Metsä sijoituskohteena

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli 2,2 prosenttia vuonna Parannusta edellisvuodesta oli 0,3 prosenttiyksikköä, mutta kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvosta jäätiin yli prosenttiyksikkö. Liiketuloksen osuus tuotosta oli 2,5 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvon 1,4 prosenttiyksikköä. Kantohintojen reaaliarvon lasku vähensi tuottoa 1,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli 2,2 prosenttia. Puunmyyntitulojen osuus kokonaistuotosta oli 3,1 prosenttiyksikköä (kuva 1), mikä on 0,6 prosenttiyksikköä alempi kuin kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvo. Puuntuotannon kokonaiskustannusten vaikutus tuottoon oli -0,82 prosenttiyksikköä ja valtion tukien 0,14 prosenttiyksikköä. Puuston nettokasvun arvon osuus tuotosta (1,4 % -yks.) oli selvästi korkeampi kuin kymmenen vuoden keskiarvo (0,6 % -yks.). Kantohintojen lasku alensi tuottoa 1,6 prosenttiyksikköä (kuva 2). Vuonna 2012 puuntuotannon reaalituotto oli 0,2 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosina keskimäärin (kuva 3). Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta alkaneella ja lamaan päättyneellä ajanjaksolla puuntuotannon reaalituotto oli selvästi negatiivinen kantohintojen laskun takia. Laman pohjalta alkanutta metsäverotuksen siirtymäkautta ( ) leimasi matala inflaatio ja puuntuotannon hyvä, lähes 5 prosentin vuotuinen reaalituotto sekä se, että puuston nettokasvun arvon muutos oli keskimäärin nollan tuntumassa. Vuosina vuotuiset vaihtelut olivat suuria (kuva 2). Reaalituotto oli keskimäärin vajaat 4 prosenttia, ja nettokasvun arvon osuus tuotosta palasi metsäverotuksen siirtymäkautta edeltäneelle tasolle, vajaaseen prosenttiyksikköön. Koko ajanjaksolla puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 4,8 ja inflaatio 2,3 prosenttia vuodessa, joten reaalituotoksi jäi 2,5 prosenttia. Vuonna 2012 osakkeet olivat vertailtavista sijoituslajeista tuottoisimpia, vaikka ne eivät noususta huolimatta täysin toipuneet vuoden 2011 kurssilaskusta. Kaikkien Suomessa pörssinoteerattujen osakkeiden nimellistuotto oli 13 prosenttia ja kolmen suurimman metsäteollisuusyrityksen osakkeiden tuotto 16 prosenttia (taulukko 2). Vanhojen vapaarahoitteisten osakehuoneistojen sijoitustuotto nousi 7 prosenttiin ja valtion obligaatioiden tuotto oli samalla tasolla. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto oli 4,5 prosenttia. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta (1986) alkaneella ajanjaksolla sijoituslajien reaalinen kumulatiivinen tuottoindeksi on kehittynyt parhaiten osakemarkkinoilla, jossa tuottoindeksi oli 3,6-kertainen (pisteluku 359) alkutilanteeseen verrattuna (pisteluku 100) (kuva 4). Puuntuotannon sijoitustuottoindeksi nousi samassa ajassa 196:een. Kun tarkastelu rajataan 2000-luvulle, muuttuu sijoituslajien järjestys oleellisesti. Paras tuotto on saatu sijoitusasunnoista, joiden pisteluku nousi 114 pistettä, ja seuraavaksi parhaat tuotot tulivat valtion obligaatioista (pisteluku +77) ja puuntuotannosta (pisteluku +60). Osakemarkkinoilla tuottokehitys on ollut huono, sillä sekä metsäteollisuusyhtiöiden (pisteluku 10) että Helsingin pörssissä noteerattavien kaikkien osakkeiden (pisteluku 24) tuottoindeksi oli vuonna 2012 alempi kuin vuonna 2000, jolloin pörssikurssit olivat IT-kuplan vetäminä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 3). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapauttamisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään ns. Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona valtion obligaatioiden tuottoindeksejä, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajeissa 0,3 ja +0,6 välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli oli 0,3 +0,3. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parhaita sijoituskohteita ovat sellaiset, joiden Sharpen luku on korkea. Lisätietoja: Esa Uotila, p , [email protected] Laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2013 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery

2 6 5 Tuotto, % Puunmyyntitulot Puuntuotannon kokonaiskustannukset Puuston nettokasvun arvo Valtion tuki puuntuotantoon Tuotto yhteensä (ilman kantohintojen muutosta) * Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman laskentavuoden kantohintojen muutosta Tuotto, % Kantohinnan muutos Kokonaistuotto * Metsäomaisuuden arvo on laskettu joulukuun kantohinnoilla. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ja kantohintojen vuosimuutoksen vaikutus siihen Metsätilastotiedote 35/2013

3 Tuotto, % Kantohinnan muutos (nimellinen) Puuston nettokasvun arvo (nimellinen) Liiketulos (nimellinen) Inflaatio Kokonaistuotto (reaalinen) * Nimellinen tuotto Infl aatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) perusteella. Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin, infl aatio ja näiden perusteella laskettu reaalinen kokonaistuotto eri ajanjaksoilla ja vuonna Reaalinen tuottoindeksi, % Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Sijoitusasunnot Valtion obligaatiot Puuntuotanto * Infl aatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) perusteella. Kuva 4. Puuntuotannon ja eräiden muiden sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit Metsä sijoituskohteena

