Tiesuunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2015

2 Tiesuunnitelmaselostus 2(12) TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT Suunnittelukohde ja tieverkko Ongelmat ja erityispiirteet Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Maankäyttö ja ympäristö TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tavoitteet Teiden hallinnolliset järjestelyt Liikennejärjestelyt Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Läjitysalueet ja maa-ainesalue Ympäristö Tutkitut vaihtoehdot SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Lunastettavat alueet ja rakennukset Kustannukset JATKOTOIMENPITEET Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Jatkotoimenpiteet SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT... 11

3 Tiesuunnitelmaselostus 3(12) 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA PERUSTELUT 1.1 Suunnittelukohde ja tieverkko Valtatie 6 on valtakunnallisesti erittäin merkittävä päätieyhteys ja se on myös osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa. Suunnittelujakso on osa yhteysväliä Kouvola-Lappeenranta-Imatra ja se on yksi tärkeistä metsäteollisuuden käyttämistä pääyhteyksistä Suomenlahden satamiin sekä myös toinen pääyhteys Suomen ja Venäjän välisille tavarankuljetuksille. Tämän tiesuunnitelman mukainen 940 metriä pitkä suunnittelujakso liittyy Taavetin läntisen liittymän länsipuolella Kaipiaisista alkavaan yhtenäiseen Vt 6 leveäkaistatieosuuteen. Tämän jälkeen tieosuus jatkuu Taavetin läntisen liittymän länsipuolella keskikaiteellisena 1+1-kaistaisena valtatiejaksona muuttuen liittymän itäpuolella vt 6 paalulta 800 alkaen hyväksytyn, kokonaispituudeltaan 28 km olevan tiesuunnitelman mukaisesti ensin yhtenäiseksi 1+2 kaistaiseksi, muuttuen sitten Taavetin eritasoliittymän (E2) jälkeen 2+2-kaistaiseksi, keskikaiteelliseksi valtatieksi, joka liittyy Lappeenrannan Kärjenkylässä jo toteutettuun vastaavaan Vt 6 Lappeenranta Imatra valtatieosuuteen. Suunnittelukohteen tieosoite on Vt 6 tieosa 208 / Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti

4 Tiesuunnitelmaselostus 4(12) 1.2 Ongelmat ja erityispiirteet Vt 6 Taavetti Lappeenranta yleissuunnitelman hyväksymispäätöksessä , 10589/2006/30/72 tiejaksolle sallitaan liittymätyypeiksi vain eritasoliittymät. Nykyinen maankäyttö estää puhtaan moottoritietasoisen eritasoliittymän rakentamisen. Ratkaisussa tukeudutaan nykyisiin tie- ja katulinjauksiin siten että nykyinen nelihaarainen tasoliittymä muotoillaan eritasoliittymäksi ramppiratkaisuilla ja nykyistä Niemeläntien risteyssiltaa hyödyntäen niin, ettei valtatieltä voi kääntyä vasemmalle. Rampeilta poistetaan pysäkkien ja tonttiliittymien muodostamat riskikohdat sijoittamalla kyseiset toiminnat turvallisempiin paikkoihin. Valtatiellä on 100 km/h nopeusrajoitus ja liittymän kohdalla pistemäinen 80 km/h nopeusrajoitus. Kaavateillä ja yksityisteillä on 40 km/h aluenopeusrajoitus Suunnittelukohteen keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 6 (KVL 2014) oli Taavetin eteläisen liittymän länsipuolella 6500 ajoneuvoa ja itäpuolella 6000 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja noin 17 %. Maantiellä KVL on 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien suunnittelualueen tieosuudella on tapahtunut kaksi poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta viimeisten viiden vuoden aikana ( ). Onnettomuudet eivät johtaneet henkilövahinkoihin. Edellisen kymmenen vuoden aikana liittymäalueella tapahtui yhdeksän liikenneonnettomuutta. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Vt 6 Taavetti Lappeenranta tiehankkeesta on laadittu YVA-prosessi vuonna 2008 ja Tiesuunnitelma perustuu lähtökohdiltaan Liikenneviraston päätöksellään 3445/0720/2013 hyväksymään tiesuunnitelmaratkaisuun Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, jonka sisältöä ja lähtökohtia on nyt tarkennettu em. hyväksymispäätöksen ulkopuolelle jääneen (suunnitelmakartan 3T-1 mukaisen) eritasoliittymäosuuden E1, vt 6 paaluvälin ja hankekohteeseen sisältyvien katu-, yksityistieja tonttiliittymäjärjestelytarpeiden osalta. Em. tiesuunnitelmaa ei hyväksytty Liikenneviraston toimesta kyseiseltä kohdin, koska yleisen teiden ja katujen hallinnolliset järjestelyt sekä asemakaavan muutos eivät vastanneet toisiaan. Vt 6 Taavetti Lappeenranta tiehankkeesta on laadittu YVA-prosessi vuonna 2008 ja yleissuunnitelma vuonna 2009 lainvoimaisine päätöksineen. 1.4 Maankäyttö ja ympäristö Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen, vuonna 2011 ympäristöministeriössä vahvistettu, Etelä-Karjalan maakuntakaava. Lisäksi suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Taavetti Jurvala osayleiskaava (2004). Tiesuunnitelma laadinnan aikana 2011 liittymäalueen asemakaavaan tehtiin pieniä tarkistuksia ja asemakaavamuutokset hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Asemakaavan nimi on Taavetin keskeinen alue.

5 Tiesuunnitelmaselostus 5(12) Tiesuunnitelman mukainen ratkaisu edellyttää vähäistä, samanaikaisesti Luumäen kunnan toimesta hoidettavaa asemakaavan muutosprosessia. Suunnittelualue sijaitsee Taavetin pohjavesialueella ( ), mutta ei sen muodostumisalueella. Aikaisempien suunnittelupäätösten mukaisesti kohteessa ei ole pohjaveden suojaustarvetta. Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 suojelualueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita. Taavetissa sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva venäläiseen linnoitusketjuun kuulunut Taavetin linnoitus, joka ei kuitenkaan sijaitse suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. 2 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 2.1 Tavoitteet Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa ko. tieosan ja risteysalueen liikenteellinen toimivuus ja sujuvuus, parantaa oleellisesti pistekohtaista liikenneturvallisuutta ja turvata maankäytön kehittymismahdollisuudet ja -tarpeet Taavetin keskustaajaman länsipuolisen sisääntulon osalta. 2.2 Teiden hallinnolliset järjestelyt Rakennettavan eritasoliittymän rampit R1 ja R2 ovat hallinnollisesti valtatien 6 osia. Taavetin taajaman kohdalla valtatien eteläpuolisena rinnakkaistienä rampin R1 jatkeena toimii nykyinen maantie 14738, joka muutetaan jatkossa asemakaavan muutoksen ja erillisen katusuunnitelman kautta kaduksi K1 (Linnalantie). Hautausmaan suuntaan tehdään Kanervantieltä uusi katuyhteys K5. Nykyinen katuliittymä katkaistaan ja väylä muutetaan kaventamalla kevyen liikenteen yhteydeksi K1J3/K1J1. Ramppi R1 liittyy Kanervantien, Linnalantien ja Niemeläntien (K2) muodostamaan katuverkkoon kiertoliittymällä. Katu K2 jatkuu yksityistienä (Y1, Kelveläntie) rampin R2 liittymän länsipuolelta. Katujen varressa olevat kevyen liikenteen väylät K2J, K1J1, K1J2 ja K1J3 sekä tonttiliittymä-yhteydet T1 ja T2 ovat hallinnollisesti katujen osia. Sarviniementielle (Y3) on yhteys Niemeläntien jatkeen yksityistieliittymän (Y2) kautta. 