallinta ja niiden seuranta on vastuutettu ennen riskienhallintasuunnitelman hyväksymistä toimintasäännön sekä sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis ja hallintotapaohjeen kautta. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai muuta menetystä katu ja vihertuotanto liikelaitoksen toiminnalle. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Katu ja vihertuotanto liikelaitoksen sopimushallinta on vastuutettu yksiköille, jotka sopimuksia toteuttavat. Liikelaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Katu ja vihertuotanto liikelaitos on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu liikelaitoksen jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet, jotka ovat johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva katu ja vihertuotanto liikelaitoksen toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Kokonaisarviona katu ja vihertuotanto liikelaitoksen johto lausuu, että liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen johtokunta esittää, että Tampereen katu ja vihertuotanto liikelaitoksen tilikauden ylijäämä siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikauden ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä.

285 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 285 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,84 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys ( ) , ,72 Liiketoiminnan muut tuotot , ,24 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,67 Palvelujen ostot , ,08 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,45 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , ,10 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,05 Liiketoiminnan muut kulut , ,58 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,82 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 3 869,39 650,70 Muille maksetut korkokulut 0,00 54,91 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 72,57 228,27 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,34 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,34 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,34 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 30,5 31,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 30,5 31,5 Voitto, % 3,5 3,0

286 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 286 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,60 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 990, ,89 Koneet ja kalusto , , , ,48 Sijoitukset Muut saamiset , ,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,97 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,31 Saamiset kunnalta , ,27 Muut saamiset , , , ,03 Rahat ja pankkisaamiset 100,00 100,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,08 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,34 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,34 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 0, ,60 Lyhytaikainen Ostovelat , ,91 Korottomat velat kunnalta , ,13 Muut velat , ,74 Siirtovelat , , , ,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,08 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 62,8 51,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 8,5 11,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0

287 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 287 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,82 Poistot ja arvonalentumiset , ,05 Rahoitustuotot ja kulut , , , ,39 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0, , , ,03 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,42 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos , ,62 Saamisten muutos kunnalta , ,46 Saamisten muutos muilta , ,11 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,10 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,42 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 100,00 Rahavarat ,00 100,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 265,3 827,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 265,3 827,3 Lainanhoitokate 0,0 0,0 Kassan riittävyys, pv 0 0

288 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 288 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto 10,0 % Koneet ja kalusto 3 10 vuotta Tasapoisto 33,3 % 10,0 % Soranottoalueet Käytön mukainen Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,57 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,75 Poikkeama, euroa ,18 Poikkeama, % 9,1 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,60 Lisäykset tilikauden aikana 4 120, ,09 Tilikauden poisto , ,77 Poistamaton hankintameno , ,92 Kirjanpitoarvo , ,92 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,48 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,66 Tilikauden poisto 5 164, , ,05 Poistamaton hankintameno , , ,09 Kirjanpitoarvo , , ,09 Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno Hankintameno Kirjanpitoarvo Muut saamiset Saamiset muilta , , ,00 Sijoitukset yhteensä , , ,00

289 Erillistilinpäätökset Tampereen kaupungin katu ja vihertuotanto 289 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,00 0,00 Siirto edelliseltä tilikaudelta ,34 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,34 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,34 Oma pääoma yhteensä , ,34 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Maisemointivaraus , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,13 Muut velat Muut velat , ,74 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkkajaksotukset , ,15 Lomapalkkajaksotukset , ,21 Muut menojäämät 360,00 0,00 Yhteensä , ,36 Vakuudet ja vastuusitoumukset Vakuus Kangasalan kunnalle maa ainesten ottoalueen maisemointiin Takuuajan vakuus Tiehallinnon Hämeen Tiepiirille tehdystä urakasta , , , ,05 Yhteensä , ,05 Henkilöstön lukumäärä Katu ja vihertuotanto

290 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 290 Tampereen Ateria Tampereen Ateria on Tampereen kaupungin sisäinen liikelaitos, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisia ja laadukkaita ateria ja muita palveluja asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti. Tampereen Ateria liikelaitoksen ydinpalveluita ovat lasten ja nuorten ateriat, hoitoalan ja vanhusten ateriat sekä henkilöstöateriat. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tampereen Ateria liikelaitoksen johtokunta kokoontui vuoden 2008 aikana kahdeksan kertaa. Johtokunta suositteli Tampereen Aterian toiminnan jatkamista vuoden 2009 alusta uuden kuntalain mukaisena liikelaitoksena, koska se mahdollistaa ateriapalvelun kokonaisvaltaisen strategisen kehittämisen omistajaa ja asiakkaita parhaiten hyödyttävällä tavalla. Tampereen Aterian asiakastyytyväisyys on parantunut vuosittain. Vuoden 2008 kyselyssä ateriapalveluihin tyytyväisten asiakkaiden osuus oli 73 prosenttia. Eniten parantuivat päiväkotilasten arviot, yläasteikäiset koululaiset suhtautuivat kouluruokailuun aikaisempaa kriittisemmin. Vuoden 2008 kumppanikyselyssä tilaaja asiakkaat kokivat yhteistyön parantuneen Tampereen Aterian kanssa. Asiakaspalautteita saatiin kappaletta. Niiden sävy oli aikaisempaa myönteisempi; myönteisten palautteiden osuus oli 67 prosenttia, kun edellisenä vuonna se oli 59 prosenttia. Eniten palautetta saatiin ruoan makuun liittyvistä asioista. Kotipalveluaterioiden valmistus keskitettiin Koukkuniemen uuteen ravintokeskukseen Koukun Helmeen ja otettiin käyttöön uusi, yhdessä kotihoidon kanssa kehitetty palvelukonsepti, jonka mukaan Tampereen Ateria vastaa ateriapalvelusta vanhuksille kotiin asti. Uusi palvelutapa antaa asiakkaalle aikaisempaa enemmän valinnanmahdollisuutta sekä mahdollisuuden päättää itse omat ruokailuaikansa. Yhdessä Päivähoidon kanssa pilotoitiin 19 päiväkodissa ateria ja puhdistuspalvelujen liittämistä yhteen niin sanotuksi monipalvelutyöksi. Pilottikohteissa ateria ja puhdistuspalveluihin käytetyt työtunnit vähenivät 10 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Tavoitteena on siirtyä monipalvelutyöhön kaikissa päiväkodeissa vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhdessä Laitoshoidon ja Erikoissairaanhoidon kanssa käynnistettiin ravitsemushoidon kehittämiseksi projekti, jonka tuotoksena saadaan asukas ja potilasruokailuopas käytännön ravitsemushoidon tueksi osastoille ja ravintokeskuksiin. Tampereen Aterian vakituinen henkilöstö vähentyi vuoden aikana 11 työntekijällä. Tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön. Henkilöstön osallistamiseksi toiminnan kehittämiseen otettiin käyttöön kehitysideakonsepti Ideamylly. Vuonna 2008 panostettiin henkilöstön osaamisen kehittämiseen ammatillisella oppisopimuskoulutuksella ja edistämällä suunnitelmallisesti tehtäväkiertoa ja työvoiman sisäistä liikkuvuutta. Osaamisen arviointiin liittyvää työkalua kehitettiin yhdessä Tampereen ammattiopiston kanssa. Kehityskeskustelut toteutuivat 98 prosenttisesti. Tavoitteena on ottaa osaamiskeskustelu osaksi kehityskeskustelua koko henkilöstöllä vuonna Vuoden 2008 henkilöstökyselyn mukaan työtyytyväisyys on hyvä. Eniten kehittyi henkilöstön arvio organisaation toiminnasta kokonaisuutena. Sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi. Toimintavuonna tehtiin kaikissa Tampereen Aterian keittiöissä vaarojen arviointi. Vaaroja aiheutui eniten rikkinäisistä koneista ja laitteista, työpaikan epäjärjestyksestä sekä suojaimien käytön laiminlyönnistä tai niiden puutteesta. Vaaratekijöiden poistamiseksi sovitut korjaavat toimenpiteet on vastuutettu. Vuonna 2008 työtapaturmia sattui 48 kappaletta, kun edellisvuonna toteuma oli 42 kappaletta. Johtokunta hyväksyi Tampereen Aterian ympäristöohjelman vuosiksi Ympäristöohjelman mukaisesti toiminnan keskeisenä tavoitteena on veden ja energian käytön vähentäminen, logistiikan tehostaminen, astianpesuaineiden hallittu ja turvallinen käyttö, ympäristöystävällisten tuotteiden käytön lisääminen, biojätteen määrän vähentäminen, jätteen oikea lajittelu sekä ympäristöyhteistyön kehittäminen asiakkaan kanssa. Vuonna 2008 aloitettiin palvelutuotannon ja logistiikan kehittämisselvitys, jonka tuloksia hyödynnetään Tampereen Aterian strategian ja liiketoimintasuunnitelman päivittämisessä vuonna Ateriatuotannon keskittämisvaihtoehdot kartoitetaan, koska nykyinen lähipalveluperiaatteella toimivan palveluverkon mukainen ateriatuotanto ei tue Tampereen Aterialle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimitusketjun hallinnan parantamiseksi hankitun ruokatuotannon ohjausjärjestelmä Aromin käyttöönotto sujui hyvin. Kaikki keittiöt käyttävät järjestelmän avulla asiakasryhmittäin laadittuja ruokalistoja ja reseptiikkaa. Reseptiikan kehittämistä jatketaan edelleen erityisesti rakennemuutettujen ruokavalioiden osalta. Panostukset reseptiikan kehittämiseen ovat

291 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 291 parantaneet ruoan tasalaatuisuutta ja asiakkaiden arvioita ruoan mausta. Keittiöt tekevät 92 prosenttia ostotilauksista järjestelmän avulla. Vanhainkodin ja sairaaloiden osastot ja monet tilaustarjoiluasiakkaat tekevät kaikki ateria ja muut tilaukset päivittäin Aromilla. Kolmen päiväkodin kanssa käynnistettiin pilotti sähköisessä tilaamisessa. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Vuonna 2008 Tampereen Ateria tarjosi 9,6 milj. ateriaa. Liikevaihto toteutui 0,8 milj. euroa, eli 2 prosenttia, vuosisuunnitelmaa suurempana. Päivähoidon ateriapalvelujen myynti oli arvioitua suurempaa päiväkotilasten suuremman määrän ansioista, mutta hoitoalan ateriapalveluiden myynti oli merkittävästi arvioitua pienempää. Tampereen Aterian myyntihinnat olivat tavoitteen mukaisesti suurten kaupunkien keskitasolla. Henkilöstökulut pysyivät hyvin hallinnassa suunnitelmallisen toiminnan ansioista ja toteutuivat 0,8 milj. euroa, eli 5 prosenttia, arvioitua pienempinä. Jo edellisvuonna alkanut raju elintarvikkeiden hintojen kohoaminen jatkui vuonna Koska asiakaslaatu haluttiin säilyttää, elintarvikkeiden hintojen kohoamisesta aiheutuvaa haastetta ei kyetty saamaan hallintaan pelkästään tuotannonohjauksen keinoin ja elintarvikekulut toteutuivat 0,9 milj. euroa, eli 11 prosenttia, vuosisuunnitelmaa suurempina. Elintarvikkeiden hintojen nousun arvioidaan edelleen jatkuvan jonkin verran aikaisempaa maltillisemmin. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,3 milj. euroa, joka on 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tampereen Aterian tunnusluvut TP 2006*) TP 2007*) TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Asiakas Tarjotut ateriat, kpl ,5 Asiakastyytyväisyys kouluruokailu, % ruokailemaan on kiva tulla ,8 päiväkotiruokailu, % ruokahetki on kiva hetki ,0 hoitoalan ja vanhusten ateriat, % kokonaistyytyväisyys ,8 henkilöstöruokailu, % kokonaistyytyväisyys ,7 Tehokkuus/taloudellisuus Tulos poistojen jälkeen, % liikevaihdosta 3,4 % 5,6 % 6,0 % 6,0 % 4,6 % 76,6 Liikevaihto, / henkilö ,0 Korvaus peruspääomasta, % liikevaihdosta 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 93,6 Prosessit ja kehittyminen Palveluverkko yhteensä ,0 tuotantokeittiöt, kpl ,0 palvelukeittiöt, kpl ,0 Tilojen määrä, m ,0 Tilakustannukset ,9 Työtapaturmasta johtuvat poissaolot, pv/hlö 0,4 0,78 0,1 0,1 1, ,0 Henkilöstö Henkilöstömäärä, hlöä ,2 *) Tampereen Ateria aloitti liikelaitoksena vuoden 2007 alusta

292 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 292 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet Ennakkomaksut aineellisista hyöd INVESTOINNIT YHTEENSÄ Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Asiakastyytyväisyys parantunut edellisestä vuodesta. Mittari: Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Toteuma: Asiakkaiden tyytyväisyys ateriapalveluihin on parantunut edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 tyytyväisten asiakkaiden osuus oli 73 prosenttia, vuonna prosenttia, ja palveluihin tyytymättömien osuus oli 7 prosenttia, vuonna prosenttia. Taloustutkimus Oy:n tekemässä tutkimuksessa oli vastaajaa, vuonna vastaajaa. Tavoite 2/2: Hinnat ovat kilpailukykyisiä verrattuna vertailukaupunkeihin. Mittari: Hintataso. Toteuma: Vanhusten ja sairaaloiden ateriapalveluissa hinnat ovat alle suurten kaupunkien keskitason. Lasten ja nuorten ateriapalveluissa hinnat ovat kokonaisuutena tarkastellen tavoitteen mukaisesti vertailukaupunkien keskitasolla; lukioaterioissa hintataso on edullisin, kouluaterioissa keskitasolla ja päiväkotiaterioissa yli keskitason. Vertailussa on mukana seitsemän suurta kaupunkia. Henkilöstöaterioiden hintavertailua ei toistaiseksi ole tehty, mutta ne otetaan jatkossa seurantaan. Pormestarin arvio: Tavoitteet on saavutettu. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Ateria liikelaitoksessa on käytössä johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan suunnitelma. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia ei ole tiedossa. Johtokunta hyväksyi Tampereen Ateria liikelaitoksen riskienhallintasuunnitelman. Tilikauden aikana ei ole toteutunut merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa liikelaitoksen toiminnalle. Tilikauden aikana Tampereen Ateria liikelaitoksessa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tampereen Ateria liikelaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Itsearvioinnin perusteella Tampereen Ateria liikelaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Keskeiset kehittämistä vaativat asiat ovat riskienhallinnan kytkeminen tiiviimmin Tampereen Aterian johtamismenetelmiin, omaisuuden hallintaan ja sopimuksiin liittyvien rekisterien ajantasaisuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä viestinnän ja tiedonhallinnan suunnitelmien tekeminen.

