Miriensis Oy, Lappeenrannan kaupunki Tiuruniemen eteläosan asemakaava

Transkriptio

1 Raportti 16WWE Täydennetty Miriensis Oy, Lappeenrannan kaupunki Tiuruniemen eteläosan asemakaava Luontoselvitys

2 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Lappeenrannan kaupungin Joutsenossa sijaitsevalle Tiuruniemen eteläosan alueelle asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet sekä antaa suosituksia maankäytön suunnittelua varten. Selvitysalue on kohti Saimaata laskevaa metsäistä rinnettä ja siihen liittyvää pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa aluetta. Alueen kasvi- ja eläinlajistoon kuuluu kangas- ja lehtometsien, rantojen ja kulttuuriympäristöjen lajeja. Luontoarvoiltaan merkittävimpinä kohteina erottuvat Tetrinotkon suppa koillisosassa ja eteläosan suppamainen notkelma, joita voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Etenkin Tetrinotkon supassa esiintyy rehevää lehtokasvillisuutta kuten hiirenporrasta ja mustakonnanmarjaa. Notkelmien ja niiden lähiympäristön lajistoon kuuluvat vuoden 2010 ja aiempien vuosien havaintojen perusteella muun muassa pyy (lintudirektiivin I-liite), harmaapäätikka (lintudirektiivin I-liite, silmälläpidettävä laji), palokärki (lintudirektiivin I-liite) sekä harvalukuiset pikkusieppo ja idänuunilintu. Lisäksi erityisesti Tetrinotkon lehtilahopuusto on harvinaisille tikoille soveltuva, joskin pinta-alaltaan suppea ruokailualue. Kohteet eivät rajoita voimakkaasti alueen maankäyttöä, mutta niiden huomioon ottaminen on suositeltavaa. Selvitysalueella ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä tai olisivat vesilain (1 luku, 15a ja 17a ) tarkoittamia luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä. Rantarinteessä on Saimaan aikaisempiin vesistövaiheisiin liittyviä jyrkkiä rantatörmiä, jotka ovat herkkiä kasvillisuuden kulumiselle ja eroosiolle. Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Muille uhanalaisille tai luontotai lintudirektiivilajeille alueella ei arvioida olevan erityistä merkitystä. Alueen luoteiskulmasta löytyi kukkimattomia kangasvuokkoja kesäkuussa kangasvuokkoa koskevat tiedot on päivitetty raportin lukuihin 4.2. ja 5. Pöyry Finland Oy Soile Turkulainen projektipäällikkö Juha Parviainen suunnittelupäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Ilmarisenkatu 18, Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus puh fax etunimi.sukunimi@poyry.com

3 Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia ja vesistöt Kasvillisuus Eläimistö 4 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 4 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 7 LÄHTEET 6 Liitteet: Liite 1. Linnustoselvityksen tulokset. Valokuvat: Soile Turkulainen Kannen kuva: Näkymä pohjoisosasta tien kohdalta.

4 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Lappeenrannan kaupungin Joutsenossa sijaitsevalle Tiuruniemen eteläosan alueelle asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen tekivät biologi FM Soile Turkulainen Finland Oy:stä (kasvillisuus, liito-orava, luontotyypit) ja luontokartoittaja MMM Karri Kuitunen (linnusto). 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Lappeenrannan kaupungin pohjoisosassa entisen Joutsenon kunnan alueella. Siihen kuuluu Suur-Saimaaseen rajoittuva Tiuruniemen eteläosan alue, jonka pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Pohjoisessa alue rajoittuu Tiurun sairaalan tiloissa toimivaan Joutsenon vastaanottokeskukseen ja Tiuruniementiehen. Yleispiirteiltään selvitysalue on kohti Saimaata laskevaa metsäistä rinnettä ja siihen liittyvää pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa aluetta. Saimaan rantaa selvitysalueeseen sisältyy noin 350 metriä. Selvitysalueen pohjoisosassa sijaitsee asuntolarakennus, sähkölinja ja selvitysalueen ulkopuolelle jääville lomarakennuksille johtava tie. Tie jatkuu etelään päin polkuna. Rakennettu rantaosuus jää selvitysalueen ulkopuolelle. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos Lupa nro 495/KP/04. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Lähtötietojen perusteella selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. Rauhan yleiskaavan tarkistuksen luontoselvityksessä on mainittu alueen harjukuopat muina huomionarvoisina luontokohteina (Pöyry Environment Oy 2006). Selvitysalueen pohjoisosa sisältyy alueeseen, johon on tehty kasvillisuuskartoitus vuonna 2006 (Saarinen & Valtonen 2006). Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmään tai Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ei havaintoja uhanalaisista lajeista selvitysalueella (tarkistettu ). Lappeenrannan kaupungin ympäristötietojärjestelmässä ei ole alueelta luontokohdetietoja.