2.3 Liikennejärjestelyt Aikaisemman, hyväksytyn tiesuunnitelman suunnitelmakartan 3T- 1 mukaista eritasoliittymäratkaisua on tarkennettu lähinnä alueen kaavarajojen ja -merkintöjen sisällön, pohjoispuolen ramppi- ja yksityistiejärjestelyjen, kiertoliittymän toimivuuden sekä alemman tieverkon hallinnollisten luokitustarpeiden osalta. Itse valtatien 6 ja Niemeläntien nykyisen risteyssilllan ja

6 Tiesuunnitelmaselostus 6(12) alikulkukäytävätarpeen osalta ratkaisua ei muuteta oleellisesti, myös kevyen liikenteen väyläverkko säilyy lähestulkoon ennallaan. Parannettava valtatien 6 osuus alkaa Taavetin taajaman länsipuolelta noin puoli kilometriä maantien (Linnalantie) tasoliittymän länsipuolelta, jossa tiesuunnitelman ratkaisu on liitetty nykyiseen valtatien, ns. leveäkaistatien poikkileikkaukseen (12.5 / 7.5 m). Nykyinen Linnalantien ja Kelveläntien muodostama nelihaarainen tasoliittymä valtatielle 6 esitetään korvattavaksi keskikaiteellisella eritasoliittymällä. Niemeläntien nykyisen risteyssillan itäpuolelle rakennetaan erillinen kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Samalla tarkennetaan risteysalueeseen liittyviä alemman tieverkon toiminnallisia yksityiskohtia. Linja-autopysäkit tullaan siirtämään pois rampilta R1 Linnalantien varteen, eritasoliittymän melusuojaus- ja maisemointiratkaisuja tullaan myös tarkentamaan. Katuverkon osuutta tarkennetaan Kelveläntien osalta, Linnalantie esitetään muutettavaksi jatkossa koko matkaltaan kaduksi erillisen katusuunnitelman pohjalta. Eritasoliittymä on toteutettu kahdella kaksisuuntaisella rampilla. Valtatien pohjoispuolinen ramppiyhteys liittyy T-liittymänä katuun K2, joka kaartaa valtatien ali samaan kiertoliittymään, johon eteläpuolinen ramppi päättyy. Kiertoliittymän kautta tapahtuu myös yhteys valtatien eteläpuoliselle rinnakkaistielle (Linnalantie, nykyinen maantie 14738) ja muuhun katuverkkoon. Linja-autopysäkit siirretään pois rampilta R1 Linnalantien varteen. Niiden paikat osoitetaan erillisessä katusuunnitelmassa. Hautausmaan suuntaan tehdään uusi yhteys katuyhteys K5. Nykyinen katuliittymä katkaistaan ja väylä muutetaan kaventamalla kevyen liikenteen yhteydeksi K1J3/K1J1. Niemeläntien nykyisen risteyssillan (S1 Järvitien risteyssilta) itäpuolelle rakennetaan erillinen kevyen liikenteen alikulkukäytävä (S2 Järvitien akk). Tontille 1:237 esitetään uusi tonttiliittymäyhteys T1 katuverkon K2 kautta. 2.4 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut Teiden poikkileikkaukset Valtatien 6 ja ramppien leveydet on esitetty liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T-1 ja 4T-2. Valtatien 6 mitoitusnopeutena tiesuunnitelmassa on käytetty 100 km/h ja kaduilla km/h. Mitoitusajoneuvona yleisellä tieverkolla sekä kiertoliittymän toimivuustarkastelussa on ollut 25,25 metriä pitkä moduulirekka. Järvitien risteyssilta S1 on mitoitettu pystysuunnassa alikulkukorkeusvaatimukselle 4,7 metriä. Alikulkevan kadun tasausta lasketaan nykytilanteesta 0,3 metriä.