293 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 293 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Ateria liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,93 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,18 Valmistus omaan käyttöön , ,41 Liiketoiminnan muut tuotot , ,87 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,49 Palvelujen ostot , ,30 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,68 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , ,93 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,31 Liiketoiminnan muut kulut , ,34 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,08 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 1 649,58 197,68 Muille maksetut korkokulut 0,00 52,96 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 943, ,70 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,10 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,10 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 26,7 38,0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 26,7 38,0 Voitto, % 3,9 4,7

294 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 294 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,37 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut , ,37 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,23 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,93 Saamiset kunnalta , ,16 Muut saamiset , ,59 Siirtosaamiset 0, , , ,68 Rahat ja pankkisaamiset 2 430, ,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,10 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,10 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,73 Korottomat velat kunnalta , ,88 Muut velat , ,46 Siirtovelat , , , ,28 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 63,4 61,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,0 10,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0

295 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 295 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , ,31 Rahoitustuotot ja kulut , , , ,41 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,57 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,84 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,40 Saamisten muutos muilta , ,19 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,28 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,09 Rahavarojen muutos 0,00 187,75 Rahavarojen muutos 0,00 187,75 Rahavarat , ,00 Rahavarat , ,25 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 146,7 349,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 146,7 349,5 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

296 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 296 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tampereen Aterian tilikaudet ovat vertailukelpoisia vuodesta 2007 lähtien, jolloin toiminta liikelaitostettiin. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Lasten ja nuorten ateriat , ,96 Hoitoalan ja vanhusten ateriat , ,75 Henkilöstöateriat , ,67 Hallinto ja tukipalvelut , ,80 Yhteensä , ,18 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Koneet ja kalusto 3 30 vuotta Tasapoisto 33,3 % 3,3 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, euroa Poikkeama, % 3,8 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,37 Lisäykset tilikauden aikana , ,52 Tilikauden poisto , ,31 Poistamaton hankintameno , ,58 Kirjanpitoarvo , ,58

297 Erillistilinpäätökset Tampereen Ateria 297 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,33 Lisäykset tilikauden aikana ,03 0, ,03 Tilikauden poisto ,31 0, ,31 Poistamaton hankintameno , , ,05 Kirjanpitoarvo , , ,05 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,00 0,00 Siirto edelliseltä tilikaudelta ,10 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,10 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,10 Oma pääoma yhteensä , ,10 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,42 Liittymismaksut ja muut velat 0,00 218,46 Siirtovelat Yhteensä , ,88 Henkilöstön lukumäärä Koko henkilöstö

298 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 298 Tampereen Logistiikka Tampereen Logistiikka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja kustannustehokkaita hankinta, materiaalihuolto, kuljetustenohjausja rakennuskonevuokrauspalveluja. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tampereen Logistiikka on vuodesta 2007 lähtien toiminut liikelaitoksena, jonka päätöksenteosta vastaavat ja tilivelvollisia ovat johtokunta ja toimitusjohtaja. Vuoden 2008 aikana on valmisteltu laatujärjestelmää, joka valmistuu vuonna Tampereen Logistiikan toimintavuotta leimasivat tunnustelut seudullisen toiminnan mahdollisuuksista ja vaihtoehtoisista toimintamuodoista, kuljetustenohjauskeskuksen perustamisen valmistelu, kaupungin sisäisten kuljetusten uudelleen reititys, suunnitelmat varastojen yhdistämiseksi samoihin tiloihin ja hyllytyspalvelun tarjoaminen sekä uusien toimitilojen hakeminen koko toiminnalle. Vammaispalvelu ja sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen välittämistä ja yhdistelyä on hoitanut Itella Oy. Sopimus päättyy ja aloittaa toimintansa Tampereen Logistiikan omana tuotantona hoitama kuljetustenohjauskeskus, jonka palvelujen käyttämisestä tehdään sopimus isäntäkuntamallin pohjalta vuoden 2009 alussa palvelusta kiinnostuneiden Pirkanmaan kuntien kanssa. Myöhemmin yhteistyön on tarkoitus laajentua muihin Tampereen Logistiikan tarjoamiin palveluihin. Tavoitteena on vuoden 2010 alusta aloittava seudullinen yhtiö, jonka toimialaan kuuluisivat kaikki Tampereen Logistiikan nykyisin tarjoamat palvelut. Vuoden 2008 aikana myytiin kilpailuttamispalvelua muutamalle Pirkanmaan kunnalle. Varastojen yhdistämistä samoihin tiloihin ja terminaalitoiminnan sekä hyllytyspalvelun aloittamista on suunniteltu puolen vuoden ajan tavoitteena viiden henkilötyövuoden tuottavuuden kasvu. Samalla on haettu vision 2012 mukaista omaa taloa koko toiminnalle. Tammikuun lopussa tehtiin vuokrasopimus Kalevassa sijaitsevista tiloista, joihin kaikki toiminnot konevuokraamoa lukuun ottamatta muuttavat keväällä Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 57 kasvaen yhdeksällä hengellä edellisestä vuodesta. Kasvu johtui pääasiassa avoinna olleiden vakanssien täyttymisestä vuoden alkupuolella. Henkilöstön määrää kasvatti myös kuljetustenohjauskeskuksen suunnittelu ja materiaalihuollon kehittäminen. Vuonna 2009 henkilöstömäärä kasvaa noin kymmenellä hengellä kuljetustenohjauskeskuksen aloittaessa toimintansa huhtikuun alussa. Myös hyllytyspalvelun käyntiin lähtö lisää henkilöstön tarvetta. Toisaalta varastojen yhdistyminen samoihin tiloihin vähentää varastohenkilökunnan tarvetta, jota siirtymävaiheessa on osittain hoidettu määräaikaisen työvoiman turvin. Palkkojen kokonaissumma kasvoi edellisvuoden 1,3 milj. eurosta 1,6 milj. euroon. Omassa työilmapiiritutkimuksessa Tampereen Logistiikka sai työpaikkana kouluarvosanan 7,5. Asiakastyytyväisyys pysyi vähintään samana tai parani toiminnan kaikilla osa alueilla. Kokonaisuuden keskiarvo kouluarvosanoilla oli 8,1, kun se vuonna 2007 oli 7,7. Johtokunta hyväksyi riskienhallintasuunnitelman Tällä hetkellä merkittävimpänä toiminnan kehittymiseen vaikuttavana epävarmuustekijänä pidetään seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön käyntiin lähtöä. Kuljetustenohjauskeskuksen toimintaan liittyy aloitusvaiheessa niin taloudellinen kuin tuotannollinenkin riski. Kilpailukyvyn ylläpitäminen yksityiseen sektoriin nähden edellyttää tuottavuuden parantamista ja asiakkuuden hallintaan panostamista.

299 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 299 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Vuoden 2008 liikevaihto toteutui 11,1 milj. eurona, josta varastojen liikevaihto oli 6,6 milj. euroa. Muita tuottoja kertyi 1,2 milj. euroa, josta konevuokraamolta 1,1 milj. euroa. Liikevaihto ylitti vuosisuunnitelman tavoitteen 2,2 prosentilla ja edellisen vuoden tilinpäätöksen 13,1 prosentilla. Kasvu selittyy edellisvuotta suuremmalla varastomyynnillä ja laajentuneella henkilöliikennetoiminnolla. Toimintatuotot kokonaisuudessaan ylittivät vuosisuunnitelman 8 prosentilla. Toimintakulut alittivat vuosisuunnitelman tavoitteen 1,4 prosenttia henkilöstökulujen jäätyä budjetoitua pienemmiksi. Kulut kasvoivat edellisvuoteen nähden 10,7 prosenttia hintatason noususta ja varastojen kasvusta, laajentuneesta henkilöliikennetoiminnosta ja henkilökunnan kasvusta johtuen. Liikeylijäämä toteutui 0,5 milj. eurona, kun vuosisuunnitelman tavoite oli 0,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,5 milj. euroa. Tampereen Logistiikan tunnusluvut TP 2006*) TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Hankinnan toimeksiannot, kpl ,3 Varastotapahtuminen lukumäärä ,8 Tehokkuus / taloudellisuus Hankinnan kustannus/ulkoiset hankinnat(%) 0,22 0,21 0,25 0,22 0,20 90,9 Varaston kierto 6,9 6,9 6,8 7,0 7,6 108,6 Toiminnan laajuustiedot Liikevaihto (1000 ) ,2 Henkilöstö Vakanssit vakinaiset ,9 Vakanssit tilapäiset ,7 *) Tampereen Logistiikka aloitti liikelaitoksena vuoden 2007 alusta Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/2: Asiakastyytyväisyys parantunut edellisestä vuodesta. Mittari: Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Toteuma: Asiakastyytyväisyys pysyi vähintään samana tai parani toiminnan kaikilla osa alueilla. Kokonaisuuden keskiarvo kouluarvosanoilla oli 8,1, kun vuonna 2007 arvosana oli 7,7. Tavoite 2/2: Potentiaaliset yhteishankintakohteet kartoitettu ja suunnitelma kilpailuttamiseksi olemassa, hankintavolyymi tietojärjestelmän kautta kasvanut 30 prosenttia. Mittari: Kilpailuttamissuunnitelma ja hankintavolyymi tietojärjestelmän kautta. Toteuma: Yhteishankintojen kartoitus on tehty ja kilpailutussuunnitelma on olemassa. Itsepalveluostamisen osuus joulukuussa 2008 keskusvaraston ostoista oli 40 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli 31,6 prosenttia, ja hoitotarvikkeiden osalta 35 prosenttia, vuonna prosenttia. Pormestarin arvio: Tavoitteet on saavutettu.

300 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 300 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen Logistiikan johtokunta hyväksyi sisäisen valvonnan suunnitelman Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole Tampereen Logistiikan tiedossa. Tilikauden aikana Tampereen Logistiikassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvasteeseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tampereen Logistiikan sopimushallinta on vastuutettu. Laitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia liikelaitoksen toiminnalle. Tampereen Logistiikka on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu liikelaitoksen jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet, jotka ovat johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva Tampereen Logistiikan toiminnan tasosta sekä löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Kokonaisarviona Tampereen Logistiikan johto lausuu, että Tampereen Logistiikan sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla, eikä merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tilikauden ylijäämä ,09 euroa siirretään Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja että varauksia ylijäämästä ei tehdä.

301 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 301 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,96 Liiketoiminnan muut tuotot , ,23 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,60 Palvelujen ostot , ,61 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,24 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut , ,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,55 Liiketoiminnan muut kulut , ,98 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,29 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 25,02 35,25 Muille maksetut korkokulut 0,00 5,98 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 64,14 176,59 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,97 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,97 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,97 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 24,9 29,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 24,9 29,3 Voitto, % 4,1 4,3

302 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 302 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,30 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,99 Saamiset kunnalta , ,97 Muut saamiset , ,77 Siirtosaamiset 0, , , ,03 Rahat ja pankkisaamiset 16,80 16,80 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,14 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,97 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,97 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,48 Korottomat velat kunnalta , ,44 Muut velat , ,20 Siirtovelat , , , ,17 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,14 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 71,0 70,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 7,5 6,9 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0

303 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 303 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,29 Poistot ja arvonalentumiset , ,55 Rahoitustuotot ja kulut , ,32 Tulorahoituksen korjauserät 0, , , ,52 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,52 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos , ,16 Saamisten muutos kunnalta , ,68 Saamisten muutos muilta , ,13 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,21 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,52 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,80 16,80 Rahavarat ,80 16,80 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 1 149,5 814,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 1 149,5 814,4 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

304 Erillistilinpäätökset Tampereen Logistiikka 304 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Vaihto omaisuus on merkitty taseeseen käyttäen painotettua keskihintaa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Hankintapalvelut , ,70 Henkilöliikenne , ,36 Kuljetukset , ,20 Konevuokraamo , ,00 Keskusvarasto , ,56 Hoitotarvikevarasto , ,80 Rakennustarvikevarasto , ,34 Ostamispalvelut ,15 0,00 Yhteensä , ,96 Liiketoiminnan muut tuotot Konevuokraamon vuokratuotot , ,11 Muut liiketoiminnan muut tuotot , ,12 Yhteensä , ,23 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Koneet ja kalusto 5 vuotta Tasapoisto Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,06 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,00 Poikkeama, euroa ,94 Poikkeama, % 23,9 Selvitys poikkeaman syistä Tarkastelujaksoon ajoittuu kuljetustenohjauskeskuksen järjestelmähankinta, joka viimeisimmän tiedon mukaan tulee jäämään alle puoleen budjetoidusta eurosta. Poistosuunnitelman tarkistaminen Poikkeaman syyhyn viitaten tarvetta poistosuunnitelman tarkistamiseen ei ole.

