VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Otsikko Sivu 111 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 184

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus AIKA klo PAIKKA Juhlatalo Rautiala KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 111 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS VALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 185 TÄYTÄNTÖÖNPANO 114 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TALOUSARVIOKEHYS VESILAHDEN KUNNAN TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN LAATIMISOHJEIDEN HYVÄKSYMINEN 120 KUNTATODISTUSOHJELMAN LIMIITTI TALOUSARVION TOTEUMA KALALAHDEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOS NARVAN KORTTELISSA 24 JA KORTTELISSA TONTILLA MAANOSTOTARJOUS KALSINPELLON JA KIISKINPELLON ASEMAKAAVA VIROLAISEN ASEMAKAAVA-ALUEEN TONTIT TONTIN HINNAN MÄÄRÄÄMINEN, TONTTI 3/ TAMPEREEN KAUPUNGIN JA PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN 222 TARJOUS OSAKKUUDESTA TUOMI LOGISTIIKKA OY:SSÄ 129 ALOITE KOIRAPUISTON PERUSTAMISESTA VESILAHTEEN VALTUUSTOALOITE VESILAHDEN KUNNAN SISÄISEN 226 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISESTÄ 131 VESILAHDEN KOULUJEN HALLINNOLLISET RATKAISUT KUNNANINSINÖÖRIN VIRKA 230

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus TÄYTTÖLUPA/ SIVISTYSTOIMI/VARHAISKASVATUS KUNNANJOHTAJAN VUOSILOMA VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN OPEROINTISOPIMUS LEMPÄÄLÄN VEDEN 235 KANSSA / LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN YHTEISTYÖRYHMÄÄN 136 ILMOITUSASIAT 236 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Uusi-Erkkilä Pertti puheenjohtaja Pispala Kristiina varapuheenjohtaja Perämaa Ari jäsen Pietilä Tapani jäsen Rajala Miia jäsen Tapanainen Harri jäsen, poistui klo Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Lounasranta Marko kunnanvaltuuston 1. vpj., poistui klo Rantala Riitta kunnanvaltuuston 2. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Hutko Minna hj, pöytäkirjanpitäjä POISSA Kekäläinen Laura jäsen MUUT Paavilainen Paula perusturvajohtaja, 118 Pirkkalan kunta Rantamäki Sinikka talouspäällikkö :t Seppänen Mika sivistysjohtaja :t 118, 131 ALLEKIRJOITUKSET Pertti Uusi-Erkkilä Kristiina Pispala Minna Hutko Puheenjohtaja Puheenjohtaja 132 Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Miia Rajala Tapani Pietilä PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 111 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 112 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Ari Perämaan ja Kristiina Pispalan. Kunnanhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Miia Rajalan ja Tapani Pietilän.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus VALTUUSTON PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KHAL 113 Valtuusto on tehnyt seuraavat päätökset: 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 26 Pöytäkirjan tarkastus 27 Vuoden 2017 tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilöstöraportti 28 Arviointikertomus Lisämäärärahan varaaminen vuoden 2018 muutostalousarvion investointiosaan 30 Tilapäislainan ja lainavakuuden myöntäminen 31 Kunnanjohtajan irtisanoutuminen 32 Ilmoitusasiat Koska valtuuston tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, eikä valtuusto ole päätöksiä tehdessään mennyt toimivaltaansa ulommaksi, kunnanhallitus panee päätökset täytäntöön. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 114 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista kunnanjohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä n:o 1/ 114. Hallintojohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksen :t 9-19 ajalta ja päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanjohtaja

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 115 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista hallintojohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä n:o 1/ 115. Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen hallintojohtajan viranhaltijapäätökset :t ajalta ja päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintojohtaja

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 116 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta Seppänen Mika, sivistysjohtaja / Oppilaaksiottaminen Vesilahden kunnan perusopetukseen, toissijainen koulupaikka / SALAINEN / SALAINEN / Oppilaaksiottaminen Vesilahden kunnan perusopetukseen / SALAINEN / SALAINEN / SALAINEN / SALAINEN / SALAINEN / Kulttuuritoimen kohdeavustus / Vesilahden yläasteen oppilaskunta / Eron myöntäminen maantiedon ja biologian opettajan virasta Mäki Anne, varhaiskasvatusjohtaja Ostopalvelu/ osto Ostopalvelu/ myynti Ostopalvelu/ myynti Ei viranhaltijapäätöksiä - Juuti Sari, liikunta- ja nuorisosihteeri - Moisio Kati, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö - Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 117 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat lautakuntien päätöspöytäkirjat: Tekninen lautakunta Lausuntopyyntö Rahoisten asemakaavan suunnitelmasta, tiet ja verkostot 28 Ämmänhaudanmäen jatko-osan (Käpykujan) kunnallistekniikan rakentamisen määräraha Maankaatopaikka ja teknisen toimen maavarastoalue 30 Virolaisen alueen infran rakentamisen määräraha 31 Talouskatsaus Sivistyslautakunta Opetussuunnitelma luku 6 oppimisen arviointi / 6.8 paikallisesti päätettävät asiat / päivittäminen 53 TVT- taitojen vuosiluokkaistaminen/opetussuunnitelman liitteeksi 54 Oppilashuoltosuunnitelma 55 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Vesilahden koulujen hallinnolliset ratkaisut Rakennus- ja ympäristölautakunta Yksityisteiden kunnossapitoavustukset Talousarvion toteuma 41 Kestävän kehityksen omatoimirahan myöntäminen vuonna Poikkeaminen (MRL 171 ) / Kesäranta Poikkeaminen (MRL 171 ) / Pilviranta Rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristökatselmus Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Kankainen ja kolmio Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Päivölä Vesihuoltolain 11 :n mukainen hakemus / kiinteistö Vahervirta Rakennusjärjestyksen uusiminen / osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus merkitsee saapuneet pöytäkirjat tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus TALOUSARVIOKEHYS 2019 KHAL 118 Kunnanhallitus käsittelee Vesilahden kunnan talousarviokehyksen 2019 budjetoinnin pohjaksi, kehys koko kunnan osalta on liitteenä n:o 1/ 118. Talousarviokehys on laadittu siten, että talousarviovuoden 2019 toimintatuottojen ja kulujen pohjana on talousarvio ja suunnitelma tiedot. Oletuksena on, että tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2018 tasolla. Henkilöstökuluja on tarkennuttu vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan ja niihin on lisäksi huomioitu sopimuskorotukset. Yhteistoiminta-alueen kuluihin on Pirkkalan esityksen mukaisesti lisätty n :n kulujen lisäys. Lautakuntakuntakohtaiset kehykset ovat liitteenä n:o 2/ 118. Talousarviokehys sisältää vain ulkoiset tulot ja menot, ei siis kunnan sisäisiä eriä. Verotuloihin on arvioitu vuodelle ,2 %:n kasvu vuoden 2018 luvuista Kuntaliiton veroennustekehikkoa mukaillen. Vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna verotulojen kasvu on 4,4 %. Valtionosuuksien määrä pohjautuu Kuntaliiton julkaisemaan ennakkolaskelmaan. Laskelman mukaan Vesilahden kunnan valtionosuuksien määrä kasvaa vuodesta 2018 ( ). Tarkempia arvioita saadaan syksyn kuluessa, minkä mukaan laskelmia voidaan tarkentaa. Huomioiden tilinpäätös 2017 sekä vuosien talousarvio ja suunnitelma, Vesilahden kunnan taseen kertynyt ylijäämä on vaarassa kääntyä alijäämäksi vuonna Käytettävissä olevilla tiedoilla taseen alijäämäiseksi kääntymisen vaaraa pienentää se, että vuoden 2018 tulos muodostunee paremmaksi kuin talousarviossa on ennakoitu. Kuntalaki edellyttää ( mom), että kunnan talous on tasapainossa tai ylijäämäinen. Talouden tasapainottamiseksi toimenpiteitä tulee entisestään kohdentaa tulojen lisäämiseen. Kunnanhallitus päättää, - että se hyväksyy talousarviokehyksen 2019 liitteen n:o 1/ 118 mukaisesti - että se hyväksyy lautakuntakohtaiset talousarviokehykset liitteen n:o 2/ 118 mukaisesti ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintokunnat

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus VESILAHDEN KUNNAN TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN LAATIMISOHJEI- DEN HYVÄKSYMINEN KHAL 119 Vesilahden kunnan kaksi viimeistä tilinpäätöstä ovat olleet ylijäämäisiä mutta talousarvio- ja taloussuunnitelmakausi on talousarvion mukaan alijäämäinen. Mikäli taloussuunnitelmakausi toteutuu arvion mukaan, kunnan taseessa ei ole enää kertynyttä ylijäämää vuoden 2020 lopussa. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on, että käyttömenot eivät kasva. Palkkojen sopimuskorotukset kuitenkin huomioidaan. Väkiluvun ja lakisääteisten tehtävien kasvusta tai alenemisesta johtuva tuotettavien palvelujen määrän lisäys tai vähennys tulee myös ottaa huomioon. Vertailua tulee tehdä suhteessa edellisen vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden toteumaan. Alibudjetointia, eikä ylibudjetointia tule tehdä. Yksityiskohtaiset ohjeet ja perustelut ilmenevät liitteenä n:o 1/ 119 olevasta laatimisohjeluonnoksesta. Kunnanhallitus hyväksyy Vesilahden kunnan talousarvion ja - suunnitelman laatimisohjeet liitteen n:o 1/ 119 mukaisina. Kunnanhallitus hyväksyi Vesilahden kunnan talousarvion ja - suunnitelman laatimisohjeet liitteen n:o 1 / 119 mukaisina. Lisäksi kunnanhallitus päätti, että strategiset painopisteet lisätään ohjeeseen pidettävän talousarvioseminaarin jälkeen ilman erillistä kunnanhallituksen käsittelyä. Tiedoksi - hallintokunnat - talouspäällikkö

