METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ylitti 4 prosenttia vuonna Tuotto oli yli prosenttiyksikön suurempi kuin kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvo. Lisääntyneiden hakkuiden ansiosta liiketuloksen osuus tuotosta nousi 2,9 prosenttiyksikköön, ja puuston nettokasvun arvo lisäsi tuottoa 1,3 prosenttiyksiköllä. Joulukuun 2013 kantohintojen reaaliarvo pysyi lähes samana kuin vuosi sitten. Vuonna 2013 yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli 4,2 prosenttia. Puunmyyntitulojen vaikutus kokonaistuottoon oli 3,5 prosenttiyksikköä (kuva 1). Puuntuotannon kokonaiskustannusten vaikutus tuottoon oli 0,81 prosenttiyksikköä ja valtion tukien +0,15 prosenttiyksikköä. Puuston nettokasvun arvon osuus tuotosta oli edelleen suhteellisen korkea, 1,3 prosenttiyksikköä. Reaalisten kantohintojen lasku alensi tuottoa 0,06 prosenttiyksikköä (kuva 2). Vuonna 2013 puuntuotannon reaalituotto oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosina keskimäärin (kuva 3). Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta alkaneella ja lamaan päättyneellä ajanjaksolla puuntuotannon reaalituotto oli selvästi negatiivinen kantohintojen laskun takia. Laman pohjalta alkanutta metsäverotuksen siirtymäkautta ( ) leimasivat matala inflaatio ja puuntuotannon hyvä, lähes 5 prosentin vuotuinen reaalituotto. Tälle jaksolle oli tyypillistä myös se, että puuston nettokasvun arvonmuutos oli keskimäärin nollan tuntumassa. Vuosina vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria (kuva 2). Reaalituotto oli keskimäärin vajaat 4 prosenttia, ja nettokasvun arvon vaikutus tuottoon palasi metsäverotuksen siirtymäkautta edeltäneelle tasolle noin prosenttiyksikköön. Koko ajanjaksolla puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 4,9 ja inflaatio 2,3 prosenttia vuodessa, joten reaalituotoksi jäi 2,6 prosenttia. Vuonna 2013 osakkeet olivat vertailtavista sijoituslajeista tuottoisimpia, ja ne nousivat vuoden 2011 kurssilaskua edeltäneelle tasolle. Kaikkien Suomessa pörssinoteerattujen osakkeiden nimellistuotto oli 28 prosenttia, ja kolmen suurimman metsäteollisuusyrityksen osakkeiden tuotto vieläkin korkeampi, 38 prosenttia (taulukko 2). Vanhojen vapaarahoitteisten osakehuoneistojen ja puuntuotannon sijoitustuotto oli vajaat 6 prosenttia. Valtion obligaatioiden tuotto jäi yli 2 prosenttia negatiiviseksi. Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta (1986) alkaneella ajanjaksolla sijoituslajien reaalinen kumulatiivinen tuottoindeksi on kehittynyt parhaiten osakemarkkinoilla, jossa tuottoindeksi oli 3,5-kertainen (pisteluku 350) alkutilanteeseen verrattuna (kuva 4). Puuntuotannon sijoitustuottoindeksi nousi samassa ajassa 174:een. Kun tarkastelu rajataan 2000-luvulle, muuttuu sijoituslajien järjestys oleellisesti. Paras tuotto on saatu sijoitusasunnoista, joiden pisteluku nousi 87 pistettä, ja seuraavina olivat valtion obligaatiot (pisteluku +44) ja puuntuotanto (pisteluku +36). Osakemarkkinoilla ei ole vieläkään palattu vuoden 2000 tasolle. Sekä metsäteollisuusyhtiöiden (pisteluku 4) että Helsingin pörssissä noteerattavien kaikkien osakkeiden tuottoindeksi (pisteluku 31) oli edelleen alempi kuin vuonna 2000, jolloin pörssikurssit olivat IT-kuplan vetäminä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina keskimäärin 12 prosenttia (taulukko 3). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapauttamisen (1986) jälkeen, mutta osakesijoittamisen riskit ovat hieman kasvaneet. Kun tuottomittarina käytetään ns. Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona valtion obligaatioiden tuottoindeksejä, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajeissa 0,2:n ja +0,6:n välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli oli 0,2 +0,3. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parhaita sijoituskohteita ovat sellaiset, joiden Sharpen luku on korkea. Lisätietoja: Esa Uotila, p , esa.uotila@metla.fi Laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2014 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery

2 6 5 Tuotto, % Puunmyyntitulot Puuntuotannon kokonaiskustannukset Puuston nettokasvun arvo Valtion tuki puuntuotantoon Tuotto yhteensä (ilman kantohintojen muutosta) Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman laskentavuoden kantohintojen muutosta Tuotto, % Kantohinnan muutos Kokonaistuotto Metsäomaisuuden arvo on laskettu joulukuun kantohinnoilla. Rahanarvot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ja kantohintojen vuosimuutoksen vaikutus siihen Metsätilastotiedote 52/2014

3 Tuotto, % Kantohinnan muutos (nimellinen) Puuston nettokasvun arvo (nimellinen) Liiketulos (nimellinen) Inflaatio Kokonaistuotto (reaalinen) Nimellinen tuotto Inflaatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) perusteella. Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin, inflaatio ja näiden perusteella laskettu reaalinen kokonaistuotto eri ajanjaksoilla ja vuonna Reaalinen tuottoindeksi, % Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Sijoitusasunnot Valtion obligaatiot Puuntuotanto Inflaatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) perusteella. Kuva 4. Puuntuotannon ja eräiden muiden sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit Metsä sijoituskohteena

4 1. Yksityismetsien puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin Vuosi Kantohinnan Puuston netto- Puunmyynti- Puuntuotannon Valtion tuki Puuntuotannon Inflaatio muutos edellisestä kasvun arvo tulot kustannukset puuntuotantoon sijoitustuotto vuodesta kaikkiaan prosenttia ,05 1,25 2,87-0,71 0,12 3,59 7, ,81 1,02 3,08-0,64 0,12 16,37 6, ,00 0,78 3,39-0,68 0,11 4,59 4, ,99 1,27 2,94-0,75 0,14 0,59 3, ,62 1,03 3,02-0,70 0,11 10,06 3, ,84 0,59 3,26-0,67 0,14 17,15 6, ,03 0,33 3,41-0,65 0,12 8,25 6, ,34 0,37 3,21-0,73 0,15 5,35 4, ,40 1,25 2,64-1,04 0,23-23,34 3, ,67 0,93 2,78-1,07 0,26-8,77 2, ,53 0,84 2,57-0,98 0,26 8,21 1, ,12 0,00 3,44-0,78 0,18 17,98 1, ,09-0,14 3,77-0,72 0,14 14,17 0, ,97 0,28 3,28-0,69 0,14 6,98 0, ,96-0,41 4,09-0,74 0,14 4,09 1, ,69-0,42 4,17-0,72 0,14 7,92 0, ,02-0,47 4,06-0,73 0,12 4,05 2, ,35-0,52 4,21-0,75 0,13 6,46 3, ,90-0,04 4,07-0,84 0,16-3,53 1, ,15-0,09 4,08-0,78 0,16 7,56 1, ,99-0,10 4,33-0,86 0,19-2,39 0, ,76-0,01 4,10-0,84 0,17 6,21 0, ,75 0,28 3,93-0,84 0,17 1,81 1, ,99 0,76 3,27-0,75 0,14 18,41 2, ,98 0,35 4,39-0,70 0,12 17,15 2, ,90 1,23 3,68-0,85 0,14-8,72 3, ,33 2,06 2,53-0,95 0,18-7,54-0, ,39 1,41 3,35-0,85 0,15 13,43 2, ,74 1,44 3,41-0,84 0,15 4,87 2, ,74 1,61 3,10-0,80 0,14 4,76 2, ,65 1,26 3,54-0,81 0,15 5,76 1,59 Kantohinnan muutos: kantohintoina on käytetty joulukuun kantohintoja. Puuntuotannon kustannukset: puuntuotannon investoinnit + hallinto- ym. kulut Valtion tuet puuntuotantoon: Kemera-tuet pois lukien tuet energiapuun korjuuseen ja haketukseen. 'Puuntuotannon sijoitustuotto kaikkiaan' voi poiketa osatekijöiden summasta enimmillään noin 0,2 prosenttiyksikköä. Inflaatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) joulukuun pisteluvuilla. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos 4 Metsätilastotiedote 52/2014

