Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Transkriptio

1 Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta 3013 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

2 Tilojen arvot lasketaan tuottoarvomenetelmällä käyttäen Metsäntutkimuslaitoksessa kehitettyä Motti-metsikkösimulaattoria. Motti-ohjelmasta on edelleen kehitetty Maanmittauslaitokselle oma ohjelmistoversio laitoksen tarpeita silmälläpitäen. Ohjelma simuloi kunkin metsikkökuvion kehityksen nykyisen kiertoajan loppuun (ts. uudistushakkuuseen) ja sen päälle vielä yhden kokonaisen puuston kehityskaareen taimikosta uudistuskypsäksi metsäksi. Kuvioiden arvot saadaan diskonttaamalla nykyhetkeen koko tällä tarkasteluajanjaksolla syntyneet tulot ja menot. Tilan arvo saadaan summaamalla kuvioittaiset tuottoarvot.

3 Kuva 1. Esimerkki yhden metsikön kehityksestä nykyisen kiertoajan loppuun ja seuraavan puusukupolven kehitys istutuksesta päätehakkuuseen. Tältä ajalta lasketaan kertyneet tulot ja menot, jotka muutetaan nykyrahaksi.

4 Kuva 2. Teoreettinen kuva edellisen kuvan eri ajankohtina syntyneiden tulojen ja menojen diskonttaamisesta nykyhetkeen. Tulojen ja menojen erotuksena saadaan metsätaloudellinen tuottoarvo.

5 Laskelmissa käytetään diskonttokorkoa, joka on tässä tapauksessa 3 %. Käytetty laskentakorko perustuu tutkimukseen: Yksityismetsien arvo tuottoarvolaskelmien ja markkina-arvojen mukaan (Kari Hyytiäinen, Simo Hannelius ja Olli Salminen). Metsikkökuvioita käsitellään laskennassa Tapion metsänhoitosuositusten ohjeiden mukaisesti: Harvennusmallit ennen ja jälkeen harvennushakkuun tiheydet (runkoluku ja pohjapinta-ala) Uudistamiskriteerit (ikä ja läpimitta) puulajeittain Kasvupaikoittain Viljeltävät puulajit kasvupaikoittain Kuva 3. Harvennusten simulointi

6 Tuottoarvolaskelmien kantohinnat: Laskelmissa käytettävät kantohinnat saadaan Metsäntutkimuslaitoksen MetINFO- tilastopalvelusta. Puutavaralajien kantohintoina käytetään Pohjois-Pohjanmaan vuosien hakkuutavoittaisia puutavaralajien keskihintoja, /m 3 : Puutavaralaji / Hakkuutapa Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok Muu lk Muu havuk Ensiharvennus 46,8 46,9 14,3 14,8 15,5 14,3 14,3 14,3 Harvennus 48,8 48,0 14,3 14,8 15,5 14,3 14,3 14,3 Uudistushakkuu 55,8 55,3 18,3 18,5 19,5 18,3 14,3 14,3

7 Metsänhoitotöiden kustannuksina käytetään Oulun seudun Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Harjun antamia metsänhoitotöiden hintoja: Metsänhoitotyö: = kustannus - tuki Metsänhoito Varhaisperkaus 260 /ha Taimikonhoito 150 Ojitus 100 Maanmuokkaus Mätästys 320 /ha Äestys 170 Laikutus 250 Raivaus 100 Taimet Mänty 0,17 /taimi Kuusi 0,22 Koivu 0,45 Kylvösiemenet Mänty 145 /ha Kuusi 145 Koivu 145 Työ Istutus /taimi Mänty 0,17 Kuusi 0,17 Koivu 0,3 Työ Kylvö 55 /ha

8 Tiloilla sijaitsevien soiden yms. suojeluohjelmiin kuuluvien metsäkuvioiden ja metsälakikohteiden arvon laskennassa käytetään vastaavien kasvupaikkojen maapohjien arvoja. Puuston arvoa ei ole siis oteta huomioon, koska niiden hyödyntäminen normaalin metsätalouden puitteissa ei ole mahdollista. Muiden arvokkaiden elinympäristöjen arvot on laskettu kuten normaalien metsikkökuvioiden arvot. Ympäristötukikohteiden puustot kasvatetaan sopimuksen päättymisen ajankohtaan. Tämän jälkeen lasketaan kuvioille tuottoarvo ja saatu arvo diskontataan nykyheteen 3 % korolla.

