Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma

2 ILMAJOEN KUNNAN TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA

3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat perustiedot Kunnan alue Väestö ja työpaikat Talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat säännökset Sote- ja maakuntauudistus Talousarviota koskevat yleisperustelut Kunnan toiminta-ajatus, omakuva, taloussuunnitelman yleislinja ja henkilöstö Menojen kehitys Tulojen kehitys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talouden tasapaino Käyttötalous yhteensä 19 Keskusvaalilautakunta 19 Tarkastuslautakunta 21 Kunnanvaltuusto 22 Yleishallinto 23 Kuntakonserni/Ilmajoen Vuokratalot Oy 29 Ruoka- ja puhtauspalvelu 32 Elinkeinotoiminta 34 Tekninen hallinto 37 Kaavoitus- ja mittaustoimi 38 Liikenneväylät, muut yleiset alueet ja tekniset palvelut 40 Vesihuolto 43 Kiinteistöpalvelujen tulosalue 45 Palo- ja pelastustoimi 47 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 48 Lakeuden jätelautakunta 53 Sosiaalipalvelut 56 JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 58 Perusopetus 59

4 Varhaiskasvatus 61 Ilmajoen lukio 65 Ilmajoki-opisto 68 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 70 Kirjasto- ja kulttuuritoimi Investointiosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa 83

5 1 1. TALOUSARVIOTA JA TALOUSSUUNNITELMAA KOSKEVAT PERUSTIEDOT 1.1. Kunnan alue Ilmajoen kunta sijaitsee suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Sijaintinsa puolesta Ilmajoelta on hyvät yhteydet eri suuntiin. Etäisyys Seinäjoelle on 15 km, Vaasaan 75 km, Tampereelle 160 km ja Helsinkiin 350 km. Kunnan kokonaispinta-ala on 580 km 2, josta vesipinta-alaa 3 km 2. Kunnan alue jakaantuu kolmeen taajamaan (keskusta, Koskenkorva ja Ahonkylä) sekä talouskyliin ja haja-asutusalueeseen Väestö ja työpaikat Kunnan asukasluku on kasvanut vuodesta 2004 alkaen. TAULUKKO 1. ASUKKAITA VUOSINA Vuosi Asukkaita Miehiä Naisia ASUKKAITA

6 2 TAULUKKO 2. VÄESTÖNMUUTOKSET JA ASUKASLUKU ILMAJOELLA VUOSINA Syntyneitä Kuolleita Tulomuutto Lähtömuutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Väkiluvun korjaus Väestönlisäys Väkiluku Seuraavasta taulukosta selviävät muuttoliiketiedot vuodesta 2005 alkaen. Muuttoliiketiedot ja muut tilastotiedot sivuilla 1-10 perustuvat Tilastokeskuksen väestötilastotietoihin. TAULUKKO 3. ILMAJOEN MUUTTOLIIKE VUOSINA Vuosi Ilmajoelle muuttaneita eli tulomuutto Ilmajoelta muuttaneita eli lähtömuutto väestönmuutos Asukkaita

7 3 MUUTTOLIIKE tulomuutto lähtömuutto muutos TAULUKKO 4. MUUTTOLIIKE VUONNA 2017 (maan sisäinen muuttoliike) Tulomuutto Ilmajoelle: henkilöä: Lähtömuutto Ilmajoelta: henkilöä: Nettomuutto: Seinäjoelta 226 Seinäjoelle Kurikasta 82 Kurikkaan Kauhajoelta 22 Kauhajoelle Isostakyröstä 4 Isoonkyröön 2 2 Kauhavalta 6 Kauhavalle 4 2 Lapualta 12 Lapualle 16-4 Vaasasta 25 Vaasaan Helsingistä 19 Helsinkiin 21-2 Tampereelta 7 Tampereelle Jyväskylästä 6 Jyväskylään 9-3 Espoosta 6 Espooseen 8-2 Oulusta 3 Ouluun 7-4 Turusta 5 Turkuun 7-2 Muista kunnista 156 Muihin kuntiin Yhteensä 579 Yhteensä Ilmajoelle on muutettu vuoden 2017 aikana yhteensä 79:stä eri kunnasta ja Ilmajoelta on muutettu vuoden 2017 aikana yhteensä 78 eri kuntaan.

8 4 Seuraavassa taulukossa on väestön ikärakenne TAULUKKO 5. VÄESTÖN IKÄRAKENNE Ikäryhmä % , , ,6 Yhteensä Ikärakenne v. 2005, 2010 ja Yhteensä

9 5 Väestö osa-alueittain ilmenee seuraavasta: TAULUKKO 6. VÄESTÖ OSA-ALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 2017 ( ) Alue: 0-14 % % 65 - % Yht % Keskusta , , , ,60 Koskenkorva , , , ,94 Ahonkylä , , , ,70 Tuomikylä 86 3, , , ,90 Renko 121 4, , , ,66 Pojanluoma 94 3, , , ,57 Saveenkylä 30 1, , , ,22 Nopankylä 49 2, , , ,11 Huissi 79 3, , , ,06 Harjunmäki 58 2, , , ,40 Munakka 88 3, , , ,44 Tuntematon 8 0, , , ,40 Yhteensä , , , , ASUKKAITA OSA-ALUEITTAIN

10 Alla olevassa taulukossa esitetään työttömyysasteen kehitys vuodesta 1991 alkaen. TAULUKKO 7 TYÖTTÖMYYSASTE VUOSINA Vuosi Työttömyysaste , , , , , , , , , , , , , ,8 25,0 Työttömyysaste 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0

11 7 Työvoima ja työpaikat on esitetty seuraavassa: TAULUKKO 8. TYÖVOIMA, TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI Työllinen työvoima: % Alkutuotanto (maaja metsätalous) Jalostus (teollisuus ja rakennustoiminta) Palvelut Tuntematon Yhteensä Työttömiä Työvoima yhteensä Työpaikat % Alkutuotanto (maaja metsätalous) Jalostus (teollisuus ja rakennustoiminta) Palvelut Tuntematon Yhteensä Työssäkäynti Muiden kuntien alueella työssäkäyvät Muualta Ilmajoelle työhön tulevat Erotus

12 8 Tilanne työpaikkojen osalta on ollut seuraavanlainen (uusimmat työpaikkatiedot): Työpaikat 2016 % Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakent Palvelut Tuntematon 63 2 Yhteensä TYÖPAIKAT 2016 Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Palvelut

13 9 VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2040 Tilastokeskuksen väestöennuste , Ilmajoki. Ennuste sisältää arvion syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä viime vuosien kehityksen pohjalta. Vuosi: Ikäryhmät: Asukkaita yhteensä: Tämä ennuste sisältää arvion syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä viime vuosien kehityksen pohjalta Myös muut Tilastokeskuksen laatimat väestöennusteet ovat samansuuntaisia, väestöennusteiden mukaan Ilmajoki on kasvukunta.

14 10 HUOLTOSUHDE VUOTEEN 2040 Huoltosuhteella tarkoitetaan, paljonko alueella on lapsia ja 65 vuotta täyttäneitä sataa (100) työikäistä henkilöä kohti (alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään). Seuraavassa taulukossa esitetään tilastokeskuksen väestöennusteeseen sisältyvä ennuste huoltosuhteesta Ilmajoen kunnassa. VÄESTÖENNUSTE 2015 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE , ILMAJOKI Vuosi: Huoltosuhde, Ilmajoki 65,7 71,8 74,6 76,7 76,5 75,1 Vuosi: E-P:n maakunta 66,5 73,3 77,8 80,8 81,6 79,8 Koko maa 58,3 63,3 66,4 69,2 70,4 69,7 Ilmajoen kunnan väestötavoite Ilmajoen kunnan väestötavoitteet ovat: asukasta vuonna 2020 ja asukasta vuonna 2040.

15 Talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat säännökset Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Tämän perusteella kunnanhallitus tekee Ilmajoen kunnan talousarviosuunnitelmaehdotuksen vuosille Rakentamisohjelmaehdotus tehdään viidelle vuodelle. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Tavoitteet asettaa valtuusto, joka myös sitoutuu hyväksymiinsä tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Ilmajoen kunnan talousarvioehdotuksessa määrärahat esitetään pääsääntöisesti bruttomääräisinä. Nettositovuudesta on mainittu erikseen ao. kohdassa. Kunnan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Kunnan talousarvio- ja suunnitelmarakenne on yleisperustelujen lopussa. Suoriteperuste Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisessa ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Meno- ja tulotasapaino Kuntalain säännökset eivät edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai muuna suunnitelmavuotena voi siten olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus).

16 Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelu on edennyt ennakoitua hitaammin, minkä johdosta uudistuksen voimaantuloa on siirretty toistamiseen. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan uudistus tulisi voimaan , jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. 2. TALOUSARVIOTA KOSKEVAT YLEISPERUSTELUT 2.1. Kunnan toiminta-ajatus, omakuva, taloussuunnitelman yleislinja ja henkilöstö Toiminta-ajatus: Ilmajoen kunnan tehtävänä on tarjota viihtyisä, vireä ja turvallinen kunta asukkailleen järjestämällä palveluja sekä luomalla edellytyksiä omaehtoiselle toiminnalle ja hyvinvoinnille. Kunta toimii aktiivisesti työpaikkojen ja asuntojen lisäämiseksi. Kuntaorganisaatiomme tärkein toimintaohje muodostuu seuraavista asioista: asiakaskeskeisyys ja palveluhenkisyys, avoin keskustelu ja yhteistyö sekä tuloksellisuus, taloudellisuus ja tehokkuus Kunnan omakuva: Ilmajokea kehitetään itsenäisenä kuntana omista vahvuuksista lähtien ottaen huomioon tulevaisuuden mahdollisuudet. Kunta on aktiivisesti mukana Seinäjoen seudun seutuyhteistyössä ja maakunnallisessa yhteistyössä. Palvelutaso suhteutetaan taloudellisiin voimavaroihin. Hallittuun riskinottoon olemme valmiita. Päätökset tehdään joustavasti ja nopeasti mahdollisimman lähellä palveluita tarvitsevaa kuntalaista. Taloussuunnitelman yleislinja: Tavoitteena on se, että kunnan tulot ja menot ovat tasapainossa suunnitelmakauden aikana. Henkilöstö Henkilökunnan kehittämiseen ja työkyvyn säilyttämiseen kiinnitetään huomiota. Suunnittelukauden aikana henkilökunnan määrää tarkistetaan lähinnä luonnollisen poistuman kautta ja suosimalla joustavia työaika- ja eläkejärjestelyjä, kuitenkin siten, että turvataan riittävä peruspalvelutaso. Henkilöstön määrä vuoden 2019 osalta on esitetty henkilöstöliitteessä Menojen kehitys Kokonaismenot vuodelle 2019 ovat 87,8 milj.. Kokonaismenot ovat kasvaneet noin 5,3 milj. vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Kunnan käyttötalouden bruttomenojen osuus on 76,7 milj., investointien bruttomenot ovat 6,9 milj. ja rahoitusmenot 4,3 milj..

