VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Otsikko Sivu 212 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 352

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus AIKA klo PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 212 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TALOUDEN TOTEUMA KUNNANHALLITUKSEN SELVITYS VUODEN 2018 ARVIOINTI- 358 KERTOMUKSEEN 220 KALALAHDEN ASEMAKAAVA HANKINTATILIN LAKKAUTTAMINEN KUNTALAISALOITE: DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN 381 YHTEISÖLLISYYDEN JA VETOVOIMAISUUDEN VAHVISTAMISESSA 223 KUNTALAISALOITE: POUTAKUJAN ASFALTOINTI ASIOINTILIIKENNEREITIN LAKKAUTTAMINEN VESILAHDEN KUNNAN NEUVOTTELUESITYS JUUPAJOEN KUNNALLE 384 JA MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGILLE VESILAHDEN KUNNAN MAHDOLLISESTA LIITTYMISESTÄ AO. KUNTIEN MUODOSTAMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEESEEN 226 ILMOITUSASIAT 387

2 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Uusi-Erkkilä Pertti puheenjohtaja Pispala Kristiina varapuheenjohtaja Pietilä Tapani jäsen Perämaa Ari jäsen Rajala Miia jäsen Rantala Riitta jäsen Tapanainen Harri jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Lounasranta Marko kunnanvaltuuston 1. vpj. Kekäläinen Laura kunnanvaltuuston 2. vpj. Hirvonen Tuomas kj, esittelijä Paunonen Kati hj, pöytäkirjanpitäjä POISSA MUUT ALLEKIRJOITUKSET Pertti Uusi-Erkkilä Puheenjohtaja Kati Paunonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kati Paunonen Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 212 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä.

4 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 213 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Kristiina Pispalan ja Tapani Pietilän.

5 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 214 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista kunnanjohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista ottooikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä nro 1/ 214. Puheenjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksen ajalta ja päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. Tiedoksi - kunnanjohtaja

6 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 215 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista hallintojohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista ottooikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta liitteenä nro 1/ 215. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen hallintojohtajan viranhaltijapäätöksen ajalta ja päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. Tiedoksi - hallintojohtaja

7 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 216 Kunnanhallitukselle on saapunut muiden viranhaltijoiden ottokelpoisia päätöspöytäkirjoja ajalta seuraavasti Mäki Anne, varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatuspaikan myynti Varhaiskasvatuspaikan myynti Varhaiskasvatuspaikan myynti Kahden varhaiskasvatuspaikan myynti / seutusopimus Ei ottokelpoisia viranhaltijapäätöksiä - Jokinen Piia, vs. siivous- ja ruokapalvelupäällikkö - Salmi Veli, kunnanrakennusmestari - Seppänen Mika, sivistysjohtaja - Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja - Virtanen Ilari, elinvoimapäällikkö Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee asian tiedokseen.

8 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 217 Kunnanhallitukselle saapuneet lautakuntien päätöspöytäkirjat: Sivistyslautakunta Liikunta- ja nuorisotoimen maksuperusteiden ja käyttösääntöjen tarkistus 64 Käsityö- ja muotoilukoulu näpsän avustus 65 Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma Vesilahden varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Koulujen lukuvuosisuunnitelmat lukuvuodeksi Kulttuuritoimen kohdeavustus 69 Salainen / puuttuminen viranhaltijan toimintaan Rakennus- ja ympäristölautakunta Arviointikertomus Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma / rakennusvalvonta, yksityistiet ja ympäristönsuojelu 54 Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen 55 Maa-ainestaksan tarkistaminen 56 Lausunnon antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle vesilain mukaista teettämisuhkaa koskevassa asiassa 57 Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden tuntikirjanpito 58 Oikaisuvaatimus rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökseen / kestävän kehityksen omatoimirahan myöntäminen vuonna Lausunto Harjulan rannan asemakaavanmuutoksen ehdotuksesta 60 Lausunto Narvan kylän korttelin 24 ja korttelin 111 tontin 1 ja 2 asemakaavamuutoksen ehdotuksesta 61 Oikaisuvaatimus rakennustarkastajan maisematyölupapäätöksestä mai 62 Liikennemerkin asettamista koskeva hakemus / Ahvenjärven yksityistie 63 Yksityistien peruskorjaussavustus Saastojärven / yksityistie Tekninen lautakunta Lausuntopyyntö Narvan korttelin 24 ja korttelin 111 tontin 1 ja 2 asemakaavan muutosehdotukseen 28 Lausuntopyyntö jätehuoltoviranomaisen vuoden 2020 talousarvioesitykseen 31 Vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi.

