INVESTOINNIN LASKENTA

Transkriptio

1 YT22 INVESTOINNIN LASKENTA Yrityssalo Oy

2 Sivu 2 (8) INVESTOINNIN LASKENTA SISÄLTÖ SIVU 1. INVESTOINNIN SUUNNITTELU Investointien rahoitus Investointien luokittelu 4 2. INVESTOINTIKUSTANNUSTEN ARVIOINTI 4 3. INVESTOINTILASKENNAN PERUSTIEDOT Investointilaskennan lähtöarvot Perusinvestointi Jatkuvasti syntyvät tuotot ja kustannukset Laskentakorkokanta Investoinnin pitoaika Jäännösarvo 6 4. INVESTOINTILASKELMIEN ESITTELY Nykyarvomenetelmä Annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Pääoman tuottoastemenetelmä Takaisinmaksuajan menetelmä 8 5. HERKKYYSANALYYSI Riski ja epävarmuus 8

3 Sivu 3 (8) 1. INVESTOINNIN SUUNNITTELU Investoinneilla on merkittävä liiketaloudellinen rooli, sillä ne saattavat ratkaista koko yrityksen tulevaisuuden. Epäonnistuneet, väärät tai väärin ajoitetut investoinnit ovat kaataneet lukuisia yrityksiä. Koska pääomista on lähes aina pulaa on niukat resurssit kohdennettava keskenään kilpaileviin tarkoituksiin. Investointipäätöstä tulee edeltää huolellinen valmistelu ja taloudelliset laskelmat. Verrattaessa investointipäätöksen tekoa tavanomaisiin liiketoiminnan rutiinipäätöksiin havaitaan merkittäviä ongelmia tuottavia eroja: investointipäätös on kertaluontoinen ympäristö ja liiketoimintaolosuhteet muuttuvat nopeasti mitä merkittävämmästä investoinnista on kysymys, sitä tärkeämpi on ajoitus ja tarkasti tiedossa oleva valmistumishetki tulevaisuus on aina ennustamista > trenditkin muuttuvat investointipäätöksen tekeminen on ristiriitainen ja monimutkainen tapahtuma, paljon muuttuvia tekijöitä osa valintakriteereistä ovat arvostus- ja näkemyskysymyksiä investointilaskelmat edellyttävät huolellista kulujen ja tuottojen arviointia kassavirtojen hallinnalla merkittävät liiketaloudelliset vaikutukset Investoinnin huolellinen suunnittelu ja eri vaihtoehtojen puntarointi ovat erittäin tärkeässä asemassa, sillä suunnitteluvaihe määrittää kustannukset. Toteutusvaiheessa on kustannuksia säästäviä muutoksia vaikeita toteuttaa. Toteutusvaiheessa tulee pääpaino kiinnittää kohteen valmistumiseen suunniteltuna ajankohtana. Tämä varmistetaan parhaiten ostamalla tuote paikoilleen asennettuna ja koekäytettynä. 1.1 Investointien rahoitus Investoinnin rahoituksessa noudatetaan vanhaa nyrkkisääntöä eli rahan lähteen ja rahan käytön pitää luonteeltaan vastata toisiaan. Jos ryhdytään pitkävaikutteiseen hankkeeseen, tulee se myös rahoittaa pitkäaikaisella rahoituksella. Pitkäaikaisia rahoitusvälineitä ovat oma pääoma eli osakepääoman korottaminen ja pääomalaina omistajilta tai pitkäaikainen laina. Lyhytaikainen lainarahoitus on väärä tapa pitkävaikutteisen investoinnin rahoittamiseen. Investoinnin rahoitus hoidetaan seuraavan peruskaavan mukaan AVUSTUKSET TULORAHOITUS VIERAS PÄÄOMA ELI RAHOITUSTARVE PITKÄAIKAINEN LAINA OMA PÄÄOMA ELI OMISTAJIEN SIJOITUKSET Tulorahoituksen määrää arvioitaessa tulee lisätä poistojen osuus, koska niitä ei makseta rahassa, vaan itse investoinnin hankintameno.

