Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut"

Transkriptio

1 Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot

2 Pandemia /2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009 takaisin pohjoiseen: Eurooppa

3 Raportointi NEJM June 18, 2009 H1N1 Influenza A Disease Information for Health Professionals Editorial Novel Swine-Origin Influenza A (H1N1) Virus Investigation Team: Emergence of a Novel Swine-Origin Influenza A (H1N1) Virus in Humans raportti ensimmäisistä tapauksista

4

5 Raportointi JAMA, Nov 4, 2009 Critically Ill Patients with 2009 Influenza A(H1N1) Infection in Canada, Kumar et al. 168 tehopotilasta Critically Ill Patients with 2009 Influenza A(H1N1) in Mexico, Dominguez-Cherit et al. 58 tehopotilasta Extracorporeal Memrane Oxygenation for 2009 Influenza A(H1N1) Acute Respiratory Distress Syndrome, ANZ ECMO Influenza Investigators 68 ECMO:ssa hoidettua tehopotilasta

6 Clinical aspects of pandemic 2009 Influenza A(H1N1) virus infection Writing committee of WHO consultation, NEJM 2010 Väestöstä 10-20% sairastui 45% vuotiaista 1/3 tapauksista subkliinisiä Kokonaiskuolleisuus < 0.05% Vakava taudinkuva Lapset ja nuoret 90% kuolemista alle 65-vuotiailla Sairaalaan joutuneista 9-31% teholle Tehokuolleisuus 14-46%

7 Demografia tehopotilaat Rothberg & Haessler Crit Care Med 2010

8 Tehopotilaat Rothberg & Haessler Crit Care Med 2010

9 Kliininen kuva - tehopotilaat oireiden alusta sairaalaan n. 5 vrk teholle n. 1 vrk myöhemmin nopea progressio vaikea kaasujenvaihtohäiriö aikuisilla viruspneumonia ARDS lapsilla usein sekundaarinen bakteeri-infektio rhabdomyolyysi/myosiitti AKI, shokki enkefaliitti korkea ikä ja ko-morbiditeetit: assosiaatio kuolleisuuteen aikainen oseltamiviirin aloitus - lievempi taudinkulku, mortaliteetti ventilaattoriaika n. 12 vrk usein rescue hoitojen tarve tehohoitoaika n. 12 vrk

10 Graviditeetti Perinatal outcomes after maternal 2009/H1N1 infection: national cohort study; Pierce et al. BMJ 2011 kansallinen tietokanta (UKOSS) 256 gravidaa, 221 sairaalaa, Iso-Britannia vertailussa kohortti synnyttäjiä ennen pandemiaa ennenaikainen synnytys (OR 4.0) < 37 h: OR 4.0 < 32 h: OR 4.9 sikiökuolema (OR 3.8) perinataalikuolema (OR 5.7)

11 Graviditeetti ANZIC Influenza Investigators and Australasian Maternity Outcomes Surveillance System BMJ 2010: Critical illness due to 2009 A/H1N1 influenza in pregnant and postpartum women: population based cohort study kaikki tehot Australia & Uusi-Seelanti 3 kk ajan 64 naista, graviditeetti tai post-partum vaihe raskaus riskitekijä tehoadmissioon (relative risk 7.4) 69% mekaanisessa ventilaatiossa näistä 14% ECMO:ssa 22% synnytti teholla, 41% raskaus jatkui teholta lähtiessä

12 Steroidihoito H1N1-potilaista kortikosteroidia sai 18% Australia ja Uusi-Seelanti 51% Kanada 40% Ranska 55% Suomi Kim et al. Am J Resp Crit Care Med 2011 Brun-Buisson et al. Am J Resp Crit Care Med 2011 Martin-Loesches et al. Intensive Care Med 2011 Linko et al. Acta Anaesthesiol Scand 2011

