PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN UUTISLEHTI MAALISKUU Mopperi ja lepperi käyvät tomutaisteluun

Transkriptio

1 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN UUTISLEHTI MAALISKUU 2018 Mopperi ja lepperi käyvät tomutaisteluun Siirrytään varuskunnan auditorioon! Pöydältä otetaan yksi popcornikippo, yksi suukko ja yksi pillimehu. Kun Lepo! kajahtaa, alkaa popcornien mussutus. Varusmiehet ovat saaneet pienen breikin iltapäivän ohjelmaan. Auditorio on täynnä yleisöä, joka ei tiedä, mitä on luvassa. siivouksen johtava asiantuntija Tuula Koskinen alustaa ensi-iltatilaisuuden ja käynnistää Tomutaistelu-videon. Vuonna 2024 Puolustusvoimien arkkiviholliset Astma ja Silsa ovat saaneet yliotteen varusmiehistä ja kasarmin tilanne näyttää toivottomalta. Nuoret miehet raahautuvat zombeina saastaisen tuvan lattialla. Tilanteen ottaa haltuun Kapteeni Siistikorpi, Puolustusvoimien salainen ase epäjärjestystä ja likaa vastaan. Pelimaailman elementit, napakasti etenevä tarina ja laadukas toteutus saavat yleisön seuraamaan tarkkaavaisesti ja naurahtelemaan kohokohdissa. PUOLUSTUS- HALLINNON RAKENNUSLAITOS MARSSII DIGIAIKAAN KASARMISIIVOUKSEN UUSILLA VIDEOILLA.

2 Kuvat: Sanna Seiko Salo YouTube-linkit Tomutaistelu: Sipa Toimii: Videoesityksen päätyttyä varusmiehet kommentoivat: Mielenkiinto heräsi! Tässä ei meille enää siivouksesta ollut kauheasti uutta, koska ollaan tehty sipaa kädestä pitäen kolmekin tuntia kerrallaan. Mutta alokkaille tää pitää näyttää. Hauskasti rakennettu, huvittava, lyhyt ja sisällytetty hyvin asiat. Nähtiin eka kertaa, kun meidän vanhat siivosi! Tomutaistelu-video herätti keskustelua myös siivouksen merkityksestä ja hyödyistä: Kun tulee 15 taistelijaa leiriltä, siinä tulee mukana järkyttävän paljon likaa ja pölyä. Joka päivä täytyy siivota. Kun sen tekee porukalla, se on tosi tehokasta ja kaikilla on kivempi olla. Kaikki ovat sitä mieltä, että jos tuvassa yhtenä päivänä jättää siivoamatta, sen kyllä näkee ja tuntee nahoissaan. Oma hygienia ja terveys ovat tärkeitä ja kun on siistiä, kaikilla on kivempi olla. Tomutaistelu-videota esitetään kunkin saapumiserän siivousoppitunnilla. Videon lisäksi siivousta havainnollistetaan 360-videolla Sipa Toimii, jossa varusmiehet siivoavat oppitunnilla opetetuin menetelmin ja välinein. Katsoja pääsee katso- Varusmiehet Karppanen, Nieminen ja Arino olivat myös sitä mieltä, että oma terveys on tärkeää ja siksi kasarmien siisteydestä kannattaa pitää huolta. maan tuvan siivousta 360 asteen ympäristössä. Myös tupien, käytävien ja siivouskomeroiden seinillä olevat opastaulut on uusittu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opastauluissa on QRkoodit, joissa on linkki YouTubevideoihin. Lisäksi siivousoppituntien Power Point -esitys on uudistettu. Videot ja siihen liittyvä opasmateriaali ovat osa Hämeenlinnan palveluyksikössä työskentelevän siivoustyönjohtaja Terhi Kulmalan Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) päättötyötä. Videot on toteuttanut Sanna Seiko Salo Company & Bang Films. Näyttelijöinä oli varusmiehiä, jotka heittäytyivät rohkeasti ja suoriutuivat zombierooleistaan erinomaisesti. johtava asiantuntija Tuula Koskinen Katsaus vuoteen Vuoden 2017 toiminnassa