4 1. Yksityismetsien puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin Vuosi Kantohinnan Puuston netto- Puunmyynti- Puuntuotannon Valtion tuki Puuntuotannon Infl aatio muutos edellisestä kasvun arvo tulot kustannukset puuntuotantoon sijoitustuotto vuodesta kaikkiaan prosenttia ,1 1,3 2,9-0,71 0,12 3,6 7, ,8 1,0 3,1-0,64 0,12 16,4 6, ,0 0,8 3,4-0,68 0,11 4,6 4, ,0 1,3 2,9-0,75 0,14 0,6 3, ,6 1,0 3,0-0,70 0,11 10,0 3, ,8 0,6 3,3-0,67 0,14 17,1 6, ,0 0,3 3,4-0,65 0,12 8,3 6, ,3 0,4 3,2-0,73 0,15 5,4 4, ,4 1,5 2,6-1,04 0,23-23,1 3, ,7 1,0 2,8-1,07 0,26-8,7 2, ,5 0,8 2,6-0,98 0,26 8,2 1, ,1 0,0 3,4-0,78 0,18 18,0 1, ,1-0,2 3,8-0,72 0,14 14,1 0, ,0 0,3 3,3-0,69 0,14 7,0 0, ,0-0,4 4,1-0,74 0,14 4,1 1, ,7-0,4 4,2-0,72 0,14 7,9 0, ,0-0,4 4,1-0,73 0,12 4,1 2, ,4-0,5 4,2-0,75 0,13 6,5 3, ,9 0,0 4,1-0,84 0,16-3,5 1, ,2-0,1 4,1-0,78 0,16 7,6 1, ,0-0,1 4,3-0,86 0,19-2,4 0, ,8 0,0 4,1-0,84 0,17 6,2 0, ,8 0,3 3,9-0,84 0,17 1,8 1, ,0 0,7 3,3-0,75 0,14 18,3 2, ,0 0,1 4,4-0,70 0,12 16,9 2, ,9 1,1 3,7-0,86 0,15-8,8 3, ,4 1,8 2,5-0,95 0,18-7,8-0, ,4 1,2 3,4-0,85 0,15 13,2 2, ,7 1,3 3,4-0,85 0,15 4,7 2,8 2012* 0,7 1,4 3,1-0,82 0,14 4,5 2,3 * Ennakkotieto, heinäkuu 2013 Kantohinnan muutos: kantohintoina on käytetty joulukuun kantohintoja. Puuntuotannon kustannukset: puuntuotannon investoinnit + hallinto- ym. kulut Valtion tuet puuntuotantoon: Kemera-tuet poislukien tuet energiapuun korjuuseen ja haketukseen. 'Puuntuotannon sijoitustuotto kaikkiaan' voi poiketa osatekijöiden summasta enimmillään noin 0,2 prosenttiyksikköä. Infl aatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) joulukuun pisteluvuilla. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos 4 Metsätilastotiedote 35/2013

5 2. Sijoituslajien nimellistuotot Vuosi Puun- Metsäteollisuus- Kaikki Sijoitus- Valtion Infl aatio tuotanto osakkeet osakkeet asunnot obligaatiot % ,8 11,4 15,2 13,1 8,1 10, ,6 73,3 50,5 9,0 10,6-3, ,0 33,0 26,9 19,2 7,6-3, ,1 28,8 29,8 37,6 7,2-4, ,3-7,0-16,8 4,9 4,5-6, ,4-38,2-36,5-6,6 4,2-5, ,1 8,3-22,0-17,0 12,8-4, ,7 10,4 7,7-18,9 15,8-2, ,2 62,4 65,7 10,9 25,6-2, ,0 6,5 16,4 7,6-5,5-1, ,1-23,0-6,7 0,6 17,9-1, ,0 27,7 40,6 18,9 12,1-0, ,1 17,4 30,1 18,7 6,7-1, ,9 19,9 54,3 13,3 11,4-1, ,1 70,1 93,5 14,1-2,2-1, ,5-16,0-9,8-3,1 6,8-3, ,5 11,0-36,6 6,4 5,1-2, ,6-22,3-39,8 13,8 9,0-1, ,4 7,4 8,2 11,5 3,7-0, ,2 9,6 7,3 9,1 6,5-0, ,8 6,4 30,2 8,3 3,6-0, ,3 14,2 19,7 10,7 0,7-1, ,9-21,7 22,3 8,2 2,9-2, ,8-49,4-72,0 1,0 9,5-4, ,8 0,1 23,3 13,0 4,6 0, ,2 49,7 21,1 9,0 6,1-1, ,7-41,3-31,5 5,1 7,8-3,4 2012* 4,5 16,3 13,2 7,2 6,9-2,8 * Ennakkotieto, heinäkuu 2013 Infl aatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) joulukuun pisteluvuilla. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; Helsingin pörssi; Nordea Oyj Metsä sijoituskohteena

6 3. Sijoituslajien nimellistuotot ja -riskit sekä tuoton riskiin suhteuttava Sharpen luku Vuotuinen nimellistuotto Vuotuinen nimellisriski Sharpen luku % % % % % % Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 10,7 12,3 23,6 36,4 32,3 0,3 0,3 0,4 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 9,4 10,1 23,1 31,7 28,7 0,1 0,1 0,1 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Sijoitusasunnot 13,1 7,8 9,6 8,1 11,0 10,3 0,6 0,0 0,2 Puuntuotanto 12,8 4,8 7,5 16,2 9,5 12,6 0,3-0,3 0,0 Matalat riskit ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,1 7,5 7,7 3,5 6,2 5,4 Tiedot on laskettu vuosiaineistojen perusteella. Sharpen luku, katso tarkemmin tilaston laatuselosteesta. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; Helsingin pörssi; Nordea Oyj 6 Metsätilastotiedote 35/2013

7 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2013 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: /hanke/3006/index.htm Puhelin ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)