9 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus TALOUDEN TOTEUMA KHAL 218 Talousarvion toteutuma on koko kunnan osalta liitteenä nro 1/ 218. Kunnanhallituksen perinteisen vastuualueen osalta talousarvion toteutuma on liitteenä nro 2/ 218 ja sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen osalta liitteenä nro 3/ 218. Luvuista puuttuu vielä sekä sisäisiä että ulkoisia kirjauksia kesä-elokuulta. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee toteuman tiedoksi.

10 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN SELVITYS VUODEN 2018 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN KHAL 219 Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus on käsitelty kunnanvaltuustossa / 16. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan vuodelta 2017, että myös muut toimielimet käsittelevät osaltaan arviointikertomusta ja antavat siitä lausuntonsa kunnanhallitukselle siten, että ne ovat valtuuston käsittelyssä alkusyksyn kokouksessa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018 on liitteenä nro 1 / 219. Alla ovat selvitykset hallintokunnittain. Sivistyslautakunta / 56: Sivistyslautakunnan alkuperäisen talousarvion bruttobudjetoidut käyttötalouden määrärahat olivat yhteensä 10,14 milj. euroa ja tuloarviot yhteensä 0,729 milj. euroa. Talousarviomuutoksia tehtiin määrärahoihin vuoden 2018 aikana siten, että muutetun talousarvion määrärahat olivat 10,08 milj. euroa. Vuoden 2018 käyttötalouden menojen toteuma oli yhteensä 9,997 euroa alittaen talousarvion käyttötalouden määrärahat. Sivistyslautakunnan toiminnassa korostui toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Perusopetuksen kehittämissuunnitelma muutettiin koskemaan myös varhaiskasvatusta ja uuden kehittämissuunnitelman teko aloitettiin. Vesilahden kuntastrategian syventämistä ja sivistystoimen kokonaisvaltaista kehittämistyötä varten aloitettiin syksyllä 2018 tekemään sivistystoimen visiota Peruskoulut Perusopetuksessa jatkui uuden opetussuunnitelman mukainen kehittämistyö. Tavoitteena on luoda paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle ja tarjota oppilaille monipuoliset oppimisen mahdollisuudet ja tulevaisuuden taidot. Opetussuunnitelma toimii koulujen strategisena ja pedagogisena välineenä sekä apuna toimintakulttuurin uudistamisessa ja kehittämisessä. Asiakastyytyväisyysmittaukset on toteutettu visiotyön, koulukuljetuskyselyn sekä leipää ja piimää -hankkeen kyselyn muodossa. Tarkastuslautakunta toivoo kommentteja mittausten tuloksista. Keväällä 2018 kilpailutettiin koulukyydit, tavoitteena oli kustannussäästöt ja palvelun laadun parantaminen. Muutoksia tuli liikennöitsijöihin, reitteihin ja koulujen alkamisaikoihin. Muutos jakoi vuoden 2018 koulukyytistrategian puoliksi, joten kilpailutuksen hyötyjä on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Koulukuljetuskyselyn tulokset auttaisivat tarkastuslautakuntaa arviointityössä. Yhtenäiskoulun valmistelu alkoi yllättäen henkilöstövaihdoksen luodessa otollisen ajankohdan tarkastelulle Kirkonkylän koulu ja Vesilahden yläaste lakkautettiin ja tilalle perustettiin Vesilahden yhtenäiskoulu. Toimintakulttuurin uudistukseen liittyy haasteita, mutta tälle työlle on kuitenkin varattu aikaa useita vuosia. Tarkastuslautakunta jää seuraamaan uudistustyötä.