5 2 3.2 Maastokartoitukset Maastokartoitukset tehtiin kasvillisuuden ja liito-oravan osalta , jolloin alue kierrettiin kävellen kertaalleen läpi. Erityistä huomiota kiinnitettiin uhanalaisiin lajeihin kangasvuokkoon ja liito-oravaan, jonka reviirin osoittavia papanoita etsittiin kuusten ja haapojen alta. Maastossa pyrittiin löytämään ja rajaaman alueelta seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Pesimälinnustoselvityksen tarkoitus oli erityisesti lintudirektiivin I-liitteen, uhanalaisten ja silmällä pidettävien lajien ja niiden elinympäristöjen esiintymisen sekä linnuston yleispiirteiden selvittäminen. Pesimälinnustoa selvitettiin maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen kolmella koko alueen kattavalla laskentakierroksella 6.6., ja (Koskimies ja Väisänen 1988). 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue sijaitsee ensimmäiseen Salpausselkään kuuluvalla reunamuodostuma-alueella, jossa maaperä koostuu paksuista sora- ja hiekkakerroksista ja paikoin moreenista. Selvitysalue on länteen päin kohti Saimaata laskevaa rinne- ja tasannealuetta ja osin topografiltaan vaihtelevaa maastoa. Korkeuseroa on Saimaan keskivedentasosta (+75,7 mpy) rinteen laelle (+115 mpy) noin 40 metriä. Suppamaiset notkelmat ovat syvimmillään tasolla +90 mpy. Suurimmasta supasta koillisosan Tetrinotkossa selvitysalueeseen kuuluu länsireuna. Länteen päin viettävä rantarinne on osin hyvin jyrkkä ja siinä erottuu muinaisrantatasanteita, -törmiä ja kivikoita. Tiuruniemessä näkyvät rantatasanteet sijoittuvat Baltian jääjärven III- ja I-vaiheiden tasoihin, jotka Imatran kohdalla ovat noin tasoilla +90 mpy ja +100 mpy (Etelä-Karjalan liitto 2008). Nykyisen rannan yläpuolella erottuu Vuoksen puhjetessa kuiville jäänyt Suursaimaan rantatasanne ja sen yläpuolella jyrkkä rantörmä. Nykyinen ranta muodostuu jäiden kasaamasta ja aallokon huuhtomasta pyöreäkivisestä pallekivikosta. Rantatörmän pohjoisosaa on leikattu halkokentän rakentamisen yhteydessä 1930-luvulla. Selvitysalue kuuluu Suur-Saimaan vesistöalueeseen ja Ala-Saimaan lähialueeseen (vesistöalueen nro 4.112). Tiuruniemi rajoittuu Mullikoinselkä, joka jatkuu lännessä saaristoisena Ilkonselkänä. Avointa vesialuetta on selvitysalueen edustalla länteen päin yli 5 km. Vesistöjen tilan arvioinnissa Suur-Saimaan ekologinen luokka on arvioitu erinomaiseksi (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008). Pintavedet imeytyvät alueella pääosin maaperään. Supat toimivat mahdollisesti pohjaveden kerääjinä. Selvitysalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulle Tiurunniemen pohjavesialueelle ( ). Sen kokonaispinta-ala on 14,72 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 10,9 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 8500 m 3 /d (Suomen ympäristökeskus 2009). Pohjaveden pinta on pohjavesialueella suppia lukuun ottamatta syvällä. 4.2 Kasvillisuus Selvitysalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen. Eliömaakuntana on Etelä-Karjala. Alueen metsät ovat talousmetsinä hoidettuja männiköitä, kuusikoita ja sekametsiä. Varttuneinta puusto on rantarinteen yläosassa ja pohjoisessa asuntolan ja sähkölinjan välisellä alueella, joiden sekametsäkuvioilla esiintyy yksittäisiä lahopuitakin.

