Metsänomistajan Talouskoulu. Liiketaloudellinen ja kannattava metsänomistajuus -hanke Manner-Suomen maaseuturahasto

Transkriptio

1 Metsänomistajan Talouskoulu Liiketaloudellinen ja kannattava metsänomistajuus -hanke Manner-Suomen maaseuturahasto

2 MODUULI 1, OHJELMA

3 MITÄ ON KANNATTAVUUS Milloin kannattaa sijoittaa? Millainen investointi kannattaa? Ajan merkitys tähän. Investointi on taloustieteessä nykyhetken kulutuksesta pidättäytymistä ja kulutuksen siirtämistä tulevaisuuteen Investointi edellyttää siis säästämistä Motiivina säästämiselle on investoinnista saatava korko

4 INVESTOINNIN OSATEKIJÄT Perusinvestointi: esim. paljaan metsämaan arvo ja uudistamiskustannukset Investoinnin aiheuttamat muut kustannukset: esim. osuus vuotuisista yleiskustannuksista Tuotot: esim. hakkuutulot ja mahdolliset metsänhoidolliset tuet Jäännösarvo: esim. koneen arvo sen pitoajan lopussa Laskentakorko: Tekijä, jolla saadaan eri ajankohtien maksutapahtumat yhteismitallisiksi. Yleensä vuotuinen korko Investoinnin pitoaika: Se taloudellinen käyttöaika, joka investointihyödykkeellä yrityksessä on

5 INVESTOINTIEN LAJEJA Reaali-investointi on sijoittamista reaaliomaisuuteen, kuten puustoon, koneisiin ja rakennuksiin Finanssi-investointi eli rahoitusinvestointi on sijoittamista muiden yritysten ja laitosten arvopapereihin Aineettomia investointeja ovat esim. tietoon, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun käytetyt varat Aineellisia investointeja ovat sijoitukset esim. koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin Uusintainvestoinnilla korvataan kulunut tai vanhentunut reaalipääoma ja pyritään pääasiallisesti tuottavuuden parantamiseen Korvausinvestointi kattaa pääoman kulumisen Laajennusinvestointi lisää kapasiteettia, esim. tehtaan laajennus

6 INVESTOINNIN AIKAJANA Investoinnin aikajana on hyödyllinen tapa hahmottaa projektia. + Vuotuiset nettotulot 400 jäännösarvo T (v) -600 Investointimeno

7 LAADUKAS LÄHTÖTIETO RATKAISEE Investointilaskelmissa olennaisin osuus on lähtöoletusten laatiminen, varsinainen laskenta on suhteellisen suoraviivaista Mikäli lähtötiedot (esimerkiksi hankkeen kustannusarvio, hankkeen pitoaika tai hankkeen vuosittaiset tuotot) on arvioitu epäluotettavasti, ei huolellisistakaan laskelmista ole juuri lainkaan hyötyä Laskennassa käytettävän korkokannan valinta oleellista Koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa, kannattaa tehdä herkkyysanalyysejä, jotta voidaan arvioida onko hankkeen kannattavuus liian vahvasti sidoksissa lähtöoletuksiin

8 DYNAAMINEN TEHOKKUUS Dynaaminen tehokkuus: voimavarat on kohdennettava niin, ettei niiden käyttöä ajallisesti uudelleen jakamalla ole mahdollista kasvattaa hyvinvointia tai voittoa Dynaamisen tehokkuuden määrittelemiseksi eri aikoina syntyvät hyödyt ja kustannukset on saatettava yhteismitallisiksi joko diskonttaamalla nykyarvoiksi tai prolongoimalla tulevaisuuden arvoiksi Oletetaan täydelliset pääomamarkkinat, eli lainaaminen ja säästäminen samalla korolla on mahdollista Sellainen eri aikoina tapahtuvista menoista ja tuloista koostuva rahavirta (esim. investointi), joka tuottaa suurimman nykyarvon, maksimoi myös hyödyn (voiton)

9 NYKYARVOKRITEERI (NET PRESENT VALUE, NPV) Nykyarvo = tulot + jäännösarvo perusinvestointi muut menot (kaikki diskontattuina nollahetkeen) Investointi on kannattava, jos nykyarvo on positiivinen tai nolla Nykyarvo saadaan kertomalla tulevaisuuden arvot diskonttaustekijöillä 1 / (1+r) t, jossa r on korkokanta ja t ajankohta jolla arvo realisoituu

10 ESIMERKKI NYKYARVOKRITEERISTÄ Istutuskustannus vuonna 0 Hakkuutulo vuonna t 1000 /ha 300 m3/ha * 30 /ha = 9000 /ha Päätehakkuuikä t = 60 Pääomamarkkinoiden korko r = 0,03 (eli 3 %) Eli nykyarvo on NPV= , =527,6 /ha