13 Steroidihoito Kim et al. Am J Resp Crit Care Med 2011 Corticosteroid Treatment in Critically Ill Patients with Pandemic InfluenzaA/H1N Infection Etelä-Koreasta: 28 sairaalaa, 245 potilasta retrospektiivinen propensity match score propensity matched case-control study kortikosteroidiryhmässä enemmän sekundaari-infektioita korkeampi 90-päivän kuolleisuus 54 vs. 31% case-control-tutkimuksessa

14 Steroidihoito Brun-Buisson et al. Am J Resp Crit Care Med 2011 Early corticosteroids in severe influenza A/H1N1 pneumonia and ARDS Ranska, 208 potilasta, joilla ARDS ja mekaaninen ventilaatio ei kortikosteroidia muulla kuin ARDS-indikaatiolla obesiteetti 41%, immunosupressio 20%, DM 13%, graviditeetti 7% rescue hoitoja ino 62% vatsa-asento 21% ECMO 25% tehokuolleisuus 24% kortikosteroidi ARDS indikaatiolla 40% kuolleisuus 34 % vs. 17% enemmän sairaalainfektioita kuolleisuus assosioitui kortikosteroidihoitoon SAPS3 immunosupressioon

15 Steroidihoito Editorials; Am J Resp Crit Care Med 2011 Pro Annane D. histologisesti tulehdusreaktion aiheuttama vaurio ei hallitsematon virusinfektio kortikosteroidien käytölle biologinen peruste vain kohortteja tai potilassarjoja, ei yhtään randomoitua tutkimusta tilastollisilla menetelmillä ei voi korvata tutkimusasetelman heikkouksia ei vakuuttavaa näyttöä kortikosteroidien haitallisuudesta Con Matthay M. & Liu K. pandemiatilanteessa prospektiivinen RCT mahdoton ryhmien välisiä eroja pyritty hallitsemaan tilastollisilla menetelmillä kortikosteroideista ei vakuuttavaa näyttöä ARDS:ssä missään etiologiassa potentiaalista haittaa ei pitäisi käyttää ainakaan viruspneumoniassa viruslääkkeiden kehitys ja keuhkoja suojaava ventilaatiostrategia!

16 Steroidihoito Martin-Loesches et al. Intensive Care Med 2011 Use of early corticosteroid therapy on ICU admission in patients affected by severe pandemic (H1N1)v influenza A infection prospektiivinen, havainnoiva kohortti kortikosteroidi teholle tullessa vs. ei steroidia 220 potilasta, ESICM:n tietokanta H1N1-infektio varmistettu 88% epäilty 11%, mahdollinen 1% kortikosteroidiryhmä: teholle tullessa > 24 mg/vrk metyyliprednisonia tai > 30 mg/vrk prednisonia

17 Steroidihoito Martin-Loesches et al. Intensive Care Med v, 86% alle 60-vuotiaita mekaaninen ventilaatio 78% 71% invasiivinen 29% NIV 75% invasiivinen perussairauksia 49% obesiteetti 30% astma 11%, COPD 11% 57% sai kortikosteroidia teholle tullessa vanhempia useammin perussairauksia SAPS3 korkeampi kortikosteroidia saaneille useammin sairaalapneumonia myös monimuuttujamallissa kortikosteroidiryhmässä tehokuolleisuus 46% vs. 18% ei eroa, kun sairauden vaikeusaste huomioitu

18 Steroidihoito Linko et al. Acta Anaesthesiol Scand 2011 Corticosteroid therapy in intensive care unit patients with PCR-confirmed influenza A(H1N1) infection in Finland prospektiivinen kohortti, 132 potilasta raskaus 2.3% krooninen sairaus 59% obesiteetti 25% mediaaniaika oireista sairaalaan 3 vrk, teholle 0.8 vrk vaikea hypoksemia (PaO 2 /FiO mmhg) 47% ARDS 49% 78% ventilaatiotuen tarve (MV/NIV) sairaalakuolleisuus 8% (MV: 13%)

