RASINKYLÄ (0214) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 1 KOTKA 17. SUTELA RASINKYLÄ (0214) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Rasinkylä (0214) asemakaava ja asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Osat tilasta 9:0, katualue ja liikennealue Asemakaavalla muodostuvat 17. Sutelan kaupunginosan korttelit 50 ja 51, liikennealue, katualueet sekä suojaviheralue. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Asemakaava on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh patricia.broas@kotka.fi

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Rasinkylän kaava-alue sijaitsee Sutelan kaupunginosassa, noin kahdeksan kilometriä Kotkan keskustasta. Kaava-alue käsittää Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen sekä risteyksen kaakkois- ja luoteispuolelle sijoittuvat alueet. Alue rajoittuu idässä Rasinkylän omakotitaloalueeseen ja lännessä Hakamäen pientaloalueeseen sekä Prisman liiketonttiin. Alue on suuruudeltaan noin 4,6 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rasinkylä, asemakaava ja asemakaavan muutos (0214) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liiketilan rakentaminen liikenteellisesti hyvään paikkaan ja kaupallisesti merkittävän alueen jatkoksi. Kaavoituksen tavoitteena on tarkastella aluetta kaupallisena ja liikenteellisenä kokonaisuutena. Lähtökohtana on ympäristön ilmeen eheyttäminen ja alueen toiminnallisuuden täydentyminen.

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet... 15

5 5 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maanomistus 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 5. Asemakaavakartta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Kotkan yleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 3. Kaukola-Pihkoon osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 4. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, Pilaantuneet maat: Kotkan MATTI kohteet ja PIMA Kotkan tie- ja katuverkostosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit 8. Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä - Kotka: tiesuunnitelma. 9. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, mietintö. LIMEtyöryhmä TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Aloite asemakaavasta on tullut Kotkan kaupungilta päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos ovat olleet

6 6 nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 ). Osallisten mielipiteet pyydettiin mennessä. 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alueen risteysalue on ajantasakaavassa yleisen tien aluetta (LT). Yleisen tiealueen rajoja tarkistetaan ja tarkennetaan kaavoituksessa. Risteyksen kaakkoispuolella oleva maa-alue on ollut aiemmin puutarhamyymälän käytössä, mutta viimeisten vuosien ajan alue on ollut vailla käyttöä ja rämettynyt. Luoteisosa on vanhaa viljelysaluetta. Asemakaavan tarkoituksena on risteysalueen kaakkois- sekä luoteispuoleisten alueiden rakentuminen kaupan tontteina. Asemakaavassa tontit ovat KM-liiketontteja vähittäiskaupan suuryksiköille. Kaava-aluetta ympäröivän asutuksen ja liikerakentamisen väliin tulee EV suojaviheralue ja istutettava alue aitoineen. Risteyksen kaakkoispuoleisen tontin kautta on kevyen liikenteen yhteys Mussalontieltä koilliseen, Sutelantielle. Alueen tontit tulevat haettavaksi kaavan vahvistuttua ja rakentaminen voi alkaa kunnallistekniikan valmistuttua. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen keskellä on Mussalontien, Sutelantien ja Pernoontien kiertoliittymä. Risteys ja alueen tiet ovat vilkkaasti liikennöityjä. Risteyksen lounaispuolella (kaava-alueen ulkopuolella) on noin k-m 2 :n Prisman liikekeskus pysäköintipaikkoineen ja paikoitustaloineen. Liikerakennuksessa on Prisman lisäksi myös pieniä liikkeitä, kahvila ja ravintola. Paikoitusalueen yhteydessä on kylmäasema. Vastapäätä Prismaa, Mussalontien toisella puolella on alue, jossa on aikoinaan toiminut puutarhamyymälä ja kauppapuutarha. Alue on nyt käyttämättömänä hoitamaton. Risteysalueen koillispuolella, kaava-alueen ulkopuolella on liiketontti, jossa toimii Mc Kone, huolto- ja varaosamyymälä. Tontin pohjoispuoli rajoittuu omakotitaloalueeseen. Omakotitaloalueen ja Pernoontien välissä on rakentamaton maakaistale. Alueilla ei ole asemakaavaa.