305 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 305 Taseen vastaavien liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno ,01 Lisäykset tilikauden aikana ,00 Tilikauden poisto ,75 Poistamaton hankintameno ,26 Kirjanpitoarvo ,26 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,00 0,00 Siirto edelliseltä tilikaudelta ,97 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,97 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,97 Oma pääoma yhteensä , ,97 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,44 Muut velat Muut velat , ,20 Henkilöstön lukumäärä Koko henkilöstö 57 48

306 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 306 Tampereen tilakeskus Tampereen tilakeskus on palveluorganisaatio, jonka tila ja kiinteistöpalveluilla luodaan edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskuksen toiminnan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen kestävä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja kiinteistönpito. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä tavalla. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tampereen kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottaja malli on vaikuttanut kuluvalla tilikaudella tilakeskuksen toimintaan. Päätöksentekoprosesseja ja sopimusmenettelyjä on muutettu siten, että ne vastaavat uutta valta ja vastuusuhdetta. Johtokunta hyväksyi strategian vuosiksi ja sen mukaisesti toimintaa suunnataan entistä tarkemmin ydintehtäväalueisiin. Pitkällä aikavälillä tämä merkitsee toiminnan määrällistä supistamista. Toisaalta laadulliset tavoitteet tulevat korostumaan. Strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti: keskeiset vuodeksi 2008 asetetut tavoitteet saavutettiin. Tilakeskuksen palveluksessa oli vuoden lopussa noin 520 henkilöä. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilöstömäärä oli noin 490. Vuoden 2008 toimintaan heijastui voimakkaasti rakennusalan suhdannetilanne. Vuoden alkupuolella korkeasuhdanteessa oli vaikea löytää toteuttajia ja tarjoushinnat olivat korkeita. Syksyn taloustilanne heijastui etenkin sellaisiin hankkeisiin, joissa edellytettiin kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Muun muassa Pyynikin uimahallikorttelin kehittämissopimus raukesi. Tilakeskuksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Toimitilojen käyttöaste oli korkea. Koko kaupunkia koskevaa tilankäytön tehostamistavoitetta ei saavutettu. Vuoden 2009 toimintanäkymät ovat kohtuulliset. Suhdannetilanteen takia panoshinnat joustavat ja hankkeiden talouden hallinta on helpompaa. Haasteet tulevaisuudessa ovat tilojen toimintakelpoisuuden ylläpidossa ja elinkaaren hallinnassa. Investointien määrä on jo vuonna 2009 laskeva ja toiminnassa varaudutaan taantumatilanteen johdosta supistuksiin tulevina vuosina. Vuoden 2009 alusta tilakeskus toimii uuden kuntalain mukaisena liikelaitoksena ja sen virallinen nimi on Tampereen Tilakeskus Liikelaitos.

307 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 307 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Tilakeskuksen toimintatuotot tilikaudella 2008 olivat 117,4 milj. euroa, josta liikevaihto oli 115,8 milj. euroa ja muut tuotot ja avustukset 1,6 milj. euroa. Tilakeskuksen tuloslaskelma osoittaa tilikauden ylijäämäksi ennen varauksia 23,0 milj. euroa, mikä on 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempi. Muut tuotot sisältävät Pyynikin sairaalan ja Kiramonkatu 3:n myynnin ja siitä saadun myyntivoiton, 1,3 milj. euroa. Palveluiden ostot toteutuivat vuosisuunnitelmaa suurempina, koska vastaavasti toteutunut valmistus omaan käyttöön oli 1,2 milj. euroa suunnitelmaa suurempi. Suotuisa talvi vaikutti myös kustannuksiin, mutta toisaalta energian hinta nousi huomattavasti. Tilakeskuksen tase on vuoden lopussa 475,7 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 459,0 milj. euroa. Tilakeskukselle siirtyi Tampereen Sähkölaitokselta sen yhtiöittämisen myötä rakennuksia, joiden kirjanpitoarvo oli 14,9 milj. euroa. Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymältä siirtyi tilakeskukselle rakennuksia, joiden kirjanpitoarvo oli 2,7 milj. euroa. Poistoihin vaikutti myös epätavallisen suuri tulipalo, talviuimareiden saunan palo Kaupissa, josta tehtiin 0,1 milj. euron kertapoisto. Oma pääoma on 463,3 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä on 81,1 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä on 23,2 milj. euroa. Talonrakennusinvestointien vuosisuunnitelma 48,6 milj. euroa ylittyi 1,2 milj. eurolla. Investointien avustusten ja realisointien tulotavoite oli 1,0 milj. euroa. Vuonna 2008 investointien valtionosuuksia ja avustuksia jaksotettiin kirjanpidossa yhteensä 1,9 milj. euroa. Kiinteistöjen realisoinneista saatiin yhteensä 1,3 milj. euron myyntitulo. Valtuuston hyväksymään investointibudjettiin nähden alitusta oli 2,0 milj. euroa. Määrärahojen kustannusten alituksista tehtiin uudelleenbudjetointiesitys. Tampereen tilakeskuksen tunnusluvut TP 2006 TP 2007 TA 2008 VS 2008 TP 2008 Tot % Suoritteet Kunnossapidettävät rakennukset ,0 bruttopinta ala, m ,4 tilavuus, m ,5 Siivottava pinta ala, m ,2 Tehokkuus / taloudellisuus Käyttökate % 58,4 59,9 57,4 57,6 58,8 102,1 Sijoitetun pääoman tuotto % 9,8 10,0 9,4 9,6 9,8 102,1 Korvaus peruspääomasta, % 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 100,0 Tilojen määrä, m ,0 Tilakustannukset, e ,8 Tilojen käyttöaste, % 99,8 99,8 99,8 99,8 99,8 100,0 Toiminnan laajuustiedot Investointien määrä, milj. euroa ,9 Henkilöstö Vakinaiset vakanssit ,8

308 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 308 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Muut muutokset TP 2007 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot AINEELLISET HYÖDYKKEET Liittymismaksut (ei palautettavat) Rakennukset ja rakennelmat Asuinrakennukset Hallinto ja laitosrakennukset Tehdas ja tuotantorakennukset Vapaa ajan rakennukset Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rak Koneet ja kalusto Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Muut laitteet ja kalusteet Keskeneräiset hankinnat Muut pitkävaikutteiset menot Muut rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot * Vuoden 2008 tilinpäätöksen hallinto ja laitosrakennukset sisältävät myös vesivoimalaitosrakennukset. Vuositavoitteiden toteuma Tavoite 1/3: Tilankäyttö tehostunut. Mittari: Tehostamisen tilanne. Toteuma: 10 prosentin tehostamistavoite vuosina ei toteudu. Palveluverkon muutokset eivät toteudu yleisen vastustuksen vuoksi. Esiopetuksen tilaratkaisut on pääosin voitu toteuttaa tehostamalla erityisesti koulujen tilankäyttöä. Samoin ammattikoulutuksen lisääntynyt opetus on voitu toteuttaa tiloja lisäämättä. Päivähoidossa on lasten määrän kasvu lisännyt tilatarvetta. Myös toimistotilojen määrä on lisääntynyt. Tavoite 2/3: Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa toteutetaan. Mittari: Toteutustilanne. Toteuma: Keskeiset hankkeet, Onkiniemen, Pohjolankadun, Pellervon koulun, Pispan ja Takahuhdin palvelukeskuksen, Pirkkahallin kiinteistöjen sekä Nekalan alue, ovat ideointi ja kaavoitusvaiheessa. Realisoitu on muun muassa Mariankadun sairaala sekä eräitä yksittäisiä pienkiinteistöjä. Pyynikin uimahallin ppp sopimus raukesi. Tavoite 3/3: Asiakastyytyväisyys parantunut edellisestä vuodesta. Mittari: Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset. Toteuma: Vuoden 2008 asiakastyytyväisyysmittaus tehdään vuoden 2009 alussa. Vuonna 2007 asiakastyytyväisyys parani 1,3 prosenttia. Pormestarin arvio: Tilankäytön tehostamistavoitetta ei ole saavutettu. Tilaomaisuuden kehittämisohjelman toteuttamista koskeva tavoite on saavutettu. Asiakastyytyväisyystavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida.

309 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 309 Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Tilakeskuksen talonrakennusinvestointien vuosisuunnitelman mukainen kokonaismääräraha oli yhteensä 48,6 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin 49,8 milj. euroa, eli kokonaismääräraha ylitettiin noin 1,2 milj. eurolla. Investointien avustusten ja realisointien tulotavoite oli 1,0 milj. euroa. Vuonna 2008 investointien valtionosuuksia ja avustuksia jaksotettiin kirjanpidossa Nekalan kouluun, Mältinrannan taidekeskukseen, museoiden kokoelmakeskukseen ja pienissä investoinneissa Härmälän leirintäalueeseen yhteensä 1,9 milj. euroa. Pyynikin sairaalarakennuksen ja Kiramonkadun kiinteistön realisoinneista saatiin yhteensä 1,3 milj. euron myyntitulo. Yhteensä valtion osuuksia, avustuksia ja realisointitulojen myyntituloja kirjattiin kirjan pidossa 3,2 milj. euroa. Investointien tulot ylittyivät 2,2 milj. euroa. Valtuuston hyväksymään investointibudjettiin nähden alitusta oli 2,0 milj. euroa. Tilakeskuksen talonrakennusinvestointien vuotuinen kokonaismäärä raha on valtuustoon nähden sitova. Hankekohtaiset kokonaiskustannusarviot ovat sitovia siten, että tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 prosentin ylityksen ja peruskorjaus ja perusparannushankkeissa 15 prosentin ylityksen. Sitovuusrajoissa tapahtuneet ylitykset raportoidaan kuitenkin hankkeiden loppuraporteissa ja kaupungin tilinpäätöksessä. Talonrakentaminen käsitti perusparannuksia ja muutostöitä sekä uudisrakentamista. Suurimmat hankkeet olivat Hatanpään koulun tilatarpeet ja Hatanpään lukio, Nekalan koulun perusparannus, Tampereen kauppaoppilaitos, Koukkuniemen ravinto ja huoltokeskus, Hatanpään kantasairaalan perusparannus sekä liikelaitosten ja sijoituskiinteistöjen investoinnit. Investointien määrärahat ylittyivät alla mainituissa kohteissa esitellyistä syistä. Päiväkotien pienet hankkeet euroa Päiväkotien pienet investoinnit toteutettiin Kalevanharjun päiväkodin pihatöitä lukuun ottamatta laaditun vuosiohjelman mukaisesti. Uuden Kalevanharjun päiväkodin urakkaan ei kuulunut pihatöitä, joten ne sovittiin toteutettavaksi pienten hankkeiden määrärahalla. Jotta päiväkodin toiminta voitiin käynnistää, piha alue oli saatava määräysten mukaiseen kuntoon. Tampereen kauppaoppilaitos euroa Hanke jatkuu vuonna Menojen ylitykset aiheutuivat töiden jaksottumisesta eri vuosille. Ammattikoulutusrakennusten pienet hankkeet euroa Ammattikoulutusrakennusten vuoden 2008 hankkeita oli 18 kappaletta. Pääsääntöisesti hankkeet toteutettiin viranomaismääräysten ja toiminnallisten muutosten takia. Alkuperäinen pienten investointien suunnitelma jouduttiin toteuttamaan kokonaisuudessaan, jotta opetustoiminta voitiin turvata koulujen opetussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahan ylitykseen vaikutti Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteen purunpoistojärjestelmän perusparannus, joka tuli budjetoitua kalliimmaksi. Viranomaismääräysten vuoksi jouduttiin tekemään lisäinvestointeja, jotta purunpoistojärjestelmä saatiin vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Hankkeen alkuperäisen kustannusarvion ylityksen aiheuttivat uusien IVkonehuoneiden vaatimat lisärakenteet, paloviranomaisen normaalia tiukemmat paloturvallisuusvaatimukset ja työturvallisnäkökohtien huomioonottaminen. Hanke valmistui joulukuussa Taidekeskus Mältinrannan kehittäminen euroa Kustannusten ylitys johtuu purkutöiden yhteydessä todetusta ongelmajätteestä, kivihiilitervasta, jonka poistaminen hiekkapuhaltamalla oli kallista ja aiheutti aikatauluviivytystä. Myös betonibunkkerin huonokuntoinen katto jouduttiin poistamaan ja alue täyttämään routimattomalla maa aineksella. Kohteeseen saatiin valtionosuutta euroa, mikä huomioon ottaen ylitys on euroa. Kulttuurirakennusten pienet hankkeet euroa Kulttuurirakennusten pienten hankkeiden määräraha oli euroa, jolla toteutettiin 16 hanketta. Käyttäjän kanssa ohjelmoidut hankkeet jouduttiin käyttäjän toiminnosta johtuen kaikki toteuttamaan. Suurin ylitys aiheutuu Museokeskus Vapriikin aulan muutostyöstä, joka jatkuu vielä vuonna Työtä jouduttiin tekemään etupainotteisesti aulassa sijaitsevan kaupan toiminnan vuoksi. Vapaa aikarakennusten pienet hankkeet euroa Tampereen uintikeskus toimii yhtenä keskeisenä tapahtumapaikkana vuoden 2009 EYOF kisoissa. Yhtenä kriteerinä kisojen saamiseksi Tampereelle oli muun muassa riittävän suuren katsomon järjestäminen uimahalliin. Tämä ei ollut mahdollista muuten kuin rakentamalla osa katsomosta kiinteäksi. Rakentaminen oli mahdollista aloittaa erityisjärjestelyin vuoden 2008 puolella: Tilakeskuksen, liikuntapalvelujen ja kaupungin rahoitusjohdon kesken sovittiin, että tilakeskus voi ylittää eurolla vapaa aikarakennusten pienten hankkeiden määrärahan, mutta liikuntapalvelut jättää vastaavan summan käyttämättä omasta budjetistaan. Näin meneteltiin. Lisäksi muutamassa muussa hankkeessa ilmeni pakollisia lisätöitä myöhäisessä vaiheessa. Tällaisia lisätyökohteita