17 13 Käyttötalousmenot Käyttötalouden bruttomenot ovat 76,7 milj., kasvu 3,0 % ja käyttötalouden nettomenot ovat 66,2 milj., kasvu 2,8 %. Henkilöstömenot ovat 27,8 milj., kasvu 4,9 %. Investointimenot Investointimenot ovat esityksen mukaan vuonna 2019 bruttona 6,9 milj., nettona 6,5 milj.. Investointiohjelma vuodelle 2019 sisältää mm. seuraavat kohteet: Terveyskeskuksen korvausinvestoinnin aloittaminen ja lattioiden korjaustyöt , Toimintatalon laajennuksen ja peruskorjauksen aloittaminen , Herralan koulun lisärakennusinvestoinnin aloittaminen , Käpälämäki II-alueen kunnallistekniikka (tiet ja vesihuolto) , katujen kestopäällystys ja valaistus Taloussuunnitelmaan vuodelle 2020 sisältyy mm. seuraavat investoinnit: Terveyskeskuksen korvausinvestointi , Toimintatalon laajennus , Herralan koulun lisärakennus , Aurinkoniityn alueen kunnallistekniikka (tiet ja vesihuolto) ja Neiron alueen kadut ja kunnallistekniikka Taloussuunnitelmaan vuodelle 2021 sisältyy mm. seuraavat investoinnit: Jaakko Ilkan koulun laajennuksen aloittaminen , Käpälämäki III-alueen kunnallistekniikka (tiet ja vesihuolto) , haja-asetusalueen toiminta-alueen laajennukset Rahoitusmenot Rahoitusmenot ovat 4,3 milj.. Lainojen korko ja lyhennysmenot ovat seuraavat: talousarviolainojen korkomenot ovat ja lainojen lyhennykset Muut rahoitusmenot ovat

18 14 KUNNAN KÄYTTÖ-, INVESTOINTI- JA RAHOITUSMENOT VUOSINA (1000 ) VUOSI KÄYTTÖ % KOKONAIS- INVESTOINTI- % KOKONAIS- RAHOITUS- % KOKONAIS- MENOT MENOISTA MENOT MENOISTA MENOT MENOISTA TP , , ,9 TP , , ,6 TP , , ,1 TP , , ,1 TA , , ,8 TA , , ,8 TS , , ,4 TS , , ,1 2.3 Tulojen kehitys Kunnan keskeiset tulolähteet ovat verotulot, valtionosuudet sekä myynti- ja maksutulot. Verotulot sisältävät kunnan tuloveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron. Vuonna 2019 kunnan tuloveron (ansio- ja pääomatulovero) määräksi on arvioitu 37,4 milj., yhteisöveron määräksi 1,6 milj. ja kiinteistöveron määräksi 2,6 milj.. Tuloveroprosentti on 20,75 %. Kunnallisverotuloja kertyy vuonna 2018 arviolta 35,0 milj., kunnallisveron tilitykset ovat vuoden 2017 tasolla. Yhteisöveron määräksi on arvioitu 1,6 milj.. Kasvua on jonkin verran vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2019 yhteisöveron jako-osuuden laskennassa huomioidaan vuodet 2016 ja Yhteisöveron tuotto perustuu kunnan alueella sijaitsevien yritysten maksamiin veroihin. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 - vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 - yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0,00 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - voimalaitosten veroprosentti 3,10 Valtionosuudet pysyvät samalla tasolla kuin vuonna Arvion mukaan niiden määrä tulee olemaan vuonna 2019.

19 15 TULOJEN KEHITYS VUOSINA () (ei sisällä lainanottoa tulona) VUOSI VEROTULOT VALTION- MAKSUT JA MUUT TULOT YHTEENSÄ OSUUDET MYYNTITUOTOT TP TP TP TP TA TA TS TS VEROTULOJEN KEHITYS VUOSINA () VUOSI KUNNAN YHTEISÖVERO KIINTEISTÖ- VEROTULOT MUUTOS OSUUS TULOVERO VERO YHTEENSÄ % TULOISTA % TP ,1 46,2 TP ,0 47,9 TP ,1 46,7 TP ,5 47,9 TP ,4 47,9 TP ,0 50,3 TP ,5 51,2 TP ,5 48,6 TP ,2 49,1 TA ,5 49,5 TA ,2 49,5 TS ,3 48,7 TS ,3 48, Tuloslaskelma Toimintakate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate vastaa käyttötalouden nettomenoja. Toimintakate vuodelle 2019 on -66,2 milj.. Toimintakate laskee edellisestä talousarviosta 1,8 milj..

20 16 Vuosikate Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää investointien ja lainojen lyhennysten katteeksi. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa lainojen lyhennykset ja investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa lainanottamisella. Vuoden 2019 talousarvon mukaan vuosikate on Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot ovat milj.. Näin ollen tilikauden tulos on ylijäämäinen Taloussuunnitelman mukaan vuoden 2020 vuosikate on ja vuoden 2021 vuosikate Tämä perustuu seuraaviin kehitysarvioihin; käyttömenot nousevat noin 1,5 % sekä vuonna 2020 että 2021, käyttötalouden tulot pysyvät samalla tasolla, kunnan verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan. Tuloveroprosentin pitäminen 20,75 %:ssa on ennakoitu 2020 ja 2021 tuloslaskelmissa. Sote-uudistuksen vaikutuksia ei ole talousarvioissa huomioitu uudistukseen liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta. VUOSIKATE VUOSINA VUOSI VUOSIKATE () VUOSIKATE / asukas TP TP TP TP TA TA TS TS Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota ja tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään kunnan rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus (vuosikate), investoinnit, antolainojen muutokset, lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Talousarviovuoden 2019 osalta rahoitustarve on 6,9 milj.. Tämä on seurausta alhaisesta vuosikatteesta 3,8 milj. suhteessa nettoinvestointien määrään 6,5 milj. sekä lainojen lyhennyksiin ja korkoihin 4,1 milj.. Talousarviossa varaudutaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 10 milj.. Tällä luodaan valmiudet sille, että tarvittaessa kuntatodistusohjelman muodossa olevaa lyhytaikaista rahoitusta voidaan muuttaa pitkäaikaiseksi lainaksi.

21 17 Lainanottaminen Talousarviovuonna 2019 tulorahoitus (vuosikate) ei riitä investointien ja lainojen lyhennysten kattamiseen, koska vuosikate on Vuonna 2020 ja 2021 vastaava luku on ja Vuonna 2019 lainamäärä lisääntyy nettona 3,1 milj., vuonna 2020 lainamäärä lisääntyy 3,8 milj. ja vuonna 2021 lisäys on 0,3 milj.. Kokonaislainamäärä vuoden 2019 lopussa on 46,7 milj., vuoden 2020 lopussa 50,4 milj. ja vuoden 2021 lopussa 50,7 milj.. LAINANHOITOKUSTANNUKSET VUOSINA () VUOSI KOROT LYHENNYKSET YHTEENSÄ / ASUKAS TP TP TP TP TA TA TA TA TS TS LAINOITUS VUOSINA VUOSI NETTOLAINAN LAINAMÄÄRÄ LAINAT LISÄYS () () / ASUKAS TP TP TP TP TA TA TA TA TS TS Talouden tasapaino Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Ilmajoen kunnalla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä.

22 18 Vuoden 2019 talousarvion mukainen tulos on ylijäämäinen. Aikaisemmilta vuosilta kumuloituneita kirjanpidollisia alijäämiä ei Ilmajoen kunnalla ole, sillä tilinpäätösten alijäämät on katettu taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kunkin vuoden kirjanpidossa. Seuraavassa esitys talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman alijäämien tasapainottamisesta. Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ali- /ylijäämä Ylijäämä yhteensä Tase Tulosarvio 2018 Tasearvio Talousarvio ja taloussuunnitelma * *tulosennuste, tilannearvio Kuntalain edellyttämä alijäämien kattaminen talousarviossa 2019 ja taloussuunnitelmassa osoitetaan edellä olevan laskelman mukaisesti. Kunnan talous ei silti ole tasapainossa. Vaikka alijäämät voidaan kattaa kirjanpidossa aikaisempien vuosien taseen ylijäämästä, eivät talousarviovuonna 2019 ja suunnitelmavuosina vuosikatteet riitä kattamaan investointeja eikä lainojen lyhennyksiä. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että kunnan taloudessa on edelleen rakenteellinen menojen ja tulojen tasapaino-ongelma. Kunnan hallinto- ja palvelurakenteita sekä meno- ja tulotaloutta kokonaisuudessaan tulee arvioida ja kehittää siten, että toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta voidaan lisätä.

23 KÄYTTÖTALOUSOSA

24 19 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 1,8 2,8 1,5 1,7 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talous TP TA TA 19 TS TS Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -26,0 83,4 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen toimielin. Sen toimintaympäristöön vaikuttavat muutokset vaalilaissa ja kuntalaissa. Vaalilain mukaan valtuuston on asetettava toimikaudekseen keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheen- johtajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakunnan tulee vastata vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä, huolehtia kaikista vaaleihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta.

25 20 Kuntavaaleissa tulee keskusvaalilautakunnan em. tehtävien lisäksi tarkastaa myös ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset ja laatia ehdokaslistojen yhdistelmä, huolehtia vaaleissa annettujen äänten laskemisesta sekä vahvistaa vaalin tulos. Talousarvion perustelut Kunnat vastaavat keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle vain valtiollisissa vaaleissa kuten eduskunta- vaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on järjestää eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä mahdolliset maakuntavaalit. Toteutuminen Kyllä/Ei

26 21 TARKASTUSLAUTAKUNTA Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 13,0 3,9 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Se arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta laatii sekä antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Talousarvion perustelut Tarkastuslautakunnan määrärahavaraus kattaa tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuspalveluiden kustannukset. Tarkastuslautakunnalla ei ole tuloja. Voimassa oleva JHTT tilintarkastuspalveluiden hankintasopimus kattaa tilikausien hallinnon ja talouden tarkastuksen. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta pyrkii edistämään arviointikertomuksen vaikuttavuutta toimintavuonna. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Arviointikertomuksen vaikuttavuuden edistäminen Toteutuminen Kyllä/Ei

27 22 KUNNANVALTUUSTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -65,9-30,7 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Kunnanvaltuusto vastaa kunnan strategisesta päätöksenteosta, kunnan tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Talousarvion perustelut Talousarviolla varmistetaan kunnan toimintojen rahoitus vuositasolla toimialoja sitovasti. Talousarvion toteutumisen seurantaa tulee toimialoilla tulosalue- ja tulosyksikkötasolla tehostaa ja tarvittaessa toimintaa tulee pyrkiä muuttamaan siten, että pysytään talousarvion meno- ja tuloarvioiden mukaisissa määrärahoissa. Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut Toiminnalliset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen. Kunnan luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaation yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen. Toiminnallinen tavoite 1 Kuntastrategian toteuttaminen Toteutuminen Kyllä/Ei

28 23 YLEISHALLINTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 12,3-2,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät KUNNANHALLITUS Toiminnan kuvaus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Talousarvion perustelut Yleishallinnon kustannuspaikkoja ovat kunnanhallitus, toimikunnat ja projektit, ystävyyskuntatoiminta, yhteistoimintaosuudet, kunnallisverotus, avustukset, kunnanhallituksen käyttövarausmäärärahat, kylähankkeet, joukkoliikenne, asuntotoimi ja isännöinti, hallinto- ja taloustoimistot, monistamo, yhteiset posti- ja puhelinkulut, tietohallinto sekä henkilöstöhallinto. Hallinnon ja talouden keskeisenä tavoitteena on vuosina 2019 ja 2020 kehittää tietojärjestelmiä ja tätä kautta automatisoida toimintoja Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Maksuliikenne- ja taloudenohjausjärjestelmä Pro Economica Premiumin käyttöönotto Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Talous- ja henkilöstöhallinnon arkistointijärjestelmä Rondon käyttöönoton aloitus, valmis vuonna 2020 Kyllä/Ei

29 24 Toiminnallinen tavoite 3 Sopimustenhallinta TWEB:n käyttöönoton aloitus, valmis vuonna 2020 Toiminnallinen tavoite 4 Päivitetään viestintäohjeistus Toiminnallinen tavoite 5 Teleoperaattorin vaihtaminen Teliasta Elisaan Kyllä/Ei Kyllä/Ei Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Kirjanpidon viive Päivä 7-30 Maksuvalmius Päivä 4-7 Viivästyskorkotaso % maksatuksesta enintään 0,01

30 25 HENKILÖSTÖTOIMISTO Toiminnan kuvaus Henkilöstötoimisto vastaa kunnan henkilöstöhallinnosta, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkkavalmistelusta, hoitaa palkkojen ja palkkioiden maksatukseen sekä niihin liittyvät Kela- ja eläke- ym. hakemukset, tilitykset ja raportoinnit eri sidosryhmille, nuorten kesätyöllistämiseen ja kunnan velvoitetyöllistämiseen liittyvät asiat sekä avustaa tarvittaessa esimiehiä henkilöstösuunnitteluun, henkilöstön rekrytointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa. Henkilöstöjohtaja edustaa kuntaa työnantajana työsuojeluasioissa ja on kunnan työsuojelupäällikkö Talousarvion perustelut Henkilöstötoimistossa työskentelee v vakituista palkkakirjanpitäjää, palkkasihteeri ja henkilöstöjohtaja. Henkilöstön eläköityminen, vuosilomien sijaistaminen ja palkanmaksun keskittäminen johtaa väliaikaisiin päällekkäisiin rekrytointitarpeisiin n. 1,5 hlön verran. Koko kuntaa koskevan henkilöstötoiminnan tavoitteena on saada työntekijöiden työajanseuranta lain vaatimalle tasolle ja kehittää mobiilileimausjärjestelmää, yhtenäistää henkilöstöhallinnon toimintoja sekä luoda palkkaukseen henkilökohtaisen lisän myöntämiskriteerit. Henkilöstötoimisto vastaa esimiesten koulutuksesta, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan toiminnasta ja sekä yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Työajanseurantajärjestelmän laajennus. Laajennetaan mobiilileimausjärjestelmän käyttöä Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 1 Luodaan henkilökohtaisen lisän myöntämiseen yhtenäiset kriteerit Kyllä/Ei