6 3 Vallitsevina metsätyyppeinä ovat tuoreet ja lehtomaiset kankaat, rantarinteen alaosassa osin kuivahko puolukkatyyppi. Rehevimmillä sekametsäisillä alueilla aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, sananjalka, metsäkastikka, lillukka, kielo, vanamo, salokeltano ja ahomansikka. Pensaskerroksessa on nuorta pihlajaa, katajaa ja kuusen ja männyn taimia. Lahopuuna on muutamia kaatuneita mäntyjä ja koivuja. Osin rinne on mäntyvaltaisempi. Lounaisessa rantatörmässä on nuorempaa männikköä ja kenttäkerroksessa esiintyy mustikan ohella puolukkaa ja kanervaa. Selvitysalueen itäreunan rinteillä on harvennettua kuusikkoa, jossa maata peittää melko yhtenäinen kangassammalmatto. Kenttäkerroksessa esiintyy harvakseltaan tai paikoin runsaammin mm. mustikkaa, metsäalvejuurta, metsälauhaa ja vadelmaa. Keskiosassa mäen laella on nuorempaa, aluskasvillisuudeltaan rehevää männikköä ja varttuvaa sekametsää, jossa tavataan mm. valkolehdokkia. Sähkölinjan aukealla kasvaa korkeaa sananjalkaa sekä niittykasvilajistoa kuten siankärsämöä, ahopukinjuurta ja niittyleinikkiä. Sairaalan asuinrakennuksen ympäristössä on mm. vuohenputkea kasvavaa rehevää ruoho- ja heinäniittyä sekä istutettuina ryhmä pähkinäpensaita. Supat eivät lehtolajiston luonnehtimaa Tetrinotkon suppaa lukuun ottamatta poikkea kasvillisuudeltaan ympäröivästä metsämaastosta. Harjukasveista tavataan paikoin runsaana häränsilmää ja siellä täällä kissankäpälää ja keltaliekoa. Selvitysalueen pohjoispuolella lämpökeskuksen ympäristössä kasvoi kangasvuokkoa 1980-luvulla, mutta vuonna 2006 sitä ei enää löytynyt (Saarinen & Valtonen 2006). Vuonna 2011 kangasvuokkoja löytyi taas alueelta ja kukkimattomia lehtiruusukkeita löytyi myös selvitysalueen koilliskulmasta tienristeyksen yläpuolisesta rinteestä. Kivikkoinen ranta on kasvillisuudeltaan karu: kivien välissä kasvaa yksittäin leskenlehteä, rantamataraa ja järviruokoa. Kivikkoa reunustavat pensasmaiset koivut ja tervalepät, joiden takana on aikaisempien vesistövaiheiden huuhtelemaa poronjäkäliä ja sianpuolukkaa kasvavaa rantakivikkoa. Näkyvää vesikasvillisuutta ei aallokkoisella rannalla juurikaan esiinny. Varttunutta sekametsää rantarinteen yläosassa ja harvennettua kuusikkoa itäreunalla. Ranta on kivikkoinen ja vanha rantatörmä sen yläpuolella jyrkkä.