11 MITÄ KORKOKANTAA LASKELMISSA TULISI KÄYTTÄÄ? Päätöksentekijällä on minimi korkotuottovaatimus (Minimum acceptable rate of return, (MAR)) MAR voi perustua vaihtoehtoiskustannukseen: Investoinnin takia menetetään vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto (=vaihtoehtoiskustannus) Korko joka ansaittaisiin parhaasta vaihtoehtoisesta sijoituksesta samalla riskitasolla

12 HYÖTY/KUSTANNUS -SUHDE BENEFIT/COST RATIO (B/C) Pohjautuu diskonttauslaskelman kustannusten ja tuottojen nykyarvoihin Samat perusominaisuudet kuin nykyarvokriteerillä B / C ratio n j= 1 = n j= 1 R j (1 + i) C j (1 + i) j j Hyväksyttävillä hankkeilla suhde on 1 Soveltuu erikokoisten hankkeiden vertailuun Ei kerro suoraan omistajan varallisuuden kasvua

13 SISÄINEN KORKO, INTERNAL RATE OF RETURN (IRR) Sisäinen korkokanta on korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo = 0 Antaa investoinnin tuottoprosentin ilman laskentakorkokantaa Antaa periaatteessa saman tuloksen kannattavuudesta kuin NPV Olettaa, että sijoitus- ja lainakorko ovat IRR:n suuruiset ja siten eri vaihtoehdoille eri suuret Voidaan ratkaista kokeilemalla, graafisesti tai taulukkolaskentaohjelmalla

14 PÄÄOMAN TUOTTOASTE (ROI, Return on Investment) Vuotuisen nettotuloksen ja sijoitetun pääoman suhde Pääoman määrittely oleellista: Oma vai koko pääoma, keskimääräinen jollekin ajanjaksolle jne. Investointi kannattava jos ROI MAR Lasketaan yleensä keskimääräiselle sitoutuneelle pääomalle, eikä tulojen ajoittumista huomioida soveltuu huonosti metsätalouteen

15 TOISENSA POISSULKEVAT / RIIPPUMATTOMAT INVESTOINNIT Toisensa poissulkevista investoinneista pystytään toteuttamaan vain yksi, esim. puulajin valinta istutuskohteella joko mänty tai kuusi, uudistustapa istutus tai kylvö, maankäyttö ostoskeskus tai asutusalue Jos investoinnit toisensa poissulkevia, valitse korkeimman nettotulojen nykyarvon antava vaihtoehto Riippumattomat investoinnit voidaan toteuttaa kaikki toisistaan riippumatta Jos esim. useampi kiinteistö tai kuvio riippumattomia investointeja eli voidaan toteuttaa kumpikin vaihtoehto Jos investoinnit riippumattomia, toteuta kaikki joihin a) budjetti riittää ja joiden b) NPV (laskettu käyttäen MAR) 0, B/C 1 tai IRR MAR

16 JAKAMATTOMAT INVESTOINNIT /ERIKOKOISET INVESTOINNIT Jakamattomia investointeja ei voida pilkkoa pienempiin osiin. Esimerkiksi silta on rakennettava kokonaan tai ei ollenkaan Metsätaloudessa voidaan usein pilkkoa esim. kuvio ja toteuttaa sen uudistaminen useammassa osassa Vertailtavien vaihtoehtojen perusinvestoinnin suuruuden tulisi olla sama Jos isompi investointi on jakamaton tai pienempää ei voi tai ole mielekästä monistaa investoinnit ovat erikokoiset 16

17 ERIKOKOISET INVESTOINNIT Esimerkki Oletetaan MAR = 6% Projektit ovat jakamattomia Investointi 1 Investointi 2 Alkuinvestointi Tulot (hetkellä 1) IRR 6,5% 20% NPV Kumpi toteutetaan?