310 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 310 olivat muun muassa Ihalan leirintäalueen jätevesijärjestelyjen lisätyöt noin euroa ja Hakametsän jäähalli 2:een tehty Tapparan taitoluistelijoiden erillinen sosiaalitila, ylitys noin euroa. Muita vuodeksi 2008 suunniteltuja hankkeita ei voitu jättää tekemättä ilman, että niistä olisi syntynyt merkittävää haittaa toiminnalle. Lisäksi Hämeen työsuojelupiirin määräyksestä oli toteutettava vahtimestareiden tilan remontti Kaukajärven vapaa aikatalolla vuoden 2008 aikana. Hatanpään kantasairaalan perusparannus euroa Hanke jatkuu vuonna Menojen ylitykset aiheutuivat töiden jaksottumisesta eri vuosille. Koukkuniemen alueen tila ja paloturvajärjestelyt euroa Hanke jatkuu vuonna Menojen ylitykset aiheutuivat töiden jaksottumisesta eri vuosille. Hoitolaitosten paloturvallisuuden parantaminen euroa Paloturvallisuuden parantamiseen liittyvät työt on tehty pääasiassa Koukkuniemen vanhainkodin alueella Koivularakennuksessa, Rauhaniemen sairaalassa ja Hatanpään sairaalassa. Työt pyritään suorittamaan kiinteistössä tehtävien muiden rakennustöiden ohessa. Aikataulujen yhteensovitus ja tilojen käytön huomioiminen on määrännyt suoritettavien paloturvallisuustöiden laajuuden ja jaksotuksen. Hoitotilat ovat olleet työaikana normaalissa käytössä, joten asennustyöt on pyritty tekemään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa normaalille toiminnalle. Huonekohtaisten suutinmäärien kasvu, rakennusteknisten aputöiden lisääntyminen ja tilojen vaatima tarkempi siivous ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia. Lisäksi palosuojajärjestelmään on Koukkuniemen vanhainkotialueella liitetty kaksi uudisrakennusta eli ravintokeskus ja huoltokeskus, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen suunnitelmaan. Hanke jatkuu vuonna Sosiaali ja terveysrakennusten pienet hankkeet euroa Määräraha ylittyi Takahuhdin terveysaseman korjaustöiden ennalta arvaamattomien lisätöiden vuoksi. Terveydenhoitotilojen uusien sähkömääräysten vuoksi uudistuksia jouduttiin tekemään ennakoitua laajemmin. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli varauduttu vain pieniin korjauksiin sähköistyksen osalta. Myös putkitöitä jouduttiin tekemään alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Virastotalot euroa Virastotalojen määrärahan ylitys johtuu asioista, jotka eivät olleet tiedossa talousarviota laadittaessa, mutta joiden toteuttamista ei voitu siirtää vuodelta Frenckellin virastotalon katusiiven peltikatto jouduttiin uusimaan runsaiden vesivuotojen takia. Tilaaja tuottaja malliin siirtymisen vuoksi vuoden aikana toteutettiin useita tilajärjestelyjä, joista osa johtui hyvinvointipalveluiden kehittämiskeskuksen lakkauttamisesta. Hallintopalvelukeskuksen rekrytointitoimistolle ja päivähoidon asiakaspalvelutoimistolle rakennettiin tilat keskusvirastotalon katutasoon. Talous ja velkaneuvonnan seinät jouduttiin äänieristämään. Hallintopalvelukeskukselle kunnostettiin väliaikaiset tilat entiseen henkilökunnan terveystaloon. Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet euroa Pelastusarmeijan hoitokodin siirto Ratinan alueen rakentamisen tieltä jouduttiin yllättäen toteuttamaan vuoden 2008 aikana. Hanke sovittiin toteutettavaksi muiden rakennusten määrärahalla, mistä aiheutui määrärahan ylitys. Valmistuneiden kohteiden jälkityöt euroa Valmistuneiden kohteiden takuu ja jälkitöiden suurimmat menoerät muodostivat Frenckellin virastotalon A siiven julkisivuremontti ja B ja D siiven vesikatteiden korjaus. Julkisivun rapautuminen vaati rappauksen korjausta, tiilikorjauksia ja pellityksiä, joiden toteutuksessa tarvittiin nostoautoa. Kalevan uintikeskuksen laajennuksen akustiikkaa jouduttiin täydentämään tiloissa todetun jälkikaiun vuoksi. Raatihuoneen ikkunoita kunnostettiin siltä osin, kuin niitä ei kunnostettu perusparannuksen yhteydessä. Määrärahojen alitukset, yhteensä euroa Eräiden hankkeiden määrärahaa jäi käyttämättä, koska suunnitteluvaihe piteni ja rakentaminen siirtyi hankesuunnittelun laajennuttua alkuperäisestä tai suunnittelussa tarvittavien täsmennysten vuoksi. Suurin tällainen kohde oli Hatanpään koulun tilatarpeet ja Hatanpään lukio. Kohteen suunnittelu käynnistyi suunniteltua myöhemmin ja suunnittelutöitä siirrettiin vuoteen Liikelaitosten ja sijoituskiinteistöjen investoinnit alittuivat, koska muun muassa linja autoaseman yhteyden rakentaminen Ratinan kauppakeskukseen lykkääntyi. Samoin lykkääntyi Kalmarin koelaitoksen tontin aitaus. Alituksista tehtiin esitys määrärahojen budjetoimisesta uudelleen vuodeksi Tilakeskukselle siirretyt rakennukset Sähkölaitokselta siirtyneet rakennukset ,19 euroa Omistuksen siirto perustuu sähkölaitoksen yhtiöittämiseen ja pääperiaatteeseen, jonka mukaan Tampereen kaupungin rakennukset omistaa tilakeskus. Tällä perusteella sähkölaitokselta siirtyi kohteita, joiden kirjanpitoarvo oli ,19 euroa. Kuluvan vuoden investointibudjettia

311 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 311 päivitettiin saadun alkuperäisen tiedon mukaan eurolla. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä siirtyneet rakennukset ,96 euroa Siirto perustuu kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisvastuun siirtymisestä kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kuntayhtymän purkamisesta ja avopalveluiden vastaanottamisesta Siirron pohjana on tämä järjestely ja periaate, että Tampereen kaupungin rakennukset omistaa pääsääntöisesti tilakeskus. Siirtyneiden kohteiden kirjanpitoarvo on ,96 euroa. Kuluvan vuoden investointibudjettia päivitettiin saadun alkuperäisen tiedon mukaan eurolla. Kaupunkiympäristön kehittämiseltä siirtynyt rakennus euroa Siirto perustuu kaupunkiympäristön kehittämisen päätöspöytäkirjaan ja periaatteeseen, että Tampereen kaupungin rakennukset omistaa pääsääntöisesti tilakeskus. Tällä perusteella kaupunkiympäristön kehittämiseltä siirtyi Naistenlahden satamatoimiston yhteydessä sijaitseva kalanperkausrakennus, jonka kirjanpitoarvo on euroa. Siirto ei ollut tiedossa investointibudjettia tehtäessä. Asuntotoimelta siirtynyt rakennus ,02 euroa Siirto perustuu asuntotoimen päätöspöytäkirjaan. Asuntotoimelta siirtyi asuinrakennus Mutkakatu 48, jonka kirjanpitoarvo on ,02 euroa. Siirto ei ollut tiedossa investointibudjettia tehtäessä.

312 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 312 Hankkeen nimi Kust.arvio milj. euroa Aik. käyttö milj. euroa TP 2008 Muutettu TA 2008 Ero Alkup. TA 2008 KV:n muutokset Kok.käyttö milj. euroa Päivähoito ja perusopetus Menot 11, ,62 Sammon koulun perusparannus ja laajennus 10,57 8, ,82 lukio 8,00 0, ,63 Nekalan koulun perusparannus 7,80 2, ,85 Vuoreksen koulukeskuksen 1. vaihe, myös päiväkoti, neuvola ja hammashoitola 13,20 0, ,17 Sampolan koulun perusparannus 13,00 0, ,03 lukiotoimi) 0,00 0, ,04 Päiväkotien pienet hankkeet 0,00 0, ,07 Toisen asteen koulutus ja TAMK Menot 7, ,37 Pyynikin ammattioppilaitos 6,60 6, ,02 Tampereen kauppaoppilaitos 7,51 0, ,04 hankkeet 0,00 0, ,31 Kulttuuripalvelut Menot 0, ,48 Tulot 0, ,00 Museotoimen tilajärjestelyt (Näsilinnan perusparannus) 4,00 0, ,23 Museoiden varastotilat (Museoiden kokoelmakeskus) 10,50 0, ,75 Taidekeskus Mältinrannan kehittäminen 1,00 0, ,38 Kulttuurirakennusten pienet hankkeet 0,00 0, ,11 Vapaa aikapalvelut Menot 6, ,31 Hakametsän jäähallin perusparannus 7,46 6, ,95 Ratinan stadionin lopputyöt 1,20 0, ,49 Vapaa aikarakennusten pienet hankkeet 0,00 0, ,87 Sosiaali ja terveyspalvelut Menot 9, ,96 Koukkuniemen ravinto ja huoltokeskus 11,80 6, ,77 Hatanpään kantasairaalan perusparannus 16,00 0, ,85 Pyynikin sosiaali ja terveysasema 35,00 0, ,11 paloturvajärjestelyt 1,50 0, ,35 parantaminen 4,00 1, ,41 hankkeet 0,00 0, ,48 Konsernihallinto Menot 35, ,04 Tulot 0, ,00 Virastotalot 35,30 29, ,71 Nekalan varikon järjestelyt 5,70 5, ,64 Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet 0,00 0, ,18 Valmistuneiden kohteiden jälkityöt 0,00 0, ,42 Suunnittelukustannukset 0,00 0, ,09 Sijoituskiinteistöt Menot 0, ,40 investoinnit 0,00 0, ,40 Talonrakennus yht. 0, ,00 Tulipalot 0,00 0, ,04 Tilakeskukselle siirretyt rakennukset 0, ,65 Sähkölaitokselta siirtyneet rakennukset 0,00 0, ,89 Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymältä siirtyneet rakennukset 0,00 0, ,69 Kaupunkiympäristön kehittämiseltä siirtynyt rakennus 0,00 0, ,03 Asuntotoimelta siirtynyt rakennus 0,00 0, ,04

313 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 313 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tampereen tilakeskus on tehnyt itsearvion sisäisen valvonnan järjestelyistä sisäisen tarkastuksen kehittämän arviointimallin avulla, jossa on huomioitu liikelaitoksen jo tiedossa olevat puutteet ja kehittämistarpeet. Arviointimalli pohjautuu COSO viitekehykseen, jossa on määritelty seuraavat sisäisen valvonnan osa alueet: johtamis ja hallintotapa, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta. Mallin avulla voidaan saada kattava yleiskuva Tampereen tilakeskuksen toiminnan tasosta ja löytää kehittämistä kaipaavat alueet. Sisäinen tarkastus ei ole suorittanut sisäisen valvonnan tarkastusta Tampereen tilakeskuksessa. Kokonaisarviona Tampereen tilakeskuksen johto lausuu, että sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativia keskeisiä asioita on muun muassa ostopalveluiden laadun valvonta, tiedonkulun parantaminen, riskien tunnistamisen ja arvioinnin järjestelmällisyys ja irtaimistoluetteloiden ajantasaisuus. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen tilakeskuksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämästä ennen varauksia, ,07 euroa, kirjataan poistoeron vähennystä ,77 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,73 Valmistus omaan käyttöön , ,60 Liiketoiminnan muut tuotot , ,58 Tuet ja avustukset kunnalta 0, ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,62 Palvelujen ostot , ,36 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,05 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,79 Liiketoiminnan muut kulut , ,30 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,49 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 3 199, ,71 Muille maksetut korkokulut 0,00 65,29 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 65,84 125,19 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,72 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) , ,90 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,8 10,0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,8 10,0 Voitto, % 19,9 19,6

314 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 314 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0, ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,74 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,81 Rakennukset , ,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,39 Koneet ja kalusto , ,11 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,86 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,58 Muut saamiset , , , ,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,90 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,60 Saamiset kunnalta , ,97 Muut saamiset , ,28 Siirtosaamiset 0, , , ,91 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,51 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,03 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Ostovelat 3 416,00 0,00 Muut velat , , , ,80 Lyhytaikainen Ostovelat , ,10 Korottomat velat kunnalta , ,30 Muut velat , ,31 Siirtovelat , , , ,26 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,22

315 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 315 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 98,1 98,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 7,6 6,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa 0 0 Lainasaamiset, euroa 0 0 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,49 Poistot ja arvonalentumiset , ,79 Rahoitustuotot ja kulut , ,77 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,51 Investointien rahavirta Investointimenot , ,33 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 0, , ,33 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,18 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle , ,84 Antolainasaamisten lisäykset muilta , ,00 Antolainasaamisten vähennykset kunnalta ,00 0, , ,84 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto omaisuuden muutos , ,02 Saamisten muutos kunnalta , ,41 Saamisten muutos muilta , ,52 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,52 Korottomien velkojen muutos muilta , , , , , ,18 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 70,3 118,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,0 118,3 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

316 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 316 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto omaisuus on merkitty taseeseen FIFO periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa. Keskeneräisistä kohteista kirjataan valmistunutta osuutta vastaava rahoitusosuus kohdistamattomien rahoitusosuuksien tilille taseeseen. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto Vuokratuotot , ,21 Muut tuotot , ,52 Yhteensä , ,73 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Muut pitkävaikutteiset menot 3 vuotta Tasapoisto 33,3 % Rakennukset vuotta Tasapoisto 10,0 % 3,3 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto 10,0 % Koneet ja kalusto 3 10 vuotta Tasapoisto 33,3 % 10, % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,67 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,27 Poikkeama, euroa ,60 Poikkeama, % 50,1 Selvitys poikkeaman syistä Tampereen tilakeskuksen käyttöomaisuus koostuu rakennuksista ja rakennelmista. Tampereen kaupunki on investoinut voimakkaasti viime vuosina kivirakenteisiin kohteisiin, joiden poistosuunnitelma kaupungin ohjeen mukaisesti on noin 3,2 4,0 prosenttia vuodessa. Suurin osa aikaisemmistakin investoinneista koostuu kivirakenteisista rakennuksista, joiden taloudellinen pitoaika on erittäin pitkä. Vuonna 2008 tilakeskukselle siirtyi Sähkölaitokselta ja Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymältä valmiita kohteita 17,6 milj. euroa, joista syntyi vain päivän poisto. Poistosuunnitelman tarkistaminen Tilakeskus noudattaa kaupungin yleistä poisto ohjetta. Tampereen kaupunki miettii poistosuunnitelman tarkistamista.