7 Luonnonympäristö Risteysalueen pohjoispuolella alkaa maaseutumainen kylämiljöö, pientaloineen ja peltoineen. Pernoontien länsipuolella oleva alue on rakentamatonta entistä viljelyaluetta. Alue rajautuu lännessä Hakamäen pientaloalueeseen. Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alue on erilaisten maisemarakennetyyppien murtumakohdassa. Sutelantien pohjoispuolelta alkaa Kaukolan maaseutumaiset kylämaisemat peltoineen ja pientaloineen. Risteysalueen länsipuolella alkaa Hakamäen pienteollisuusalue. Prisma, joka sijaitsee kaava-alueen kyljessä, Mussalontien länsipuolella, on mittakaavaltaan ympäröivää rakennuskantaa huomattavasti suurempi. Mussalontien itäpuolella, Prismaa vastapäätä on Rasinkylän pientaloalue, joka rajoittuu idässä Langinkoskenhaaraan. Pientaloalue on osa aluetta, joka on maakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Kaava-alue rajautuu ympäröiviin pientaloalueisiin. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettavaa aluetta ympäröi kylämäinen, entinen maatalousalue, jonka pientaloasutus on ripoteltuna maisemassa. E18 moottoritieliittymän sekä Prisman myötä aluetta hallitsee vilkas kauttakulkuliikenne. Kaava-alueen länsipuolella on pienteollisuusalue sekä Prisman liikekeskus. Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluita, mutta kaava-aluetta ympäröivillä alueilla on mm. Prisma (vähittäiskaupan suuryksikkö), jonka yhteydessä on pienliikkeitä kuten apteekki, Alko, kukkakauppa, jne. Samassa liikerakennuksessa on myös kahvila ja ravintola. Prisman tontilla on

8 8 polttoainemyynnin kylmäasema. Risteyksen toisella puolella - myös kaava-alueen ulkopuolella - on huolto- ja varaosaliike Mc Kone. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei harjoiteta elinkeinotoimintaa. Kaava-alueen lähistöllä olevilla alueilla on kaupan elinkeinotoimintaa sekä pienteollisuusalue. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Alueen läpi kulkee kevyen liikenteen reitistö, josta pääsee mm. maaseutumaisille alueille Pernoon suuntaan, pohjoiseen. Kaava-alueen pohjoispuolella, noin 1 km:n päässä on Kotkan ratsastuskeskus. Lähin ulkoilualue on Aittakorven länsipuolella, noin 2 km:n päässä kaava-alueelta. Liikenne Suunnittelualue on vilkkaasti liikennöity ja sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Alueelle on erittäin hyvät tieyhteydet: liittymä E18 moottoritielle on kaava-alueen vieressä, n. 200 m:n päässä. Kaavaalueella kulkee Sutelantie, Mussalontie sekä Pernoontie. Sutelantien ja Mussalontien välinen liikenne on vilkas, ja erityisesti Prismaan liikennöidään paljon. Kaava-alueen risteyksestä lähtevillä teillä on linja-autopysäkit kaikkiin suuntiin. Alueella liikennöi paikallisliikenteen linjat ja kaava-alueen lähellä sijaitsevan moottoritieliittymän (noin 300 m) yhteydessä on kaukoliikenteen linja-autopysäkit. Alueen kevyen liikenteen reitit yhtyvät laajempaan reitistöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja, muistomerkkejä eikä rakennustai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Kaava-alue rajautuu idässä pientaloalueeseen, joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jokirantoineen. Tekninen huolto Kaava-alue ei ole kunnallisessa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen kaakkoisosissa oletetaan olevan saastuneita maa-alueita entisen kauppapuutarhan jäljiltä. Ennen rakentamista tulee nämä alueet tutkia ja tarpeen mukaan puhdistaa. Kaava-alueella on vilkasliikenteiset tiet sekä vilkkaasti liikennöity risteysalue, josta aiheutuu liikenteen päästöjä sekä melua.

9 9 3.2 Suunnittelutilanne Maanomistus Sosiaalinen ympäristö Alue on rakentumaton eikä muodosta erityistä sosiaalista ympäristöä. Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistama. Liikennealue sekä katualueet ovat valtion omistuksessa. Liite Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Suunnittelualueen länsipuolella on vähittäiskaupan suuryksikkö, km. Suunnittelualueen itäpuolella on maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävä, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Yleiskaava Kotkan yleiskaavassa, joka on hyväksytty , on alue osa pientalovaltaista asuinaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton.

10 10 Ote yleiskaavasta Kaukola-Pihkoon osayleiskaava Kaukola-Pihkoon osayleiskaavassa, joka on hyväksytty , on suunnittelualueella osa EV suojaviheraluetta ja osa KL Liikerakennusten korttelialuetta. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote osayleiskaavasta Kymijoen eteläosan osayleiskaava ei koske suunnittelualuetta.