11 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus Keskeisiin määrärahapoikkeamiin on merkitty ylitys aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta Vesilahden yläasteella. Ylitys on olennainen eikä asialle ole annettu tarkempaa selvitystä tilinpäätöksessä. Epäselväksi jää, onko tarvikkeiden osalta noudatettu hankintavaltuuksia ja ovatko kaikki hankinnat olleet tarkoituksenmukaisia. Asiakastyytyväisyyskysely leipää ja piimää -hankkeessa toteutettiin useassa osassa. Vuonna 2018 keväällä tehtiin kyselyt varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen huoltajille, henkilöstölle ja oppilaille. Pääsääntöisesti suihkutukset koettiin erittäin myönteisenä. Tuloksia on hyödynnetty suihkutusten jatkokehittämisessä. Asiakaskyselyn tuloksia visiotyössä käytettiin tavoitteiden määrittämiseen ja vision työstämiseen. Sivistystoimen visio ja lasten sekä oppilaiden näkemykset kasvun- ja opinpolusta löytyvät verkkosivuilta sekä päiväkotien ja koulujen yksiköistä julisteina. Koulukuljetuskyselyn tuloksissa heijastui liikennöitsijöiden vaihtuminen. Silti alkusyksyn 2018 haasteiden jälkeen koulukyydit koettiin yllättävän toimiviksi. Myös koulujen alkamisaikojen muutokset koettiin pääosin myönteisenä. Kyselyjen tulokset toimitetaan tarkastuslautakunnalle ja jatkossa kyselyjen koonnit pyritään laittamaan sivistystoimen verkkosivuille. Yläasteen määrärahaylityksestä aineet, tarvikkeet ja tavarat tilikohdissa on annettu selvitys sivistyslautakunnalle, kunnanhallitukselle sekä tarkastuslautakunnalle. Kalustehankinnat ovat pihan liikuntapaikkakalusteita, jotka ovat osa liikkuva koulu hanketta. Nämä välineet hyödyttävät oppilaita ja kaikkia kuntalaisia. Oppikirjat ovat toki hyödyllisiä, mutta niiden hankkimiseen tulee olla pitkäjänteinen suunnitelma eikä määrärahaa voida ylittää kuin erityisen painavasta syystä. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tavoitteet ja mittarit ovat edelleen kehittyneet. Tämä on erittäin positiivista ja tavoitteet ja toteutumisen arvioinnit ovatkin tarkastuslautakunnan mielestä sisällöltään parhaita ja hyviä esimerkkejä muillekin vastuualueille. Tavoitteissa oli muun muassa huomioitu edellisenä vuonna valmistunut varhaiskasvatussuunnitelma ja tavoitteena oli jalkauttaa se käytäntöön. Asiakastyytyväisyyskyselyn osallistumisprosentin ja tuloksen arviointi osoitti, että henkilökunnan ponnistelut kyselyn toteuttamisessa kannattivat ja korkea arvosana asiakastyytyväisyydessä on suuren osallistumisprosentin vuoksi tänä vuonna varsin luotettava. Varhaiskasvatuksessa näkyi myös uusi varhaiskasvatuslaki ja sen tuomiin haasteisiin vastaaminen. Päiväkotihoidon hoitopäivät toteutuivat lähes n pv (3%) arvioitua pienempinä. Perhepäivähoidossa jäätiin tavoitteesta 86 päivällä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 500 päivää. Kotihoidon tukea maksettiin keskimäärin 50 lapsesta kuukaudessa (edellisenä vuonna vastaava määrä 64 lasta kuukaudessa). Talousarviossa ennakoitiin kotihoidon tukea maksettavan keskimäärin 90 lapsesta kuukaudessa. Liikunta- ja nuorisotoimi Liikuntatoimessa oli kiinnitetty huomiota tavoitteiden asettamiseen ja ne olivat aiempaa selkeämmin toimintaa ohjaavia. Sali- ja kenttävuorojen käyttöaste oli kuitenkin edelleen mittarina, vaikka edellisen arviointikertomuksen vastineessa todettiin, että näistä ei tehdä laskelmia. Miten näitä silloin voidaan mitata ja onnistumista todeta? Seurafoorumi

