Rakennuslupahakemus / Pudasjärven kaupunki/ lausunto valituksen johdosta

Transkriptio

1 Viranomaislautakunta Viranomaislautakunta Kaupunginhallitus Rakennuslupahakemus / Pudasjärven kaupunki/ lausunto valituksen johdosta VIRANOMA 15 Pudasjärven kaupunki, koulukampus, Pudasjärvi, Ritolantie RN:o 13:34, Kuusiranta RN:o 13:62, Rantanyynäjä RN:o 13:50, Poronorri RN:o 13:59 ja Poropudas RN:o 13:62. Rakennus sijaitsee Kurenalan pohjoisella kaavaalueella korttelissa 5, tontilla 1 ja 2. Rakennettava kerrosala on yhteensä 9737,0 kem2. Tilavuutta on m3. Kyseinen kaava ei ole vielä lainvoimainen. Hallitukselle on tehty esitys kyseisen alueen vuokrasopimuksen tekemisestä Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Vuokra-alueen suuruus on noin m 2 ja vuokra-aika on 50 vuotta. Rakennus koostuu neljästä osasta. Alakoulu ja yläkoulu ovat 1-kerroksisia, keittiö/ruokala ja liikuntasalin osat ovat 2-kerroksisia, jotka on suunniteltu noin 800 oppilaalle. Rakennuksiin sijoittuu myös lukio ja kansalaispoiston tiloja. Väestönsuojat ovat sijoitettu rakennukseen A. Koulutilojen yhteistentilojen 2-kerroksinen osa on paloluokaltaan P1 ja laajuudeltaan 5439 kem2. Alakoulun ja yläkoulun 1- kerroksiset rakennuksien osat paloluokkaa P2 ja laajuudeltaan 2127 kem2 (ak) ja 2170 kem2 (yk). Naapurin kuulemisessa on otettu huomioon laajasti rakennuksen läheisyydessä asuvat henkilöt. naapureiden kuuleminen päättyy ennen lupapäätöksen tekemistä ja kokouksessa luetaan mahdolliset huomautukset jotka koskevat rakennuslupaa. Päätöksenteossa otetaan huomioon mahdolliset huomautukset ja niiden vaikutus rakennuslupaan. Rakennustarkastajan esitys ehdoista: Noudatettava Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen lausunnossa mainittuja ehtoja. Huomioitava väestönsuojaan ja niiden välineistöön liittyvä lausunto Toimitettava palokatkoihin ja niiden lävistyksiin tehty suunnitelma Toimitettava pohjakuva vesikaton kattokannatuksesta. Toimitettava rakennekuvat perustamisesta. Toimitettava rakentamisen kosteudenhallintasuunnitelma jossa on otettu huomioon mahdollisen tulvan aiheuttama virtaus viemäröintiin. Suoritettava rakennusten tiiveysmittaus ja toimitettava siitä käyttöönottokatselmukseen allekirjoitettu ja päivitetty energiaselvitys Suoritettava sähköasennusten käyttöönottomittaus ja luovutettava mittauspöytäkirja käyttöönottokatselmuksessa Toimitettava sähköasennusten varmennusmittaus ja toimitettava pöytäkirja rakennusvalvontaan. Laadittava rakennuksille huolto- ja hoito-ohje. Tehtävä sopimus kunnan jätehuollon kanssa.