317 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 317 Taseen vastaavien liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,74 Lisäykset tilikauden aikana 0, , ,86 Tilikauden poisto , , ,64 Poistamaton hankintameno , , ,96 Kirjanpitoarvo , , ,96 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,86 Lisäykset tilikauden aikana 0, , , , , ,14 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, ,00 0,00 0, , ,00 Vähennykset tilikaudella 0, ,26 0,00 0,00 0, ,26 Siirrot erien välillä 0, , ,74 0, ,01 0,00 Tilikauden poisto 0, , , ,14 0, ,91 Poistamaton hankintameno , , , , , ,83 Kirjanpitoarvo , , , , , ,83 Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Osakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet ,58 0,00 0, , ,58 Yhteensä ,58 0,00 0, , ,58 Muut saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä , ,00 0, , ,00 Saamiset kuntayhtymiltä , , , , ,95 Yhteensä , , , , ,95 Sijoitukset yhteensä , , , , ,53

318 Erillistilinpäätökset Tampereen tilakeskus 318 Taseen vastattavien liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,51 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,51 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,62 Oma pääoma yhteensä , ,13 Lyhytaikainen vieras pääoma Korottomat velat kunnalta Ostovelat , ,30 Muut velat Muut velat , ,31 Vakuudet ja vastuusitoumukset Vuokravastuut Konserni , ,37 Muut , ,39 Yhteensä , ,76 Henkilöstön lukumäärä Kokoaikainen Osa aikainen Yhteensä

319 Erillistilinpäätökset 319 Taseyksikköinä käsiteltävien rahastojen erillistilinpäätökset Asumisen rahasto Tuloslaskelma Liiketoiminnan muut tuotot , ,23 Liiketoiminnan muut kulut , ,37 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,86 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot , ,03 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,89 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,89 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) , ,89 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Tase VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,40 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot , ,40 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,40

320 Erillistilinpäätökset 320 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta , ,89 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,86 Rahoitustuotot ja kulut , ,03 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,89 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta / kuntayhtymältä , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,89 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00

321 Erillistilinpäätökset 321 Vahinkorahasto Tuloslaskelma Liiketoiminnan muut tuotot , ,74 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,86 Palvelujen ostot , ,19 Henkilöstökulut Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Liiketoiminnan muut kulut , ,99 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,30 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot , ,96 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,66 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,66 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) , ,66 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Tase VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,63 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,63 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut omat rahastot , ,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,63 Oma pääoma Muut omat rahastot Vahinkorahaston pääoma , ,97 Siirrot rahastoon tilikaudella , ,70 Siirrot rahastosta tilikaudella , ,04 Vahinkorahaston pääoma , ,63

322 Erillistilinpäätökset 322 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta , ,66 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,30 Rahoitustuotot ja kulut , ,96 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,66 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,66 Rahoituksen rahavirta , ,66 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00

323 Erillistilinpäätökset 323 Tapaturmarahasto Tuloslaskelma Liiketoiminnan muut tuotot 1 291, ,68 Henkilöstökulut Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut , ,08 Liikeylijäämä ( alijäämä) , ,76 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,76 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,76 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) 0, ,76 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,85 0,00 Tilikauden ylijäämää ei rahastoida, koska rahasto on lakkautettu. Oma pääoma Muut omat rahastot Tapaturmarahaston pääoma , ,46 Siirrot rahastoon tilikaudella , ,76 Siirrot rahastosta tilikaudella ,07 0,00 Tapaturmarahaston pääoma , ,22

324 Erillistilinpäätökset 324 Takausvastuurahasto Tuloslaskelma Liikeylijäämä ( alijäämä) 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot , ,38 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,38 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,38 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) 0, ,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,38 0,00 Tilikauden ylijäämää ei rahastoida, koska rahasto on lakkautettu. Oma pääoma Muut omat rahastot Takausvastuurahaston pääoma , ,82 Siirrot rahastoon tilikaudella , ,38 Siirrot rahastosta tilikaudella ,58 0,00 Takausvastuurahaston pääoma , ,20

325 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 325 KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT JA YHTEISÖT Ekokumppanit Oy Tavoite: Kaupungin energiankäytön seurantaraportti tehtynä. Toteuma: Toteutumatiedot kaupungin vuoden 2008 energiankäytöstä saadaan vasta maaliskuun 2009 aikana. Sen takia seurantaraporttia ei ole voitu tehdä tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden raportoinnin aikataulun mukaisesti. Vuoden 2008 energiankäytön seurantaraportti valmistuu maaliskuussa 2009, ja se käsitellään Tampereen kaupungin energiankäytön seurantaryhmässä Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutetaan huhtikuussa GoTampere Oy Tavoite: Yhtiön käynnistämisen viimeistely ja uuden toimintamallin kehittäminen valmiit. Toteuma: Vuoden 2008 aikana koko henkilöstö valmennettiin uuden toimintamalllin kehittämiseen laatukoulutuksella, jonka ansiosta matkailutoimisto sai viiden tähden matkailutoimiston oikeudet. Suoritettiin kolmipäiväinen tuloskorttikoulutus sekä EA1 kurssi laatutavoitteiden parantamiseksi. Yhtiön strategia uudistettiin syksyn aikana. Yhtiöltä matkailu ja markkinointipalveluja ostavia yhteistyökuntia olivat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi, Ikaalinen, Mänttä, Ruovesi, Vilppula ja Virrat. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Lisätiedot: Yhtiö aloitti myynti ja varaustoiminnan helmikuussa Valmistavat toimenpiteet aloitettiin vuoden 2008 puolella. Insinöörioppilastalo Oy Tavoite: Asuntojen käyttöaste yli 95 prosenttia. Toteuma: 91,33 prosenttia (2007 / 95,21 prosenttia, 2006 / 98,19 prosenttia) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoitetta ei saavutettu. Lisätiedot: Vuonna 2007 valmistui uusi asuinrakennus talo B ja peruskorjaus aloitettiin A talossa. Peruskorjaus A talossa valmistui kesällä C D taloissa aloitettiin peruskorjaus. Kiinteistö Oy Opintanner Tavoite: Asuntojen käyttöaste yli 95 prosenttia. Toteuma: 99,71 prosenttia (2007 / 99,51 prosenttia, 2006 / 98,70 prosenttia) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu.

326 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 326 Oy Runoilijan tie Tavoite: Liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen. Toteuma: Oy Runoilijan tien haasteelliset vuodet jatkuvat. Laivan runko peruskorjattiin talvella Sen jälkeen on jatkettu kunnostusta mm. hyttien uusimisella. Vuodelle 2008 jäi vielä osa hyttitöistä. Keväällä todettiin muun muassa, että septitankit ovat liian pienet ja laivalle tehtiin lisää 2 uutta tankkia. Keväällä 2008 kunnostettiin myös laivan keittiötä, yleisiä tiloja ja alus maalattiin kokonaan ulkopuolelta. Kesä 2008 oli Tarjanteen 100 vuotisjuhlavuosi ja matkustajat löysivät kauniin höyrylaivan ihan mukavasti. Suuri muutos oli myös ravintolatoiminnan ottaminen Oy Runoilijan tien haltuun. Tavoitteeksi oli asetettu kannattavuuden parantuminen ja siihen päästiin. Tosin ei niin hyvin mitä toivottiin, sillä remonttikuluja tuli vielä melko paljon vuodelle Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Lisätiedot: Kirjanpitolukuja ei ole vielä saatavilla. Pirkan Opiskelija asunnot Oy Tavoite: Asuntojen käyttöaste yli 95 prosenttia. Toteuma: 98,95 prosenttia (2007 / 99,07 prosenttia, 2006 / 99,28 prosenttia) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tavoite: Hinnat edullisemmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista. Toteuma: Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa yhtiö oli toiseksi halvin 9:stä vertailukaupungista 240 litran ja 600 litran astioiden tyhjennyksessä. Jätteen käsittelymaksussa yhtiö oli 18:sta vertailukaupungista 6. halvin kaatopaikkajätteen osalta, 3. halvin rakennusjätteen osalta ja 4. halvin erityisjätteen osalta, sekä 9. halvin 16:sta vertailukaupungista omatoimisesti tuodun biojätteen osalta. (Hintavertailu ). Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tammerkosken Energia Oy Tavoite: Korkein viranomaisten sallima tuotto verkko omaisuudelle. Toteuma: Tavoite on pitkän aikavälin tavoite, jota tarkastellaan viranomaisen määrittelemien valvontajaksojen mukaan. Ensimmäinen valvontajakso oli vuodet , josta yhtiö jäi alituoton puolelle. Ensimmäisen valvontajakson alituotto siirtyy toiselle valvontajaksolle ja toista valvontajaksoa tarkastellaan kokonaisuutena Yhtiö on nykyisellä hinnoittelullaan alle viranomaisen salliman tuoton. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoitetta ei saavutettu. Tampere talo Oy Tavoite: Kävijämäärä vähintään asiakasta vuodessa. Toteuma: asiakasta (2007/ , 2006/ ) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Lisätiedot: Kävijämäärä yhteensä vuosina , henkilöä.

327 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 327 Tampereen Kotilinnasäätiö Tavoite: Asuntojen käyttöaste yli 95 prosenttia. Toteuma: 98,6 prosenttia (2007 / 97,9 prosenttia, 2006 / 97,4 prosenttia) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tampereen Messu ja Urheilukeskus Oy Tavoite: Tuleviin alueen kehittämisinvestointeihin varautuminen. Toteuma: Alueen kaavoitusprosessi on edennyt koko vuoden ajan niin, että asemakaava oli julkisesti nähtävillä vuoden vaihteessa. Tulevasta E hallista laadittiin feasibility study ja sen rahoitusmahdollisuuksien selvitys käynnistettiin. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy Tavoite: Kehittämistoimenpiteet omistamilleen kohteille. Toteuma: Toteutettu Pappilan Liiketalo Oy:n tytäryhtiösulautuminen As Oy Marjahakan päiväkodin tilat muutettu asunnoiksi, myynti käynnistynyt. Asuntopalvelutalon laajennushanke edennyt maankäyttösopimus ja tontin oston esisopimusvaiheeseen, yhdyskuntalautakunta hyväksynyt kaavaluonnoksen jatkokäsittelyä varten. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tampereen Pysäköintitalo Oy Tavoite: Hämpin Parkin aloittaminen. Toteuma: P Hämpin suunnitteluryhmä kilpailutettiin alkuvuodesta. A Rakennuttajat vahvistettuna Helsinkiläisellä kalliosuunnittelukokemuksella voitti julkisen hankinnan. Hankesuunnitelma valmistui lokakuussa ja luovutettiin pormestarille. Suunnittelu jatkuu louhintaurakan (1 vaihe) tarjouspyyntövaiheella. Naapureiden kuuleminen (39 kappeletta) ja sopimusten tekeminen marraskuusta helmikuuhun. Julkisten hankintojen mukainen osallistumisilmoitus Hilmaan jätetty helmikuussa Rakennuslupahakemus hankkeen louhinta osuudesta jätetään helmikuussa Hankkeen kustannuksissa ollaan suunnitellussa budjetissa, käytetty SVOP Hankkeen työt alkavat suunnitelman mukaan syksyllä Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tampereen Ravirata Oy Tavoite: Investointien omarahoitusosuuden varmistaminen. Toteuma: Investoinnit euroa alv 0 prosenttia (pääkatsomon yleisö ja sosiaalitilojen peruskorjausta, tallialueen portti, eräiden erillistilojen ilmastointi) omarahoitusosuus 78,5 prosenttia eli euroa. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoitteet saavutettu.

328 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 328 Tampereen Särkänniemi Oy Tavoite: Kävijämäärä vähintään asiakasta vuodessa. Toteuma: asiakasta ero % Kesäkävijät % Off season kävijät % yhteensä % Lisätiedot: Off season kauden (syys huhtikuu) kävijämäärää on noussut merkittävästi; panostuksia ympärivuotiseen ohjelmatoimintaan ja teemoitukseen. Kesäkauden kävijämäärä laskenut kahtena edellisenä kesänä (koko toimialalla sama ilmiö). Vuosilomakaudella Tampereella satoi joka päivä. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoitetta ei saavutettu. Tampereen Vuokra asunnot Oy Tavoite: Kaupungin asuntojen haltuunotto suoritettu. Toteuma: Tampereen kaupunki siirsi apporttiluovutuksena TVA Oy:lle asuntoa ja asuntoa. Yhteensä asuntoa luovutusarvoltaan euroa. Luovutuskirjan allekirjoituksella kaupunki merkitsi osaketta nimellisarvoltaan 168 euroa. TVA Oy:n osakepääoma apporttiluovutusten jälkeen on ,12 euroa. Osakkeet kappaletta. Muutokset rekisteröity Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tampereen Vuokratalosäätiö Tavoite: Asuntojen käyttöaste yli 95 prosenttia. Toteuma: 98,85 prosenttia (2007 / 99,31 prosenttia) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Tavase Oy Tavoite: Tekopohjavesialueen tutkimukset käynnistetty. Toteuma: Tekopohjavesialueen käyttöä edistävä Pirkanmaan ensimmäinen maakuntakaava sai lainvoiman Korkeimman hallinto oikeuden päätöksellä Tavase Oy:n Pälkäneen alueen tutkimusluvat saivat lainvoiman Korkeimman hallinto oikeuden päätöksellä Alueella tehtiin maaperäkairauksia, pohjavesihavaintoputkien asennuksia, kalliopinnan tulkintaa, maaperän vakavuusselvityksiä, veden ja kasvillisuuden seurantaa ja rakennettiin pohjavesikaivo vuonna Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu.

329 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 329 Teknologiakeskus Hermia Oy Tavoite: Uusien osaamiskeskusohjelmien käynnistäminen. Toteuma: Yhtiön vastuulla oli viisi osaamiskeskusohjelmaa: digitaaliset sisällöt, energiateknologia, jokapaikan tietotekniikka, nano ja tulevaisuuden materiaalit, älykkäät koneet. Lisäksi yhtiö koordinoi jokapaikan tietotekniikan sekä älykkäiden koneiden kansallista klusteria. Toiminta käynnistyi hyvin. Vuoden 2009 rahoituksen perusteena oli vuoden 2008 toiminta. Rahoitusta tuli saman verran tai enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Vilusen Rinne Oy Tavoite: Asuntojen käyttöaste yli 95 prosenttia. Toteuma: 99,02 prosenttia (2007 / 99,28 prosenttia) Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu. Lisätiedot: Oma tavoite oli 99 prosenttia. Toivomme laskentakaavan ohjeistusta, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Tampere Maja säätiö Tavoite: Liittyminen kaupunkikonsernin toimintaan. Toteuma: Säätiö on toiminut Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisön periaattein (tietojen toimittaminen jne.). Tavoitteiden saavuttaminen: Tavoite saavutettu.