19 Steroidihoito Linko et al. Acta Anaesthesiol Scand 2011

20 ECMO ANZ ECMO Influenza Investigators, JAMA 2009 Australia ja Uusi-Seelanti, havainnoiva tutkimus 15 ECMO keskusta, kaikki H1N1-potilaat ECMO hoitoa saaneet 68 potilasta Vertailussa konventionaalisesti hoidetut

21

22

23 ECMO Noah et al. JAMA 2011 Iso-Britannian H1N1-rekisteri (SwiFT) 80 ECMO-hoitoon siirretty potilasta vs. 59/75/75 kontrollipotilasta Individual matching Propensity score matching GenMatch matching Hoito 4 ECMO keskuksessa vs. muissa sairaaloissa Sairaalamortaliteetti n. 24% (ECMO) vs. 50% (ei ECMO) Tunnistamattomat erot ryhmien välillä Perussairaudet Ventilaattorihoito

24 Omat kokemukset HUS Kuitunen et al. SLL 2010 yhteensä 58 tehopaikkaa, 45 käytössä Meilahti Teho 23 (8) Kirurginen tehovalvonta 27 (16) Sydänkirurginen teho 21 (12) Jorvin sairaalan teho (7) Kirurgisen sairaalan teho (4) Töölö Traumateho (5) Tehovalvonta (6) Palovammateho (3)

25 HUS varautuminen Kuitunen et al. SLL 2010 toimintasuunnitelma elektiivisen kirurgian alasajo lisätyövoima ja hoitopaikat leikkausosastoilta +52 ventilaattoria anestesiakoneet mukaan lukien tehohoidon tarve eristystarvetta tärkeämpi tavanomaiset tehohoitoindikaatiot ja vasta-aiheet 1. vaihe: yksittäiset potilaat hoidetaan Meilahden ja Jorvin tehoilla sekä Peijaksen tehovalvonnassa 2. vaihe: potilaiden kohortointi Meilahden tehoosastolle 3. vaihe: kirurgian supistaminen, kun teho-osasto täynnä H1N1-potilaita

26 HUS pandemian toteutuminen Kuitunen et al. SLL 2010 vko 45 (2.11.alk.) ensimmäiset 4 potilasta kaikilla vaikea hengitysvajaus, 1 ECMO:on vain yksittäisiä vapaita tehopaikkoja elektiivisen kirurgian välitön rajoittaminen infektiolääkäreiden ja operatiivisen tulosyksikön ylilääkäreiden päivittäiset kokoontumiset

27 HUS pandemian toteutuminen Kuitunen et al. SLL 2010 tehoilla yht. 42 H1N1-potilasta varmennettu tai vahva epäily epidemian huippu viikoilla kiireisin päivä tehoilla tehopaikalla 38 potilasta 9 H1N1 potilasta (24%) vapaita tehopaikkoja vain Töölössä Meilahden teholla 23 marraskuussa 23 H1N1 potilasta = 85% kapasiteetista norm. 27 potilasta/kk Jorvin teholla 14 H1N1 potilasta Sydänkirurgisella teho 21:llä 4 H1N1 potilasta 2 ECMO:ssa, 1 Impellassa, 1 Impellassa + ECMO:ssa viimeiselle onnistunut sydämen siirto

28 HUS pandemian seuraukset Kuitunen et al. SLL elektiivistä leikkausta siirrettiin 25 sydänleikkausta 20 verisuonikirurgista 16 lihavuusleikkausta normaali leikkaustoiminta sydänleikkausjonoon +30 potilasta 175 jonossa

29 Mitä siis opimme? A(H1N1) viruksen kohderyhmä erosi kausi-influenssasta nuoret obeesit gravidat aiheutti nopeasti etenevän vaikean kaasujenvaihtohäiriön pitkät ventilaattorihoito- ja tehohoitoajat tehohoitoon joutuneilla merkittävä kuolleisuus suuri ns. rescue hoitojen tarve aikaisesta kortikosteroidista ei hyötyä? ajoissa aloitetusta oseltamiviiristä kyllä tutkimusverkostojen nopea toiminta raportoinnista huomattava hyöty pandemiaan varautumisessa