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus KUNTATODISTUSOHJELMAN LIMIITTI KHAL 120 Vesilahden kunnanhallitus on tekemällään päätöksellä hyväksynyt kuntatodistusohjelman Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välillä. Kuntatodistukset ovat maksuvalmiuden hoitoon ja kassan hallintaan liittyen joustava keino hankkia lyhytaikaista rahoitusta aikavälillä 1 vuorokausi 12 kuukautta. Kunta päättää itse, minkä pituiseksi ajaksi se laskee liikkeelle vähintään euron kuntatodistuksen. Kunnanhallitus on kokouksessaan / 211 päättänyt, että Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiitti nostetaan 3,0 miljoonasta eurosta 5,0 miljoonaan euroon. Lisäksi kunnanhallitus antoi tuolloin kunnanjohtajalle oikeuden limiitin ottamiseen. Edelleen Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiittiä nostettiin ,0 miljoonasta eurosta 8,0 miljoonaan euroon ja kunnanjohtajalle annettiin oikeus kuntatodistusohjelman limiitin ottamiseen limiittiä nostettiin 10 miljoonaan euroon. Viime vuosina lainannostot on hoidettu Kuntarahoituksen kautta ja kunnan kokonaislainamäärä on pysynyt lähes ennallaan. Vesilahden kunnalla on tällä hetkellä nostettuna Kuntarahoitukselta 9,3 miljoonan euron kuntatodistuslimiitti, jonka lisäksi on käytettävissä TSOP:n shekkitililuotto / euroa (kunnanhallitus / 162). Huomioiden kuntatodistusten alhaisen korkokannan (nykyisin korkokanta on ollut 0 %:n tuntumassa) on kuntatodistusohjelma tällä hetkellä edullinen tapa kunnalle hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Kuntatodistusten avulla voidaan alentaa kunnalle aiheutuvia pitkäaikaisten lainojen korkokuluja, korvaamalla pitkäaikainen laina kuntatodistuksilla. Koronnousu riskiin varaudutaan koronvaihtosopimuksella. Myös vuonna 2018 rahoituksen hoitaminen kuntatodistusohjelman avulla lienee edullisin tapa. Korkotilannetta seurataan ja tarvittaessa otetaan myös pitkäaikaista lainaa. Yllämainitut seikat huomioiden, tulisi Kuntarahoituksen ja kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiittiä nostaa. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle: - että Kuntarahoituksen ja Vesilahden kunnan välisen kuntatodistusohjelman limiitti nostetaan 10 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon - kunnanjohtajalle annetaan oikeus kuntatodistusohjelman limiitin ottamiseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely - talouspäällikkö

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus TALOUSARVION TOTEUMA KHAL 121 Talousarvion toteutuma on koko kunnan osalta liitteenä n:o 1/ 121. Kunnanhallituksen perinteisen vastuualueen osalta talousarvion toteutuma on liitteenä n:o 2/ 121 ja sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen osalta liitteenä n:o 3/ 121. Luvuista puuttuu vielä kirjauksia maalistoukokuulta. Kunnanhallitus merkitsee toteutuman tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus KALALAHDEN ASEMAKAAVA Kaavatmk 22/ Aluearkkitehti: Alustavalta nimeltään Kalalahden asemakaavahanke koskee tiloja KALT- SILA ja osaa kiinteistöä RASSA sekä Rimmintien varren kiinteistöjä TAKAHAKA ja VÄLIMAA sekä osaa kiinteistöjä MÄKELÄ III ja YLIPYÖRNY Alueilla on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu asemakaavoitettaviksi. Suunnittelualue käsittää kaksi erillistä aluetta, joista toinen sijaitsee Tylsän metsäalueella ja toinen Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen tuntumassa. Metsäalue tilojen Kaltsila ja Rassa osalta on osoitettu osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP) ja Koskenkylän ja Rimmintien risteysalueen pohjoispuolella oleva alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Pientalovaltaista asuntoalueetta koskee kaavamääräys: Alueelle on laadittu asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alustavana tavoitteena on muodostaa työpaikka-alue, jolle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä toimisto- ja palvelutyö-paikkoja. Alueen suunnittelussa on lähtökohtana Vesilahden tyypillisen yritystontin tarpeet ja lisäksi huomioidaan mahdollisuus muunnella tontteja tulevien toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen tuntumassa olevalla APalueella tavoitteena on muodostaa olemassa olevaan maisemaan ja rakennettuun ympäristöön hyvin sopeutuva pientaloalue. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen luontoarvot ja ympäröivä maaseutumaisema. Alueelle laadittu osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2016 ja yleiskaavahankkeen aikana on järjestetty runsaasti osallistumista ja kuultu osallisia monipuolisesti. Yleiskaavassa on luotu perusteet alueen maankäytölle ja eri alueiden käyttötarkoituksille, huomioitu alueen luonto- ja maisema-arvoja sekä arvioitu monitahoisesti kaavan vaikutuksia. Kaavoituksesta on käyty alustava neuvottelu ja pyydetty tarjous kaavan laatimisesta arkkitehtitoimisto Helena Väisäseltä. Asemakaavan laatimisen arvioidut kustannukset konsulttityönä ovat n e ja lisäksi tulevat mahdolliset hankittavat pohjaselvitykset kuten luonto- ja arkeologinen inventointi. Tämän lisäksi alueesta tulee hankittavaksi pohjakartta. Liitteenä 1 / 22 alustava kaavarajaus osayleiskaavakartalle esitettynä Puheenjohtaja Kaavatoimikunta keskustelee alueen kaavoituksen lähtökohdista, rajauksesta ja tavoitteista sekä kaavan nimestä.