7 Tiesuunnitelmaselostus 7(12) Väylien rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden kantavuusmitoitus ja routamitoitus on tehty Tiehallinnon ohjeen "Tierakenteen suunnittelu" (TIEH ) mukaan. Myös nimitykset, merkinnät ja lyhenteet, joita tarvitaan päällys- ja alusrakenteiden kuvaamisessa ja luokittelussa ovat em. ohjeen mukaiset. Valtatie 6 rakenteet on mitoitettu kuormitusluokkaan 25,0 AB, ja vaatimusluokkaan V2. Ramppien R1 ja R2 on 2,0 AB, vaatimusluokka V2. Katujen kuormitusluokka on 0,4 AB, vaatimusluokka V5. Korotettujen kevyen liikenteen väylien tavoitekantavuus päällysteen päältä on 150 MPa ja kantavan päältä 130 MPa. Vastaavasti erillisten kevyen liikenteen väylien tavoitekantavuus on päällysteen päältä 100 MPa ja kantavan päältä 85 MPa. Korotetuilla kevyen liikenteen väylillä vaatimusluokkana on K2 eli suurin sallittu laskennallinen routanousu (RNsall) on sama kuin viereisellä ajoradalla. Erillisen päällystetyn kevyen liikenteen väylien vaatimusluokkana on K1. Kuivatus Eritasoliittymän alueella, jossa valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen, pintakuivatus säilyy pääperiaatteiltaan nykyisellään. Tiesuunnitelmassa on esitetty rumpujen paikat teillä ja kaduilla. Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella on mm. seuraavien toimittajien johtoja ja laitteita: - Kymenlaakson Sähkö oy - Elisa Oy - TeliaSonera Oy Tiesuunnittelun aikana on koottu kyseisten toimittajien johdoista saatavilla olleet lähtötiedot, jotka on otettu huomioon ratkaisuja suunniteltaessa. Toimittajien kartat ovat suunnitelman osassa C. Sillat Tiesuunnitelmaan sisältyy 2 siltaa. S1 Järvitien risteyssilta on nykyinen, mutta sitä parannetaan mm. alikulkukorkeutta lisäämällä. S2 Järvitien alikulkukäytävä on uusi, kevyen liikenteen käyttöön rakennettava silta. Siltojen suunnitelmaselostukset, määräluettelot ja kustannusarviot sekä pääpiirustukset on esitetty suunnitteluaineiston asiakirjoissa 15TT. Siltojen kohdalla valtatien ramppien pientareiden leveydet ovat poikkeuksellisesti 1 metri. Valaistus Valtatie 6 ja eritasoliittymän rampit suunnittelualueella valaistus uusitaan. Valtatien valaistusluokka on AL3 ja ramppien AL4a. Valtatien valaistuksessa käytetään kaksipuolista vastakkaista pylvässijoittelua. Katujen valaistus jou-

8 Tiesuunnitelmaselostus 8(12) dutaan myös uusimaan ja uusi katu K5 valaistaan. Nykyinen valtatien ja katujen valaistus suunnitelma-alueella puretaan tarvittavilta osin. Valaistuksen yleiskartalla 11T-1 on tarkemmin esitetty kaikki valaistavat tiet ja kadut valaistusperiaatteineen. Uudet valaistuskeskukset ovat kotelointiluokan IP34 keskuksia, jotka asennetaan jakokaappeihin. Keskukset sijoitetaan siten, ettei niiden huoltoa varten tarvitse pysähtyä valtatielle. Keskuksissa tulee olla omilla pääkytkimillään erotettavat tievalaistus- ja telematiikkakiskostot sekä kaksi M2 mittariristikkoa, toinen kwh mittarille ja toinen alueurakoisijan tievalopäätteelle. Pylväinä käytetään törmäysturvallisia pylväitä. Pylväiden sekä niiden perustamistavan on oltava Liikenneviraston hyväksymiä. Puupylväitä ei saa asentaa sellaisenaan maahan kaivamalla. Rakennussuunnitteluvaiheessa etsitään valaistusteknisin laskelmin taloudellisin toteutustapa. Käytettävän valaistuslaskentaohjelman tulee täyttää standardin SFS-EN vaatimukset. Valaisimien tulee olla Liikenneviraston hyväksymiä ja varustettu kaksitehokuristimin sekä ohjausjohtimella toimivilla aikahidastetuilla tehonvaihtoreleillä esim. TRIDONIC ZRM U6L/T. 2.5 Läjitysalueet ja maa-ainesalue Leikkausmassat pyritään käyttämään käyttökelpoisilta osiltaan hyväksi hankkeen penkereissä ja luiskatäytöissä. Tiesuunnitelmassa ei ole osoitettu läjitysalueita. Rampin R2 sisäalueelle tehdään varaus maisemanhoidolliselle täytölle, jonka maksimikorkeus on nykyisestä maanpinnasta kolme metriä. Ko. täyttö toimii osaltaan melusuojauksen vallirakenteena. 