30 Kiitos!

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto

Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto Jari Kalliomäki LL, erikoislääkäri Tays, ensihoitokeskus ja teho-osasto jari.kalliomaki[a]pshp.fi Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto Anne Kuitunen dosentti, apulaisylilääkäri Tays, teho-osasto

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Hoidon rajaamisen periaatteet

Hoidon rajaamisen periaatteet Hoidon rajaamisen periaatteet Maija Kaukonen, Dos Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Töölön sairaala Hoidon rajaamisen edellytykset 4 Parantavan hoidon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kokeellinen interventiotutkimus

Kokeellinen interventiotutkimus Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa

Lisätiedot

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla

Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla Anestesiasairaanhoitajan työnkuva ja perehdytys Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla Aoh, sh Satu Poikajärvi 8.10.2010 Valtakunnalliset anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät, Turku

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa. Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015

Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa. Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015 Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015 Äkillinen hengitysvajaus (ARF):Määritelmä Happeutumisen häiriö, hiilidioksidin kertyminen ja/tai

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta Julkaistu 27.9.211 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri SALLA TOIKKANEN FM, tilastotutkija

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta Tom Silfvast Hengitysvaikeus vs. hengenahdistus Löydökset Kohonnut hengitystaajuus Epäspesifi oire Liitännäisoireet Muut syyt? Happeutuminen Tilan alkamisen

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa

Lisätiedot

Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS

Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS Vaikea sepsis ja septinen sokki "Severe sepsis and septic shock are clinical manifestations of a dysregulated immune response

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Optikoiden työnkuva eri maissa

Optikoiden työnkuva eri maissa Optikoiden työnkuva eri maissa WCO:n malli optikoiden osaamiseen perustuvan työnkuvan tasosta A Global Competency-Based Model of Scope of Practice in Optometry Pohjana myös suomalaisten optometristien

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri MARJA SNELLMAN VTM, tilastotutkija MIKKO J. VIRTANEN VTM, tilastotutkija ESA RÖNKKÖ Biotekniikan

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen arviointi

Interventiotutkimuksen arviointi Interventiotutkimuksen arviointi Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Kriittisen arvioinnin kurssi, VKTK 28.9.2015 Kiitos Käypä hoito -tiimille Sidonnaisuudet Päätyö: Duodecim, Käypä hoito Työnanatajan edustajana

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

JORVIN JA MEILAHDEN LEIKKAUSSALI- JA TEHOKAPASITEETIN LISÄÄMINEN OIKEA-AIKAISEN HOITOONPÄÄSYN VARMISTAMISEKSI

JORVIN JA MEILAHDEN LEIKKAUSSALI- JA TEHOKAPASITEETIN LISÄÄMINEN OIKEA-AIKAISEN HOITOONPÄÄSYN VARMISTAMISEKSI HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 40 27.09.2016 JORVIN JA MEILAHDEN LEIKKAUSSALI- JA TEHOKAPASITEETIN LISÄÄMINEN OIKEA-AIKAISEN HOITOONPÄÄSYN VARMISTAMISEKSI 20/02/02/00/01/2016 HYKS 40 Lautakunta sai

Lisätiedot

Ebolasta Hannu Syrjälä

Ebolasta Hannu Syrjälä Ebolasta 3.10.2014 Hannu Syrjälä Ebola (EVD) v. 1976 tunnistettu, Filovoruksiin kuuluva RNA-virus 5 eri lajia, joista 4 aiheuttaa ihmiselle taudin Ebola ; joki Zairessa 1976-2013 : 24 epidemiaa, joissa

Lisätiedot

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys Akuutti hengitysvajaus Valtakunnallinen koulutus hengitysvajauspotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille 29.11.2018 TYKS Uni- ja Hengityskeskus Olli J. Arola; LL, EDIC Tehohoitolääketieteen,