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta ei näe estettä valmistella kaavoitusta suunnittelualueella ja esittää kunnanhallitukselle asemakaavoituksen vireilletuloa ja sen kuuluttamista. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA. Puheenjohtaja Kaavatoimikunta keskusteli ja totesi, että aluetta tulee laajentaa niin, että se koskee seuraavia kiinteistöjä KALTSILA , PULKKISEN- METTÄ ja KAUSSA ja osaa kiinteistöä RAS- SA sekä Rimmintien varren kiinteistöjä TAKAHAKA ja VÄLI-MAA sekä osaa kiinteistöistä LAAKSO- MAIJALA ja MÄKELÄ III ja YLIPYÖRNY Kaavoituksen tavoitteita täydennettiin siltä osin, että tavoitteisiin tulee lisätä tieyhteyden suunnittelu Koskenkyläntielle (2985). Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättää kaavoituksen vireille tulosta edellä mainituille tiloille sekä kuuluttaa siitä. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA. Liitteenä 1/ 22 laajennettua suunnittelualuetta kuvaava kartta. Anna Paavilainen poistui kokouksesta tämän :n käsittelyn ajaksi; intressijäävi. KHAL 245/ Liite n:o 1/ 245 Kartta Kunnanhallitus hyväksyy kaavatoimikunnan yksimieliset ehdotukset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Anna Paavilainen poistui esteellisenä (Hallintolain 28, 7 mom.) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyys todettiin. Pertti Uusi-Erkkilä valittiin pöytäkirjantarkastajaksi tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaavatmk 21/ Kunnanhallitus on päättänyt Kalalahden asemakaavan vireilletulosta. Asemakaava koskee kiinteistöjä TAKAHAKA , VÄLIMAA ja PULKKISENMETTÄ sekä osin kiinteistöjä LAAKSO-MAIJALA , YLI-PYÖRNY , MÄKELÄ III , RASSA JA KALTSILA

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavoituksesta on käyty kaavaneuvottelu , johon kutsuttiin alueen maanomistajia sekä lähialueiden maanomistajat. Kaavaneuvottelussa käytiin läpi hankkeen taustaa ja lähtöaineisto sekä maanomistajien tavoitteet ja toiveet kaavoituksen suhteen. Alueella järjestettiin maastokäynti kaavanlaatijan, aluearkkitehdin ja maanomistajien osallistuessa. Maastokäynnin aikana maanomistajien kanssa käytiin läpi ja havainnoitiin aluetta sekä keskusteltiin kaavan tavoitteista ja aluerajauksesta. Kaavoituksen valmistelussa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa aluetta käsittämään maanomistajan esittämästi yleiskaavan EO/TY-, TP- ja TValueita kiinteistöjen Kovero, Vähäkallio ja Metsälä alueilla. Toisen maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on kuitenkin todettu, että alue jäisi irralliseksi nykyisestä rajauksesta, joten aluerajausta ei ole ulotettu kyseisille tiloille. Alueelta on laadittu luontoselvitys kesän 2017 aikana ja raportti siitä on valmistunut Luontoselvityksen laati Teemu Virtanen ja Paula Salomäki, Lumotron. Luontoselvitys laadittiin laajemmalta alueelta kuin asemakaava on tarkoitus laatia jotta saatiin tietoa myös siihen liittyvistä alueista. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitysten maastokartoitukset kattoivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä lepakko-, linnusto-, viitasammakko- ja liito-oravainventoinnin. Korentojen esiintymistä tarkasteltiin karttatarkasteluna ja maastohavainnointina muiden selvitysten yhteydessä. Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsä-alueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa (kuva 19), jotka kuitenkin sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Luontoselvitys liitteenä. Alueelta ja sen lähiympäristöstä yhteensä 100 hehtaarin alueelta on tilattu pohjakartta asemakaavoituksen pohjaksi Kiinteistö ja Mittaus Oy:ltä kilpailutuksen jälkeen. Pohjakartta on lähetetty Lempäälän kuntaan Pirkko Saarisen tarkastettavaksi kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Asemakaavan laatija Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, on toimittanut Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet: 1/ 21 Kaavaneuvottelun muistio 2/ 21 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron 3/ 21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

17 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta toteaa, että alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarpeen laatia kaavoituksen aloitussopimus. Kaavatoimikunta keskustelee Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. Kaavatoimikunta totesi, että alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarpeen laatia kaavoituksen aloitussopimus. Kaavatoimikunta keskusteli Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Keskustelussa todettiin, että kunnassa on tarve yritystonteille ja Kalalahden alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella ja soveltuu siten tähän käyttöön. Keskustelussa tuotiin esille viljelypalstojen sijoittaminen asumisen yhteyteen. Todettiin että osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin tulisi lisätä Elenia Oyj. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy em. osallisten täydennyksellä varustetun Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. - - KHAL 13/ Liitteet: - liite n:o 1/ 13 Kaavaneuvottelun muistio - liite n:o 2/ 13 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron - liite n:o 3/ 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus yhtyy kaavatoimikunnan esitykseen. Ennen nähtäville tuloa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään osallisten osalta lisäämällä siihen Elenia Oy:n. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kaavatmk 9/ Aluearkkitehti: Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt kuuluttaa Kalalahden asemakaavan vireille ja asettaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. Kuulutus vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla.