9 Yhteismetsän osakaskunnan muodostavien tilojen tulisi ratkaista yhdessä osuuden arvoon vaikuttavia seuraavia asioita ennen lopullisten osuuslukujen vahvistamista: 1. Miten perustettava yhteismetsä suhtautuu joidenkin tilojen käyttämättömään metsävähennykseen yhteismetsää perustettaessa ja mahdollisesti myöhemmin uusien tilojen liittyessä yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan? Yhteismetsä voi puun myyntien yhteydessä hyödyntää osakkaiden hyväksi siihen liittyvän tilan käyttämättömän metsävähennyksen. Osakkaille sen tuoman hyödyn suuruus on maksimissaan käyttämätön metsävähennys x metsätalouden pääomatulon veroprosentti (nyt: 0,28). Koska metsävähennyksen tuoma verohyöty kertyy vasta usein vasta useiden vuosien kuluttua (hakkuutulojen yhteydessä), täytyy kunkin hakkuun yhteydessä saatu verohyöty muuntaa nykyhetkeen diskonttaamalla se käytetyllä korkoprosentilla (Haukiputaalla: 3 %). Tällöin tietysti metsävähennyksen tuoma todellinen hyöty on pienempi kuin 0,28 x metsävähennyspohja. On siis ratkaistava otetaanko yhteismetsän hyödynnettävissä olevat metsävähennykset huomioon osuuden arvossa vai ei? Asiaa voi argumentoida sekä puolesta että vastaan hyvin perustein. Tällä seikalla voi olla joillekin mahdollisesti yhteismetsästä kiinnostuneille tiloille liittymisen kannalta ratkaiseva vaikutus. Metsävähennyksen vaikutukset osuuksien arvoihin voidaan laskea valmiiksi niin haluttaessa.

10 2. Miten perustettavan yhteismetsän tuleva osakaskunta suhtautuu metsäteiden rakentamisesta ja ojituksesta aiheutuneiden menojen hyödynnettävissä oleviin poistoihin perustettaessa ja mahdollisesti uusien tilojen liittyessä yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan? Otetaanko yhteismetsän kuten yksittäisen metsänomistajan hyödynnettävissä olevat poistot huomioon osuuden arvossa vai ei? Tämä seikka saattanee Haukiputaan tapauksessa vaikuttaa monen yhteismetsään liittymistä harkitsevan päätökseen ratkaisevasti, sillä alueella on runsaasti ojiin ja metsäteihin liittyvää poistopotentiaalia. Kunkin tilan osuuksien arvot voidaan laskea valmiiksi ilman poistojen vaikutusta ja sen kanssa. Osakaskunnan päätöksen jälkeen voidaan sitten valita päätöksen mukaiset osuusluvut osakkaille.

11 3. Kunnilla erilainen verotuksellinen asema suhteessa yksityisiin metsänomistajiin ja se voidaan ottaa huomioon korjaamalla kunnan metsien tuottoarvoa ylöspäin 18 %. Korjausprosentti perustuu: Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden Pohjois-Pohjanmaan alueyksikön ohjeeseen ja seuraaviin tutkimuksiin Yksityismetsien arvo tuottoarvolaskelmien ja markkina-arvojen mukaan (Kari Hyytiäinen, Simo Hannelius ja Olli Salminen) Metsätilan summa-arvo ja metsätaloudellinen tuottoarvo laserkeilausinventoinnin pohjalta (Martti Hirvonen)