Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Mellersta Österbottens social- och hälsovårdssamkommun Valtuusto: Sivu 1 / 105

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Budjettiasiakirjan rakenne Katsaus suunnitelmakauteen Toimintaympäristö Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Arvot ja strategiset linjaukset Kuntayhtymän tavoitteet BSC-näkökulmittain Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Talousarvio ja suunnitelma Suoritetavoitteet Talousarvio ja suunnitelma tuloslaskelmat Tuloslaskelma Investointihankesuunnitelma Rahoituslaskelma Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Toimialueen BSC-kortti Toimintasuunnitelma Hoidon ja hoivan palvelut Toimialueen BSC-kortti Toimintasuunnitelma Perheiden palvelut Toimialueen BSC-kortti Toimintasuunnitelma Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut Toimialueen BSC-kortti Toimintasuunnitelma Tukipalvelut Toimialueen BSC-kortti Toimintasuunnitelma Kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön BSC-kortti Toimintasuunnitelma Sivu 2 / 105

3 5 Talousarvion perustelut Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu ja päätöksentekoprosessi Strategia, arvot ja visio Budjettiraamista eteenpäin Talousarviosta Toiminnan rahoituksesta ja tuloksesta Investoinneista ja niiden rahoituksesta Raamibudjetti perustuu toiminnallisiin muutoksiin Käyttötaloudesta, menoista Käyttötaloudesta, tuloista Poistot Tulos Investoinnit Talousarviolaina Budjetin sitovuustasosta Budjetti lyhyesti Soiten arvot Kuntalaskutus ja jäsenkuntien välinen kustannusten jako Talousarvio 2019 tilikohdittain LIITE 1: Henkilöstösuunnitelma LIITE 2: Kuntakohtaiset maksuosuudet käyttömenoihin LIITE 3: Opinto- ja viihdytysrahasto LIITE 4: Nordlabin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sivu 3 / 105

4 1 Johdanto 1.1 Budjettiasiakirjan rakenne Budjettiasiakirjakokonaisuus on jaettu sitovuustasoltaan kahteen osaan: valtuuston hyväksymään sitovaan osioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa perustelevaan ja täydentävään informatiiviseen osioon. Valtuuston päätöksessä todetaan erikseen, miltä osin liiteasiakirja on valtuustotasolla yksiköitä sitova. Sitova osa Budjettiasiakirjan alussa olevat Arvot sekä Strateginen suunnitelma koskevat koko kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän arvot on määritelty ensimmäisen kerran vuoden 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Kuntayhtymän arvot sekä strategia ovat pohjana hyväksyttävän talousarvion valmistelulle. Luku sisältää samalla kuntayhtymän keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät sekä tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudelle. Toiminnalliset tavoitteet esitetään yksilöidymmin koko kuntayhtymää koskevalla tasolla toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisesti ns. BSC-korttina. Lisäksi esitetään toimintavolyymiä kuvaavat tavoitteena olevat määrälliset suoritemäärätavoitteet. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toimialueiden toiminnalliset tavoitteet (bsc) sekä määrärahavarauksiin sisältyvät toiminnalliset muutokset, joiden täytäntöönpanosta vastaa kunkin toimialueen toimialuejohtaja suunnitelmakaudella. Seuraavaksi esitetään euromääräiset sitovat tavoitteet: tuloslaskelman tulos (informatiivinen tieto: ulkoiset kokonaistulot / ulkoiset kokonaismenot), investointien kokonaismäärä (netto) sekä rahoituslaskelma (lainakannan muutokset). Investointiraja on Informatiivinen osa Informatiivinen osio sisältää talousarvion perustelut. Perusteluteksti sisältää tietoa budjettirakenteesta, sitovuustasosta, esitettyjen tulojen ja menojen perusteista sekä muutoksista, suunnitelluista investoinneista jne. Informatiivisessa osiossa on esitetty lisäksi henkilöstösuunnitelma sekä rahastoa koskeva talousarvio. Sivu 4 / 105

5 Toiminta- ja taloussuunnitelman valtuustotasolla sitova osuus 2 Katsaus suunnitelmakauteen Käsissämme on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten historiansa kolmas toimintaja taloussuunnitelma. Käsitys siitä, että taloudelliset tavoitteet ja omistajien asettama tiukka talousraami voi toteutua vain toiminnallisia muutoksia tekemällä, on koettu ensimmäisten toimintavuosien aikana todeksi. Kolmannelle toimintavuodelle asetettu huikea haaste kustannussäästöistä on osoittautunut lähes kipeäksi toteuttaa; se edellyttää toteutuakseen jälleen tukun toiminnallisia muutoksia. On koettu, että helpoimmat integraatiosta saavutettavat säästöt on jo tehty, nyt on tehtävä rakenteellisia muutoksia, joilla on myös kipeät puolensa. Nyt kysytään, onko rohkeutta ja uskallusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu toiminta- ja johtamismalli on osoittautunut mahdollistajaksi. Usko integroituun toimintamalliin on vahvistunut. Tavoite yhtenäisistä hoitopoluista on ottanut askeleita oikeaan suuntaan, mutta samalla on kokemuksen kautta opittu, että toiminnallisten muutosten tekeminen on hyvin vaikeaa ja täytäntöönpanossa on kohdattu myös vastarintaa. Muutosten ja jopa muutosvastarinnan keskellä oleellisinta on sosiaali- ja terveydenhuollon integroidun toimintamallin arkeen tuominen, jossa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen perus- ja erityispalveluineen. SoIte on edelleen So ja Te, jossa Ihminen on keskiössä. Suunnitelmakaudelle lähdettäessä korostuvat peruspalveluiden vahvistaminen, kuntoutuksen, ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden lisääminen sekä integraation syventäminen. Soiten toiminnan tärkeä elementti on päivystävä keskussairaala, jonka monimuotoisesta tulevaisuudesta huolehditaan ja palvelut säilytetään lähellä alueen potilaita. Haluamme tehdä entistä enemmän yhdessä ja yhteiseen maaliin. Osallistamme asiakkaan ja potilaan hänen omaa elämäänsä ja elämänhallintaa koskevaan suunnitteluun ja hoidon sekä tuen toteuttamiseen. Asiakaspalaute on Soitelle oleellinen kehittämisen väline. Suunnitelmakaudella asetetaan entistä vahvempia haasteita henkilöstöjohtamiselle, henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiselle, Soiten myönteiselle työnantajakuvalle sekä arvostavan kohtaamisen sekä asiakaspalvelussa palveluhenkisyyden korostamiselle. Toiminnallisen kehittämisen sisälle on kuitenkin rakennettu myös vahva talouden näkökulma: jäsenkuntien sekä ennakoitavissa olevan mahdollisen maakuntarahoituksen vaatimuksista toimintasuunnitelma sisältää myös vahvan taloudellisen haasteen, tavoitteen järjestää palvelut ja tuki väestölle merkittävästi paremmin mutta oleellisesti edullisemmin. Soiten toiminta- ja taloussuunnitelma sekä erityisesti sen taustalla oleva prosessi ovat vahvasti arvoväritettyjä. Nyt käsissä olevan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun myötä on syntynyt Soitella kirjattu arvopohja, joka ponnistaa Soiten perustamisen yhteydessä käydyistä peruselementeistä, mutta vasta nyt ne on voitu kirjata osaksi Soiten virallista perustaa. Ihminen keskiössä on Soiten peruselementti, joita kuvaavat arvot: Arvostava kohtaaminen, avoimuus, osallisuus, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. Soiten visioksi muodostui Suomen toimivin sote rohkeaa uudistamista yhdessä ja missio on: Hyvinvointia ja terveyttä lähellä ihmistä. Keski-Pohjanmaan maakunnan sote-toimijoiden yhteenlaskettu historiallinen menokasvu on vuosina ollut keskimäärin 5,7% (valtakunnan ka. 5,2 %). Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Sivu 5 / 105

6 Soiten jäsenkuntien taloudellinen tilanne huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon menojen taso ei ole ollut kuntatalouden kannalta kestävällä tasolla. Yksi Soite-kuntayhtymälle asetettu keskeinen tavoite olikin sotemenojen kasvun taittaminen ja Keski-Pohjanmaan aseman parantaminen sote-menoja kansallisesti sairaanhoitopiireittäin vertailtaessa. Ensimmäinen toimintavuosi 2017 osoittautui integraation ja ehkä osin myös onnekkaiden sattumien riemuvuodeksi, mikä näkyi jäsenkuntien sote-kustannusten lähes 2,5 % suuruisena laskuna. Seuraava vuosi toi paineita kustannuskasvuun ja vuodelle 2018 on ennakoitavissa kasvu, joka johtanee lähelle tilannetta, jossa olemme myös vuonna 2018 edelleen vuoden 2016 kustannustasossa. Jos toteumaennuste toteutuu tältä osin, on Soite toteuttanut tavoitteensa hillitä kustannuskasvun pysäyttämällä sen kahdeksi vuodeksi. Usko Soiten tapaan toteuttaa sotelaisuutta johti erittäin tiukkaan raamitukseen, jossa vuodelle 2019 tavoitteeksi määriteltiin 3 % kustannustason lasku vuoteen Budjettivalmistelun yhteydessä haaste on kuitenkin realisoitunut niin suureksi, että realiteettien ja kipeiden päätösten toteuttamisen rajauksen vuoksi budjettiesitys esitellään valtuustolle tasossa 1%. Lisäksi on luovuttu tavoitteesta tehdä ylijäämäinen tulos ja nyt esityksessä on tavoitteena ns nolla-tulos. Jo tämä edellyttää kipeitä päätöksiä olemassa olevan rakenteen purkamisesta ja resurssin uudelleenkohdentamisesta avohoidon ja ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttamiseen. Soiten toiminta- ja taloussuunnitelma on haluttu valmistella ensisijassa toiminnallisten muutostavoitteiden kautta. Toiminta ja talous on sidottu yhteen tiukaksi kokonaisuudeksi, jossa raamibudjetin kokonaissumma on haluttu suunnitella toteutettavaksi haasteellisten, mutta toteuttamiskelpoisten toiminnallisten muutosten kautta. Tavoitteena on realistinen eurobudjetti, joka on tehty toteutettavaksi toiminnallisten muutosten kautta. Raamibudjetti sisältää eurokokonaisuuden lisäksi joukon toimialueittain koottuja konkreettisia toiminnallisia muutoksia, jotka on esitetty bsc-korttien sekä toiminnan muutosta kuvaavien toimintasuunnitelmien muodossa. Budjettiraamin toteuttamiseksi tarvitaan toiminnalliset muutokset. Toimintasuunnitelmissa on listattu ensisijassa toiminnalliset muutokset; toimintasuunnitelmat eivät kata koko toimialueen toiminnallista sisältöä eikä kuvaa toimialueen kokonaistoimintaa. Toiminta- ja taloussuunnitelma on ensisijassa europohjainen raami, joka toteutuakseen perustuu toiminnallisiin muutoksiin sekä ammatillisesti vahvaan osaamiseen ja tekijöidensä sitoutuneisuuteen. Palvelurakennetta arvioitaessa moni asiakas- ja potilaspolku oli astunut askeleen suoraviivaisempaan suuntaan. Yhä useammin hoito voitiin järjestää ihmisen kotona. Alku on ollut lupaava. Tavoitteita on saavutettu. Haasteita on ollut ja muutokset ovat tehneet kipeää. Työ jatkuu uudelle suunnitelmavuodelle Soiten perustamisen yhteydessä sovituin periaattein. Toiminta edellä edelleen. Sivu 6 / 105

7 2.1 Toimintaympäristö Sivu 7 / 105

8 Sivu 8 / 105

9 Sivu 9 / 105

10 Sivu 10 / 105

11 Sivu 11 / 105

12 Sivu 12 / 105

13 Maakunta- ja sote-uudistuksen vuoksi toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa niin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten jäsenkuntien kuin lähialueenkin kuntien osalta. Toimintaympäristöön ovat vaikuttamassa maakuntauudistuksen lisäksi etupainotteisesti jo muutokset Terveydenhuoltolaissa ja Sosiaalihuoltolaissa. Erikoissairaanhoidon ja keskussairaalan tulevaisuuden osalta oleellisia kysymyksiä ovat nyt ns. päivystysasetus sekä erikoissairaanhoitoa koskevan sairaaloiden välistä työnjakoa koskeva lainsäädäntö ja sen tuomat tulkinta- ja neuvottelutulokset. Keski-Pohjanmaan keskussairaalalla on eräitä volyymeihin perustuvia haasteita, mutta vahvuuksinaan maantieteellinen sijainti, lapsirikas alue sekä hoidosta vastaamassa osaava osaajien joukko. Soite osallistuu aktiivisesti erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevaan neuvotteluun ja pyrkii siihen, että leikkaustoiminnan kirjo säilyisi mahdollisimman laajana tässä sairaalassa. Oleellista on kaikissa olosuhteissa puolustaa päivystävän keskussairaalan toimintaedellytysten turvaamista. Toimintaympäristö on Keski-Pohjanmaalla muuttumassa myös väestön huoltosuhteen heikkenemisen ja palvelutarpeiden vuoksi. Huoltosuhde muuttuu sitä voimakkaammin ja palvelutarpeet kasvavat sitä merkittävämmin, mitä kauemmas maakuntakeskuksesta mennään. Vastaavasti haasteena on osaamispääoman keskittyminen maakuntakeskukseen ja sen läheisyyteen. Tämä aiheuttaa erityisen haasteen uusien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa ja myös koko kuntayhtymän alueen palvelutarpeiden tyydyttämisessä. Vaarana on terveys- ja hyvinvointierojen kasvaminen. Em. uhkien torjumiseksi on tarpeen kehittää uusia palvelumuotoja sekä varmistaa tiedon ja asiantuntemuksen siirtyminen palvelutuotannon etulinjaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen nousee Soite-kuntayhtymän ensimmäisinä toimintavuosina ehdottomasti merkittävään asemaan. Kotiin tuotavien palveluiden avulla voidaan sekä parantaa hoitokokemusta että vähentää kalliista laitospaikoista aiheutuvia kustannuksia. Toimintatapoja muuttamalla turvataan hoidon järjestämisen toiminnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet lähellä myös tulevaisuudessa. Koko toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluprosessin ajan on vallinnut epävarmuus siitä, miten käy maakunta- ja sote-uudistuksen. Tämä epävarmuus on tuonut oleellisen värin myös Soiten suunnitteluun. Epävarmuuden tilanteessa on kuitenkin keskitytty ensisijassa kehittämään Soiten olemassa olevia prosesseja sekä kehittämään asiakas- ja potilaspolkuja sekä tehostamaan omaa tekemistä. Tämä on nähty parhaana valmistautumisena myös mahdolliseen muutokseen sekä valinnanvapauden kasvuun. Kaikissa olosuhteissa Soite-kuntayhtymän on kuitenkin tarpeen kehittää etupainotteisesti palveluitaan asiakas- ja potilaslähtöisiksi ja helposti saavutettaviksi siten, että mahdollinen valinnanvapaus ei muodosta uhkaa kuntayhtymän tuottamille palveluille ja palvelujärjestelmälle. Tämä edellyttää palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämisen ohella myös aikaisempaa aktiivisempaa palveluiden markkinointia ja brändäämista ja asiakasosallisuuden kehittämistä sekä palveluiden laadusta kertovan raportointijärjestelmän kehittämistä Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Soite-kuntayhtymä on rakentunut toiminnallisesti uudella tavalla. Organisaatiomalli tukee mahdollisimman aitoa toiminnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatiota. Hallinnollisen uudistuksen ohella ensisijaisesti tavoitteena on aito toiminnallinen uudistus. Uudistuksen läpivienti ja onnistunut toteutus edellyttää henkilöstöltä muutosvalmiutta ja osaamisen kehittämistä sekä aitoa halua sitoutua muutokseen. Sivu 13 / 105

14 Henkilöstö muodostuu integroituneessa organisaatiossa monien eri alojen koulutus- ja asiantuntijataustoista. Tämä edellyttää uudenlaista kulttuuria ja uusien näkökulmien hyväksymistä mm koulutusresurssien jaossa ja koulutuksen järjestämisessä. Moniammatillisissa työyhteisöissä pystytään vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin. Osana nykyaikaista johtamista avoimen yhteistyössä tehtävän muutoksen valmistelun ohella tarvitaan myös kannustavaa palkkausjärjestelmää, jonka kehittäminen on asetettu myös Soiten henkilöstöjohtamisen tavoitteeksi. Henkilöstöjohtamisessa pyritään vahvistamaan avointa ja kunnioittavaa johtamiskulttuuria. Kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa ja rakenteellista ja toiminnallista uudistusta henkilöstön osalta. Hoitohenkilöstön sisäisten sijaisten varahenkilöjärjestelmää kehitetään edelleen resurssikeskuksessa. Tavoitteena myös on, että sijaistustarvetta voitaisiin myös vähentää ja tätä kautta henkilöstöresurssin tarvetta. Oleellinen tekijä on sairauspoissaolojen vähentämisen haaste, mikä merkitsee oleellisella tavalla henkilöstön työhyvinvoinnin tukemista ja työssä jaksamisen edellytysten turvaamista Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välisten ja hallinnollisten raja-aitojen poistuminen maakunnallisessa kuntayhtymässä perus- ja erikoistason sekä maakuntakeskuksen ja kuntayhtymän muiden jäsenkuntien väliltä antaa mahdollisuuden kehittää moniammatillisesti uusia, asiakas- ja potilaslähtöisiä ehjiä palveluprosesseja. Palvelut on ryhmitelty organisaatiossa siten, että jokainen toimialuejohtaja voi johtaa ehjiä palvelukokonaisuuksia. Suunnitelmakaudella prosessien kehittämisessä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti integraation ja moniammatillisen toiminnan edistämiseen. Syvään integraatioon perustuva toiminta vaatii eri henkilöstöryhmien ammatillisesta osaamisesta huolehtimiselta paljon. Integroitujen ja moniammatillisten työryhmien sisällä on selkeästi päätettävä vastuista ja toimintatavoista parhaan mahdollisen palvelun tarjoamiseksi asiakkaalle. Moniammatillinen työ mahdollistaa myös uudenlaisten, tarkoituksenmukaisten työnjakojen toteuttamista. Prosessien kehittämisessä pyritään hyödyntämään uudenlaiset asiakkaita ja potilaita hyödyttävät palvelukanavat. Sähköisten palveluiden tuominen osaksi toimintakonseptia on merkittävä osa toiminnan kehittämisessä. Palveluiden tuominen lähelle asiakasta ja potilasta kotiin tai lähiympäristöön voi tapahtua digitaalisia järjestelmiä hyödyntäen ja erilaisten mobiili- ja liikkuvien palvelumuotojen avulla. Kotiin tuotavien palveluiden lisäämiseen tarvitaan avohoidon ammatillista osaamista ja resurssien vahvistamista. Näin voidaan vähentää kivijalkakeskeistä laitos- ja vastaanottohoitoa. Se sujuvoittaa potilaan ja asiakkaan palvelupolkua ja useimmiten parantaa hänen palvelukokemustaan ja hoidon laatua. On tärkeää, että sosiaalihuollon prosessien sujuvuus ja integraatio toteutuu Soitessa hyvin, vaikka toiminnot ovat hajautuneet eri toimialueille. Sosiaalihuollon prosessit ja asiakkaiden palveluketjut eivät saa katketa tai hajautua. Sosiaalihuollon kokonaisuutta ja sosiaalityön tilannetta arvioidaan jatkuvasti myös kokonaisuutena ei vain toimialueen sisällä, vaan kaikissa sosiaalihuollon toiminnoissa. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalihuollon työnjakoa ja toimintatapoja uudistetaan. Sosiaalihuollon ammattilaisten liikkuvuutta ja osaamisen huomioimista Soiten eri toiminnoissa edistetään ja pyritään mahdollistamaan joustava toimintatapa. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien resurssien käyttöä tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena Soiten tasolla ja tarvittaessa teh- Sivu 14 / 105