18 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä alkaen kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internetsivuilla koko suunnittelutyön ajan. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvia maanomistajia ja asukkaita on tiedotettu vireilletulosta ja nähtävilläolosta kirjeitse Mielipiteitä ja lausuntoja viranomaistahoilta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin mennessä. Mielipide- ja lausuntopyynnöt lähetettiin kirjeitse seuraaville viranomaisille: Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Elisa Oyj, Rakennus- ja ympäristö lautakunta, tekninen lautakunta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lausunnot ja kommentit saapuivat seuraavilta viranomaistahoilta: Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELYkeskus, Elisa Oyj, Rakennus- ja ympäristö lautakunta, Tekninen lautakunta, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Pirkanmaan Maakuntamuseo. Yksityishenkilöiden mielipiteitä ei saapunut. Saapuneet lausunnot ja kannanotot ovat ohessa liitteenä tiedoksi kaavatoimikunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle. Saapunutta palautetta on käsitelty työneuvotteluissa kaavan laatijan kanssa. Kaavan laatija on laatinut vastineraportin, jossa on esitetty kootusti palaute sekä siitä johtuneet toimenpiteet ja muutokset. Vastineraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Alueelta laadittavia pohjaselvityksiä tullaan täydentämään kesän 2018 aikana. Pirkanmaan maakuntamuseon antaman lausunnon johdosta suunnittelualueelle tullaan tilamaan arkeologinen inventointityö. Asemakaavasta on järjestetty työneuvottelu Pirkanmaan ELYkeskuksessa josta ohessa muistio liitteenä. Työneuvottelussa on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamaa palautetta koskien Koskenkyläntietä ja kevyen liikenteen väylän varausta. Neuvottelussa on sovittu, että Koskenkyläntie voidaan jättää kaava-alueen ulkopuolelle. Samoin on sovittu että asemakaavan M- alueelle Koskenkylän-tien varteen tulisi kaavassa osoittaa ohjeellinen kevyen liikenteen väylä. Muilta osin neuvottelussa ELY-keskukselta on saatu ohjeistusta kaavamerkintöihin alueella. Valmistuneen pohjakartan on tarkastanut ja hyväksynyt Lempäälän kunnan maanmittausinsinöörin Pirkko Saarinen kuntien solmiman sopimuksen mukaisesti. Asemakaavasta on laadittu kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Pohjoisemmalla alueella on neljä uutta teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavassa on osoitettu 22 kpl teollisuusrakennusten tonttia. Tontit ovat kooltaan m². Rakennusoikeutta niille on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tonttikohtainen rakennusoikeus on kem². Rakennusoikeudesta 5 % saa käyttää myymälätiloja varten (m 5%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on kem². Vaihtoehdossa 1 eteläiselle pientaloalueelle on kortteleihin on osoitettu yhteensä 15 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille

19 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeutta on osoitettu 500 kerrosalaneliömetriä kullekin tontille. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Vaihtoehdossa 2 eteläiselle pientalojen alueelle on kortteleihin on osoitettu yhteensä 23 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä lukuun ottamatta korttelia 306, jolle on osoitettu tieyhteys Koskenkyläntieltä. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeutta on osoitettu 350 kerrosalaneliömetriä kullekin tontille. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Molemmissa vaihtoehdoissa kortteleiden välinen mäkialue ja sen pohjoisrinne on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Koskenkyläntien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä maa- ja metsätalousalue (M). Uusia katuja ovat Takahaantie ja Kuminatie sekä vaihtoehdossa 2 lisäksi Välimaantie ja Ilkantie. Koskenkyläntien varteen maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie. Kaavanlaatija Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, on toimittanut päivätyn asemakaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnokset kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet: Liite 1/ 9 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 1 Liite 2/ 9 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 2 Liite 3/ 9 Kaavaselostus Liite 1/3 9 Kaavaselostuksen liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset, Lumotron 2017 Asemakaavan tilastot Asemakaavan seurantalomake Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Liite 4 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapunut palaute Liite 5 9 Muistio työneuvottelu Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta keskustelee Kalalahden asemakaavan valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksista. Kaavatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että 1) se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palauteraportin sekä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

20 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus ) se päättää asettaa Kalalahden asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaavaluonnokset yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. Kaavatoimikunnan keskustelussa annettiin tulevalle suunnittelulle suuntaviivoja ja kannanottoja. Jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita: - Harkittava yritystoiminnan aiheuttamia häiriöitä asuinalueella. - Koskenkyläntielle liittymän lisääminen (Ilkantie) haastavaa. - Kaikki asuintontit tulisi rajautua viheralueeseen. - Tonttikoko mahdollisesti liian iso VE1:ssä. - Kaavaehdotusvaiheessa laaditaan synteesi VE1 ja VE2:sta. - Osallisiksi tulee lisätä Vesilahden yrittäjät ry ja Elinvoimatoimikunta. Kaavatoimikunta totesi, että kaava-asiakirjoissa on teknisiä virheitä, jotka tulisi korjata ennen kunnanhallituksen käsittelyä. Virheiden korjauksen jälkeen kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se 1) se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palauteraportin sekä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 2) se päättää asettaa Kalalahden asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaavaluonnokset yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. KHAL 122/ Kaavanlaatija on toimittanut kaava-aineiston, johon tekniset virheet on korjattu. Liitteet: - liite n:o 1/ 122 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 1 - liite n:o 2/ 122 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 2 - liite n:o 3/ 122 Kaavaselostus ja sen liitteet: o liite n:o 3/1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma o liite n:o 3/2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti o liite n:o 3/3 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset, Lumotron 2017 o liite n:o 3/4 Asemakaavan tilastot o liite n:o 3/5 Asemakaavan seurantalomake o liite n:o 3/6 Kaavakartta määräyksineen 1: liite n:o 4/ 122 Osallistumis- ja arvioitisuunnitelmasta saapunut palaute - liite n:o 5/ 122 Muistio työneuvottelu

21 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Tekniset korjaukset huomioituina kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavatoimikunnan esityksen ja merkitsee tiedokseen toimikunnan tulevalle suunnittelulle esiin ottamat suuntaviivat ja kannanotot. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kuulutus - osalliset