4 Sivu 4 (8) 1.2 Investointien luokittelu Investointien kiireellisyysjärjestystä voidaan arvioida luokittelemalla investoinnit eri ryhmiin ja asettamalla niille tuottovaatimus. Seuraavassa on annettu suuntaa-antavia tuottovaatimuksia erilaisille investoinneille, jolloin huonomman tuloksen tuottavaa investointia ei suoriteta, ennekuin on löydetty keinot päästä haluttuun tuottotavoitteeseen. Taulukko: Investoinneilta vaadittava tuotto ja tärkeysjärjestys TÄRKEYS INVESTOINNIN KUVAUS TUOTTOVAATIMUS 1. Lakiin tai viranomaismääräyksiin perustuvat investoinnit, kuten työturvallisuus- ja ympäristöinvestoinnit ei tuottovaatimusta 2. Markkina-aseman turvaaminen investoinnein 6 % 3. Koneiden ja laitteiden uusinta tai peruskorjaus 12 % 4. Kustannusten alentaminen investoinnin avulla 15 % 5. Tuottojen lisääminen investoinnilla 20 % 6. Uusien markkina-alueiden valtaaminen tai uusien tuotteiden aikaansaaminen riskinalaisin investoinnein 25 % Usein investointien arviointi ei ole pelkästään tuottoarvoon tuijottamista. Usein nimittäin investointi johonkin kohteeseen alentaa kustannuksia toisessa kohteessa. Toisaalta investointi voidaan ajatella suoritettavaksi aina, kun se säästää hankintakustannuksensa takaisin yhden tilikauden aikana. 2. INVESTOINTIKUSTANNUSTEN ARVIOINTI Useimmat yritykset suorittavat samanlaisina toistuvia investointeja harvoin, jolloin entisiä kokemuksia kustannusten arvioinnista ei ole. Tällöin on viisainta suorittaa investointi mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina, mieluimmin avaimet käteen toimituksena. Em. menettelystä huolimatta kustannukset pyrkivät kohoamaan, sillä toteutuksen aikana havaitaan puutteita, joiden poistaminen nostaa lopullisia kustannuksia. Kokemus on osoittanut, että investointibudjettiin on syytä varata 20 % ylimääräistä. Kustannusylitystäkin pahempi riski on toimituksen käyttöönoton viivästyminen. Yrityksen kaatuminen pitkäksi venyneen toimituksen ja laskutustulojen puuttumisen vuoksi ei ole harvinaista. 3. INVESTOINTILASKENNAN PERUSTIEDOT Investointilaskelma on investoinnin pitoajalle ulottuva laskelma, jolla pyritään selvittämään investoinnin järkevyys ja kannattavuus. Erityisesti investointilaskelmien tarpeellisuus tulee esille silloin, kun investointivaihtoehtoja on useita ja ne pitää asettaa tärkeysjärjestykseen. Laskelmien tekeminen on myös liiketoimintamielessä järkeviä: laskelmia tehtäessä joudutaan kiinnittämään huomiota toteutuskustannuksiin, saattaviin tuottoihin (markkinoihin) ja rahoitusvaihtoehtoihin. Tämä tarkastelu saattaa johtaa alkuperäistä ajattelumallia parempaan lopputulokseen. Mitä suuremmasta investoinnista on kysymys, sitä enemmän on panostettava tietojen keräämiseen. Tällöin yksi varteenotettava tiedonhankintamuoto on kysyä muualla Suomessa toimivien alan yritysten kokemuksia. Investoinnin kannattavuutta tulee arvioida vähintään kahdella menetelmällä, joita ovat nykyarvomenetelmä annuiteettimenetelmä takaisinmaksuajan menetelmä sisäisen korkokannan menetelmä yksinkertaistettu sisäisen korkokannan menetelmä

