KAAVASELOSTUS. KH Liite 13 PYHÄRANNAN KUNTA ROHDAISTEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 71 OSA. Työnumero: PÄIVÄYS:

Transkriptio

1 KH Liite 13 KAAVASELOSTUS PYHÄRANNAN KUNTA ROHDAISTEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 71 OSA Työnumero: PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus S el os tu s _R oh dai ne n_a k m - K 7 1_ eh do t us _t ar k..d oc x

2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee vahvistetun rakennuskaavan osaa korttelista 71, teknisen huollon aluetta, maa- ja metsätalousaluetta sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelista 71, korttelit sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutos koskee Pyhärannan kunnan Rohdaisten taajamassa sijaitsevaa korttelin 71 osaa ja siihen liittyviä maatalousalueita, katualuetta sekä teknisen huollon aluetta. Kohde sijaitsee Ropantien ja Uudenkaupungintien risteyksen kaakkoispuolella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,9 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Kunta on tehnyt kaavoituspäätöksen MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa OAS oli kunnanhallituksen käsittelyssä ( 53). - Kunta kuulutti kaavan vireille tulosta helmikuussa Kaavaluonnos oli kunnanhallituksen käsittelyssä ( 108).

4 - Asemakaavan muutoksen päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) asetettiin nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. - Kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille tiedoksi. - Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi lausuntoa ja yksi mielipide. Lausuntoihin ja mielipiteeseen on laadittu vastineet ja kaavakarttaa ja selostusta on tarkistettu annetun palautteen pohjalta. - Kaavaehdotus valmistui lokakuussa Kunnanhallitus käsitteli kaavaehdotuksen _._.2017 ( ). - Kaavaehdotus asetettiin MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville _._. _._.2017 väliseksi ajaksi. - Mahdollisten muistutusten ja lausuntojen käsittely (tarkentuu) - Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen _._.201_ ( _). - Kaava on kuulutettu voimaantulleeksi _._.201_. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella osoitetaan alueelle monipuolista maaseutuympäristöön soveltuvaa asuinrakentamista. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu käytöstä poistuneen maatilan talouskeskuksen piha-alueista rakennuksineen. Loput alueesta on pihaa ympäröivää metsikköä, kulkuväyliä sekä osia laajemmasta peltoaukeasta. Alueen rakennukset ovat poissa käytöstä eikä tilalla asuta. Alue on liitettävissä kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alueelle johtaa tällä hetkellä Myllykujaniminen pihatie. Lisäksi alueen pohjoisreunaan ulottuu asemakaavassa oleva, mutta rakentamaton katu nimeltään Myllymäentie. Pihapiiri ja näkymä Myllykujalta Luonnonympäristö Asemakaavoitukseen liittyen on laadittu erillinen luontoselvitys, joka on selostuksen liitteenä. Luontoselvityksessä tarkasteltiin uhanalaisten ja lakisääteisesti suojeltujen luontotyyppien, kasvi- ja lintulajien sekä liito-oravan esiintymistä selvitysalueella ja sen lähiympäristössä. Luontoselvityksen maastotöiden ja ELY-keskuksen toimittamien HERTTA-tietojen

5 mukaan selvitysalueella tai sen lähistöllä ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi huomioida suunnitelmassa Rakennettu ympäristö, arkeologia Alueella sijaitsee käytöstä poistuneita maatilakeskuksen rakennuksia sekä tyhjillään oleva asuinrakennus. Rakennuskanta koostuu 1960-luvulla rakennetusta asuinrakennuksesta, 1970-luvulla rakennetusta talousrakennuksesta ja 1940-luvulla rakennetusta suulista. Lisäksi pihan reunalla sijaitsee pieni saunarakennus. Alueen rakennuskantaa; asuinrakennus, talousrakennus, suuli ja sauna. Suunnittelualue sijaitsee vanhan kulttuuriympäristön tuntumassa. Alue on osa vanhaa mäkitupa- ja torppa-aluetta. Kaava-alueen kaakkoispuolella Pihantien päässä sijaitsee Pihalan tila, joka on osoitettu myös maakuntakaavassa valtakunnallisena tai seudullisesti arvokkaana kohteena (sr). Pihalan päärakennus on luvun puolivälistä ja pihapiirissä on muitakin luvun vaihteen rakennuksia. Pihantien varrella on sijainnut tuulimylly, joka on purettu 1980-luvulla tai sen jälkeen. Myllykujan varrella, kaava-alueen luoteispuolella sijaitsevat myös Vuorelan ja Myllymäen tilat, jotka on osoitettu Pyhärannan rantayleiskaavassa paikallisesti arvokkaiksi. Vuorelan rakennukset ovat pääasiassa luvulta ja Myllymäen rakennukset luvuilta. Alueelta on laadittu muinaisjäännösinventointi (Timo Jussila, Mikroliitti Oy, 2017). Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pihantien varrella, suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee tuulimyllyn perustus. Perustuskivien lisäksi ei ole havaittavissa mitään sisärakenteita. Selvityksen mukaan mylly on ollut paikalla 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle, jolloin se on purettu. Inventointi on selostuksen liitteenä.

6 3.1.4 Liikenne Kaava-alueelle on kulkuyhteys Myllykujalta, joka johtaa Ropantielle (seututie 196). Etelässä kaava ulottuu Pihantielle, joka johtaa Uudenkaupungintielle (seututie 196) Maanomistus Suunnittelualue koostuu suurimmaksi osaksi Tätilän tilasta Lisäksi alueeseen kuuluu osa tilasta sekä Kunnan ja yksityisten kesken laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus Pohjakartta Asemakaava laaditaan kaavoituksen pohjakartalle 1: SUUNNITTELUTILANNE Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Pyhärannan kunnan alueen maakuntakaavan laatimisesta vastaa Varsinais- Suomen liitto. Asemakaavan muutoksen alueella on voimassa Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen muodostama Varsinais-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alueen pohjoispuolelle, Ropantien varrelle on osoitettu uusi vesihuoltolinja. Lisäksi länsipuolelle, Uudenkaupungintien varrelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet (sr) sekä niiden muodostamat ryhmät (srr) on osoitettu kohdemerkinnöin. Alueen läheisyyteen on osoitettu srr 4210 (Vanha kylätonttimiljöö) ja sr 4210 (Pihala). Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Alueen sijainti sinisellä ympyrällä. Yleiskaavoitus Kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymässä Rohdaisten osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten aluetta, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, omakotitaloaluetta sekä pientaloalueen reservialuetta. Osayleiskaava on vahvistamaton ja sillä ei ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia.