330 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 330

331 Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

332 Tilinpäätös

333 Tilinpäätöslaskelmat 333 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,85 Maksutuotot , ,87 Tuet ja avustukset , ,58 Muut toimintatuotot , , , ,81 Valmistus omaan käyttöön , ,36 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,11 Muut henkilösivukulut , ,03 Palvelujen ostot , ,56 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,17 Avustukset , ,12 Muut toimintakulut , , , ,96 Toimintakate , ,79 Verotulot , ,62 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,09 Muut rahoitustuotot , ,55 Korkokulut , ,20 Muut rahoituskulut , , , ,26 Vuosikate , ,09 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,86 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,32 0, ,32 0,00 Tilikauden tulos , ,23 Poistoeron vähennys , ,05 Varausten lisäys , ,00 Rahastojen lisäys , ,61 Rahastojen vähennys , ,27 Tilikauden ylijäämä , ,94

334 Tilinpäätöslaskelmat 334 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,20 Satunnaiset erät ,32 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,74 Investointien rahavirta Investointimenot , ,86 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,81 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,77 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,03 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,79 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,38 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,73 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,01 Vaihto omaisuuden muutos , ,50 Saamisten muutos , ,89 Korottomien velkojen muutos , , , ,01 Rahoituksen rahavirta , ,36 Rahavarojen muutos , ,39 Rahavarat , ,25 Rahavarat , , , ,39

335 Tilinpäätöslaskelmat 335 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,15 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,43 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,95 Rakennukset , ,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,96 Koneet ja kalusto , ,81 Muut aineelliset hyödykkeet , ,86 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,76 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,10 Muut lainasaamiset , ,63 Muut saamiset , , , ,73 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,83 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , , ,67 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,27 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset ,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,54 Lainasaamiset , ,65 Muut saamiset , ,62 Siirtosaamiset , , , ,93 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,81 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0, ,00 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,54 Muut arvopaperit , , , ,91 Rahat ja pankkisaamiset , ,34 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,04

336 Tilinpäätöslaskelmat 336 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,28 Arvonkorotusrahasto , ,63 Muut omat rahastot , ,24 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,60 Tilikauden ylijäämä , , , ,69 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,91 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,86 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,64 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,72 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,18 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,02 Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,43 Saadut ennakot 8 481, ,84 Ostovelat 3 416, ,60 Liittymismaksut ja muut velat , ,93 Siirtovelat , , , ,92 Lyhytaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,25 Lainat julkisyhteisöiltä , ,51 Lainat muilta luotonantajilta , ,54 Saadut ennakot 0, ,97 Ostovelat , ,79 Muut velat , ,03 Siirtovelat , , , ,39 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,04

337 Tilinpäätöslaskelmat 337 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot ,09 Toimintakulut ,61 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) ,27 Toimintakate ,25 Verotulot ,02 Valtionosuudet ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,14 Muut rahoitustuotot ,51 Korkokulut ,75 Muut rahoituskulut ,76 Vuosikate ,91 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,31 Tilikauden yli ja alipariarvot 9 790,03 Arvonalentumiset ,22 Tilikauden tulos ,35 Tilinpäätössiirrot ,41 Vähemmistöosuudet ,20 Tilikauden ylijäämä ,74

338 Tilinpäätöslaskelmat 338 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate ,91 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,39 Investointien rahavirta Investointimenot ,54 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,22 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,81 Toiminnan ja investointien rahavirta ,42 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,31 Antolainasaamisten vähennykset , ,74 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,39 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,64 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,67 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,99 Vaihto omaisuuden muutos ,12 Saamisten muutos ,41 Korottomien velkojen muutos , ,72 Rahoituksen rahavirta ,69 Rahavarojen muutos ,73 Rahavarat ,08 Rahavarat , ,73

339 Tilinpäätöslaskelmat 339 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,16 Konserniliikearvo ,43 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,66 Ennakkomaksut , , , ,90 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,27 Rakennukset , ,48 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,18 Koneet ja kalusto , ,90 Muut aineelliset hyödykkeet , ,42 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,77 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,85 Muut osakkeet ja osuudet , ,35 Muut lainasaamiset , ,55 Muut saamiset , , , ,26 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,28 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , , ,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,54 Keskeneräiset tuotteet , ,12 Valmiit tuotteet , ,20 Muu vaihto omaisuus , ,91 Ennakkomaksut 7 262, , , ,24 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0, ,55 Lainasaamiset 0, ,16 Muut saamiset , ,05 Siirtosaamiset , ,27 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,36 Lainasaamiset , ,77 Muut saamiset , ,97 Siirtosaamiset , , , ,15 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,36 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,19 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,69 Muut arvopaperit , , , ,84 Rahat ja pankkisaamiset , ,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,07

340 Tilinpäätöslaskelmat 340 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,29 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0, ,05 Arvonkorotusrahasto , ,83 Muut omat rahastot , ,58 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,84 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,65 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,07 KONSERNIRESERVI , ,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,29 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,40 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,14 Muut pakolliset varaukset , , , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,19 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,68 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,94 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,64 Lainat julkisyhteisöiltä , ,96 Lainat muilta luotonantajilta , ,49 Saadut ennakot , ,59 Ostovelat 3 416, ,44 Muut velat , ,38 Siirtovelat , , , ,68 Lyhytaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,15 Lainat julkisyhteisöiltä , ,26 Lainat muilta luotonantajilta , ,10 Saadut ennakot , ,07 Ostovelat , ,16 Muut velat , ,59 Siirtovelat , , , ,69 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,07

341 Tilinpäätös LIITETIEDOT

342 Tilinpäätös

343 Liitetiedot 343 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto omaisuus on merkitty taseeseen FIFO periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä tai käyttäen hankinnan keskihintaa. Joukkovelkakirjalainasijoitukset on kirjattu taseeseen hankintahintaan arvostaen ja yli tai alihinta on jaksotettu joukkovelkakirjalainan juoksuajalle. Vakuutussijoitukset on kirjattu yhtiön ilmoittamaan takaisinostoarvoon. Korkojohdannaisten käyttöä kaupungin korkokulujen hallinnassa lisättiin merkittävästi vuonna Sopimukset koostuvat erilaisista koronvaihtosopimuksista, korko optioista sekä niiden yhdistämisellä toteutetuista rakenteista. Kaikki johdannaissopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa ja tavoitteena on ollut korkokulujen vaihtelun pienentäminen. Sopimuksia on eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuksista saadut tuotot kirjataan korkotuottoihin ja aiheutuneet kulut kirjataan korkokuluihin. Sähköjohdannaisista seuranneet maksut on kirjattu luonteensa mukaisesti oikaisuerinä sähkönmyyntituloihin. Polttoaineiden hankintaan liittyvistä finanssisopimuksista seuranneet maksut on kirjattu oikaisueränä energianhankintamenoihin. Sähkölaitokselle on myönnetty vuosille vastikkeetta hiilidioksidipäästöoikeuksia kilotonnia. Päästöoikeuksia ei ole kirjattu taseeseen. Vuonna 2008 Sähkölaitos ei myynyt lainkaan päästöoikeuksia. Sen sijaan Sähkölaitos osti vuodelle 2008 kohdistuvia päästöoikeuksia 10 kilotonnia. Ostetut päästöoikeudet kirjattiin taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin hankintamenon määräisinä. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kaupungilla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 6, 18, 20, 31, 34, 35, 41, 42 ja 43. Konsernitili Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Vastaavasti rahoja ja pankkisaamisia vähentänyt muun yhteisön negatiivinen tilin saldo on esitetty vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisena lainasaamisena. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 15,7 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 17,1 milj. euroa ja lainasaamisiin 1,4 milj. euroa. Ilman konsernitiliä rahojen ja pankkisaamisten määrä olisi 31,6 milj. euroa, lainat muilta luotonantajilta 53,2 milj. euroa sekä lainasaamiset 4,3 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Lyhytaikaisten lainojen muutoksesta 4,7 milj. euroa aiheutuu konsernitilistä (ilman konsernitiliä lainat olisivat lisääntyneet 7,1 milj. euroa) ja saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 1,4 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 35,0 milj. euroa negatiivinen). Rahavarojen muutokseen konsernitili vaikuttaa 6,1 milj. euroa, ilman konsernitilin varoja rahavarojen muutos olisi 34,2 milj. euroa negatiivinen.

344 Liitetiedot 344 3) Oikaisut edelliseltä tilikaudelta Kaupunginvaltuuston päätöksellä lakkautettiin neljä oman pääoman rahastoa sekä alennettiin yhden rahaston pääomaa. Lakkautettujen rahastojen (kehittämisrahasto, liikelaitosten rahasto, tapaturmarahasto sekä takuuvastuurahasto) pääomat, 105,4 milj. euroa, kirjattiin edellisten tilikausien ylijäämään kirjausperiaatteen muutoksena. Asuntolainarahaston pääomaa pienennettiin 32,5 milj. euroa kirjaamalla erä oman pääoman sisällä edellisten tilikausien ylijäämään. Vastaavat oikaisut on tehty myös vertailuvuoden taseeseen oman pääoman eriin sekä oman pääoman liitetietoon. Tilinpäätöksessä purettiin usean vuoden aikana taseeseen kertynyt ryhmähenkivakuutusmaksuista koostuva saldo 0,9 milj. euroa. Vertailutietoa on muutettu vastaavasti muiden saamisten osalta edellisten tilikausien ylijäämään. Kyseessä on virheen korjaus. Taseen vertailutietoa on muutettu myös lyhytaikaisten muiden velkojen osalta. 4) Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että kaupunki on myynyt Tampereen Sähkölaitos liikelaitoksen liiketoiminnot Tammerkosken Energia Oy:lle ja sen tytäryhtiölle. Edellisessä tilinpäätöksessä kunnan vuosikate oli ,09 euroa, josta sähkölaitoksen osuus oli ,91 euroa. Taseen omaisuus ja velkaeristä yhtiöille siirtyi pysyviä vastaavia ,96 euroa, vaihtuvia vastaavia ,94 euroa sekä liittymismaksuja ja muita velkoja ,22 euroa. Myynnin seurauksena kaupungin taseessa lisääntyivät osakkeet ja osuudet ,00 euroa ja lainasaamiset ,00 euroa ja tilikauden ylijäämä ,32 euroa. 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat merkittävät tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Edellisten tilikausien ylijäämään on korjattu aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja yhteensä 5,3 milj. euroa. Auto ja konekeskuksen tilinpäätökseen 2007 jäi käyttötaloutta virheellisesti rasittamaan 0,6 milj. euron investoinnit, jotka kirjattiin taseeseen vuonna Kirjauksen vaikutus tuloslaskelmasta oikaistiin edellisten tilikausien ylijäämään. Koska liikelaitoksen maksamat tulospalkkiot oli vuodelta 2007 maksettu virheellisen ylijäämän mukaan, kirjattiin tilikaudelle 2007 kohdistuvat tulospalkkiot, 0,1 milj. euroa, myös edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen vertailutietoa on oikaistu pysyvien vastaavien koneet ja kalusto erän sekä siirtovelkojen osalta. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön hajauttamisen yhteydessä havaittiin, että yksiköllä oli keskeneräisiä investointeja, jotka olisi tullut jo aikaisempina vuosina kirjata valmiiksi ja aloittaa poistot. Edellisten tilikausien ylijäämään kirjattiin virheen korjauksena edellisille tilikausille kohdistuva 5,5 milj. euron poiston osuus. Taseen vertailutietoa on korjattu poistojen osalta aineettomiin hyödykkeisiin yhteensä 5,3 miljoonaa euroa sekä aineellisiin hyödykkeisiin 0,2 milj. euroa. Lisäksi keskeneräisten siirto on huomioitu vertailutaseessa keskeneräisten hyödykkeiden ( 0,5 milj. euroa) sekä erien kiinteät rakenteet ja laitteet (0,2 milj. euroa) sekä koneet ja kalusto (0,3 milj. euroa) välillä. Tilinpäätöksessä 2008 kirjattiin myös aikaisempiin tilikausiin kohdistuvan terveyskeskusmaksujen kirjausvirheen korjaus. Vuonna oli osa terveyskeskusmaksuista kirjattu tuloksi kahteen kertaan ja tämä kirjaus, 0,3 milj. euroa, kirjattiin edellisten tilikausien ylijäämän vähennykseksi. Taseen ja rahoituslaskelman tietoja on oikaistu rahavarojen osalta. Edellisiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut on rahoituslaskelman vertailutiedoissa huomioitu rahavarojen ja vuosikatteen sekä investointien erissä. Vuosikatetta ei tuloslaskelman vertailutietoon ole muutettu, siksi vuosikatteet poikkeavat tuloslaskelman ja rahoituslaskelman välillä. Mikäli kaikki erät olisi vuonna 2007 kirjattu tulosvaikutteisesti olisi vuosikate vuonna 2007 ollut ,20 euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen ,42 euroa.

345 Liitetiedot 345 7) Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisessa on käytetty Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivänä kurssia. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Asunto Oy Pispan Tupahakaa, jonka tietoja ei saatu ajoissa konsernitilinpäätökseen yhdistelyä varten. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli yhdeksän. Kurun metsäoppilaitoksen Venäjälle perustama International Forest Machine Operator Training Centre (TrC) ei sisälly konsernitilinpäätökseen, koska yhteisön luotettavia tilinpäätöstietoja ei ole käytettävissä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Samoin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu. poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöistä konsernin kannalta olennaiset on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden ja menetelmien muutokset Kuntayhtymän omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymäosuuksien hankintameno on eliminoitu tilikauden päättyessä olevaa peruspääomaosuutta vastaan. Edellisinä vuosina kuntayhtymäosuuksien hankintameno on eliminoitu koko oman pääoman osuutta vastaan. Tämän muutoksen vuoksi taseessa ei ole vuonna 2008 erää Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä. Kaupungin konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.