15 dään resurssien uudelleen suuntaamista. Osaamisen kehittäminen ja yhteinen kehittämistyö sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksissa eri toimialueilla ja palvelualueilla nivotaan yhteen mm. koulutuksen ja yhteisten työseminaarien avulla. Oleellinen prosessien sujuvoittamisen työväline on yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Soiten myötä terveydenhuollossa alueelle saatiin yhtenäinen potilastietojärjestelmä. Sosiaalihuollon yhtenäisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto tapahtui 2017 vuoden syksyllä. Uusien järjestelmien hyödyntäminen ja yhtenäiset käytännöt edellyttävät edelleen paljon työtä. Kirjaamisen kehittäminen ja asiakirjalain vaatimaan valtakunnalliseen arkistoon (Kanta) liittyminen on otettu huomioon uuden tietojärjestelmän käyttöönotossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio, asiakaskeskeiset palvelut ja valinnanvapauden lisääminen muuttavat palvelutuotantoa ja totuttua työnjakoa yhä enemmän. Hoitotyön asiantuntijanimikkeet ja -tehtävät tulee uudistaa ja yhtenäistää mahdollistamaan väestön laadukkaiden palveluiden toteuttamista. Palveluita tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, mutta yhä enemmän myös niiden ulkopuolella, kun sähköisiä, liikkuvia ja kotiin tarjottavia palveluja kehitetään. Asiantuntijasairaanhoitajat ovat keskeinen työntekijäryhmä, kun halutaan varmistaa olemassa olevia palveluita ja haetaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita ja vastata asiakkaiden tarpeisiin. Asiantuntijasairaanhoitajat työskentelevät itsenäisesti, mutta tarvitsevat esimiesten muiden terveydenhuollon ammattilaisten tuen. Asiantuntijasairaanhoitajien toiminta voi vähentää lääkereiden kysyntää, ja siten helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Palvelukysyntä sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa koko ajan. Oleellinen tekijä, joka lisää palvelukysyntää on väestön ikääntyminen. Samoin asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän omaistensa tietoisuus oikeuksistaan lisää palveluiden tarvetta. Lainsäädäntö on tuottanut viime vuosina runsaasti subjektiivisia oikeuksia. Terveydenhuollossa uudet hoitomuodot lisäävät kustannuksia, mutta samalla ne lisäävät potilaiden mahdollisuutta parantua vakavistakin sairauksista. Tämä näkyy mm. lääkekustannusten nopeana kasvuna sekä yksittäisten kalliiden toimenpiteiden lisääntymisenä. Työttömyysaste näkyy suoraan työvoimapalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Työttömyystilanteen heikkeneminen nostaa asiakasmääriä ja pitkäaikaistyöttömyys lisää kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työttömien aktivointitoimien tarvetta. Työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Soite tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Vammaispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa nopeasti. Heidän palvelutarpeensa johtaa usein myös rakenteellisiin ja pysyviin kustannuksiin. Ennaltaehkäisevillä palveluilla, kuntoutuksella sekä matalan kynnyksen palveluilla voidaan vaikuttaa rakenteellisten ja kalliimpien palvelutarpeiden määrään. Lapsiperheiden palveluissa sosiaalihuoltolain muutoksen myötä noussut lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä pysynee korkealla ja voi jopa kasvaa edelleen. Merkillepantavaa on lapsiperheiden palvelutarpeen kasvu. Tällä hetkellä tämä näkyy valitettavasti myös korjaavien palveluiden ja lastensuojelukustannusten sekä palveluiden piirissä olevien perheiden määrän kasvuna. Tarve on suuri ennaltaehkäiseville ja matalan kynnyksen perhepalveluille lähellä perheiden arkea. Palvelurakennemuutosten myötä pyritään sekä vähentämään asiakkuuksia että suuntaamaan niitä toisella tavalla. Painotusta siirretään ennaltaehkäiseviin, kuntouttaviin sekä asiakkaan ja potilaan voimaantumista edistäviin pal- Sivu 15 / 105

16 veluihin. Näin toimien resurssit riittävät paremmin myös raskaaseen tukeen ja hoitoon eri asiakas- ja potilasryhmissä Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Soite-kuntayhtymässä on kuntarajariippumaton palvelujärjestelmä, jossa määritellään yhteinen palvelutaso kaikille kuntayhtymän jäsenkunnille. Tämä edellyttää myös omistajaohjauksen toteuttamista yhtenä kokonaisuutena. Soiten hallinnossa on omistajaohjauksen neuvottelukunnan avulla pyritty huolehtimaan jäsenkuntien mahdollisuudesta vaikuttaa kuntayhtymän tekemiin päätöksiin sote-palveluiden järjestämisessä. Lisäksi kuntarajapinnan ja tiedon kulun varmistamiseksi on varmistettu kaikkien Soiten jäsenkuntien läsnäolo- ja puheoikeus Soiten hallituksessa. Jäsenkunnat määrittelevät sosiaali- ja terveydenhuollon taloudelle kasvuraamin. Voidakseen tehdä budjetillista raamia, kunnat tarvitsevat sisällöllistä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja kustannusrakenteesta 2.2 Arvot ja strategiset linjaukset Missio: Visio: Arvot: Hyvinvointia ja terveyttä - lähellä ihmistä Suomen toimivin sote rohkeaa uudistamista yhdessä Ihminen keskiössä Arvostava kohtaaminen Avoimuus Osallisuus Vastuullisuus Yhdenvertaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen integraatioon perustuva kuntayhtymä, jonka toiminta ja hallinto perustuvat seuraaviin strategisiin lähtökohtiin: 1. Ihminen keskiössä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio moniammatillista asiantuntijuutta lähellä ihmisten arkea 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4. Kotona asumisen ja elämisen tukeminen 5. Toiminnan ja talouden kannalta kestävät rakenteet 6. Päivystävä keskussairaala alueella 7. Tiedolla johtaminen Soiten strategian toteutumisessa tärkeää on: Soiten arvojen tunnistaminen työssä ja päätöksenteossa ennaltaehkäisevien, kuntouttavien ja matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen ehjien palveluketjujen luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen palveluiden tuominen kotiin ja lähelle ihmisiä Sivu 16 / 105

17 reaaliaikainen asiakas-/potilas tieto; vastuutahon vaihtuminen palveluprosessissa ei saisi näkyä asiakas-/potilasrajapinnassa uusien palvelumuotojen, erityisesti sähköisten palveluiden, kehittäminen päivystävän sairaalan tulevaisuuden turvaaminen Soite on arvostettu työnantaja: osaamispääoman varmistaminen ja strategisia tavoitteita tukeva henkilöstöpolitiikka palveluiden laadun, saatavuuden ja palveluhenkisen toimintakulttuurin kehittäminen Soiten imago on vahva tiedolla johtaminen strategisiin tavoitteisiin sitoutuminen kaikilla esimiestasoilla ja asetettujen toiminnan ja talouden tavoitteiden jatkuva seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden viipymätön käyttöönotto asiakaspalvelun kehittäminen ja asiakaspalautteen huomioonottaminen kehittämisessä 2.3 Kuntayhtymän tavoitteet BSC-näkökulmittain Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota vahvistamalla henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja työyhteisön jäsenyyttä henkilöstön palkitsemisjärjestelmä tehdään yhdessä henkilöstön kanssa otetaan käyttöön resurssipankki henkilöstön suuntaamiseksi tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi ja resurssien tasapuolisen suuntaamisen varmistamiseksi Soite on arvostettu työnantaja HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Soite on vetovoimainen ja henkilöstöään arvostava työnantaja - Opiskelijaohjausta ja heidän kohtaamista kehitetään -Uuden henkilöstön perehdyttämistä kehitetään - cles-mittarin tulosten mukaan opiskelijat suosittelevat (tavoite 9/10) - Soitesta lähtevän vakituisen henkilöstön lähtöhaastattelu, missä selvitetään johtamisen ja esimiestyön kehittämistarpeita - Johtamista, esimiestyötä Sivu 17 / 105

18 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Työhyvinvoinnin kokemus paranee Hyvästä työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti ja työyhteisötaitoja kehitetään ja tuetaan - Avoin arvostava johtaminen, vuorovaikutus ja viestintä - Kehityskeskustelut (yksilö, ryhmä) Työhyvinvointikysely toteutetaan säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään työyhteistöjen kehittämisessä - Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö ja kehittäminen -Palkitsemisjärjestelmää kehitetään edelleen (aineeton ja aineellinen) -Henkilöstön osaamista kehitetään kuntayhtymän strategian mukaisesti -Henkilöstö ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja työpaikkansa kulttuurista (tunnelmasta) -Vahvistetaan toimialueiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteisvastuuta henkilöstöresurssien uudelleenkohdentamisessa. -Täyttöluvat ja vakanssien siirrot tehdään resurssipankin kautta. -Eläke- ja muu henkilöstöpoistuma hyödynnetään sekä uusiin resurssitarpeisiin vastataan resurssipankin kautta. -Kehityskeskustelut käyty kerran vuodessa -Työhyvinvointikysely toteutettu ja tulos on hyvää tasoa -> työyhteisöjen kehittämissuunnitelma tehty -Maltillinen sairauspoissaolojen määrä: 10 % vähemmän kuin vuoden 2018 tilinpäätöksessä -Nopean palkitsemisen järjestelmä käytössä Ammatillisen täydennyskoulutuksen kattavuus 100% (Oma osaaminen kasvaa suhteessa konsultaatiopalveluiden käyttöön) -Henkilöstöresurssi vähenee n 1 % vuodessa (htp päivät - 1%) tuottavuuden tehostamisen ja mm sairauspoissaolojen vähenemisen myötä Sivu 18 / 105

19 2.3.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet toiminnassa korostuu integraatio, eri alojen ammattilaisten toiminta yhdessä asiakkaiden, perheiden ja ryhmien kanssa vahvistetaan peruspalveluja, ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja sekä kuntoutuksen roolia tehtävät vastuutetaan selkeästi sekä hallinnollisessa että asiakastyössä palvelurakennetta kehitetään niin, että se on toiminnan ja talouden kannalta kestävä ja huomioi ennen kaikkea muuta ihmisen tarpeet ihminen on kaiken toiminnan keskiössä hyvin toimiva päivystävä sairaala tarjoaa palveluita omaa aluetta laajemmalle asiakasjoukolle ja on tärkeä kumppani kaikissa palveluketjuissa PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Moniammatillinen asiantuntijuus palvelee asiakkaan oman elämän hallintaa ja kotona asumista. Tarvittava keskussairaalatasoinen erikoissairaanhoito järjestetään ensisijaisesti omana toimintana ja turvataan päivystävän keskussairaalan toiminta. Avohoitoisuus ja peruspalveluiden vahvistaminen Kehitetään prosesseja asiakas- ja potilaslähtöisesti yhdessä asiakkaiden kanssa: jatkuva Moniammatilliset asiakaslähtöiset asiakas-, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat, joiden laadintaan asiakas osallistuu omien kykyjensä mukaan: jatkuva Toiminnan edellyttämien resurssien ja osaamisen turvaaminen. Keskussairaalan aseman turvaaminen erva-alueen työnjaossa. Vahvistetaan peruspalveluita sekä ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita sekä kuntoutumista erityispalveluiden tarpeen vähentämiseksi. Vähintään yksi strategisesti merkittävä prosessi/palvelualue on päivitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmat on tehty 100 % Olemassaolevat päivystävät erikoisalat säilyvät. Leikkaustoiminnan kokonaisvolyymi kasvaa. Jäsenkuntien esh ja erityispalveluiden käyttö vähenee. Palveluvalikoima ja palveluprosessit varmistavat, että mahdollisimman moni Soite alueen asukas asuu turvallisesti omassa Kotona asumista ja itsenäistä elämää tukevien palveluita laajennetaan ja resursoidaan. Sivu 19 / 105

20 PROSESSIEN NÄKÖKULMA kodissaan. - Toimi- ja palvelualue konkretisoi ja mittaroi Hoito- ja palveluprosessien johtamisessa on tarvittava, ajantasainen ja luotettava tieto. Vaikuttavuusmittareita kehitetään. Monimuotoinen palvelutuotantorakenne Tehdään tiivistä yhteistyötä jäsenkuntien kanssa Kansalliset mittaripaketit (esim. palvelupaketit, THL) otetaan käyttöön. Soite osallistuu valtakunnalliseen tiedolla johtamisen hankkeeseen. Oman toiminnan rinnalla käytetään suunnitelmallisesti ostopalveluja Ostopalvelun ja palvelusetelin käytön lisääminen arvioidaan palveluiden järjestämisessä vaihtoehtona omalle tuotannolle erityisesti palvelutarpeen muutostilanteissa Mittarit on otettu käyttöön ja ne raportoidaan johdon tietojärjestelmässä. Soiten kokonaispalvelutuotannossa on käytössä oman toiminnan lisäksi ostopalveluja Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet palvelut ja tuki pyritään tarjoamaan mahdollisimman lähellä ihmisten arkea kotona asumista ja elämistä tukemalla päästään parhaiten hyödyntämään ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä voimavaroja, se myös edistää kuntoutumista parhaiten eri asiakasryhmissä asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja asiakkaille tarjotaan jatkossa enemmän mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin ja eri keinoja palvelun saamiseen, esim. videoyhteydet ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaslähtöinen toimintatapa ja palveluhenkinen organisaatiokulttuuri Asiakkaan kohtaaminen - koulutus Asiakkaan kohtaaminen koulutussarja toteutettu. Ennakkovaikutusten arvi- Sivu 20 / 105

21 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asiakas ja potilas on meille tärkeä Soiten palvelut löydetään ja saavutetaan Saumattomuus ja joustavuus palveluissa asiakkaan ja potilaan kokemana Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen hoidossa ja palveluiden kehittämisessä Ennakkovaikutusten arvointi Systemaattinen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen palveluprosesseissa tasalaatuisuuden varmistamiseksi Palveluneuvontaa kehitetään. Viestinnässä korostetaan asiakkaiden palvelutarpeita organisaatiorakenteen sijaan. Lisätään Soiten tunnettavuutta markkinnoinnin ja viestinnän keinoin. Sähköisten palveluiden käytön mahdollistaminen ja kehittäminen olemassaolevat sähköiset järjestelmät otetaan käyttöön ja hyödynnetään. Moniammatillisen henkilöstön sekä toimialueiden välisen yhteistyön ja yhteisvastuun vahvistaminen kaikilla johtamisen ja kehittämisen tasoilla Raadit ja neuvostot toimivat aktiivisesti ja niiden tekemät kehittämisehdotukset hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ointeja suoritettu vähintään neljä vuodessa Asiakaspalautelaitteiden määrän lisääminen kaikilla toimialueilla: palautteen määrä/vuosi/palvelualue QPro asiakaspalautteen ka vähintään 4,0 Asiakaspalautteessa vähenee kohtelusta aiheutuvan kritiikin määrä. Viestinnästä ja palveluiden saavutettavuudesta saatu myönteinen asiakas- / asiakasraatipalaute lisääntyy Soite säilyttänyt markkina-asemansa myös valinnanvapauden lisääntyessä. Sähköisten palveluiden käyttäjien lukumäärä lisääntynyt. Asiakkaiden ja potilaiden kokemus saumattomista ja toimivista palveluista asiakas- / asiakasraatipalautteessa lisääntyy Maakunnalliset vammaisja vanhusneuvostot sekä järjestöneuvottelukunta toimivat säännöllisesti 5-6 krt /vuosi. Kehittämisehdotusten toteutumisen arviointi Sivu 21 / 105

22 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Palautekysely (webropol) asiakas- ja potilasraadeille ja neuvottelukunnille 1 krt /vuosi Monimuotoinen ja asiakaslähtöinen viestintä Chat-palvelu laajentunut Soite sovellus on otettu käyttöön Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet toiminnan ja talouden raportointi on luotettavaa ja ajantasaista nopeutetaan jäsenkunnille kohdistettavaa raportointia Toimintaa johdetaan taloudellisesti ja kustannustietoisesti jäsenkuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä erityispalveluita myydään alueen ulkopuolelle TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Jäsenkuntalaskutuksen sote-menojen kasvun hallitseminen ja maakunnan alueen sotekustannustason tasapainottaminen tulevan rahoituspohjan mukaiselle tasolle Erityispalveluissa jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin hallittu kasvu ja oman toiminnan kokonaisvolyymin säilyminen riittävällä tasolla -Sosiaali- ja terveydenhuollon integroidut palveluprosessit ja kustannustietoinen johtaminen - Kehitetään johtamista tukevaa tietotuotantoa talouden ja toiminnan raportoinnin osalta -Yhteistyö naapurisairaanhoitopiirien ja naapurikuntien kanssa on aktiivista ja huolehditaan Soiten edunvalvonnasta erva-alueella ja valtakunnassa -Markkinointia ja viestintää vahvistetaan -jäsenkuntien sotemenojen muutos vuonna % (vrt-vuosi ta 18) -jäsenkuntien sotekustannukset ovat maan keskiarvoa edullisemmat -jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin osuus vähintään 26 % eshkokonaistuotannosta (tp 18) Leasing-rahoituksen ny- Arvioidaan leasing- Pääosa laite- ja kalustoin- Sivu 22 / 105

23 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA kyistä laajempi hyödyntäminen Tiedolla johtamisen työkaluja kehitetään ja hyödynnetään prosessien johtamisessa vaihtoehdon käyttöä kaikkien laite- ja kalustoinvestointien yhteydessä -Maisema järjestelmän käyttöä kehitetään kustannustenjakotyöväline käytön lisäksi myös johtamisen työkaluna -Prosessia kehitetään kohti kuukausittaista raportointia -Arvioidaan uusien työvälineiden käyttöönoton tarve -Otetaan käyttöön vaikuttavuus -mittaristoa vestoinneista hankitaan leasing-rahoitusta hyödyntäen -Maisemalla jaetaan osa jäsenkuntien kustannuksista suoriteperusteisen laskutuksen rinnalla -Kuukausittainen raportointi käytössä osavuosikatsauksen rinnalla Sivu 23 / 105

24 3 Talousarvio ja suunnitelma Suoritetavoitteet 2019 Suoritetavoitteet laatu- ja vaikuttavuusmittarit VASTAANOTTOPALVELUT, perusterveydenhuolto * 2019** Hoitoon pääsy, 3-14 päivän sisällä hoitoon päässeet, (% kaikista syyskuussa hoidetuista) 27,3 % 20,9 % 30 % Käyntien lukumäärä/asiakas Asiakkaat, joilla alle 10 käyntiä vuodessa 2,6 2,4 < 2,5 Asiakkaat, joilla 10 käyntiä tai enemmän vuodessa 15,6 16,0 < 15 PÄIVYSTYS * 2019** Uudestaan päivystykseen 72 tunnin kuluessa palaavien potilaiden osuus 8,4 % 9,0 % 7,0 % Päivystykseen saapuneiden jäsenkuntalaisten osuus, joiden jatkohoitopaikkana on osasto (%-osuus kaikista potilaista) 19,4 % 21,2 % < 20 % ERIKOISSAIRAANHOITO * 2019** Hoitoon pääsy, mediaanivrk (hoitotakuun piirissä) (31.8.) Hoitojakson pituus (keskimääräinen hoitoaika, nettohoitopäivät) 2,9 3,5 < 3,0 Aika lähetteen saapumisesta leikkaukseen (pv) < 60 Leikkausten määrä Synnytysten määrä HOITO JA HOIVA * 2019** Omaishoidon peittävyys (%-osuus yli 75-vuotiaista) 5,9 % 6,5 % Säännöllisen kotihoidon piirissä syyskuussa olleet yli 75-vuotiaat Kotona asuvien osuus yli 75-vuotiaista (%) 91,7 % 92,0 % 92,5 % LAPSET, NUORET JA PERHEET * 2019** Kokonaisen terveystarkastuksen toteutuminen 1. luokkalaiset 79,3 % 85 % 5. luokkalaiset 73,8 % 80 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä Ylipainoisten osuus ikäryhmästä, vuotiaat 19,1 % 18,0 % MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT * 2019** Mielenterveys ja päihdepalvelujen peittävyys 15-74v väestöstä (%) 8,2 % 8,1 % 8,1 % Uusien asiakkaiden osuus kaikista mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaista (%) 38,3 % 28,2 % 33 % KEHITYSVAMMAHUOLTO JAVAMMAISPALVELUT * 2019** Kehitysvammahuollon asuminen Tuettu asuminen 20,5 % 22,0 % 25 % Ohjattu asuminen 6,6 % 6,3 % 7 % Tehostettu palveluasuminen 72,9 % 71,7 % 68 % AIKUISSOSIAALITYÖ * 2019** Aikuissosiaalityön toimeentulotuen myönteisten päätösten määrä Harkinnanvaraisen toimeentulotuen keskimääräinen käsittelyaika (pv) 2,7 2,1 > 2,0 Aktivointiaste (%) 44,0 % 48,1 % > 50 % Sivu 24 / 105

25 KUNTOUTUS * 2019** Aivohalvauspotilaiden kotiutuminen sairaalajakson jälkeen (%-osuus kaikista aivohalvauspotilaista) 58,2 % 46,7 % > 50 % Kotoa saapuvien lonkkamurtumapotilaiden kotiutuminen sairaalajakson jälkeen (%) 22,0 % 25,3 % > 30 % SUUN TERVEYDENHUOLTO * 2019** Hoitoon pääsy, 3-14 päivän sisällä hoitoon päässeet, (% kaikista syyskuussa hoidetuista) 13,5 % 10,9 % > 16 % Tervehampaisten osuus tutkituista (%), alle 18-vuotiaat 65,2 % 64,4 % > 66 % Yli 18-vuotiaat asiakkaat, joilla tutkittaessa vähintään yksi karieksen vaurioittama hammas (%-osuus kaikista tutkituista) 51,5 % 51,2 % < 50% *= ennuste vuoden 2018 toiminnasta **= tavoite vuodelle 2019 Sivu 25 / 105

26 3.2 Talousarvio ja suunnitelma tuloslaskelmat Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TA 2019 TS 2020 TS 2021 TOIMINTATUOTOT ULKOISET TUOTOT Myyntituotot/Liikevaihto Myyntituotot Jäsenkuntien osuudet Muut myyntituotot Liiketoiminnan tuotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT ULKOISET KULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut/satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos / Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten muutos / Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen muutos / Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN TULOS Sivu 26 / 105