7 4.3 Eläimistö Selvitysalueella havaittiin 28 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia (liite 1). Alueen pesimälinnuston runsaimpia lajeja ovat muun muassa tavanomaiset peippo, pajulintu, räkättirastas, laulurastas ja punarinta. Vähälukuisemmista lajeista havaittiin sirittäjä (3 reviiriä), leppälintu (1), kultarinta ja sepelkyyhky. Erityissuojelua vaativia tai uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista havaittiin yksi pyyn reviiri. Toinen pyyreviiri havaittiin muutamia kymmeniä metrejä selvitysalueen rajan ulkopuolella Tetrinotkossa. Suomessa harvalukuisista pesimälajeista havaittiin pikkusieppopari ja reviirillään laulava idänuunilintu sopivassa pesimäympäristössä. Lisäksi selvitysalueen linnustoon ovat Karri Kuitusen julkaisemattomien muistiinpanojen mukaan aiempina vuosina kuuluneet harmaapäätikka (reviirihavainto v. 2007, lintudirektiivin I-liite, silmällä pidettävä), palokärki (osa lajin laajaa reviiriä useina vuosina, lintudirektiivin I-liite), kuusitiainen ja peukaloinen. Pikkusieposta on reviirihavainto laulavasta koiraasta vuodelta 2009 hieman selvitysalueen ulkopuolelta Tetrinotkosta. Maastokartoituksissa ei havaittu merkkejä uhanalaisesta (vaarantunut laji, VU), luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvasta liito-oravasta eikä Salpausselän alue mäntykankaineen ole lajille tyypillistä elinympäristöä. Selvitysalueen sekametsissä ja kuusikoissa lajia voisi esiintyä, mutta sopivia pesäpaikkoja ei juurikaan ole. Muille luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeille alueella ei arvioida olevan erityistä merkitystä tosin lepakoille vanhat sairaalarakennukset voivat tarjota pesäpaikkoja. 4 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 1. Tetrinotkon suppa ja sen reunametsä Selvitysalueen koillisosassa jää tien ja sähkölinjan väliin suurehko suppa. Supan länsirinteessä on rehevää sekametsää, joka alaosassa muuttuu kookkaiden koivujen ja harmaaleppien vallitsemaksi lehtimetsäksi. Pensaista esiintyy vaahteraa ja terttuseljaa, ja kenttäkerroksessa on rehevänä hiirenporrasta sekä mm. mustakonnanmarjaa, metsäimarretta, kivikkoalvejuurta ja rönsyleinikkiä. Supan pohjalla kasvaa nuoria kuusia ja keskellä painanteessa lienee ajoittain vettä. Pienilmasto on kostea koko supan alueella, ja lahopuuna esiintyy harmaaleppäpökkelöitä. Supan länsipuolen sekametsässä kasvaa kookkaita koivuja, kuusta ja mäntyjä sekä aluskasvillisuudessa mustikan ohella mm. metsäkastikkaa, valkolehdokkia, lillukkaa ja sananjalkaa. Supan rinteessä on näkyvissä kaskikivikoita. Alue on linnustoltaan huomionarvoinen: sen lajistoon kuuluvat mm. pyy, kultarinta ja pikkusieppo (v. 2009) (liite 1). Suppa on reunametsineen kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan huomionarvoinen ja luontoarvoiltaan paikallisesti merkittävä. Sitä voidaan pitää metsälain 10 :n erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. 2. Eteläinen suppa Selvitysalueen eteläosassa on harvennetun kuusikkorinteen alla supan pohjalla hieman rehevämpää kasvillisuutta. Kostean pienilmaston luonnehtimalla alueella kasvaa muutamia järeitä kuusia, harmaaleppiä ja kaksi järeää haapaa. Maata peittää haavanlehtikarike ja kasvaa käenkaalia sekä pohjoispäässä kivikkoalvejuurta. Alueen linnustoon kuuluvat pikkusieppo ja pyy (liite 1). Suppa erottuu kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan ympäristöstään, mutta ei ole erityisen monipuolinen. Se ei välttämättä täytä metsälain kriteerejä rehevästä lehtolaikusta, mutta on muuten huomionarvoinen. 3. Kangasvuokon kasvupaikka koillisosassa Noin 30 m 2 :n alueella todettiin 13 kukkimatonta kangasvuokkoa Kangasvuokko on rauhoitettu ja uhanalainen, vaarantuneeksi (VU) luokiteltu laji.

8 5 Tetrinotkon suppa ja eteläinen suppanotkelma Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet selvitysalueella. 1. Tetrinotkon suppa ja sen reunametsä. 2. Eteläosan suppanotkelma. 3. Kangasvuokon kasvupaikka. Jyrkimmät rinteet on merkitty kartalle pisteviivalla. Selvitysalue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulle Tiurunniemen pohjavesialueelle