22 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus ASEMAKAAVAN MUUTOS NARVAN KORTTELISSA 24 JA KORTTELISSA 111 TONTILLA 1 Kaavatmk 6/ Aluearkkitehti: Tilatyöryhmä on käsitellyt kokouksessaan tyhjillään olevia kunnan toimitiloja ja esittänyt kunnanhallitukselle kaavamuutosaloitteen Tuulikallion päiväkodin alueelle Narvan kylässä. Kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt tilatyöryhmän esityksen. Tuulikallion päiväkodin alue käsittää korttelin 24 tontin 1. Alue on nykyisessä voimaan tulleessa rakennuskaavassa osoitettu sosiaalista toimin-taa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Tontilla sijaitsee kolme rakennusta. Palvelurakenteen muuttumisen ja uuden päiväkodin rakentumisen myötä rakennukset ovat olleet tyhjillään. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa niiden käyttö muuhun toimintaan. Asemakaavamuutos helpottaisi niiden uudelleen käyttöönottoa ja myyntiä. Rakennusten sijainti kyläkeskustassa mahdollistaisi päiväkotirakennusten pääkäyttötarkoituksen muuttamisen asunnoiksi. Päiväkodin rakennusten kanssa samassa pihapiirissä olevan ns. Sorvalan rakennuksen osalta Vesilahden museoyhdistys ry on tehnyt aloitteen rakennuksen säilyttämisestä, joka ohessa liitteenä. Vesilahden museoyhdistys toteaa, että sillä ei ole nykyisellään omia resursseja siirtää Sorvalan taloa Vilkiaron museoalueelle eikä taloudellisia resursseja siirron teettämiseen ulkopuolisilla toimijoilla. Samassa korttelissa 24 sijaitsee entinen terveysasema tontilla 2. Tontin käyttötarkoitus on asemakaavassa osoitettu museoiden ja niihin rakennettavien rakennuksien korttelialueeksi (YM). Terveysasema on lopettanut toimintansa lukuun ottamatta kouluterveydenhuoltoa ja tiloissa toimii kunnan tekninen toimisto. Kaava on vanhentunut eikä vastaa kunnan tarpeita tai nykyistä maankäyttöä. Kaavamuutosaluetta rajattaessa olisikin tarkoituksen mukaista laajentaa kaavamuutos käsittämään koko kortteli. Vastapäätä korttelia 24, Narvantien toisella puolella, sijaitsee vanha paloase-ma korttelissa 111 tontilla 1. Se on siirtynyt yksityiseen omistukseen eikä ole enää alkuperäisessä käytössään. Paloaseman tontti on voimassaolevassa asemakaavassa osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennuksen käytön edistämiseksi olisi tarkoituksenmukaista ulottaa kaavamuutos myös tälle tontille, jotta voitaisiin mahdollistaa rakennuksen uudelleen käyttö esim. asumiseen ja liike- tai toimitilana. Asemakaavamuutoksen tavoitteena olisi tonttien käyttötarkoituksen ja tonttijaon muuttaminen sekä Sorvalan osalta rakennussuojelukysymyksen ratkaiseminen. Liitteet: 1/ 7 Kuvaote asemakaavayhdistelmästä ja kaavamuutoksen aluerajaus 2/ 7 Asemakaava merkinnät- ja määräykset korttelin 24 osalta 3/ 7 Vesilahden museoyhdistys ry:n aloite Sorvalan säilyttämiseksi

23 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Puheenjohtaja: Kaavatoimikunta keskustelee kaavamuutoksesta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättää korttelin 24 ja korttelin 111 tontin 1 asemakaavamuutoksen vireilletulosta Narvan kylässä sekä päättää kuuluttaa asemakaavamuutoksen vireille. Kaavatoimikunta toteaa, että kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen voidaan lähteä valmistelemaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa kaavamuutoksesta kunnan virkatyönä. hyväksyttiin yksimielisesti. KHAL 97/ Liitteet: - n:o 1/ 97 Kuvaote asemakaavayhdistelmästä ja kaavamuutoksen aluerajaus - n:o 2/ 97 Asemakaava merkinnät- ja määräykset korttelin 24 osalta - n:o 3/ 97 Vesilahden museoyhdistys ry:n aloite Sorvalan säilyttämiseksi Kunnanhallitus päättää korttelin 24 ja korttelin 111 tontin 1 asemakaavamuutoksen vireilletulosta Narvan kylässä sekä päättää kuuluttaa asemakaavamuutoksen vireille. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kaavatmk 10/ Aluearkkitehti: Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Vireilletulosta on tiedotettu julkaisemalla kuulutus Lempäälä-Vesilahden sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvia asukkaita ja maanomistajia on tiedotettu vireilletulosta kirjeitse Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,5 ha ja sitä on mahdollista tarkentaa suunnittelun edetessä. Suunnittelualueen kiinteistöt ( ), ( ), ( ) ja ( ) ovat kunnan omistuksessa. Kiinteistö ( ) on yksityisomistuksessa. Alueella on Hämeen ympäristökeskuksen vahvistama Kirkonkylän ja Narvan osayleiskaava joka Narvan osalta on voimassa.