346 Liitetiedot 346 Poikkeavat arvostus ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Poikkeavat tilikaudet Poikkeavia tilikausia ei ollut. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Osakkuusyhteisöjen yhdistely sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä on tehty ensimmäisen kerran tilikauden 2008 konsernitilinpäätökseen, jossa yhdistelyn vaikutus tilikauden ylijäämään on ,73 euroa ja edellisten tilikausien ylijäämään oli ,76 euroa. Edellisen tilikauden vertailutietoon ei ole oikaistu osakkuusyhteisöjen vaikutusta. Konserniin on uutena tytäryhteisönä yhdistelty Vuores Palvelu Oy, jonka osakkeet on ostettu tilikauden aikana Tampereen Pysäköintitalo Oy:ltä. Konserniin on uutena tytäryhteisönä yhdistelty Kiinteistö Oy Tupakkikiven Parkki, jonka osakkeista Pirkan Opiskelija asunnot Oy omistaa 61,03 prosenttia. Konserniin on uutena tytäryhteisönä yhdistelty Kiinteistönhallinta KnowTek Oy, jonka osakkeista VTS Kiinteistöpalvelu Oy omistaa 75 prosenttia. Kaupunginvaltuusto on ja kokouksissaan tehnyt päätöksen Tampereen Sähkölaitos liikelaitoksen liiketoimintojen myymisestä Tammerkosken Energia Oy:lle ja sen tytäryhtiölle sekä energialiiketoimintojen yhtiöittämisestä. Tehdyn yhtiöittämispäätöksen yhteydessä Tammerkosken Energia Oy:n nimi muutettiin Tampereen Sähkölaitos Oy:ksi alkaen Tampereen Sähkölaitos Oy konserniin kuuluvat tytäryhtiöinä Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy sekä Tampereen Energiantuotanto Oy.

347 Liitetiedot 347 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 8) Toimintatuotot Kaupunki Konserni Yleishallinto , , ,95 Sosiaali ja terveyspalvelut , , ,28 Sivistyspalvelut , , ,19 Yhdyskuntapalvelut , , ,37 Muut palvelut , , ,14 Kiinteistöpalvelut , , ,16 Yhteensä , , ,09 9) Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,43 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,83 Kiinteistövero , ,71 Koiravero , ,65 Verotulot yhteensä , ,62 10) Valtionosuuksien erittely Laskennalliset valtionosuudet Yleinen valtionosuus , ,00 Sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuus , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuus , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00

348 Liitetiedot ) Satunnaiset erät Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Kaupunki Satunnaiset tuotot Sähkölaitoksen yhtiöittäminen Pysyvien vastaavien myyntivoitto ,89 0,00 Myyntituotto (Liikearvo) ,43 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä ,32 0,00 12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 3 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 20 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3 30 vuotta Tasapoisto Soranottoalueet Käytön mukainen Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 13) Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina (1 000 euroa) Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama % 38 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot poikkeavat vuosien aikana 38 prosenttia. Investointi ja poistotason poikkeaman syynä on kaupungin voimakkaan kasvun aiheuttama suuri investointitarve. Tämän vuoksi kaupunki on joutunut ja joutuu jatkossakin panostamaan voimakkaasti uuden infrastruktuurin ja uusien toimitilojen rakentamiseen sekä korvausinvestointeihin. Poistosuunnitelmaa tullaan tarkistamaan tietyiltä osin vuoden 2009 aikana.

349 Liitetiedot ) Pakollisten varausten muutokset Kaupunki Konserni Eläkevastuu , , ,29 Lisäykset tilikaudella , , ,25 Vähennykset tilikaudella , , ,32 Eläkevastuu , , ,22 Maisemointivaraus , , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, ,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, ,00 Maisemointivaraus , , ,00 Vahingonkorvausvaraus 0,00 0, ,78 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, ,59 Vahingonkorvausvaraus ,00 0, ,19 Potilasvahinkovakuutus 0,00 0, ,25 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, ,48 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vahingonkorvausvaraus ,00 0, ,73 Pakolliset varaukset yhteensä , , ,14 15) Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupunki Konserni Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä ,16 0, ,17 Kiinteistöjen myynnistä , , ,03 Koneiden ja kaluston myynnistä , , ,41 Maa alueiden myynnistä , , ,31 Autojen myynnistä , , ,25 Myyntivoitot yhteensä , , ,17 Muut toimintakulut Osakkeiden myynnistä 0, , ,60 Kiinteistöjen myynnistä ,79 0, ,79 Autojen luovutuksesta , , ,65 Myyntitappiot yhteensä , , ,04

350 Liitetiedot ) Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot , ,08 Osuuspääoman korot 8,00 35,45 Peruspääoman korot , , , ,95 17) Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,05 Poistoeron muutokset yhteensä , ,05

351 Liitetiedot 351 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 19) Arvonkorotukset Kaupunki Konserni Maa ja vesialueet Arvo , , , ,23 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku , , , ,11 Arvo , , , ,12 Muut osakkeet ja osuudet Arvo ,41 0, ,41 0,00 Arvonkorotukset 0, ,41 0, ,41 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvo , , , ,41 Arvonkorotukset yhteensä , , , ,53 21) Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,43 Lisäykset tilikauden aikana , ,72 0, ,47 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0, , ,97 Vähennykset tilikaudella , ,55 0, ,17 Siirrot erien välillä ,93 0,00 0, ,93 Tilikauden poisto , ,33 0, ,22 Poistamaton hankintameno , , , ,47 Kirjanpitoarvo , , , ,47 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Ennakkomaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset ja laitteet hyödykkeet Enn.maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,54 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , ,43 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , , ,00 0, , ,66 Vähennykset tilikaudella , , , ,59 0, , ,10 Siirrot erien välillä , , , ,78 0, , ,93 Tilikauden poisto , , , , ,00 0, ,23 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,05 Arvonkorotukset ,67 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,67 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,72

352 Liitetiedot 352 Maa ja vesialueet erittely Kaupunki Konserni Maa ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,29 Muut maa ja vesialueet , , , ,86 Maa ja vesialueet yhteensä , , , ,15 Pysyvien vastaavien sijoitukset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo Muut lainasaamiset Lainasaamiset tytäryhteisöiltä , , , ,33 Lainasaamiset muilta , , , , , , , ,87 Muut saamiset Lainasaamiset tytäryhteisöiltä , ,00 0, ,00 Lainasaamiset muilta 2 822,00 0,00 0, , , ,00 0, ,00 Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Kuntayhtymäosuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Omistusyhteysyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,69 Lisäykset tilikauden aikana , , ,84 0, , ,04 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikaudella 0, ,11 0,00 0, , ,33 Siirrot erien välillä ,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto 0,00 0, ,16 0,00 0, ,16 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , ,24 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0, , ,41 Kirjanpitoarvo , , , , , ,65 Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Tasearvo Lisäykset Vähennykset Tasearvo Kunnan osuus Ero tilikaudelta tilikaudelta kuntayhtymän peruspääomasta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky ,87 0, , , , ,31 Pirkanmaan koulutuskonserni ky ,56 0,00 0, , , ,23 Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky ,12 0, , ,01 0, ,01 Pirkanmaan Liitto ,22 0,00 0, , ,22 0,00 Hämeen Päihdehuollon ky ,28 0,00 0, , , ,07 Tampereen kaupunkiseudun ky ,00 0,00 0, , ,00 0, ,05 0, , , , ,98

353 Liitetiedot ) Omistukset tytäryhteisöissä Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus, euroa omistus omistus omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Ekokumppanit Oy Tampere 81,25 % 90,57 % , , ,55 GoTampere Oy Tampere 100,00 % %100,00 % , , ,29 Insinöörioppilastalo Oy Tampere 63,18 % 63,18 % , , ,51 Keinupuistokeskus Oy Tampere 57,02 % , , ,12 Kiinteistönhallinta KnowTek Oy Tampere 75,00 % , , ,12 Opintanner Kiinteistö Oy Tampere 97,75 % 97,75 % , , ,53 Pirkan Opiskelija asunnot Oy Tampere 100,00 % 100,00 % , ,73 213,66 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampere 49,69 % 49,69 % , , ,12 Runoilijan tie Oy Tampere 72,58 % 72,58 % , , ,64 Tammerkosken Energia Oy (Konserni) ( alkaen Tampereen Sähkölaitos Oy) Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,41 Tampereen Kotilinnasäätiö Tampere 100,00 % 100,00 % , ,31 705,02 Tampereen Messu ja Urheilukeskus Oy Tampere 66,00 % 66,00 % , ,57 0,47 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy (Konserni) Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,91 Tampereen Pysäköintitalo Oy (Konserni) Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,41 Tampereen Ravirata Oy Tampere 70,00 % 70,00 % , , ,98 Tampereen Sirppitie 15 Asunto Oy Tampere 100,00 % , ,59 545,59 Tampereen Särkänniemi Oy Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,69 Tampereen Tammelankodit Asunto Oy Tampere 100,00 % , ,35 58,83 Tampereen Vuokra asunnot Oy Tampere 100,00 % 100,00 % , ,62 15,54 Tampereen Vuokratalosäätiö Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,87 Tampere talo Osakeyhtiö Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,43 Tavase Oy Tampere 71,54 % 71,54 % , , ,03 Teknologiakeskus Hermia Oy Tampere 100,00 % 100,00 % , , ,43 Tupakkikiven Parkki Kiinteistö Oy Tampere 61,03 % , ,12 735,30 Vellamonkodit Oy Tampere 100,00 % , , ,43 Vilusen Rinne Oy Tampere 100,00 % 100,00 % , ,16 7,68 Vuores Palvelu Oy Tampere 100,00 % 100,00 % 7 613,80 0,00 335,70 VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampere 100,00 % , , ,26 Välimaankatu 25 Asunto Oy Tampere 60,61 % , ,90 0,00 Ylöjärventie 28 Asunto Oy Tampere 100,00 % 4 070, ,62 34,79 Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Pispan Tupahaka Asunto Oy *) Tampere 69,28 % Yhteensä , , ,69 23) Omistukset kuntayhtymistä Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus, euroa omistus omistus omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Kuntayhtymät Hämeen Päihdehuollon kuntayhtymä Hämeenlinna 32,50 % 32,50 % , , ,64 Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä Tampere 39,42 % 39,42 % , , ,76 Pirkanmaan Liitto Tampere 45,68 % 45,68 % , ,08 0,00 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayht. (Konserni) Tampere 39,63 % 39,63 % , , ,76 Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Tampere 33,26 % 33,26 % , , ,20 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampere 64,21 % 64,21 % , , ,22 Yhteensä , , ,59

354 Liitetiedot ) Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin Kuntakonsernin osuus, euroa omistus omistus omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Osakkuus, yhteis ja omistusyhteysyhteisöt Atalan Liikekeskus Kiinteistö Oy Tampere 40,00 % 40,00 % , ,25 989,68 Coxa Oy Tampere 20,56 % 20,56 % , , ,69 Finn Medi Delta Kiinteistö Oy Tampere 43,05 % 43,05 % , , ,40 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Tampere 42,86 % 42,86 % , , ,13 Tampereen Seudun Kasvurahasto Tasku Ky Tampere 40,29 % 40,29 % , , ,77 Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy Tampere 29,88 % 29,88 % , ,29 29,19 Tamseed Ky Tampere 23,26 % 23,26 % ,52 0, ,63 Tuotekehitys Oy Tamlink Tampere 24,00 % 24,00 % , , ,33 YH Länsi Oy Tampere 18,64 % 35,71 % , , ,80 Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Ateljeetalo Oy **) Tampere 47,66 % 47,66 % , ,41 2,07 Erätie 29 Asunto Oy *) Tampere 23,08 % Hervannan Juhani Asunto Oy **) Tampere 28,04 % , ,90 19,58 Hervannan Kanjoni Asunto Oy **) Tampere 43,47 % , , ,31 Jotospirtti Oy Helsinki 50,00 % ,68 0,00 0,00 Lännen Kiinteistöpalvelu Oy Tampere 33,33 % , , ,12 Mummunkujan pysäköinti Oy *) Tampere 31,33 % Pikassos Oy Hämeenlinna 25,00 % 25,00 % , ,84 225,26 Pispalan Pulteri As Oy *) Tampere 28,00 % Pispalan Pulteri 2 As Oy **) Tampere 30,62 % ,31 819,04 3,71 Pispalan Pulteri 3 As Oy **) Tampere 44,44 % , ,68 1,31 Pispalanvaltatie 63 Asunto Oy Tampere 36,63 % ,77 374,64 355,20 Suomen Hopealinja Oy Hämeenlinna 28,46 % 28,46 % , , ,08 Tumpin Parkki Kiinteistö Oy *) Tampere 20,96 % Tyrkkölä Asunto Oy Ylöjärvi 47,72 % 47,72 % ,42 149, ,42 Virontörmän Lämpö Oy Tampere 40,42 % ,20 850, ,17 Yhteensä , , ,85 *) yhtiö ei ole toimittanut vuotta 2008 koskevia tietoja **) ovat vuoden 2007 tietoja

355 Liitetiedot 355 Yhdistykset, säätiöt ym., joiden hallintoelimissä kaupungilla on edustus: Tor, Joe ja Pentti Borgin Säätiö K. F. ja Maria Dunderbergin Testamenttisäätiö Eino Salmelaisen Säätiö Haiharan Museosäätiö Hämäläisen Ylioppilassäätiön valtuuskunta Itämeri instituutin säätiö Kalevan lukion kannatusyhdistys ry Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö Koivupirtin säätiö Kustaa Hiekan säätiö Lenin museo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen sosiaali ja terveysalan opiston säätiö Naisten Voimisteluopisto säätiö Näsijärven säännöstely yhtiö Pispalan Sottiisin päätoimikunta Pyynikin kesäteatterisäätiö Reumasäätiö Suomen Hopealinja ry Suomen Kirjainstituutin säätiö, Stiftelsen för Finlands bokinstitut Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti Finlands Barnboksinstitut Tampere Maja säätiö Tampere tunnetuksi ry Tampereen Aikuiskoulutussäätiö Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Tampereen elokuvajuhlat Tampere Film Festival ry Tampereen kaupungin sairauskassa Tampereen Keilahalli Oy Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen Konservatoriotalon Säätiö Tampereen Musiikkiopiston Säätiö Tampereen Oopperatoimintasäätiö Tampereen Saunasäätiö Tampereen Seudun Opiskelija asuntosäätiö TOAS Tampereen Sotainvalidien Veljeskotisäätiö Tampereen Sotaveteraanien Huolto ja Tukisäätiö Tampereen Tammenlehväsäätiö Tampereen Teatterikesä ry Tampereen Työväen Teatteri Oy Teatteri 2000:n kannatusyhdistys ry Työväen keskusmuseoyhdistys ry Työväen Teatterin talosäätiö A. R. Winterin Muistosäätiö Y Säätiö