31 26 Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Työntekijät työajanseurannan piirissä % työntekijöistä / viranhaltijoista 65 % Kunnan toimipisteiden pelastussuunnitelmien päivitys Työpisteiden määrä 100 % Vakavat työtapaturmat Vakavien työtapaturmien määrä 0 kpl Sairauspoissaolojen vähentäminen sairaslomien määrä

32 27 ASUNTOTOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 5,5-50,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Asuntotoimen tulosalueen tehtävä on hoitaa kunnan suoraan omistamien asuntojen isännöinnin tehtävät. Asuntotoimella hoidettavana 17 huoneistoa/tilaa, joista yksi on otettu pois vuokrauksesta ja yksi on maakellaritila. Näiden lisäksi on useita tiloja, jotka ovat siirtyneet koulun käyttöön eivätkä näin ollen kuulu enää asuntotoimen hoidettavaksi. Talousarvion perustelut Toimintamenoina suurimmaksi osaksi palkkakulut. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Vapautuvien As Oy:n huoneistojen tai omakotitalojen myynti. Myydään vain vuokralaisen irtisanoessa asunto. Toteutuminen Kyllä/Ei

33 28 ISÄNNÖINTI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 30,0-53,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Isännöinnin tulosalueen tehtävä on tuottaa isännöinnin palvelut kunnan 100 % omistamalle tytäryhtiölle Ilmajoen Vuokratalot Oy:lle ja kunnan ja useamman muun yhteisön omistamalle Ilmajoen Palvelutalosäätiölle. Isännöinnin toiminta sisältää tytäryhtiön osalta hallinnollisen ja teknisen isännöinnin kaikkine tehtävineen. Ilmajoen Palvelutalosäätiön osalta palvelut ovat vain hallinnollisen isännöinnin osalta, tekninen isännöinti kuuluu hallituksen puheenjohtajalle. Talousarvion perustelut Kulut pääsääntöisesti koostuvat palkkamenoista, joissa muutokset syntyvät työnantajakustannuksista. Tuloarviot vuodesta 2019 eteenpäin mahdollisesti muuttuvat isännöintisopimuksen uusimisen myötä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Toteutuminen Uusitaan isännöintisopimukset kunnan ja isännöinnissä olevien yritysten välillä. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Selvitetään isännöintitoimiston palkan ja palkkioiden maksut kokonaisuutena. Kyllä/Ei Tunnusluvut Isännöinnin tunnusluvut syntyvät yhtiöiden ja säätiön kautta tulevista tarpeista, jotka näkyvät suoraan kyseisten yritysten kirjanpidossa ja toiminnassa, ei isännöintitoimiston alaisuudessa.

34 29 KUNTAKONSERNI / Ilmajoen Vuokratalot Oy Toiminnan kuvaus Ilmajoen Vuokratalot Oy omistaa 27 kiinteistöä, joissa on 376 asuntoa keskustassa, Ahonkylässä ja Koskenkorvalla. Ilmajoen Vuokratalot Oy:n toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaisesti hankkia, omistaa ja antaa vuokralle asuntoja Ilmajoen kunnassa, noudattaen Ilmajoen kunnan vahvistamia asukasvalintaperusteita. Tehtävään kuuluu ylläpitää kiinteistöjen kuntoa huoltojen ja tarvittavien remonttien sekä perusparannusten osalta. Asuntoja vuokrataan Ilmajoen kunnan valvoman ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n säätelemien rajoitusten, ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Toimintaa tukevissa tehtävissä käytämme ostopalveluja mm. kiinteistöhuollon ja korjausten osalta. Ilmajoen Vuokratalot Oy:n tehtävänä on tuottaa kunnan asukkaille asumistarpeet tyydyttävät palvelut voittoa tavoittelematta. Tavoitteena on huomioida omistaja, asukkaat, talous ja erilaisten asiakkaiden tarpeet. Hintalaatusuhteen ylläpitäminen kilpailukykyisenä ja taloudellisen sekä kestävän yhdyskuntarakenteen luominen ovat tärkeitä asioita toiminnassa. Talousarvion perustelut Ilmajoen Vuokratalot Oy:n toiminta perustuu nettovuokraan, jolloin asukkailta saamilla vuokrilla katetaan kaikki toimintaan liittyvät menot sisältäen myös lainojen lyhennykset ja korot. Asuntojen vuokrien suuruudet pyritään säilyttämään ennallaan vuonna Vapaiden asuntojen määrään vaikuttaa Palonkortteeri Oy:n yhdistyminen Ilmajoen vuokrataloihin alkaen ja kiinteistöjen Pappilantie 8 ja Raskulantie 4 myyminen Nykyiseen toimintaan ei ole kaavailtu suuria muutoksia vuodelle Tavoitteena on säilyttää asuntojen käyttöaste korkealla tasolla. Ilmajoen Vuokratalot Oy aikoo myös tulevaisuudessa rahoittaa tarvittavat huollot ja korjaukset kohteissa pääsääntöisesti kassavaroilla (mm. julkisivu- ja asuntoremontit). Kohteiden ylläpito ja huolto ovat yhtiön tavanomaista, toiminnan kuvauksen mukaista tehtävää, jota on välttämätöntä suorittaa kiinteistöjen arvon, viihtyisyyden ja terveyden ylläpitämiseksi. Panostus vuositasolla tehtäviin suunnitelman mukaisiin huoltoihin on n

35 30 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Uusitaan isännöintisopimukset kunnan ja Ilmajoen Vuokratalot Oy:n kesken Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Suunnitelmallinen usean vuoden julkisivujen maalausten loppuun saattaminen. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Selvitetään isännöintitoimiston palkan ja palkkioiden maksut kokonaisuutena. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Käyttöaste pysyisi nykyisellä tasolla Käyttöaste 88 % Vuokrankorotuksia ei suoriteta vuonna 2019 Vuokrankorotustieto Pysyy ennallaan Uudisrakentaminen Ilmajoen Vuokratalot Oy keskittyy nykyisen kiinteistökannan ylläpitoon, parantamiseen ja tarvittaviin muutoksiin, jotta käyttöaste saataisiin nostettua yli 90 %:n. Näiden toimenpiteiden saavuttaminen ei tällä hetkellä vaadi uudistuotantoa. Tarve kuitenkin katsotaan aina kunnan tarpeet huomioiden ja tilannekohtaisesti. Peruskorjaus ja linjasaneeraukset Leppätie 4 rivitalokohde on peruskorjauksen tarpeessa. Käyttöaste on siellä vain 64 %, koska vapautuvia asuntoja ei ole vuokrattu remonttia odottaessa eteenpäin. Kohteen sijainti on lähellä keskustaa ja valtatie 67. Ilmajoen Vuokratalojen kiinteistöissä tulee jatkossakin olemaan tarvetta erilaisiin korjauksiin, koska kiinteistöt eivät ole enää uusia.

36 31 Vanhan kiinteistökannan poistaminen käytöstä Ilmajoen Vuokratalot Oy etsii aktiivisesti oikeita toimenpiteitä kiinteistökannan uudistamisen, peruskorjauksen sekä purun osalta, jotta kunnan asukkailla olisi sellaiset asumisolosuhteet, joita tällä hetkellä markkinoilla kaivataan, myös tulevaisuudessa.

37 32 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELU Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 6,2 0,75 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Ruokapalvelupäällikkö johtaa ruoka- ja puhtauspalvelun tulosaluetta. Ruokapalvelut tuottavat ateriapalveluja päiväkodeille, kouluille, kunnan palvelukodeille ja henkilökunnalle. Ateriapalveluja myydään JIK ky:lle.keittiöt valmistavat 47 ammattilaisen voimin 3250 ateriaa arkipäivisin. Ateriasuoritteita valmistetaan vuosittain noin Puhtauspalvelut tuottaa ylläpito- ja perussiivousta päiväkodeille, kouluille, toimistoille sekä muille kunnan kiinteistöille, kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä nuorisotoimen tiloille. Puhtaus- ja asiantuntijapalveluja myydään JIK ky:lle. Siivottavia tiloja on noin m2. Talousarvion perustelut Ruokapalvelun tavoitteena on valmistaa asiakkaillemme ammattitaidolla ruokasuositusten mukaista, maukasta ruokaa ottaen huomioon taloudellisuuden ja tuoteturvallisuuden. Henkilöstö, raaka-aine ja ict-kulut ovat kasvaneet. Henkilöstön määrä on kasvussa uusien kohteiden myötä. Raaka-aineiden hinta on kasvanut kolme prosenttia vuoden 2018 aikana ja ict- kulujen kasvu johtuu keittiöiden puhelimien nykyaikaistamisesta ja liittymien muututtua nettiyhteyksiksi. Sekä osa omavalvontaa on muuttunut pilvipalveluun, mikä on myös nostanut kuluja. Puhtauspalvelun tavoitteena on tuottaa kunnan kiinteistöille keskitetysti ammattimaista ja taloudellista puhtauspalvelua, niin että kiinteistöjen käyttäjät voivat työskennellä viihtyisässä, hygieenisessä ja turvallisessa ympäristössä. Henkilöstö, saniteettitarvike ja puhdistusaine sekä ict- kulut ovat kasvaneet. Henkilöstön ja saniteettitarvikkeiden sekä puhdistusaineiden määrä on kasvussa uusien kohteiden myötä. Saniteettitarvikkeiden ja puhdistusaineiden hinnat ovat nousseet kaksi prosenttia vuoden 2018 aikana ja ict- kulujen kasvu johtuu henkilöstön puhelimien ja liittymien päivityksestä nykyaikaan

38 33 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite1 Puhtauspalvelun tavoite on toteuttaa siivouspalvelusopimuksen mukaisia laatutasoja eri kiinteistöissä (Insta- 800) ja huomioida kestävä kehitys toiminnassa. Varmistetaan asiakaskyselyllä, pintapuhtausnäytteillä ja koulutuksella laadun tasaisuus sekä ohjeistetaan henkilöstöä ympäristölähtöiseen työskentelyyn. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Ruoka- ja puhtauspalvelun tavoitteena on kestävän kehityksen huomioiva toimintakulttuuri ruoka- ja puhtauspalveluihin. Kartoitetaan kiinteistöjen käytännöt ja laaditaan toimintaohjeet sekä seurantalomakkeet ympäristölähtöiseen työskentelyyn. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Ateriasuoritteiden määrä Ateriasuorite Ruokapalveluiden asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin Asiakaskyselyt Tyytyväisyysaste 75 % Kiinteistöjen neliöhinta Euro/ neliö / kk Koulut 2,00, päiväkodit alle 4,00, muut kiinteistöt 2,00 JIK ky:n kohteet 2,30 Puhtauspalvelun asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin Asiakaskyselyt Tyytyväisyysaste 75 %

39 34 ELINKEINOTOIMINTA Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 51,0-8,5 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Elinkeinotoimi vastaa elinkeinojen edistämisestä yhteistyössä muiden paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Elinkeinotoimi palvelee sekä uusia että vanhoja yritysasiakkaita asioissa, jotka koskevat esimerkiksi yritysten sijoittumista paikkakunnalle (mm. tonttija toimitilakysymyksiä), yritysneuvontaa, yhteistoimintaa (niin yrittäjien kesken kuin kunnan suuntaan), uusien yritysten perustamista, rahoituskysymyksiä sekä matkailua. Elinkeinotoimi on yrittäjän paikallinen kumppani kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Toiminnan pääpaino on yritystoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen tähtäävässä toiminnassa, kunnassa toimivien yritysten toiminnan turvaamisessa, yritysten ja kunnan välisen yhteistyön kehittämisessä sekä kuntaimagon ja kuntamarkkinoinnin kohentamisessa koko kuntaorganisaation aktivoinnin sekä markkinointitoimien kautta. Hankerahoitusyhteistyön lisäksi pyritään muuhun käytännön tekemiseen liittyvään yhteistyöhön seudun kuntien kesken vaikka yhteistyö onkin tällä hetkellä vähäistä. Myös ELY-keskus, Kehittämisyhdistys Liiveri, Uusyrityskeskus Neuvoa-antava, paikallinen ja maakunnallinen yrittäjäyhdistys sekä muut vastaavat organisaatiot ovat elinkeinotoimen tärkeitä yhteistyötahoja. Talousarvion perustelut Muut yhteistoimintaosuudet -momentilta on säästynyt viime aikoina hankkeiden kuntarahaosuuksia, koska hanketoiminnan kuntarahatiedustelut ovat vähentyneet ja seudullinen yhteistoiminta on vähentynyt (esim. matkailuyhteistyö). Markkinointistrategian toteuttamiseksi hyödynnetään joustavasti ja kohtuullisilla kustannuksilla panostusta markkinointiosaamiseen (n. 2 pv / viikko resurssi). Elinkeinotoimen momentilla on kaksi taloudellisessa mielessä ongelmallista kiinteistöyhtiöomistusta, joista toisen (Koy Ilmajoen virastotalo) vuokrausaste näyttää ylittävän odotukset mikäli kuluvan vuoden myönteinen kehitys jatkuu vuonna 2019.