27 3.3 Investointihankesuunnitelma INVESTOINNIT OSAKKEET JA OSUUDET H-Seitsikko rahoitusosuus INVESTOINTI TULOT Valtionosuus rakennushankkeeseen RAKENTAMINEN JA SANEERAUS (SANEERAUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN) sis. Ensikalustukset Rakentaminen:peruskorjausohj. / toiminnan muutokset Muut rakentamisinvestoinnit LAITEINVESTOINNIT Sairaala- ja hoitolaitteet Hoidolliset tukipalvelut TIETOHALLINTOON LIITTYVÄT INVESTOINNIT INVESTOINNIT YHTEENSÄ brutto netto Sivu 27 / 105

28 3.4 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA 2019 TA 2018 TP 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Investoinnit Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhtyaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Sivu 28 / 105

29 4 Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 4.1 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Toiminta-ajatus: Kustannusvaikuttavien ja laadukkaiden terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toteuttaminen ihmisläheisesti, moniammatillisesti ja kotona pärjäämistä tukien Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Työhyvinvoinnista huolehtiminen Osallistetaan henkilöstöä muutosprosessiin Tarvitaan uudenlaista ammattitaitoa, uutta osaamista. Oman työn arvioinnin, tiedon hankkimisen osaamista ja hyödyntämistä omassa työssä ja prosesseissa. Lähiesimiesten työnkuvat määrittely Moniammatilliset kehittämispäivät, henkilöstön osallistuminen toiminnan suunnitteluun Lähiesimiesten työnohjaus ja tuki Kehityskeskustelut pidetty ja kirjattu Party- ym. kyselyihin osallistuttu Työnkuvat esimiehille selkeät ja henkilöstön tiedossa Arvostava ja avoin johtaminen Johtamisviestinnän kehittäminen Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia mm. tehostamalla tiedottamista ja tukemalla henkilöstön tekemää kehittämistyötä. Suunnitelma tehty ja käytössä Henkilöstön kokemus tiedonkulusta paranee Sivu 29 / 105

30 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Kuullaan henkilöstöä. Osaava ja motivoitunut henkilökunta Palveluhenkisen toimintakulttuurin vahvistaminen Rekrytoinnin kehittäminen, innovatiivisuus, työpaikan houkuttelevuus Turvataan 24/7 sairaanhoidollisissa yksiköissä ivluvallisten hoitajien määrä Henkilöstön tietoisuutta toimintaympäristön muutokseen lisätty, Henkilöstö osallistettu muutosten suunnitteluun Osallistuminen koulutuksiin (koulutuspäiviä >3/hlö/vuosi tavoitteena) Paremmat rekrytointitulokset Avoimien toimien /virkojen hakijamäärät kasvaa Lupaprosessin sujuvoittaminen (kohdennetut näytöt jne.) PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Vastaanottopalveluiden saatavuus paranee Vastaanottopalveluiden potilasryhmien mukainen segmentointi ja toimintamallin jatkokehitys yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa Konsultaatiotoimintaa ja reaaliaikaisuutta kehitetään Uusi toimintamalli vakiintunut käyttöön ja parantanut palvelun saatavuutta Konsultaatioiden reaaliaikaisuuden lisääminen Sivu 30 / 105

31 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Yhtenäiset hoitoketjut Hoitosyklit Osaamiskeskukset määritelty Digitalisaation hyödyntäminen hoitoprosesseissa, tukitoiminnoissa Hoitosyklien määrittely yli toimialuerajojen (esim. päivystykseen joutuvan kotona asuvan vanhuksen selviytymisen tukeminen) Moniammatilliset alueelliset tiimit; asiakkaalle: itseilmoittautuminen, oireapu, etävastaanotot, etäseurannat (esim. INR), kaksisuuntainen viestintä, suora sähköinen ajanvaraus (tietyissä palveluissa ja kohderyhmissä käytössä) ammattilaisille: kirjaamisen automatisointi ja kehittäminen ( esim. Medanets, Perioperatiivinen järjestelmä, synnytyskertomuskäytössä) Muutama hoitosykli määritelty ja toimii Hoidon optimointi ja tehostaminen Hoitotakuussa pysyminen; hoitoonpääsyprosessien kehittäminen ja oikea kirjaaminen Heräämöstä kotiin toiminnan laajenee uusiin potilasryhmiin Leikkaussalien toiminnan tehostuminen Hoitotakuu lain rajoissa (3,6 kk leikkauksista >98 % < 6kk polille >95 < 3 kk Herkona 10 % leikkaussalien käyttöaste 65 % päivystyspotilaiden sujuva Sivu 31 / 105

32 PROSESSIEN NÄKÖKULMA leikkaus (esim. lonkkamurtumista 90 %< 24h??) Turvallisen hoito- ja työskentely-ympäristön varmistaminen Päivystys ja diagnostiikkaosaston toimintaa kehitetään ja päivystyksellinen toiminta integroidaan saumattomasti muihin palveluihin Ulkoisten ja sisäisten uhkien tunnistaminen ja torjunta käynnissä Kulunvalvonnan ja yksiköiden lukitusten tarkistus Toimintamallit määritelty ja käytössä keskim. hoitoaika pädiosastolla alle 48 h PäDiltä kotiutuneita yli 85% Ohjeet päivitetty Yksiköiden lukitukset ja kulkuoikeudet läpikäyty ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Soiten missio, visio ja arvot näkyy toiminnassa Korkea hoidon ja palvelujen laatu Soiten missio, visio ja arvot on jalkautettu henkilöstölle ja näkyvissä työyksikössä Laatupoikkeamien läpikäynti yksiköissä Soiten missio, visio ja arvot näkyvät asiakkaalle ja potilaalle Yhtenäinen ulkoinen ilme kaikissa toimipisteissä Korvattujen potilasvahinkojen määrä laskee Asiakastyytyväisyys; NPS >60 Vastaanottojen asiakastyytyväisyys >75% Sivu 32 / 105

33 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asiakaspalautteen kerääminen jatkuvaa ja monimuotoista Asiakkaiden ja potilaiden joustava yhteydensaanti Asiakkaiden yhteydensaannin parantaminen: päivystys, kiireellinen, kiireetön Osallistuminen valtakunnalliseen päivystysapujärjestämiseen Palvelun tarjoaminen omalla äidinkielellä Asiakkaiden välitön yhteydensaanti parantunut; Puheluiden vastaaminen; - Vastaanotoilla 3 min:ssa > 80% puheluista vastattu - Päivystyksessä 3 min:ssa > 70 % puheluista vastattu Kiireetön vastaanotto < 14 vrk (T3) Hoitoon liittymättömien käyntien ja puheluiden määrät vähentyneet päivystyksessä; Tavoite < 30% (nyt >60%) päivystysapu; nykyiset toiminnot, resurssit ja mallit selvitetty, ja ratkaisut Soiten alueen toiminnasta ja toteutustavasta 2019 tehty Vastaanottopalveluissa puhelinpalvelua tarjotaan suomen ja ruotisin kielellä (turvataan ruotsinkieliselle asiakkaalle palvelu omalla kielellä) Sivu 33 / 105

34 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Taloustietoinen johtaminen Kuukausittain talouslaskelman seuranta toimialueen johtoryhmissä Tiedolla johtaminen Lääkäriostopalvelujen korvaaminen omalla henkilöstöllä taloudellisuus huomioiden Budjetissa pysyminen Reaaliaikaiset automaattiset toiminta- ja talousraportit Lääkäriostopalvelun euromääräinen vähenemä - 10 % 2018 tasosta Oikea hoito oikeassa paikassa oikeaan aikaan Laaja-alaisen erikoissairaanhoidon tarjoaminen Soite-alueen ulkopuolelle Uusintakäyntien seuranta ja karsiminen Oikea hoitopaikka päivystyksestä Erikoissairaanhoidon tavoitteellinen yhteistyö lähialueille ESH käynneistä 60 % Päivystyksessä (<3 vrk) 5 % Erikoissairaanhoidon päivystyspotilaista kotiin >50%, vuodeosastohoitoon 30% Soiten ulkopuolinen myynti on kasvanut hallitusti (esim. angioiden myynti OYS-eteläiselle alueelle ja neurologisen kuntoutuksen myynti piirin ulkopuolelle) Toimintasuunnitelma Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluissa on menossa kokonaisuudistus. Kokkolan alueella asukkaiden asuinpaikkaan sidottu tiimiajattelu on purettu ja jatkossa asiakkaita palvellaan palvelutarpeen mukaisesti segmentoidulla mallilla koko maakunnan alueella. Sivu 34 / 105

35 - Määritellään sähköisen asioinnin tavoitteet koko alueelle - Yhtenäiset hoitoon pääsyn kriteerit koko alueella käytössä Yhtenäinen hoidontarpeen arvio - Yleislääkärille pääsy kahdessa viikossa kiireettömissä tapauksissa koko maakunnan alueella. Eli T3 aika alle 14 vrk. Kiireellisissä tapauksissa 1-3 päivää - Alueelliset puhelinnumerot (Kokkola, Kruunupyy, Lestijokilaakso, Perhonjokilaakso) - Yhtenäiset ajanvarauskirjat - Palveluiden kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Keskeisenä tavoitteena palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu - Sähköisen asioinnin kehittäminen; Oireapu Omaneuvo, Terveyskylä.fi. Life Care 2-suuntainen viestintä rajattuun käyttöön - Erityistyöntekijöiden etävastaanotot - Maakunnallinen hoitotarvikekeskus - Medisiinisen poliklinikan remontti Päivystys ja diagnostiikka Ensihoito ja yhteispäivystys sekä päivystys- ja diagnostiikka osasto muodostavat yhtenäisesti toimivan päivystyspalvelun alueen päivystyshoitoa tarvitseville potilaille. Diagnostisia palveluja kehitetään osana kiireettömiä ja päivystyksellisiä palveluja Päivystysapupuhelimen toimintamalli luotu ja käyttöönotto toteutettu vuoden 2019 loppuun mennessä - Yhteispäivystyksen hoitolinjojen sekä päivystys- ja diagnostiikkaosaston toimintamallin jatkokehittäminen - Radiologian päivystyksellisen toiminnan 24/7, sekä angiotoiminnan kehittäminen ja volyymin lisääminen - Varautuminen yhteispäivystyksen väistymiseen siivessä tehtävän mittavan putkiremontin vuoksi Somatiikka (erikoissairaanhoito) - Kirurgisten vuodeosastojen hoitajamitoitus ja paikkaluvun tarkastelu - Heräämöstä kotiin toiminnan vakiinnuttaminen - Leikkaussalin ilmastointiremontti - Tehon ja dialyysin remontti - Muistutusjärjestelmien käyttöönoton laajennus - Ulosmyynnin hallittu kasvu - Keinomunuaishoitojen uusien hoitomuotojen lisääminen Kuntoutus ja neurologia Vaativan kuntoutuksen osasto eli NEKU-osasto avataan loppuvuodesta Uuden vaativan kuntoutuksen osaston myötä koko vaativan kuntoutuksen prosessia vahvistetaan Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteena on kotiuttaa osa piirin ulkopuolisesta vaativasta kuntoutuksesta omaan sairaalaan. Tällöin koko hoito- ja palveluketjua voidaan kehittää kokonaisuutena vaativasta osastokuntoutuksesta kotona tapahtuvaan kuntoutukseen. Sivu 35 / 105

36 - Neurologisen kuntoutuksen kehittäminen. Neku-osaston avaaminen. Moniammatillinen tiimi, nykyaikaisten tilat ja hoitovälineistö. Tilojen ja laitteiston optimaalinen käyttö - Kuntoutuksen oman palvelun painopisteet ja ostopalvelun painopisteet määritellään - Laadukkaat ja tasalaatuiset arvioinnit: yhteisiä mittareita ja testejä käytetään arvioinneissa - Sähköisten palveluiden kehittäminen, esim. etäkuntoutus Suun terveydenhuolto - Hoitostrategian muuttaminen siten, että mahdollisimman paljon hoidosta toteutetaan yhdellä käynnillä. Yksittäisen käynnin kesto voi kasvaa, mutta vastaavasti uusintakäyntejä vähennetään. - Kutsujärjestelmän käytön laajentaminen. Hoitovälin aikana potilaalle luvataan aika. - Jono kiireettömään suunterveydenhuoltoon max 5 kuukautta. Haetaan malleja, jolla jonoja voidaan hallita. - Ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen - Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kouluikäisillä lapsilla - Kälviän tilojen käyttöönotto 6/2019 Sairaala-apteekki - Lääkelogistiikan jatkokehittäminen - Kotisairaalan infuusiopumppujen valmistusprosessin käyttöönotto - Lääkehoidon arvioinnit päivystyksen etulinjaan 4.2 Hoidon ja hoivan palvelut Toiminta-ajatus: Hoidon ja hoivan palvelut tuotetaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan laadukkaasti ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelut tukevat itsenäistä selviytymistä, osallisuutta ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että asiakas voi asua turvallisessa ja esteettömässä omassa kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti ja resurssien mukaan on mahdollista. Jokaisessa Hoidon ja hoivan yksikössä annettava hoito ja palvelu perustuvat yksilölliseen, voimavaralähtöiseen hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelmaan asiakkaan/potilaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan kuntoutuessa hänellä tulee olla mahdollisuus siirtyä kevyempien palveluiden piiriin. Hoidon ja hoivan toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sekä kansallisiin omaishoidon kehittämisohjelmaan, ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan sekä kansalliseen muistiohjelmaan. Sivu 36 / 105

37 4.2.1 Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Soite on työnantaja, joka arvostaa työntekijöitään -Opiskelijaohjausta ja opiskelijoiden kohtaamista kehitetään - Soitesta lähtevän vakituisen henkilöstön lähtöhaastattelu, missä selvitetään johtamisen ja esimiestyön kehittämistarpeita -Johtamista, esimiestyötä ja työyhteisötaitoja kehitetään ja tuetaan - Avoin arvostava johtaminen, vuorovaikutus ja viestintä - cles-mittarin tulosten mukaan opiskelijat suosittelevat (tavoite 9/10) -Toteutuneet lähtöhaastattelut/määrä suhteessa lähtijöihin -Työhyvinvointikysely on tehty ja tulos on hyvää tasoa Työhyvinvoinnin kokemus paranee Hyvästä työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta - Kehityskeskustelu -Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö ja kehittäminen -Vuosaaren mallin laajentaminen kotihoidossa -Autonominen työvuorosuunnittelu tehostetun palveluasumisen yksiköissä -Soiten palkitsemisjärjestelmä ja tunnustus otetaan käyttöön -Henkilöstön osaamista kehitetään Soiten strategian mukaisesti, laaditaan -Kehityskeskustelut toteutuu kerran vuodessa 100 % -Varhaisen tuen keskustelut/määrä -Sairauspoissaolojen määrä vähenee 3 pv/htv vuoden 2018 tasoon verrattuna -Asteittain käytössä v aikana -Toteutunut toiminta -Palkitsemisjärjestelmä käytössä Ammatillisen täydennyskoulutuksen osallistuminen 100% Sivu 37 / 105

38 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA palvelualuekohtainen koulutussuunnitelma -Osaamiskartotukset -Työkierto mahdollisuus henkilöstön osaamisen laajentamiseksi ja syventämiseksi -Perehdytys perehdytysohjelman mukaisesti -Kaikissa yksiköissä 3 vuoden välein ja toiminnan muuttuessa -Toteutunut työkiertojen määrä -Toteutunut perehdtytys ja perehdytyksen arviointi 100 % Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti -Työntekijän eläköityessä arvioidaan osaamisen ja resurssian tarve ja tehdään tarvittavat vakanssimuutokset strategian mukaisesti resurssityöryhmän tai Soiten hallituksen päätöksellä. -Henkilöstö liikkuu joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaan -Tukipalvelutiimin eläköityvien työntekijöiden vakanssien siirto kotihoitoon, kotisairaalaan ja tehostetun kotikuntoutumisen yksikköön -Henkilöstön työskentely oman yksikön ulkopuolella osaaminen huomioiden -Toteutuneet käyntimäärät/työvuorojen määrä -Pilotoidaan yhdessä tehostetun palveluasumisen yksikössä vuonna 2019 henkilöstöresurssin kohdentamiden asiakkaiden palvelutarpeen ja RAImittariston tulosten perusteella -Toteutunut pilotti -Henkilöstön kokonaismitoutus moniammatillisen työotteen näkökulmasta sisältää kaikki asiakkaan hoitoon osallistuvat tahot (hoitajat, terapeutit) Sivu 38 / 105

39 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Moniammatillinen asiantuntijuus palvelee asiakkaan oman elämän hallintaa ja kotona asumista. Palveluvalikoima ja palveluprosessit varmistavat, että mahdollisimman moni Soite alueen asukas asuu turvallisesti omassa kodissaan. Kehitetään prosesseja asiakas- ja potilaslähtöisesti yhdessä asiakkaiden kanssa: jatkuva Moniammatilliset asiakaslähtöiset asiakas-, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat, joiden laadintaan asiakas osallistuu omien kykyjensä mukaan: jatkuva Kotona asumista ja itsenäistä elämää tukevien palveluita laajennetaan ja resursoidaan. Yöpartiotoiminnan laajentaminen Jaksohoidon toimintamallin yhtenäistäminen Terveyspisteiden siirto Erityisalojen alojen avopalveluista Ennakoiviin avopalveluihin 1 prosessi/palvelualue on päivitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmat on tehty 100 % Kotona asuvia yli 75- vuotiaita on maakunnan alueella 94 % vuoden 2020 loppuun mennessä Perhossa aloitetaan yöpartiotoiminta pilottina, videovisiittiä hyödyntäen Valkaman ja Kuntolan yksiköiden muutos tehostetusta palveluasumisesta laitoshoidon jaksohoidoksi Siirto vuoden 2019 alussa Palvelurakenteen keventäminen Palliatiivisen poliklinikan palvelun laajentaminen kaikille palliatiivisille asiakkaille vuoteen 2020 mennessä Sähköisten ja videovälitteisten palveluiden sekä robotiikan hyödyntäminen Palliatiiviselle ½ lääkäri lisää nykyisen ½ lääkärin lisäksi vuoteen 2020 mennessä Kotihoidon virtuaalihoitajatoiminnan laajentaminen, Video-visiitin välityksellä konkreettisen hoitajakäynnin korvaaminen, 50 asiakasta palvelun piirissä Sivu 39 / 105

40 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Seurataan osavuosikatsauksittain palvelurakenteen tilannetta ja tehdään strategian mukaisia muutoksia tarpeen mukaan resurssien kohdentamisessa Kotihoidon asiakkailla sähkölukot tai tägi, - valmistautuminen tuntiperusteiseen laskutukseen asiakasmaksulain uuditumisen myötä Kotisairaalassa otetaan käyttöön Baxter infuusiopumput 2019 Evondos-lääkerobotti kotihoidon/omaishoidon asiakkaille Lääkkeiden koneellinen annosjakelu laajenee kaikkiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin v mennessä Medanez langaton elintoimintojen mittaus Yle 1 ja 2 osastoille Tehohankkeen (Smart- Home) laajeneminen Kuusikummusta eteläisen kotihoidon alueelle 2019 Palveluiden piirissä olevat yli 75-vuotiaat: -Omaishoito 5-6 % -Kotiin järjestettävät tukipalvelut 12 % -Säännöllinen kotihoito 13 % -Jaksohoito 1 % -Tehostettu palveluasuminen 6 % -Laitoshoito 0,2 % -Lyhytaikainen sairaalahoito 1 % Sivu 40 / 105

41 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Ikäihmisten palveluiden rakenne vastaa valtakunnalista palvelurakenteen tavoitetta Hoito- ja palveluprosessien johtamisessa on tarvittava, ajantasainen ja luotettava tieto. Omavalvonta- ja laadunhallintasuunnitelmat ohjaavat yksikön toimintaa Ehyt ja sujuva hoito/palveluketju Palvelujen piiriin jonotusaikojen seuranta, jatkuva -tehostettu palveluasuminen -kotihoito -kotiin järj. tukipalvelut -Yle-osastot Valvontakäynnit omiin ja ostopalveluyksiköihin toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti, päivitetyt omavalvonta- ja laadunhallintasuunnitelmat ovat asiakkaiden saatavilla Laaditaan Soiten kokonaisarkkitehtuuriin soveltuva hoidon ja hoivan ydinprosessi Jonotusajat alittavat lain määrittelemän ylärajan: -max. 3 kk -max. 5 pv -max 3 pv -max 3 pvä Toteutuneet valvontakäynnit / 100 % Valvontakäynneillä annettujen korjausmääräysten toteutumisen seuranta / 100 % Päivitetty prosessi mittareineen ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaslähtöinen toimintatapa ja palveluhenkinen organisaatiokulttuuri Saumattomuus ja joustavuus palveluissa asiakkaan ja potilaan kokemana Asiakkaan kohtaaminen - koulutus -Sähköisten palveluiden käytön mahdollistaminen ja kehittäminen Asiakkaan kohtaaminen koulutuksiin osallistuneiden määrä -Terveyspisteiden sähköinen ajanvaraus ja tekstiviestimuistutus otetaan käyttöön Sivu 41 / 105