painottuivat valmiussuunnittelu, strategian päivitystyö ja toiminnan tehostamisohjelma. Osana valmiussuunnittelua laadittiin poikkeusolojen aikainen johtamissuunnitelma ja Asiakastukikeskuksen valmiussuunnitelma sekä luonnos poikkeusolojen palvelusopimusta varten. Kohdekohtaisten valmiussuunnitelmien osalta työ on vasta käynnistetty. Valmiussuunnittelu on lähivuosina yksi toiminnan painopistealueista ja se vaikuttaa myös normaaliolojen organisointiin ja toiminnan kehittämiseen. kokonaisliikevaihto oli 156,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 2,6 miljoonaa euroa. Laitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 2,64 miljoonaa neliömetriä. Vuoden 2017 aikana valmistui kaikkiaan 36 rakennushanketta. Suurimpia niistä olivat kasarmien peruskorjaukset Riihimäellä ja Parolassa sekä varuskuntaruokaloiden peruskorjaukset Vekaranjärvellä ja Santahaminassa. Maaperän kunnostuksia tehtiin yhteensä 14 kohteessa, ympäristöteknisiä tutkimuksia yhdeksässä kohteessa ja ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Olemme onnistuneet sekä toteuttamaan säästövelvoitteet että parantamaan palvelutuotantomme kilpailukykyä. Vuoden 2017 osalta saavutettiin pysyviä säästöjä yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Asiakastyytyväisyyden taso oli 3,96 asteikolla 1 5. Pääosa Rakennuslaitokselle asetetuista säästötavoitteista kohdistui ylläpidon eri toimialoihin. Säästötavoitteet saavutettiin tehostamalla toimintoja ja vähentämällä energiankulutusta. Kiinteistönhoidon ja siivouspalvelujen hintakehityksessä saatiin aikaan merkittävää parannusta verrattuna markkinoiden hintakehitykseen. Energiatoimialalla säästöt saatiin aikaan energiatehokkuutta lisäävillä toimenpiteillä ja lämmöntuotannon kilpailutuksilla. Säästöjen lisäksi toimenpiteillä on myönteinen vaikutus ympäristöön. keskeisenä haasteena vuonna 2018 on koko organisaatiolle yhteisen ja puolustushallinnon osapuolten hyväksymän strategian laatiminen. kehittyneet toimintamallit antavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet onnistua tässä tehtävässä. Laitoksen johtaja Pekka Salojärvi verkkosivut uudistuivat uudistuneet verkkosivut julkaistiin Verkkosivut tarjoavat nyt selkeämmässä muodossa tietoa palveluista ja toiminnasta. Sivuston rakenne on pyritty tekemään käyttäjäystävälliseksi ja toimintaan liittyvää tietoa on tarjolla aiempaa enemmän. Etusivulta löytyvät tiedotteet ja uutiset. Julkaisut-osiossa on toimintakertomukset ja henkilöstötilinpäätökset, Muuriankkurisidosryhmälehdet ja uutislehdet sekä ympäristötoimialan raportit ja oppaat. Uudet verkkosivut toteutettiin Valtion tieto- ja viestintäkeskus Valtorin yhteisellä julkaisualustalla. Sivustoa on helppo selata myös mobiililaitteilla. Verkkosivujen uusimisen myötä otettiin käyttöön Google Analytics -sovellus, joka tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa sivuston kävijämääristä ja siitä, millä sivuilla on käyty. Sivujen ylläpidosta vastaa viestintäsihteeri Marika Valve. Otamme mielellämme vastaan palautetta: viestinta@phrakl.fi. Parolannummella kuvauksia olivat avustamassa siivousalan ammattilaiset Terhi Kulmala, Tuula Koskinen (Rakennuslaitos), Anne-Maarit Alho-Leino (Diversey) ja Mikaela Kulmala (Rakennuslaitos).