7 Ote Rohdaisten osayleiskaavasta. Pyhärannan rantayleiskaavan (2005) kaavakartalla suunnittelualue on esitetty pitkälti nykyisten asemakaavojen mukaisesti.

8 Ote aluetta koskevasta asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualue rajattuna sinisellä. Asemakaavoitus Kaavamuutoksen alueella on voimassa vahvistettu Rohdaisten rakennuskaava (nyk. asemakaava). Asemakaavan muutoksen alueelle on osoitettu maatilojen ja talouskeskusten korttelialuetta (AM), maa- ja metsätalousaluetta (MT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) ja katualuetta. Alue rajautuu erillispientalojen korttelialueisiin (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeseen (AR), katualueeseen sekä maa- ja metsätalousalueeseen (MT) Selvitykset Ylempien kaavatasojen sekä ympäristöhallinnon avoimien aineistojen mukaiset erityiskohteet tai alueet huomioidaan kaavan laadinnassa. Lisäksi asemakaavan valmisteluvaiheessa on laadittu luontoselvitys ja arkeologinen selvitys. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella kohdealueelle tiivis ja monipuolinen, erityyppisiä asuinrakennuksia mahdollistava, mutta maaseutuympäristöön sopiva asuinalue. Lisäksi tutkitaan alueelle johtavat nykyiset katuyhteydet, kunnallistekniset verkostot ja mahdolliset tarkennukset viereisiin kiinteistörajoihin. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA PÄÄTÖKSET Kunta on tehnyt päätöksen asemakaavan laadinnasta OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen maanomistajat - naapurialueiden maanomistajat

9 - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat - alueella toimivat rekisteröidyt yhdistykset Kunnan hallintokunnat: - tarvittavat lautakunnat - rakennustarkastaja Viranomaiset: - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen maakuntamuseo Yhdyskuntatekniikka: - Vesihuolto ja viemäröinti (vesilaitos) - Sähkö- ja puhelinyhtiöt Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Kunta kuuluttaa kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistuminen ja vuorovaikutus MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa OAS pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Kaavaluonnoksen valmistuttua kunta käsittelee sen. Kirjallisen mielipiteen esittämistä varten kaavaluonnos asetetaan nähtäville (MRL 62 ; MRA 30 ). Mahdolliset lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta käsitellään ja niihin laaditaan vastineet. Kaavaehdotus laaditaan luonnosvaiheessa saatujen mielipiteiden, lausuntojen sekä mahdollisten viranomaisneuvottelujen pohjalta. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ; MRA 27 ). Mahdolliset lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta käsitellään ja niihin laaditaan vastineet Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi. Lausuntojen tarvetta tiedustellaan viranomaisilta kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittaessa. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kunnan / maanomistajan tavoitteet Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tiivistää taajamarakennetta sekä monipuolistaa alueen asuntotarjontaa Suunnittelualueesta johdetut tavoitteet Suunnittelualueen käyttötarkoitusta tullaan muuttamaan maatila-alueesta asuntoalueeksi. Ympäröivien alueiden olemassa olevat rakennukset, kiinteistörajat, katualueet, kulkuväylät ja piha-alueet sekä alueeseen kytkeytyvä kunnallistekniikka otetaan huomioon suunnittelussa.

10 4.4.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavalla ei sen suppeudesta johtuen ole valtakunnallista merkitystä. Maakuntakaavoitus Kaava tukeutuu voimassa olevaan Varsinais-Suomen maakuntakaavaan, jossa suunnittelualue on A-merkinnällä osoitettua taajama-toimintojen aluetta. Yleiskaavoitus Kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymässä Rohdaisten osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten aluetta, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, omakotitaloaluetta sekä pientaloalueen reservialuetta. Asemakaava tarkentaa ohjeellista osayleiskaavaa laajentamalla asumista käytöstä poistuneen maatilakeskuksen alueelle. Asemakaavoitus Asemakaavan muutoksella tiivistetään taajamarakennetta ja tutkitaan alueelle johtavat nykyiset katuyhteydet. Alueen käyttötarkoitus muuttuu asuinalueen suuntaan, koska maatalouskäyttö on päättynyt Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Valmisteluvaiheessa on tutkittu alue- ja korttelirakennetta, asuntotyyppien jakautumista sekä liikenteen järjestämistä ja kytkemistä nykyisiin katuihin ja maanteihin. Vasemmalla valmisteluvaiheen luonnos alue- ja korttelirakenteesta. Oikealla ehdotusvaiheen tarkentunut suunnitelma, jossa Pihantie on otettu mukaan kaava-alueeseen. Ilmakuva Google.

11 4.5 MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN Valmisteluvaihe Kaavaluonnos asetettiin nähtäville mielipiteiden esittämistä varten (MRL 62 ; MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta annettiin kaksi lausuntoa ja yksi mielipide. Kannanottojen pohjalta kaavamuutosalueen rajausta, korttelirakennetta ja kulkuyhteyksiä tarkistettiin. Kulku uusille korttelialueille vaihdettiin osoitettavaksi pääosin Pihantien kautta. Liite 4: Vastineet Ehdotusvaihe Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (MRL 65 ; MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot esitetään hyväksymisvaiheessa. Liite X: Vastineet (tarkentuu tarvittaessa) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavamuutoksen pinta- ala on 2,8721 hehtaaria. Asemakaavalla on osoitettu: - Erillispientalojen korttelialueeksi (AO) kolme tonttia, joiden pinta-ala on yhteensä 0,3979 hehtaaria - Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) kaksi tonttia, joiden pinta-ala on yhteensä 0,6720 hehtaaria - Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR) kaksi tonttia, joiden pintaala on yhteensä 0,6655 hehtaaria. - Lähivirkistysalueeksi (VL) 0,5024 hehtaaria - Katualueeksi 0,6343 hehtaaria. 5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tiivistää yhdyskuntarakennetta ja kasvattaa asuinrakennusten ja asuinhuoneistojen määrää Rohdaisten taajamassa, joka on kunnan keskustaajama. Tavoitteena on kaavamääräyksin ohjata alueen muodostumista viihtyisäksi asuinalueeksi, joka sopii lähiympäristöönsä Vaikutukset maisemaan ja luontoon Kaavamuutos lisää rakentamista alueella, jolla sijaitsee harvaa asutusta ja useita rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusi rakentaminen sijoittuu luontevasti olemassa olevan asutuksen ja pellon väliselle kumpareelle. Vanhan talouskeskuksen lähimetsiköt väistyvät osittain rakentamisen tieltä, mutta uudet viheralueet ja uusien rakennuspaikkojen istutettavat alueet tuovat tilalle lähiluontoa Vaikutukset liikenteeseen ja tekniseen huoltoon Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä tulee kasvamaan jonkin verran kaava-alueella. Pääosa alueen asukasliikenteestä