18 IRR VAI NPV, JOS ERIKOKOISET PROJEKTIT? Projektien vertailuun tarvitaan lisäinformaatiota 1. Jos käytettävissä on budjetti , molemmat projektit toteutetaan, koska niiden sisäinen korko on vähintään MAR 2. Jos käytössä on vain tai projektit ovat toisensa poissulkevia ja MAR on 6%, projekti 1 valitaan. Vaihtoehtona on toteuttaa projekti 2 (investointi ) ja loput ( ) pääomamarkkinoille korkokannalla 6%. Näin saadaan: NPV 2 = , , = joka on pienempi kuin projektin 1 nettonykyarvo= 4 717

19 ERIKOKOISET INVESTOINNIT NPV-kriteeri on riippumaton projektin koosta, jos MAR on sama eri projekteille ja projektit ovat toisensa poissulkevia Vaihtoehtona on normeerata projektien koko käyttämällä suhteellista nykyarvoa: NPV / C, jossa C on investointi Jos rajallinen investointibudjetti halutaan jakaa edullisimmin joukolle investointeja, lasketaan suhteelliset nykyarvot ja sijoitetaan rahat suurimmasta nykyarvosuhteesta alkaen

20 HERKKYYSANALYYSI Tavoitteena on tutkia, kuinka epävarmoille muuttujille valittujen arvojen muuttaminen muuttaa lopputulosta selvitetään minkä muuttujien suhteen tulokset muuttuvat herkimmin Herkkyysanalyysin tavat: osittainen herkkyysanalyysi parhaimman ja huonoimman tapauksen analyysi

21 RISKIN JA EPÄVARMUUDEN HUOMIOIMINEN

22 RISKI JA EPÄVARMUUS Riskiä ja epävarmuutta ilmenee reaaliprosessissa (esim. sää vaikuttaa puunkasvuun) hinnoissa kustannuksissa poliittisissa prosesseissa preferensseissä Riski: muodostetaan todennäköisyysjakauma, harkinnanvaraisesti tai empiirisesti Epävarmuus: ei voida kvantifioida tapahtumien todennäköisyyksiä

23 RISKI JA EPÄVARMUUS Riskit ovat tunnettuja epävarmuuksia eli käytännössä et tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta tiedät miltä tapahtumaan liittyvä todennäköisyysjakauma näyttää Kuva:

24 MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUS? ILMASTONMUUTOS, BIOTALOUS Metsäteollisuuden näkymät? Puumateriaali suhteellinen asema rakennusmateriaalina? Paperin / kartongin / pehmopapereiden kysyntä globaalisti? Tekstiilit / muovi / polttoaineet.

25 EPÄVARMAN HANKKEEN ODOTUSARVO Epävarman tulon/hankkeen odotusarvo (expected value of revenue): E( R) = N m= 1 P m R m Esim. todennäköisyys saada 100 tuloa on 50% ja % Odotusarvo = 100 *0,5+200 *0,5 = 150

26 SUHTAUTUMINEN RISKIIN Varmuus-ekvivalentti (certainty equivalent, CE) = Mikä on se varmuudella saatava tulo, jonka päätöksentekijä juuri ja juuri hyväksyy epävarman/riskiä sisältävän tulon/hankkeen sijaan Jos CE < E(R), niin päätöksentekijä on riskinkaihtaja Jos CE = E(R), niin päätöksentekijä on riskineutraali Jos CE > E(R), niin päätöksentekijä on riskinottaja Ihmiset yleensä riskinkaihtajia, mutta voivat samaan aikaan olla myös riskinottajia, esim. yhtä aikaa vakuuttavat omaisuuttaan ja lottoavat

27 METSÄTALOUDEN INVESTOINNEISSA KÄYTETTÄVÄ KORKOKANTA & RISKI Muihin investointikohteisiin verrattuna metsätalouden riskiä laskee: alhainen hintavaihtelu (raakapuu), vrt. osakkeet hakkuuajankohdan määräytyminen joustavaa, jolloin hintariski pienenee edelleen (vrt. maatalous) markkinattomat hyödyt (virkistys, metsästys..)

28 Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

29 Lähde: Jari Hynynen & Saija Huuskonen / Luke

30

31

32

33 TUOTTOARVON MÄÄRITTÄMINEN Sopii metsätalouden pitkäjänteisen harjoittamisen arviointiin, teoreettisesti pitävin tapa tarkastella metsänkasvatusta investointina VRT. nykyarvokriteeri aiemmin Voidaan tehdä monentasoisin lähtötiedoin Metsäsuunnitelman tiedot hyvä lähtökohta Edellyttää laskentaa (MELA, Motti), tai muuta tapaa arvioida metsiköittäin puuston kehitys ja toimenpiteet Riippuu korkokannasta ja metsänkäsittelytavoista (antaa mahdollisuuden vertailuun) Ajatuksellisesti lähellä metsälön tuloslaskelmaa