2 vs. rakennustarkastajan päätösehdotus: Toimitettava aloituskokoukseen rakennusvalvontaviranomaisen kanssa yhdessä sovittu kuvasarja ja / tai cd liittyen Lvi- ja sähkösuunnitelmiin. Toimitettava terveysviranomaisenlausunto Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin rakennustarkastaja on hyväksynyt hankkeelle: Rakennustyön vastaavan työnjohtajan Kvv työnjohtajan Iv työnjohtajan Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontatoimistoon ja työn toteuttaminen edellyttää seuraavien toimenpiteiden ja katselmuksien suorittamista: Aloituskokous Sijainnin merkitseminen Pohjakatselmus Rakennekatselmus Hormikatselmus Tiiveyskatselmus Käyttöönottokatselmus Loppukatselmus Asiaa on valmistellut vs. rakennustarkastaja Teijo Kettunen puh Viranomaislautakunta myöntää ehdollisen rakennusluvan n:o 2014/XX ja vahvistaa esitetyt suunnitelmat päätösesityksen mukaisesti. Rakennuslupa saa lainvoiman sitten, kun koulukorttelin kaava on saanut lainvoiman. Päätös: Viranomaislautakunta päättää myöntää ehdollisen rakennusluvan n:o 2014/XX ja vahvistaa esitetyt suunnitelmat päätösesityksen mukaisesti. Rakennuslupa saa lainvoiman sitten, kun koulukorttelin kaava on saanut lainvoiman. Lisäksi tulee toimittaa elyn tieliittymälupa sekä tulee toimittaa terveysviranomaisen lausunto. Äänestysselostus on liitteenä 1 / VIRANOMA 34 Merkitään, että viranomaislautakunnan jäsenille on lähetetty sähköpostilla Sampo Leinosen lähettämä kirje. Kirje myös jaettiin kokouksessa jäsenille sekä kirje luettiin kokouksessa. Päätöksestä valituksen hallinto-oikeudelle ovat tehneet Sampo Leinonen ja Timo Kokko. Hallinto-oikeus on pyytänyt viranomaislautakunnalta lausuntoa valituksen johdosta. Lausunnon laatimisessa on käytetty lainopillista asiantuntijaa asianajaja,

3 Puheenjohtajan päätösehdotus: VAATIMUKSET varatuomari Teppo Vuorelaa Asianajotoimisto Krogerus Oy:stä. Viranomaislautakunta antaa asiassa liitteen 1/ mukaisen lausunnon. Pudasjärven kaupungin viranomaislautakunta (jäljempänä myös "kaupunki") pyytää kohteliaimmin, että valittajien vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan. 1 PÄÄASIALLISET PERUSTELUT Valittajien valitus ei sisällä yhtäkään maankäyttö- ja rakennuslaista (jäljempänä "MRL") taikka muusta laista johtuvaa perustetta sille, ettei rakennusluvan myöntämiselle olisi asiassa edellytyksiä. Valittajien valituksessa esille tuomat seikat perustuvat valittajien subjektiivisiin ennakkokäsityksiin koskien suunniteltua koulurakennusta ja sen käyttöä. Valitus näyttää johtuvan pääasiassa siitä, että valittajille on ennakolta muodostunut vääristynyt ja virheellinen käsitys siitä, että koulurakennus tulisi suunnitellussa muodossaan aiheuttamaan huomattavia haittoja naapuritonttien asukkaille. Valittajien näkemykset eivät kuitenkaan ole perusteltuja. Myös rakennusluvan myöntämistä koskevassa menettelyssä on kaikilta osin noudatettu MRL:n asettamia edellytyksiä. Luvan myöntämiselle ei siis ole estettä. 2 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 2.1 Tausta Pudasjärven kaupungin viranomaislautakunta on päättänyt (15 ) myöntää ehdollisen rakennusluvan Pudasjärven kaupungille koulukampuksen (Ritolantie RN:o 13:34, Kuusiranta RN:o 13:62, Rantanyynäjä RN:o 13:50, Poronorri RN:o 13:59 ja Poropudas RN:o 13:62) (jäljempänä "Koulukampus") rakentamista varten. Päätöstä koskeva menettely on suoritettu kaikilta osin MRL:n säännösten edellyttämällä tavalla. Kaupungin viranomaislautakunnan rakennusluvan myöntämistä koskevan päätöksen yhteydessä on erikseen todettu, että naapurien kuulemisessa on otettu huomioon laajasti rakennuksen läheisyydessä asuvat henkilöt. Näin ollen menettelyssä on huolellisesti noudatettu MRL:n säädöksiä ja osapuolten kuulemisen periaatetta. Päätöksenteon yhteydessä viranomaislautakunta on kertaalleen arvioinut kaikki asiassa esitetyt huomautukset ja niiden mahdolliset vaikutukset rakennuslupaharkintaan. Myös valittaja Leinosen lupaharkintaa varten toimittama kirje oli etukäteen toimitettu