11 11 Asemakaava Sutelantiellä ja Mussalontiellä sekä Pernoontien risteyskohdassa on voimassa oleva kaava (kaavanumero 0410, vahvistettu ) jonka mukaan risteysalue on yleisen tien aluetta (LT). Risteysalueen eteläpuolinen katu on kaavan mukaan katualuetta. Muut asemakaavan alueet ovat kaavoittamattomia. Ote asemakaavasta Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa.

12 12 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueella ja sen lounaispuolella olevalla alueella on voimassa oleva asemakaava (kaava numero 0410). Muut alueet ovat kaavoittamattomia. Alue liittyy tiesuunnitelmaan Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä - Kotka. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alue sijaitsee aivan E18 moottoritieliittymän vieressä ja on liikenteellisesti erityisen hyvin saavutettavissa. Kaavan alueet ovat nyt rakentamattomia ja erityisesti Mussalontien itäpuolella oleva alue on ränsistynyt käyttämättömänä. Asemakaavan tavoitteena on täydentää alueen liiketilatarjontaa yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisesti. Alueen rakentumisen myötä tavoitellaan paitsi liiketiloja, myös täydentyvää kaupunkirakennetta sekä melusuojaa alueen vilkkaalta liikenteeltä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaava on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osallisina kaavoituksessa ovat: alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson sähköverkko Oy

13 13 Kotkan Energia Oy Gasum Oy KYMP Oy Telia Sonera Finland Oy Kymenlaakson Jäte Oy Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtävillä (MRA 30 ) Osallisten mielipiteet pyydettiin mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Kirjeen liitteenä postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson sähköverkko Oy Kotkan Energia Oy Gasum Oy KYMP Oy Telia Sonera Finland Oy Kymenlaakson Jäte Oy kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta, ympäristökeskus Kymenlaakson pelastuslaitos Saatu Viranomaisyhteistyö Lausunnot ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 4. Asemakaavasta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa jo olemassa olevan kaupan alueen jatkoksi liiketontteja.

14 14 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan mukaisiin tavoitteisiin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue käsittää Mussalontien, Sutelantien ja Pernoontien risteysalueen ja jakaantuu risteysalueen kaakkois- ja luoteispuolen alueille. Risteysalueen kummallekin puolelle on kaavassa osoitettu tontit liikerakentamiselle. Risteysalueen melu huomioiden on risteysalueen kaavanmukainen rakentaminen meluesteenä. Ympäröivän asuinalueen sekä liiketonttien väliin on kaavassa osoitettu vihervyöhykkeet. Kaakkoispuolen tonttialueesta kaakkoisreunalla kulkee istutettava tontin osa, jolle on myös rakennettava asuinaluetta suojaava aita. Tontin läpi on osoitettu kevyen liikenteen yhteys; yhteys on sitova, mutta sijainti tontilla ohjeellinen. Luoteispuolen tontin länsipuolella on tontin ja asuinalueen väliin jäävä suojaviheralue Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,6 ha, josta noin 1,5 ha on LT liikennealuetta ja noin 0,7 ha katualueita. EV Suojaviheralue on noin 1792 m2. Alueelle muodostuu yhteensä kaksi liiketonttia (pinta-alat: m2 ja m2), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus tonttitehokkuudella e=0,35 on 7859 k-m² Palvelut Kaava-alueelle ei tule asumista, joka lisäisi sosiaalipalveluiden kuten päivähoitopaikkojen ja koulujen tarvetta alueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan liiketonttien osalta tavoitellaan alueen ilmeen selkeytymistä. Asemakaavamääräysten mukaan on rakennukset rakennettava lähelle risteysaluetta, jolloin rakennukset sekä rajaavat risteysaluetta, että luovat liikenteen melulta suojaa lähiympäristöön päin.