2.6 Ympäristö Liittymäalueen ympäristö on suunniteltu Taavetti - Lappeenranta tiesuunnitelman yhteydessä. Nämä ratkaisut ovat voimassa ja niitä voidaan käyttää tämän tiesuunnitelman yhteydessä. Tieympäristökarttaa ei ole päivitetty, yksityiskohdat tullaan tarkentamaan ja sovittamaan yhteen Vt 6 TaaLahankkeen rakennussuunnitelmaratkaisujen kanssa. Eritasoliittymä sijoittuu taajaman reuna-alueelle, tieympäristö säilyy metsäisenä. Rampin 1 ja päätien sekä asuintontin välisen alueen metsäpuusto säilytetään. Reunavyöhykkeitä harvennetaan ja siistitään sekä ramppien sisällä että tien ulkopuolella. Yksittäispuita istutetaan ramppien ja kiertoliittymän yhteyteen. Kiertoliittymä kivetään ja istutetaan rakennussuunnitelmassa tarkentuvin toimenpitein esim. massapensain. Meluesteet ovat näkyvä osa sekä tienkäyttäjän että tienvarren ulkopuolista maisemaa. Eritasoliittymän kohdalle sijoittuvan meluvallin luiskakaltevuutena on käytetty 1:2-1:1,5. Meluvalli viimeistellään metsittämällä ne tien lähiym-

9 Tiesuunnitelmaselostus 9(12) päristöön soveltuvilla puulajeilla. Meluvallissa esitetään käytettäväksi linnoitusaihetta lohkarekivillä. Kts. liite Väyläarkkitehtuurin periaatteet 7.0T-1. Järvitien risteysillan kohdalle sijoittuu melukaide. Kaiteen tyypiksi on valittu melukaide, jossa alaosa on betonia (0,9 m) ja yläosa lasia (2x0,5 m). Melukaiteen pituutta on tässä suunnitelmassa päivitetty jatkettavaksi 30 m itään päin, joka parantaa melusuojauksen tehoa mm. tonteille 1:237 ja 1:414. Taavetti Lappeenranta tiesuunnitelmassa vuonna 2011 laadittuja melukarttoja ei ole tässä suunnitelmassa päivitetty. Melukaiteen betoninen osa profiloidaan luonnonkivimuuria kuvaavaksi muotin avulla. Läpinäkyvän korotusosan lasien raamit ovat väriltään ruskeanpunaiset (RAL 3011). Kts. liite Väyläarkkitehtuurin periaatteet. 2.7 Tutkitut vaihtoehdot Yleisötilaisuuden palautteen perusteella kiertoliittymän yksityiskohtaista mitoitusta ja sijaintia on tarkennettu raskaan liikenteen liikennetarpeiden lähtökohdista. Rampin R2 ja kadun K2 liittymää ja sen sijaintia on tarkennettu siten, että R2 liittyy etuajo-oikeutettuun katuun K2. 3 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Suunnitelman toimenpiteillä varmistetaan Taavetin läntisen liittymän ja risteysalueen liikenteellinen toimivuus ja sujuvuus. Toimenpiteillä parannetaan oleellisesti kohteen liikenneturvallisuutta ja turvataan maankäytön kehittymismahdollisuudet Taavetin taajaman länsipuolisen sisääntulon osalta. Valtatiellä 6 tapahtuu vuosittain keskimäärin 0,25 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 0,03 henkilöä. Ilman valtatien parantamista onnettomuuksien määrän on arvioitu kasvavan liikenteen vuoteen 2045 mennessä keskimäärin 0,36 onnettomuuteen vuodessa. Tiesuunnitelman mukaisella ratkaisulla vuonna 2045 on valtatiellä arvioitu tapahtuvan vuosittain keskimäärin 0,2 henkilövahinko-onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 0,1 