4 viranomaislautakunnan jäsenille. Kirje jaettiin lisäksi vielä erikseen asiaa käsitelleessä kokouksessa lautakunnan jäsenille ja luettiin. Viranomaislautakunnan päätöksestä ilmenee, ettei valittaja Leinosen esittämien seikkojen johdosta, eikä muutenkaan, ollut käsillä mitään perusteita olla myöntämättä Koulukampukselle haettua rakennuslupaa. Rakennuslupa myönnettiin kuitenkin ehdollisena siten, että se on riippuvainen alueen kaavamuutoksen lainvoimaisuudesta. 2.2 Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella MRL:n 135 :n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Valittajien valitusta tulee arvioida edellä viitatun MRL 135 :n perusteella. 2.3 Väitteet koskien Koulukampuksen rakennusten korkeutta Valittajat ovat vedonneet valituksensa perusteena siihen, että Koulukampuksen alakoulurakennus on heidän mukaansa liian korkea. Väitteen lähempi tarkastelu osoittaa, että sillä ei itsessään ole juurikaan oikeudellista painoarvoa MRL 135 :ää silmällä pitäen. Joka tapauksessa on syytä aluksi todeta, että valittajien väite, jonka mukaan Koulukampuksen alue on nykyisellään kaavoitettu nimenomaan matalia asuinrakennuksia varten, on virheellinen. Alueella nykyisellään voimassa oleva kaava on tullut lainvoimaiseksi ja sen mukaan Koulukampuksen alueelle (kortteli 3, merkintä ALK) voidaan rakentaa kaksi- ja kolmekerroksisia rakennuksia. Rakennuslupa Koulukampukselle on kuitenkin myönnetty ehdollisena siten, että se on riippuvainen koulukorttelia koskevan uuden kaavan lainvoimaisuudesta, joten

5 koulurakennuksen korkeutta tulee arvioida uuden kaavan mukaisesti. Ei ole edes väitetty, että nyt myönnetty rakennuslupa olisi koulukorttelia koskevan uuden kaavan vastainen. Näin ollen kyse ei siis ole siitä, että MRL 135 :n 1 momentin 1 kohta tulisi asiassa valittajien väitteiden johdosta arvioitavaksi. Kaavan lainvoimaiseksi tuleminen on joka tapauksessa edellytys sille, että myönnetty rakennuslupa voidaan panna täytäntöön. Kyse ei siis asiassa ole miltään osin siitä, että koulurakennus olisi kerrosluvultaan tai muilta osin uuden kaavan vastainen. Uudessa kaavassa sallitaan kaksikerroksiset rakennukset, eivätkä myönnetyn rakennusluvan mukaiset Koulukampuksen rakennukset miltään osin ole kahta kerrosta korkeampia. Asiassa on myös huomionarvoista se, että uudessa lainvoimaa vailla olevassa kaavassa alimmat rakennuskorkeudet on asetettu siten, että on mahdollisimman hyvin pyritty ottamaan huomioon alueen nykyolosuhteet. Tämä on johtanut hieman aikaisempaa korkeampiin rakennuskorkeuksiin. Mitään haittaa tästä ei kuitenkaan naapuritonteille aiheudu. Toisin kuin valittajat valituksessaan antavat ymmärtää, pintavesiä ei tulla ohjaamaan valittajien tonteille, vaan ne tullaan käsittelemään rakentamisalueella määräysten mukaisesti. Valituksessa on siten käytännössä näiltä osin kyse siitä, että arkkitehdin suunnittelemat koulurakennuksen sisätiloihin luonnonvaloa tarjoavat "valolaatikot" eivät miellytä valittajia. Valittajien väitteessä on näin ollen kyse valittajien subjektiivisesta mielipiteestä, joka kohdistuu siihen tapaan, jolla koulurakennus on arkkitehdin toimesta suunniteltu. MRL 135 :n 1 momentin 3 kohdan mukaista rakennuksen soveltumista kyseiselle paikalle ei kuitenkaan voida ratkaista valittajien subjektiivisen näkemyksen perusteella. Kyse on paljon monipuolisemmasta harkinnasta, jossa asiassa esille tulevia seikkoja on jo tarkoin ja perusteellisesti arvioitu rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon esimerkiksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 52 :n 1 momentti ja Suomen rakentamismääräyskokoelman (SRMK) osan F2 luvussa 3.1 asetut määräykset koskien valoisuutta ja valaistusta. Osa valittajien väitteistä (väitetyt varjostukset ja haitat istutuksille) tulee arvioida MRL 135 :n 1 momentin 6 kohdan valossa, mutta ilmeiseksi käy joka tapauksessa se, että myöskään MRL 135 :n 1 momentin 6 kohdasta johtuvaa estettä suunnitellun Koulukampuksen rakennuskorkeus ei muodosta. Valittajien esittämät korkeuseroja koskevat argumentit ovat myös monelta osin sisällöltään epäselviä ja hyvin vaikeasti ymmärrettäviä. Valituksessa pohditaan esimerkiksi mahdollisia Koulukampuksen rakennusten aiheuttamia varjostuksia, joiden osalta valittajat toteavat itsekin, että auringonvaloon liittyvät huolet ovat spekulatiivisia. Lisäksi valittajat ovat korkeuseroihin viitaten huolissaan myös yksityisyydestään ja siitä, että vuodenaikojen vaihtelut voivat mahdollisesti aiheuttaa haittoja maanomistusrajan istutuksille. Kuten on jo edellä todettu, pintavesiä ei tulla ohjaamaan valittajien tonteille eikä haittoja esimerkiksi istutuksille siten tule aiheutumaan. Valittajien yksityisyyttä koskeviin väitteisiin otetaan kantaa tämän selityksen kohdassa 3.4.