12 ohjataan Myllyrinteen ja Pihantien katujen kautta Uudenkaupungintielle. Myllykujantien kautta järjestetään katuyhteys yhdelle uudelle rivitalotontille ja Myllymäentien kautta 1-2 uudelle omakotitalon tontille Muut vaikutukset Alueen toteutusvaiheessa aluetekniikan ja rakennusten rakentaminen työllistävät suoraan tai epäsuorasti alan ammattilaisia. Alueelle muuttavat lisäävät asukkaiden määrää, minkä vaikutuksesta palvelujen kysyntä kunnan keskustassa ja lähialueella lisääntyy. Muita merkittäviä vaikutuksia ei voida katsoa tulevan. 5.3 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.4 NIMISTÖ Kaava-alueen nimistö perustuvat nykyiseen tilanteeseen ja kunnalta saatuihin ohjeisiin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Rakentamista ohjaavat kaava-asiakirjat rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alue toteutuu Pyhärannan kunnan ja maanomistajien toimesta kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kunta seuraa kaavan toteutusta rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Turussa Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti SAFA YKS-381 Maria Kirveslahti Kaavasuunnittelija 7 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Poistuva kaava Liite 3: Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) Liite 4: Vastineet (valmisteluvaiheen kuuleminen) Liite 5: Luontoselvitys Liite 6: Muinaisjäännösinventointi

13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PYHÄRANNAN KUNTA ROHDAISTEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 71 OSA TYÖNUMERO: PÄIVÄYS: , TARK (8) S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Pyhärannan Rohdaisten asemakaavan muutoksen laadinnan lähtökohtia, sisältöä ja tavoitteita sekä sisältää suunnitelman siitä, miten kaavan laadinnan aikana kuullaan maanomistajia, asukkaita ja muita osallisia. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on myös selitetty suunnitelma siitä mitä kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan kaavatyön edetessä. 1 SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Pyhärannan kunnan Rohdaisten taajamassa sijaitsevaa korttelin 71 osaa ja siihen liittyviä katu- ja maatalousalueita sekä teknisen huollon aluetta. Kohde sijaitsee Ropantien ja Uudenkaupungintien risteyksen kaakkoispuolella. Luonnosvaiheen jälkeen kaavan rajausta on tarkistettu niin, että kulku kaava-alueelle voidaan järjestää Pihantien kautta. Suunnittelualueen sijainti. 2 (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

15 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Pyhärannan kunnan alueen maakuntakaavan laatimisesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Asemakaavan muutoksen alueella on voimassa Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen muodostama Varsinais-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alueen pohjoispuolelle, Ropantien varrelle on osoitettu uusi vesihuoltolinja. Lisäksi länsipuolelle, Uudenkaupungintien varrelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Alueen sijainti sinisellä ympyrällä. Yleiskaavoitus Kunnanvaltuuston vuonna 1989 hyväksymässä Rohdaisten osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu maatilojen talouskeskusten aluetta, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, omakotitaloaluetta sekä pientaloalueen reservialuetta. Osayleiskaava on vahvistamaton ja sillä ei ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia. 3 (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

16 Ote Rohdaisten osayleiskaavasta. Pyhärannan rantayleiskaavan (2005) kaavakartalla suunnittelualue on esitetty pitkälti nykyisten asemakaavojen mukaisesti. Asemakaavoitus Kaavamuutoksen alueella on voimassa vahvistettu Rohdaisten rakennuskaava (nyk. asemakaava). 4 (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

17 Ote asemakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualue rajattuna sinisellä. Asemakaavassa muutosalueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia: o AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue o MT Maatalousalue o ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alueeseen rajautuu lisäksi katualuetta, erillispientalojen korttelialuetta (AO) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR). 2.2 Maanomistus Suunnittelualue koostuu suurimmaksi osaksi Tätilän tilasta Lisäksi aluee-seen kuuluu osa tilasta sekä Kunnan ja yksityisten kesken laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. 2.3 Suunnittelualueen lähtötilanne Suunnittelualue koostuu käytöstä poistuneen maatilan talouskeskuksen piha-alueista rakennuksineen. Loput alueesta on pihaa ympäröivää metsikköä, kulkuväyliä sekä osia laajemmasta peltoaukeasta. Alueen rakennukset ovat poissa käytöstä eikä tilalla asuta. Alue on liitettävissä kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Alueelle johtaa tällä hetkellä Myllykuja-niminen pihatie. 5 (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

18 2.4 Perusselvitykset Aiempien kaavojen, yleiskaavoituksen ja maakuntakaavan laadinnan yhteydessä alueelta mahdollisesti osoitetut kohteet tai alueet (maisema, rakennus- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot) huomioidaan kaavan laadinnassa. Asemakaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi ja luontoselvitys. 2.5 Muut lähtökohdat Kunta on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuulutetaan helmikuussa Pohjakartta Asemakaava laaditaan kaavoituksen pohjakartalle 1: ALUSTAVAT TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella kohdealueelle tiivis, erityyppisiä asuinrakennuksia mahdollistava, mutta maaseutuympäristöön sopiva asuinalue. Lisäksi tutkitaan alueelle johtavat nykyiset katuyhteydet, kunnallistekniset verkostot ja mahdolliset tarkennukset viereisiin kiinteistörajoihin. 4 LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kaavan valmisteluvaiheessa tutkitaan tarpeen mukaan erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten (MRL 62 ; MRA 30 ) mukaisesti. Kaavaehdotus laaditaan luonnosvaiheessa saatujen mielipiteiden, lausuntojen sekä mahdollisten viranomaisneuvottelujen pohjalta. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ; MRA 27 ). 5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat ympäristövaikutukset rakennettuun ja luonnonympäristöön, maisemaan, yhdyskuntatalouteen ja liikenteeseen. Arvioinnin tekee kaavan laatija yhdessä kunnan edustajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 6 (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

