Metsä sijoituskohteena

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna 28 Kantohintojen lasku painoi puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton 12 prosenttia negatiiviseksi vuonna 28. Kantohintojen muutos on merkittävin sijoitustuoton vuosittaisen vaihtelun syy ja havutukkipuut tärkein hakkuutulojen lähde. Sahatavaran kysynnän hiipumisen ja hintojen laskun takia havutukkien kantohinnat laskivat vuodessa 2 prosenttia ja tukkipuun hakkuut vähenivät selvästi. Tämän seurauksena hakkuutulojen osuus tuotosta laski ja hakkuusäästöjen nousi. Vuonna 28 puuntuotannon reaalituotosta 4,6 prosenttiyksikköä saatiin puunmyyntituloina ja puuston kasvuna realisoituvista tuoton osatekijöistä (kuva 1). Puunmyyntitulojen, puuntuotannon kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen perusteella laskettu tuotto on noussut 2-luvulla trendinomaisesti 199-luvun alun 3 prosentista lähes 4 prosenttiin, mikä pääosin selittyy puuston kasvun lisääntymisellä. Etenkin tukkipuun hiipunut kysyntä ja kantohintojen lasku pudotti yksityismetsien hakkuut runsaasta 46 miljoonasta kuutiometristä alle 41 miljoonaan kuutiometriin vuonna 28. Puunmyyntituloista saatu tuotto laski 4,4 prosentista 3,7 prosenttiin, mikä on,4 prosenttiyksikköä alle 1 edellisen vuoden keskiarvon. Tukkipuun hakkuiden vähenemisen takia hakatun puuston arvo oli selvästi pienempi kuin puuston kasvun arvo. Tämän vuoksi pystypuuston tasearvon tuotto nousi,9 prosenttiin, mikä on selvästi yli 1 edellisen vuoden keskiarvon (,5 %) (kuva 1). Kantohintojen muutos vaikuttaa suoraan laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 3-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset ovat tärkein puuntuotannon laskennallisen sijoitustuoton vuosittaisen vaihtelun osatekijä (kuva 2). Vuoden 28 havutukin reaaliset joulukuun kantohinnat olivat laskeneet 2 prosenttia vuoden takaisista ja muillakin puutavaralajeilla pudotusta oli 51 prosenttia. Reaalisesti kantohintojen alenemisen vaikutus tuottoon oli 16 prosenttia ja puuntuotannon kokonaistuotto laski 12 prosenttiin. Vuonna 28 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen laskun takia selvästi alle pitkien ajanjaksojen keskiarvojen (kuva 3). Vuosia luonnehtii nimelliskantohintojen muutoksen suuri merkitys sijoitustuottoon ja korkea inflaatio. Lamaan päättyneellä jaksolla puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (199327) leimaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 6 prosentin reaalituotto. Koko ajanjaksolla puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta kaksi kolmasosaa ja reaalituotto jäi 2,5 prosenttiin. Vuonna 28 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto putosi negatiiviseksi (9 %). Osakemarkkinoilla pudotus oli vielä huomattavasti jyrkempää, sillä osakkeiden tuottoindeksi putosi 72 prosenttia miinukselle. Vertailussa mukana olleista sijoitusluokista valtion obligaatioiden ja asuntojen tuotot pysyivät positiivisina. Elinkustannusindeksillä laskettu inflaatio vuonna 28 oli 3,4 prosenttia. Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 2). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen valtion 1 vuoden obligaatioiden tuottoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä,3 ja +,6 välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli on 3 +,3. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parempia sijoituskohteita ovat ne, joiden Sharpen luku on korkeampi. Rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen on puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 115 prosenttia eli ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli 2,15-kertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto oli kaksi viidesosaa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja kolme viidesosaa asuntosijoittamisen tuotosta. Lisätietoja: Esa Uotila, p , esa.uotila@metla.fi laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 29 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery

2 6 5 Puunmyyntitulot Puuntuotannon investoinnit Pystypuuston tasearvon muutos Valtion tuet Tuotto yhteensä Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman kantohintojen vuotuista muutosta (elinkustannusindeksi) Kantohinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ja joulukuun hintojen perusteella lasketun kantohintojen muutoksen vaikutus siihen (elinkustannusindeksi) 2 Metsätilastotiedote 38/29

3 Kantohinnan muutos (nim.) Pystypuuston tasearvon muutos (nim.) Liiketulos (nim.) Inflaatio Kokonaistuotto (real.) Inflaatio on arvioitu elinkustannusindeksin perusteella. Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin, inflaatio (elinkustannusindeksi) sekä näiden perusteella laskettu reaalinen kokonaistuotto eri ajanjaksoina ja vuonna Nimellistuottoindeksi, % Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Asunnot Valtion obligaatiot Puuntuotanto Inflaatio Inflaatio on arvioitu elinkustannusindeksin perusteella. Kuva 4. Puuntuotannon sekä muiden sijoitusluokkien kumulatiiviset nimellistuottoindeksit ja elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio Metsä sijoituskohteena

4 1. Puuntuotannon ja muiden sijoitusluokkien nimellistuotot sekä inflaatio Puun- Metsäteollisuus- Kaikki Asunnot Obligaatiot Inflaatio tuotanto osakkeet osakkeet % , 16, 19,7 1,6 8,6 6,4 2 6,5-16, -9,8 2,8 6,7 3,4 21-3,5 11, -36,6 6,8 5,6 1,6 22 7,6-22,3-39,8 14,2 9,3 1,6 23-2,4 7,3 8,2 11,9 4,1,6 24 6,2 9,6 7,3 9,3 6,4,4 25 1,8 6,4 3,2 13,4 3,5 1, 26 18,4 14,2 19,7 1,8 1, 2, ,9-21,7 22,4 9,2 2,9 2,6 28-8,9-49,4-71,9 1,4 9,5 3,4 Inflaatio on laskettu elinkustannusindeksin perusteella. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj, Nordea Oyj 2. Sijoitusluokkien nimellistuotot ja -riskit sekä tuoton riskiin suhteuttava Sharpen luku Nimellistuotto Nimellisriski Sharpen luku % % % % % % Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 11,6 13, 23,6 35, 3,7,3,3,4 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 9,9 1,5 23,1 29,3 26,7,1,1,1 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Vuokra-asunnot 13,1 8,4 1,2 8, 12,1 1,7,6,1,2 Puuntuotanto 12,8 5, 7,9 16,1 9,9 13,,3 -,3, Matala riski ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,1 7,6 7,8 3,5 6,5 5,5 Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj, Nordea Oyj 4 Metsätilastotiedote 38/29

5 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 29 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: Puhelin Faksi ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)