9 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue luonnonympäristö on jonkin verran tavanomaista Salpausselän maastoa monipuolisempi johtuen rajoittumisesta Saimaaseen sekä vaihtelevasta topografiasta ja siitä, että alueella on varttuneen sekametsän metsäkuvioita. Alueen kasvi- ja eläinlajistoon kuuluu kangas- ja lehtometsien, rantojen ja kulttuuriympäristöjen lajeja. Luontoarvoiltaan merkittävimpinä kohteina erottuvat Tetrinotkon suppa koillisosassa ja eteläosan suppamainen notkelma, joita voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Etenkin Tetrinotkon supassa esiintyy rehevää lehtokasvillisuutta kuten hiirenporrasta ja mustakonnanmarjaa. Niiden linnustoon kuuluvat mm. lintudirektiivin I-liitteen laji pyy, Suomessa harvalukuinen pikkusieppo sekä vaateliaista lehtolajeista kultarinta, mustapääkerttu ja sirittäjä. Lisäksi erityisesti Tetrinotkon lehtilahopuusto on harvinaisille tikoille soveltuva, joskin pinta-alaltaan suppea ruokailualue. Metsälakikohteiden metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsälain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Alueella ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä tai olisivat vesilain (1 luku, 15a ja 17a ) tarkoittamia luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä. Rantarinteessä on Saimaan aikaisempiin vesistövaiheisiin liittyviä jyrkkiä rantatörmiä, jotka ovat herkkiä kasvillisuuden kulumiselle ja eroosiolle. Kangasvuokkojen kasvupaikka tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon, niin ettei sen säilyminen vaarannu.alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Muille uhanalaisille tai luontotai lintudirektiivilajeille alueella ei arvioida olevan erityistä merkitystä. 6 7 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2009: Geokartta-palvelu ( ja tietoaineistot/reunamuodostumat ( Etelä-Karjalan liitto 2007: Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys. Osa 1. maakuntakaavan selvitykset. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008: Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Koskimies, P., Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Pöyry Environment Oy 2006: Tiurun ja Rauhan osayleiskaavan muutoksen luontoselvitys. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Saarinen, K. & Valtonen, A. 2006: Joutsenon Tiuruniemen ja Rauhan sairaala-alueiden rikas kasviperintö. - Lutukka 22: Suomen ympäristökeskus 2009: Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelun tiedot luontokohteista, pohjavesialueista ja uhanalaisista lajeista. Yhteydenotot: Lappeenrannan kaupunki, kaavoitus ja ympäristötoimi sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue.

10 Liite 1. Linnustoselvityksen tulokset. 1 Kuva 1. Lappeenrannan Tiuruniemen eteläosan asemakaavan pesimälinnustoselvityksen alue (yhtenäinen punainen viiva). Linnustollisesti huomionarvoiset alueet (punainen katkoviiva). Huomionarvoisten lajien havaintopaikat vuonna 2010: pyyreviiri= musta tähti, pikkusieppopari= punainen tähti, idänuunilintureviiri= vihreä tähti, kultarinta= keltainen tähti. Aiempien vuosien havainto paikat: pikkusiepporeviiri v. 2009= sininen tähti, soidintava harmaapäätikka v. 2007= valkoinen tähti. Taulukko 1. Lappeenrannan Tiuruniemen eteläosan asemakaavan linnustoselvityksessä vuonna 2010 sekä aiempina vuosina havaitut* pesivät ja mahdollisesti pesivät lintulajit (32). Lajit on taulukoitu suomenkielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. harmaapäätikka Picus canus* harmaasieppo Muscicapa striata hippiäinen Regulus regulus hömötiainen Parus montanus idänuunilintu Phylloscopus trochiloides kirjosieppo Ficedula hypoleuca kultarinta Hippolais icterina kuusitiainen Parus ater* laulurastas Turdus philomelos lehtokerttu Sylvia borin leppälintu Phoenicurus phoenicurus metsäkirvinen Anthus trivialis mustarastas Turdus merula pajulintu Phylloscopus trochilus palokärki Dryocopus martius* peippo Fringilla coelebs peukaloinen Troglodytes troglodytes* pikkusieppo Ficedula parva punakylkirastas Turdus iliacus punarinta Erithacus rubecula punatulkku Pyrrhula pyrrhula pyy Bonasa bonasia rautiainen Prunella modularis räkättirastas Turdus pilaris sepelkyyhky Columba palumbus sinitiainen Parus caeruleus sirittäjä Phylloscopus sibilatrix talitiainen Parus major töyhtötiainen Parus cristatus varis Corvus corone cornix viherpeippo Carduelis chloris vihervarpunen Carduelis spinus