6 Näin ollen lopputulos on se, että myönnetty rakennuslupa täyttää Koulukampuksen korkeuden osalta esitettyjen väitteiden suhteen MRL 135 :n edellytykset. 2.4 Väitteet koskien yksityisyyttä ja melua Valittajat ovat lisäksi valituksessaan vedonneet meluhaittoihin ja yksityisyytensä suojelemiseen. Valittajat ovat myös väittäneet, että suunnitteluasiakirjat ovat olleet vanhentuneita. Näiltä osin valittajien argumentteina ovat ilmeisesti MRL:n 135 :n 1 momentin 3 ja 6 kohdat. Ensiksi on valittajien esittämien suunnitteluasiakirjoja koskeneiden väitteiden johdosta todettava, että Koulukampuksen suunnittelussa on ollut käytössä ajantasainen maanpinnan muotoja kuvaava maastomalli ja uuden kaavan pohjalle perustuneen rakennussuunnittelun edellyttämät ajantasaiset asiakirjat. Rakennussuunnittelun pohjana käytettyyn uuden kaavan mukaiseen asemapiirrokseen ei ole päivitetty kaavan ulkopuolelle sijoittuvia rakennuksia, koska niillä ei ole ollut asiassa minkäänlaista merkitystä. Toiseksi Pudasjärven kaupunki kummeksuu valittajien esittämiä väitteitä koskien yksityisyydenmenetystä ja melua. Kaupungin käsitys on, että on varsin tavanomaista, että koulurakennusten välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös asutusta. Mitään erityistä yksityisyydenmenetystä tai meluhaittoja tästä ei naapureille seuraa. Yksityisyyden menettämistä ei missään relevantissa oikeudellisessa merkityksessä ole se, että valittajien pihoihin muodostuu näköyhteys siten kuin valituksen sivulla 2. on ilmaistu: "Jos oppilaat tulevat eteläpuoliselta viralliselta koulupihalta koulun taakse eli länsipuolelle....tai katselevat koululuokkien ikkunoista länteen päin, omat piha-alueemme ovat kuin tarjottimella vailla yksityisyyttä. Koululaisten liikkuminen koulurakennuksen länsipuolella onkin estettävä teknisesti esim. verkkoaidalla." (alleviivaus tässä) Valittajien suhtautuminen koululaisten liikkumiseen alueella vaikuttaa täysin kohtuuttomalta. Selvää on, että tällaisista lähtökohdista käsin Koulukampuksen rakentaminen valittajien naapuritontille ei valittajia miellytä. Tähän viittaa myös valittajien oikeudellisesti perusteettomat väitteet koskien liian vähäiseksi jäävää "reviiriä" tonteilla sijaitsevien rakennusten välillä. Joka tapauksessa voidaan todeta, että valittajat eivät ole edes väittäneet, että myönnetyn rakennusluvan mukainen rakentaminen ei sijoittuisi uuden asemakaavan mukaiselle rakentamisalueelle. Valittajien väitteiden luonnetta MRL 135 :n 1 momentin 6 kohdan valossa kuvaa oivallisesti valituksen sivulla 4. ilmenevä valittajien toteamus: "Länsipuolen kapea kaista tulee rauhoittaa myös muulta yksityisyyttä rajoittavalta melulta ja toiminnalta, kuten oppilailta, luontopolulta ja pysyvältä muulta toiminnalta". Lienee täysin selvää, ettei tällaisille väitteille voida antaa oikeudellista painoarvoa MRL 135 :ssä tarkoitettujen rakennusluvan myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttymisen arvioinnissa. Valittajien käsitys tuntuu nimittäin olevan sellainen, että heidän tonttinsa rajan läheisyydessä ei saisi olla käytännössä katsoen yhtään mitään, ei edes luontopolkua. On

