Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Transkriptio

1 Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

2 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään tietyn tuotoksen aikaan saamiseksi (tuotos / panos). Kustannustehokkuus on tuottavuuden erikoistapaus, jota käytetään, kun panoksena on raha. Kustannustehokkuus ei kerro operaation kannattavuudesta. Kannattavuus = tuotot (määrä x hinta) kustannukset

3 Metsänhoito on alkutuotantoa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. ja alkutuotannon kustannus- ja laatutappiot rasittavat koko jalostusketjua.

4 Metsänhoidolla on merkitystä Metsänhoito ratkaisee, millaista puuta meillä on tulevaisuudessa. Kustannustehokkuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. Laadukas metsänhoito mahdollistaa monipuolisemman jalostuksen. Metsänhoidon mieltäminen taloudelliseksi toiminnaksi aktivoi metsänomistajia hoitamaan ja myös käyttämään metsäomaisuuttaan.

5 Metsien kasvu

6 Taimikoiden laatu Hyvät Tyydyttävät 0 VMI8 ( ) VMI9 ( ) VMI10 ( ) VMI8 ( ) VMI9 ( ) VMI10 ( ) Pienet taimikot Varttuneet taimikot Lähde: METLA/VMI

7 Taimikoiden laatu Keski Suomessa Koko maa Keski Suomi Koko maa Keski Suomi Tyydyttävät Hyvät Pienet taimikot Varttuneet taimikot Lähde: METLA/VMI

8 Metsänhoidon haasteita 1. Nousevat kustannukset

9 Metsänhoitotöiden kustannuskehitys Reaaliset yksikkökustannukset Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu

10 Kustannuskehitys Keski Suomessa Keski Suomi taimikonhoitokustannus Koko maa taimikonhoitokustannus Lähtötilanne: Istutus 4 % Taimikonhoito + 14 % Nykytilanne: Istutus + 1 % Taimikonhoito + 4 % Keski Suomi istutuskustannus Koko maa istutuskustannus

11 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha 17700

12 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha 17700

13 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha 17700

14 Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % 4,5 % Metsänhoidon investoinnit Ensiharvennustulot, 25 v Kasvatushakkuun tulot, 50 v Päätehakkuun tulot, 75 v Yhteensä, /ha

15 Metsänhoitoon tehtyjen investointien realisointi ei edellytä vuosikymmenten odotusta, vaan ne näkyvät metsänomaisuuden arvon nousussa!

16 Metsänhoidon haasteita 2. Työvoimapula ja nousevat työvoimakustannukset

17 Metsätalouden työvoima Työvoiman tarjonta, henkilöä Työvoiman kysyntä, henkilötyövuotta Lähde: JPConsulting 2005

18 Puolet metsureista eläkkeellä Metsänhoitoyhdistykset Metsähallitus % alle 40 v v tai yli

19 Keski Suomen tilanne Yhdistysten vakinaisten metsurien osuus eri ikäluokissa 2010 alle v tai yli K Suomi Koko maa

20 Metsänhoidon haasteita 3. Muutokset metsänomistajakunnan rakenteessa

21 Palveluiden kysyntä muuttuu Metsänomistaja on yhä useammin nainen, kaupunkilainen ja eläkeläinen. Omatoimisesti tehtyjen metsänhoitotöiden määrä vähenee. Metsänhoitopalveluiden kysyntä kasvaa ja sen sisältö muuttuu? Kysyntää palvelupaketeille, omaisuudenhoidolle ja helpoille palveluille

22 Metsänhoidon haasteita 4. Metsänhoitopalveluiden kehittymättömyys

23 Palveluissa parantamisen varaa?

24 Metsänhoidon haasteita 5. Julkisen rahoituksen supistuminen tai uudelleen kohdistaminen

25 Tuet 2012 vs Metsätalouden määrärahat 14 % KEMERA 15,8 miljoonaa euroa (yli 20 % pois) METSO 3 miljoonaa euroa

26 Mistä lisää kustannustehokkuutta? Metsätalouden rakenteiden kehittäminen Organisaatioiden yhteistyömallien kehittäminen Organisaatioiden sisäisten toimintojen kehittäminen Operatiivisen työn tuottavuuden kohottaminen

27 Halpa kustannustehokas 1600 Uudistamiskustannukset 1400 Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Istutus Äestys Laikkumätästys Maanmuokkaus

28 Kaikki hyötyvät kustannustehokkuudesta Metsänomistajat edullisemmat palvelut Metsäpalveluiden tuottajat parempi kate Puuta jalostava teollisuus edullisempi raaka aine Työntekijät parempi palkka Kansantalous lisää vienti ja verotuloja Yhteiskunta hiilensidonta

29

30 Kiitos ja antoisaa seminaaripäivää!