15 15 Liiketontilla istutettava alue sekä EV suojaviheralue rajaavat liiketontin toimintaa asutuksesta ja toimii erityisesti asuintonttien suuntaan suojaa antavana kasvimassana. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaava-alueen kaakkoisosa sekä luoteisosa varataan liikerakentamiseen (KM). Luoteisosan länsireunassa oleva alue varataan suojaviheralueeksi (EV). Kaava-alueen keskiosa varataan yleisen tien alueeksi ja lisäksi kaava-alueella on katualueita: Vanhan Sutelantien osa kaavoitetaan katualueeksi. Muuntamolle on varattu alue (ET). Liikerakennusten korttelialueet - KM Alueelle muodostuu yhteensä kaksi liikerakennusten korttelia 50 ja 51. Korttelit ovat kooltaan noin 1,4 ha ja 0,9 ha. Kortteleissa sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen tonttitehokkuuden ollessa e=0,35. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Liikerakennuksen kortteli 50:n osalta määrätään korttelin kaakkoisreunaan toteutettavan istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puita. Istutettavan alueen osalle tulee rakentaa viereisiä asuintontteja suojaava vähintään 1,8 m korkea aita. Osan matkaa aidan tulee olla myös melulta suojaava (melueste). Huoltoliikenne sallitaan Mussalontieltä, muuten ajoneuvoliikenne on Sutelantien puolelta. Korttelin halki kulkee jalankululle varattu alueen osa, jonka sijainti ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Korttelissa rakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleisiin rakennusalan rajoihin. Kortteli 50 on puhdistettava tai kunnostettava maa-alue. Ennen rakentamista on tutkittava maaperä ja pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Liikerakennuksen korttelissa 51 on Pernoontien puoleiseen reunaan varattu istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puurivi. Ajoyhteys kortteliin on Vanhan Sutelantien katualueelta. Korttelissa on rakennus sijoitettava kiinni tienpuoleisiin rakennusalan rajoihin. Viheralueet Kaava-alueen länsireunassa sijaitsee noin 1790 m2 suojaviheralue (EV).

16 16 Katualueet Kaava-alueella Mussalontie ja Vanha Sutelantie ovat katualueita. Sutelantien, Mussalontien ja Pernoontien risteysalue on yleisen tien aluetta (LT) 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaavan mukainen liikerakentaminen liittyy luontevasti osaksi vilkasliikenteistä risteysaluetta, jonka kyljessä jo nyt Prisman liikerakennus tarjoaa palveluitaan. Rakennusten sijoittaminen katualueiden viereen rajaa alueen näkymiä ja auttaa luomaan selkeämmin jäsennellyn kaupunkimaiseman. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, luo uusia työpaikkoja sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Virkistys Alue ei tarjoa uusia virkistysalueita, mutta mahdollistaa sujuvan kevyen liikenteen kauttakulun lähialueiden virkistysalueille. Liikenne Alue on vilkkaasti liikennöity ja kaavaratkaisuilla pyritään turvaamaan liikenteen sujuvuus jatkossakin. Kortteleiden ajoliittymät on sijoitettu Sutelantielle, jonkin matkaa risteysalueelta sekä Vanhan Sutelantien puolelta. Mussalontien liittymän osalta hyväksytään vain huoltoliikenne. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole todettu muinaismuistoja. Tekninen huolto Kaavoitettavalle alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen rakentaminen tulee muuttamaan rakennettavalta osaltaan luonnonympäristön. Liiketilojen toteutuminen alueella lisää liikenteen määrää ja ympäristöhäiriöitä.

17 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Maisemarakenne, maisemakuva Sutelantien pohjoispuolinen maaseutumainen maisemarakenne on alkanut heti Sutelantien pohjoispuolelta. Heti Sutelantien eteläpuolella maisemaa hallitsee iso Prisman rakennus ja liikennejärjestelyt. Kaavanmukainen toteutuminen täydentää liikerakennusaluetta ja muuttaa maalaismaiseman ja kaupunkimaiseman raja-aluetta selvemmäksi. Luonnon monimuotoisuus Alueella ei ole vapaata luontoa, vaan alue on ihmisen muokkaamaa jo pidemmältä ajalta. Olemassa oleva kasvillisuus kuitenkin tulee katoamaan rakentamisen seurauksena korttelialueilla. Maa- ja metsätalous, luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole varsinaisia maa- ja metsätalousalueita eikä luonnonsuojelualueita. Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä on liikenteestä johtuvia häiriötekijöitä, melua ja päästöjä. Rakentaminen liikennealueiden reunoille estää osaltaan melua leviämästä muualle lähiympäristöön. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset KM - Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Tien puoleisten julkisivujen on oltava korkeatasoisia. Tien puoleisissa julkisivuissa on oltava vähintään 20 % ikkunapintaa ja julkisivut tulee jaksottaa pienempiin osiin. Mussalontielle saa järjestää ainoastaan huoltoliikenteen ajoyhteyden. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/ 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

18 18 LT - Yleisen tien alue. ET - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. EV - Suojaviheralue 5.7 Nimistö Uuden katualueen nimi Vanha Sutelantie on ennestään käytössä oleva nimi. Muut tien ja katujen nimet säilyvät ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liikerakennusten korttelialueille laaditaan rakentamisohje, jossa annetaan tarkemmat ohjeet rakentamisesta. Ohjeet liitetään tontinluovutusehtoihin.