3 Jätemäärät hienoisessa kasvussa eniten nousi biojätteen määrä Puolustushallinnon tuottaman jätteen kokonaismäärä oli tonnia vuonna 2017, mikä on noin 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 41 % ja biojätteen osuus 30 %. Biojätemäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yli 5 %. Vuosi 2017 oli viimeinen biojätteen seurantavuosi, koska jatkossa Leijona Catering Oy hoitaa itse varuskuntaravintoloiden jätehuollon järjestelyt ja seurannan. Harjoitusalueilta syntyvän biojätteen määrää seuraa jatkossakin Rakennuslaitos. Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 hyväksyttiin Suunnitelman teemana on Kierrätyksestä kiertotalouteen, ja se esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023 sekä toimenpiteet tavoitteiden Vuonna 2017 puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 49 %. Kuva: Oscar Lindell saavuttamiseksi. Painopistealueita ovat rakennus- ja purkujäte, biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä yhdyskuntajäte. Suunnitelman hyväksynnällä julkinen hallinto sitoutuu ehkäisemään jätteen syntymistä omassa toiminnassaan. osalta jätehuollon mittariksi on vuodesta 2017 alkaen valittu materiaalina kierrätettävän jätteen osuus. Yhdessä kokonaisjätemäärän kanssa tämä mittari kuvaa lajittelun tehokkuutta ja kiertotalouden näkökulmasta ensisijaisten jätteenkäsittelymenetelmien käyttöä. Tavoite vuodelle 2017 oli 50 % ja pitkän aikavälin tavoite on 60 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen tavoite yhdyskuntajätteen kierrätykselle on 55 % vuoteen 2023 mennessä. Vuonna 2017 puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 49 % (sisältää hyötyjätteitä, biojätteet ja rakennusjätteet), hyödynnettiin energiana 9 % (ei sisällä sekajätteen polttamista) ja sijoitettiin jätteenpolttolaitoksiin (tai kaatopaikalle) 41 %. Erilliskäsittelyyn toimitettavan sähkö- ja elektroniikkaromun sekä vaarallisen jätteen osuus oli yhteensä noin prosentti kokonaisjätemäärästä. Näistä jätemääristä puuttuvat puolustusvoimien lajittelema vaarallinen jäte, sähkö- ja elektroniikkaromu ja metalli. Keräyspaperin määrä laski ja puujätteen määrä kasvoi. Jätelakiin on esitetty muutosta, jolla kuntien vastuu rajattaisiin asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen. Puolustushallinnolle tämä tarkoittaisi jatkossa jätehuoltopalveluiden vapaata kilpailuttamista hankintalain puitteissa. Lain ehdotetaan tulevan voimaan Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille jätehuoltopalvelut ja vastaa jätemäärien seurannasta. Tavoitteena on edelleen kokonaisja sekajätemäärän vähentäminen sekä lajittelun parantaminen. jätehuoltoasiantuntija Nina Kokko Jätemäärät 2017 Sekajäte Biojäte Energiajäte Keräyspaperi Keräyspahvi Puu SER Pienmetalli Vaarallinen jäte Muu jäte Rakennusjäte Kartonki Lasi Liito-oravat toivat haasteita Lahden Hennalan maaperän kunnostukseen Puolustusvoimat luopui Hämeen rykmentin Hennalan varuskunnasta vuoden 2014 lopulla puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Varuskunta-alueella oli luvuilla ollut Hämeen rykmentin pistoolirata, joka oli tarkoitus kunnostaa vuonna Ampumaradan kaivuutöiden suunnittelun yhteydessä haettiin lupaa muutaman puun kaadolle. Tällöin kävi ilmi, että suunnittelualueella oli liito-oravien pesäpuu. Luonnonsuojelulain mukaan liitooravan lisääntymispaikan heikentäminen tai hävittäminen on kiellettyä. Ympäristöviranomaisen kanta oli, että puusto tulee säilyttää ennallaan, alueen maaperää ei saa kunnostaa kaivamalla ja alue pitää rauhoittaa rakentamiselta ja kaavoittaa puistoksi. Lahden kaupunki oli kuitenkin jo kaavoittanut pistooliradan välit- tömään läheisyyteen päiväkodin, ja lisäksi pilaantunut maa sijaitsi pohjavesialueella. Vuoden 2017 aikana neuvoteltiin ja suunniteltiin pitkään oikeaa tapaa arvioida riskejä: toisaalta puuston kaadon ja kaivamisen vaikutuksia liito-oravaan ja toisaalta pilaantuneen maan vaikutuksia pohjaveteen sekä viereen sijoittuvan päiväkodin lapsiin ja alueen muihin käyttäjiin. Varuskuntaaikana liikkuminen oli ollut rajoitettua, mutta tulevassa käytössä alueella liikkujia ja ulkoilijoita olisi enemmän. Ympäristö- ja terveysriskien arvioinnin perusteella alueelle määriteltiin kunnostuksen tavoitetasot. Moniosanäytteenottoon perustuvalla tutkimuksella maaperän lyijypitoisuus todettiin hyväksyttyä tasoa korkeammaksi, joten alueelta olisi poistettava pilaantunutta maata kaivamalla. Alueen peittäminen uudella maakerroksella saattaa vaurioittaa puiden juuria, joten tätä vaihtoehtoa ei voitu käyttää. Lopputuloksena oli ympäristöviranomaisen vaatimus liito-oravapuun suojaamisesta kunnostuksen aikana siten, ettei sen ympäriltä kaadeta muuta puustoa ja että maata poistetaan vain 5 10 cm syvyydeltä vahingoittamatta puiden juuria. Liito-oravapuuta ympäröivältä alueelta poistetun maan tilalle tuotiin vastaava kerros pilaantumatonta maa-ainesta. Muu pilaantunut alue kaivettiin puhtaaseen maanpintaan saakka. Kohteesta poistettiin lähes tonnia pilaantunutta maata ja jätettä. Kunnostukselle asetetut tavoitteet saavutettiin eikä alueelle jäänyt enää tarvetta jatkotoimenpiteille. Maan kaivaminen suunniteltiin yhteistyössä Lahden kaupungin vihertoimen kanssa. ympäristöasiantuntija Reija Kalajo Kuvat: Ville Kilponen/Ramboll Finland Oy ja Shutterstock

4 Puolustusvoimien energiankäyttö tehostunut Kiinteistöenergian ja -veden käyttö on vähentynyt ylläpitämissä puolustuskiinteistöissä. Energiankäytön tehostumisen taustalla ovat tiloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset, käyttäjätottumusten muutokset, asiakastukikeskuksen toteuttamat käyttötekniset toimenpiteet ja vuosien 2016 ja 2017 aikana tehdyt investoinnit energiatehokkuuden parantamiseksi. Investoinnit on tehty puolustuskiinteistöjen vuosikorjausten yhteydessä sekä puolustusministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. Vuoden 2017 aikana toteutettiin kahden varuskunnan lämmöntuotan- non kilpailutus. Näiden kilpailutusten tuloksena puolustusvoimille syntyy säästöä noin euroa vuodessa. Vekaranjärven lämpösopimus tuli voimaan Haapajärven uusi lämpösopimus alkoi Molemmissa varuskunnissa lämmön toimittaa Vapo Oy. Kustannussäästöjen lisäksi kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät huomattavasti, kun turpeen ja öljyn käytöstä siirrytään uusiutuviin energialähteisiin. Puolustusministeriö käynnisti vuonna 2017 puolustuskiinteistöjen energiatehokkuusprojektin, jonka tarkoituksena on saada kustannussäästöjä, vä- ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEIDEN VAIKUTTAVUUS VUONNA 2017 hentää päästöjä ja lisätä huoltovarmuutta. Ensi vaiheessa tavoitteena on kehittää toimintamalli energiansäästökohteiden löytämiseksi kohdekatselmoinnilla ja tuottaa rahoitusmalli hankkeiden toteuttamiseksi. Hankkeeseen osallistuvat Puolustusministeriö, Logistiikkalaitoksen esikunta, Puolustusvoimien logistiikkaosasto, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen Lämpö (MWh) * Sähkö (MWh) Säästövaikutus ( ) *** Asiakastukikeskuksen energiansäästöpotentiaalin kartoitus ja toimenpiteet *** Energiavaikutteiset korjaustoimenpiteet Vuoden 2016 tuottavuusmäärärahalla rahoitetut energiatehokkuusinvestoinnit Asiakastukikeskuksen ja palveluyksiköiden käyttötoimenpiteet Toimitilojen toiminnalliset muutokset Kulutusseurannan energiamäärien mittauspoikkeamat 2016 ja 2017 **** YHTEENSÄ * Sääkorjattu kiinteistöjen sijaintipaikkakunnalle ** Lämpö 59,5 /MWh ja sähkö 85 /MWh rajahinnoilla *** Asiakastukikeskuksen kartoittama säästöpotentiaali oli noin MWH, josta hyödynnettiin toimintakaudella vain n. 350 MWh **** Energiankulutuksen lukuarvojen tilastollinen hajonta +/- 0,50 0,75 % Vuonna 2017 toteutettiin kahden varuskunnan lämmöntuotannon kilpailutus, joiden ansiosta puolustusvoimille syntyy säästöä noin euroa vuodessa. Kuva: Kirsti Helin Asiakastukikeskukseen yli palvelupyyntöä vuodessa asiakastukikeskus on vakiinnuttanut asemansa puolustuskiinteistöjen teknisenä tukipisteenä. Viime vuonna Asiakastukikeskukseen tuli yhteensä yli palvelupyyntöä, jotka keskus välitti asianomaisille kiinteistönhoitajille eri puolille maata. Asiakastukikeskuksessa varmistetaan, että taloteknisten järjestelmien asetusarvot ja käyttöaikataulut ovat tarkoituksenmukaisia ja käyttäjien tarpeita vastaavia. ylläpitovastuulla olevissa rakennuksissa on näkyvillä infotarroja, joista löytyy kanavat ja ohjeet vika-ilmoitusten ja palvelupyyntöjen tekemiseen. Tarrassa oleva kiinteistötunnus auttaa Asiakastukikeskuksen Help Desk -henkilöitä kohdentamaan palvelupyynnön oikealle kiinteistönhoitajalle. Asiakastukikeskuksen päällikkö Pasi Kinnunen Työtyytyväisyyskyselyllä vertailutietoa Rakennuslaitoksessa tehdään vuosittain työtyytyväisyyskysely henkilöstön keskuudessa. Kyselyn tuloksista laskettua indeksiä käytetään laitoksen vaikuttavuutta ja henkilöstön tilaa kuvaavana mittarina. Uusin kysely tehtiin käyttäen VMBaro-kyselyä, joka on yleisesti käytössä valtionhallinnossa. VMBaro-kyselyn piirissä on yli 70 prosenttia valtion henkilöstöstä, joten se antaa hyvää vertailupohjaa ja tietoa valtion eri sektorien työtyytyväisyyden tilasta. henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli 3,5 asteikolla 1 5. Tyytyväisimpiä Rakennuslaitoksessa oltiin työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin (3,96) sekä työnantajakuvaan ja arvoihin (3,95). Maanpuolustustahto sai myös hyvän arvosanan (4,54). Naisten työtyytyväisyyden taso (3,66) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,44). Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,71 saavutti keskusyksikkö. Hämeenlinnan palveluyksikkö paransi tulostaan lähes kahdella kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna. Kyselyn vastausprosentti oli 63 %. palveluksessa on yhteensä noin 700 henkilöä. Miesten osuus on 63,8 % ja naisten 36,2 %. henkilöstöasiantuntija Sari Takanen Uudet talous- ja henkilöstöhallinnon tiimit Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä vähennetään virastoista ja keskitetään Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen (Palkeet). Tämän takia Rakennuslaitoksessa on uudistettu organisaatiota, vähennetty henkilöstöä ja muutettu talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisten toimenkuvia. Talous- ja henkilöstöhallinnon osaaminen on keskitetty valtakunnallisesti toimiviin talous- ja henkilöstöhallinnon tiimeihin, jotka palvelevat keskitetysti kaikkia palveluyksiköitä. Taloustiimin vahvuus on 8 henkilöä ja henkilöstötiimin 6 henkilöä. Henkilöt työskentelevät edelleen omissa toimipisteissään eri puolilla maata ja tiimien vetäjät vastaavat yhteydenpidosta palveluyksiköihin. Palveluyksiköiden toimistopäälliköt jatkavat talous- ja henkilöstöhallinnon vastuu- ja kontaktihenkilöinä. hallintojohtaja Ritva Peura Nimitys Arkkitehti llkka Ruutu on nimitetty Puolustushallinnon rakennuslaitoksen rakennuttamisen toimialajohtajaksi alkaen. Hän siirtyy tehtävään Nurmijärven kunnan teknisen johtajan virasta. Rakennuslaitos on jo entuudestaan tuttu työpaikka Ruudulle, sillä hän toimi 2000-luvun alussa keskusyksikössä rakennuttajaarkkitehtinä. Paluu Rakennuslaitokseen tuntuu todella mielenkiintoiselta, sanoo Ilkka Ruutu.

5 maaliskuu 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uutislehti. Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina, puh , Päätoimittaja Pekka Salojärvi. Toimitus Princeps Oy, Kirsti Helin, puh Taitto Princeps Oy, Sanna Moisio. Paino Grano Oy. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu). Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde Kotisivut Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa Kirjaamo: Keskusyksikkö Isoympyräkatu 10, PL Hamina Laitoksen johtaja Pekka Salojärvi Sodankylä Palveluyksiköt Kouvola Kouvolankatu Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki Säkylä Huovintie 24 B Säkylä Johtaja Jouni Aro Rykmentintie Tikkakoski Johtaja Taisto Hämäläinen keskusyksikkö palveluyksiköt Helsinki Santahaminantie Helsinki Johtaja Aki Toivonen Hämeenlinna Vankanlähde 7, PL Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen Kajaani PL Kajaani Johtaja Petri Oksanen Asiakastukikeskus Kajaani Turku Heikkilän kasarmi, PL Turku Johtaja Reima Johansson Tampere Lapintie 4, PL Tampere Johtaja Jani Haataja Sodankylä PL Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola Asiakastukikeskus Puhelin: asiakastuki@phrakl.fi Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Helsinki Kouvola Hamina Parhaat palveluratkaisut Energiapalvelut Kiinteistöpalvelut Rakennuttamispalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Tilaturvallisuuspalvelut Ympäristöpalvelut