LAUKAA KESÄVALKAMANLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2017 KAAVAEHDOTUS, SELOSTUS

Transkriptio

1 LAUKAA KESÄVALKAMANLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2017 KAAVAEHDOTUS, SELOSTUS Ehdotus Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy Hellevi Saarinen, rakennusarkkitehti

2 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Sisällysluettelo 1 PERUS- JATUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan muutos Asemakaavan toteuttaminen. 4 3 LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luontoympäristö, maisemakuva ja kasvillisuus Maasto Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Kesävalkamanlahden luontoselvitys 2017 Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 1/10

3 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavan nimi Kunta Kylä Kaavan laadituttaja Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Kapeenkoski Maanomistaja Hilkka Hänninen Papinpussi 4, Säynätsalo Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy Hellevi Saarinen, rakennusarkkitehti n kunta Maankäyttö, Kaavoitus- ja suunnittelutoimi ntie 14, PL 6, etunimi.sukunimi@laukaa.fi Mari Holmstedt, kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen, kaavasuunnittelija Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Kaavaluonnos ja OAS nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: Voimaantulokuulutus: Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 2/10

4 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee n kunnan Kapeenkosken kylässä Leivonveden puoleisessa osassa Paanalan saarta. Alue on kaavoitettu loma-asuntojen alueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi. Ranta-asemakaavan muutos koskee korttelin 2 tontteja 1 ( ) ja 2 ( sekä Karjalaisniemen tilaa Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelialueet 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousalue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,7 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 3/10

5 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen ranta-asemakaavan muutoksen käynnistämisestä on antanut kiinteistön Karjalaisniemi maanomistaja. Viranomaisneuvottelu kaavan laatijana toimivan konsultin ja n kunnan edustajien kesken on pidetty n kunnan kaavoitusosastolla Kaavaluonnos ja luonnosvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin syksyllä Kunta on asettanut kaavaluonnoksen nähtäville kuulemista varten väliseksi ajaksi. Luonnosvaiheen jälkeen on laadittu kaavaehdotus, joka on täydennetty saatujen kommenttien jälkeen. Kunta pyytää kaava-aineistosta viranomaislausunnot ELY-keskukselta ja Keski-Suomen Liitolta. ELY-keskuksen ilmoituksen mukaan tästä kaavahankkeesta ei ole ollut tarpeen järjestää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua. Luonnosvaiheesta ELY-keskus on antanut lausunnon , johon on laadittu vastine Luonnosvaiheesta Keski-Suomen liitolla ei ole maakuntakaavoituksellisesti huomautettavaa. Liitto ei anna asiasta erillistä lausuntoa. Kunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville kuulemista varten väliseksi ajaksi Ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutoksella muodostetaan uudet korttelit 3 ja 4 (RA), jotka kumpikin käsittää yhden rakennuspaikan (tontin) sekä kortteleiden 2 ja 3 väliin jäävän maa- ja metsätalousalueen (M) Asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee n kunnan Kapeenkosken kylässä Leivonveden puoleisessa osassa Paanalan saarta. Alue on kaavoitettu loma-asuntojen alueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi Luontoympäristö, maisemakuva ja kasvillisuus Suunnittelualueella on suoritettu Kesävalkamanlahden luontoselvitys Kaavan suunnittelualaueella ei havaittu mitään erityisiä luontoarvoja. Selvitysalueen metsätyyppi on seudulle tyypillistä mustikkatyyppiä ja paikoin puolukkatyyppiä. Valtapuuna on mänty, jonkin verran kasvaa koivua ja kuusta. Aluspuuna on matalaa kuusta, pihlajaa ja koivua. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 4/10

6 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Kuva 3. Metsämaisema ja kasvillisuus Kuva 4. Metsämaisema rannan tuntumassa ja kasvillisuus Kuva 5. Kesävalkamanlahden ranta-alue Kivikkoisella ja hiekkapohjaisella rannalla löytyy tavanomaista kasvillisuutta. Metsämaisema on säilynyt alueella metsäisenä ja yhtenäisenä. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 5/10

7 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Maasto Maasto on loivasti rannasta nousevaa rinnettä. Jyrkänteitä, louhikkoja ja hetteikköjä ei ole. Rannat ovat Karjalaisniemen kohdalla kivikkoisia ja nopeasti syveneviä. Maaperä on kivistä moreenia. Kesävalkamanlahti on osittain hienoa hiekkaa ja syvenee loivasti Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on kaksi luvulla rakennettua loma-asuntoa talousrakennuksineen. Muutoin alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojelukohteita Maanomistus Kaavamuutosalue on yksityisessä maanomistuksessa Suunnittelutilanne Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Alueiden suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Maakuntakaava Keski-Suomen Maakuntakaavan tarkistus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntakaavassa ei ole osoitettu nyt laadittavan ranta-asemakaavan muutoksen kaavaaluetta koskevia aluemerkintöjä. Kuva 6. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty likimääräisesti punaisella ympyrällä kuvan keskellä.. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 6/10

