Metsävarallisuus kansantaloudessa

Transkriptio

1 Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä Pasi Holm

2 Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu ja metsähake) Kantorahatulojen määrä on 1,5 miljardia euroa; kääntymässä nousuun (sekä määrä että hinta) Metsävarallisuus on pitkälti sama kuin puuston arvo Metsäomistajan tyypittely; aktiivisten metsäomistajien määrän lisääntyminen hyödyttää kaikkia Metsänhoitotoimenpiteillä aikaansaatu metsän kasvu on tuottavampaa kuin hintapiikkien metsästys ; ei toisiaan poissulkevia strategioita. Jos metsän jättää hoitamatta, menettää paljon euroja. Kannattaako harkita metsälön myyntiä ja sijoittamista muihin kohteisiin?

3 Metsäsektorin merkitys Suomessa laskenut trendinomaisesti 12 Osuus Suomen BKT:sta 8 Osuus Suomen työllisistä % 6 % Puuteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Metsäsektori Puuteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Metsäsektori

4

5 Kantorahatuloja 1,6 miljardia euroa

6 Metsänomistajien luokittelu Tavoiteryhmä Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Kotitarvehyötyjät (=Metsästä elävät) Taloudellista turvaa korostavat Epätietoiset Ryhmän kuvaus Metsänomistuksessa painottuvat metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt taloudellinen turvallisuus, säännölliset tulot, työtilaisuudet, ulkoilu sekä muut aineettomat hyödyt Metsänomistuksessa korostuvat metsien aineettomat näkökohdat, kuten luonnon- ja maisemansuojelu sekä ulkoilumahdollisuudet Metsänomistuksessa painottuu metsä työtilaisuuksien tarjoajana sekä ulkoiluympäristönä Metsänomistuksessa korostuvat metsän tuoma taloudellinen turvallisuus sekä merkitys sijoituskohteena ja säännöllisten puunmyyntitulojen lähteenä Metsäomistuksessa ei nouse esille mitään erityisiä tavoitteita Osuus metsänomistajista % (Suluissa osuudet Metlan tutkimuksessa) 33 (30) 24 (24) 20 (20) 15 (16) 8 (10)

7 Aktiiviset ja passiiviset metsänomistajat Tavoiteryhmä Tyypilliset piirteet Metsätaloudellinen aktiivisuus Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Kotitarvehyötyjät (=Metsästä elävät) Taloudellista turvaa korostavat Epätietoiset Miesvaltainen, mm-yrittäjiä keskimääräistä enemmän, asuu maaseudulla, metsäsuunnitelma on, myy aktiivisesti puuta ja käyttää neuvontapalveluita Naisia keskim. enemmän, kaupunkilainen etämetsänomistaja, yhtymän tai perikunnan jäsen, metsäsuunnitelma puuttuu usein, ei myy puuta eikä käytä neuvontapalveluita Miesvaltainen, keskimääräistä nuorempi, keskim. suurempi tila, metsäsuunnitelma puuttuu usein, puun myyjänä ja neuvontapalveluiden käyttäjänä melko aktiivinen Naisia keskim. enemmän, keskimääräistä nuorempi, eri ammattiryhmiä, kaupunkilainen etämetsänomistaja, keskim. suurempi tila, metsäsuunnitelma yleinen, aktiivinen puun myyjä ja neuvontapalveluiden käyttäjä Naisia keskim. enemmän, eläkeläisiä, maaseudulla asuvia etämetsänomistajia, metsäsuunnitelma puuttuu usein, ei myy puuta eikä käytä neuvontapalveluita Aktiivisin ryhmä Passiivinen Aktiivisuus keskinkertaista Aktiivinen Passiivisin ryhmä

8 Liiketaloudellinen metsänomistus puuta ja muuta Toimiiko sijoitetun pääoman tuotto mittari metsänomistuksessa? vai kannattaako keskittyä kantohintojen tarkasteluun? Jos metsää ei halua ostaa eikä myydä, kannattaa keskittyä hintaan? Jos metsälön osto/myynti on mielessä, kannattaa vertailla eri sijoituskohteiden sijoitetun pääoman tuottoa? Eri sijoituskohteiden SIPO-vertailu tärkeää monitavoitteisille metsäomistajille. Auttaa metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelussa

9 PTT:n SIPO-laskuri Esimerkki: Puuston vuosikasvu 2 prosenttia Reaaliset kantohinnat ovat nousseet aikajaksolla noin 0,5 prosenttia; vuosittaiset hintamuutokset huomattavia Metsän arvo: puuston arvo markkinahintaan. Puuntuotannon kustannukset ja valtion tuet huomioitu

10

11 Kiitos paljon