7 selvää, että oikeusjärjestyksemme ei suojaa tällaista ajattelutapaa. Valittajien käsitys heille aiheutuvista haitoista on kaikin tavoin virheellinen ja perusteeton. Asiassa on lisäksi myös huomioitava se, että koulujen aukiolo ja käyttö kohdistuu normaalisti pääosin arkipäiville ja aikavälille Lisäksi koulut ovat pääosin kiinni 2,5 kuukauden ajan joka kesä ja pitkähköjä aikoja myös muina loma-aikoina. Mitään oikeudellisesti merkittäviä meluhaittoja ei voi syntyä siitä, että lapset välitunneilla viettävät yhdessä aikaa koulun pihalla opettajien jatkuvan valvonnan alaisuudessa. Melua koskevien väitteiden osalta voitaneen myös todeta se, että Koulukampuksen rakennusmassa eristää tehokkaasti ääntä. Väitteet koskien yksityisyyttä ja melua tulee arvioida MRL 135 :n 1 momentin 3 ja 6 kohtien valossa. Edellä sanotun perusteella ilmenee täysin selvästi, että näitä seikkoja koskevat väitteet ovat perusteettomia. Lopputulos on, että myönnetty rakennuslupa täyttää yksityisyyden ja melun osalta esitettyjen väitteiden suhteen MRL 135 :n edellytykset. 2.5 Väitteet koskien pelastus- ja huoltotietä Valittajat ovat lisäksi valituksessaan väittäneet, että Koulukampuksen länsipuoleiselle kaistaleelle suunniteltu pelastus- ja huoltotie on este rakennusluvan myöntämiselle. Lähempi tarkastelu osoittaa valittajien väitteeksi sen, että pelastus- ja huoltotie merkitsee valituksen sivulla 3. esitetyn mukaisesti "jatkuvassa käytössä olevaa liikenneväylää paketti-, kuorma- sekä henkilöautoineen." Tälle väitteelle ei kuitenkaan ole valituksessa esitetty mitään perusteita. Perusteluna ei voida pitää sivun 3. toteamusta, jonka mukaan "tällaisella huoltoliikenteellä on taipumus vain lisääntyä ajan saatossa." Kun valittajat valituksessaan vetoavat tällaiseen perusteeseen, tulisi heidän pystyä jollakin tavalla väitettään myös perustelemaan. Esitettyä väitettä tulisi mahdollisesti arvioida MRL 135 :n 1 momentin 6 kohdan valossa, mutta arviointia vaikeuttaa esitetyn väitteen summaarinen luonne ja epäuskottavuus. Koulukampuksen toiminta ei yleisen elämänkokemuksen perusteella edellytä jatkuvaa huoltoliikennettä paketti-, kuorma- ja henkilöautoineen. Varsinaista huoltoajoa on vain tienpitoon, sisäpihan puhdistukseen ja hoitoon liittyvät huoltoajot. Lisäksi hälytysajoneuvoille pääsy huoltoväylälle on luonnollisesti sallittu. Näin ollen väitteet huoltoväylän aiheuttamista melu- ja pakokaasuhaitoista ovat täysin vailla perusteita. Edellä sanotuilta osin valituksessa esitetyt väitteet ilmentävät juuri sitä valituksesta kokonaisuudessaan ilmenevää tendenssiä, johon tämän lausunnon alussa on viitattu. Valittajien huolet ja niistä kumpuavat väitteet perustuvat lähes pelkästään seikkoihin, joille ei ole esitetty juuri mitään konkreettisia perusteita. Joka tapauksessa on ilmeistä, että huoltotien osalta esitetyt väitteet eivät ole MRL 135 :n 1 momentin 6 kohdan kannalta merkittävä.