5 Sivu 5 (8) 3.1 Investointilaskennan lähtöarvot Investoinnin tekemiseen liittyy aina asioita, joita ei voida mitata millään mittareilla tai arvioida numeroilla. Numeroin arvioitavia asioita on kuitenkin aina niin paljon, että laskenta voidaan suorittaa. Numeroin voidaan arvioida hankkeen kokonaiskustannukset eli perusinvestointi vuosittain syntyvät tuotot vuosittain syntyvät kulut laskentakorkokanta investoinnin vaikutus- eli pitoaika investointikohteen jäännösarvo 3.2 Perusinvestointi Perusinvestoinnin määrittely on investointi-hankkeen helpoin osuus, sillä käytettävä rahamäärä toteutetaan lähitulevaisuudessa ja sen määrä on melko tarkkaan selvitettävissä. Investoinnin tuottoihin ja käyttökustannuksiin verrattuna perusinvestoinnin suuruuden selvittäminen on helppo tehtävä. Toki perusinvestoinninkin määrittelyssä voidaan erehtyä. Siksi perusinvestointi on syytä jakaa kahteen ryhmään: käyttöomaisuusinvestointiin ja käyttöpääomainvestointiin. Kaikki investoinnit eivät kuitenkaan ole käyttöomaisuusinvestointeja, vaan esimerkiksi koulutus- tai markkinointi-investointeja. Hirsitalotehtaalle investointi voi olla uuden näyttelyalueen perustaminen, jonka suuruutta voidaan hyvin verrata käyttöomaisuusinvestointiin. Tyypillisin investointi on kuitenkin uuden tuotantolaitoksen tai uuden tuotantokoneen hankinta. Tuotantolaitoksen investointikustannuksia ovat maa-alueen hankinta ja käyttöönotto rakennuskustannukset rakennusaikaiset korkomenot kone- ja laitekustannukset kuljetus- ja asennuskustannuksineen suunnittelu- ja usein myös tuotekehityskustannukset oman organisaation toimesta käyttöönottokustannukset, joita ovat käyttökoulutus-, organisointi- ja markkinointikustannukset liitännäisinvestoinnit, joita yleensä aina syntyy käyttöpääoman lisätarve kustannusylitysvaraus Ainoastaan korvausinvestoinnin yhteydessä voidaan selvitä ilman käyttöpääoman lisäystä, mutta silloinkin harvoin. Sen sijaan laajennusinvestoinnissa sitoutuu aina rahaa lyhytaikaisiin tuotannontekijöihin, kuten raaka-aineisiin, keskeneräisiin ja valmiisiin tuotteisiin sekä myyntisaataviin. Käyttöpääoman lisätarvetta voidaan käsitellä kahdella tavalla käyttöpääoma luetaan perus-investointiin lisätarpeen suuruisena ja vastaavasti pitoajan lopussa irtautuva pääoma otetaan huomioon lisätulona viimeisenä pitovuotena jokaisena vuotena investoinnista saatavasta nettotulosta vähennetään käyttöpääoman lisätarpeesta syntyvä korkokustannus, jolloin ajatusmallina on kustannusperuste Ensimmäinen vaihtoehto on suositeltava. 3.3 Jatkuvasti syntyvät tuotot ja kustannukset Tuottoja ja kustannuksia on järkevintä käsitellä vuositasolla yhdessä. Investoinnista on pystyttävä näkemään erillistuotot ja kustannukset ja ne on kyettävä arvioimaan koko investoinnin pitoajalle. Joskus investointi voi aiheuttaa pelkkiä kustannussäästöjä, mutta silloin on muistettava investoinnin järkevyys ja sille asetettava tuottovaatimus. Tuottojen arvioiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin kustannusten arviointi. Ensin arvioidaan tuotot, josta johdetaan vastaavat kustannukset. 3.4 Laskentakorkokanta Korko tarkoittaa korvausta vieraan rahan saamisesta. On ajateltava, että investointi on velkoja, joka perii koron myöntämästään luotosta. Korotonta rahaa ei ole, vaikka sitä nimeä ei aina käytettäsikään. Niinpä investoinnille on asetettava aina vähintään yleisesti lainalle asetettu korkotuottovaatimus. Korkovaatimuksella on investointilaskennassa myös se merkitys, että eri vuosina syntyvät tuotot ja kustannukset voidaan asettaa samalla viivalle investoinnin syntyhetken kanssa. Raha on sitoutuneena investointiin aina usean vuoden ajaksi.

6 Sivu 6 (8) Korko selvittää, kuinka paljon arvokkaampi tietty rahamäärä pussissa on tänään kuin viiden vuoden päästä. Koron huomioiminen tulevissa tuotoissa ja kuluissa kutsutaan diskonttaamiseksi. Esimerkki 1. Ajattele, että saat rahaa 1000 euroa, jotka sijoitat pankkiin ja saat siitä 5 prosentin tuoton. Vuoden päästä rahamääräsi on 1050 euroa. Kun jätät summan kasvamaan, on se karttunut kolmen vuoden päästä jo 1157 euroon. Diskonttaaminen on päinvastainen toimenpide, eli tulevat nettotuotot siirretään korkokannan mukaan tähän päivään. Niinpä 1000 saaminen 3 vuoden päästä 5 % korkokannan mukaan onkin tämän päivä rahassa vain 864. Diskonttaamiseen löytyy valmiit taulukot, mutta nykyisin ne ovat tarpeettomia. Tietokoneeltasi löytyvät valmiit funktiot niiden arviointiin. Tähän oppaaseen liittyvissä laskentaohjelmissa ne ovat myös valmiina. 3.5 Investoinnin pitoaika Pitoajalla tarkoitetaan sitä taloudellista käyttöaikaa, joka investointihyödykkeellä yritykselle on. Sen pituus riippuu yrityksen ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Pitoajalla saatetaan tarkoittaa esim. koneen fyysistä ikää eli ajanjaksoa, jonka kone on käyttökelpoinen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tosin fyysistäkin ikää voidaan jatkaa modernisoinnein ja peruskorjauksin. Pitoajan tarkastelussa on kuitenkin syytä lähteä teknillistaloudellisesta käyttöiästä, joka tarkoittaa sitä aikaa, jolloin uusi kone tekee vanhan koneen käytön epätaloudelliseksi. Yleensä teknillistaloudellinen ikä on lyhempi kuin fyysinen käyttöikä. Fyysinen ikä voi olla moninkertainen teknillistaloudelliseen ikään verrattuna. Esimerkiksi moderneinta energian säästötekniikkaa toimittavan yrityksen asentajat eivät voi ajaa 15 vuotta vanhalla Hiacella, koska yrityksen uskottavuus kärsii. Hiace saattaisi sen kyllä kestää. Investoinnin pitoajalla on laskelmissa vaatimuksen luonne. Investoinnin edullisuutta tutkittaessa oletetaan, että valitulla ajanjaksolla yrityksen toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia muutoksia, joita tänä päivänä ei voitaisi ennustaa. Odotukset investoinnin eri osioille voivat toki vaihdella. Rakennuksen pitoaika voi olla paljon pitempi kuin rakennuksen sisällä olevien koneiden. Yksi kriteeri on käyttää pitoaikoina verottajan hyväksymiä poistoaikoja, jotka yleensä lasketaan edellisen vuoden jäännösarvosta koneet ja laitteet 25 % vuodessa 7 % vuodessa myymälä-, varasto- tai tehdasrakennuksesta 4 % vuodessa asuin- ja toimisto-rakennuksesta 20 % vuodessa säiliöistä tai muista metallista tehdyistä varastorakenteista 20 % puusta tehdyistä varasto-rakennelmista 20 % vuodessa tutkimustoiminnan rakennuksista ja rakennelmista patentit tms. oikeudet 10 vuotta 3.6 Jäännösarvo Yleensä jäännösarvoksi asetetaan nolla. Tämä johtuu siitä, että investoinnin pitoaika on muutoinkin pitkä ja pitoajan jälkeen diskontattuna jäännösarvon nykyarvo on pieni. On mahdollista, jäännösarvo on negatiivinen. Esim. näyttelytarkoitukseen tehdyn rakennelman purkaminen vuokratontilta tulee tuottojen sijaan maksamaan. Jäännösarvoa voidaan kuitenkin olettaa olevan esim. kuorma-autossa tai kaivinkoneessa. Jäännösarvon suuruutta voidaan arvioida suhteuttamalla tämän päivän käytettyjen koneiden hinta nykyiseen hankintahintaan. 