34 Tuottoarvo T= a 1 /(1+p) + a 2 /(1+p) 2 + a 3 /(1+p) 3 + jne. a i = nettotuotot, p = korko Esim. metsänomistaja pohtii, paljonko hänen kannattaisi sijoittaa kaupan olevaan metsätilaan, kun lainaa tilan hankintaan on saatavilla 5 %:n korolla Tarvitaan metsäsuunnitelma, josta nykypuusto, kasvut ja toimenpiteet (voi myös poiketa); lisäksi kantohinnoista joku käsitys, tulevien mh-töiden määrä ja kustannukset sekä arvio muista menoista Huomioidaan maapohjan laskennallisen arvo (Etelä-Suomessa <200 /ha>) Eteneminen: lasketaan hakkuumahto, eli välittömästi realisoitavissa olevan puuston arvo (mikäli halutaan tulot etupainotteisina) Lasketaan tulevien kausien hakkuutulot ja metsätalouden menot diskontataan nettotulot nykyhetkeen (korko 5 %) Lisätään nettotulojen nykyarvoon hakkuumahto tuottoarvo

35

36 Kirjallisuus Kuuluvainen, J. ja Valsta. L Metsäekonomian perusteet. Gaudeamus Klemperer, D.W Forest Resource Economics and Finance. Neilimo, K., Uusi-Rauva, E Johdon laskentatoimi. Edita.

37 METSÄLLE OMINAISTA SIJOITUKSENA Historiallisesti metsä on säilyttänyt reaaliarvonsa eli suojannut inflaatiolta Hyvä sijoitusten hajautuksen instrumentti Riippumattomuus osakemarkkinoista Puun käyttöarvo, maaomaisuus Kassavirta Riskit Päätöksenteon ja realisoitumisen välinen pitkä aikajänne Luonnontuhojen riskit Metsänkäyttöä rajoittavan politiikan riski

38 METSÄSIJOITUKSEN TUOTTO Hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden ajoitus tärkeää Ostettaessa myös ostokohteen valinta ja arvonmääritys Tilastoitu keskimääräinen yksityismetsätalouden liiketulos reilu 100 /ha/v Kansantalouden tasolla: vuonna 2016 bruttokantorahatulot 1,79 miljardia Metsään sitoutuu paljon pääomaa suhteellisen kannattavuuden seuranta tärkeää parhaaseen taloudelliseen tuottoon pyrittäessä Suhteellinen kannattavuus: liiketulos tai nettotulos/omaisuuden arvo Keskimäärin 2-5% reaaliset vuosituotot (tuottoarvoon, ei kirjanpitoon perustuva)

39 LIIKETULOS ABSOLUUTTISEN KANNATTAVUUDEN MITTARINA Katsotaan tilasto ja sen erät Antaa käsityksen metsätaloudesta verrattuna mm. palkkatuloihin Voidaan vertailla alueita, ja vuosia Absoluuttinen kannattavuus sopii maan tyyppisen kiinteän tuotannontekijän tarkasteluun, varsinkin maankäyttömuotojen väliseen vertailuun Efektiivinen veroaste metsätaloudessa noin 19% Metsänhoitokustannusten osuus keskimäärin alle 10% bruttokantorahatuloista

40 METSÄTALOUDEN SUHTEELLINEN KANNATTAVUUS Huomioidaan sitoutuneen pääoman arvo Pääoman suhteellinen tuotto = d+p 1 p 0 p 0 Jossa d = saatu tulo, p 0 = pääoman arvo jakson alussa ja p 1 = pääoman arvo jakson lopussa Tuotto muodostuu sekä kasvusta (josta osa voidaan realisoida) sekä mahdollisesta arvonnoususta (kantohinnat, siirtyminen arvokkaampaan puutavaralajiin) Hakkuin realisoitunut tuotto d, realisoitumaton (tai pääomaa pienentävä) osa p 1 p 0

41 Metsätalouden suhteellisen tuoton maksimointi? Tuottoprosenttia saadaan suurennettua pienentämällä metsätalouteen sitoutunutta pääomaa (puustopääomaa) Puusto biologisena prosessina tuottaa suhteellisesti paremmin kun pääoma pienempi Ei johda metsänomistajan kannalta edullisimpaan tulokseen! Pieni pääoma ei johda siihen että metsänomistajan varallisuus kasvaisi eniten Tavoittelemme varallisuuden kasvua koska se maksimoi kulutusmahdollisuudet

42 Pohditaan pareittain: 1) Mitkä ovat investoinnin toteuttamisen pääasialliset edellytykset? 2) Mitä investointeja metsätaloudessa yleisesti tehdään? Mitkä ovat suuruusluokaltaan merkittävimpiä? 3) Mikä on viiden vuoden päästä saatavan 900 summan nykyarvo, jos korko on 4 %? 4) Teet 2000 euron kunnostusojitusinvestoinnin, joka lisää puunmyyntitulojasi 15 vuoden päästä 3000 eurolla. Kannattaako sijoitus jos vaadit 4 % tuoton? Perustele.