19 6 OSALLISET Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen maanomistajat - naapurialueiden maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat - alueella toimivat yritykset ja yhteisöt Kunnan hallintokunnat: - tarvittavat lautakunnat - rakennustarkastaja Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) - Varsinais-Suomen maakuntamuseo (tarvittaessa) Yhdyskuntatekniikka: - Vesihuolto ja viemäröinti (vesilaitos) - Sähkö- ja puhelinyhtiöt 7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 7.1 Aloitus - Kunta teki päätöksen asemakaavan laadinnasta MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa Kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä. - OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja se pidetään nähtävillä kaavan laadinnan ajan. - Tarvittaessa pidetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 7.2 Luonnosvaihe - Kaavaluonnos valmistuu arviolta maalis-huhtikuussa Kirjallisen mielipiteen esittämistä varten valmisteluaineisto (kaavaluonnos) asetetaan nähtäville (MRL 62 ; MRA 30 ). - Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi. Tarvittaessa pyydetään lausunnot. - Mahdollisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet. - Vastineet käsitellään ja ne otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. 7.3 Ehdotusvaihe - Kaavaehdotus valmistuu syksyllä Kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotuksen. 7 (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

20 - Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 ; MRA 27 ) - Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. - Mahdollisiin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet. - Kaavaa tarkennetaan tarvittaessa vastineiden perusteella. 7.4 Hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle asemakaavan muutoksen hyväksymistä. - Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen arviolta talvella Kunta kuuluttaa kaavan voimaantulon. 8 LISÄTIEDOT Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat: Pyhärannan kunta: Kunnanjohtaja Matti Muukkonen puhelin: Rakennustarkastaja Olli Lahtonen puhelin: osoite: Pajamäentie 4, Pyhäranta sähköposti: etunimi.sukunimi@pyharanta.fi Kaavan laativa konsultti: Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sweco.fi Turussa , tark Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti SAFA YKS (8) OAS_Rohdainen_akm-K71_ _tark.docx

21 Z PYHÄRANNAN KUNTA ROHDAISTEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelin 71 osa Liite 2 Poistuva kaava 1:2000 Asemakaavan muutos koskee vahvistetun rakennuskaavan osaa korttelista 71 sekä teknisen huollon aluetta ja maa- ja metsätalousaluetta. Poistuva kaava. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva , J MT 3:55 J 33 k ,5 k : Z kV J AL Z 1 AO I I 1/2 e=0.20 e= : : : :57 LT 3 2 AO I e=0.15 3:29 m k Z 1,9 7, :26 15 Z ROPANTIE 11,2 MYLLYKUJA 9:39 3,4 13, J Z 6 AOk 9:57 e=0.15 AR 1/2 I I 1/ k 6: :18 e= : Z 7 9,3 95 J 12 AO I 1/2 e=0.15 6:10 Z PIHANTIE J MYLLYMÄENTIE MT S VL ,7 15 AO k 9:62 4 I 1/2 16,3 k e= : , ,8 AM I 1/2 14,7 e=0.20 k : ET kt kt 4,2 Z Z , I 1/2 9:76 e=0.15 AO I 1/2 9:75 e= , ,1 1 sr 78 Z 20kV MT k 72 AM 13,2 I e=0.10 m , , , :26 10: ,3

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 631 Pyhäranta Täyttämispvm Kaavan nimi Rohdaisten asemakaavan muutos korttelin 71 osa Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,8721 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,8721 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,16 0, A yhteensä 1, , ,26-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,5 0,5024 R yhteensä L yhteensä 0, ,1 0,4337 E yhteensä -0,0321 S yhteensä M yhteensä -0,5841 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,16 0, A yhteensä 1, , ,26-0, AR 0, , ,25 0, AO 0, , ,20 0, AM -2, AKR 0, , ,30 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,5 0,5024 VL 0, ,0 0,5024 R yhteensä L yhteensä 0, ,1 0,4337 Kadut 0, ,0 0,4337 E yhteensä -0,0321 ET -0,0321 S yhteensä M yhteensä -0,5841 MT -0,5841 W yhteensä

24 Liite 4 Pyhärannan kunta Rohdaisten asemakaavan muutos, korttelin 71 osa KAAVAN LAATIJAN VASTINE Kaavaluonnos (pvm ) oli nähtävillä LAUSUNNOT Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen ELY- keskus toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole toimialansa osalta aihetta lausunnon antamiseen. Kaavan laatija: Ei kommentoitavaa. Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että 1) Kaava-alueen lähiympäristö tulee kaavassa paremmin huomioida ja kaavassa tulee uudisrakentamista ohjeistaa niin, että se sopeutuu olemassa olevaan kokonaisuuteen. 2) Vanhan myllyn paikan suhteen on tarkastettava, onko myllystä jäännöksiä säilyneenä ja tarvittaessa ne tulee huomioida kaavassa. Kaavan laatija: 1) Tarkistetaan selostuksen lähtötietoja ja kaavamääräyksiä. 2) Alueelta on laadittu muinaisjäännösinventointi kesällä Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pihantien varrella, suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee tuulimyllyn kivinen perustus. MIELIPITEET Pirjo Vainio (yhdessä Myllykujan ja Myllymaantien asukkaat) ) Mielipiteessä vastustetaan Myllymäentien rakentamista ja sen jatkamista nyt kaavoitettavalle alueelle. Vaihtoehtona esitetään Myllymäentien siirtämistä länteen päin. 2) Mielipiteessä esitetään vaihtoehtoja liikenteen ohjaamisesta uusiin asuinkortteleihin. Vaihtoehdoissa esitetään kulkua alueelle etelästä Pihantien kautta. 3) Mielipiteessä esitetään korttelialueiden siirtämistä kauemmaksi nykyisistä rakennuspaikoista ja viheralueiden järjestelyistä. 4) Mielipiteessä tuodaan esille, ettei yksittäiselle kiinteistölle aiheuteta kohtuutonta haittaa ja rasitetta. 5) Mielipiteessä esitetään luontoselvityksen laatimista ja alueen luontoarvojen selvittämistä.