5 2. Sijoituslajien nimellistuotot Vuosi Puun- Metsäteollisuus- Kaikki Sijoitus- Valtion Inflaatio tuotanto osakkeet osakkeet asunnot obligaatiot % ,8 11,4 15,2 13,1 8,1 10, ,6 73,3 50,5 9,0 10,6 3, ,1 33,0 26,9 19,2 7,6 3, ,2 28,8 29,8 37,6 7,2 4, ,3-7,0-16,8 4,9 4,5 6, ,4-38,2-36,5-6,6 4,2 5, ,3 8,3-22,0-17,0 12,8 4, ,8 10,4 7,7-18,9 15,8 2, ,2 62,4 65,7 10,9 25,6 2, ,0 6,5 16,4 7,6-5,5 1, ,2-23,0-6,7 0,6 17, ,0 27,7 40,6 18,9 12,1 0, ,1 17,4 30,1 18,7 6,7 1, ,9 19,9 54,3 13,3 11,4 1, ,1 70,1 93,5 14,1-2,2 1, ,5-16,0-9,8-3,1 6,8 3, ,5 11,0-36,6 6,4 5,1 2, ,6-22,3-39,8 13,8 9,0 1, ,4 7,4 8,2 11,5 3,7 0, ,2 9,6 7,3 9,1 6,5 0, ,8 6,4 30,2 8,3 3,6 0, ,4 14,2 19,7 10,7 0,7 1, ,2-21,7 22,3 8,2 2,9 2, ,7-49,4-72,0 1,0 9, ,5 0,1 23,3 13,0 4, ,4 49,7 21,1 9,0 6,1 1, ,9-41,3-31,5 5,1 7,8 3, ,8 16,3 13,2 7,2 8,4 2, ,8 37,7 27,9 5,5-2,3 1,6 Inflaatio on laskettu elinkustannusindeksin (1951=100) joulukuun pisteluvuilla. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; Helsingin pörssi; Nordea Oyj Metsä sijoituskohteena

6 3. Sijoituslajien nimellistuotot ja -riskit sekä tuoton riskiin suhteuttava Sharpen luku Vuotuinen nimellistuotto Vuotuinen nimellisriski Sharpen luku % % % % % % Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 11,3 12,3 23,6 35,8 32,0 0,3 0,3 0,4 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 10,4 10,1 23,1 31,5 28,7 0,1 0,1 0,1 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Sijoitusasunnot 13,1 7,8 9,7 8,1 10,9 10,3 0,6 0,1 0,2 Puuntuotanto 12,8 4,9 7,6 16,2 9,4 12,4 0,3-0,2 0,0 Matalat riskit ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,1 7,2 7,7 3,5 6,3 5,5 Tiedot on laskettu vuosiaineistojen perusteella. Sharpen luku, katso tarkemmin tilaston laatuselosteesta. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; Helsingin pörssi; Nordea Oyj 6 Metsätilastotiedote 52/2014

7 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 2014 Finlands officiella statistik Jord- och skogsbruk samt fiske Official Statistics of Finland Agriculture, forestry and fishery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: Puhelin ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)