4. INVESTOINTILASKELMIEN ESITTELY Seuraavassa käydään läpi eri laskentamenetelmät. Käytetyimpiä ovat sisäisen korkokannan ja takaisinmaksuajan menetelmät, joita yleensä käytetään yhdessä. Edellinen korostaa investoinnin kannattavuutta, jälkimmäinen rahoitusvaikutusta. Laskentamenetelmien lisäksi tulee vielä suuri joukko yrityskohtaisia arviointikriteereitä, joita ei kuitenkaan saa asettaa etusijalle verrattuna taloudellisiin laskelmiin. 4.1 Nykyarvomenetelmä Nykyarvomenetelmää käytettäessä tuotot ja kulut diskontataan nykyhetkeen valitulla korkokannalla laskettuna. Investointi on kannattava, jos tulevat nettotuotot ovat suuremmat kuin perusinvestointi. Perusinvestointikin joudutaan usein diskonttaamaan, sillä toteuttaminen tapahtuu harvoin ilman vuoden aikaviivettä. Jos laskentakorkokantaa ei käytettäisi, tulisi investoinnista pelkin nettotuotoin laskien helposti liian kannattava. Tarkastellaan seuraavaa esimerkkiä:

7 Sivu 7 (8) Esimerkki 2. Metalliteollisuuden koneistusalihankintaa suorittava yritys suunnittelee euron investointia markkina-asemansa parantamiseksi. Yrityksellä on hyvät suhteet päähankkijaan, joka on kertonut halustaan lisätä hankintoja uusista tuotteista. Koska kysymyksessä on markkinoiden laajentaminen, on yrittäjä asettanut investoinnin tuottovaatimukseksi 10 %. Tuotto riittää tässä tapauksessa hänelle, koska rahoituskorko on alhainen ja investointiin on mahdollista saada ELY-keskuksen avustustakin. Lähtöarvot: hankintahinta euroa, toimitusaika vain 3 kuukautta vuotuiset nettotuotot kahtena ensimmäisenä vuotena euroa, mutta sen jälkeen päähankkijan mukaan kysyntä lopputuotteessa muuttuu niin, että tuotot laskevat euroon vuodessa. Onpa vielä varauduttava siihen, että toimitukset eivät enää viidentenä vuotena jatku. laskentakorkokanta 10 % pitoaika 4 vuotta jäännösarvo euroa Kuvio: Kassavirrat investoinnin pitoaikana TUOTOT jäännösarvo Pitoaika vuosina HANKINTAMENO Taulukko: Kassavirtojen diskonttaus AIKA INVESTOINTI NETTOTUOTTO DISKONTTAUSTEKIJÄ NYKYARVO YHTEENSÄ , , , , Investointi on siis kannattava, koska nettotuottojen nykyarvot ovat suuremmat kuin hankintahinta. Vaihtoehtoisena laskelmana voitaisiin hakea sitä korkokantaa, jolla investointi olisi vielä kannattava tai miettiä sitä. että jäännösarvo onkin pienempi kuin oletettu. 4.2 Annuiteettimenetelmä Annuiteettimenetelmässä nykyhankintameno jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi, vuorieriksi eli annuiteeteiksi. Vuosierä sisältää sekä poiston että annetun vuosikoron yhteenlaskettuna. Investointiin ryhtyminen on kannattavaa silloin, kun vuotuiset nettotuotot ovat yhtä suuret kuin pääoman hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli investointiin liittyy jäännösarvo, on sen nykyarvo vähennettävä hankintakustannuksista. Laskentamenetelmän ongelmallisuutena on se, että kovin toisistaan poikkeavia nettotuottovuosia on hankala hahmottaa. Menetelmän käyttäminen on nykyisillä tietokoneilla varsin helppoa, sillä niistä löytyy valmis ohjelma tähänkin tarkoitukseen. Yritystulkin YT22.5 Lainalaskurissa on valmis laskentamalli annuiteetti-menetelmää varten.