25 2 (2) Kaavan laatija: 1) Kaava-alueen liikennejärjestelyjä on tarkistettu huomattavassa määrin luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Pääosa alueen asukasliikenteestä ohjataan Myllyrinteen ja Pihantien katujen kautta Uudenkaupungintielle. Myllykujantien kautta järjestetään katuyhteys yhdelle uudelle rivitalotontille ja Myllymäentien kautta 1-2 uudelle omakotitalon tontille. Myllymäentie on kaavoitettu jo 1990-luvulla ja sen varrella sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa 9 kpl AO-rakennuspaikkoja, joista suurin osa on rakentamatta. Myllymäentie ei kuulu kaavamuutosalueeseen eikä sen siirtoa olla suunnittelemassa. 2) Ks. vastine 1. 3) Alueen korttelirakennetta, viheralueita ja liikenneverkkoa on tarkennettu. Ks. myös vastine 1. 4) Kaavamuutos koskee laajahkoa aluetta, jolla on useita naapurikiinteistöjä. Kohtuuttomia haittoja pyritään välttämään. Mielipide on huomioitu ehdotusta laadittaessa. Ks. myös vastine 1. 5) Alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä Luontoselvityksen ja ELY-keskuksen toimittamien HERTTA-tietojen mukaan selvitysalueella tai sen lähistöllä ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi huomioida suunnitelmassa. Turku Sweco Ympäristö Oy

26 LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: PYHÄRANNAN KUNTA ROHDAISTEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 71 OSA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

27 Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML)

28 SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT JOHDANTO Suunnittelualueen yleiskuvaus Hankekuvaus SELVITYSALUEET LÄHTÖTIEDOT LINNUT Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio LIITO-ORAVA Johdanto Menetelmät Tulokset Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio YHTEENVETO LÄHTEET LUONTOSELVITYS (13)

29 YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Suunnittelija (biologi), Pinja Mäkinen Uudenmaankatu 19 A TURKU Puh pinja.makinen sweco.fi 4 (13) LUONTOSELVITYS

30 1 JOHDANTO Tämä Pyhärannan Rohdaisten asemakaavamuutoksen luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Luontoselvityksessä on pyritty selvittämään kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Luontoselvityksessä keskityttiin lakisääteisesti suojeltuihin ja/tai uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Selvitys sisältää seuraavat eri maastoselvitykset: o o o pesimälinnustoselvitys luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys liito-oravaselvitys Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Luontoselvityksen tekijänä oli biologi (FM) Pinja Mäkinen Sweco Ympäristö Oy:stä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. MML 2017 LUONTOSELVITYS (13)

31 1.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu käytöstä poistuneen maatilan talouskeskuksen piha-alueista rakennuksineen. Loput alueesta on pihaa ympäröivää metsää, kulkuväyliä, osia laajemmasta peltoaukeasta sekä osittain jo metsittynyttä entistä peltoa. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura suojelualueverkostoon kuuluvia alueita. 1.2 Hankekuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pyhärannan kunnan Rohdaisten taajamassa. Suunnittelualueen summittainen sijainti on esitetty kuvassa 1. Selvitysalue (kuva 2) on varmuuden vuoksi etenkin etelä- ja pohjoisosistaan hieman kuvan 1 esittämää suunnittelualuetta laajempi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia taajamarakenteen tiivistämistä sekä alueen asuntotarjonnan monipuolistamista. 2 SELVITYSALUEET Luontoselvitys tehtiin sillä maantieteellisellä laajuudella, jolla on syytä olettaa asemakaavan muutoksella olevan vaikutusta kunkin selvitettävän eliöryhmän osalta. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin suunnittelualueella sekä sen lähiympäristössä (kuva 2). Kuva 2. Selvitysalue, jonka sisältä luontoselvityksen maastotyöt tehtiin, on esitetty kuvassa violetilla rajaviivalla. MML 6/ (13) LUONTOSELVITYS

32 3 LÄHTÖTIEDOT Lähtötietoina käytettiin Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saatuja uhanalaisten ja direktiivilajien esiintymistietoja (HERTTA-tiedot, saatu ). Uhanalaistiedot pyydettiin kuvassa 2 esitetyltä selvitysalueelta ja sen ympäristöstä 300 m säteeltä selvitysalueen rajasta, liito-oravan osalta kuitenkin 500 metrin säteeltä selvitysalueen rajasta. 4 LINNUT 4.1 Menetelmät Pesimälinnusto kartoitettiin käyttäen sovellettua kartoituslaskentamenetelmää. Inventoinnissa keskityttiin seuraaviin lajeihin: Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen kansainväliset vastuulajit. Kartoitus tehtiin klo Lintuselvityksen aikaan lämpötila oli +9 C. Sää oli täyspilvinen, mutta poutainen. Tuuli oli heikkoa. 4.2 Tulokset Pesimälintukartoituksessa ei havaittu huomionarvoisia lintulajeja (Lintudirektiivin liitteen I lajit, erityisesti suojeltavat lajit, kansallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Suomen vastuulajit). Myöskään HERTTA-tietojen mukaan suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei pesi huomionarvoisia lintulajeja. Luontoselvityksen maastokäynnillä suunnittelualueella havaittiin tavanomaista talousmetsien ja asutuksen reunan pesimälinnustoa, mm. kirjosieppo, lehtokerttu, metsäkirvinen, mustarastas, naakka (lensi yli, pesinee selvitysalueen ulkopuolella), pajulintu, peippo, punakylkirastas, räkättirastas, sepelkyyhky, talitiainen, tiltaltti ja viherpeippo. 4.3 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Pesimälintukartoituksessa ei havaittu huomionarvoisia lintulajeja. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pesimälinnusto on tavanomaista talousmetsien ja asutuksen reunan lajistoa. Elinympäristöjen muutos vaikuttaa yleensä kielteisesti pesimälinnustoon, vaikkakin jotkut lajit, kuten pienet hyönteissyöjälinnut, voivat hyötyä avointen metsän reunaalueiden lisääntymisestä. Suunnittelualueen ulkopuolella on myös runsaasti vastaavia pesimäympäristöjä. Näin ollen asemakaavassa ei tarvitse huomioida alueen pesimälinnustoa. 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Johdanto Luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10, sekä Vesilain 11 rajoittavat sellaista maankäyttöä, joka muuttaa tiettyjä luontotyyppejä. LUONTOSELVITYS (13)