8 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Yleiskaava Ranta-asemakaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kesävalkamanlahden ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Kaavamuutoksella ranta-asemakaava-alueelle sijoittuvat kaavamerkinnät: loma-asuntojen korttelialue RA, korttelit 3 ja 4 maa- ja metsätalousalue M Kuva 7. Voimassa oleva ranta-asemakaava Muutosalueet on rajattu punaisella Kuva 8. Pohjakartalle laadittu ranta-asemakaava Muita aluetta koskevia päätöksiä n kunnan päivätty rakennusjärjestys Pohjakartta Pohjakartta 1:2000 on hyväksytty , viranhaltijapäätös, maanmittausinsinööri, n kunta. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 7/10

9 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutos on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta ja tarpeesta muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa vastaamaan nykyistä tarvetta omistamiensa kiinteistöjen alueella Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajan toimesta syksyllä Kaavahanke on kooltaan vähäinen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa kaava-alueiden ja niihin rajoittuvien alueiden maanomistajat kuntalaiset kunnan hallintokunnat Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen Liitto Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Vireille tulo Kaavahanke voidaan katsoa käynnistyneen ja tulleen vireille kaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella Konnevesi - lehdessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos sekä asemakaavaluonnos on laadittu syyskuussa 2017 ja ne on päivätty kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut n kunnanhallituksen käsiteltävänä kaavaluonnos ja OAS on ollut nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla ( ja kuulutettu -Konnevesi lehdessä. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnahallitus asettaa yleisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Nähtävilläoloajan ja mahdollisten muistutusten jälkeen tehdään tarvittavat muutokset. Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n tarkoittamaa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ELY-keskuksen kanssa ei käyty, koska laaditulla ranta-asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueiden käyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 8/10

10 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Viranomaiset tai yhteisöt, joilta lausuntoa pyydetään kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta: n kunnan hallintokunnat Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen Liitto 4.4. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualueella on voimassa 1987 laadittu Kesävalkamanlahden ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan muutoksesa tehdään seuraavia muutoksia: nykyisen korttelin 2 tontista 1 muodostetaan uusi kortteli 3, joka käsittää tontin 1. Nykyisen korttelin 2 tontti 2 siirretään uuteen paikkaan muodostaen uuden korttelin 4, joka käsittää tontin 1. Kortteleiden 2 ja 3 väliin jäävä alue merkitään maa- ja metsätalousalueeksi. (kuva 2) tonttikohtaisia rakennusoikeuksia lisätään 170 kem 2 :iin suurin sallittu kerrosluku muutetaan II:ksi Rakennuspaikkojen määrä säilyy entisellään. Rakentamattoman rantaosuuden yhteenlaskettu pituus ei muutu. Maanomistajan tavoitteena on käyttää aluetta loma-asumiseen ja ensisijaisesti saada lapsiystävällinen ja turvallinen mökkiranta ja rauhallinen, erillinen sijainti. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 3 ja 4 sekä niihin liittyvä maa- ja metsätalousalue. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2,7 ha. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on 342 m, josta loma-asuntokortteleiden osuus on 190 m. Alueen maankäyttö jakautuu käyttötarkoituksiltaan seuraavasti: loma-asuntojen korttelialue RA 0,660 ha, rakennusoikeus 340 kem 2 maa- ja metsätalousalue M 2,016 ha 5.2 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartassa. 5.3 Kaavan vaikutukset Pienimuotoisena hankkeena luontoon, maisemaan, vapaaseen rantaviivaan ja lähialueen maanomistukseen kohdistuvia vaikutuksia ei voi arvioida kovin suuriksi. Alue ei ole sijainniltaan ja luonto-ominaisuuksiltaan erityisen houkutteleva tai mielenkiintoa herättävä maanteitse eikä vesitse lähestyttäessä. Vaikutus alueen virkistyskäyttöön on siis vähäinen. Olemassa olevaan tiestöön kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueiden käyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävä. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 9/10

11 KAAVAEHDOTUKSEN SELOSTUS (MRA 30 ) Rakennuspaikka Karjalaisniemen suunnittelualueella maanomistajan ainoa loivarantainen ja hiekkapohjainen alue sijaitsee Kesävalkamanlahden pohjukassa, minkä vuoksi se on maanomistajan tavoitteiden mukaan sopivampi lasten turvallisten vesi- ja rantaleikkien sekä uimaan opettelun toteuttamiselle kuin alueen syvät ja kivikkoiset rannat. Vaikutus yhtenäisen vapaan rantaviivan lyhenemiselle ovat em. johdosta perusteltua. Rakennusoikeus n kuntaan laadituissa rantayleiskaavoissa lomarakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeudeksi on pääsääntöisesti sallittu 170 k-m². Kunnan ohjeistuksen mukaan kerrosluvuksi sallitaan II. Rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi entisen kolmen sijaan. Rakennusten lukumäärän ja kerrosalan suhde pysyy siis samana. Suunnittelualueella korttelin 4 tontin 1 kohdalla maaston korkeusasema vaihtelee 8-9 metriä. Esimerkiksi rinneratkaisu kahteen kerrokseen sopeutuu rinnemaastoon ja on luonnonmukainen. Näin vältytään maisemaa epäedullisesti muuttavilta pengerryksiltä. Kun ottaa huomioon rakennusten lukumäärän suhteessa tontin kokoon (tontin pinta-ala on sama kuin voimassa olevassa kaavassa) kerrosluvun lisäys on perusteltua. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen Toteuttamisen seuranta Kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 10/10

12 LAUKAA KESÄVALKAMANLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Ehdotus Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy Hellevi Saarinen, rakennusarkkitehti

13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Sisällysluettelo 1 TUNNISTETIEDOT 2 2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET 3 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7 6 TEHDYT SELVITYKSET 7 7 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISET 7 8 TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS HANKKEEN ERI VAIHEISSA 7 Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 1/9

14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kunta Kiinteistöt , ja Kaavamuutoksen laadituttaja Maanomistaja Hilkka Hänninen Papinpussi Säynätsalo kari.hanninen@kotikone.fi Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy Hellevi Saarinen, rakennusarkkitehti n kunta Maankäyttö, Kaavoitus- ja suunnittelutoimi ntie 14, PL 6, etunimi.sukunimi@laukaa.fi Mari Holmstedt, kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen, kaavasuunnittelija SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Suunnittelualue sijaitsee n kunnan Kapeenkosken kylässä Leivonveden puoleisessa osassa Paanalan saarta. Suunnittelualueeseen kuuluu osa nykyisen Kesävalkamanlahden ranta-asemakaavan loma-asuntojen korttelialueesta 2 sekä maa- ja metsätalousalue. Suunnittelualueella on maanomistajan käytössä oleva loma-asunto ja ulkorakennus sekä yksi rakentamaton tontti. Ympäristö on rakentamatonta metsätalousaluetta. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 2/9

15 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kuva 1. Sijaintikartta, Maanmittauslaitos Kuva 2. Nykyinen tilajako 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Ranta-asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä , ja Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää Karjalaisniemen rakentamaton, pinta-alaltaan noin 3500 m 2 :n suuruinen rakennuspaikka 2 ( ) uuteen paikkaan noin 100 metriä pohjoisempana sijaitsevaan lahdenpohjukkaan rajoittuen tilan Karjalaisniemi pohjoisrajaan. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 3/9

16 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tavoitteena on ensisijaisesti saada lapsiystävällinen ja turvallinen mökkiranta ja rauhallinen, erillinen sijainti. Nykyisen korttelin 2 tontista 1 muodostetaan uusi kortteli 3, joka käsittää tontin 1. Nykyisen 2 tontti 2 siirretään uuteen paikkaan, joka muodostaa uuden korttelin 4, joka käsittää tontin 1. Kortteleiden 2 ja 3 väliin jäävä alue merkitään maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kuva 3. Ehdotus ranta-asemakaavan muutoksesta 4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaava kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Maakuntakaavan tarkistus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntakaavassa ei ole osoitettu nyt laadittavan ranta-asemakaavan muutoksen kaava-aluetta koskevia aluemerkintöjä. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 4/9

17 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kuva 4. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty likimääräisesti punaisella ympyrällä kuvan keskellä.. Yleiskaava Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Kesävalkamanlahden ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa oleva, Keski-Suomen lääninhallituksen vahvistama Kesävalkamanlahden ranta-asemakaava. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 5/9

18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kuva vahvistettu voimassa oleva ranta-asemakaava. Muutosalueet on rajattu punaisella. Nykyinen ranta-asemakaava käsittää yhteensä seitsemän (7) loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA), jotka muodostavat korttelit 1 ja 2, sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Nykyisessä ranta-asemakaavassa Karjalaisniemen alueelle on osoitettu kolme (3) lomaasuntojen rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat 1 ja 3 on rakennettu ja rakennuspaikka 2 on rakentamaton. Nykyisen kaavan mukaan rakennuspaikan rakennusalalle saa rakentaa yhden lomaasunnon, saunan ja talousrakennuksen. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme ja niiden yhteenlaskettu kerrosala enintään 100 m 2. Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Erillisen saunan pohjapinta-ala saa olla enintään 15 m 2. Korttelin 2 rakennuspaikalla 1 talousakennukseen saa rakentaa lisäksi 15 m 2 työtuvan kantatilan hoitoon liittyvien moottori- ja raivaussahojen kunnostusta varten. Pohjakartta Pohjakartta 1:2000 on hyväksytty , viranhaltijapäätös, maanmittausinsinööri, n kunta. Rakennusjärjestys Voimassa on n kunnan päivätty rakennusjärjestys. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 6/9

19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL9 ). Pienimuotoisena hankkeena luontoon, maisemaan, vapaaseen rantaviivaan, tiestöön ja lähialueen maanomistukseen kohdistuvia vaikutuksia ei voi arvioida kovin suuriksi. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä olevat ja laaditut selvitykset. 6 TEHDYT SELVITYKSET Kaavatyössä käytetään hyväksi Kesävalkamanlahden ranta-asemakaavan aiemmin tehtyjä selvityksiä: maastoselvitys vesistöselvitys Tätä kaavaa varten tehtyjä / tehtäviä selvityksiä. Kesävalkamanlahden luontoselvitys , FT biologi Ari Jäntti, liite 1 Rajapyykin paikantamisselvitys, n kunta 7 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisia ovat: n kunnan hallintokunnat Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen Liitto yhdistykset ja osuuskunnat, joiden toimintaan kaava saattaa vaikuttaa Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu ELY keskukseen tiedoksi. ELY keskuksen ilmoituksen mukaan tästä kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua. 8 TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS HANKKEEN ERI VAI- HEISSA Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolon ajaksi. Asemakaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista kirjallisesti mielipiteensä, jotka tulee toimittaa kunnalle määräaikaan mennessä osoitteeseen n kunta, PL 6, tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaus@laukaa.fi. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 7/9

20 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kaavoitusprosessin aikataulu alustavasti: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut Kaavan laadituttaja ja kunnan edustajat ovat syksyllä 2017 käymissään neuvotteluissa käsitelleet kaavamuutoasiaan liittyviä seikkoja. Kaavan laatijana toimiva konsultti ja n kunnan edustajat ovat käsitelleet kaavan suunnittelussa huomioitavia mitoitusperusteita ja yleisiä menettelytapoja pidetyssä palaverissa. Vireilletulo / kaavan luonnosvaihe loka-marraskuu 2017 kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut n kunnanhallituksen käsiteltävänä vireilletulo ja valmisteluaineiston nähtäville asettaminen on kuulutettu Konnevesi lehdessä.. kaavaluonnos ja OAS on ollut nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla ( ja kuulutettu -Konnevesi lehdessä. Luonnosvaiheesta on pyydetty ja saatu viranomaislausunnot Keski-Suomen ELY keskukselta ja Keski-Suomen liitolta. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon on annettu kaavanlaatijan vastine. Keski-Suomen liitolla ei ole maakuntakaavoituksellisesti huomautettavaa. Kaavaehdotus on päivitetty ottaen huomioon luonnosvaiheessa saatu palaute. Ehdotusvaihe helmikuu 2018 kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville MRA 27 :n mukaisesti kaavaehdotus pidetään nähtävillä vrk kunnanviraston ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla ( ja kuulutetaan -Konnevesi lehdessä. viranomaislausunnot tarvittaessa viranomaisneuvottelu Hyväksyminen huhtikuu 2018 kunnanhallitus valmistelee ranta-asemakaavan hyväksyttäväksi hyväksymisestä päättää n kunnanvaltuusto kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä. Nähtäville-asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan pää-tökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 8/9

21 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kaavan voimaantulo kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti mikäli hyväksymispäätöksestö ei ole valitettu hallinto-oikeuteen, ranta-asemakaava tulee voimaan kuulutuksella. Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy 9/9

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 410 Täyttämispvm Kaavan nimi Kesävalkamanlahden ranta-asemakaava muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 410-AK-KAP-002 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,7908 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,4524 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,3384 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,03 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,01 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0, , ,05-0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2, ,2 0,4705 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,01 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 0, , ,05-0, RA 0, , ,05-0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2, ,2 0,4705 M 2, ,0 0,4705 W yhteensä

24 Kesävalkamanlahden luontoselvitys 2017 Kesävalkamanlahden luontoselvitys 2017 Tekijä: FT biologi Ari Jäntti Selvitys koskee ta n kunnan Kapeekosken kylässä. Tarkoitus on muuttaa Karjalaisniemen tilan ( ) rakentamaton tontti ( ) metsämaaksi ja siirtää rakennusoikeus (noin 3500 m 2 ) uuteen paikkaan noin 100 metriä pohjoisemmaksi (Liite 1). Aiempi rantakaava on vahvistettu Maastokäynti tehtiin yhdessä maanomistajan kanssa , jolloin kartoitettiin luontoarvot ja mahdollisten uhanalaisten lajien, kuten esimerkiksi liito-oravan esiintyminen tontilla ja aivan sen lähituntumassa. Liito-orava on rauhoitettu (Luonnonsuojelulaki 38 ) ja se on EU:n tiukasti suojelema nisäkäslaji. Liito-orava on mainittu Euroopan yhteisön neuvoston direktiivin (92/43/ETY) liitteessä IV (a). Liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (Luonnonsuojelulaki 49 ). Kuvat: Hellevi Saarinen ja kartta: Arkkitehtuuritoimisto Suunnittelupiste Oy Tulokset Selvitysalueen metsätyyppi on seudulle tyypillistä mustikkatyyppiä ja paikoin puolukkatyyppiä. Kaavaillun tontin valtapuuna on mänty. Jonkin verran kasvaa koivua ja reunoilla kuusia. Aluspuuna on matalaa kuusta, pihlajaa ja koivua. Alueella tehty harvennus vuonna 2012, jonka seurauksena metsään on ilmaantunut hieman rehevämmän paikan kasveja, kuten esimerkiksi maitohorsmaa, ahomansikkaa, vadelmaa ja lillukkaa. Metsämaisema on säilynyt alueella metsäisenä ja yhtenäisenä (Kuva 1). Rannassa kasvaa jokunen tervaleppä, joista on yksi isompi. Muutama tervaleppä on kantomaisina pökkelöinä. Rantapenkereessä kasvaa myös mäntyä, pihlajaa, harmaaleppää, koivua ja katajaa (Kuva 2). Rannassa on myös kookkaaksi kasvanutta pensasta, paatsamaa ja hivenen juolukkaa ja suopursua. Varsinaista rantaluhtaa ei karulla, kivikkoisella ja hiekkapohjaisella rannalla juuri ole, mutta rannasta löytyy tavanomaista kasvillisuutta, joista mainittakoon kurjenjalka, viitakastikka, viiltosara, luhtasara, rantaminttu, luhtavuohennokka, suoputki ja rentukka. Rantavedessä kasvaa harvakseltaan järvikortetta ja lahnaruohoa hiekkapohjalla. Poukamassa löytyy myös yksittäinen ratamosarpio. Liito-oravan papanoita ei havaittu puiden juurilla, eikä muitakaan merkkejä liito-oravan esiintymisestä tontilla. Sen sijaan tavallisen oravan käpyjen syönnösjälkiä havaittiin kuusen tyvellä aivan tontin tuntumassa. Lintuja ei tontilla havaittu. Leivonveden selällä uiskenteli kuusi kuikkaa. FT biologi Ari Jäntti Sivu 1

25 Kesävalkamanlahden luontoselvitys 2017 Suositukset: Maastokäynnillä ei havaittu uhanalaisia lajeja, jotka olisivat tontin rakentamisen esteenä valmistuneessa Kesävalkamalahden rantakaavaselvityksessä ranta mainitaan kalojen kutupaikkana ja tämä on hyvä ottaa huomioon myös tulevassa rannankäytössä. Jyväskylässä Ari Jäntti Kuva 1. Suunniteltu tontti sijaitsee loivassa rinteessä ja mäntyvaltaisessa metsämaassa FT biologi Ari Jäntti Sivu 2

26 Kesävalkamanlahden luontoselvitys 2017 Kuva 2 Kesävalkamanlahden poukaman kasvillisuutta Lähteet: Kesävalkamanlahden rantakaava, Kapeekosken kylä, n kunta, Rantakaavan selostus, joka koskee 30. päivänä syyskuuta 1986 päivättyä rantakaavakarttaa, 8 s. FT biologi Ari Jäntti Sivu 3

27 Kesävalkamanlahden luontoselvitys 2017 Liite 1 FT biologi Ari Jäntti Sivu 4