24 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavahankkeesta on valmistunut osallistumis- ja arviointisuunnitelma aluearkkitehdin toimesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavoituksen tavoitteita on tarkennettu seuraavasti: Korttelin 24 osalta tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten että se vastaa kunnan muuttunutta palvelurakennetta. Tältä osin osayleiskaava ja asemakaava ovat vanhentuneita eivätkä vastaa kunnan tarpeita ja palveluverkkoa tai nykyistä maankäyttöä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tonttien käyttötarkoituksen ja tonttijaon muuttaminen. Terveysasema on lopettanut toimintansa lukuun ottamatta kouluterveyden-huoltoa ja tiloissa toimii kunnan tekninen toimisto. Tältä osin käyttötarkoitus on tavoitteena muuttaa yleisten rakennusten korttelialueeksi. Uuden Narvan päiväkodin rakentumisen myötä päiväkotikäytössä olleet Tuulikalliontien varren rakennukset ovat olleet tyhjillään. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa niiden uudelleenkäyttö. Pääkäyttötarkoitus on tavoitteena muuttaa näiden rakennusten osalta asumiskäyttöön ja mahdollisesti osin liike - ja toimitilaksi. Tavoitteena on Sorvalan osalta rakennus-suojelukysymyksen ratkaiseminen sekä uuden rakennukselle sopivan käyttötarkoituksen esittäminen. Vanhan paloaseman tontin, korttelissa 111 tontilla 1 kaavamuutoksen tavoitteena on käyttötarkoituksen muutos asumiseen ja mahdollisesti osin liike- ja toimitilaksi. Kaavan laatimisesta on pyydetty tarjous Arkkitehtitoimisto Helena Väisäseltä, joka on laatinut useita asemakaavoja Vesilahden kuntaan. Työn enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 9.030,00 (alv 0%). Tarjous on hyväksytty kunnanjohtajan päätöksellä pv. perustuen kaavan laadinnan kokonaistaloudellisuuteen ja kaavan laatijan aluetuntemukseen. Asemakaavan valmisteluvaiheeseen on ryhdytty keväällä Tavoitteena on asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville kesällä 2018 ja asemakaavaluonnos nähtävillä syksyllä vaihe ajoittuu alkuvuoteen 2019 jonka jälkeen kaava voi edetä hyväksymiskäsittelyyn. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liite 1 / 10. Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta keskustelee Narvan kylän korttelin 24 ja korttelin 111 tontin 1 asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. Kaavatoimikunnan keskustelussa annettiin tulevalle suunnittelulle suuntaviivoja ja kannanottoja.

25 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita: - Tuulikalliontien kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen, kävelytie - Sorvalan rakennukselle oma tontti - Lämpökeskus huomioidaan ET-alueena. Osallisiin lisätään Vesilahden yrittäjät ry ja lausuntopyyntö pyydetään Elinvoimatoimikunnalta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. KHAL 123/ Liite n:o 1/ 123 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavatoimikunnan esityksen ja merkitsee tiedokseen toimikunnan tulevalle suunnittelulle esiintuomat suuntaviivat ja kannanotot. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kuulutus - osalliset

26 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus MAANOSTOTARJOUS Kaavatmk 11/ Aluearkkitehti: Kiinteistön omistajat ovat jättäneen maanostoanomuksen koskien kiinteistöä Anomuksessa todetaan, että he ovat halukkaita ostamaan Vesilahden kunnalta karttaan merkityn n neliömetrin määräalan. Määräalalle heillä on tarkoitus lähitulevaisuudessa rakentaa pihasauna sekä talousrakennus. Maanostoanomus on ohessa liitteenä. Alueella on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava. Pääosaa anomuksessa esitetystä alueesta on osoitettu yleiskaavan merkinnällä AP, Pientalovaltainen asuntoalue, jota koskee kaavamääräys: Alueelle on laadittu asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Huomioiden kiinteistön alueiden oletettavan asemakaavoittamisen päättää kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että määräalaa ei myydä koska siitä voi olla haittaa alueen kaavoitukselle. Liitteet: 1/ 11 Maanostoanomus 2/ 11 Kuvaote osayleiskaavasta Kaavatoimikunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että määräalaa ei myydä, koska siitä voi olla haittaa alueen kaavoitukselle. KHAL 124/ Liitteet: - liite n:o 1/ 124 Maanostoanomus - liite n:o 2/ 124 Kuvaote osayleiskaavasta Kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavatoimikunnan esityksen eikä myy määräalaa. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kiinteistön omistajat - kaavatoimikunta

27 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus KALSINPELLON JA KIISKINPELLON ASEMAKAAVA Kaavatmk 21/ Aluearkkitehti: Maanomistaja Kimmo Kiiski on tehnyt aloitteen asemakaavan laatimiseksi omistamilleen tiloille Kalsinpelto ja Kiiskinpelto Koskenkylän keskustaan. Alueen asemakaavoittamisesta on käyty maanomistajan ja kunnan viranhaltijoiden, aluearkkitehti ja kunnanjohtaja, välisiä alustavia neuvotteluja aiemmin vuonna 2014 ja viimeksi kesäkuussa Kaavoituksen aloituskokous on pidetty jossa on käyty läpi kaavoituksen lähtökohtia ja valmistuneen Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan merkintöjä alueella. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja osin lähivirkistysalueeksi (VL). Pientalovaltaiselle asuntoalueelle on määräys: Alueelle on laadittu asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Liitteet: 1/ 21 Muistio kaavoituksen aloituskokouksesta 2/ 21 Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/ 21 Kooste kaavoituksen lähtökohdat, Helena Väisänen : Puheenjohtaja Kaavatoimikunta keskustelee maanomistaja Kiisken aloitteesta ja kaavoituksen lähtökohdista. Kaavatoimikunta toteaa, ettei se näe estettä kaavoituksen aloitussopimuksen laatimiselle maanomistajan ja kunnan välillä ja kaavoituksen käynnistämiselle. : hyväksyttiin yksimielisesti. KHAL 261/ Maanomistaja Kimmo Kiiski on tehnyt aloitteen asemakaavan laatimiseksi omistamilleen tiloille Kalsinpelto ja Kiiskinpelto Koskenkylän keskustaan. Alueen asemakaavoittamisesta on käyty maanomistajan ja kunnan viranhaltijoiden, aluearkkitehti ja kunnanjohtaja, välisiä alustavia neuvotteluja aiemmin vuonna 2014 ja viimeksi kesäkuussa Kaavoituksen aloituskokous on pidetty , jossa on käyty läpi kaavoituksen lähtökohtia ja valmistuneen Koskenkylän ympäristön osayleiskaavan merkintöjä alueella. Koskenkylän ympäristön osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AB) ja osin lähivirkistysalueeksi (VL).