8 Sivu 8 (8) 4.3 Sisäisen korkokannan menetelmä Laskentamenetelmä on sukua nykyarvo-menetelmällä sillä eroavuudella, että menetelmässä haetaan investoinnin tuottamaa korkokantaa. Jos korkokanta on suurempi kuin tavoite, on investointi kannattavaa suorittaa. Myös tähän menetelmään löytyy tietokoneelta valmis ohjelma. 4.4 Pääoman tuottoastemenetelmä Menetelmä on yksinkertaistettu malli sisäisen korkokannan menetelmästä. Menetelmästä ei ole valmista tietokoneohjelmaa, mutta onneksi menetelmä on varsin yksinkertainen. Tarkastelemalla seuraavaa esimerkkiä laskentatapa käy selväksi. Esimerkki 3. Lähtötilanne on seuraava: investoinnin hankintakustannus on investointikohteen jäännösarvo on investointiaika on 8 vuotta vuotuinen tuotto on Vuotuinen poisto on ( ) / pitoaika 8 vuotta = euroa Vuotuinen nettotuotto poistojen jälkeen: vuotuinen tuotto poisto eli = Investointiin on sidottu pääomaa keskimäärin: (hankintakustannus + jäännösarvo) / 2 = Keskimääräinen tuotto on siis (100 x vuotuinen nettotuotto poistojen jälkeen) / keskimääräinen pääoma = (100 x )/ = 12,3 % 4.5 Takaisinmaksuajan menetelmä Takaisinmaksuajan menetelmässä selvitetään, kuinka nopeasti investoinnin yhteenlasketut nettotuotot maksavat investoinnin takaisin eli ylittävät perushankintakustannukset. Lasku-kaava on siis varsin yksinkertainen eli hankintakustannus / vuotuinen nettotuotto. Edellistä esimerkkiä käyttäen seuraavasti: Esimerkki 4. Hankintahinta euroa / vuotuinen nettotuotto = n. 5,5 vuotta Menetelmä on laskennallisen helppoutensa vuoksi yleisesti käytössä. Menetelmän huonous piilee siinä, että korkoa ei oteta huomioon. Korko voidaan ottaa huomioon laskemalla jokaiselle vuosituotoille halutun koron mukainen nykyarvo, jonka jälkeen tarkistetaan takaisinmaksuaika. Menetelmän mukaan on edullista suorittaa investoinnit, jotka tuottavat sijoitetut rahat takaisin mahdollisimman nopeasti. Menetelmä ei osoita investoinnin kannattavuutta, vaan rahoitusvaikutusta. Siksi sitä ei pidä koskaan käyttää ainoa arviointimenetelmänä, vaan sen rinnalle on otettava menetelmiä, jotka osoittavat investoinnin tuoton eli koron. 5. HERKKYYSANALYYSI Herkkyysanalyysissä tutkitaan, kuinka investoinnin kannattavuus muuttuu, jos yhtä tai useampaa tekijää muutetaan. Jokaisen muutoksen jälkeen tutkitaan, mikä vaikutus sillä on investoinnin kannattavuuteen. Tärkeintä on tutkia ja löytää epäedullisimmat arviointivirheet, joiden löytymisen jälkeen voidaan kriittisimmin arvioida investoinnin kannattavuutta. 5.1 Riski ja epävarmuus Tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuutta, jolloin laskentamenetelmiinkin voidaan ajatella aina sijoittuvan melkoisia epävarmuustekijöitä. Investointiin liittyy sekä epävarmuus että riski, jotka on syytä erottaa toisistaan. Riskiä arvioitaessa ollaan varmempia, sillä tiedämme tai oletamme tietävämme hankkeeseen liittyvät riskit ja lisäksi oletamme tietävämme niiden sattumistodennäköisyyden. Epävarmuus taas tarkoittaa sitä, että emme tiedä emmekä osaa edes aavistaa tapahtumia eikä niiden tapahtumisajankohtaa. Riski on siis mitattavissa olevaa epävarmuutta. Koska investointi on lähes aina pitkävaikutteinen tapahtuma, on sekä riskiin että varsinkin epävarmuuteen varauduttava tekemällä vaihtoehtoisia laskelmia.