33 Luonnonsuojelulain 29 :ssä on määritelty seuraavat suojellut luontotyypit, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu: 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. LSL:n luontotyyppien muuttamiskielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Metsälain 10 :ssä määritellään erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi seuraavat elinympäristöt, joita koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut; 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Näiden elinympäristöjen tulee olla ML 10 :n mukaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Vesilain 11 kieltää toimenpiteet, jotka vaarantavat enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena. Sama koskee luonnontilaisia pienvesiä (lähteitä ja noroja) muualla kuin Lapissa. 8 (13) LUONTOSELVITYS

34 Edellä mainittujen lakisääteisesti suojeltujen luontotyyppien lisäksi luontoselvityksessä kartoitettiin muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymistä alueella. Nämä elinympäristöt määritettiin oppaan Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) mukaisesti. Näiden muiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ei ole lakisääteisesti määrättyä, vaan niiden turvaaminen tapahtuu metsänomistajan omalla päätöksellä. 5.2 Menetelmät Kasvillisuutta ja luontotyyppejä koskevat maastotyöt tehtiin Luontotyyppiselvityksessä kartoitettiin suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulain 29, Metsälain 10 ja Vesilain 11 ), uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen, 1998) Putkilokasvien osalta selvitettiin Luontodirektiivin liitteiden IV(b) ja II lajien, uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien sekä Suomen kansainvälisten vastuulajien esiintymät. 5.3 Tulokset Selvityslueella ei luontoselvityksen maastotöiden yhteydessä havaittu lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten arvokkaita luontotyyppejä eikä kasvilajeja. Ympäristöhallinnon uhanalaistietojenkaan (HERTTA-tiedot) mukaan suunnittelualueella ei esiinny huomionarvoisia kasvilajeja. Selvitysalueen metsät ovat metsätalouskäytössä eikä niitä voida pitää luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina hakkuuhistorian, vähäisen lahopuumäärän ja puuston tasikäisyyden vuoksi. Selvitysalueen pohjoisosan metsät pellon ja käytöstä postettujen maatilan talouskeskuksen rakennusten pohjoispuolella ovat mustikkatyypin tuoretta kangasta. Selvitysalueen pohjoiseen kurottuva ulkoke pihapiirien välissä on puustoltaan keskiikäistä mäntyvaltaista tuoretta kangasta, jossa sekapuuna kasvaa kuusta, koivua ja pihlajaa. Harvan pensaskerroksen muodostavat mm. taikinamarja ja tuomi. Pohjakerroksessa on mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja kieloa. Tämän pohjoisimman ulokkeen eteläpuolella selvitysalueen pohjoisosan metsä on nuorehkoa ensiharvennettua männikköä (kuva 3), jossa sekapuuna on koivua, kuusta ja pihlajaa. Pensaskerros puuttuu tästä osasta aluetta lähes täysin. Aluskasvillisuudessa on etenkin aukkopaikoissa runsaasti heiniä ja ruohoja. Selvitysalueen keskellä idässä on peltoaukea ja lännessä käytöstä poistunut maatilan talouskeskuksen piha-alue rakennuksineen. Pihapiirissä kasvaa myös istutettuja eiluonnonvaraisia ruoho-, pensas- ja puulajeja. Selvitysalueen kaakkoisosassa pellon eteläpuolella on entinen pelto, joka nykyisin on osittain tuoretta niittyä ja osittain jo umpeenkasvanut kasvaen nuoria koivuja ja haapoja. LUONTOSELVITYS (13)

35 Kuva 3. Selvitysalueen pohjoisosan metsät ovat pääosin nuorta mäntyvaltaista tuoretta kangasmetsää. SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 Selvitysalueen lounaisnurkassa käytöstä poistuneen maatilan pihapiirin eteläpuolella ja niityn länsipuolella on haapaa ja tuomea kasvava tiheäpuustoinen keskiravinteinen tuore lehto (kuva 4). Puustossa on sekapuuna pari kuusta. Lehdon pensaskerros on lähes läpitunkematon ja muodostuu valtaosin tuomesta, mutta paikoin esiintyy myös mm. lehtokuusamaa ja taikinamarjaa. Lehdon puusto on nuorta ja keski-ikäistä. Järeät ylispuut puuttuvat ja lahopuuta on hyvin niukasti. Tiheän puuston ja pensaikon vuoksi tämän kohteen aluskasvillisuus on hyvin niukkaa, ja maata peittää lähinnä lehtikaríke. Harvoissa aukkopaikoissa kasvaa mm. kieloa, oravanmarjaa, kyläkellukkaa, keltavuokkoa, nokkosta ja mesiangervoa. Aivan selvitysalueen lounaisnurkassa lehdon keskellä kasvaa jäänteenä vanhasta pihapiiristä omenapuita ja punaherukkapensaita. Kyseistä lehtoa ei voida pitää luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena eikä lajistoltaan erityisen arvokkaana, joten sitä ei ole tarvetta huomioida suunnittelussa. 10 (13) LUONTOSELVITYS

36 LUONTOSELVITYS Kuva 4. Selvitysalueen lounaisnurkassa on haapaa ja tuomea kasvava tiheäpuustoinen lehtoalue, jota ei kuitenkaan voida pitää luonnontilaisen kaltaisena. SWECO YMPÄRISTÖ OY Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Luontoselvityksen maastotöiden ja ELY-keskuksen toimittamien HERTTA-tietojen mukaan selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei esiinny lakisääteisesti suojeltuja, uhanalaisia tai muuten arvokkaita luontotyyppejä tai kasvilajeja, jotka tarvitsisi huomioida suunnitelmassa. 6 LIITO-ORAVA 6.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV (a) laji. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) (Liukko ym., 2016). Liito-orava elää kuusivaltaisissa sekametsissä, joissa on lehtipuustoa (haapa, koivu, leppä) ja kolopuustoa (Hanski ym., 2001). Liito-oravat suosivat vanhoja metsiä. Liito-oravan 11 (13)

