Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma
|
|
- Sami Kinnunen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lehtileike Heikki Smolanderin kolumnista Ranskalaiset korot Metsälehdessä 3/2019 Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma Taksaattoriklubin seminaari Jari Vauhkonen
2 Mistä korko tulee metsäsuunnittelulaskelmiin? Erilaisia kiertoaikoja 1. Biologinen kiertoaika Ikä, jolloin uudistuu luontaisesti 2. Fyysinen kiertoaika Pisin, jonka puut pysyvät elossa 3. Tekninen kiertoaika Eniten sopivankokoisia puita 4. Korkeimman tilavuuskasvun kiertoaika Maksimoi puuntuotoksen 5. Korkeimman metsänkoron kiertoaika Maksimoi nettotulon 6. Korkeimman maankoron kiertoaika Maksimoi nettotulojen nykyarvon; myöhemmät kiertoajat huomioon
3 Korkeimman maankoron kiertoaika harvennusten kanssa Korkeimman tuottoarvon tuottava hakkuuohjelma (käsittelyjen määrä, ajoitus, voimakkuus) Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo saadaan Harv Pääteh. NPV u, M j1 N j 1, t j i NA1 1 aika jossa N j on j. metsään liittyvän taloudellisen toimenpiteen nettotulot (esim. hakkutulot tai hoitomenot, j=1,...,m), t j on ko. toimenpiteen ajankohta (vuotta kiertoajan alusta), i on korkokanta ja u=t M =kiertoaika Tuottoarvo saadaan tulevien optimaalisten kiertoaikojen äärettömänä sarjana Lainattu Lauri Mehtätalon luentomateriaaleista
4 Tuottoarvo eli maankorko Diskontataan kaikkien vastaisten kiertoaikojen tulot tähän hetkeen. Harv Pääteh. Harv Pääteh. Harv Pääteh. Harv aika NA1 1 NA1 NA1 NA u u u u Saadaan TA u,... j1 j1 NPV u,... NPV u u j NPV u j u i i 1,..., i u Geometrisen sarjan summa : a aq aq 2 a..., kun 1 q q 1. Lainattu Lauri Mehtätalon luentomateriaaleista
5 Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvoon perustuva kiertoaika, ei harvennuksia Nettotulojen nykyarvo voidaan kirjoittaa muodossa NPV u u i jossa V(u) on tilavuus iän funktiona, c perustamiskustannus ja p on hinta. Tätä voidaan maksimoida asettamalla derivaatta u:n suhteen nollaksi. Derivaataksi saadaan pv ' Asettamalla se nollaksi ja sieventämällä saadaan hakkuusääntö V ' V pv 1 u Koska ln(1+i) i kun i on pieni, tarkoittaa tämä sääntö että puusto kannattaa hakata silloin, kun sen suhteellinen kasvu on sama kuin korko i. c, u ln1 ipv u u 1 i u u ln 1 i 0.. Lainattu Lauri Mehtätalon luentomateriaaleista
6 Korkeimman maankoron kiertoaika Hakkuuohjelma, joka maksimoi kaikkien vastaisten kiertoaikojen tähän hetkeen diskontatut tulot. Derivoimalla tuottoarvofunktiota ja asettamalla derivaatta nollaksi saadaan hakkuusäännöksi A' Arvokasvu u ln1 iau ln1 i puustoon sidotun pääoman korkovaatimus paljaaseen maahan sidotun pääoman korkovaatimus missä A (u) on arvokasvu, ln(1+i)a(u) on puustoon sidotun pääoman vaihtoehtoiskustannus kiertoajalla u, ln(1+i)l on paljaaseen maahan sidotun pääoman (L) vaihtoehtoiskustannus. L Paljaan maan arvo on metsikön tuottoarvo optimaalisella kiertoajalla. Hakataan kun arvokasvu on yhtä suuri kuin puuston ja maan vaihtoehtoiskustannus yhteensä eli kun suhteellinen kasvu on korko + maan arvon ja puuston arvon suhteesta saatu vaihtoehtoiskustannus Lainattu Lauri Mehtätalon luentomateriaaleista
7 Loppuarvo, Nykyarvo, Vaihtoehtoiskustannus missä A (u) on arvokasvu, ln(1+i)a(u) on puustoon sidotun pääoman vaihtoehtoiskustannus kiertoajalla u, ln(1+i)l on paljaaseen maahan sidotun pääoman (L) vaihtoehtoiskustannus. Vaihtoehtoiskustannus: kohteeseen sijoitetuille rahoille saatava tuotto jossakin vaihtoehtoisessa kohteessa, josta maksetaan korkoa i. Mitä rahasijoitusta metsästä saatavat nettotulot vastaavat, jos sijoitus pantaisiin kasvamaan korkoa korolle tietyllä korkokannalla Loppuarvo, alkusijoitus 1000 Nykyarvo kun saadaan 1000 vuonna Korko 1% Korko 3% Korko 5% Aika, v 400 Korko 1% Korko 3% 200 Korko 5% Vuosi
8 Hakkuuohjelman tavoitteena maksimoida tuottoarvoa esim. käsittelyjen lukumäärän, ajoituksen, voimakkuuden, kiertoajan suhteen. tuottoarvo = T t=0 N t 1 + i t i T 1 Koron vaikutusta voidaan pohtia miettimällä hakkuuohjelman eri kohtiin sijoittuvia menoja ja tuloja Pohjapinta-ala Pohjapinta-ala T(harvennus) T(avohakkuu)
9 Pohjapinta-ala Pohjapinta-ala Aika Käsittelyjen tulo/meno vs. nykyarvo vs. tuottoarvo Korko 1% Tuottoarvo, /ha Tulo/meno, /ha 8000 Nykyarvo, /ha 6000 Tuottoarvo, /ha Tulo/meno, /ha Nykyarvo, /ha
10 Pohjapinta-ala Pohjapinta-ala Aika Käsittelyjen tulo/meno vs. nykyarvo vs. tuottoarvo Korko 3% Tuottoarvo, /ha Tulo/meno, /ha 8000 Nykyarvo, /ha 6000 Tuottoarvo, /ha Tulo/meno, /ha Nykyarvo, /ha
11 Pohjapinta-ala Pohjapinta-ala Aika Käsittelyjen tulo/meno vs. nykyarvo vs. tuottoarvo Korko 5% Tuottoarvo, /ha Tulo/meno, /ha 8000 Nykyarvo, /ha 6000 Tuottoarvo, /ha Tulo/meno, /ha Nykyarvo, /ha
12 Edellä esitettyjen laskelmien taustalla oleva laskuri Muokkaa testataksesi tehtyjen oletusten herkkyyksiä! Korko 0,01 Yhden kiertoajan simuloidut toimenpiteet (oletetuilla hinnoilla ja kustannuksilla): Tasa-ikäisrakenne Eri-ikäisrakenne Vuosi Tulo/meno, /ha Nykyarvo, /ha Vuosi Tulo/meno, /ha Nykyarvo, /ha Viljely Taimikonhoito ,586 Hakkuutulo ,74729 Ensiharvennus , ,04613 Harvennus , ,73644 Päätehakkuu , ,57433 Tasa Eri Eri-alkuinvestointi Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo, 9471, , Ikuisuuteen laskettu nykyarvo (tuottoarvo) 19887, ,
13 Huomioita metsikkötason nykyarvolaskelmissa käytetyn koron merkityksestä 1/2 Edellä laskenta paljaasta maasta lähtien Mahdollista lähteä liikkeelle myös ajanhetkellä t kasvussa olevasta puustosta Mahdollista muokata laskelmaa s.e. meneillään oleva kiertoaika poikkeaa optimikiertoajasta Muokataan tuottoarvolaskelmaa ensimmäisen kiertoajan osalta. Lisätään myöhemmät kiertoajat optimaalisen kiertoajan mukaisina Esim. lannoitetaan puusto, josta kustannus vuodelle v. Lannoituksen seurauksena päätehakkuuvuosi aikaistuu tai hakkuutulo kasvaa. Lannoituksen sisäinen korko poikkeaa luultavasti mistä tahansa muusta kiertoajalle suunnitellusta toimenpiteestä Siitä huolimatta (lannoituksenkin sisältämän hakkuuohjelman) tuottoarvon voi laskea millä tahansa korkokannalla
14 Huomioita metsikkötason nykyarvolaskelmissa käytetyn koron merkityksestä 2/2 Miten korko siis vaikuttaa? Suureneva korko Pienentää rajahintaa jolla hakkuuseen kannattaa ryhtyä Lyhentää kiertoaikaa Pienentää puuston optimaalista kasvatustiheyttä Ohjaa poistamaan metsikön suurimpia puita Ohjaa vähentämään (viljely)kustannuksia Huom. mitä suureneva pääoman tuottovaatimus yleensä vaikuttaa sijoittajan riskiin
15 MUTTA Käytännössä metsikkötasolla laadittua käsittelyohjelma harvoin kiinnostuksen kohteena; lisäksi usein koko metsälöön liittyviä tavoitteita tai rajoitteita Joko päivitetään metsikkötasolla saatuja optimiratkaisuja, kunnes metsälötason tavoitteet tai rajoitteet saavutetaan Tai yleisemmin käytetty menetelmä: simuloidaan toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja (laillisia ja sallittuja). Etsitään simuloitujen vaihtoehtojen joukosta rajoitteet täyttävä optimiratkaisu. Ratkaisusta saadaan kullekin metsikölle optimikäsittely metsälötason ratkaisun saavuttamiseksi
16 MUKANA ON RAJOITTEITA Yksittäisen metsänomistajan tapauksessa Metsikkökohtaisia käsittelyrajoituksia tai -toiveita Metsälötasolla jäävän puuston tai hakkuiden tasaisuusrajoitteita Suuraluelaskelmissa Ensisijaisen & rajoitetun puuntuotannon & puuntuotannon ulkopuoliset alueet; Kestävyysrajoitteita; Jne. Rajoitteiden vaikutuksesta ks. Timo Pukkalan blogi ja kuvat, joissa verrataan 3000 ha metsälle rajoittamattomia ja Tapion suositusten mukaisesti rajoitettuja toimenpiteitä sellaiseen yhdistelmään, johon on lisätty kestävyysrajoitteita jäävän puuston tilavuudelle ja hakkuumäärille
17 Johtopäätöksiä ja kysymyksiä Järkevä laskentakorko riippuu metsänomistajan tavoitteista ja edellyttää siis sellaisen olemassaoloa Mitä koron pitäisi olla suuraluelaskelmissa (yli usean MO:n)? Suunnitelman koostaminen usealla korolla = hyvään suunnitteluprosessiin kuuluva herkkyysanalyysi Lopullinen suunnitteluratkaisu sisältää toimenpiteitä, joiden kannattavuus vaihtelee ja voi olla eri kuin suunnitelman koostamiseen käytetty korko Metsäsuunnittelulaskelmien koostamiseen käytettävä korko poikkeaa sijoittajien käyttämästä sisäisestä korosta Voi tosin olla myös sama, mutta korolla ei erilaisten rajoitteiden vuoksi ole välttämättä selkeää tulkintaa (suunnitelman koostamisen laskentaparametri i) Onko koron merkitys ja ylipäätään metsäsuunnittelulaskelmien teko selkeää? Julkisessa keskustelussa viimeaikoina: laskennassa x käytettiin korkoa i taustalla olevasta laskentatehtävästä ei kuvata mitään muuta (rajoitteita?) MELA-ohjelmistoa avataan parhaillaan pitäisikö sen lisäksi avata (=kouluttaa) käsittelyjen simulointi-optimointiperiaatteesta alkaen?
Korko Mela-laskelmissa
juha.lappi.sjk@gmail.com Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.09 Korko tule mukaan Mela-laskelmiin neljässä eri merkityksessä: Tavoitefunktion korkoprosentti Uudistamisen ja harvennusten läpimitta- ja
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotKannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?
Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen
Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen 1) Metsäomaisuuden hoidon pitkän aikavälin tavoitteet 2) Metsätalouden kannattavuus / käsitteitä ja perusteita 3) Case I: Jaksollisen metsänkasvatuksen
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMetsien kasvu ja kestävät hakkuut
Metsien kasvu ja kestävät hakkuut Metsätieteen päivä 19.10. 2016 Taksaattoriklubi Juha Lappi Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimintayksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Perustuu artikkeleihin Lappi, J. 1997.
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotKORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE
KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE J Y R K I K E TO L A 9. 4. 2 0 1 9 TA K S A AT TO R I K L U B I, H E L S I N K I HUOM! Sijoitus kommandiittiyhtiöön ei ole anonyymi. Tieto yhtiömiehistä on julkista ja
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTodellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa
Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotPohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
LisätiedotJA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMetsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta
Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotKaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
LisätiedotMaankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen, Tuula Packalen Metsävaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMetsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari
Metsänomistajan Talouskoulu Loppuseminaari 9.3.2019 Hinnoittelun periaatteita Myyjän kannalta käyttöarvo: Puun laskennallinen arvo metsäteollisuuden raaka-aineena eli tuotteen myyntituotosta on vähennetty
LisätiedotMetsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa
Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotJatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi Timo Pukkala, Vihtari 29.10.2016 JATKUVA KASVATUS =? Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Kaikki menetelmät, joissa
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotKantokäsittelyn kannattavuus
Kantokäsittelyn kannattavuus Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski Juurikäävän itiölevintä Eri itiöemistä lähtöisin olevat itiöt laskeutuvat tuoreelle kantopinnalle Itiölaskeuma Itiöt pariutuvat ja lähtevät
LisätiedotMELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia
MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia Metsämannut Oy Janne Soimasuo 1 MELA Metsämannut Oy:ssä Mela ollut käytössä Metsämannut Oy:ssä 20 vuotta Aluksi strategisen suunnittelun apuväline Hakkuusuunnitteen
LisätiedotMETSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄN JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Metsien dynamiikka luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotMuuttuva metsäsuunnittelu
Muuttuva metsäsuunnittelu Joensuu 31.8.2015 Timo Pukkala Taustoja Muutoksia Metsälainsäädäntö muuttunut Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014 Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus Organisaatiot muuttuvat
LisätiedotSIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki
SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181
LisätiedotKertausta Talousmatematiikan perusteista
Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 a p% =
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
LisätiedotKUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET
Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotRISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala
RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotMetsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotKuvioton metsäsuunnittelu Paikkatietomarkkinat, Helsinki Tero Heinonen
Paikkatietomarkkinat, Helsinki 3.11.2009 Tero Heinonen Sisältö Kuvioton metsäsuunnittelu Optimointi leimikon suunnittelumenetelmänä Verrataan optimointi lähestymistapaa diffuusiomenetelmään Muuttuvat käsittely-yksiköt
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotPystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan
Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan tarpeisiin? Hannu Salminen Natural Resources Institute Finland Keskeisimmät metsien hiilen kiertoon liittyvät käsitteet Hiilivarasto
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotRatkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy
Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet
kevät 2019 / orms.1030 Talousmatematiikan perusteet 5. harjoitus, viikko 7 11.02. 15.02.2019 R01 Ma 12 14 F453 R08 Ke 10 12 F453 R02 Ma 16 18 F453 L To 08 10 A202 R03 Ti 08 10 F425 R06 To 12 14 F140 R04
LisätiedotDiskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä
Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson
LisätiedotKoron käyttö ja merkitys metsän
Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet
kevät 219 / orms.1 Talousmatematiikan perusteet 1. Laske integraalit a 6x 2 + 4x + dx, b 5. harjoitus, viikko 6 x + 1x 1dx, c xx 2 1 2 dx a termi kerrallaan kaavalla ax n dx a n+1 xn+1 +C. 6x 2 + 4x +
LisätiedotKertausta Talousmatematiikan perusteista
Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 p% = b
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015
Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä Helsinki 5.11.2015 Metsä historiallisesti vakaa sijoituskohde 1 8.12.2014 Vakautta ja turvallisuutta Viimeisen sadan vuoden aikana: Valuutta vaihtunut kerran.
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotValtakunnan tai jonkun pienemmän metsäalueen
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Juha Lappi Suurin kestävä hakkuutaso Johdanto Valtakunnan tai jonkun pienemmän metsäalueen tai metsälön hakkuiden määrää verrataan usein joko kasvuun tai
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
Lisätiedot