356 Liitetiedot ) Vaihtuvien vastaavien saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,27 0, ,61 Lainasaamiset 0, ,47 0, ,65 Muut saamiset 0, ,37 0, ,37 Siirtosaamiset 0, ,74 0, ,86 Yhteensä 0, ,85 0, ,49 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,39 0, ,76 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0, ,58 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0, ,81 0, ,95 Yhteensä 0, ,78 0, ,71 Saamiset osakkuus sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0, ,49 0, ,96 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0, ,33 0, ,33 Siirtosaamiset 0, ,16 0, ,34 Yhteensä 0, ,98 0, ,63 Saamiset yhteensä 0, ,61 0, ,83

357 Liitetiedot ) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Konserni Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Tulojäämät ,00 0, , ,27 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä ,00 0, , ,27 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , , , ,17 Kelan korvaus työterveydenhuollosta , , , ,46 Valtion avustuksia ja korvauksia , , , ,44 Työllistämis ja työmarkkinatuki , , , ,00 EU tuet ja avustukset , , , ,05 Paluumuuttajien valtionkorvaus v , , , ,00 Liikasuoritukset kuntien eläkevakuutukseen 0, ,42 0, ,42 Valtionosuus 2007 toimeentulotuesta , , , ,00 Sponda (Ratinan kauppakeskus) ,00 0, ,00 0,00 Maakaasun veronpalautus ,90 0, ,90 0,00 Liikasuoritus Tampereen Sähköverkko Oy:lle ,00 0,00 0,00 0,00 Kymppivoiman laskutus ,26 0, ,26 0,00 Muut tulojäämät , , , ,48 Tulojäämät yhteensä , , , ,02 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , ,02 27) Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta , ,64 Kirjanpitoarvo , ,81 Erotus , ,83 Rahamarkkinainstrumentit Jälleenhankintahinta 0, ,00 Kirjanpitoarvo 0, ,00 Erotus 0,00 0,00 Joukkovelkakirjat Jälleenhankintahinta , ,62 Kirjanpitoarvo , ,54 Erotus , ,92 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , ,00 Kirjanpitoarvo , ,56 Erotus , ,44

358 Liitetiedot 358 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oma pääoma Kaupunki Konserni Peruspääoma , , , ,29 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,29 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä ,00 0,00 0, ,72 Lisäykset 0,00 0,00 0, ,33 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä ,00 0,00 0, ,05 Arvonkorotusrahasto , , , ,43 Lisäykset 0, ,41 0, ,41 Vähennykset , , , ,01 Arvonkorotusrahasto , , , ,83 Muut omat rahastot Kehittämisrahaston pääoma , , , ,68 Rahaston pääoman pienentäminen* ,68 0, ,68 0,00 Kehittämisrahaston pääoma , ,68 0, ,68 Liikelaitosten rahaston pääoma , , , ,13 Rahaston pääoman pienentäminen* ,13 0, ,13 0,00 Liikelaitosten rahaston pääoma , ,13 0, ,13 Vahinkorahaston pääoma , , , ,97 Siirrot rahastoon tilikaudella , , , ,70 Siirrot rahastosta tilikaudella , , , ,04 Vahinkorahaston pääoma , , , ,63 Tapaturmarahaston pääoma , , , ,46 Siirrot rahastoon tilikaudella 0, ,76 0, ,76 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahaston pääoman pienentäminen* ,22 0, ,22 0,00 Tapaturmarahaston pääoma , ,22 0, ,22 Takausvastuurahaston pääoma , , , ,82 Siirrot rahastoon tilikaudella 0, ,38 0, ,38 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahaston pääoman pienentäminen* ,20 0, ,20 0,00 Takausvastuurahaston pääoma , ,20 0, ,20 Tampereen Elinkeinorahaston pääoma , , , ,00 Siirrot rahastoon tilikaudella , , , ,65 Siirrot rahastosta tilikaudella , , , ,00 Tampereen Elinkeinorahaston pääoma , , , ,65 Asuntolainarahaston pääoma , , , ,51 Siirrot rahastoon tilikaudella , , , ,12 Siirrot rahastosta tilikaudella , , , ,23 Rahaston pääoman pienentäminen* ,44 0, ,44 0,00 Asuntolainarahaston pääoma , , , ,40 Muut muut omat rahastot ,00 0, , ,34 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0, , ,00 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0, ,17 0,00 Muut muut omat rahastot yhteensä ,00 0, , ,34 Muut omat rahastot yhteensä , , , ,02 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,55 Siirto edelliseltä tilikaudelta , , , ,14 Edellisten tilikausien virheen oikaisu 0, , , ,52 Rahastojen pääomien siirto * ,67 0, ,57 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,17 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,06 Oma pääoma yhteensä , , , ,42 * Kaupunginvaltuuston päätös Muut omat rahastot ja edellisten tilikausien ylijäämä eivät täsmää vuoden 2007 osalta taseen vertailutietoon. Taseen vertailutiedossa edellisten tilikausien ylijäämään tehdyt korjaukset näytetään vuonna 2007, oman pääoman liitetiedossa rahastojen pääomien pienentäminen näytetään vuoden 2008 sarakkeessa.

359 Liitetiedot ) Erittely poistoeroista Investointivaraukseen liittyvä poistoero , ,91 Poistoero yhteensä , ,91 30) Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,48 Yhteensä , ,48 32) Pakolliset varaukset Kaupunki Konserni Muut pakolliset varaukset Eläkevastuuvaraus , , , ,14 Maisemointivaraus , , , ,00 Vahingonkorvausvaraus 0,00 0, , ,20 Potilasvahinkovakuutus 0,00 0, , ,66 Muut pakolliset varaukset yhteensä , , , ,00

360 Liitetiedot ) Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 0, ,18 0, ,53 Muut velat ,12 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0, ,14 0, ,11 Yhteensä , ,32 0, ,64 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat 0, ,05 0, ,39 Muut velat ,32 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0, ,23 0, ,86 Yhteensä , ,28 0, ,25 Velat osakkuus tai sekä muille omistusyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,11 0, ,59 Muut velat 0,00 20,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0, ,82 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,93 0, ,59 Vieras pääoma yhteensä , ,53 0, ,48 36) Muiden velkojen erittely Kaupunki Konserni Muut velat Liittymismaksut , , , ,81 Muut velat , , , ,07 Muut velat yhteensä , , , ,88

361 Liitetiedot ) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Konserni Pitkäaikaiset siirtovelat Menojäämät Muut menojäämät , , , ,18 Pitkäaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,18 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Tuet ja avustukset , , , ,26 Valtionosuus opetusministeriöltä ,00 0, ,00 0,00 Matkakorttien latausmaksuvelka , , , ,62 IKEAN:n tontin ennakkomaksu , , , ,00 Muut tuloennakot , , , ,86 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,08 Korkojaksotukset , , , ,66 Menojäämät Sähkölaitoskonsernin käyttöpääoma ,00 0,00 0,00 0,00 PSHP loppulasku , , , ,10 Valtionosuuden palautus OPM:lle , , , ,00 PIRSOS tasinko ,49 0, ,49 0,00 Työmarkkinatuen kuntaosuus/kela 0, ,80 0, ,80 Lähdevero , , , ,70 Muut menojäämät , , , ,28 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,36 38) Huollettavien varat Huollettavien varat , ,85 39) Elatustuen takautumissaatavat Elatustukisaamiset , ,66 Perinnästä poistettu tilikauden aikana , ,36 Elatustukisaamiset , , vanhenevat takautumissaamiset , ,77 Elatustukisaamiset , ,74 Elatustukisaamisiin kirjattu , ,00 Vuoden 2007 vertailutietoa elatustukisaamiset on korjattu 7 132,20 eur.

362 Liitetiedot 362 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 40) Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuus velkojen vakuutena Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Kaupunki Konserni Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,15 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0,00 0, , ,07 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Kaupunki Konserni Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,47 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 0,00 0, , ,47 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Kaupunki Konserni Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,77 Myöhemmin maksettavat , , , ,82 Yhteensä , , , ,59 46) Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Kaupunki Konserni Takaukset tytäryhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,86 Jäljellä oleva pääoma , , , ,05 Takaukset osakkusyhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,00 Jäljellä oleva pääoma , , , ,00 Takaukset muut Alkuperäinen pääoma , , , ,67 Jäljellä oleva pääoma , , , ,75 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista Kunnan osuus takauskeskuskuksen takausvastuista , ,24 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , ,85

363 Liitetiedot ) Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Kaupunki Konserni Sopimusvastuut Vuokravastuut, vastuut voimassa asti , , , ,41 Muut sopimusvastuut , , , ,01 Sopimusvastuut yhteensä , , , ,42 Johdannaissopimukset Käypä arvo , , , ,00 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu: Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta / sekä Lakiin sosiaali ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta / Arvolisäveron palautusvastuu: Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Vastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Päästöoikeudet Tampereen Sähkölaitos liikelaitoksen päästöoikeudet Hallussa olevien päästöoikeuksien määrä Toteutuneiden päästäjen määrä vuonna 2008 Päästöoikeuksien ostot Päästöoikeuksien myynnit 3 723,40 tco2 919,60 tco ,00 euroa 0,00 euroa

364 Liitetiedot 364 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 48) Henkilöstön lukumäärä Yleishallinto Sosiaali ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Kiinteistöpalvelut Yhteensä ) Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,93 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,16 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,11 Muut henkilösivukulut , ,03 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,91 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin , ,36

365 Tilinpäätös LUETTELOT JA SELVITYKSET

366 Tilinpäätös

367 Luettelot ja selvitykset 367 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Pääkirjanpito Kassanhallinta Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Omaisuudenhallinta Ostoreskontra Päiväkirja Pääkirja Varastokirjanpito Hyvinvointipalvelujen kehittämisen varasto Korjaamopalveluiden varastot Logistiikkakeskuksen varastot Tampereen Sähkölaitoksen varastot Tampereen Tilakeskuksen varastot Tampereen Veden varasto Yhdyskuntatuotannon varastot Myyntireskontra, ulkoinen järjestelmä Sähkölaskutus Vesilaskutus Antolainalaskutus Asuntotoimen vuokrareskontra Konsernikirjanpito Palkkaluettelo Henkilöstökassa kassakirja Maksuliikenne Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste atk tuloste Tasekirja Tase erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä

368 Luettelot ja selvitykset 368 LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA AA Käyttöom.kirjaus 71 Palvelukassa, Pysäköinninvalvonta AB Kirjanpitotosite 70 Pegasos laitospaikka AF Poistokirjaukset 72 Travel, matkalaskut DA Asiakastosite 73 Tikebank, asuntotoimi DG Asiakkaat hyvitys 74 Palvelukassa, Muumikauppa DR Asiakkaat lasku 75 Palvelukassa, vesilaitos DZ Asiakkaat maksu 76 Effica, hammaslaskut EX Ulkoinen numero 77 Työsuhdematkalippujärjestelmä KA Toimittajatosite 78 Palvelukassa, sote koulukatu 1 KG Toimittajat hyvit. 79 Palvelukassa, sote koulukatu 2 KR Toimittajat lasku 7A Pegasos, kotihoito KZ Toimittajat maksu 7C Palvelukassa, Koukkuniemi ML ML tilitys 7D Maksuliikenneohjelma, sote PR Hinnanmuutos 7E Nuohouslaskut RE Lasku brutto 7G Rakennusvalvonta RV Laskun siirto 7I BP, postimaksut SA Pääkirjatilitosite 7J Pegasos, työterveyslaskutus SB Pääkirjatilikirjaus 7O Palvelukassa, Rupriikki SK Kassatosite 7Q Timmi, salivuokrat WA Tavaranluovutus 7R Kiska, maanvuokrat WE Tavaranvastaanotto 7S Kiska, venepaikat WI Inventointitosite 7T Effica,hammaslaskut WL Varast.otto/toimitus 7U Palvelukassa, Vapriikki Info ZP Maksukirjaus 7V Palvelukassa, Vapriikki Valssi ZR Pankki täsmäytys 7W Palvelukassa, Vapriikki Vinssi ZV Maksuselvitys 7Y Palvelukassa, Amurin Helmi 62 Palvelukassa, Pyynikki 7Z Palvelukassa, Muumimuseon lipun myynti 63 Palvelukassa, Hervanta YA Viitteelliset suoritukset suoraan reskontraan 64 Perintäkarhu, laskenta YB Viitteelliset suoritukset perintäkarhusta 65 Palvelukassa, rato1 ZA Aloittava tase 66 Palvelukassa, Hatanpää ZB Aloittavan taseen korjaukset 67 Palvelukassa, Kauppi ZC Välitilinpäätöstapahtumat 68 Palvelukassa, Frenckell ZG Tilinpäätöstapahtumat 69 Martta, maksuntarkkailu ZH Konsolidointi 6A Maksuliikenneohjelma, lira ZL Sisäinen lasku 6C Tuntipalkat ZS Sairaankuljetuslasku 6D Muut palkat ZT Päivähoitolasku 6I Palvelukassa, Hatanpää 4 ZK Keskeneräinen käyttöomaisuus, siirto 6J Pegasos, terveyskeskus käteismaksut ZM Keskeneräinen käyttöomaisuus, valmis 6K Pegasos, terveyskeskuslaskutus ZN Oman käytön arvonlisävero, rakentamis ja kiinteistönhallintapalvelut 6M Effica, Perhehuolto ZO Oman käytön arvonlisävero, rakennusten siivous ym. 6N Aromi, kirjanpito ZX Sisäinen maksu 6O AQUA, Vesilaskutus, suoritukset TR Rahoitus 6Q AQUA, Vesilaskutus, laskut ZY Kassalipas 6R Palvelukassa, kivimuseo ZZ Välitystilikirjaukset 6S Palvelukassa, rato2 7X Palvelukassa, Vapriikki Info2 6U Tikebank, Tilakeskus 6E Asiakastietojärjestelmä 6W Palvelukassa, taidemuseo 6F Asiakastietojärjestelmä, suoritukset 6X Palvelukassa, Hatanpää2 6G Energiatapahtumat 6Y Palvelukassa, Hatanpää3 6H Energiatapahtumat, purku 6Z Palvelukassa, Sara Hildénin taidemuseo

369 Tilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

370 Tilinpäätös

371 371

372 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 372

373 373

374 374