37 levinneisyys Suomessa ulottuu etelärannikolta linjalle Oulu-Kuusamo (Hanski ym., 2001). Paras ajankohta liito-oravainventointiin on keväällä lumien sulettua, ja maastotyöt tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä (Sierla ym., 2004). 6.2 Menetelmät Liito-oravaselvitys tehtiin lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvissa kuusivaltaisissa sekametsissä etsimällä liito-oravien ulosteita järeiden kuusten, haapojen ja muiden lehtipuiden tyviltä. Maastotyöt tehtiin Tulokset Luontoselvityksen maastokäynnillä selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravista. Selvitysalueella on niukasti lajille sopivia elinympäristöjä. Selvitysalueen lounaisnurkassa sijaitseva haapaa ja tuomea kasvava lehto voisi lajille sopia, vaikkakin kuusia on alueella vain muutama. Kohteella kasvavien kookkaiden haapojen ja kuusten alta ei kuitenkaan löytynyt liito-oravan papanoita. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimittamissa HERTTA-tiedoissa ei ole liito-oravan (eikä muidenkaan luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien) lisääntymis- tai levähdysalueita selvitysalueella tai sen ympäristössä 6.4 Tulosten tarkastelu ja vaikutusarvio Luontoselvityksen maastotöiden ja ELY-keskuksen toimittamien HERTTA-tietojen mukaan selvitysalueella tai sen lähistöllä ei ole liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalueita, jotka tulisi huomioida suunnitelmassa. 7 YHTEENVETO Luontoselvityksessä tarkasteltiin uhanalaisten ja lakisääteisesti suojeltujen luontotyyppien, kasvi- ja lintulajien sekä liito-oravan esiintymistä selvitysalueella ja sen lähiympäristössä. Luontoselvityksen maastotöiden ja ELY-keskuksen toimittamien HERTTA-tietojen mukaan selvitysalueella tai sen lähistöllä ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi huomioida suunnitelmassa. 12 (13) LUONTOSELVITYS

38 8 LÄHTEET Hanski, I., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto M. & Mäkelä A., Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459, Luonto ja luonnonvarat, 130 s. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M. & Pitkänen, J. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal species. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus. 34 s. Meriluoto, M. & Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M., Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Luonto ja luonnonvarat, s LUONTOSELVITYS (13)

39 1 Pyhäranta Rohdainen asemakaava-alueen (kortteli 71) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Pyhärannan kunta

40 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos... 4 Lähteet... 4 Kuvia... 4 Yleiskartta... 6 Vanhoja karttoja... 7 Muu kulttuuriperintökohde... 8 Rohdaisten tuulimylly... 8 Kansikuva: Peltoaluetta noin 50 m Tätilän talosta itään, kohti itää. Perustiedot Alue: Pyhäranta, Rohdainen, asemakaavoitettava alue Pyhärannan kirkon itäpuolella. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi arvioitavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Työaika: Maastotyö elokuussa Kustantaja: Pyhärannan kunta Tekijät: Mikroliitti Oy, maastotyö Timo Sepänmaa ja Juuso Koskinen, valmistelu ja raportin koostaminen Timo Jussila. Aiemmat tutkimukset: - Tulokset Alueella ei ole ollut historiallisena aikana asutusta ennen 1800-luvun loppupuoliskoa. Merkkejä esihistoriasta ei havaittu. Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen etelälaidalla on 1800-luvun lopulta 1900 luvun lopulle paikalla olleen tuulimyllyn kivinen perusta. Sitä voi harkita luokiteltavaksi ns. muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Tutkimusalue vihreällä vihreän suorakaiteen sisällä. Punaiset pallot muinaisjäännöksiä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta elokuussa 2017, ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 8/2017. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ovat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

41 3 Inventointi Pyhärannan kunta on laatimassa asemakaavaa Rohdaisiin (kortteli 71). Varsinais-Suomen maakuntamuseo antoi hankkeesta lausunnon , jossa kehotettiin suorittamaan alueella muinaisjäännösinventointi jossa mm. tarkastetaan alueella sijainneen myllyn paikka. Pyhärannan kunta tilasi kaavan suunnittelualueen inventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin maastotyön tekivät Timo Sepänmaa ja Juuso Koskinen työn kannalta hyvissä olosuhteissa. Inventoinnin valmistelutyön ja raportin koostamisen teki Timo Jussila. Aluetta tutkittiin silmämääräisesti ja koepistoja tehden varsinaisia koekuoppia ei tehty. Alueen etelälaidalla, kaurapellon laidalla tehtiin myös muutaman kymmenen metrin matkalla pintapoimintaa. Alue tutkittiin kattavasti. Parin kilometrin säteellä tutkimusalueesta ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai löytöpaikkoja. Alueella ei tiettävästi ole tehty aiemmin muinaisjäännösinventointia. Inventoitu kaava-alueen keskikohta sijaitsee Pyhärannan kirkosta noin 500 m itäkoilliseen. Alueen pinta-ala on noin 4,5 ha. Suuri osa aluetta on Tätilän autioitunutta tilaa (Rn:o 6-38). Eteläinen osa tutkimusaluetta on osa Pihalan tilaa (Rn:o 10-20). Itäisin osa on osa tilaa Rn:o 6-26 ja pohjoisin pieni tontti on Rn:olla Tutkimusalueella on siis kolmen kantatilan (Rohdainen n:ot 6 - Tätilä, 9 - Enola ja 10 - Piha) maita. Alue on pääasiassa lounaaseen, etelään ja kaakkoon viettävää kivikkoista hiekkamoreenimaata. Pohjois- sekä kaakkoisosissa on viettoa myös luoteeseen pohjoisluoteeseen. Keskikohdalta itään on käytössä oleva peltoalue, joka inventointiajankohtana oli puitu, mutta ei kynnetty. Eteläosassa kaava-alueeseen kuuluu kapea kaistale peltoa, joka inventointiajankohtana kasvoi kauraa. Alue sijoittuu noin 5 17 m korkeustasojen välille, joten alue on paljastunut merestä pronssikaudesta alkaen historialliselle ajalle, karkeasti aikavälillä noin 1000 ekr jkr. Varhaisimmassa, pronssikautisessa vaiheessa, alueen korkein kohta on ollut pieni, suurempien saarien etelässä, idässä ja pohjoisessa ympäröimä saari mantereen rannan tuolloin ollessa noin 3 km itään. Periaatteessa alueella voisi sijaita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Rohdaisten kylän isojakokartassa vuodelta 1801 tutkitulla alueella on useita pieniä, epäsäännöllisen muotoisia peltolohkoja sekä laaja niittylohko alueen etelä-itäosassa. Jälkimmäinen muodostaa pääosan edelleen käytössä olevasta pellosta. Asutusta tutkimusalueella ei vuoden 1801 kartalla ole, lähin talotontti sijaitsee noin 150 m länteen alueen luoteiskulmalta luvun puolivälin pitäjänkartalla alueelle ei ole merkitty taloja tai muita yksityiskohtia. Alue on laajasti yleistäen merkitty viljelymaaksi luvun lopun Senaatinkartalle alueelle, Tätilän tilan tienoille on merkitty kaksi asuinrakennusta (punaisella) sekä useita sivurakennuksia näiden tuntumaan (mustalla), sekä tuulimylly alueen etelälaidalle. Tuulimylly on merkitty sekä v peruskartalle että myös v peruskartalle. Vanhojen karttojen perusteella tutkimusalueen sisällä sijainnut varhaisin asutus on 1800-luvun jälkipuoliskolta. Vuoden 1801 isojakokartalla alueella on kuitenkin useita pieniä peltoalueita, jotka lienevät raivattu viimeistään 1700-luvulla. Näitä vanhoja peltolohkoja ei voi erottaa myöhemmästä pellon raivauksesta ja viljelyksestä. Havaintoja Alue kauttaaltaan sisältää kymmeniä erilaisia kivikkoiseen hiekkamoreeniin tehtyjä raivauskasoja ja raivausvalleja. Suuri osa näistä liittyy maastohavaintojen ja historiallisen ajan karttamateriaalin perusteella 1800-luvun lopun ja 1900-luvun lopun väliseen, pääasiassa Tätilän tilan asu-