42 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen Tietoisuuden lisääminen palveluista Kuntoutumisen edellytykset turvataan kaikissa palveluissa Asiakas saa tarvitsemansa tuen kotona asumisen mahdollistamiseksi tai tarvitsemansa tuetun asumisen tai tehostetun palveluasumisen paikan Erityistä tukea tarvitseville asiakkaille on nimetty omatyöntekijät -Asiakaspalautteen kokoaminen ja hyödyntäminen tavoitteena positiivisen palautteen määrän kasvu -Ikääntyneiden asiakasraadin toimijoiden kanssa yhteistyö -Vanhusneuvoston toiminta -Vanhus-, vammais- ja vapaaehtoisjärjestöjen kuntalaistapaamiset -Kuntakierrokset -Monimuotoinen ja asiakaslähtöinen viestintä Asiakkaalla/potilaalla on toimintakykyyn ja voimavaroihin perustuva asiakas- ja potilassuunnitelma, jossa on kirjattuna asiakkaan itse asettamat tavoitteet Kotiin järjestettävät palvelut kriteerien mukaan SAS-työryhmän sijoituspäätös ympärivuorokautiseen asumiseen kriteerien mukaan Nimetään vastuuhenkilö -Sähköinen huoli ilmoitus otetaan käyttöön -Asiakaskyselyjä järjestetään aktiivisesti nettipalaute -järjestelmän käytön tukena -Hyvä asiakaspalaute, muistutusten, kanteluiden ja valitusten matala määrä -Osallistutaan kokouksiin ja tilasiuuksiin -Osallistutaan asiantuntijoina maakunnallisen vanhusneuvoston kokouksiin -Jalkautuminen ohessa mainittujen toimijoiden tilaisuuksiin -Messut ja seminaarit -Päivitetyt nettisivut -Ajantasaiset palveluesitteet Yhteiseen tietojärjestelmään laaditut asiakas-ja potilassuunnitelmat 100 % kotihoito max. 5 pv kotiin järjest. tukipalvelut max 3 pv tehostettu palveluasuminen max. 3 kk Nimetty vastuuhenkilö Sivu 42 / 105

43 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asiakkaan valinnanvapauden edistäminen Asiakas/potilas tai hänen edustajansa osallistuu oman hoidon ja/tai palvelun suunnitteluun Hakulomakkeissa tieto, mihin palveluun ja esim. mihin palvelutaloon asiakas ensisijaisesti hakee. Jos mieluisin vaihtoehto ei toteudu, asiakkaan niin halutessa paikan saa sen vapauduttua. Omaishoidon palvelusetelin kriteerien laatiminen, palvelusetelikokeilu Henkilöstö mahdollistaa asiakkaan/potilaan osallistumisen hoidon ja/tai palvelunsa suunnitteluun Jatkuva asiakaspalaute Asiakastyytyväisyyskysely Toteutuneet sijoittumistoiveet Hyväksytyt omaishoidon palvelusetelin kriteerit, toteutunut kokeilu Laaditut suunnitelmat Palautteen käsittely yksiköissä Toteutuu kerran vuodessa TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoidon ja hoivan asukaskohtaiset kustannukset laskevat Henkilöstön sairauspoissaolojen väheneminen henkilöstökulujen hillitsemiseksi -Tehostetussa palveluasumisessa sijainen hankitaan vasta siinä tilanteessa, kun henkilöstön kokonaismitoitus on alle 0,55 työntekijää/asiakas -Kotihoidossa sairauspoissaolon sattuessa toiminnanohjauskeskuksen optimoinnissa kartoitetaan asiakkaiden kokonaistilanne ja tehdään arvio, jonka jälkeen päätetään ulkopuolisen sijaisen tarve Sairauspoissaolot vähenevät 3 pv/htv vuoden 2018 tasoon verrattuna Euromääräinen säästö 1,05 milj. (3*1170*300) - Toteutunut henkilöstömitoitus -Sairaspoissaolojen määrä, johon ei ole otettu sijaista Soiten omien tilojen käyt- Sivu 43 / 105

44 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Talousarvion määrärahat riittävät palvelun tuottamiseen ja järjestämiseen Maisema -työkalun optimaalinen hyödyntäminen prosessien johtamisessa Kiinteistöjen vuokrakulujen hallinta, optimaalinen tilojen käyttö Luovutaan toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisista tiloista Seurataan palvelualueittain kerran kuukaudessa talouden toteuma -Maisema järjestelmän käyttöä kehitetään johtamisen työkaluna tö ensisijaista Vuokratuloja kerätään asukastiloista saman verran kuin niistä aiheutuu kuluja Lepolan kiinteistön tarpeettomista tiloista luopuminen (vuokrasopimuksen osittainen irtisanominen) TA-toteuma % alle 100 kulujen osalta -Seurataan kuukausittain yksikköhintoja (hoitopäivähinta, käyntihinta) ja niiden muutoksia Toimintasuunnitelma Hoidon ja hoivan suunnitelma toiminnallisista muutoksista 2019 Tavoitteena on, että % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Ennakoivat avopalvelut, omaishoito ja perhehoito: Asiakasmäärien lisääminen omaishoito, perhehoito, kotiin järjestettävät tukipalvelut Selvitetään kotona asumista tukevien palveluiden järjestämismahdollisuudet palvelusetelillä Terveyspisteet siirtyvät Ennakoiviin avopalveluihin Erityisalojen avopalveluista. Muutoksella tavoitellaan ennakointityöhön synergiaetuja Asiakkaan itsearviointi työkalu otetaan käyttöön Effica-potilaskertomuksessa Ennakoivat avopalvelut palvelualueen nimi muutetaan nimeksi Asiakasohjaus ja avopalvelut sekä Ennakointityö ja tukipalvelut vastuualueen nimi muutetaan Asiakasohjaus ja tukipalvelut. Kotihoito: Evondos lääkerobottipalvelun piirissä olevan asiakasmäärän kasvattaminen Tehostetun kotihoidon asiakasmäärän kasvattaminen. Virtuaalihoitajan palvelun piiriin lisätään soveltuvia asiakkaita. TEHO-hankkeen (entinen SmartHome-e) laajentuminen Kuusikummusta Eteläiseen kotihoitoon Video-visit palvelun eri asiakasryhmien kasvattaminen Kotihoidon vertaiskehittämistoiminnan tulosten hyödyntäminen Sähkölukot/tägi (valmistaudutaan asiakasmaksulain muutokseen) Sivu 44 / 105

45 Yöpartiotoiminnan järjestäminen asteittain koko Soiten alueelle. Tavoitteellinen kokeilu aloitetaan Perhosta yhteistyössä tehostetun palveluasumisen yksiköiden kanssa Palveluasuminen ja laitoshoito: Oman toiminnan ja ostopalveluiden määrän arviointi alueittain. Tilanne vuonna 2018 on se, että tehostetun palveluasumisen omaa toimintaa on 60 % ja ostopalveluita 40 %. Tehostetun palveluasumisen kiinteistöjen vuokrien tason tarkastelu, tulosten perusteella tehdään johtopäätökset ja esitykset mahdollisista muutoksista. Kaikki tehostetun palveluasumisen yksiköt tulevat koneellisen lääkkeiden annosjakelun piiriin. Henkilöstöresurssin kohdentaminen asiakkaiden palvelutarpeen ja asiakasvirran mukaisesti, RAImittariston tulosten hyödyntäminen Ympärivuorokautisen asumisen paikkojen muutos: Geropsykiatrisen yksikön Artunpirtin muutos laitoshoitoon o Yksikössä ollaan hoidossa vain sen aikaa, kun henkilöllä on vaikeita käytösoireita o Hoitojakso maksimissaan 6 kk, Soiten oma geriatri yksikön lääkärinä Jaksohoito: Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen muutos kuntouttavaan jaksohoitoon: o Ventus 2 ja 3 paikkojen muuttaminen jaksohoidoksi asteittain, jolloin jaksohoidon paikkamäärä kasvaa 22 paikalla Männistössä sijaitsevan jaksohoitoyksikkö Valkaman ja Iltaruskossa sijaitsevan jaksohoitoyksikkö Kuntolan muutos tehostetusta palveluasumisesta sosiaalihuoltolain mukaiseen laitoshoitoon (jaksohoito) Jaksohoitopaikkoja on Soiten alueella yhteensä 102 kpl Yleislääketiede: Sairaalapaikkojen käytön tehostaminen, potilas on sairaalassa vain akuutin hoidon vaatiman ajan. Kuntoutuminen etulinjaan Kotiin järjestettävät palvelut ja jaksohoito todellinen vaihtoehto jatkohoitopaikan tarvetta arvioitaessa Koordinoivan sairaanhoitajan rooli Medanez langaton elintoimintojen mittaus YLE 1 ja YLE 2 Yle-osastoille terapiaresurssi yhteistyössä Kuntoutuspalveluiden kanssa Kannuksen ja Tunkkarin osastojen toiminnan kehittäminen ja paikkamäärän asteittainen lasku yhteensä 12 sairaansijan verran vuoden 2019 loppuun mennessä sekä osastojen toiminnan kehittämisen ja yhteistyö Tehotiimien kanssa. Erityisalojen avopalvelut: Tehotiimit: Lesti- ja Perhonjokilaaksoihin Tehotiimit, kun Kannuksen ja Tunkkarin osastopaikat vähennetään (yhteensä 12 paikkaa) vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehotiimin toiminta aloitetaan molemmissa jokilaaksoissa laajentamalla kotisairaalan kapasiteettia tammikuussa Molemmilta osastoilta vähennetään alkaen 2 paikkaa ja siirretään molemmilta osastoilta 1 sairaanhoitajan vakanssi kotisairaalaan molemmilta osastoilta vähennetään 4 potilaspaikkaa ja tehotiimiin siirretään lähi/perushoitajien vakansseja 3 ja terapiahenkilöstöä 0,5. Sivu 45 / 105

46 Tehotiimin toimintamallin rakentaminen ja pilotointi tehdään vuoden 2019 aikana ja osastojen toiminnan kehittäminen sekä yhteistyö osastojen ja Tehotiimien kesken. Kotisairaala: Toimintaa laajennetaan edelleen vuoden 2018 tasosta. Tavoitteena, että asiakasmäärä on 1400 Baxter infuusiopumput Kotihoidon kuntoutumisyksikkö: Toimintaa laajennetaan siten, että yksikkö on 24-paikkainen. Prosessin kehittämistä jatketaan ja erityisesti painotetaan asiakasvirran jatkuvuus Kuntoutumisinterventiojaksojen vaikuttavuuden arviointia jatketaan ja seurantakäynteihin varataan riittävästi resurssia Geriatrinen osaamiskeskus: Geriatrisen poliklinikan toiminnan varmistaminen (lääkäri ja hoitaja joka päivä) Asiakaslähtöiset kotiin vietävät palvelut (testit, interventiot, tukipalvelut) Etsivä muistityö, muistikoordinaattori Palliatiivinen poliklinikka: Selvitetään asiakasryhmän laajentamismahdollisuus SAS-prosessi: Pitkäaikaiseen asumiseen sijoittaminen: SAS-työryhmä tekee kaikki ympärivuorokautisen palvelun päätökset. Kaikki ympärivuorokautiseen asumiseen hakeneet asiakkaat ohjataan arviointijaksolle kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon, jonka jälkeen päätös asumispalveluista tai kotiin järjestettävistä tarkoituksenmukaisista palveluista. Jatketaan HH:n ja Kehvan SAS-työryhmien yhteistyötä tarkoituksenmukaisen palvelun järjestämiseksi asiakkaille. Jaksohoito-SAS-prosessiin tehdään toiminnan kannalta tarvittavat muutokset. Asiakkaat ohjautuvat kuntouttavaan jaksohoitoon Ennakoivan SAS-työryhmän kautta. Akuutteihin tarpeisiin vastataan heti. Kehittämistoiminta: Kehvan ja HH:n prosessien synergiaetujen tunnistaminen ja yhteistyön syventäminen Asiakasturvallisuus, asumisympäristön riskien havaitseminen ja eliminoiminen Henkilöturvallisuus, koulutus ja henkilökohtaisten turvavälineiden käyttö Henkilöstön hyvinvointi: Työhyvinvointihanke tukee työntekijän oman vastuun tiedostamista omasta hyvinvoinnista ja työkyvystä. HRM:n hyödyntäminen osaamisen varmistamisessa Toiminnan ja palvelujen sisäisen ja ulkoisen valvonnan tulosten perusteella yksiköiden toiminnan kehittäminen tavoitteellisesti. NHG:n vertaiskehittämisen tulosten hyödyntäminen oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Jatkuva kotiuttamisprosessin ja kotiuttamisosaamisen päivittäminen vastaamaan toiminnallisia muutoksia kaikissa yksiköissä Yhteenveto henkilöstömuutoksista: Kotisairaala siirto toiselta palvelualueelta 4 htv Sivu 46 / 105

47 Tehostettu kotikuntoutuminen siirto palvelualueelta 5 htv Kotihoito siirto toiselta palvelualueelta 6 htv Tukipalvelutiimistä eläköityvien työntekijöiden vakanssipohjat siirretään kotihoitoon, kotisairaalaan ja tehostetun kotikuntoutumisen yksikköön alkaen v 2019 Talous: Tehotiimin aloittamiseen tarvitaan :n lisäys, mikäli toimintaa ei kehitetä synkronoidusti Kannuksen ja Tunkkarin osastopaikkojen vähentämisen kanssa. Henkilöstön sairauspoissaolokuluista säästettävä 1 milj., mikä edellyttää sairaspoissaolopäivien vähentymistä 3 pv/työntekijä 4.3 Perheiden palvelut Toiminta-ajatus: Edistämme lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta laadukkailla, joustavilla ja moniammatillisilla palveluilla yhteistyössä yksilöiden, perheiden ja heidän läheistensä kanssa Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Moniammatillisten/voimavarakeskeisten työtapojen osaamisen lisääminen Toimialan yhteinen koulutusohjelma - DKT (dialektinen käyttäytymisterapia) - MDFT tiimin kouluttaminen (monimuotoinen perheterapia) - TLP-koulutus (toimiva lapsi ja perhe) - Systeemisen työskentelymalli (Hackney) PTT-hankkeen toimintamallien vakiinnuttaminen (paljon tukea tarvitsevat) Toimialueen yhteisiin koulutuksiin osallistutaan suunnitellusti Yksi MDFT-tiimi jatkuu 2019 ja toimialueen henkilöstö on perehdytetty toimintamalliin Sivu 47 / 105

48 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Osallistuminen LAPEakatemia koulutuksiin (lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma) OTE-hankkeen toimintamallien vakiinnuttaminen (osatyökykyisille tie työelämään) ProSOS-hankkeen koulutuksiin ja työpajoihin osallistuminen Osallistutaan Mielenterveyden ensiapukoulutuksen (MHFA) laajentamiseen koko Soiten henkilöstölle Luo luottamusta suojele lasta verkkokoulutukseen osallistuminen Psykoterapeuttisen osaamisen vahvistaminen Psykoterapian koulutusohjelman koulutusten suunnitteleminen ja osallistuminen Psykoterapeuttisten menetelmäkoulutusten suunnitteleminen ja osallistuminen 2019 lopussa Soiten henkilöstöstä koulutus suoritettu Soiten tavoitteiden mukaisesti Palvelualueiden esimiehet ovat käyneet koulutuksen 100%:sti ja muu henkilöstö 50%:sti Koulutusohjelma on tehty ja käynnistetty Työnohjauksen systemaattinen saatavuus psykososiaalisessa työssä Ammattitaitoisen henki- Jatketaan koko toimialan kattavaa työnohjausjärjestelmää - työnohjauksen toteutumisen arviointi kehityskeskusteluissa Aktiivinen rekrytointi Kaikilla perhepalveluissa työskentelevillä on mahdollisuus toistuvaan ryhmätyönohjaukseen Sivu 48 / 105

49 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA löstön riittävyys - Sosiaalityötekijöiden rekrytoinnin haasteisiin vastataan kilpailukykyisellä palkkauksella, mentoroinnilla, perehdyttämisellä, rekrytointitapahtumiin osallistuminen - Laajentuneen neurologisen kuntoutuksen psykologipalveluihin varautuminen - Perhekeskuspalveluiden lääkäriresursin vahvistaminen Erikoislääkärikoulutusyhteistyö Sosiaalityöntekijöiden viroista 80% täytetty pätevyyden omaavilla sosialityöntekijöillä Oulun yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyösopimukset jatkuvat Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa tehtävä yhteistyö Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö Jatkuva tarpeenmukainen mahdollisuus esimiesalaiskeskusteluun Työturvallisuuden vahvistaminen ja henkilöstön kokeman väkivallan tai sen uhan vähentäminen Yhteistyö turvallisuuspäällikön, työsuojeluviranomaisten kanssa, nollalinja ja työnantajan vastuun korostaminen väkivallan suhteen Yhteistyö radikalisoitumista ehkäisevän (RADI) poliisin kanssa Sosiaalityöntekijäkoulutus jatkuu Varhaisen tuen malli toteutunut 2018 Arvioidaan kehityskeskusteluissa, joiden kattavuus 100 % Tilaratkaisuissa on huomioitu turvallisuusnäkökulmat ja kiinnitetty huomioita yksin työskentelyyn Kattava hälytysjärjestelmä on käytössä tarvittavissa yksiköissä Säännölliset ja dokumentoidut yhteisyöpalaverit Sivu 49 / 105

50 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Osallistuminen valtakunnallisten kärki-hankkeiden jatkoon: - Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakkavieroituspalveluiden tutkimus - Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Osallistutaan maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään Hankesuunnitelman mukainen toiminta toteutuu. Enter - elämässä eteenpäin hankkeeseen osallistuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten prosessien kehittäminen toimialalla Kaiku-kortti otetaan käyttöön (kulttuuri kuuluu kaikille) Soiten alueelle perustetaan 3 verkostomaista Perhekeskusta Kunnat ja muut toimijat ovat sitoutuneet Perhekeskukset ja johtoryhmät ovat toiminnassa suunnitelman mukaisesti Perheneuvo toiminta aloitetaan (lapsiperheiden palveluohjaus/koordinaatiokeskus, yhden puhelun periaate, Lapset Puheeksi) Yli 90% Perheneuvon asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun Vakiinnutetaan ryhmätoiminta neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Ryhmämuotoinen neuvola toimii neuvoloissa ja on kaikkien osallistuttavissa Sivu 50 / 105

51 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja vaativan perheneuvonnan uusi toimintamalli lastensairaalan osana Lääkäripalveluiden vakiinnuttaminen pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä Lasten ja nuorten psykiatrian portaaton ja lähetteetön hoito toteutuu vuoden 2019 aikana Lääkäripalvelut ovat oikein resursoidut ja käytettävissä Selvitetään Lasten ja nuorten kuntoutuksen toiminnan yhteensovittamista osaksi Lasten ja nuorten sairaalan ja Perhekeskuspalveluiden kokonaisuutta Hyvinvointipalvelukeskuksen (HYPAKE) suunnittelu jatkuu Avoperhekuntoutus käynnistetään Lapsi- ja perhepalveluiden (perhekeskuspalvelut, palveluohjaustoiminta ja perhetukipalvelut) varhaista tukea ja ennaltaehkäisyä vahvistetaan Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteiset prosessit, tietämys toisten työstä lisääntyy, järjestetään yhteinen kehittämispäivä Laitoskuntoutus vähentynyt Lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarve on vähentynyt kolmen vuoden sisällä Yhteiset kotikäynnit toteutuvat Lasten ja nuorten neuro- Sivu 51 / 105

52 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaativan avohoidon ja psykiatrisen avohoidon integraation syventäminen Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien haittojen ja kustannusten vähentäminen psykiatrisen yksikön (NEP- SY) toiminta vakiinnutetaan Päihdehuollon selviämisja vieroitushoidon ja avokuntoutuksen sekä psykiatrian integraatiota syvennetään ja uudet käytännöt vakiinnutetaan Työnjaon uudistaminen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) ja aktivointityössä Toteutetaan NEPSY lapsille ja nuorille tarpeen mukaisesti Päihdepalvelujen selvityksessä tuotettujen kehittämissuositusten toteuttaminen PKO:n käytön laajentaminen ja vakiinnuttaminen DKT (dialektinen käyttäytymisterapia) menetelmän käyttöönottaminen Monialaisen tuen tarpeessa olevat työtömät ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat saavat intensiivisempää ja tavoiteellisempaa yksilökohtaisempaa palvelua ja sosiaaliohjausta Työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioimisen prosessin kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Työttömät pääsevät lääkärin vastaanotolle kohtuullisessa ajassa ja tarvittaessa työ- ja toimintakyvyn selvityksiin Tiivis yhteistyö työvoimahallinnon, työllisyyspalveluiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa Laaditaan toimintamalli työttömien tervydenhuollon palveluprosessista Ihmiselle tarpeenmukaiset palvelut Asiakassuunnitelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman kattavasti, Sivu 52 / 105

53 PROSESSIEN NÄKÖKULMA aktivointiaste ja kuntouttavan työtoiminnan toteutuneet päivät Yksittäisistä kontakteista suunniteltuihin moniammatillisiin prosesseihin Yhteistyökäytännöistä sopiminen toimialan sisällä eri yksiköiden kesken sekä palveluohjaustoiminnan kanssa Moniammatillisuuden mittari kehitteillä Perhekohtaisen ohjausjärjestelmän (PKO) käyttöä laajennetaan PKO käytössä kaikilla Perheiden palveluiden toimialueen palvelualueilla ja pilotoitu kunnan/kuntien sivistystoimien kanssa sekä muilla toimialueilla Vaativa osaaminen lähipalveluiden tukena lähetteistä konsultaatioihin Otetaan käyttöön kattavat jalkautuvat ja konsultatiiviset erityistason palvelut Palvelut toimivat Hoito- ja asiakassuunnitelmien määräaikaisuus ja tehokas seuranta Yhtenäinen monitoimijainen arvionti ja yhteinen suunnitelma asiakkaalle/potilaalle ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Sähköisen neuvonnan ja sähköisen asioinnin lisääminen Otetaan käyttöön olemassa olevia sähköisiä palveluita yhteistyössä Soiten digiryhmän kanssa (esim. ApuNappi) Otettu käyttöön Otetaan käyttöön etäkon- Sivu 53 / 105

54 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA sultaatiot, etävastaanoton ja muu mahdollinen digitaalinen etäpalvelu Lisätään valmiiden digitalisten palveluiden käyttöä (esim. Huolet hallintaan, Voimaperheet, Foreammatti, Kykyviisari) Sähköistetään soveltuvat asiakaslomakkeet Kotiin/arkeen ulottuvan tuen, hoidon ja kuntoutuksen lisääminen Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen - Yksilökohtaisen ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen käyttöönotto Toteutuneet intensiiviset sosiaaliohjaukset ja ryhmämuotoisen toiminnan osallistujamäärät Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palveluprosessien joustavuus Lisätään koko toimialalla laajennettuja aukioloaikoja ja saavutettavuutta Laajennetut aukioloajat ja saavutettavuus laajentuneet Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä Kokemusasiantuntijat Perheiden palveluiden asiakasraati Perhekeskusten johtoryhmissä asiakasjäseniä Aikuissosiaalityön asiakasraati MiePä-asiakasraati Käynnissä oleva toiminta jatkuu Soitessa yhtenäinen palkkiokäytäntö Säännöllinen yhteys asiakasraateihin Asiakasratien edustajien osallistuminen soveltuviin kehittämispäiviin Voikukkia -ryhmä Nuorten foorumi Sivu 54 / 105

55 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Ulkopuolelle myyty hoito lisääntyy lasten sairaanhoidossa Varaudutaan ns. päivystysasetuksen ja työnjakoasetuksen aiheuttamiin ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin % lasten sairaalahoidon hoitopäivistä myydään jäsenkuntien ulkopuolelle Yhteistyö P-PSHP:n kanssa Yhteistyö Pietarsaaren kanssa Lisääntyvä volyymi laskee palvelutuotannon yksikkökustannuksia Ulkopuolelle myyty hoito lisääntyy psykiatriassa ja päihdehoidossa Kehitetään Lastensairaalabrändiä ja konsultaatioita sopimuskunnille Yhteistyö P-PSHP:n kanssa Yhteistyö Pietarsaaren kanssa Pystytään vastaamaan kysyntään % tuotetuista psykiatrisista hoitojaksoista myydään jäsenkuntien ulkopuolelle Psykiatrian osasto 15 paikkaluvun lisäys kahdella (2) avosairaansijalla alkaen sekä määräaikaisten vakanssien vakinaistaminen sairaanhoitaja (4), mielenterveyshoitaja (1) Mielenterveyskuntoutuji- ASPA - Toteutuvat suunnitelman Sivu 55 / 105

56 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA en asumispalveluissa painopiste kevyempiin muotoihin ja kotikuntoutukseen asumispalveluselvityksen toimenpidesuositukset Asumis- ja tukipalveluprosessin edelleen kehittäminen Efectorinin ostopäätössovellus on otettu käyttöön mukaisesti THL:n tilastossa ollaan vähintään maan keskitasoa Vastuualueen sisäinen toiminnallisen muutoksen kehittämissuunnitelma tehdään vuosille Asiakasmaksukäytännön prosessi toimii ja on kuvattu Ostopalvelujen käytön ja oman tuotannon suhteen optimointi palvelualueittain Kaikille asiakkaille sosiaalihuollon asiakassuunnitelmat laitettu kiireellisyysjärjestykseen, aikataulutettu ja tehty Käytetään ostopalveluita tarkoituksenmukaisesti Pyritään pitämään integroituneet palveluketjut omana toimintana Suunnitelma tehty Soiten toiminnaksi Käytetään ostopalveluita helposti tuotteistettavissa palveluissa Magneettistimulaatiohoito muutetaan ostopalvelusta omaksi toiminnaksi Vuoden 2019 aikana selvitetään onko mahdollista perustaa Soiten omaa lastensuojelun vastaanottoyksikköä, jonne kiireelli- Selvitetään vuoden 2019 aikana. Kehittäjäsosiaalityöntekijä tekee selvitystyötä yhdessä palvelualueen johtoryhmän kanssa Sivu 56 / 105

57 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA set sijoitukset ohjautuisivat. Tehdään kustannuslaskelmat, tutustutaan olemassaolevaan toimintaan, vahvistetaan perhehoitoa Perhehoidon ensisijaisuus toteutuu Perhehoidon kehittäminen Soitessa Moniammattillinen yhteistyö lisääntyy systeemisen työskentelymallin (Hackney) kautta Perhehoidon osuus on suurempi kuin laitoshoidon osuus (lasten määrä) Toimialan oman avoperhekuntoutuksen käynnistäminen Toimintasuunnitelma Perheiden palveluissa tapahtuu vuoden 2019 aikana useita muutoksia. Merkittävä muutoskokonaisuus tulee olemaan kansallisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ja Keski-Pohjanmaan LAPE -muutostyön juurruttaminen osaksi Soiten toimintaa. Soite on hallituksen päätöksellä ( 131, ) sitoutunut LAPEssa tehtävään kehittämis- ja muutostyöhön. LAPE -työn konkretisoituminen muuttaa Soitea ja Perheiden palveluita monella tavalla lapsi- ja perhelähtöisemmäksi. Palvelu- ja vastuualuetasoilla valmistaudutaan tulevaan hallinnolliseen ja toiminnalliseen muutokseen, jossa Perheiden palvelut muutetaan organisaatiorakenteeltaan ja kustannusperiaatteiltaan lapsi- ja perhelähtöisemmät maakunnalliset palvelut mahdollistavaksi. Ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea vahvistetaan uudella henkilöstöresurssilla erityisesti lapsiperheiden sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluissa. Painopisteen siirtyminen korjaavista erityispalveluista matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin edellyttää lisäksi sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyön paranemista, sivistystoimen tarpeet huomioivaa lapsiperheiden palveluohjausta ja peruspalveluihin jalkautuvia ja konsultatiivisia erityispalveluita. Lasten ja perheiden lähipalvelut -palvelualue vaihtaa nimeä Perhekeskuspalvelut -palvelualueeksi. Perhekeskuspalvelut muodostaa perheiden ympärille muodostuvan matalan kynnyksen lapsi- ja perhepalveluiden verkostomaisen palvelukokonaisuuden ytimen. LAPEn aloittamaa kehittämistyötä jatketaan Soiten Perheiden palveluissa erityisesti matalan kynnyksen palveluiden (Perhekeskus) ja Lastensuojelun systeemisen työskentelymallin (Hackney) osalta. Systeemistä työskentelymalli otetaan vaiheittain käyttöön laaja-alaisesti Soitessa. Muutostyö edellyttää onnistumista toimialueen henkilöstön laaja-alaisessa kouluttamisessa ja kokonaisvaltaiseen palveluun tähtäävän toimintakulttuurin juurruttamisessa. Sivu 57 / 105

58 Perheiden palveluiden ja Soiten muiden toimialueiden yhdyspinnalla toimivien palveluiden hallinnoinnin arviointia jatketaan lapsi- ja perhelähtöisesti. Lasten ja nuorten kuntoutus vastuualueella on lasten ja nuorten tutkimusja hoitoprosessien omistajilta saadun, maakunnallisessa LAPE -muutostyössä saadun sekä Perheiden palveluiden asiakasraadin ja perheiltä saadun palautteen perusteella parhaimmat edellytykset tuottaa nykyistä vaikuttavampaa palvelua osana lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuutta Perheiden palveluissa. Selvitetään Lasten ja nuorten kuntoutuksen toiminnan yhteensovittamista osaksi Lasten ja nuorten sairaalan ja Perhekeskuspalveluiden kokonaisuutta. Foniatrian ja kehitysvammalääketieteen alle 18-vuotiaiden ja lastenkirurgian avohoitoa pilotoidaan osana muuta lasten ja nuorten sairaalan avohoidon kokonaisuutta. Perhekeskuspalveluiden lääkäripalveluita ryhdytään koordinoimaan Perheiden palveluista yhteistyössä Vastaanottopalveluiden ja Lasten ja nuorten sairaalan kanssa. Perheiden palveluihin muodostetaan vuosien aikana Perhekeskuspalvelujen lääkärirunko (4-6 lääkäriä) siirtämällä Vastaanottopalveluista yleislääkäreitä, joiden pääasiallinen työpanos tapahtuu Perhekeskuspalveluissa. Tiimin esimies on Perhekeskuspalvelujen vastuulääkäri, jonka virka muutetaan ylilääkärin viraksi. Perheiden palvelut tuottaa merkittävän osan Soiten erikoissairaanhoidosta Soiten jäsenkuntien ulkopuolelle. Erikoissairaanhoidon vahvistamista kysyntää vastaavaksi jatketaan tarvittavin koulutus-, tila-, laite- ja henkilöstöresurssein jäsenkuntien kannalta kustannusneutraalisti. Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon Soiten jäsenkunnille ja erityisen vaativan erikoissairaanhoidon kotouttamista yliopistosairaaloista. Palveluita käyttävien osallisuutta vahvistetaan tehostamalla Asiakasraatien ja Perheiden palveluiden yhteistyötä. Perhekeskuspalvelut - Panostetaan mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitamiseen sekä avun antamiseen perheiden arkeen matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa (lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolan perhetyö, lapsiperheiden palveluohjaus). - Käynnistetään kansallisen LAPE -ohjelman mukaisten Perhekeskusten toimintaa ja johtoryhmätyöskentelyä. - Lääkäripalveluita vahvistetaan aikana, jotta se on tarpeisiin nähden riittävää ja STM ohjeistuksen mukaista. Tämä edellyttää erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon keskittyneitä yleis- ja lastenlääkäreitä. - Perhekeskuspalveluiden lääkäriresurssin koordinointi tapahtuu jatkossa Perheiden palveluista käsin yhteistyössä Vastaanottopalveluiden ja Lasten ja nuorten sairaalan kanssa. - Perhekeskuspalveluiden vastuulääkärin virka muutetaan Perhekeskuspalveluiden ylilääkärin viraksi. - Kaikki Perhekeskuspalveluissa tapahtuvan lääkärityön kustannukset kohdistuvat Perhekeskuspalveluihin lukuunottamatta jalkautuvia erikoissairaanhoidon palveluita. - Perhekeskuspalveluissa pilotoidaan lasten kiireellistä ja kiireetöntä sairausvastaanottoa yhteistyössä Vastaanottopalveluiden ja Lasten ja nuorten sairaalan kanssa. - Perustason mielenterveystyön osaamista vahvistetaan vakinaistamalla opiskeluterveydenhuoltoon vuonna 2018 määräaikaisena ollut yksi mielenterveystyöhön suuntautuneen terveydenhoitajan vakanssi. - Laajennetaan 2,5 vuotiaiden määräaikaistarkastuksia päivähoidon kanssa saatujen kokemusten perusteella. - Laaditaan kattava toimintamalli neuvolan terveydenhoitajien ja perhetyöntekijän moniammatillisesta yhteistyöstä. - Imetyksen tukemiseksi laaditaan imetysohjauksen toimimalli yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. - 4-vuotisneuvolassa jatketaan vanhemmuutta tukevaa Voimaperheet- toimintamallia, - Vakiinnutetaan yhdistetty äitiys-lastenneuvolatoiminta - Laajennetaan lääkärien ja terveydenhoitajien yhteisvastaanottoja sekä moniammatillisia ryhmätapaamisia neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. - Osallistutaan muiden palvelualueiden kanssa Lapset puheeksi -toimintamalliin ja sen edellyttämään moniammatilliseen asiantuntijatyöhön, joka korvaa ns. Reppu-tiimimallin. Sivu 58 / 105

59 - Moniammatilliset mielenterveystiimit toimivat Kokkolassa, Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa. - Kouluterveydenhuollossa osallistutaan Turun yliopiston Huolet-hallintaan tutkimusprojektiin (kaikki 4-6 luokkalaiset) - Soiten perheneuvonta uudistetaan maakunnalliseksi palveluksi, joka jalkautuu Soiten toimipisteisiin. Perheneuvontaan laaditaan selkeä toimintamalli ja työnjako parisuhteen tuen vahvistamiseksi. - Osallistutaan Lastensuojelun ja perhetukipalveluiden koordinoimaan lapsiin kohdistuvan pahoinpitelyyn ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien toimintamallien moniammatilliseen kehittämiseen. - Toteutetaan perheoikeudellisten palveluiden lapsivaikutusten arviointi, - Laajennetaan ilmaista ehkäisyä alle 25 v asiakkaille THL:n ja STM suositusten mukaisesti. Yli puolet raskaudenkeskeytyksistä kohdistuu vuotiaiden ikäryhmään. - Otetaan asiakkaat mukaan palveluiden kehittämistyöhön. Asiakkaiden osallisuutta vahvistetaan erityisesti Perhekeskusten toiminnan käynnistämisessä. - Kouluterveydenhuollossa terapiapalveluiden saatavuus turvataan kaikille niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mm. puheterapia. Toiminta tuotetaan koko Soiten alueella. Lasten ja nuorten sairaala - Lisätään Perhekeskuksiin suuntautuvaa konsultatiivista ja jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa sekä koordinoidaan yhteistä kouluttautumista. - Muutetaan kaikkea soveltuvaa erikoissairaanhoitoa avohoitoisemmaksi ja enemmän kotona tapahtuvaksi. - Selvitetään Lasten ja nuorten kuntoutuksen toiminnan yhteensovittamista osaksi Lasten ja nuorten sairaalan ja Perhekeskuspalveluiden kokonaisuutta - Jatketaan yhtenäisen lasten ja nuorten sairaanhoidon brändin kehittämistä Soiteen. - Aloitetaan päivystyshoitajien koulutus päivystävä sairaanhoitajaksi. - Yhtenäistetään imetyskäytäntöjä synnytysyksikön ja peruspalvelujen kanssa THL ohjeistuksen mukaisesti. - Vastasyntyneiden teholla osallistutaan Vanhemmat vahvasti mukaan -koulutusohjelmaan. - Nuorisopsykiatrian lähetteiden ja osastohoidon voimakas kasvu edellyttävät muutoksia Nuorisopsykiatrian osastohoitoon, koska nykymuodossaan tarvitaan koko ajan ylimääräistä henkilökuntaa ja tilat eivät sovellu nykyiseen toimintaan. Nuoriso-osasto järjestetään uudelleen vähentämällä osaston paikkalukua 4-5 paikkaiseksi, jonka jälkeen osastolla hoidetaan vain tarkkailulähetteellä tulevat ja muut suljettua hoitoa edellyttävät potilaat - Vahvistetaan nuorisopsykiatrista avohoitoa uudella päiväosasto -tyyppisellä yksiköllä - Nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminta järjestään uudelleen - Vakinaistetaan lastenpsykiatrian poliklinikan kaksi määräaikaista sairaanhoitajaa/perheterapeuttia - Vakinaistetaan pikkulapsipsykiatrisen työryhmän yksi määräaikainen sairaanhoitaja - Vakiinnutetaan Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen yksikön toiminta vakinaistamalla toiminnan edellyttämät 2 määräaikaista vakanssia Psykiatria ja päihdepalvelut - Osallistutaan Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakkavieroituspalvelujen tutkimukseen - Psykiatrian avohoidossa jatketaan lähetteettömän hoidon lähetteistä konsultaatioihin - toimintaa (hyödyntämällä) perhekohtaista ohjausjärjestelmää (PKO) - Psykiatrian avohoidon ja päihdepalvelujen integraatiota syvennetään PKO:n lisäksi dialektisella käyttäytymisterapialla (DKT) Sivu 59 / 105

60 - Mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalveluissa jatketaan ASPA selvityksen toimenpiteiden toteutusta, jossa ensisijaista on oma koti, väestölle suunnatut palvelut ja tarpeenmukaiset tukipalvelut - Asumispalveluissa palvelusetelin käyttöä jatketaan ja tukipalveluissa on kilpailutus toteutettu mennessä - Vakinaistetaan osasto 15 neljän sairaanhoitajan ja yhden mielenterveyshoitajan vakanssit liittyen siihen, että avosairaansijoja on lisätty syyskuussa 2018 kahdella paikalla johtuen Kala- ja Pyhäjokilaakso sekä Pietarsaaren seudun palvelukysynnästä - Tehdään suunnitelma Päihdekeskus Portilta vapautuvien tilojen käytöstä psykiatrian yksiköiden sekä päihdepalvelujen toimesta Perhetukipalvelut ja lastensuojelu - Kehittämisen painopisteet ovat lastensuojelun systeemisen työskentelymallin laajentamisessa koko maakuntaan ja juurruttaminen, perhehoito, avoperhekuntoutus, sijaishuolto, yhteistyö sivistystoimen (varhaiskasvatus ja koulu) kanssa, lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen prosessikuvauksen mallintaminen ja varhaisena tukena annettu perhetyö. - Toiminnan painopisteet ovat erityisesti avopalveluiden vahvistamisessa, palveluiden saatavuuden ja löydettävyyden parantamisessa sekä kotona asumisen ja pärjäämisen tukemisessa. - Suurimmat haasteet ovat sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen, lastensuojelun suuri ja edelleen suureneva asiakasmäärä, sijaishuollon voimakas kasvu ja perhehoidon riittämättömät resurssit. - Vahvistetaan systeemistä toimintamallia ja reagoidaan kasvaneeseen lastensuojelutyöhön vakinaistamalla yksi määräaikainen sosiaalityöntekijän virka. - Perhetukipalveluihin ja lastensuojeluun yksi uusi määräaikainen perheterapeutin vakanssi. Tämä korvaa ostopalvelulla hankittavaa asiantuntijapalvelua. Lastensuojelun systeeminen työskentelymalli edellyttää perheterapeuttien osallistumista lastensuojelun tiimeihin. Keväällä 2019 koulutetaan myös perhetukipalveluiden tiimit systeemisen mallin mukaiseen työskentelyyn. Myös nämä tiimit tarvitsevat perheterapeutin. - Tehostetaan vuonna 2018 perustetun Soiten tekemää sijaishuollon valvontaa ja kiinnitetään erityistä huomiota lasten kuulemiseen. THL on valmistelemassa kansallista sijaishuollon laatukriteeristöä. - Kerätään tietoa sijaishuollon vaikuttavuudesta ja selvitetään mahdollisuutta perustaa oma lastensuojelun vastaanottoyksikkö, johon kiireelliset sijoitukset ohjautuisivat. Kiireellisen sijoituksen aikana tapahtuisi monitoimijainen arviointi lapsen tilanteesta ja mahdollisen sijoituksen tarve pyrittäisiin toteuttamaan perhehoitona oman maakunnan alueella. Näin toteutuisi myös systeemisyys, kun lapsen sijoituspaikka olisi lähellä hänen omaa elinympäristöä. Kehittäjäsosiaalityöntekijä yhdessä palvelualueen johtoryhmän kanssa tekee laskelmat ja suunnitelmat toiminnan muutoksesta. - Käynnistetään Soiten avoperhekuntoutus vuoden 2019 aikana. Toimintaan on sitoutunut Soiten perheiden palveluiden toimialueen eri yksiköt. Soiten avoperhekuntoutuksella pyritään korvaamaan lastensuojelun ja päihdehuollon kalliit laitosperhekuntoutukset. Tämä toiminta on Soiten strategian mukaista eli tuetaan kotona asumista. - Varhaiskasvatuksen ja neuvolan kanssa jatketaan perhetyötä. Pilottikoulujen kanssa aloitettu resurssikoulumalli jatkuu. Lisäksi perhetukipalvelut ja lastensuojelu ovat mukana perhekeskustoiminnassa. - Vahvistetaan perheterapia (MDFT) -tiimiä kouluttamalla 1-2 terapeuttia. - Jatketaan ostopalveluiden muuttamista kustannusneutraalisti omaksi toiminnaksi. Muutoksessa on palkattu määräaikaisia työntekijöitä, joiden työpanos on korvannut ostopalvelun. Muutos on näkynyt avopalveluiden ostojen vähenemisenä. Sivu 60 / 105

61 Aikuissosiaalityö - Kehitetään taloudellisen tuen palvelukokonaisuutta ja sosiaalista kuntoutusta yhteistyössä valtakunnallisen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen ProSos kanssa. Tavoitteena on laadukas palvelumalli toimeentulotuen hakijoille Kelan ja aikuissosiaalityön yhteistoiminnalla. Sosiaalisessa kuntoutuksessa kehitetään yksilöohjausta ja ryhmämuotoista toimintaa. - Segmentoidaan kuntouttavan työtoiminnan asiakaskuntaa asiakkaiden palvelutarpeen ja tavoitteiden mukaan. Uudistetaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välistä työnjakoa kuntouttavan työtoiminnan palvelussa. - Aikuissosiaalityö jatkaa asiakkaiden monialaisen integroidun sosiaali- ja terveyspalvelun yhteistyön kehittämistä paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluissa. Monialaisessa työskentelyssä hyödynnetään Paljon tukea tarvitsevien (PTT) hankkeen luomaa toimintamallia ja yhteistä asiakaspalvelusuunnitelmaa. - Juurrutetaan OTE hallituksen kärkihankkeessa luotua toimintamallia osatyökykyisten palveluille. - Ulkomaalaistoimisto kehittää yhteistyössä TE-hallinnon, sivistystoimen ja koulutuspalvelujen tuottajien kanssa maahanmuuttajien kouluttautumispolkuja. Tavoitteena on aikuisten maahanmuuttajien koulutuspolkujen selkeyttäminen maahanmuuttajille ja viranomaisille. Lisäksi tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä ammatillisiin opintoihin ja sitä kautta työelämään. - Muutetaan ulkomaalaistoimiston nimi kuvaamaan paremmin yksikön toimintaa. - Koko Koivutuvan henkilöstö siirretään Koivutuvan esimiehen alaisuuteen ja budjettiin. - Kehitetään asiakkaiden sähköistä asioimismahdollisuutta Omapalvelussa. Psykologipalvelut - Ennaltaehkäisevää ja varhaisvaiheen palvelua vahvistetaan tulevina vuosina, mm. hyödyntämällä ryhmämuotoisia palveluita sekä verkkopohjaisia interventioita. - Psykologien rekrytoinnissa alueelle ja Soiteen on vuoden 2018 aikana ollut haasteita ja haasteiden odotetaan jatkuvan. - Kehitettäviä alueita, joilta psykologin työpanosta puuttuu ovat neuropsykologinen osaaminen, preventiopsykologia, psykogeriatria ja verkkopohjaisten interventioiden hyödyntäminen osana psykologisia hoitomahdollisuuksia. - Osaamisvajetta korjataan sekä poistuvan osaamisen osalta että tunnistettujen kehittämisalueiden osalta. Eläköitymisten ja irtisanoutumisten myötä on poistunut/poistumassa paljon osaamista; mm. kivun hoidon psykologista osaamista, kriisityön osaamista, terapiaosaamista. Ruotsinkielisten osaajien määrä ja siten palveluiden saatavuus uhkaa vähentyä. - Yksi psykologin/neuropsykologin vakanssi vaativan neurologisen kuntoutuksen yksikköön - Rekrytoinnissa otetaan huomioon psykologien lähtö-/peruspalkkaa tarkistaminen huomioiden lähialueiden psykologien palkkaustaso. - Ostopalveluja muutetaan mahdollisuuksien mukaan omaksi palvelutuotannoksi - Toteutetaan konsultatiivinen yhteistyö ja yhteensovitetut palveluprosessit koulupsykologien kanssa - Varaudutaan tuottamaan Soiten jäsenkunnille koulupsykologipalveluita Sivu 61 / 105

62 Palveluohjaustoiminta - Käynnistetään Perheneuvo/koordinaatiokeskus-tiimi vastaamaan lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä lasten ja nuorten elämänhallintaan liittyvissä pulmissa. Kyseessä on maakunnallinen palvelu lapsiperheille, joissa on alle 18- vuotiaita lapsia. Palvelu madaltaa lapsiperheiden avun hakemisen kynnystä erityisesti tilanteissa, joissa perhe kokee tarvitsevansa apua, mutta ei tiedä miten ja mistä apua voi saada. Palvelu mahdollistaa varhaisen yhteydenoton, ongelmien kasaantumisen ehkäisyn ja yhteistyön sivistystoimen (koulu ja varhaiskasvatus), sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdyspinnalla. Palvelu tapahtuu yhden puhelun periaatteella ilman useita yhteydenottoja ja päällekkäisiä palveluita. Soiten omia ja jäsenkuntien työntekijöitä on koulutettu tähän Lapset puheeksi toimintamalliin vuosien aikana - Toteutetaan sähköinen asiointipiste palveluohjauspisteen viereen. Asiakkaat voivat itse täyttää lomakkeita/hakemuksia ja palveluohjaajat avustavat niiden täyttämisessä. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen eli ns. LAPE-hankkeen juurruttaminen (kokonaissuunnitelma): Lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseen liittyvä kokonaissuunnitelma toteutetaan asteittain vuosien aikana talousarvion mahdollistamissa puitteissa ja toiminnan käynnistymisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien vakanssien lisäkustannus on kokonaisuudessaan euroa. Talousarvioon vuodelle 2019 sisältyy euron määrärahavaraus suunnitelman osatoteuttamiseksi. Hallitus hyväksyy tarkennetun käyttösuunnitelman vuodelle 2019 ja päättää määrärahan mahdollistamien vakanssien perustamisesta. Kokonaissuunnitelma: - Perhekeskuskoordinaattoreiden kaksi uutta vakanssia jatkamaan LAPEssa aloitettua muutostyötä ja huolehtimaan maakunnan (sote) ja kuntien (sivistystoimi) lapsi- ja perhepalveluiden toimimisesta yhtenä kokonaisuutena. - Lapsiperheiden kotipalvelun ennaltaehkäisevää ja vanhemmuutta tukevaa toimintaa vahvistetaan kolmella uudella vakanssilla, joista kaksi Kokkolaan ja yksi Lestijokilaaksoon. - Perhekeskusten matalan kynnyksen perhetyötä vahvistetaan kolmella uudella perhetyöntekijän vakanssilla. - Sosiaalihuoltolain mukaista ehkäisevää ja matalan kynnyksen perheohjausta varten kolme uutta maakunnallista perheohjaajan vakanssia. Perhekeskuksen perhetyö toimii tiiviissä yhteistyössä lapsiperheiden kotipalvelun, lastensuojelun ja tukipalvelujen tehostetun perhetyön, kuntien varhaiskasvatuksen ja koulun, nuorisotoimen ja järjestökentän kanssa. Perheohjaajat myös organisoivat vertaistukea mm. teini-ikäisten vanhempien -ryhmä. - Perheiden palveluihin uusi kehittäjäsosiaalityöntekijän virka, joka vastaa laajasti Perhetukipalveluiden ja Lastensuojelu -palvelualueen kehittämistyöstä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämä turvaa sosiaalihuollon suunnitelmallisen koulutuksen, korkealaatuisen osaamisen, systeemisen toimintamallin ylläpidon ja sen edellyttämän kehittämistyön, uusien työntekijöiden mentoroinnin, keskeneräisten oppaiden ja ohjeistusten kokoamisen, tiedonkeruu jne. Kehittäjäsosiaalityöntekijän virka edesauttaa sosiaalityöntekijöiden rekrytointia. - Lastensuojeluun kaksi uutta koordinaattoria huolehtimaan Lastensuojelun systeemisen työskentelymallin tiimin juoksevista asioista ja paperityöstä, jotta sosiaalityöntekijöille vapautuu aikaa asiakastyöhön. Koor- Sivu 62 / 105

63 dinaattorilla tulee olla ymmärrys lastensuojelun asiakasprosesseista ja dokumentointitaitoa sekä valmiutta kohtaavaan asiakastyöhön. Koordinaattori esim. auttaa vanhempia varaamaan aikoja heidän itsensä ja lasten tarvitsemiin palveluihin sekä varaa tiloja kokouksiin ja asiakastapaamisiin, toimii sihteerinä tiimikokouksissa ja kokoaa dokumentoinnin lapsista ja asiakasperheistä. - Perhesosiaalityöhön kolme uutta sosiaalityöntekijän virkaa. Vuonna 2018 perustettu perhesosiaalityön tiimiin on ohjattu sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkuuksia. Perheiden kanssa on tehty tiiviisti työtä ja heistä vain murto-osa on siirtynyt lastensuojeluun. Perhesosiaalityö on vaikuttavaa ja sen avulla perheet ovat saaneet varhaista apua ja tukea. Perhesosiaalityö varmistaa sen, että lastensuojeluun siirtyy ainoastaan lastensuojelun tarpeessa olevat lapset. - Perhehoidon tiimiin yksi uusi sosiaalityöntekijän virka tukemaan perhehoitajien työtä. Tällä tavalla voidaan vastata perhehoitajien tarvitsemaan tukeen, jotta vältytään sijaishuoltopaikan muutoksilta ja perheet selviytyvät erityisen haastavista tilanteista. Lain mukaan perhehoidon tulisi aina olla ensisijainen sijaishuollon muoto ja tällä hetkellä Soite ei pysty riittävässä määrin tarjoamaan murrosikäisille sijaishuoltopaikaksi perhehoitoa. Murrosikäiset on pääsääntöisesti sijoitettu laitoksiin, vaikka kaikki murrosikäiset eivät tarvitse laitoshoitoa. Laitoshoito sisältää nuoren kannalta riskejä eikä se laitosmuotoisuuden takia välttämättä tue lapsen kasvua ja kehitystä. - Yksi uusi preventiopsykologin vakanssi. - Perheneuvo-tiimiin kolme uutta vakanssia. Perheneuvo-tiimi toimii tiivissä yhteistyössä sosiaalipäivystyksen ja palveluohjauspisteen kanssa tuottaen Lapset puheeksi -toimintamallin edellyttämän lapsiperheiden palveluohjauksen/-koordinaation. Tiimin työntekijät antavat maakunnallisille ja kunnallisille lapsi- ja perhepalveluille konsultaatiota, tekevät monitoimijaista arviointia, ohjaavat oikeisiin palveluihin (esim. perheneuvonta, perheasiainneuvottelukeskus, nepsy-tiimi) ja huolehtivat/varaavat perhekeskuksiin ja perhetoreille Lapset puheeksi -neuvonpitoon tarvittavat ammattilaiset. Tiimin työntekijät osallistuvat tarvittaessa neuvonpitoihin/verkostoihin monimutkaisemmissa tai epäselvissä tapauksissa. 4.4 Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut Toiminta-ajatus: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa palvelut tasavertaisesti, laadukkaasti ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelut tukevat itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä sekä vähentävät esteitä normaaliin elämään. Tavoitteena on mahdollisuus toimia itsenäisinä, omasta elämästä päättävinä kansalaisina. Kehitysvammahuoltoa ja vammaispalvelua toteutetaan ensisijaisesti peruspalveluina, joita täydennetään tarvittaessa erityispalveluilla Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Sivu 63 / 105

64 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Soite on vetovoimainen ja henkilöstöään arvostava työnantaja Työhyvinvoinnin kokemus paranee Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta Rajoittamistoimenpiteitä toteuttaa yksiöissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt Asumispalveluiden ja Työja päivätoiminnan yksiköissä työskentelee ainakin yksi sosionomi tai sosiaalityöntekijä Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti - Järjestetään henkilöstön fyysistä jaksamista tukevaa toimintaa Henkilöstön kokeman väkivalta vähenee Laaditaan palvelualueittain koulutussuunnitelma Työ- ja päivätoiminnan avustajien toimet muutetaan ohjaajien toimiksi niiden vapautuessa. Vapautuvat toimet muutetaan tarvittaessa sosionomin/ sairaanhoitajan toimiksi. Lisätään vammaispalvelutoimistoon henkilöstöresurssia (sosiaaliltyöntekijä + 2 ohjaajaa) jotta lakisääteiset käsittelyajat toteutuvat. Henkilöstöresurssit jaetaan toiminnan tarpeen mukaisesti toimialueella. Kaksi kuntoryhmää on pidetty. HFR (hallittu fyysinen rajoittaminen) koulutukseen osallistuneiden määrä. Toimialueen omien HFR kouluttajien määrä. Koulutussuunnitelmat on laadittu Muutetut toimet Vakanssien täyttöaste Hakemusten käsittelyajat Henkilöstömitoitukset, RAI mittarin yksikkökohtaiset yhteenvedot PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Moniammatillinen asiantuntijuus palvelee asiakkaan oman elämän hallin- Kehitetään prosesseja asiakas- ja potilaslähtöisesti yhdessä asiakkaiden KehVa pääprosessit on kuvattu ja hyväksytty Kehva johtoryhmässä Sivu 64 / 105

65 PROSESSIEN NÄKÖKULMA taa ja kotona asumista. Avohoitoisuus ja peruspalveluiden vahvistaminen erityispalveluiden käyttö vähenee Palveluvalikoima ja palveluprosessit varmistavat, että mahdollisimman moni Soite alueen asukas asuu turvallisesti omassa kodissaan. Vammaisten henkilöiden asumisratkaisujen monipuolistuminen, tukien asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Kehitetään henkilökohtaisen avun toimintamalli kanssa: jatkuva Moniammatilliset asiakaslähtöiset asiakas-, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat, joiden laadintaan asiakas osallistuu omien kykyjensä mukaan: jatkuva Laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma asumispalveluiden paikkamäärän kehityksestä. Kotona asumista ja itsenäistä elämää tukevien palveluita laajennetaan ja resursoidaan. mm. virtuaali visit laitteiden käytön laajentaminen. Asiakkaille on tarjolla erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Muodostetaan henkilökohtaisen avun tiimi Keskitetään hk avun työnantajamallin neuvonta Vähintään 1 prosessi/palvelualue on päivitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakas-, toteuttamis-, itsemääräämis- ja palvelusuunnitelmat on tehty 100 % Kotona tuen piirissä asuvien asiakkaiden määrä/ tehostetussa palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä. HYPAKE suunnitelma etenee tukien lasten palveluketjujen kokonaisuutta Maria-Katariinan aikuisten yksiöiden suunnitelma etenee yhteistyössä kokemusasiantuntijatyöryhmän ja vammaisneuvoston kanssa Kotona tuen piirissä asuvien asiakkaiden määrä/ tehostetussa palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä Asumisvalmennusyksikön toiminta vakiintuu. Yhteistyökokoukset palveluntuottajien kanssa (määrä ja anti) Ylläpidetään tietopakettia työnantajille Seurannan ja valvonnan tulokset Sivu 65 / 105

66 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Varmistetaan omien palveluiden omavalvonta ja ostopalveluiden laatu Uuden vammaispalvelulain hallittu käyttöönotto Asiakkaan vaikutusmahdollisuus omaan palvelukokonaisuuteen kasvaa Laaditaan palveluiden valvontasuunnitelma ja valvonnan toimintamalli Laaditaan uuden lain mukaisten palveluiden kriteerit. Kokeillaan henkilökohtaista budjettia rajatulla asiakasryhmällä. Valvontasuunnitelman toteutuminen Kriteerit on laadittu Asiakaskokemukset ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaslähtöinen toimintatapa ja palveluhenkinen organisaatiokulttuuri Asiakas ja potilas on meille tärkeä Varmistetaan asiakkaille ja perheille tarvittava ohjaus, valmennus, neuvonta ja tuki kaikissa elämänkaaren vaiheissa Ennakkovaikutusten arvointi Systemaattinen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen palveluprosesseissa tasalaatuisuuden varmistamiseksi Yhdistetään varhaiskuntoutus ja avohuollon tiimi ja laajennetaan varhaiskuntoutus kouluikäisille ja heidän perheilleen. Elinkaaren mukainen palvelutarjonta. Tavoitetaan aikaisempaa paremmin kouluikäiset asiakkaat ennaltaehkäisevä näkemys palvelujen aikaisempaa parempi profilointi. Määritellään varhaiskun- Ennakkovaikutusten arviointeja suoritettu KehVa toimialueella vähintään yksi Asiakaskyselyt toteutetaan vuosittain palvelualueilla. Palautteen määrä/vuosi/palvelualue QPro asiakaspalautteen ka vähintään 4,0 Asiakkaat eri ikäryhmissä pienet lapset, kouluikäiset, aikuiset. Käyntimäärät Sivu 66 / 105

67 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Työ- ja päivätoiminnan asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa päivänsä sisältöön Saumattomuus ja joustavuus palveluissa asiakkaan ja potilaan kokemana Asiakkaan vaikutusmahdollisuus omiin kuljetuspalveluihin lisääntyy Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen hoidossa ja palveluiden kehittämisessä toutuksen tavoitteet, kohderyhmä ja toimintatavat. Omatyöntekijä nimetty asiakkaille mikäli tarvetta Toteutetaan Green care hanke yhteistyössä Centrian, Yliopistokeskus Chydeniuksen ja maakunnan kuntien kanssa. Lisätään yhteistyötä Loistavaa! verkoston kanssa toiminnan sisällön tuottamisen osalta. Sähköisten palveluiden käytön mahdollistaminen ja kehittäminen. Virtuaalikäyntien määrä lisääntyy ja käyttöönotetaan asumisvalmennuksessa ja tukiasumisessa turvallisuuden tunnetta lisäävänä elementtinä. Määräraha pieniin kodinmuutostöihin siirretään kuntoutuksen alaisuuteen, jotta potilaiden kotitus sujuvoituisi. Otetaan käyttöön ns. Kilometrikukkaro Raadit ja neuvostot toimivat aktiivisesti ja niiden tekemät kehittämisehdotukset hyödynnetään toiminnan suunnittelussa Omatyöntekijöiden määrä/asiakasmäärä Palvelusetelin piirissä olevien green care palveluntuottajien määrä kasvaa. Green care palveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Loistavaa verkoston kanssa toteutuneet käyttöpäivät. Toiminnallisten ryhmien lukumäärä omassa toiminnassa. Omapalvelua käyttävien asiakkaiden osuus on kasvava. Virtuaalikäyntien määrä, järjestelmää käyttävien tukiasuntojen määrä. Toimintamalli on määritelty ja määräraha on siirretty. Kilometrikukkaro päätösten määrä. Toimintamallin vaikutus asiakaskokemukseen ja kustannuksiin. Kehitysvammahuollon tukiyhdistysten työryhmä kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa Asumispalveluiden ja toi- Sivu 67 / 105

68 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Asumispalveluissa ja toimintakeskuksissa järjestetään vuosittain 2 asiakasja omaisiltaa Vammaispalvelutoimisto järjestää kaksi kertaa vuodessa infoillan mintakeskusten asiakas ja omaisillat toteutuvat 2 kertaa vuodessa Vammaispalvelutoimiston infoillat toteutuvat 2 kertaa vuodessa. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Jäsenkuntalaskutuksen sote-menojen kasvun hallitseminen ja maakunnan alueen sotekustannustason tasapainottaminen tulevan rahoituspohjan mukaiselle tasolle Leasing-rahoituksen nykyistä laajempi hyödyntäminen Asiakkaat ovat palveluntarvetta vastaavassa palvelussa Henkilökohtaisen avun tarpeen väheneminen/ kotona asumisen mahdollistuminen -Sosiaali- ja terveydenhuollon integroidut palveluprosessit ja kustannustietoinen johtaminen - Laajennetaan kuljetuspalvelukeskuksen toimintaa ryhmäkuljetuksiin Vähennetään kuljetuskustannuksia hankkimalla leasing autoja Asumisvalmennuksen toimintamallien kehittäminen Toimintakeskusten asiakasmäärän kasvuun vastataan green care palveluilla Tehostetun kotikuntoutumisen toimintamallia pilotoidaan henkilökohtaisen avun asiakkaille. Oman toiminnan kustannusrakenne ja käyttöpäivien kustannukset eri yksiköissä. Ryhmäkuljetuksista muodostuneet kustannukset Kustannukset Asumisvalmennuksen asiakasmäärä Asiakasmäärät ja kustannukset eri palveluissa Kokeilun piirissä olleiden henkilöiden määrä. Näiden asiakkaiden henkilökohtaisen avun kustannukset ja tuntimäärät Toimintasuunnitelma Suunnitelma toiminnallisista muutoksista Sivu 68 / 105

69 Suunnitelmakaudella kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden haasteena on vastata kasvavan asiakaskunnan moninaisiin palveluntarpeisiin. Vammaispalvelut ovat pienen erityisryhmän erityispalveluita, jotka pääosin räätälöidään asiakkaan ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on kustannuskasvun hillitseminen keventämällä palvelurakennetta, panostaen kuntouttaviin ja ennakoiviin palveluihin. Henkilöstön näkökulma Toimialueen henkilöstö kohtaa työssään usein haastavia asiakastilanteita ja noin puolet haittatapahtumista liittyvät työntekijään kohdistuneeseen väkivaltaan. Henkilökunnan osaaminen on erittäin tärkeässä roolissa näiden haastavien tilanteiden ennakoinnissa ja tilanteiden vaikutusten minimoinnissa. Tavoitteena on henkilökunnan osaamisperustan vahvistaminen muuttamalla työ- ja päivätoiminnassa vapautuvat avustajien toimet ohjaajien toimiksi (lähihoitajia). Vakanssimuutokset: kustannusvaikutus n / vuosi Henkilöstön moniammatillisuuteen kiinnitetään huomiota sekä asumispalveluissa että työ- ja päivätoiminnassa. Tavoitteena on, että sosiaalihuollon ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jokaisessa yksikössä on sosionomi ja tarpeellisen sairaanhoidollisen osaamisen varmistamiseksi tehostetun palveluasumisen yksikössä on sairaanhoitaja. Vakanssimuutokset: kustannusvaikutus n / vuosi Henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilöstön fyysistä jaksamista tukevaa toimintaa järjestetään. Kustannusvaikutus n / vuosi Kuntouttavat ja ennakoivat palvelut Keski-Pohjanmaalla on Kelan tilastojen mukaan alle 16-vuotiaita korotetun ja ylimmän vammaistuen saajia merkittävästi maan keskiarvoa enemmän. Varhaiskuntoutuksen tiimi tuottaa noin 500 käyntiä/ vuosi alle kouluikäisten lasten perheille. Vastaavasti avohuollon tiimi tukee aikuisia kehitysvammaisia ja heidän perheitään. Tavoitteena on yhdistää nämä resurssit ja lisätä resurssia yhdellä ohjaajalla, jotta tiimin palveluita voidaan tarjota myös kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. 1 ohjaaja; kustannusvaikutus n / vuosi Asumispalvelut pitkän aikavälin suunnitelma Asumispalveluiden asiakkaiden kasvu jatkuu viime vuoden tapaan. Kehitysvammaisten asumispalveluiden tarpeiden tarkempi kartoittaminen ja pitkä aikavälin suunnitelman laadinta on tarpeellinen seuraavien vuosien investointisuunnitelmien ja asumispalveluiden kohdentamistarpeiden selventämiseksi. Vaikeavammaisten asumispalveluiden asiakkaiden määrä on edelleen kasvava. Asumispalvelut hankitaan ostopalveluina ja kustannusnousua on noin 1 M /vuosi. Vuoden 2018 budjetoinnin ennakoidaan kattavan ostopalveluiden tarpeen, mutta myös jatkossa on tähän kustannusnousuun varauduttava. Kustannusnousu tasolla 1 M / vuosi, joka huomioitu talousarvioissa. Sivu 69 / 105

70 Vammaispalveluiden sosiaalityö Vammaispalveluiden hakemusmäärissä on tapahtunut merkittävää nousua, joka on johtanut vaikeuksiin lakisääteisen käsittelyajan toteuttamisessa. Hakemusten määrä vuonna 2017 oli yhteensä 1248 hakemusta. Vuoden 2018 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana hakemuksia on saapunut jo Vuonna 2017 ja koko vuoden 2018 vammaispalveluiden sosiaalityö on käyttänyt lisäresurssia, jotta hakemukset pystyttäisiin käsittelemään lakisääteisessä ajassa. Hakemusmäärien kasvaessa merkittävästi esitämme kahden ohjaajan ja yhden sosiaalityöntekijän lisäystä henkilöstöresurssiin. Vuonna 2018 on toteutumassa noin kustannus lisäresurssin käytöstä. 2 ohjaajaa ja 1 sosiaalityöntekijä; kustannusvaikutus n Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on vuositasolla kasvamassa erittäin voimakkaasti. Kustannusten osalta tämä tarkoittaa vuonna 2018 noin 1-1,5 M ylitystä määrärahoissa. Tämän vuoksi henkilökohtaisen avun toimintamalli tullaan suunnitelmakaudella uudistamaan. Toiminnallisina muutoksia muodostetaan henkilökohtaisen avun tiimi, jolloin neuvonta ja seuranta saadaan keskitettyä. Työnantajamallilla toimiville asiakkaille suunnataan erityistä tukea ja neuvontaa. Myös palveluntuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään. Hoidon ja hoivan kanssa pilotoidaan tehostetun kotikuntoutumisen toimintamallia henkilökohtaisen avun asiakkaille. Kustannusnousu tasolla 1-1,5 M / vuosi. Asiakkaan vaikutusmahdollisuus omaan palvelukokonaisuuteen Työ- ja päivätoiminnan asiakasmäärä ja palveluntarpeet ovat kasvussa ja toimintakeskusten henkilöstömäärää ja toimipiteitä joudutaan arvioimaan uudelleen mikäli perinteisessä toimintamallissa kasvatetaan toimintaa. Syksystä 2018 työtoiminnan asiakkailla on mahdollisuus valita perinteisen työtoiminnan sijaan Green care työtoiminta. Green care, eli luontoavusteinen toiminta, tarjoaa elämyksiä ja vaihtelun asiakkaan työtoimintaan ja on vaihtoehto asiakkaan toimintakeskuspäivälle. Green care työtoiminnan edellyttämää varausta budjetissa kasvatetaan. Green care palvelusetelin varauksen kasvu; kustannusvaikutus n Vuodelle 2018 budjetoitu ja vuodelle 2019 esitetään yhteensä Suunnittelukauden aikana otetaan käyttöön Kilometrikukkaro tai vastaava toimintamalli, joka mahdollistaa kuljetuspalveluasiakkaiden vapaamman kuljetuspalveluiden käytön. Kuljetuspalvelukeskuksen toimintaa laajennetaan ryhmäkuljetuksiin. Yksilölliset palveluntarpeet Vammaispalveluiden toimialueella tehdään vuosittain asiakkaille päätöksiä, joilla on suuri merkitys asiakkaan elämänlaadulle ja mahdollistaa hänelle lakisääteiset palvelut. Usein näiden päätösten kustannusvaikutus on merkittävä vuositasolla ja myös kauaskantoisesti. Näin ollen kustannuskasvu on vuosittain merkittävä ja kumuloituva. Sivu 70 / 105

71 4.5 Tukipalvelut Toiminta-ajatus: Tukipalvelut tukee ja mahdollistaa kuntayhtymän muita tulosalueita ja toimintayksiköitä tuottamaan korkealaatuisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja taloudellisesti ja vaikuttavasti asiakkaille sekä potilaille. 1. Ihminen keskiössä Tukipalveluissa kohdataan joka päivä asiakkaita ja potilaita sekä sote-ammattilaisia. Tukipalveluissa kohdataan ihmisiä ja palvellaan heitä. Tukipalveluissa huolehditaan henkilöstöstä. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio - moniammatillista asiantuntijuutta lähellä ihmisten arkea Tukipalveluiden henkilöstö on aktiivisesti asiantuntijana mukana prosessien kehittämisessä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa yhteisin tavoittein. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tukipalveluiden henkilöstö tukee omalta osaltaan toimenpiteitä, jotka edesauttavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Soiten toiminnassa. 4. Kotona asumisen ja elämisen tukeminen Tukipalvelut kehittää toimintoja, joilla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja saada tarvittaessa tukea kotiin; sairaalan ja toimistoseinien ulkopuolelle. 5. Toiminnan ja talouden kannalta kestävät rakenteet Tukipalveluiden resursseja ja toimintamalleja sovitetaan tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita sekä etsitään vaihtoehtoisia ja innovatiivisia tuotantoratkaisuja. 6. Päivystävä keskussairaala alueella Tukipalvelut on mukana turvaamassa edellytyksiä päivystävän keskussairaalan toiminnalle. 7. Tiedolla johtaminen Tukipalvelut tuottaa ja kokoaa tietoa toiminnasta sekä tukee toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä kustannustietoisuutta Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Sivu 71 / 105

72 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Löydetään uusia tapoja tehdä työtä ja hyödynnetään laajentuneiden työyhteisöjen voimavarat. Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta Huolehditaan tukipalveluhenkilöstön asemasta Keski-Pohjanmaalla myös mahdollisen maakuntauudistuksen yhteydessä ja tuetaan henkilöstöä mahdollisissa organisaatiomuutoksissa -Tuetaan tiimiytymistä ja huolehditaan työhyvinvoinnista -Avoin ja arvostava johtamisen ja työpaikkapelisääntöjen kulttuuri sekä lähiesimiestyö -Henkilöstön osaamista kehitetään koulutuksella sekä perehdytyksellä -Huolehditaan viestinnästä ja avoimesta johtamiskulttuurista myös muutostilanteissa (säännölliset info- ja keskustelutilaisuudet) -Lähiesimiestyö -Toimitaan aktiivisesti, että työpaikat säilyvät maakunnan alueella -Maltillinen sairauspoissaolojen määrä: sairaspoissaolojen määrä on 10 % vähemmän kuin vuonna Työhyvinvointikyselyn tulos vähintään 8/10 -Kehityskeskustelut järjestetään vuorovuosin yksilötasolla ja tiimein -Ammatillisen täydennyskoulutuksen osallistuminen 100% -Tukipalveluiden mahdollisissa uudelleenjärjestelyissä henkilöstö tulee kuulluksi (mittarina työhyvinvointikysely ja kehityskeskustelut sekä vähäiset sairaspoissaolot) PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Toimintojen varmistaminen Työprosessien dokumentointi ja kuvaukset Turvataan varahenkilöjärjestelyt Kuvataan ja valvotaan Prosessit on kuvattu suunnitelmakauden aikana Kaikilla kriittisille prosesseilla on nimetty vastuuhenkilön lisäksi varahenkilö toimintojen keskeytys- Sivu 72 / 105

73 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tukipalvelut on aktiivinen sote-palveluiden prosessien kehittäjä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa toimintaprosessit ja vastuutukset myös ulkoistettujen ostopalveluiden tuottamisen osalta. Tukipalveluiden edustus mukana suunnittelu- ja kehittämistyössä. turvaksi. Uudet sopimukset laaditaan kirjallisina huomioiden mm tietosuojamääräykset. Valmistaudutaan maakuntauudistuksen edellyttämään sopimusten siirtoon. Tukipalveluiden rooli tunnistetaan osana asiakas ja potilastyötä ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Toimivat tilat, laitteet, järjestelmät, palvelut sekä tiedon hallinta ja tiedon kulku. Koko tukipalveluiden palvelukirjo toimii. Palvelut ja tieto tuotetaan sovitussa aikataulussa. Tukipalvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita Toimitiloja, laitteita ja teknisiä järjestelmiä sekä tiedon hallintaa pidetään kunnossa ja uusitaan suunnitelmallisesti. Palvelutuotantoa kehitetään monipuolisesti. Tukipalveluiden toiminta on suunnitelmallista ja oikea-aikaista Tukipalveluissa kysytään asiakkaiden tarpeita ja pyritään vastaamaan niihin. Tukipalvelut osallistuvat aktiivisesti ydinprosessien kehittämistyöhön ja tuovat oman erityisosaamisensa tähän. Tiivistetään yhteistyötä kumppaneiden kanssa Investointiohjelmaa toteutetaan Kuntayhtymä saa myönteistä näkyvyyttä mediassa ja henkilöstö on tyytyväinen sisäiseen tiedotukseen. Kuntayhtymän tavoitteet eivät jää toteutumatta tukipalveluiden saatavuuden vuoksi. Merkittäviä toimintakatkoksia ei ole. Järjestetään vuosittain asiakastyytyväisyyskysely sisäisille asiakkaille. Sivu 73 / 105

74 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Toimiva ja ystävällinen asiakaspalvelu Kiinnitetään huomiota asiakaspalveluun ja tuetaan henkilöstöä asiakaspalveluroolissa Tukipalvelut saa positiiivista käyttäjäpalautetta. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tukipalvelut on järjestetty tehokkaasti ja kilpailukykyisesti Poistetaan hukkaa tukipalveluprosesseista Kehitetään tilastointia ja talousseurantaa kohti kuukausittaista jäsenkuntakohtaista raportointia Itse tuotettujen palvelujen ja ostopalvelujen kustannustasoa seurataan ja vertaillaan. Valvotaan ostopalvelusopimusten mukaisten palveluiden palvelulupauksen toteutumista, laatua sekä kustannuksia. Tehdään kerralla oikein ja työ loppuun. Prosessien rajapintoihin kiinnitetään huomiota Tehostetaan suoritetietojen keruuta mm. automatisoitujen raporttien avulla Kustannustaso kilpailukykyinen Taloushallinnon ostopalvelusopimus johtaa kustannustehokkaaseen ja toimivaan palveluun. Tukipalvelupyyntöihin on vastattu ajallaan ja kattavasti. Talousseuranta voidaan toteuttaa jäsenkohtaisesti kuukausittain Toimintasuunnitelma Tukipalveluiden toimialue on yhteenliittymä hyvin erilaisista toimintakokonaisuuksista. Yksiköiden toimintaa yhdistää tukipalveluluonne, jossa tehtäväksiannot ja yhteistyö tapahtuu asiakkaiden ja potilaiden sijaan ensisijassa Soiten muiden toimintayksiköiden henkilöstön ja johdon kanssa. Myös tukipalveluiden toiminnallinen kehittämissuunnitelma perustuu pitkälti käyttäjiltä tuleviin tarpeisiin ja niiden toteuttamisen tukemiseen. Useimpia tukipalvelutoimintoja koskee yhteisenä haasteena mahdollisen maakuntahallinnon tuoma uusi hallinnollinen tilanne. Tukipalvelujen organisointi maakuntahallinnon kokonaisuudessa selvitetään maakuntavalmistelun aikana sen jälkeen kun maakunta- ja sotelainsäädäntö on hyväksytty. Tavoitteena on säilyttää tukipalvelutoiminnot mahdollisimman lähellä emo-organisaatiota ja työpaikat maakunnan alueella unohtamatta toiminnan kustannustehokasta järjestämistapaa. Oleellinen rajaukseen vaikuttama Sivu 74 / 105

75 tekijä on maakuntaorganisaation tueksi perustettujen valtakunnallisten yhtiöiden työnjako ja näiden asettamat käyttövelvoitteet sekä osin hankintalain asettamat vaatimukset inhouse toiminnan turvaamiselle alueen toimijoiden kesken. Kaikille tukipalveluille yhteisiä tavoitteita ovat: Prosessien yhtenäistäminen ja turhien prosessien vähentäminen, prosessien digitalisointi ja vanhoista menettelytavoista luopuminen päällekkäisten toimien purkamiseksi. Tukipalveluiden sisältöä on kuvattu seuraavalla luettelon omaisella listauksella toiminnoista. Lisäksi on kirjattu ko. toimintaa koskevat oleelliset suunnitellut toiminnalliset muutokset suunnitelmakaudella: 1. Henkilöstöpalvelut Palvelussuhdeasiat Palkkojen yhtenäistämisen jatkaminen järjestelyvaraerän puitteissa Esimiesten kouluttaminen ajankohtaisista virka- ja työehtosopimuksiin liittyvissä asioissa Resurssikeskus ja rekrytointi Vakiinnutetaan vakituisten varahenkilöiden käytön menettelytavat Soitessa Arvioidaan jatkuvasti vakituisten varahenkilöiden tarvetta Soitessa tilastojen ja tarpeen mukaan, reagoidaan tarvittaessa muuttuneisiin tilanteisiin sekä toiminnan muutoksiin Työhyvinvointi ja turvallisuus Vartiointipalvelun tarpeen kartoitus ja kilpailuttaminen ns. sairaala-alueella Kulkuoikeuksien määrittelyä tarkennetaan, kameravalvontaa ja avainten käytön hallintaa kehitetään Vartu-mallin mukaista toimintaa jatketaan aktiivisesti 2. Hallinto-, lakiasiain- ja talouspalvelut Talous- ja laskutuspalvelut Kehitetään tilastointia ja talousseurantaa kohti kuukausittaista jäsenkuntakohtaista raportointia Hallintopalvelut Viestintä ja markkinointi Kehitetään edelleen Soiten markkinointiviestintää. Laaditaan markkinointistrategia ja brändimanuaali Tilastointi ja analytiikka Sivu 75 / 105

76 Tietojen luotettavuutta tehostetaan. Seurataan kirjaamisen laatua ja määritellään tilastoinnin vastuumalli Kansallisten tietojen arviointi. Organisaatiosta ulospäin lähtevän datan laadun tarkastelu, ongelmien paikallistaminen ja ratkaiseminen Tilastoanalyysin ja tiedolla johtamisen kehittäminen Tilastot näkyviin automaattisten tilastoraporttien laajempi levitys 3. Hankinta- ja logistiikkapalvelut Materiaali ja logistiikka Toimintojen automatisointia: ostolaskuliittymän käyttöönotto sekä viivakoodijärjestelmän käyttöönotto Kuntayhtymän hoitotarvikejakelu uudistetaan ja uusi toimintamalli otetaan käyttöön Hankintatoimi Hankinnoissa haetaan kustannustehokkuutta entistä perusteellisemmin hankintojen suunnittelun ja nykyistä monimuotoisemman hankintayhteistyön kautta. Hankintojen strategisuuteen panostetaan kehitystyötä vahvistamalla. 4. Tietohallinto Perustoimintaa digitalisoitaessa ja tiedonohjauksen hyödyntämisessä tietohallintoyksikön työmäärä ja vastuu kasvavat, mikä tulee huomioida yksikön resurssoinnissa. Sovellustuki Lifecare -tuotteen laajentaminen uusilla ominaisuuksilla Sähköisten palveluiden käyttöönoton kehittäminen ja tukeminen IT-palvelut ja palvelinoperointi Vakioidut asennus- ja hallintamenetelmät otetaan käyttöön eri laitetyypeillä (kannettavat, työasemat, tabletit ja puhelimet) ja niiden tukipalvelun kehittäminen Laiterekisterin uudistaminen ja elinkaaren hallinta rekisteritietoihin perustuen Pilvipalveluiden käyttöönoton laajentaminen ja tunnushallinnan kehittäminen Videotukipalvelujen kehittäminen ja AV-järjestelmien toimivuuden parantaminen Asiakirjahallinto- ja tietosuoja Asiakirjahallinnon prosessien kehittäminen enemmän digitaalisia käytäntöjä hyödyntäen Sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto Vanhojen potilastietojärjestelmien arkistointi Tietosuojaan liittyvän tietoisuuden ja osaamisen edistäminen 5. Tekniset palvelut Sivu 76 / 105

77 Tilahallinta Valmistaudutaan siirtämään kiinteistöhallintoa Maakuntien Tilakeskus Oy:lle Kiinteistötekniikka Sähkö- ja lääkintätekniikka Puhtauspalvelut Terveydenhuollon erityisjätteiden kilpailutus toteutetaan, laaditaan ympäristöohjelma sekä jatketaan kierrätyksen kehittämistä Siivouspalveluiden kilpailutusta valmistellaan, koska sopimuskausi päättyy Ruokahuolto Ruuan valmistus keskitetään asteittain siten, että alussa valmistusta jatketaan kahdessa keittiössä ja jatkossa selvitetään mahdollisuus keskittää valmistus yhteen keittiöön 6. Sihteeriyksikkö Puheentunnistuksen käyttöä laajennetaan ja itseilmoittautumisen käyttöä lisätään mahdollisuuksien mukaan, sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa pilotoidaan -> tavoitteena vähentää tältä osin sihteerityön resurssitarvetta ja mahdollistaa resurssien uudelleenkohdentamisen 7. Välinehuolto Välinehuollon tilasuunnittelua ja keskittämistä jatketaan edelleen. Jatketaan T-DOC:n avulla palvelujen tuotteistamista ja kustannusten kohdistamista käyttäjille. Välinehuollon toiminnan suunnittelussa pyritään tila- ja laitekapasiteetin rajoissa palvelemaan muuttuvaa toimintaympäristöä. 4.6 Kehittämisyksikkö Toiminta-ajatus: Kehittämisyksikkö tukee ja varmistaa yhteistyössä toimialueiden kanssa asiakaslähtöisen, kehittyvän, osaavan ja integroidun palvelun kuntalaisille. Toimintaa ohjaavina periaatteina ovat: Ihminen keskiössä Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio moniammatillista asiantuntijuutta lähellä ihmisen arkea Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kotona asumisen ja elämisen tukeminen Sivu 77 / 105

78 Päivystävä keskussairaala alueella Toiminnan ja talouden kannalta kestävät rakenteet Tiedolla johtaminen Kehittämisyksikön BSC-kortti ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaslähtöinen toimintatapa ja palveluhenkinen organisaatiokulttuuri 1) Käytetään alueen väestön terveydenja hyvinvoinnin seurantatietoja palvelutarpeen arviointiin ja hyvinvointitavoitteiden asettamiseen. 1a) Päivitetty kuntien kanssa yhteistyössä sähköinen hyvinvointikertomus. Raportoitu johdolle vuosittain väestön hyvinvointitiedot (TEA viisari). Vastuuhenkilöt Kehittämisjohtaja, Hyvinvointikoordinaattori, Kehittämissuunnittelija 1b) Määritetty vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueet ja toiminnat yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa 2) Arvioidaan yhteistyössä asiakasraatien ja neuvostojen kanssa palvelujen saatavuuteen, valintaan ja toteutumiseen liittyvät vahvuudet ja kehittämiskohteet 3) Valmistautuminen valinnanvapauspilottina toimimiseen 2a) Asiakasraatien toiminnasta laadittu vuosiraportti hallitukselle. 2b)Kehittämiskohteiden yhteenveto käsitelty laatu- ja asiakas/potilasturvallisuus ohjausryhmässä ja viedään tiedoksi johtoryhmälle. 3) Varattu resurssi valinnanvapauspilotin menestykselliseen toteuttamiseen Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen hoidossa ja palveluiden kehittämisessä 1) Systemaattinen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen palveluprosesseissa 1) Annettujen asiakapalautteiden yhteenvedot käsitelty laatu- ja asiakas/potilastur- 1) Vastuuhenkilö: Laatupäällikkö Sivu 78 / 105