kpl/v arvioituna avaamisvuotena Hankkeen toteuttaminen parantaa siis liikenneturvallisuutta merkittävästi. Suunnittelualueen henkilövahinko-onnettomuuksien riski vähenee noin 40 %:lla ja liikennekuolemat noin 64 %:lla. Liikenneturvallisuuden paraneminen valtatiellä 6 tiesuunnitelman toimenpiteillä johtuu mm. valtatien keskikaiteen vakavia ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia vähentävästä vaikutuksesta. Lisäksi tasoliittymän poistuminen sekä hitaan liikenteen siirtyminen rinnakkaistiestölle vähentää mm. kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksia. Kiertoliittymän rakentaminen vähentää Linnalantien liittymässä henkilövahinko-onnettomuusriskiä 50 % ja selkeyttää ja sujuvoittaa katujen liikennettä. Kiertoliittymä rampin päässä katujen risteysalueella on selkeä keskustaaja-

10 Tiesuunnitelmaselostus 10(12) maan johtava portti, jossa siirrytään katuverkolle ja ajonopeudet saadaan alennettua katualueen nopeusrajoituksien mukaisiksi. Riista-aidat puolestaan vähentävät eläinonnettomuuksien sekä niistä välillisesti johtuvien onnettomuuksien (mm. suistumiset) riskiä. Tiesuunnitelman mukainen ratkaisu parantaa myös kevyen liikenteen turvallisuutta erillisen raittiverkon ja niihin liittyvien suojatiejärjestelyjen kautta. Suunnitelmaratkaisuilla parannetaan liikenteen sujuvuutta valtatiellä ja liittymissä oleellisesti. 3.2 Vaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat oikeusvaikutteisten Etelä-Karjalan maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisia. Tiesuunnitelmassa esitetyt kaavarajat ja yleisen teiden sekä katujen hallinnolliset järjestelyt aiheuttavat tiettyjen yksityiskohtien osalta kaavamuutostarpeen. KAS ELY-keskus on sopinut Luumäen kunnan kanssa hankealueella samanaikaisesti käynnistettävästä kaavamuutosprosessista. Kanervantien teollisuusalueen ylikorkeiden ja ylileveiden kuljetusten kulkureittinä säilytetään nykyinen erikoiskuljetusten reitti, joka sijaitsee valtatien 6 levähdysalueen kautta noin 1 kilometri eritasoliittymästä länteen päin. Kiertoliittymä ja silta-aukko ovat mitoitettu niin, että niistä pääsevät kulkemaan normaalit tieliikennekuljetukset. 3.3 Lunastettavat alueet ja rakennukset Tiealue lunastetaan suunnittelualueella lopullisen tierakenteen vaatimassa laajuudessa. Haltuunottoalueen ohjeellinen raja on esitetty suunnitelmakartalla. Rajauksen laajuutena on metsä- ja peltoalueilla esitetty 2 4 metriä tierakenteen reunasta tai hirviaidasta. Valtatien, ramppien ja kadun K2 sisään jäävä alue lunastetaan tiealueeksi pois lukien asuinkiinteistö 1:237. Aikaisemman tiesuunnitelman mukaiset lunastettavat tiealuetarpeet on jo merkattu maastoon. Tässä tiesuunnitelmassa tie-, katu- ja liikennealuerajauksia esitetään muutettavaksi ensisijaisesti kadun K2 ja kiertoliittymän tarvitsemien aluerajausten osalta. 3.4 Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , josta rakennuskustannukset ovat Lunastus- ja korvauskustannuksiksi on arvioitu (alv 0%, Maku-ind. 112,7 v. 2010=100 ja siltojen rakennusindeksi 154,5, 2000=100). Hankkeen kustannusarvio ja kustannusjako on esitetty suunnitelman asiakirjassa 1.5T. Luumäen kunnalle kohdistuvan kustannusjako-osuuden suuruus ,00 on sovittu annetussa tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä. Mikäli tätä tiesuunnitelmaosuutta ei saada toteutettua Vt 6 TaaLa päähankkeen yhteydessä, Luumäen kunnan kustannusvelvoite raukeaa tältä osin.