42 4 tuksen aikaan. Suuri osa raivauskivikasoista on (ainakin pinta- ja reunaosiltaan) koneellisesti raivattuja. Alueella on myös lukuisia raivauskivikasoja ja valleja, jotka lienevät käsin ja / tai hevosen avulla raivattuja. Osa näistä liittynee viimeistään 1700-luvulla tehtyihin pellonraivauksiin, joskin suureen osaan niistä liittyy myös koneellisesti raivattuja kivikasoja. Alueella on myös useita muutamasta metristä noin kymmeneen metriin laajuisia kivien reunustamia kuopanteita, jotka lienevät pieniä kotitarvehiekanottopaikkoja. Tulos Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen etelälaidalla sijaitsevaa tuulimyllyn perustaa voi harkita pidettäväksi ns. muuna kulttuuriperintökohteena ja sitä voi haluttaessa suojella muistomerkkinä paikalla olleesta tuulimyllystä. Kyseinen jäännös on kuitenkin vähäinen, vain kiviperusta. Mylly ja sen jäännös ovat nuoria, mylly on ollut paikalla 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle. On siis harkittava, onko myllynperustusten suojelu tarpeellista Lähteet Painetut lähteet Timo Sepänmaa Timo Jussila Peruskartta , v. 1968, Maanmittauslaitos. Painamattomat lähteet: Metter, J 1848: Geograf Karta öfver Pyhämaa Socken belägen uti Wehmo Härad af Åbo Län. Maanmittauslaitos. Senaatinkartta 1883, XIV.12. Maanmittauslaitos. Rungius, J, H, 1801 (kartoitus v. 1799): karta öfver Rohdais bys ägor uti Pyhämaa Socken af Åbo Län. Kuvia Raivausröykkiö, halkaisijaltaan noin 4 m, koordinaattipisteessä N E Kuvattu koilliseen.

43 5 Käytöstä poistuneen, kivikkoon raivatun tilustien kaakkoispäätä. Leveys noin 4 m. Kuvattu pisteestä N E kohti luodetta. Pyöreä, kivien ympäröimä raivausala, halkaisija 5 m, koordinaattipisteessä N E Mahdollisesti pieni kotitarvehiekanottopaikka. Kuvattu etelään. Raivausvallin kulmaa koordinaattipisteessä N E Kuvattu eteläkaakkoon.

44 6 Yleiskartta Tutkimusalue vihreällä. Tuulimyllyn paikka punaisella pallolla. Lähimmät v tonttimaat punaisella (niiden luoteispuolella myös tontteja, joita ei tähän merkitty) Tutkimusalueen rajaus vihreällä, tuulimyllyn paikka punaisella ympyrällä.

45 7 Vanhoja karttoja Ote Rohdaisten isojakokartasta v / Päälle piirretty tutkimusalueen raja sinisellä. Yllä vas: ote pitäjänkartasta v ja oikealla ote Senaatinkartasta v Päälle piirretty vihreä suorakaide osoittaa tutkimusalueen sijainnin. Vas: ote peruskartasta v Tutkimusalueen rajaus piirretty päälle vihreällä.

46 8 Muu kulttuuriperintökohde Museoviraston ohje: museoviranomaiset voivat esittää, että muut kulttuuriperintökohteet suojellaan mrl:n keinoin. Kaavoittaja tekee päätöksen. Kaavassa S-merkintä. Rohdaisten tuulimylly Mjtunnus: Status: Ajoitus: Laji: Koordin: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: muu kulttuuriperintökohde (s) tai muu kohde (ei suojelua) historiallinen tuulimyllyn perustus N E , laajuus tästä +-10 m, mittaustarkkuus huomioiden. Sepänmaa 2017 inventointi Pyhärannan kirkosta n. 480 m itään. Tuulimyllyn kiviperustusten jäännös, koko 5 x 5 m, korkeus runsas metri. Perustuskivien lisäksi mitään sisärakenteita ei ole havaittavissa. Mylly on purettu joskus v jälkeen. Mylly on merkitty v kartalle, mutta ei aiemmille kartoille (1799,1848). Mylly on merkitty v. 168 ja 1984 peruskartoille. Kartta s. 6. Perustuksen päällä on kaksi myllynkiveä