40 35 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1: Sijoittumisasiat Aktiivinen tila- ja tonttitarpeisiin vastaaminen eri toimialat huomioiden on elinkeinotoimen keskeinen tavoite. Samalla jatketaan erityisesti vanhempien ja heikkotuottoisempien tilojen myyntimahdollisuuksiin reagoimista erillisiin päätöksiin perustuen. Kartoitetaan henkilökohtaisin tapaamisin sekä Ilmajokilähtöisten yrittäjien liiketoiminnallista kiinnostusta Ilmajokeen sekä naapurimaakuntien yritysten liiketoiminnan monistusedellytyksiä Ilmajoen vahvuustoimialoilla. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2: Yritysyhteistyö Jatketaan alkavien yrittäjien verkostoitumiskäyntejä sekä pidempään toimineiden yritysten lounastapaamisia. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3: Markkinointi Käynnistetään koko kunnan markkinointia edistävä ja koordinoiva markkinointityöryhmä. Toteutetaan luotua markkinointistrategiaa esimerkiksi uusimalla kunnan verkkosivujen ilme yhteistyössä muun organisaation kanssa. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 4: Yrityspalvelut Tarjotaan kasvuhakuisille yrityksille uusia, yhteistyössä paikallisten asiantuntijapalveluyritysten kanssa, toteutettuja palveluita Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Positiivinen työpaikkakehitys suhdannekierron aikana Päämäärätavoite Tyytyväiset elinkeinotoimen asiakkaat 1-2 krt valtuustokaudessa suoritettava asiakastyytyväisyysmittaus Keskiarvo n. hyvä

41 36 Aktiivinen toiminta Tekstiosassa eriteltyjen tavoitteiden toteutusaste Vähintään n. 80% toteutusaste Yrityksille vuokrattavien toimitilojen käyttöaste Käyttöaste % Talousarviovuoden aikana 90-95% vuokrattavissa olevista tiloista

42 37 TEKNINEN HALLINTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 6,0 3,9 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Tekninen hallinto koordinoi ja johtaa teknisen toimen tehtäväalueiden toimintaa, vastaa toimialan hankintatoimesta ja rakennuttamistoiminnoista sekä valmistelee teknisen lautakunnan päätettäväksi tulevat talousarvio- ja muut hallinto- ja johtosäännöissä määritellyt asiat. Talousarvion perustelut Määrärahan tarve muodostuu henkilöstökustannuksista (Tekninen johtaja 100%, osastosihteeri 100%, kunnallistekniikan insinööri 25%) teknisen lautakunnan kokouspalkkio- ym. kustannuksista ja teknisen toimiston toimistotarvike-, kalusto- ja laitevuokrakustannuksista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toteutuminen Toiminnallinen tavoite 1 Saavutetaan TA-vuodelle 2019 asetetut tavoitteet. Kyllä / Ei

43 38 KAAVOITUS JA MITTAUSTOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 20 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -78,1-9,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Kaavoitus- ja mittaustoimen tehtävät koostuvat yleis- ja asemakaavojen laatimisesta, muusta maankäytön suunnittelusta, maanhankinnasta, maan myynnistä ja tonttien markkinoinnista sekä kartastojen ylläpidosta, kiinteistönmuodostustehtävistä ja maanmittauksesta. Kaavoitustoimi valmistelee teknisen lautakunnan päätettäväksi maankäyttöön liittyvät asiat. Talousarvion perustelut Kaavoitus- ja mittaustoimen toimintatulot muodostuvat suurimmaksi osaksi, 77% tonttien myyntivoitoista. Maanvuokratulot ovat n. 12%, muut tulot koostuvat suunnittelu- ja mittaustoiminnan maksuista ja suoritteiden myyntituotosta. Kaavoitus- ja mittaustoimen toimintamenoista kohdistuu henkilöstömenoihin n. 83%, joista mittaustoimen osuus on noin kolmannes, kaavoituksen, maanhankinnan, tontinmyynnin ja markkinoinnin osuus on kaksi kolmannesta. Palvelujen oston osuus on n. 14%, niistä suurimmat menoerät ovat ICTpalvelut, asiantuntijapalvelut, painatukset ja ilmoitukset. Kaavoituksen painopisteenä on Ilmajoen keskustan yleiskaavan laatiminen. Asemakaavoituksessa uusien asuntotonttien suunnittelu Vesitornin, Laidunalue II ja Seppälä II alueelle sekä Käpälämäen jatkoalueelle turvaa tonttitarjontaa tuleville vuosille. Hansan kauppa-alueen laajentaminen kehittää keskustaa yritysalueena.

44 39 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Laaditaan yleiskaavat ja asemakaavat kaavoitusohjelman mukaisesti (kaavoitusohjelma liitteenä) Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Vaikutetaan seudullisesti ja valtakunnallisesti maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittämiseen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Ylläpidetään toimivaa työnjakoa, jossa on otettu huomioon nykyisten ja uusien viranhaltijoiden osaamisen suhteuttaminen. Tarvittaessa lisäkoulutusta ammattitaidon lisäämiseksi. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Asunto- ja yritystonttien tarjonnan alueellinen kattavuus Asuntotontteja tarjotaan taajamista ja kyläalueilta. Yritystontteja tarjotaan keskustasta, Laskunmäestä, Ahonkylästä ja Rengonharjulta sekä Koskenkorvalta Hansa kauppa-alueelle laaditaan kaavarunko. Uusia asuntotontteja kaavoitetaan Ilmajoen keskustaan ja Ahonkylään yhteensä noin kpl Rakentamisen mahdollistaminen asemakaava-alueille Tonttien ja yleisten alueiden lohkomiset ja rakennusten maastoonmerkitsemiset Tehdään täydennysmittauksia Kartastot ajan tasalla Kirkonkylän, Koskenkorvan, Rengonharjun ja Ahonkylän pohjakarttojen täydentäminen Täydennysmitataan pohjakarttoja

45 40 LIIKENNEVÄYLÄT, MUUT YLEISET ALUEET JA TEKNISET PALVELUT Kadut, Valaistus ja viitoitus, Yksityistiet, Puistot, Urheilualueet, Jätehuolto, Metsätilat, Tekninen varasto, Konekeskus Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 6,39 19,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Liikenneväylien kunnossapidolla ylläpidetään kunnan kaavateiden ja kunnan hoidossa olevien yksityisteiden liikennöintikelpoisuutta. Asemakaava-alueiden hulevesiverkoston ylläpito sisältyy liikenneväylien tulosalueeseen. Katu- ja tievalaistus sisältää kaavateille ja valtion ylläpitämille yleisille maanteille kunnan rakentamien ja ylläpitovastuulle kuuluvien katu- ja tievalaistusten kunnossapidon ja ylläpidon. Urheilupaikkojen kunnossapito sisältää liikuntapaikkojen ja kilpaurheilun suorituspaikkojen pienet korjaus- ja kunnossapitotehtävät, ylläpito sisältyy vapaa-aikatoimen vastuualueelle. Puistojen ja leikkipaikkojen kunnossapidolla ylläpidetään rakennetut puistoja virkistysalueet sekä lasten leikkipaikat. Jätehuolto Ilmajoen kunta on osakkaana Lakeuden Etappi Oy:ssä, joka on vastannut osakaskuntien jätehuollosta sopimusten mukaisesti lähtien. Metsät Metsien kunnossapito käsittää kunnan talousmetsien hoitosuunnitelman mukaiset hakkuut ja pääosin ostopalveluna suoritettavat hoitotyöt. Talousarvion perustelut Toimintakulut muodostuvat pääosin kunnossapidosta ja käyttökuluista. Kunta osallistuu yksityisteiden kunnossapitoon ylläpitämällä valtionapukelpoisuuden täyttäviä yksityisteitä, jotka osallistuvat kunnossapitoon 20 % omavastuuosuudella. Yksityistieavustuksia myönnetään vuosittain muille

46 41 asutusta palveleville yksityisteille. Kyläalueiden urheilupaikkojen kunnossapitoon myönnetään kunnossapitoavustusta kyläseuroille ym. aktiivitoimijoille. Määrärahan lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääosin kahdesta yksityistien peruskorjaushankkeesta: Röysköläntie ja Kullaanmäentie, joiden toteuttamiseen on myönnetty valtionavustusta ja joiden toteutusta tiekunnat ovat esittäneet kunnan toteutettavaksi aiemman käytännön mukaisesti. Määrärahan lisäystarve on näiden hankkeiden bruttomenojen osalta yhteensä n ja valtionavustus sekä kunnan 20 % osuus huomioiden nettona n Kunnan talousmetsien hakkuut toteutetaan laaditun metsäsuunnitelman mukaisesti (metsäsuunnitelma laadittuna vuosille ). Jätehuollon menot muodostuvat kunnan ylläpitämän lumenkaatopaikan sekä kunnallistekniikan tarpeita palvelevan maankaatopaikan toiminnasta ja vanhan suljetun kaatopaikan viimeistely- ja kunnossapitotöistä sekä tarkkailuohjelman toteuttamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Hulevesikartoituksen laatimisen jatkaminen, tavoitteena 30 %:a valmiina vuoden 2019 lopussa. Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Kunnossapidettävä katuverkosto Katuverkoston pituus 90 km Kunnossapidettävä yksityistieverkosto Yksityistieverkoston pituus 166 km Kunnossapidettävät puistot Puistojen pinta-ala m 2

47 42 Kunnossapidettävät urheilualueet Urheilualueiden määrä 12 kpl Kunnossapidettävä katu/tievalaistus Valaistun katu/tieverkon määrä 64 km Hoidettavat talousmetsät Talousmetsien määrä 900 ha Toiminnan kuvaus Tekninen varikko palvelee kunnan omien työmaiden materiaalihankintoja ja varastointia, ylläpitää toimistotiloja työntekijöille sekä siivoustoimelle lakisääteisiä sosiaalitiloja. Tekninen varikko toimii myös kunnan sisäisten käytettyjen tavaroiden keräys- ja myyntipaikkana. Konekeskus tuottaa kunnan omille työmaille konetyöpalveluja. Talousarvion perustelut Teknisen varikon ja konekeskuksen toimintakulut muodostuvat pääosin henkilöstömenoista, koneiden ja laitteiden kunnossapidosta, huollosta sekä polttoaineista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Konekeskuksen kaluston laaja käytettävyys Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Konekeskuksen kalusto Kaluston määrä Traktori Kuorma-auto Pakettiauto Höyrynkehitin