8 Johtopäätös siis on, että myönnetty rakennuslupa täyttää pelastus- ja huoltotien osalta esitettyjen väitteiden suhteen MRL 135 :n edellytykset. 2.6 Kaavoitusta koskevat väitteet ja valituksen kohdassa "yhteenveto" esitetyt vaatimukset Valituksen perusteluna on myös valittajien esittämä näkemys, jonka mukaan olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa Koulukampus kokonaan toisaalle. Tältä osin voidaan vain todeta, että väitteillä ei ole minkäänlaista merkitystä rakennuslupaa koskevassa asiassa. Kyse on kaavoitusta koskevasta väitteestä, jota ei tule lainkaan arvioida nyt käsillä olevassa rakennuslupa-asiassa. Valittajien valituksen kohdassa "yhteenveto" esittämät kymmenen vaatimuskohtaa eivät miltään osin perustu MRL:ään. Vaatimukset ovat perusteettomia kaikilta osiltaan. 3 YHTEENVETO Edellä on selvästi osoitettu, että valittajien esittämät väitteet koskien myönnettyä rakennuslupaa ovat täysin perusteettomia MRL:n asettamat rakennusluvan edellytykset huomioiden. Valittajien valitusperusteet ilmentävät ensisijaisesti valittajien subjektiivisia ja virheellisiä ennakkoluuloja koskien Koulukampusta ja sen vaikutusta lähiympäristöön. Mitään oikeudellisesti merkityksellisiä väitteitä valittajat eivät ole esittäneet. Rakennusluvan lainmukaisuutta arvioidaan MRL 135 :n asettamien edellytysten valossa. Valittajat eivät ole esittäneet mitään sellaisia perusteita vaatimukselleen, jotka osoittaisivat myönnetyn rakennusluvan olevan MRL:n säännösten vastainen. Kaavoitusta koskevat väitteet tulee puolestaan jättää kokonaan tutkimatta tämän rakennuslupa-asian yhteydessä. Myös menettely, jonka perusteella rakennuslupa on myönnetty, on noudattanut kaikilta osin laissa asetettuja vaatimuksia. Näin ollen valittajien vaatimukset tulee perusteettomina kaikilta osin hylätä. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI / VIRANOMAISLAUTAKUNTA Laati: Teppo Vuorela asianajaja, varatuomari Helsinki

9 Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään pöytäkirjaan, että viranomaislautakunnan jäsenille on lähetetty sähköpostilla Oulun hallinto-oikeuden lausuntopyyntö sekä Asianajaja, varatuomari Teppo Vuorelan laatima lausunto. -- Viranomaislautakunta kävi läpi Timo Kokon ja Sampo Leinosen jättämästä valituksesta Oulun hallinto-oikeudelle. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Eero Talala esitteli asiaa kokouksessa. -- KH 146 Merkitään pöytäkirjaan, että Eero Talala poistui kokouksesta päätöksen teon ajaksi. Kaupunginjohtajan esitys: Pudasjärven kaupungin viranomaislautakunta on antanut asiassa Hallinto-oikeuden pyynnöstä lausunnon Rakennusluvan hakijana Pudasjärven kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pudasjärven kaupungilla ei ole asiassa muuta lausuttavaa kuin mitä viranomaislautakunta on lausunut. Pudasjärven kaupunki pyytää kohteliaimmin hallinto-oikeutta käsittelemään asian kiireellisenä johtuen asian huomattavasta yhteiskunnallisesta merkityksestä kaupungille. Valitus liittyy Pudasjärven koulukampuksen rakentamiseen, jolla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Koulukampushankkeen merkityksen osalta Pudasjärven kaupunki viittaa aiemmin asemakaavapäätöstä koskevan valituksen yhteydessä tekemäänsä kiirehtimispyyntöön, jossa hankkeen merkitystä on tarkemmin kuvattu. Pudasjärven kaupunki pyytää, että rakennusluvasta tehty valitus ratkaistaisiin samanaikaisesti koulukampusalueen kaavoitusta koskevan valituksen kanssa. Hallinto-oikeus on aiemmin ilmoittanut, että Koulukampuksen kaavaa koskeva valitus ratkaistaan mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. --- Merkitään pöytäkirjaan, että vs. tekninen johtaja Eero Talala esitteli asiaa asiantuntijana kokouksessa.