11 Tiesuunnitelmaselostus 11(12) Em. rakennuskustannusosuuden lisäksi Luumäen kunnalle kohdistuu jatkossa alueen katuverkon hoito- ja ylläpitovastuu myöhemmin laadittavan erillisen kunnossapitosopimuksen mukaisesti. 4 JATKOTOIMENPITEET 4.1 Ehdotus suunnitelman hyväksymiseksi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi on esitetty asiakirjassa 1.3 T. 4.2 Jatkotoimenpiteet Tiesuunnitelma valmistuu kesän 2015 aikana, jolloin myös hankkeen maantielain mukainen käsittely lausuntokierroksineen ja nähtävillä oloineen käynnistyy. Tiesuunnitelma on tällöin yleisesti nähtävissä yhden kuukauden ajan Luumäen kunnassa mahdollisten muistutusten jättämistä varten. Suunnitelmaratkaisun toteuttaminen edellyttää samanaikaisesti kunnan toimesta hoidettavien kaavamuutostarpeiden sekä tiesuunnitelman lainvoimaista hyväksymistä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tulee esittämään Liikennevirastolle, että hankekohde voitaisiin sisällyttää osaksi Vt 6 Taavetti Lappeenranta rakennushanketta, jolloin eritasoliittymätarve olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kohteen yksityiskohtainen rakennussuunnitelma laadittaisiin tällöin hankkeen toimesta osana päähanketta. 5 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT Tiesuunnitelma on laadittu Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Hankkeen tilaajana on toiminut ja lisätietoja suunnitelmasta antaa Kaakkois- Suomen ELY-keskuksesta projektivastaava Hannu Moilanen, puhelin , sähköposti hannu.moilanen@ely-keskus.fi, postiosoite Salpausselänkatu 22, PL 1041, KOUVOLA. Suunnittelutyö on tehty Destian Asiantuntijapalveluiden Kouvolan toimistossa, jossa työstä on vastannut projektipäällikkönä ins. Pauli Pietiläinen, puhelin , sähköposti pauli.pietilainen@destia.fi, postiosoite Kauppamiehenkatu 4, KOUVOLA ja suunnittelijana on toiminut rkm. Simo Saros, puhelin , sähköposti simo.saros@destia.fi. Suunnittelua on ohjannut hankeryhmä, jossa on ollut edustajat Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja ympäristövastuualueilta, Liikenneviraston Vt 6 TaaLa-hankkeelta, Luumäen kunnasta ja Destia Oy:stä. Hankkeesta on pidetty yksi yleisötilaisuus Luumäen kunnantalolla. Hankkeeseen kävi perehtymässä noin 30 henkilöä. Tilaisuudessa oli mahdollista jättää myös kirjallista palautetta (yhteenveto liitteessä 1.6T-3).

12 Tiesuunnitelmaselostus 12(12) Kouvolassa 26. kesäkuuta 2015 Destia Oy Infrasuunnittelu, Kouvolan toimisto Projektipäällikkö Pauli Pietiläinen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tienpidon asiantuntija, rkm. Hannu Moilanen