Lisätiedot

Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS

Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa 2010 Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS Prevalenssitutkimus syyskuussa 2010 Miksi tehtiin? Mahdollisuus tutustua protokollaan

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014

Lisätiedot

Kimmo Kaskinoro LL, erikoislääkäri, MET-toiminnan vastuulääkäri Tyks, T-TOTEK kimmo.kaskinoro[a]tyks.fi. kysely MET-toiminnasta 2013

Kimmo Kaskinoro LL, erikoislääkäri, MET-toiminnan vastuulääkäri Tyks, T-TOTEK kimmo.kaskinoro[a]tyks.fi. kysely MET-toiminnasta 2013 Minna Tallgren dosentti, osastonylilääkäri Tyks, TOTEK, tehohoitopalvelut minna.tallgren[a]tyks.fi Kimmo Kaskinoro LL, erikoislääkäri, MET-toiminnan vastuulääkäri Tyks, T-TOTEK kimmo.kaskinoro[a]tyks.fi

Lisätiedot

Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle

Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Sairaanhoitaja koulutuksen 120v juhlakonferenssi Ylihoitaja Merja Meriläinen, sh, TtT merja.merilainen@ppshp.fi

Lisätiedot

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot saakka VSSHP:n influenssaraportti Viikko 09/2018 Löydöstiedot 27.2.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään

Lisätiedot

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

ECMO eli kehonulkoinen happeuttaminen aikuisten vaikeassa hengitysvajauksessa

ECMO eli kehonulkoinen happeuttaminen aikuisten vaikeassa hengitysvajauksessa Leena Mildh, Karl B. Lemström, Janne J. Jokinen, Peter Raivio, Raili Suojaranta-Ylinen ja Pekka Hämmäinen KATSAUS ECMO eli kehonulkoinen happeuttaminen aikuisten vaikeassa hengitysvajauksessa Kehonulkoista

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen?

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? TIETEESSÄ VESA LUND LT, osastonylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, tehohoidon vastuuyksikkö Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? Tavallisimpia tehohoitoon johtavia tilanteita ovat

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN 24.05.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen HUS-KUVANTAMINEN UUDELLAMAALLA JA KYMENLAAKSOSSA SAIRAALOISSA JA TERVEYSASEMILLA NOIN 60 TOIMIPISTETTÄ,

Lisätiedot

Tehopotilaan keuhkoinfektiot. Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue

Tehopotilaan keuhkoinfektiot. Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue Tehopotilaan keuhkoinfektiot Jaana Karhu, anest el, LT OYS, Operatiivinen tulosalue, tehohoidon toimialue Sidonnaisuudet Luentopalkkio Cardiomelta Luento Akuuttilääketieteen koulutuksessa Sisältö Yleistä,

Lisätiedot

I Käytännön työpaikkakoulutus

I Käytännön työpaikkakoulutus TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO TEHOHOITOLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Anne Kuitunen I Käytännön työpaikkakoulutus Palvelu päätoimisena tehohoitolääkärinä:

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan

Lisätiedot

MITEN TIETOTURVAONGELMIEN AIHEUTTAMAT RISKIT KONKRETISOITUVAT SAIRAALAN ARJESSA? EERO HIRVENSALO LÄÄKINTÄPÄÄLLIKKÖ, YLILÄÄKÄRI 30.5.

MITEN TIETOTURVAONGELMIEN AIHEUTTAMAT RISKIT KONKRETISOITUVAT SAIRAALAN ARJESSA? EERO HIRVENSALO LÄÄKINTÄPÄÄLLIKKÖ, YLILÄÄKÄRI 30.5. MITEN TIETOTURVAONGELMIEN AIHEUTTAMAT RISKIT KONKRETISOITUVAT SAIRAALAN ARJESSA? EERO HIRVENSALO LÄÄKINTÄPÄÄLLIKKÖ, YLILÄÄKÄRI 30.5.2017 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKINNÄN VALMIUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot