Tehopotilaan keuhkoinfektiot. Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue
|
|
- Iivari Ahonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tehopotilaan keuhkoinfektiot Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue
2 Sidonnaisuudet Luentopalkkio Cardiomelta Luento Akuuttilääketieteen koulutuksessa
3 Sisältö Yleistä, määritelmät Diagnostiikasta Mikrobiologiasta Ennusteesta Hoidosta
4 Vincent J-L et al JAMA
5 Keuhkokuume on varsin yleinen sairaala- ja tehohoidon syy Vuonna 2013 OYS:ssa 1677 potilaalla keuhkokuume oli (ainakin yhtenä) uloskirjausdiagnoosina Vuonna 2007 Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa (Finnsepsis) 43% tehohoitoa vaativista sepsiksistä oli keuhkoperäisiä (Karlsson et al 2007) v % (Finnaki) (Poukkanen et al 2012) P. Ylipalosaari: OYS teho1: 5/02-6/ infektiopotilasta teho 1:llä (> 48h) 74.9% infektio tullessa: 59.3% CAI, 40.7% HAI CAI: pneumonia 60%:lla, HAI: pneumonia 48%
6 Tehohoitoa vaativien keuhkoinfektioiden luokittelu Yleisimmin keuhkokuumeet luokitellaan koti- tai sairaala-alkuisiin Kotialkuinen keuhkokuume vs. vaikea kotialkuinen keuhkokuume CAP vs SCAP SCAP:n määrittelemiseksi ei ole kultaista standardia Rello Critical Care 2008;12(Suppl 6):S2
7 Definitions of SCAP The Infectious Disease Society of America/ American Thoracic Society criteria for SCAP and guidelines for intensive care unit admission. Mandell et al Score PSI (Fine et al. 1997) CURB-65 (Lim et al. 2003) IDSA/ATS (Mandell et al. 2007) SCAP-score (Espa ña et al. 2006) SMART-COP (Charles et al. 2008) Definition for SCAP PSI-class IV V CURB-score 3 1 major criterion / 3 minor criteria SCAP-score > 10 points or 1 major or 2 minor SMART-COP 3 points Major criteria (any one of) Invasive mechanical ventilation Septic shock with the need for vasopressors Minor criteria (at least three of these) Respiratory rate 30 breaths/minute PaO 2 /FiO 2 ratio 250 mmhg Multilobar infiltrates New onset confusion/desorientation Uremia (BUN level, 20mg/dL) Leukopenia (WBC count, <4,000 cells/mm 3 ) Thrombocytopenia (platelet count, <100,000 cells/mm 3 ) Hypothermia (core temperature, <36 C) Hypotension requiring aggressive fluid resuscitation
8 Risk factors for SCAP. Risk factors for SCAP Age 65 years Male gender Co-morbidity Alcoholism Smoking Immunosuppressive medication Body mass index <18.5 kg/m 2 Factors affecting innate immunity
9 1/2010-6/2012: 2488/3634 potilasta (68%) 2320 (93%) radiologisesti varmennettu keuhkokuume Vuosittain sairaalahoitoa keuhkokuumeen vuoksi tarvitsee 24,8 (95%CI, )/ aikuista 21% (498) joutui tehohoitoon 131 respiraattorihoitoon (6% koko aineistosta ja 26% teholle otetuista) (Jain et al NEJM 2015; 373:41527) 20-30% (Suomessa jopa yli 40%) CAP potilaista hoidetaan terveydenhoitolaitoksissa/sairaalassa 5-20% tarvitsee tehohoitoa Vaihtelee maittain: admissiokriteerit, hoidon porrastus, tehopaikkojen määrä
10 OYS:ssa hoidetut SCAP potilaat potilasta Muuttuja Lkm (%) tai Mediaani (IQR) Ikä 58 (44 69) Miesten osuus 298 (55) Kr. perussairaus 314 (69) Oireiden kesto ennen diagnoosia 0 3,5 Ab ennen sairaalahoitoa 138 (30) Septinen sokki tulovaiheessa 208 (46) Hengityslaitehoito tullessa 268 (59) CRP,mg/l 195 (97 295) B leuk, x 10 9 /l 10,8 (6,0 16,3) Tehohoidon kesto, pv 4 (3 9) Sairaalahoito, pv 12 (8 21) Tehokuolleisuus 45 (10) Sairaalakuolleisuus 95 (21) Veriviljely+ 108 (24) Veriviljelyssä pneumokokki 86 (19) Karhu et al
11 Sairaala-alkuinen keuhkokuume,hap Rotstein et al 2008
12 HAP HAP = hospital- acquired pneumonia Keuhkokuume, joka todetaan sairaalassa 48h kuluttua potilaan admissiosta Potilaalla ei ole ollut keuhkoinfektiota sairaalaan tullessa Toiseksi yleisin sairaala-alkuinen infektio, 13-18% kaikista nosokomiaali-infektioista Insidenssi vaihtelee 5-20/ 1000 admissiota Mukana usein myös muu infektio Esim. intra-abdominaalinen Suurin HAP esiintyvyys: iäkäs, immunokomprimoitu, kirurginen potilas, enteraalista ravitsemusta saava Tehohoidon tarve? Tyypillinen tehopotilas päivystys lonkka/ vatsakirurgian jälkeen
13 Hengityslaitehoitokeuhkokuume, VAP ilmenee h kuluttua intubaatiosta Potilaalla ei ole merkkejä keuhkokuumeesta intubaatiohetkellä VAP = intubaation ja hengityslaitehoidon komplikaatio Yleisin teho-osastolla hankittu infektio -> 9-40%:lla intuboiduista potilaista Insidenssi 2-19 per 1000 hengityslaitehoitopäivää Insidenssi 1-3 %/vrk - Suurempi alkuvaiheessa - < 5 vrk 3 %/day, 5-10 vrk 2 %/day, >10 vrk 1 %/day ARDS lisää merkittävästi VAP riskiä Lisää hengityslaitehoito- ja tehohoitopäivien kestoa, kuolleisuutta
14
15 Kolonisaatiolle altistaa potilaan perussairaudet edeltävä kirurgia edeltävä antibioottihoito lääkitys hengitysteihin kajoavat tmp:eet potilaan alentunut puolustuskyky (humoraalinen / soluvälitteinen)
16 Diagnostiikasta
17 CRP vs PCT CRP > 100 mg/l bakteeritauti Vakava taudin kuva CRP kuvastaa hyvin taudin kliinistä kulkua ja korreloi SOFA- pisteisiin, ennustemarkkeri SCAP:ssa (Coelho 2007, Nseir 2013) CRP:n lasku < 50 % 4. hoitopäivänä lisäsi merkitsevästi riskiä mekaaniselle ventilaatiolle, inotropialle ja 30 vrk:n mortaliteetti lisääntyi (Chalmers 2008) PCT Spesifimpi infektio dg:ssa kuin CRP Nousee 3-6 h infektiosta < 0.25 µg/l bakteeri pneumonia epätodennäköinen viruspneumonia? >1.0 µg/l todennäköinen bakteerietiologia (Paicentini 2012, Falsey 2013) Korkeampia arvoja bakteremiassa, septisillä sokkipotilailla, mikrobiologisesti varmennettussa SCAP:ssa (Pereira 2013) Ennuste, taudin vaikeusaste, hoidon vaste, ab hoidon kesto (Bousekkey 2006, Prkno 2013)
18
19 PCT& VAP PCT:n osuvuutta VAP:n dg:ssa ei ole vakuuttavasti osoitettu (Jung et al 2010, Burillo&Bouza 2014) Ennustemarkkeri VAP:ssa kohoavat/ koholle jääneet arvot 1. vkon aikana viittaavat huonoon ennusteeseen (Luyt 2005) PCT:n lasku korreloi suotuisampaan ennusteeseen? (Seligman 2006) Antibioottihoidon keston markkeri (Nobre 2008)
20 Mikrobiologinen diagnostiikka/scap Osuvuus 40-75% Mandell CID 2007
21 PCR Perinteisten mikrobiologisten menetelmien ongelma on niiden hitaus diagnostiikassa, viiveet 48-72h Poikkeuksena virtsan pneumokokkiag PCR testit lisäävät diagnostista osuvuutta keuhkokuumepotilailla 43-80% (Huijiskens 2014) Taudinaiheuttajia, joita ei ole aikaisemmilla menetelmillä todettu Aiempi antimikrobihoito ei vaikuta Multiplex PCR virusdiagnostiikassa CAP/SCAP Hintavia Kliininen merkitsevyys? Vaikutus potilaan hoitoon?(nolte 2008) Bakteeri PCR testit S. pneumonia, H, influenzae, M.pneumoniae, Ch.pneumonie, L. pneumoniae Ei validoituja Sensitiivisyys 67 ad 100%, spesifisyys 42% - >95%
22 Baudel et al Annals of Intensive Care 2014;4:35 MPCR sis. 20 mikro-organismia (6 gram+ spp., 8 gram spp., 6 sientä) vs. värjäys +viljely vs. suora mikroskopointi BAL huuhteesta 65 tehopotilasta, keuhkokuume-epäily, varmentui 53 potilaalla 29 (55%) kotialkuista, 24 (45%) sairaala-alkuista keuhkokuumetta Patogeenin tunnistus: MCPR 66% vs. viljely 40% vs. suora tutkimus 23% (p=0.01) MCPR paneeli löysi 82% taudinaiheuttajista Aiempi ab:hoito ei vaikuttanut (64%)
23 Study Khawaja 2013 Wiemken Microbial etiology of SCAP. S.pneu (%) S.aur (%) H.infl (%) L.pne u (%) P.ae r (%) M.cat h (%) Gra m neg (%) M.pneu m (%) Viruse s (%) Mongardon Choi Cillóniz Martin Loches 2010 Restrepo Rodriguez Marrie / /9. 3.8/ Laterre Wilson Yoshimoto Paganin Rello Angus Gowardma n
24 CAP:ssa 15-32% Virusten osuus SCAP:ssa rhinovirus (5 17.1%), influenza virus (2.5 8%), parainfluenza virus ( %), respiratory syncytial virus ( %) and adenovirus (0.2 4%) SCAP:ssa Choi et al ARJCCM 2012: 64 SCAP potilasta: viruksia 26 potilaalla (40.6%) NPs, BAL (58%) respiratory syncytial virus (10.9%), influenza A virus (9.4%), human metapneumovirus (7.8%) rhinovirus (6.4%) Wiemken et al Eur J Mikrobiol Infect Dis 2013: 393 SCAP potilasta: viruksia 92 potilaalla (23%) NPs influenza virus (9.6%), rhinovirus (8.4%), human metapneumovirus (3.3 %)
25
26 HAP Hong et al PlosOne 2014: 262 HAP potilasta, 107 (40.8%) BAL 156 (59.5%) bakteeri-infektio, 59 (22.5%) virusinfektio (11.1% immunokomprimoiduista), 21 (8.0%) bakteeri+ virusinfektio Viruksia BAL- huuhteesta 37 potilaalla (62.7%,37/59) RSV, parainfluenssa (27.1%), rhinovirus (25.4%), influenssa 16.9%) VAP Usein HSV, CMV reaktivaatio HSV replikaatio 32-64% intuboiduista potilaista, joista pitkittynyt mekaaninen ventilaatio 21% bronkopneumonia CMV reaktivaatio 30% kriittisesti sairaista (MOF, pitkä LOS) Histopatologisesti varmennettu CMV pneumonia todettu jopa 30%:lla BAL negatiivisista ARDS potilaista
27 Clinical Infectious Diseases 2014;59(1):62
28 diagnostic tests. Microbe Microbial etiology detected in the 45 SCAP patients by the different Total no. of microbes Blood culture (n) Nasopharyngeal swabs (n) Tracheal specimens (n) U-Stpnag (n) Serology S. pneumoniae H. influenzae S.aureus M. catarrhalis P. aeruginosa K. pneumoniae E. coli M. pneumoniae Rhinovirus Adenovirus Coronavirus Enterovirus Parainfluenzavirus Respiratory syncytial Influenza virus no, number, U-Stpnag,urine pneumococcal antigen, S.pneumoniae, Streptococcus pneumoniae, H.influenzae, Haemophilus influenzae, S.aureus, Staphylococcus aureus, M.Catharralis, Moraxella catharralis, P.aeruginosa, Pseudomonas aeruginosa, K.pneumoniae, Klebsiella pneumoniae, E.coli, Escherichia coli, M.pneumoniae, Mycoplasma pneumoniae (n)
29 Comparisons of the severity of illness, admission laboratory values and outcome between the SCAP patients with different types of etiology, number (%), median (25 th, 75 th percentiles). Variable Bacterial group n=21 Bacterial- viral group n=19 Probably pure viral group n=5 No etiology group Age, median 53 (49 58) 55 (44 65) 48 (44 57) 62 (46 72) >0.9 Male sex 10 (48) 8 (42) 2 (40) 1 (25) 0.76 Smoking 9 (45) 9 (47) 3 (60) 1 (25) >0.9 Alcoholism 3 (14) 5 (26) 0 (0) 0 (0) 0.44 Days with 2 (0 4) 3 (1 4) 2 (0 2) 4 (1 5) 0.81 symptoms before pneumonia dg APACHE II 22 (18 25) 16 (12 21) 13 (11 20) 17 (15 19) 0.05 SOFA (24 h) 9 (7 11) 7 (5 11) 7 (5 8) 6 (5 9) 0.61 Septic shock 8 (38) 10 (53) 2 (40) 2 (50) 0.53 Time on noradrenaline 45 (30 96) 85 (56 118) 74 (73 151) 39 (25 51) 0.48 CRP, mg/l, peak 299 ( ) 356 ( ) 152 ( ) 234 ( ) 0.05 PCT, µg/l, peak 14.3 ( ) 24.3 ( ) 1.7 ( ) 11.0 ( ) 0.68 ICU LOS, days 8 (511) 7 (5 9) 10 (8 14) 4 (4 5) 0.26 Hospital LOS, 17 (12 25) 14 (11 17) 21 (20 39) 11 (10 13) 0.02 days ICU mortality 0 (0) 3 (15.8) 0 (0) 0 (0) 0.1 Hospital mortality 2 (10) 4 (21) 0 (0) 0 (0) Comparisons between bacterial and bacterial-viral groups n=4 p- value 1 dg, diagnosis, CRP, C-reactive protein, PCT, procalcitonin, ICU, Intensive care unit, LOS, length of stray
30 Ennusteesta SCAP:n ICU mortaliteetti 24-43% Sairaalakuolleisuus SCAP:ssa vaihtelee18-40% Nelinkertainen CAP-potilaisiin verrattuna Elinvaurioiden aste merkittävin kuolleisuutta lisäävä tekijä 1-v mortaliteetti; vähän tutkittu 27%, toimintarajoitteisilla 39-49% (Sligl et al 2011) HAP:n sairaalamortaliteetti CAP:n luokkaa ~10% VAP:n mortaliteetti vaihtelee 20-76% Case mix, mikrobiologia, taudin vakavuus, hoito
31 Omat potilaat : OYS Baseline characteristics, ICU scores, length of stay and outcome among the ICU-treated SCAP, HAP and VAP patients, number [n (%)], mean (SD) or median (25 th - 75 th percentiles). Variable SCAP HAP VAP P-value n=117 n=66 n=25 Age 55 (17) 62 (14) 54 (17) Chronic underlying disease 82 (71) 54 (83) 14 (56) Malignancy 8 (7) 20 (30) 6 (24) <0.001 APACHE II 22 (8) 21 (8) 22 (6) >0.9 SOFA (24h) 7 (4) 6 (3) 9 (3) SOFA max 7 (4) 6 (3) 10 (4) <0.001 ICU mortality 7 (6.0) 5 (7.6) 4 (16.0) 0.25 ICU LOS, days 2.9 ( ) 3.1 ( ) 7.8 ( ) <0.001 Hospital mortality 28 (23.9) 15 (22.7) 8 (32) 0.66 Hospital LOS, days 10 (6 17) 19 (10 34) 16 (13 31) <0.001 One-year mortality for hospital survivors 16/89 (18.0) 18/51 (35.3) 7/17 (41.2) SOFA max, maximal SOFA during ICU treatment period, LOS, length of sray Karhu et al
32 Mortality among the hospital survivors during the 12-month follow-up period: 18% (16/89) in the SCAP group, 35% (18/51) in the HAP group and 41% (7/17) in the VAP group (P = 0.023).
33 The r isk factors of hospital mortality; univariate analysis confidence interval (CI)., odds ratio (OR), Characteristic OR (95% CI) P- value Need for RRT 6.1 ( ) AKI 5.1 ( ) Septic shock 5.0 ( ) <0.001 SOFA max >8 4.0 ( ) <0.001 APACHE II > ( ) Chronic underlying disease 2.8 ( ) Mechanical ventilation >2 days 2.5 ( ) CRP max >100 mg/l 2.8 ( ) RRT, renal replacement therapy, AKI, acute kidney injury
34 Hoidosta
35 IDSA/ATS minor criteria aid pre-intensive care unit resuscitation in severe community-acquired pneumonia: 172 vs 176 potilasta Sairaalamortaliteett i Interventio vs kontrolliryhmä 5.7 vs.23.8% ICU admissio laski 52.9% vs 38.6% Viivästyneiden ICU admissioiden määrä Väheni 32.0% vs 14.8% Hospital LOS laski 7(412) vs 6 (3-9) Lim et al ERJ 2014
36
37 Chest 2014; 146(1):22-31
38
39 Kombinaatiohoito
40 Antimikrobin varhainen aloitus <3h
41
42
43 Lopuksi Merkittävää kuolleisuutta edelleen Ennusteeseen vaikuttaminen/ mikrobit Kun monielinvaurio (MOF) kehittynyt, on ihan sama mikä mikrobi sen aiheuttaa pyrittävä estämään MOF ennakolta Virukset näyttäisivät olevan ainakin SCAP:ssa merkittäviä aiheuttajia Joko yhdessä bakteerien kanssa tai itsenäisinä Tehokkaat rokotteet Influenssa & pneumokokkirokote Respiratoriset virukset (HPMV,RSV, parainfluenssa) Uudet viruslääkkeet, erityisesti respiratorisiin viruksiin
44 Ennusteeseen vaikuttaminen,/hoito Ennusteen parantuminen ollut suhteellisen vaatimatonta The Surviving Sepsis Campaign guidelines tärkeä vaikuttaja (ICM 2013;39: ) Georges et al 2013: SCAP mortaliteetti laski vv vs ,6% vs. 30.9% SSC guidelinen lanseeramisen jälkeen SCAP:ssa aina kombinaatiohoito ß-laktaami+ kinoloni/ makrolidi (Mandel 2007, Martin-Loeches 2010, Wilson 2012) SCAP potilaiden tehokkaampi hoito ppkl:lla ( at risk SCAP ) Veriviljelyt Nesteresuskitaatio, vasopressori Kombinaatiohoidon aloitus 3h kuluessa Teholääkärin konsultaatio (Lim et al ERJ 2014) Viivästynyt siirto teholle /viivästynyt hoito huonontaa SCAP-potilaiden (muidenkin pneumoiniapotilaiden ) ennustetta (Renaud et al. 2009, Phua et al 2010, Restrepo et al 2010)
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotVAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot
VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot Määritelmiä CAP= community- acquired pneumonia Koti-
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotVeriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotAlere BinaxNOW. Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN
Alere BinaxNOW Streptococcus pneumoniae- ja Legionella -antigeenipikatestit virtsanäytteelle NAPAUTA TÄSTÄ NÄHDÄKSESI TUOTTEEN Alere BinaxNOW S. pneumoniae ja Legionella Alere BinaxNOW -virtsanäyteantigeenitestien
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotTurvallinen teho-osasto
Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotEbolasta Hannu Syrjälä
Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotMitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut
Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot Pandemia 2009-2010 4/2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotVaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan?
Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Leikkaus- ja tehohoiton tulosyksikkö OYS Helsinki 06.05.2010 Milloin sekundaari laparotomiaan?
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotTehohoitoon johtava kotisyntyinen keuhkokuume
Tehohoitoon johtava kotisyntyinen keuhkokuume Jaana Karhu LT, anestesiologian erikoislääkäri, OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue Keuhkokuume on yleinen tehohoitoon johtava tulehdussairaus.
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotVaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot
Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotUutta pikadiagnostiikkaan
Uutta pikadiagnostiikkaan Joanna Peltola Sairaalamikrobiologi NordLab Rovaniemi Käsitteitä Perinteiset mikrobiologiset menetelmät Viljely Biokemiallinen tunnistus Kiekkoherkkyysmääritys Pikatestit Immunografiset
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
LisätiedotNielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Respiratoristen virusten taksonomia Hengitysteiden virusinfektiot Satu Kurkela 11.11.2013 Orthomyxoviridae (-ssrna) - Influenssa A, B, C Adenoviridae (dsdna) - Adenovirukset Picornaviridae (+ssrna) - Enterovirukset
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotKuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä
Kuumeinen lapsi sairaalapäivystyksessä Harri Saxén Kuumeinen lapsi päivystyksessä virustauti vs. bakteeritauti bakteremia/sepsis/pneumonia/vti/meningiitti virustaudit enterovirus herpes-virukset influenssa
LisätiedotAkuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla
Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotInfektioiden torjunta tehoosastolla. 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS
Infektioiden torjunta tehoosastolla 6.5.2010 Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS Yleistä tehohoitoon liittyvistä infektioista Tehohoitopotilaat ovat suuressa infektioriskissä Perussairaudet, tehohoitoon
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
LisätiedotKOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP
KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotPALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
LisätiedotMillainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS
Millainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88)
LisätiedotVaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala
Vaikean sepsiksen alkuhoito LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala Vaikean sepsiksen määritelmä 1. Infektio 2. Yleistynyt tulehdusvaste 3. Akuutti elintoimintähäiriö Vaikea sepsis - septinen
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotDiagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava
Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät 17.3.2016 Kaisu Rantakokko-Jalava Introduction Few branches of biological sciences remained unchanged after the invention of PCR in the mid-1980
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä
LisätiedotVaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS
Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS Vaikea sepsis ja septinen sokki "Severe sepsis and septic shock are clinical manifestations of a dysregulated immune response
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotMikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?
Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotMiten hengitysteiden virusinfektio johtaa bakteerikomplikaatioihin?
Katsaus Ville Peltola ja Terho Heikkinen Miten hengitysteiden virusinfektio johtaa bakteerikomplikaatioihin? Virukset ja bakteerit aiheuttavat usein yhdessä hengitystieinfektioita. Tärkeimmät virusinfektioiden
Lisätiedot