48 43 TASEYKSIKKÖ VESIHUOLTO Vesi- ja viemärilaitos Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 18,8 2,8 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Vesilaitos toimittaa talousvettä lähes koko kunnan alueelle ja Altia Oyj:lle, Lakeuden Etappi Oy:lle sekä 16 yksityiselle vesiyhtymälle. Jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistetaan noin m 3 vuodessa. Talousarvion perustelut Jaettavan talousveden kustannukset muodostuvat verkoston ja paineenkorotusasemien kunnossapito- ja käyttömenoista, sekä Lakeuden Vesi Oy:ltä ostettavasta tukkuvedestä ja Lakeuden Vesi Oy:n osuusmaksusta. Puhdistettavan jäteveden osalta suurin osa kustannuksista muodostuu lietteenkäsittelystä ja kuljetuksista, puhdistamon, verkoston ja pumppaamoiden kunnossapito- ja käyttömenoista. Merkittäviä kustannuseriä ovat myös sähköenergia ja jätevesiverkoston kunnossapito. Toimintamenojen korotus perustuu kustannustason nousun lisäksi verkostojen, paineenkorotusasemien ja -pumppaamoiden sekä jätevedenpuhdistamon ikääntymisestä aiheutuvaan sekä pumppaamojen vuosittain lisääntyvästä lukumäärästä johtuvaan kustannusten kasvuun. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Vesihuoltoverkostojen korjausvelan määrittäminen ja sen myötä saneeraustarpeiden selvittäminen. Toteutuminen Kyllä/Ei

49 44 Toiminnallinen tavoite 2 Kunnossapitosuunnitelman laatiminen jätevesipumppaamoille, 40 %:a valmiina vuoden 2019 lopussa. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Dokumentoidaan talousvesiverkoston venttiilit. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Talousveden jakelu Laskutettu vesimäärä m 3 Jäteveden puhdistaminen Laskutettu jätevesimäärä m 3

50 45 KIINTEISTÖPALVELUJEN TULOSALUE Kiinteistöjen kunnossapidon ja ylläpidon yhteiset erät Talous TP17 TA 18 TA 2019 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -2,39 19,7 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Kiinteistöpalvelujen tulosalue ylläpitää kunnan oman palvelutuotannon tarvitsemia kiinteistöjä ja rakennuksia, joiden käytettävyyttä ylläpidetään huolto-, kunnossapito- ja peruskorjaustoimenpitein. Talousarvion perustelut Toimintamenoista kohdistuu ylläpitomenoihin n. 20 % - energiakustannuksiin: lämpö, sähkö, vesi/viemäri ja jätehuolto n. 40 % - henkilöstömenoihin n. 25 % ja - kunnossapitomenoihin n. 15 %: Toimintamenojen lisäykset johtuvat pääosin kiinteistömassan kasvusta kuten Päiväkoti Tammikuhnala sekä Neiron päiväkoti. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Kunnan oman palvelutuotannon osalta vajaakäyttöiseksi talousarviovuoden aikana tulevien kiinteistöjen myynti tai purku Toteutuminen Kyllä/Ei

51 46 Toiminnallinen tavoite 2 Kiinteistöstrategian 1. vaiheen toteuttaminen talousarviovuoden aikana sisältäen: - arvion kiinteistöjen jälleenhankinta-arvosta, teknisestä nykyarvosta ja korjausvelan määrästä - riskiarvioinnin kiinteistöjen merkittävimmistä peruskorjaustarpeista - riskiarvioinnin perusteella kohdennettuja kuntotutkimustietoja ja arvion kuntotutkimusten jatkotarpeista - alustavat kustannusarviot kiinteistöjen peruskorjaustarpeista 0 10 vuoden aikajänteellä - ehdotus kiinteistöstrategian 2. vaiheen sisällöstä ja kunnan omistajapolitiikasta Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Käytössä olevien kiinteistöjen lukumäärä ja pinta-ala: Kiinteistöjä 60 kpl Kerrosala m2 53 kpl Kerrosala m2 Vajaakäyttöisten tai tyhjillään olevien kiinteistöjen lukumäärän ja kerrosalan muutos: - Munakan terveystalo - Entinen Hammashoitola - Krannin ryhmis - Lukuradin ryhmis - Jaakonkuja 13 tyhjillään oleva talo - Rengon ryhmis ja entinen koulu - Kahmankujan kiinteistö 7 kpl 2112 krsm2 0 kpl 0 krsm2

52 47 PALO- JA PELASTUSTOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 6,96 1,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Palo- ja pelastustoimi on hoidettu vuodesta 2004 alkaen alueellisesti Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimesta. Talousarvion perustelut Toimintamenot muodostuvat kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle maksettavasta kuntaosuudesta. Toiminnalliset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos päättää toiminnallisista tavoitteistaan itsenäisesti mm. pelastustoimen palvelutasopäätöksessään, johon kunnat voivat lausua oman näkemyksensä.

53 48 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 229,0-46,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät RAKENNUSVALVONTA Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonnan tehtävänä on huolehtia osaltaan turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja kauniin rakennuskannan muodostumisesta. Huomioon on otettava rakentajan, naapurin, ympäristön ja yhteiskunnan velvollisuudet ja oikeudet. Tähän pyritään ohjauksella, neuvonnalla, lupapäätöksillä ja valvonnalla siten kuin rakennuslainsäädännössä edellytetään. Lisäksi tehtäviin kuuluu maaaineslain mukaisia valvontatehtäviä sekä korjaus- ja energia-avustuksiin liittyvää neuvontaa. Talousarvion perustelut Rakennusvalvonnan arvioidut tulot vuonna 2019 ( ) koostuvat lupa- ja tarkastusmaksuista. Eri lupien (rakennus- ja toimenpideluvat sekä toimenpideilmoitukset) vuotuinen määrä ratkaisee toimintatuottojen kokonaismäärän. Siten tuottojen ennakoiminen on vaikeaa; talouden suhdanteet ja lainsäädäntömuutokset vaikuttavat haettaviin lupamääriin. Rakennusvalvonnan taksoja esitetään korotettavaksi vuoden 2019 alusta alkaen keskimäärin 5 %:lla. Rakennusvalvonnan kustannukset koostuvat pääosin henkilöstökuluista ( ). Nykyinen tarkastusinsinööri jää eläkkeelle vuoden 2019 alussa. Vuoden 2018 aikana rekrytoitiin uusi henkilö tarkastusinsinöörin virkaan. Aiempi tarkastusinsinööri oli osa-aikaeläkkeellä siten, että työaika oli 65 % kokonaistyöajasta. Uuden kokoaikaisen tarkastusinsinöörin työtehtävät ja palkkaus jakaantuvat rakennusvalvonnan (90 % kokonaistyöajasta) ja kiinteistötoimen (10 %) välille. Tämä lisää rakennusvalvonnan palkkakustannuksia n Teknisellä osastolla on vuoden 2018 aikana tarkennettu eri ICT-sovellusten välistä kustannusjakoa (kustannusvastuut: rakennusvalvonta, kaavoitus ja mittaus, vesihuolto ja tietohallinto). Rakennusvalvonnan vastuulle siirrettiin mm. aiemmin tietohallinnon vastuulle kuuluneita Facta Kuntarekisterin ylläpitokustannuksia. Tämä lisää ICT- palvelukustannuksia n

54 49 Syksyllä 2016 kunnassa on otettu käyttöön rakennusvalvonnan sähköinen Lupapiste- palvelu. Vuoden 2019 alusta siirrytään kokonaan sähköiseen lupaja arkistointipalveluun. Palvelun käyttöönotto lisää ICT- palvelukustannuksia n Palvelusta aiheutuvat kustannukset katetaan lupamaksuilla. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Kattotavoite: Tehokas rakennusvalvonta. Lupahakemusten mahdollisimman nopea käsittely lainvoimaisuudesta tinkimättä. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Siirtyminen kokonaan sähköiseen lupa- ja arkistointipalveluun (Lupapiste) Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 MRL:n muutoksista johtuen kehitetään paikallisia ja maakunnallisia yhtenäisiä toimintatapoja yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Tunnusluku 1 Lupien käsittelyajat Rakennuslupien käsittelyaika 1 kk, muiden lupien 3 vkoa. Päätösten lainvoimaisuus. Tunnusluku 2 Lupapisteen kautta tulevien hakemusten osuus kaikista hakemuksista 100% Tunnusluku 3 Kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Uusittu rakennusjärjestys

55 50 YMPÄRISTÖNSUOJELU Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 3,4 4,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Ympäristötoimi hoitaa kunnan lakisääteiset lausunto- ja lupa- sekä ilmoitusasiat siten, että luvanvaraisista toiminnoista aiheutuu mahdollisimman vähän pohjavesien, pintavesien, maaperän ja ilmakehän kuormittumista sekä asukkaiden elinympäristön viihtyisyyden vähenemistä. Ympäristötoimi hoitaa velvoitteensa ympäristön tilan tarkkailusta mm. osallistumalla alueellisiin hankkeisiin. Talousarvion perustelut Ympäristönsuojelun arvioidut tulot vuonna 2019 ( ) koostuvat ympäristönsuojelu- sekä maa-aineslain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittelystä perittävistä maksuista, sekä viranomaisen valvontaohjelman mukaisista valvontamaksuista. Haettujen lupien ja ilmoitusten määrä ratkaisee toimintatuottojen kokonaismäärän. Arvioitujen tulojen ennustetaan pysyvän samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Ympäristönsuojelun taksaa ja maa-ainesmaksuja on tarkistettu edellisen kerran vuonna Molempiin esitetään 5 % tasokorotusta. Ympäristönsuojelun kustannukset koostuvat pääosin henkilöstökuluista (raami ). Henkilöstökuluissa on huomioitu sopimusalaa koskevat palkankorotukset vuonna Raamiin verrattuna kustannuksia nostaa esitys 4700 varauksesta palkkasummaan määräaikaisen projektihenkilöstön palkkaamiseksi. Palveluiden ostoihin on varattu raamin mukaisesti Tähän sisältyvät mm. seudullinen ilmanlaadun tarkkailu, muut asiantuntijapalvelut 2600, painatukset ja ilmoitukset 2500, posti- ja kuriiripalvelut 680, matkustus- ja kuljetuspalvelut 960 ja työterveyspalvelut 590. Koulutuskurssimaksujen budjetti säilyisi 900 suuruisena. Ilmajoen kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimiseen ja Kalajaisjärven kunnostuksen käynnistämiseen liittyviin hankkeisiin on edellisen vuoden tapaan varattu erilliset budjetit. Hankkeet toteutunevat suurimmalta

56 51 osin vuoden 2018 aikana, mutta osa kustannuksista saattaa toteutua vasta vuoden 2019 puolella. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon on varattu 1320 raamin 3860 sijasta. Vuoden 2018 talousarvioon varattu ympäristötoimen kalustohankintoihin suunnattu kertaluontoisesta 3000 määräraha käytetään vuoden 2018 aikana, eikä varausta kustannuksille tarvita vuonna Kalustohankintoihin vuodelle 2019 varataan aikaisempien vuosien tapaan 510. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisia tavoitteita ympäristösuojelussa on neljä. Ensimmäinen tavoite on pysyväisluontoinen, mutta sen sisältö on jatkuvan muutoksen alaisena. Kolme seuraavaa tavoitetta vaihtuvat budjettikausittain. Erillisenä budjettikohtana esitettävät Kalajaisjärven kunnostuksen käynnistäminen ja koko kuntaa käsittelevän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinta on sisällytetty kuitenkin ympäristötoimen tavoitteisiin. Toiminnallinen tavoite 1 Kattotavoite: Tehokas ympäristönsuojelu. Lupahakemusten ja ilmoitusten mahdollisimman nopea käsittely lainvoimaisuudesta tinkimättä, tavoiteaikataulu n. 2-4 kk. Lupavalvonnan tehostaminen projektin avulla, tavoite n. 7 % luvista valvottu. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Koko kuntaa käsittelevän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman hyväksyminen. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Seudulliseen ilmanlaadun tarkkailuohjelmaan osallistuminen ja muu alueen sisäinen yhteistyö Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 4 Kalajaisjärven kunnostushankkeen käynnistämisen tukeminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Ympäristö- ja lupavalvonnan toteutumista ja siinä tapahtuvia muutoksia on syytä seurata ja mitata jatkuvaluonteisesti.

57 52 Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Tunnusluku 1 Lupien määrät ja käsittelyajat, Ympäristö- ja maa-aineslupien tai ilmoitusten käsittelyaika 2-4 kk, muiden lupien 1-2 kk. Päätösten lainvoimaisuus. Tunnusluku 2 Tunnusluku 3 Valvottujen kohteiden määrä Käynnistyneiden hankkeiden tai selvitysten määrä Valvontasuunnitelman jaohjelman tavoitteiden seuranta; väh. n. 7 % valvontakohteista valvotaan kalenterivuoden aikana. Toiminnalliset tavoitteet toteutuvat. Myös lautakunnan asettamien ei-sitovien tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi toimielimet voivat esittää toiminnan seurannan kannalta keskeisiä tunnuslukuja talousarviokirjaan. Tunnuslukujen seurannan näkökulmasta olennaista on tunnusluvun keskeisyys ja mitattavuus. Tunnusluvut ovat luonteeltaan ei-sitovia.

58 53 LAKEUDEN JÄTELAUTAKUNTA Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Lakeuden jätelautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena toimialueenaan kahdeksan (8) kuntaa; Alavuden, Kurikan (lukuun ottamatta Jurvan aluetta), Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Kihniön ja Kuortaneen kunnat. Jokaisesta jäsenkunnasta on edustus jätelautakunnan kokouksissa. Ilmajoen kunta toimii jätelautakunnan vastuukuntana. Asukkaita toimialueella on , jonka lisäksi asiakkaina ovat mm. vapaa-ajan asukkaat sekä muut lakisääteisesti kunnan jätehuollon vastuulle kuuluvat tahot. Lautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan asioista, jotka jätelain mukaan on säädetty kunnan jätehuoltoviranomaisen hoidettavaksi. Näitä ovat mm. jätehuoltomääräykset ja niistä poikkeamisesta, jätemaksutaksa ja jätemaksuista tehdyt muistutukset. Jätelautakunta hyväksyy myös jätehuollon palvelutasomäärityksen toimialueellaan sekä on vastuussa jätteenkuljetusrekisteristä. Talousarvion perustelut Lakeuden jätelautakunnan kulut katetaan jätelain mukaisesti kokonaisuudessaan jätemaksuilla, tässä tapauksessa ekomaksun eli jätehuollon perusmaksun osuudesta. Ilmajoen kunta laskuttaa jätelautakunnan kulut kahdesti vuodessa Lakeuden Etappi Oy:lta, joka hoitaa jätehuollon laskutuksen teknisesti jätelautakunnan päätösten mukaisesti. Vuonna 2019 jätteenkuljetusrekisteriin kohdistuu RAKE-projekti, jossa ajetaan ensimmäistä kertaa Väestörekisterikeskuksen tiedot sähköiseen järjestelmään ja verrataan tietoja jätteenkuljetusrekisterin tietoihin. Rekisterin tietosuojariskien kartoituksen tuloksena nousi esiin korkeahkoksi riskiksi rekisterin tietojen mahdollinen paikkaansapitämättömyys. Projektilla korjataan tämä asia. Projekti työllistää jätehuoltoviranomaista ja jäteyhtiötä merkittävästi. Jätelautakunta omistaa jätteenkuljetusrekisterin, jonka pääasiallinen ylläpito on ulkoistettu sopimuksella jäteyhtiölle. Kuitenkin vain viranomaisella on pääsy esimerkiksi asukkaiden tietoihin VRK:ssa, josta syystä projekti työllistää myös jätelautakuntaa. Jätelautakunta esittää lisähenkilön palkkaamista mahdollistaakseen projektin sujuvuuden sekä vastaamaan tarkastuksista ja

59 54 erityyppisistä seurannoista koskien jätteenkuljetusrekisteriä. Henkilö tekisi myös viranhaltijapäätöksiä. Kompostoritarkastuksia on noin 800 tekemättä. Tarkastuksilla varmistetaan toimialueen asukkaiden tasavertaisen kohtelu koskien poikkeamapäätöksiä. Rekisteristä jätehuollon seurantoja ja niiden johdosta syntyviä selvityspyyntöjä ei ole pystytty toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Jäteyhtiön sähköisiin pyyntöihin vastaaminen on venynyt kohtuuttomasti kiireettömiksi luokitelluissa tapauksissa. Myös asiakkaidenhakemusten käsittelyajat ovat venyneet. Edellisvuosiin verrattuna talousarvioon on lisätty kustannuksia postimaksuihin, jotka todellisuudessa ovat lisääntyneet. Viranomaiskirjeitä tullaan lähettämään reilu 4000 kpl vuonna ICT-kuluihin on lisätty kulut sähköisistä lomakkeista sekä Väestörekisterikeskuksen poimintakulut koskien RAKEprojektia. Lautakunnan määräämä jätemaksutaksa on tarkistettu siten, että viimeisin taksa on astunut voimaan Seuraava jätemaksutaksa tulee lausunnolle vielä vuoden 2018 aikana, astuen voimaan keväällä Toiminnalliset tavoitteet Asiakkaiden asiointi jätehuoltoviranomaiseen tulee olla mutkatonta. Sähköisiä lomakkeita lisätään kotisivuille, koska toimialue on laaja. Hakemusten ja muistutusten käsittely on perustyötä, joka tulee suorittaa tehokkaasti. Jätelautakunnan tulee vastata jätelain sekä jätedirektiivien muutoksista johtuviin haasteisiin, mm. yhdyskuntajätteiden kierrätysprosentin nostamiseen toimialueellaan. Tämä saadaan aikaiseksi linjaamalla mahdollinen jätepoliittinen ohjelma, sekä tuomalla muutoksia jätehuoltomääräyksiin sekä siirtymällä enenevissä määrin ohjaavaan jätemaksutaksaan Toiminnallinen tavoite 1 Jätehuoltomääräysten uudistaminen Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Hakemusten ja muistutusten käsittelyn tehokkuus Maksimikäsittelyaika Neljä (4) viikkoa

60 55 Jäteyhtiön sähköisiin pyyntöihin vastaaminen koskien jätehuollon järjestämistä Reagointiaika 1 viikko

61 56 SOSIAALIPALVELUT Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -0,2 8,2 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Sosiaalitoimen vastuualue sisältää sosiaalitoimen hallinnon, sosiaalityön/lasten ja perheiden palvelut, vammaistenpalvelut sekä toimeentulotuen ja työllisyyden palvelut. Sosiaalityön/lasten ja perheiden palvelut sisältävät työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalipäivystyksen, sosiaaliasiamiestoiminnan ja hankkeiden kokonaisuudet. Starttipaja sisältyy toimeentulotuen ja työllisyyden alueeseen. Sosiaalipalvelut vastaavat aikuisten, lasten ja perheiden sekä erityislakien lakisääteisistä sosiaalipalveluista. Talousarvion perustelut Sosiaalityö/lasten ja perheiden palvelut Kokonaisuuteen kuuluu sosiaalityö ja sosiaaliohjaus aikuisten, lasten ja perheiden kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu myös maakunnalliset palvelut kuten sosiaaliasiamiestoiminta ja sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystyksen kustannukset tulee nousemaan lähes kolminkertaiseksi uuden päivystysasetuksen vuoksi. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, lastensuojelun palvelut sekä vammaisten sosiaalityö. Perhepalveluita tehostetaan ennaltaehkäisevällä työllä, lapsiperheiden kotipalvelulla sekä matalan kynnyksen tuella. Yhteisen fyysisen, Ilmajoen perhekeskuksen toteutumista työstetään yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa. Lastensuojelun ja päihdehuollon laitospalvelut hankitaan ostopalveluina. Sosiaalityöntekijöille hankitaan kannettavat tietokoneet ja ohjelmat siten, että he voivat tehdä kirjauksia ja päätöksiä asiakaskäynneillä. Vammaisten palvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut järjestetään lakisääteisinä ja/tai määrärahasidonnaisina palveluina. Vammaisten asumispalvelut järjestetään pääosin omana toimintana samoin kuin kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Toimintatalossa. Palveluohjauksella tuetaan perheitä ja asiakkaita omatoimiseen suoriutumiseen. Vaikeavammaisten palvelut annetaan erityislakien perusteella, omaishoidontuki, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut sekä kotiin annettavat palvelut. Toimintatalon peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuu vuonna 2019.

62 57 Toimeentuloturva ja työllisyys Aikuissosiaalityössä toimitaan monialaisesti ja pyritään estämään pitkäaikaiset asiakkuudet, kehittämistyössä mukana maakunta ja PRO SOS-hanke. Työllisyyspalveluissa järjestetään asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn mukaisia palveluita kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille. Hyödynnetään maakunnallista OSMO -hanketta ja sen resursseja. Ohjaamon kautta nuoria ohjataan kunnan ja maakunnan palveluihin, koulutukseen ja työelämään. Toiminnalliset tavoitteet Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut. Toiminnallinen tavoite 1 Perhekeskustoiminnan kehittäminen fyysisesti ja toiminnallisesti Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen hankinnan kilpailuttaminen, omien kuljetusten järjestäminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Monialaisten tiimien kehittäminen soteintegraatio tavoitteena Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen perheiden määrä toteutuneet käynnit 50 perhettä 500 käyntiä Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntouttamisen kehittäminen ja laajentaminen erilaiset ryhmät sosiaalinen kuntoutuksen ryhmät 7000 pv

63 58 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -1,0 0,9 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät

64 59 PERUSOPETUS Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 64,0 3,4 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Perusopetus, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutena, tukee oppilaan kasvua terveen itsetunnon omaavana ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Perusopetus muodostuu eri osa-alueiden tavoitteista ja sisällöistä. Nämä muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada jatko-opintovalmiudet ja elinikäisen oppimisen halun. Ilmajoella on 12 alakoulua (vuosiluokat 1-6) ja Jaakko Ilkan koulu (vuosiluokat 7-9). Kunnanvaltuuston kouluverkkopäätöksen mukaan oppilasrajaksi koulun säilymiselle asetetaan 23 oppilasta. Koulun oppilaiksi lasketaan 1-6 luokat sekä esioppilaat niissä kouluissa, joissa esiopetus on vakiintunut. Oppilasmäärä lasketaan vuosittain väestörekisteritilanteen mukaan, ensimmäinen laskenta vuonna Jos kyseisen päivän mukaan oppilasmäärä koulun omalla oppilaaksiottoalueella on alle 23 oppilasta kahtena seuraavana lukuvuotena, koulu lakkaa laskentavuotta seuraavan syyslukukauden alusta lukien automaattisesti, ilman valtuuston erillispäätöstä. Kunnanvaltuusto ( ) täydensi edellä olevaa päätöstä seuraavasti: Ilmajoen kunnan alueella sijaishuollossa (esim. lastenkoti, perhekoti) oleva lapsi luetaan sijaintipaikan koulun oppilaaksi ottoalueeseen. Talousarvion perustelut Lukuvuonna perusopetus käsittää oppilasta kohden vähintään saman määrän opettajia ja koulunkäynninohjaajia kuin aikaisempina kolmena lukuvuotena verrattuna tilastointipäivään Opettajia elokuussa 2018 oli 81 alakouluilla, 43 yläkoululla, sekä koulunkäynninohjaajia alakouluilla 47 ja yläkoululla kahdeksan (8). Kevätlukukauteen 2018 verrattuna opettajia on neljä ja ohjaajia viisi enemmän. Väestörekisteriennuste ( ) osoittaa, että vuosiluokilla 1-9 käy koulua esi- ja perusopetuksen oppilasta elokuussa 2019, kun heitä on arvion mukaan tilastointipäivänä Perusopetuksen oppilasmäärä siis nousee liki 50 oppilaalla vuoden 2019 aikana.

65 60 Perusopetus sisältää alkaneen määräaikaisen kuntouttavan luokan toiminnan. Kahden kuraattorin ja atk-vastaavan palveluja jatketaan tukipalveluna. Talousarvioehdotus sisältää myös kolmannen koulukuraattorin tehtävän, sekä yhdeksännen erityisopettajan alakoulujen käyttöön. Oppilaiden tulisi hallita peruskoulun päättyessä mm. ohjelmointi muine tietoteknisine taitoineen osatakseen toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Opetussuunnitelma edellyttää uutta oppimateriaalia ja ajantasaista laitteistoa. Yläkoulun laitekanta on uusittava, koska se on tulossa tiensä päähän palveltuaan oppilaita jo yhdeksän vuotta. Henkilöstöä on koulutettava mm. digitalisoinnin, ilmiöpohjaisen oppimisen, oppilaiden osallistamisen ja koulujen toimintakulttuurin muutoksen suhteen. Yläkoululla uusi opetussuunnitelma otetaan elokuussa 2019 käyttöön yhdeksänsien luokkien osalta. Perusopetus sisältää myös muut palvelujen ostot, kuten oppilaskuljetukset ja koulutukset, pidennettyjen oppivelvollisuuden omaavien oppilaiden pienryhmätoiminnan kuljetuksineen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kotikuntakorvaukset, kuten myös hankkeiden hallinnoinnin. Lisäksi perusopetus käsittää kouluilla annettavan esiopetuksen. Kuntastrategian tavoitteena on, että Ilmajoella on maakunnan parhaimmat lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Tähän päästään mm. seuraavin toimenpitein: Laaditaan/päivitetään perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma sekä hyödynnetään digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia oppimisessa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Jokaisesta yksiköstä vähintään yksi opettaja on osallistunut minimissään kolmen tunnin verran vuoden 2019 loppuun mennessä seuraaviin tai vastaaviin: Tunneajattelu- ja itsesäätelykoulutus / Nepsy-koulutus / Koulun vertaissovittelumenetelmäkoulutus Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin vähintään 99 % Kyllä/Ei

66 61 VARHAISKASVATUS Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 11,4 2,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta varhaiskasvatusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille varhaiskasvatus- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa ja osallisuutta vahvistetaan uuden varhaiskasvatuslain (36/1973, muutos 580/2015) ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Talousarvion perustelut Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain tavoitteena on tukea ja edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Lain mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Laissa määritellään ryhmäkoko ja asetetaan tavoitteet varhaiskasvatusympäristölle, lisäksi siinä määrätään, että jokaiselle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen uusi paikallinen esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön alkaen. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon tehtiin keväällä Varhaiskasvatussuunnitelma on henkilöstön yhteinen työväline ja linjaa varhaiskasvatuksen toiminnan. Asiakirja varmistaa toiminnan yhtenäisyyden sekä lasten ja heidän perheidensä tasavertaisuuden. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön alkaen

67 62 Varhaiskasvatuslain toi muutoksia alkaen: Subjetiivinen päivähoitooikeus muuttui niin, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja ryhmäkokosäädöksen mukaan suhdeluku yli 3-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmässä muuttui 1:7:stä 1:8:aan lapseen. Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää lastentarhanopettajilta lisää suunnitteluaikaa, joka oli ennen lakiuudistusta 8 % eli noin 3 tuntia viikossa ja alkaen SAK-aika (suunnittelu-arviointi-kehittäminen) on 13 % eli noin 5 tuntia viikossa. Tämä vaatii osaltaan myös henkilöiden lisäresursseja lapsiryhmiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on vuoden 2018 lopussa seuraavasti: toistaiseksi voimassa olevia virka- tai työsuhteista henkilökuntaa on 180, heillä on sijaisia (äitiys-, hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaalla) 19 henkilöllä. Määräaikaisia työntekijöitä (lastentarhanopettajia, päivähoitajia ja kiertäviä perhepäivähoitajia) on 26 henkilöä. Heitä on palkattu erityislasten ryhmiin, perhepäivähoitoon ja vastaamaan lakiin tulleen lastentarhanopettajien suunnitteluajan lisäämisen tuomiin haasteisiin. Myös päiväkoti Tammikuhnalan työtekijöitä on palkattu määräaikaisina työntekijöinä, kunnes toiminnan asettuessa nähdään työntekijöiden tarve. Vuoden 2018 aikana on vakinaistettu toimiin 7 lastentarhanopettajaa ja 7 päivähoitajaa sekä 12 ryhmäperhepäivähoitajan tointa on muutettu 5 lastentarhanopettajan ja 7 päivähoitajan toimeksi. Varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia on vuoden aikana ollut keskimäärin 720 lasta kuukaudessa (vaihteluväli ). Esikoululaisia tästä lapsimäärästä on ollut 2018 keväällä 152 ja syksyllä 182, suurin osa heistä tarvitsee esikoulun lisäksi täydentävää varhaiskasvatusta. Lapsimäärä on pysynyt korkeana ja henkilökunnan määrä on siten siihen sidoksissa. Keskustan alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja valmistuminen syksyksi 2018 toi muutoksia varhaiskasvatuksen yksiköihin. 132-paikkainen päiväkoti Tammikuhnala avautui ja sinne siirtyivät Ala-Kuhnalan ja Ennun päiväkodit henkilökuntineen samoin kuin Krannin, Lukuradin ja Palonkylän ryhmäperhepäivähoito siirtyi uuteen yksikköön. Jatkossa varhaiskasvatuksen budjettiin on varattava myös päiväkodin leasing-vuokralle oma summansa. Neiron koulun yhteyteen valmistuva moduulipäiväkoti otetaan käyttöön lokakuun 2018 lopussa. Uusi päiväkoti on 3-ryhmäinen ja tammikuun alusta sinne siirtyy Rengon ryhmäperhepäiväkodin lapset ja henkilökunta. Päiväkodin vuokrauskuluja on myös jatkossa huomioitava budjeteissa. Varhaiskasvatus on muuttumassa entistä pedagogisempaan suuntaan siten, että uuden lain mukaan jatkossa lapsiryhmissä tulee olemaan 2 lastentarhanopettajaa ja yksi hoitaja. Tulevaisuudessa henkilöstön rekrytointia muutetaan siten, että eläköityvän päivähoitajan toimeen palkataan lastentarhanopettaja. Lapsilla yhä enenevässä määrin esiintyviin kielellisiin erityisvaikeuksiin, sosiaalisiin käyttäytymisongelmiin ym. haasteisiin tarvitaan sekä henkilökohtaisia että ryhmäavustajia ja myös jatkossa lisää erityislastentarhanopettajia.

68 63 Toiminnalliset tavoitteet Uusi valtakunnallinen ja maakunnallinen sekä kunnan oma esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön Sen vaikutusten seuraaminen käytännössä oppilas- ja henkilökuntatasolla sekä raportointi ja muiden kuntien vastaavien toimintojen vertailu on tärkeää, että lapset ovat tasavertaisessa asemassa opetuksen suhteen kunnasta tai päiväkodista riippumatta.. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen, arviointi ja laadun seuraaminen on tärkeää. Myös varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien Opetushallituksen uusien ohjeiden noudattaminen liittyy olennaisesti varhaiskasvatustyöhön. Varhaiskasvatuksen sähköisen Mukana-järjestelmä on otettu käyttöön kaikissa päiväkodeissa (keväällä 2018) ja perhepäivähoidossa (syksyllä 2018). Varhaiskasvatuksen tietojärjestelmän kokonaisuus rakentuu varhaiskasvatuksen hallinnolle, työntekijöille sekä huoltajille tarkoitetuista perusprosesseista (asian vireilletulo- ja päätösprosessi, läsnäoloprosessi, laskutus ja tilastointi) ja mobiiliraportoinnista. Varhaiskasvatuksen työn vaativuuden arviointi prosessi on edennyt. Päivähoitajien TVA on neuvoteltu kesän ja syksyn 2018 aikana ja se etenee henkilöstöjaoston kautta eteenpäin. Lastentarhanopettajien ja päiväkodinjohtajien TVA-prosessi käynnistyy syksyn 2018 aikana ja sen jälkeen käydään perhepäivähoitajien työn vaativuuden arviointi. Varhaiskasvatuksen uuden organisaatiomallin käyttöönotto vuoden 2019 alusta alkaen. Mallin tuomia etuja on henkilökunnan liikuteltavuus alueiden sisällä, yhtenäinen pedagogiikka, yhteiset käytänteet, tasalaatuinen varhaiskasvatus kunnan sisällä, henkilöstön varajärjestelmän toimivuus ja henkilöstön työhyvinvointi. Toiminnallinen tavoite 1 Uuden varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) toteutumisen arviointi paikallisesti työryhmässä. Uusi vasu on otettu käyttöön Valtakunnallisen arviointiprosessin seuraaminen Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Koko varhaiskasvatuksen aluetta koskevan sähköisen järjestelmän (mobiilikirjautuminen) käyttöönoton vakiinnuttaminen. Toiminnallinen tavoite 3 Varhaiskasvatuksen henkilöstön TVA-prosessi. Kyllä/Ei Kyllä/Ei

69 64 Toiminnallinen tavoite 4 Varhaiskasvatuksen organisaatiomallin käyttöönotto. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Asiakastyytyväisyys. Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Asiakastyytyväisyyskysely lapsille ja vanhemmille keväällä % % Henkilöstötyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyyskysely keväällä 2019 ja syksyllä % % Kustannus Kustannus/hoitopäivä. Hoitopäivän kustannus vuodelta 2018 lasketaan kevään 2019 aikana. Kustannus/hoitopäivä hinta oltava keskimäärin sama tai pienempi kuin 2017.

70 65 ILMAJOEN LUKIO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 6,2 0,07 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Ilmajoen lukio tuottaa toisen asteen yleissivistävää koulutuspalvelua. Lukio antaa valmiudet jatko-opintoja varten. Lukiosta valmistuvat saavat lukiotodistuksen ja suorittavat ylioppilastutkinnon. Opinnot kestävät 2-4 vuotta. Toiseen asteen opiskelija voi suorittaa kaksoistutkinnon. Silloin opiskelija suorittaa lukio-opintoja säädösten mukaisesti. Lukio toimii kurssimuotoisesti ja lukuvuosi on jaksotettu kuuteen jaksoon. Osa opetuksesta on mahdollista suorittaa verkkokursseja etäopiskeluna, lähinnä Opinlakeus-oppilaitosverkoston kautta. Lukio kuuluu EP:n urheiluakatemian verkostoon. Lukiolaisen on mahdollista valita ilmaisulinja, joka toteutetaan yhteistyössä EP:n opiston kanssa. Koulurakennusta käyttävät myös yläkoulun opetusryhmät. Ylioppilastutkinto järjestetään lukion tiloissa. Talousarvion perustelut Lukiossa on 220 opiskelijaa( ). Opiskelijamäärä on kasvussa. Viime lukuvuonna määrä oli 198. Kaksoistutkintolaiset kasvattavat opetusryhmien kokoa, vaikka heitä ei lasketa virallisiin opiskelijamääriin. Opetusta antaa 20 opettajaa (luvussa ovat yhteiset opettajat) ja käytössä on 256 kurssia (sis. 8 liikuntalinjan kurssia). Ilmajoen lukio on mukana maakunnan toisen asteen Opinlakeusoppilaitosverkostossa, jonka jäsenmaksu on 10 /opiskelija/lukuvuosi, jonka lukio maksaa. Verkoston oppilaitokset tarjoavat yhteisiä kursseja, joita järjestetään sekä lähiopetuksena että etäkursseina ja niiden yhdistelminä. Uuden lukiolain mukainen korkeakouluopetuksen tarjoamisvelvoite aiheuttaa tulevana vuonna suunnittelutarvetta ja kuluja. Suunnitelmien mukaan uusi laki tulee voimaan

71 66 Lukiossa toimii ilmaisulinja, jonka opiskelijat opiskelevat ilmaisuopinnot E-P:n opistolla ja lukio-opinnot lukiossa. E-P:n opistolle maksetaan opiskelijasta yhden opiskeluvuoden valtionosuus. Seurataan voimaan tulleen opetussuunnitelman toteutumista ja valmistaudutaan voimaan tulevaan seuraavaan opetussuunnitelmaan. Oppiainekohtaisen kouluttautumisen lisäksi sähköistyneet ylioppilaskirjoitukset edellyttävät opettajilta lisäosaamista, kun he käyttävät jatkuvassa kehityksessä elävää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Aineenopettajien osaamisen päivitystarpeet on turvattava täydennyskoulutuksen ja ajanmukaisten teknisten välineiden avulla. Keväällä 2019 lukiolaiset tekevät kokonaisuudessaan ylioppilastutkinnon sähköisenä. Opetuksessa sähköisyys täytyy huomioida lukio-opetuksen alusta asti. Tämä johtuen koulun tietotekniikkavarustus täytyy kohottaa ja ylläpitää sähköisten kokeiden vaatimalla tasolla. Sähköisen ylioppilaskirjoitusten alkamisen takia oppimateriaaleja on uusittava digitaalisiksi, mikä edellyttää oppimateriaalilisenssien hankkimista. Lukion opetussuunnitelma edellyttää myös digitaalisten opetusympäristöjen käyttöä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Opetuksen taso ja koulutustarve Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Kurssien toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Opiskelijoiden jatko-opinnot Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Ylioppilaskirjoitukset ja kurssien suorittaminen Arvosanojen keskiarvo Valtakunnan keskiarvo

72 67 Opiskelijoita kurssilla Lukumäärä/kurssi Ne kurssit, joissa vähintään 10 opiskelijaa toteutuvat ja toisaalta ryhmäkoko ei kasva muissa kursseissa liikaa (vrt. maakunnan isot lukiot: keskiarvo 25 opisk. ryhmässä ) Opiskelijoiden jatkoopintoihin pääsy ja valmiudet Korkea-asteelle ja ammattikorkeakouluun pääsemisen ehdot Valtakunnan keskiarvo: alle 30 % ja 40 %

73 68 ILMAJOKI- OPISTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 19,1 1,4 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Kansalaisopiston toimintaa on lähes jokaisella Ilmajoen kunnan koululla. Teknisentyön tilat ovat Valtiontiellä ja kansalaisopiston toimisto sekä kuva- ja käsityökoulu toimivat Ilkanradissa. Opiskelijoita on arvion mukaan n Opistolla on kaksi virassa olevaa opettajaa, rehtori ja toimistonhoitaja sekä 1/3 osa iltavahtimestari. Lisäksi n. 65 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Arvio lukuvuodelle henkilöstön ja opiskelijoiden määrän suhteen on sama. Talousarvion perustelut Musiikkiopisto toimii omissa tiloissaan Könninkaaressa. Opiskelijoita on musiikkiopistossa 133 ja musiikkileikkikoulussa 65. Henkilöstöä on 2 ja ½ virassa olevaa ja 11 tuntiopettajaa.. Kokonaisuutena Ilmajoki- opiston talousarvio vuodelle 2019 pysyy annetussa raamissa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Lisätään teknologia kursseja ikäihmisille. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Lisätään erityisryhmien ja ikäihmisten kursseja Kyllä/Ei

74 69 Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Osallistumisaktiivisuus Kursseille osallistuneitten määrä 4900 Tarjonta Kurssien lukumäärä 235 Taiteen perusopetuksen kurssi suoritukset Tasokurssien määrä 69

75 70 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % -3,1 6,3 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Vapaa-aikajohtaja johtaa nuoriso- ja vapaa-aikalautakunnan tulosaluetta. Tulosalueen tehtävänä on yleisten edellytysten luominen kunnassa harjoitettavalle liikuntatoiminnalle ja nuorisotyölle sekä osaltaan vapaaaikapalvelujen tuottaminen ja niiden edelleen kehittäminen. Tulosalue kattaa liikuntatyön, liikuntahallit, nuorisotyön, leirikeskuksen, nuorisovaltuuston ja etsivän nuorisotyön, sekä Ilmajoen ohjaamon. Talousarvion perustelut Liikuntapalvelut vastaa käytettävissä olevien määrärahojen turvin siitä, että eri liikuntapaikkojen hoidon taso pidetään hyvällä, käyttäjiä tyydyttävällä tasolla. Liikuntapalveluja tuotetaan mm. järjestämällä kunto- ja terveysliikuntaa sekä tempauksia ja kuntoliikuntatapahtumia kuten myös leiri- ja koulutustoimintaa eri ryhmille. Urheiluseurojen toimintaa tuetaan jakamalla toiminta- ja kunnossapitoavustuksia. Jaettaviin avustuksiin esitetään euron korotusta hakijoiden määrä kasvettua. Taksojen ja maksujen korotukset kohdistetaan niihin palveluihin, joilla järkevimmin saavutetaan asetetut tulotavoitteet. Nuorisopalvelujen käytössä olevien määrärahojen puitteissa palvelut toteutetaan tasavertaisesti siten, että kaikilla kunnan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus hyödyntää nuorisopalvelujen eri palveluita. Ennaltaehkäisevällä työotteella kehitetään uusia toimintatapoja nivelvaiheen tukemiseen. Lisätään tavoitteellista yhteistyötä, joka tukee nuorten hyvää arkea ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Nuorisovaltuuston tehtävänä on edesauttaa nuorten tarpeiden välittymistä kunnan päätöksentekoon ja palvelutuotantoon sekä helpottaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Etsivän nuorisotyö tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa heitä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille.

76 71 Ohjaamo Ilmajoki sijaitsee Seppälän nuorisotalon yhteydessä. Ohjaamotoiminta kokoaa eri toimijat yhteen saman katon alle. Kaikki alle 30-vuotiaat voivat asioida ohjaamossa muun muassa työhön, koulutukseen, terveyteen ja arkeen liittyvissä asioissa. Valtakunnallisesti, hallituksen kehysriihessä 2018, Ohjaamojen toiminta on linjattu pysyväksi nuorten palveluksi. Ohjaamoja kehitetään eri ministeriöiden yhteistyönä. Virallisesti Ohjaamo-toiminta on käynnistynyt Ilmajoella Kevään kokemuksien myötä on huomattu, että Ohjaamo vaatii oman vastuuhenkilön, joka koordinoi arjen sujumista ja hoitaa käytännön asioita. Tärkeimpinä työtehtävinä on toiminnan yhteensovittaminen, tilavarauksien sujuvuus, viikkotoiminnan koostaminen, some -viestintä ja toiminnasta tiedottaminen sekä tilastointien kerääminen ja eteenpäin ilmoittaminen. Työtehtäviin tulee kuulua myös erilaisten koulutuksien ja tilaisuuksien organisointi. Hyvin tärkeänä osana koordinaattorin työtä on myös uusien yhteistyötahojen mukaan saaminen, toimintatapojen kehittäminen, sekä vastuu yhteisten linjauksien ja sääntöjen valmistelusta moniammatillisessa tiimissä. Ohjaamon sovittaminen maakunnan toimintaan maakuntauudistuksen jälkeen on kunnan kannalta merkittävä. Vuosina määräaikaisella osa-aikaisella työntekijäresurssilla pystytään todentamaan ja turvaamaan Ohjaamon oikeansuuntainen kehittyminen siten, että se palvelee paikallisten nuorten tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan työntekijä, joka koordinoi Ohjaamon kehitystä ja muutoksia oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti ministeriöiden linjauksien mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet Talousarviolla varmistetaan kunnan toimintojen rahoitus vuositasolla hallintokuntia sitovasti. Talousarvion toteutumisen seurantaa tulee hallintokunnissa osasto- ja tulosyksikkötasolla tehostaa ja tarvittaessa toimintaa tulee pyrkiä muuttamaan siten, että pysytään talousarvion meno- ja tuloarvioiden mukaisissa määrärahoissa. Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut.

77 72 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Liikuntapalveluiden tavoitteena on kehittää kuntalaisille tarjottavaa ohjattujen liikuntaryhmien tarjontaa. Liikuntapalvelut myös lisää ja monipuolistaa kaikenikäiselle väestölle järjestettävien yleisten liikuntatapahtumien määrää aiempiin vuosiin verrattuna. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Nuorisopalvelujen tavoitteena on olla aktiivisesti mukana vakiinnuttamassa Ilmajoelle Ohjaamotoimintaa. Ohjaamo Ilmajoki tiivistää eri alan ammattilaisten yhteistyötä ja kokoaa palvelut saman katon alle. Tavoitteena on, että nuori saa tarvitsemansa palvelut helposti ja joustavasti yhdestä paikasta. Matalan kynnyksen palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotialille. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Uimahallin kävijämäärä käyntikertaa vuodessa Ilmajoki-hallin kuntosalin kävijämäärä käyntikertaa vuodessa Nuorisotilojen kävijämäärä käyntikertaa vuodessa

78 73 KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toimintakate) Muutos % 1,0 0,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Kirjaston ja kulttuuritoimen tarkoituksena on tyydyttää yleistä sivistyksen ja tiedon tarvetta sekä tukea opiskelua ja omaehtoista tiedonhankintaa sekä kirjallisuuden ja taiteen harrastusta. Talousarvion perustelut Kulttuuritoimessa määrärahasta yli puolet käytetään kulttuuriavustuksina paikallisille yhdistyksille ja yksityishenkilöille. Muilta osin käytetään erilaisten tapahtumien järjestelyyn (itsenäisyysjuhla, lastenteatteri). Kirjaston toimintamenoista 58 % käytetään henkilöstömenoihin. Aineistomenot (kirjat, lehdet, AV-aineisto jne), kirjastojärjestelmän ylläpitoon liittyvät IT-palvelut sekä autokirjaston ylläpito vievät 36% talousarviosta. Ammattitaitoisella henkilöstöllä ja riittävällä aineistolla ja tietojärjestelmällä tuotetaan kuntalaisten hyvät kirjastopalvelut. Investointiosassa uuden kirjastoauton hankintatarve ajoittuu suunnitelmakaudelle vuoteen Kirjastoauto on erittäin tärkeä päiväkotien, koulujen ja syrjäkylien kirjastopalveluissa. Uusi auto investointina , käytetyn hankinta myös mahdollinen. Tilojen uudistamistarve etenee nyt lasten- ja nuortenosastoista ja lehtisalista aikuisten osastolle jossa hyllyjen uusintaan tarve euroa vuodelle 2019 ja euroa suunnitelmakaudella. Tavarahissiä kirjaston ala- ja yläkerran välille edellytettiin vuoden 2014 työsuojelutarkastuksessa ja siihen on esitetty euroa vuodelle 2019.

79 74 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Kaksinkertaistuneet aukioloajat ja maakunnallinen Eepos-yhteistoiminta-alue lisäävät palvelujen käyttöä Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Aineiston lainaus kasvaa 6 prosenttia Lainaustilasto lainaa

80 INVESTOINTIOSA

81 75

82 76

83 77

84 78

85 79

86 80

87 TULOSLASKELMAOSA

88 81 TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT VUODELLE 2019: Toimintatuotot: - käyttötalousosan tulot Toimintakulut: - käyttötalousosan menot Verotulot: - kunnallisvero kiinteistövero yhteisövero Valtionosuudet: - peruspalvelujen valtionosuus Korkotuotot: - korot antolainoista korot maksuliikennetileiltä Muut rahoitustuotot: - verotilitysten korot ja viivästyskorot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin peruspääoman korko , Viria Oyj , muut osinkotulot vesihuollon peruspääoman korko muut rahoitustuotot Korkokulut: - korkokulut lainoista ulkopuolisilta Muut rahoituskulut: - vesihuollon peruspääoman korko viivästyskorot, luottoverot ja provisiot Poistot: - suunnitelmapoistot

89 82 ILMAJOEN KUNTA T U L O S L A S K E L M A O S A TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmiskut omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

90 RAHOITUSOSA

91 83 RAHOITUSOSAN PERUSTELUT VUODELLE 2019: Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus - vuosikate tuloslaskelmasta Investoinnit - investointimenot pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , omaisuuden myynti Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset - antolainasaamisten vähennykset , antolainojen ja kauppahintasaamisten lyhennykset Lainakannan muutokset - pitkäaikaisten lainojen lisäys , talousarviolainojen nosto - pitkäaikaisten lainojen vähennys , talousarviolainojen lyhennykset

92 84 ILMAJOEN KUNTA R A H O I T U S L A S K E L M A TP2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS -7 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS

93 LIITTEET

94 LIITE 1 KAAVOITUSOHJELMA YLEISKAAVOITUS Ilmajoen keskustan yleiskaava Munakan yleiskaava Tuulivoiman vaiheyleiskaava ASEMAKAAVOITUS Herralan kunnanosa: Koulukeskuksen alue Vesitornin alue Laidunalue II Seppälä II Siltalan kunnanosa Huoltoaseman ympäristön alue Hansan kauppa-alue, kaavarunko Korvenvainion kunnanosa Ilmajoki Kampusalue Ahonkylän kunnanosa Kortteli 20 Aurinkoniitty Käpälämäki III Västilän kunnanosa Kortteli 45 MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISSUUNNITTELU Maankäytön suunnittelun kehittäminen monimuotoisen tonttitarjonnan mahdollistamiseksi Liitekarttoihin on merkitty vuosina kaavoitettavat alueet.

95

96

97

98

99