28 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Pientalovaltaiselle asuntoalueelle on määräys: Alueelle on laadittu asema-kaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Kaavatoimikunta on kokouksessaan / 21 käsitellyt Kiisken aloitetta. Kaavatoimikunta toteaa, ettei se näe estettä kaavoituksen aloitussopimuksen laatimiselle maanomistajan ja kunnan välillä ja kaavoituksen käynnistämiselle. Liitteenä n:o 1/ 261 Sopijaosapuolten neuvottelema ja hyväksymä sopimus-luonnos kunnanhallituksen käsittelyä varten. Se sisältää karttaliitteen alueesta. Asemakaavoituksen edetessä myöhemmin laaditaan vielä erillinen maanomistajien ja kunnan välinen maankäyttösopimus (MRL 91b 2 mom.) Kunnanhallitus päättää, että - asemakaavoitus käynnistetään tiloilla Kalsinpelto (R:no 5:46) ja Kiiskinpelto (R:no 4:62) - se hyväksyy liitteenä n:o 1/ 261 ilmenevän sopimusluonnoksen kaavoituksen aloittamisesta - se hyväksyy maanomistajan esityksestä kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kehitysjohtaja Ismo Korhonen oli asiantuntijana läsnä tämän pykälän käsittelynajan. KHAL 304/ Maanomistajan ja kunnan välinen tiloja Kalsinpelto (R:no 4:46) ja Kiiskinpelto (R:no 4:62) koskeva kaavoituksen aloitussopimus on hyväksytty kunnanhallituksessa Asemakaavasta tullaan käyttämään nimeä Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaava. Myöhemmin, aikaisintaan kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on tavoitteena laatia kunnan ja maanomistajan välinen maankäyttösopimus. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan laatijaksi Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, josta arkkitehti Helena Väisänen toimii vastuullisena suunnittelijana. Kaavoitettava alue on laajuudeltaan n. 12 ha ja sijaitsee Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueella. Kaava-alue sijaitsee Koskenkylässä Mantereentien molemmin puolin. Alue rajoittuu etelässä Koskenjokeen. Kaava-alueen pellon puoleinen rajaus tarkentuu kaavan valmistelun aikana. Tavoitteena on osoittaa uusia rakennuspaikkoja omakotiasumiseen, lähivirkistysalue sekä tarvittava tiestö alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan perustuen.

29 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavan laatija on toimittanut kuntaan valmistuneen liitteenä n:o 1/ 304 ilmenevän osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kunnanhallitus kuuluttaa Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaavan vireille ja hyväksyy päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asettaa sen nähtäville osallisten kuulemiseksi (MRL 63 ). ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaavatmk 12/ Aluearkkitehti: Asemakaava koskee kiinteistöä Kalsinpelto ( ) ja Kiiskinpelto ( ) sekä Mantereentien tiealuetta Koskenkylän kyläalueella. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt alueen maanomistaja, jonka kanssa on tehty kaavoituksen aloitussopimus. Asemakaavoituksen edetessä myöhemmin laaditaan vielä erillinen maanomistajien ja kunnan välinen maankäyttösopimus. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa uusia rakennuspaikkoja omakotiasumiseen, lähivirkistysalue ja tarvittava tiestö alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan perustuen. Tavoitteena on huomioida, miten uusi rakentaminen tulee muodostamaan uutta maisemanrajaa pellon reunaan ja miten se liittyy olemassa olevaan kylärakenteeseen. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä lähtien kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan internetsivuilla. Nähtävillä olosta tiedotettiin julkaisemalla kuulutus Lempäälän- Vesilahden Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla sekä internetsivuilla. Suunnittelualueen ja siihen rajautuvia maanomistajia tiedotettiin nähtävillä olosta kirjeitse. Aineistosta pyydettiin lausuntoja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluilta viranomaisilta ja järjestöiltä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Vesilahden kunnan rakennus-ja ympäristölautakunnalta ja Vesilahden kunnan tekniseltä jaostolta. Lisäksi saatiin palautetta kolmelta yksityishenkilöltä ja Ylämäen kyläkerho ry:ltä. Saapunut palaute on liitteenä. Saadussa palautteessa korostui huoli kulttuurimaiseman huomioimisesta. Saapuneesta palautteesta on laadittu palauteraportti, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Suunnittelualueen laajuus on 2,4 ha. Kaava-alue käsittää pääosin peltoa ja metsäsaarekkeen sekä osan Mantereentietä. Kaavaluonnoksen mukaisella asemakaavalla muodostuu Vesilahden kunnan Koskenkylän korttelit 1-4, lähivirkistysaluetta, katualuetta sekä pihakatualuetta. Asemakaavassa on osoitettu neljä uutta erillispientalojen korttelialuetta (AO), lähivirkistysaluetta (VL), pihakatualuetta (vinoraidoitus) ja katualuetta.