79 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA tasalaatuisuuden varmistamiseksi vallisuusohjausryhmässä ja koottu vuosiraporttiin 2) Laatu- asiakas/potilasturvallisuus ohjausryhmä valmistelee ja nimeää yhteenvedoista kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle 2) Kehittämiskohteet huomioitu toimialojen toimintasuunnitelmissa 2) Vastuuhenkilö: Laatupäällikkö sekä laatu-, asiakas/potilasturvallisuus ohjausryhmä 3) Raadit ja neuvostot toimivat aktiivisesti ja osallistaen 3) Maakunnalliset vammais- ja vanhusneuvostot sekä järjestöneuvottelukunta ovat kokoontuneet 5-6 krt /vuosi. Palautekysely tehty asiakasraadeille ja neuvottelukunnille 1 krt /vuosi. 3)Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja, kehittämissuunnittelija Organisaatio on vetovoimainen opiskelu- ja harjoitteluympäristö eri alojen opiskelijoille 1) Opiskelijapalautteiden systemaattinen kerääminen ja arvioiminen. 2) Jobiili järjestelmän laajentaminen ja vakiinnuttaminen 1) Sote -opiskelijoiden palauteyhteenvedot käsitelty opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmässä x2 vuodessa 2) Jobiili on laajennettu koko organisaatioon vuoden 2019 aikana Vastuuhenkilöt: Laatupäällikkö, Johtajaylihoitaja, Opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmä Yhteistyö alueen sotealan koulutusorganisaatioiden kanssa 1) Osallistutaan SoTe neuvottelukuntaan Johtajaylihoitaja, Sosiaalijohtaja HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Henkilöstön osaaminen vastaa laadukkaalle palve- 1) Henkilöstö suorittaa suunnitelmissa nime- 1) Työntekijöillä on voimassa olevat pätevyydet ja toimiluvat 100% 1) Koulutuspäällikkö Sivu 79 / 105

80 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA lulle ja toimiville hoito- ja palveluprosesseille asetettuja kriteerejä. tyt ja toimipisteissä edellytetyt lisäkoulutukset ja osaamisen näytöt Toimiluvat merkitty yhteiseen seurantajärjestelmään, josta seurantaraportit tehty vuosittain. Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, vaikuttavaa ja kustannustehokasta Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta 2) Arvioidaan Soiten koulutuspalvelujen toiminta ja resurssit 3) Tehdään osaamistarvekartoitus elintapaneuvonnasta 4) Varataan henkilöresurssi Soiten perehdytyksen verkkosovelluksen päivittämiseksi 2) Soiten koulutuspalvelujen tuotanto tukee toimialueiden osaamisen kehittämistä, on kustannustehokasta ja vastaa osaamisen kehittämisen suunnitelman tavoitteita 3) Kysely toteutettu ja yhteenveto tuloksista 2019 aikana 4) Päivitetty verkkosovellus on käytössä helmikuun loppuun mennessä 2) Koulutuspäällikkö/ osaamisen kehittämisen työryhmä 3) Koulutuspäällikkö, hyvinvointikoordinaattori 4) Kehittämisjohtaja, koulutuspäällikkö 5) Selvitetään henkilöstökoulutukseen soveltuvien tilojen saatavuus 5) Soitessa on käytettävissä hyviä, erilaisiin henkilöstökoulutuksiin soveltuvia tiloja. Ulkopuolisten tilojen käyttö vähenee vuoden 2019 aikana. 5) Kehittämisjohtaja, koulutuspäällikkö 6) Ammatillisen täydennyskoulutuksen toteutumisen seuranta toimialue-, palvelualue-, vastuualue- ja henkilöryhmätasoilla osavuosi- ja vuosiraportein 7) Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, nivottu osaksi 6) a) Täydennyskoulutuspäiviä on ollut ammattiryhmäkohtaisesti keskim pv/ hlö/ vuosi b) Henkilöstön osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen 100%/ vuosi 7) Osaamisen kehittämisen työryhmä valmistelee vuosittain yhteis- 6) Koulutuspäällikkö/ osaamisen kehittämisen työryhmä 7) Osaamisen kehittämisen työryhmä Sivu 80 / 105

81 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA organisaation toiminta- ja taloussuunnittelua ja tukee soteintegraation toteuttamista työssä toimialueiden kanssa keskeiset osaamisen kehittämisen painopistealueet PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Palvelu- ja hoitoprosessit ovat asiakaslähtöiset, saumattomat ja integroidut 1) Kehitetään prosesseja asiakas- ja potilaslähtöisesti yhdessä asiakkaiden kanssa 1) Kuvattu (1-2 kpl) asiakasryhmien palvelutarpeen mukaista palvelu/hoitoketjua toimi/palvelualueilla yhdessä asiakkaiden kanssa. Tilastotitetoa hyödynnetään prosessikuvausten laatimisessa. Kehittämistyksikön prosesseista kuvattu Projektien hakeminen ja toteutus, Hankkeiden hakeminen ja toteutus sekä Prosessimallinnus Vastuuhenkilöt: Laatupäällikkö, QPR työryhmä, pääkäyttäjät 2) Kokemusasiantuntijaja kehittämisasiakastoiminnan toimintamalli yhdenmukaistetaan 2) Toimintamalli on määritelty vuoden 2019 aikana Kehittämispäällikkö 3) Sähköisten palveluiden käytön mahdollistaminen ja kehittäminen 3a) ekeski-pohjanmaa hankkeen toteuttaminen 3b) Sähköiset palvelut painopistealueeksi uusille sisäisille projekteille Sivu 81 / 105

82 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Asiakas- ja potilasturvallisuus on varmistettu palvelu- ja hoitoprosessien kaikissa vaiheissa 1) Asiakas/potilasturvallisuut een kuuluvien osaalueiden (hoidon-, lääke- ja laiteturvallisuus) koordinointia toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti 1) Suunnitelman (2019) toteutumisen arviointi sekä tilastot/poikkemat on käsitelty Laatu- ja asiakas/potilasturvallisuus - ohjausryhmässä. Ehdotukset toimenpiteistä on annettu toimi- /palvelu- ja vastuualueille. Laatupäällikkö, laatu- ja asiakas/potilasturvallisuus ohjausryhmä 2) organisaatioon laaditaan yhtenäinen laiterekisteri 2) Sähkö- ja lääkintälaitteet on koottu yhtenäiseen laiterekisteriin ja on yksiköiden käytössä 2019 Organisaation laadunhallinta tukee ja varmistaa turvallisen, hyvän ja asianmukaisen palvelun ja hoidon prosesseissa 1) SHQS laatuohjelma toteutuu vuosikellon mukaisesti. 2) Sisäisten auditointien ja johdon katselmuksiin otetaan käyttöön osiot Laatuportissa. 1) Palvelu/vastuualueiden itsearvioinit, sisäiset auditoinnit on linjattu ohjausryhmässä. Johdon katselmukset on toteutettu vuosittain johtoryhmän linjausten mukaisesti. Ylläpitoauditointi on toteutettu 2019 aikana. 2) Käyttöönotettu ja vastuuhenkilöt on perehdytetty vuoden 2019 aikana Vastuuhenkilö: Laatupäällikkö, johtajaylihoitaja Soiten hanketoiminta tukee ja edistää integroitujen, asiakaslähtöisten palvelujen suunnitelmallista kehittämistä 1) Kehittämisyksikön ja toimialojen yhteistyö vahvistuu 2) Kehittämismenetelmien osaamisen hyödyntäminen tehostuu, mm. dialogiset menetelmät 1) Toimialojen kehittämistoiminnan yhteyshenkilöiden työryhmän toiminta on käynnistynyt 2) Toteutettujen verkostodialogien määrä kasvanut kpl/v Vastuuhenkilö: Kehittämispäällikkö Sivu 82 / 105

83 PROSESSIEN NÄKÖKULMA 3) Valmistellaan kehittämistyön sisäisen rahoittamisen uusi rakenne. 3)Kehittämistyön sisäinen rahoitusrakenne valmisteltu yhdessä kehittämisen yhteistyöryhmän kanssa TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tiedolla johtamisen työkaluja kehitetään ja hyödynnetään prosessien johtamisessa 1) Selkeytetään ja jaetaan tiedolla johtamista toimialueiden sisällä ja koko organisaatiossa. 2) Maisema järjestelmän käyttöä kehitetään kustannustenjakotyöväline käytön lisäksi myös johtamisen työkaluna. 1) Tiedolla johtamisen raporttien vastuuhenkilöt on nimetty tiedolla johtamisen suunnitelmassa 2) Johdon hyväksymien mittareiden käytöstä ja tulkinnasta on yhtenäiset ohjeet, joihin esimiehet perehdytetään aikana Vastuuhenkilö: Suunnittelupäällikkö, tilastoanalyytikko, johtajaylihoitaja, kehittämispäällikkö 3) -Arvioidaan uusien työvälineiden käyttöönoton tarve 4) -Otetaan käyttöön vaikuttavuus mittaristoa 3) Tehdään suunnitelma tiedolla johtamisen työvälineiden päivittämisestä yhdessa tietohallinnon kanssa seuraavaa budjettisuunnitelmaa varten 4) Kartoitetaan Sote- Tietopaketin ja Numeruksen käyttöönoton tarve 5) Valmistaudutaan maakunnan tiedolla johtamistarpeisiin 6) Laaditaan sote-alan tutkimuksen, kehit- 5) Laaditaan maakunnan ja Soiten kokonaisarkktitehtuurisuunnitelma Sivu 83 / 105

84 TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA tämisen ja innovaatiotoiminnan (TKI) kartoitus ja sen hyödyntämissuunnitelma osana maakunnan monialaisen TKIO-suunnitelman valmistelua 6) Raportti kartoituksesta ja hyödyntämissuunnitelmasta valmis 2019 Hoitotyön toimintaa ja resurssien käyttöä kuvaavien tunnuslukujen kokoaminen osana tiedolla johtamista 1) Hyödynnetään olemassa olevia järjestelmiä (exreport, Rafaela, Rai, Haipro, Titania, asiakas- ja potilaspalautteet, opiskelijoidepalatteet (Cles) ja ohjaajapalautteet, koulutus) 1) Rafaela ja Rai työryhmien laatimien toimintasuunnitelmien mukaiset koulutukset ovat toteutuneet 2) Rafaelan ja Rain tuottamat tiedot on käsitelty kuukausittain vastuualueella ja palvelualueen johtoryhmässä sekä osavuosikatsauksissa Vastuuhenkilö: johtajaylihoitaja 3) Rafaelan vuoden 2018 auditointituloksia on hyödynnetty järjestelmän ja hoitotyön kehittämisessä 4) Opiskelijoiden kokonaisarvio harjoittelusta Toimintasuunnitelma Kehittämisyksikkö tukee ja varmistaa yhteistyössä toimialueiden kanssa asiakaslähtöisen, kehittyvän, osaavan ja integroidun palvelun kuntalaisille. Kehittämisyksiköllä on viisi toimintakokonaisuutta. Kehittäminen, uudistuminen ja innovaatiotoiminta Kehittämisen painopisteet tulevat Soiten strategiasta. Asiakasosallisuutta toteutetaan asiakaspalautteiden, asiakasraatien ja neuvostojen kautta. Soiten Osallistu- osallisuussuunnitelma, jossa on hyödynnetty osallisuuskyselyn tuloksia, tulee määrittelemään nämä hyvät käytännöt. Sivu 84 / 105

85 Soiten palveluja kehitetään organisaation sisäisillä projekteilla ja laajoilla hankkeilla yhteistyökumppaneiden kanssa. Sisäisten projektien yhtenä painopistealueena on sähköisten palveluiden kehittäminen. Hankkeista jatkuvat ekeski-pohjanmaa ja Kehitysvammaiset osallisina Green Care-palveluiden kehittämisessä. Uutena hankkeena pyritään käynnistämään Enter- hanke riippuvuusongelmaisten osallisuuden ja työelämävalmiuksien edistämiseksi. Toimialueiden yhteistä kehittämisen toimintamallia vahvistetaan. Kehittämismenetelmien hyödyntämistä lisätään ja tiedottamista kehittämistoiminnasta tehostetaan. Kehittämisyksikkö osallistuu sote- ja maakuntauudistuksen strategiseen työhön, valmistelee sote-tkio suunnitelman ja vastaa SONet BOTNIAn tehtävistä Soiten alueella. Näiden tehtävien osalta valmistaudutaan Soiten kehittämisyksikön ja uuden maakunnan toimintojen yhteensovittamiseen sekä osallistutaan yhteistyörakenteiden valmisteluun Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on turvata Soiten strategisten tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Kehittäminen ja johtaminen tulee olla strategialähtöistä huomioiden organisaation kaksikielisyys ja sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmät. Kehittämisen tukena toimii Soitessa moniammatillinen osaamisen kehittämisen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on yhtenäistää organisaation osaamisen kehittämisen käytänteitä ja linjauksia, määrittää vuosittain osaamisen kehittämisen painopistealueet sekä seurata osaamisen kehittämisen toteutumista, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Osaamisen kehittämisen suunnitelma perustuu organisaation strategiaan ja toimialueilta esiin nostettuihin osaamisvajeisiin. Tulevan vuoden osaamisen kehittämisen painopistealueina ovat turvallisuus- ja asiakaspalveluosaaminen sekä johtamiseen ja erityisesti rajapinnoilla toteutuvien palvelujen järjestämiseen liittyvä osaaminen. Tavoitteena on myös turvata vahvan ammattikohtaisen substanssiosaamisen ylläpitäminen organisaation kaikilla tasoilla. Tutkintotavoitteisen koulutuksen määrä pyritään pitämään edellisen vuoden tasolla, mikä tuo merkittävän resurssilisän henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Koulutuspalvelut vastaa edelleen Soiten koulutustuotannosta ja koulutustarjonta julkaistaan organisaation koulutuskalenterissa. Tulevana vuonna selvitetään mahdollisuuksia koulutuksiin soveltuviksi tilaratkaisuiksi ja arvioidaan tarvittavien henkilöresurssien käyttö tehokkaan henkilöstökoulutuksen toteuttamiseksi. Organisaation vetovoimaisuutta opiskelu- ja harjoitteluympäristönä pyritään ylläpitämään aikaisempien vuosien tasolla ja jatketaan opiskelijaohjauksen kehittämistä Soiten laatukäsikirjan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin ammatillisen koulutuksen kehittämisfoorumeihin. Laadun hallinta ja prosessien sujuvuus Laadunhallintaa jatketaan laatuohjelma SHQS: n avulla vuosikellon mukaisesti. Tavoitteena on tukea ja varmistaa turvallinen, hyvä ja asianmukainen palvelu ja hoito Soiten prosesseissa. Organisaation riskien ja laadun itsearvioinnit toteutetaan Laatuportissa ja käyttöön otetaan myös sisäisten auditointien ja johdon katselmusten osiot. Asiakas/potilasturvallisuuden kehittämiseksi käyttöönotetaan myös vakavien vaaratapahtumien osio haittatapahtumien ilmoitusjärjestelmään. Laatu- ja asiakas/potilasturvallisuusohjausryhmä seuraa ja koordinoi organisaation laadunhallintaa ja asiakas/potilasturvallisuuteen liittyviä osa-alueita ja tilastoja sekä antaa ehdotuksia toimi/palvelualueille toimenpiteiksi. Palvelu/hoitoprosessien kehittämisen sekä saumattoman yhteistyön avulla eri toimi/palvelualueiden välillä voidaan annettavia palveluja tarkastella palvelukokonaisuuksina ja vähentää toiminnassa laatupoikkeamia ja haitta- Sivu 85 / 105

86 tapahtumia. Prosessien kehittämisen tavoitteena ovat asiakasryhmien palvelutarpeen mukaiset, saumattomat ja integroidut palvelu/hoitoketjut, jotka kuvataan palvelualueilla yhdessä asiakkaiden kanssa. Tilastotietoa hyödynnetään prosessikuvausten laatimisessa. Palvelut räätälöidään ja muotoillaan asiakkaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaisesti ja asiakkaiden kokemukset ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa. Tavoitteena on, että asiakkailla on enemmän mahdollisuuksia katsella ja hallita omia tietojaan sekä osallistua palveluprosesseihin sähköisen asioinnin kautta. Tiedolla johtaminen ja tilastotiimin toiminta Tiedolla johtaminen on osa strategista johtamista. Toimintaympäristön tila ja muutokset ovat pohjana strategian muodostamiselle, jota jalkautetaan toimintasuunnitelmassa. Olennaista on saada oikeaa tietoa ymmärrettävässä muodossa, jotta sen perusteella on mahdollista tehdä päätöksiä toiminnan tehostamiseksi. Tiedolla johtaminen kohdistuu kolmeen kokonaisuuteen: kirjaamisen laadun parantamiseen, tiedon siirtymiseen tietoturvallisesti viranomaisille (tieto on saatava luotettavasti, muuttumattomana ja ehyenä muun muassa THL:ään, VM:ään, STM:ään) ja tiedon analytiikkaan. Kirjaamisen laadun parantamiseen on kohdistettu hankkeita ja työryhmätyöskentelyä usean vuoden ajan erikoissairaanhoidon sektorilla, mutta perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kirjaamisen laadunanalysointi on vasta alussa. Toiminnan yhtenä pääpainoista tuleekin olemaan näiden sektoreiden kirjaamisen laadun analysointi, jossa yhtenä menetelmänä käytetään Hilmo-aineiston analysointia. Hoitoilmoitus (Hilmo) on lakisääteinen, viranomaisille toimitettava aineisto, jota viranomaiset käytävät toiminnan analysoinnissa. On tärkeää, että Hilmo lähtee juuri sellaisena kuin käyttäjä on sen järjestelmään kirjannut. On kuitenkin ilmennyt, ettei aineisto ole aina ehyttä ja muuttumatonta näiden virheiden korjaaminen onkin toinen pääpaino tiedolla johtamisessa. Jokainen työntekijä pyrkii kirjaamaan tietoa järjestelmiin parhaan taitonsa mukaan. Tiedolla johtamisen kolmas pääpaino onkin termien määrittelyssä ja niiden jalkauttamisessa. Työntekijän tulee tietää mitä termiä tulee käyttää missäkin tilanteessa, ja tätä tarkoitusta varten laaditaan suoritekäsikirjat, jossa määritelmät on selostettu. Oikeaa kirjaamista eri järjestelmiin opastetaan mm. opetusvideoilla ja työryhmäkokouksilla. Neljäs pääpaino on tiedon analytiikan kehittäminen. Tätä varten suoritetaan määrittelyprojekti, jonka tavoitteena on määritellä organisaation tietojohtamisen nykytila, tarpeet ja tavoitteet sekä tiedolla johtamisessa käytettävät mittarit. Tilastotiimi on yhteisellä päätöksellä päätetty siirtää hallinnollisesti tukipalveluiden toimialueelle hallinto-, lakiasiain- ja talouspalveluiden palvelualueeseen. Siirron yhtenä tavoitteena on talous- ja suoritetilastojen jouhevampi yhteensovittaminen. Siirrosta huolimatta tilastotiimi jatkaa käytännön yhteistyötä kehittämisyksikön kanssa. Kokonaisarkkitehtuuri Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 määrittelee, että julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen Sivu 86 / 105

87 edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä Tätä varten on aloitettu sekä maakunnan, että Soiten kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman laadinta. Kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma on menetelmä, jolla kuvataan miksi (strategia), mitä (palvelut), miten(prosessit) ja millä (tietojärjestelmät) toimintaa toteutetaan. Päätavoitteena on tehdä vain ja ainoastaan strategisia tavoitteita tukevaa toimintaa jos toiminta ei ole strategisten tavoitteiden mukaista sen tarkoitusta tulee vakavasti harkita tai muuttaa strategiaa, jos se todetaan harkinnassa tarpeelliseksi. Tähän mennessä pääpaino on ollut ICT järjestelmien nykytilan tiedon keräämisessä. Maakunnan ICT järjestelmät ja niiden liityntä eri toimijoihin on kartoitettu nykytilan osalta. Kartoituksessa on käytetty JHS 179 kokonaisarkkitehtuurimallia, joka ohjaa oikean ja riittävän tiedon keräämisessä. Nyt työ jatkuu maakunnan ja Soiten osalta strategian ja toimintasuunnitelman mallintamisena. Strategia jalkautetaan toimintasuunnitelmaan ja edelleen prosesseihin, joiden tarvitsema ja tuottama tieto saadaan jo kuvattujen tietojärjestelmien avulla. Onko tietojärjestelmiä liikaa ja ovatko ne riittävän laadukkaita tämä riippuu prosessien tarpeista. On tärkeää, että prosesseilla on riittävästi oikeaa tietoa helposti saatavilla yhden kirjauksen periaatteella. Tärkeänä kokonaisarkkitehtuurielementtinä on lisäksi kehittäminen. Kehittämishankkeilla pyritään saavuttamaan strategisia tavoitteita täsmennetyillä, erikseen suunnitelluilla hankkeilla, joiden tuloksia arvioidaan vuosittain analysoimalla toimintaympäristön muutoksia ja sitä kautta vaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Soiten kehittämisyksikön tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Kehittämisyksikkö rakentaa maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakennetta yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään hyviä valtakunnallisia (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiekartta ja järjestämisen käsikirja) ja paikallisia käytäntöjä. Samalla rakennetaan Soiten sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakennetta, joka palvelee kuntien kanssa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Vuoden 2018 aikana kunnat tekevät omat hyvinvointikertomukset. Kuntien kertomusten pohjilta, lisäten alueellista hyvinvointitietoa ja alueellisten toimijoiden hyvinvointitavoitteita, laaditaan vuoden 2019 aikana alueellinen hyvinvointikertomus. Tämä vaatii hallinnonalarajat ylittävän yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden luomista Soiten, alueellisten toimijoiden ja kuntien välille. Tämä luo hyvän pohjan kunnille ja maakunnalle tulevan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahoituksen (HYTE-kerroin) optimaaliselle hyödyntämiselle. Sivu 87 / 105

88 Toiminta- ja taloussuunnitelman informatiivinen osuus Sivu 88 / 105