12 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus kokoontui kaksi kertaa. Onko kokoontumisten määrä oikea mittari seurojen kuulemista ja yhteistyötä koskevaan tavoitteeseen? Vastineessa liikuntapaikkakyselyn keskeiset huomiot olivat liikuntapaikkojen huollon tarve sekä huollon laadun parantaminen. Kyselyn perusteella teknisen toimen oli tarkoitus lisätä resursseja liikuntapaikkoihin ja suunnitella investointeja. Teknisen toimen kanssa tehtiin kunnossapito- ja investointisuunnitelma. Suunnitelman laatimisen jälkeen tulee päättää jatkotoimista, joilla liikuntapaikkojen riittävä hoito turvataan. Nuorisotoimessakin oli asetettu aiempaa mitattavampia tavoitteita, mutta toteutumista arvioitaessa osallistujien, tapahtumien jne. määrät puuttuivat, vaikka ne oli asetettu mittareihin. Koulukyytijärjestelyt ovat muuttaneet koulujen lukujärjestyksiä, minkä seurauksena kävijämäärä nuorisotila Nurkalla on alakouluikäisten osalta vähentynyt. KuItTour-viikon osalta piti tapahtumien järjestämisen lisäksi myös kerätä palautetta nuorilta, mutta tietoa ei ole, toteutettiinko kysely ja mikä kyselyn tulos oli. Etsivässä nuorisotyössä järjestettiin kesätyöinfo ja tiedotettiin kesätyöseteleistä. Kesätyöpajan toteutumisesta tai sen osallistujamääristä ei kuitenkaan tilinpäätöksessä ole tietoa, vaikka se oli arviointikriteerinä. Hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelman tavoitteet ovat olleet varsin laajat työntekijäresursseihin nähden. Tarkastuslautakunta toivoo, että jatkossa tavoitteiden määrä suhteutettaisiin käytössä oleviin työvoimaresursseihin ja esiin nostettaisiin kunkin vuoden avaintavoitteita. Liikunta- ja nuorisotoimen tavoitteita ja mittareita tullaan jatkossa valitsemaan vielä tarkemmin. Tarkastuslautakunnalle toimitetaan luettelo nuorisotoimen tapahtumista ja tiedossa olevista kävijämääristä. Kirjastotoimi Kirjastotoimessa uuden kirjaston valmistumisen viivästyminen siirsi useita tavoitteita vuodelle Tämä näkyy tavoitteiden suurena määränä. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi, että tavoitteiden määrä jatkossa suhteutettaisiin käytössä oleviin työvoimaresursseihin. Tavoitteita on arvioitu numeerisesti ja niistä on helposti nähtävissä uuden kirjaston vaikutus toimintaan. Aukioloaikojen laajeneminen mahdollistui omatoimiajalla ja työntekijöiden työaikaa on käytetty uusien laitteiden käytön opastamiseen. Lisäksi tilaisuuksien ja näyttelyiden määrä kirjastossa on kasvanut rajusti. Tarkastuslautakunta jäi pohtimaan tämän vaikutusta kirjaston perustyön tekemiseen työmäärän kasvaessa. Työnkuvien päivitystarvetta kannattanee tarkastella toiminnan vakiinnuttua. Kaikkineen uusi kirjasto on toivottu investointi, josta tulee pyrkiä saamaan kaikki irti esim. aukioloaikojen optimoinnilla ja tarkoituksenmukaisilla työjärjestelyillä. Talousarviossa tullaan kiinnittämään huomiota kirjastotoimen osalta tavoitteiden asettamiseen. Työnkuvia, palveluita, työmäärää ja aukioloaikoja arvioidaan ja seurataan jatkuvasti sekä päivitetään tarpeen mukaan. Kulttuuritoimi Kulttuuritoimessa tapahtui merkittävä toimintakulttuurin muutos uuden kirjaston myötä. Tähän liittyvät tavoitteet toteutuivat suurelta osin eli palvelutarjottimen käyttöönotto ja pysyvien näyttelyiden ensimmäisten esineiden tuominen kirjastoon. Sen sijaan Kulttuuriportaat -ohjelman käynnistäminen ja kulttuurikohteiden mobiiliversion rakentaminen

13 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus siirtyivät vuodelle Näin ollen kulttuuritoimen tavoitteista toteutuivat lähinnä perinteiset toimintamuodot ja kehittämistyö etenee hitaasti. Tämä selittynee vähäisillä työntekijäresursseilla, mikä kannattaa ottaa huomioon tulevien vuosien tavoitteita asetettaessa. Rakennuslautakunta / 52 Vesilahden kunnanvaltuuston valitsema tarkastuslautakunta on arvioinut ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomuksen (liite nro 1 / 52 ) vuodelta 2018, jossa todetaan, että lautakuntien tulee käsitellä arviointikertomukset kokouksissaan syksyn 2018 aikana siten, että selvitykset voidaan käsitellä lokakuun 2019 valtuuston kokouksessa. Arviointikertomuksessa todetaan yleisesti, että kaikille tavoitteille ei ole asetettu mitattavia ja yksiselitteisiä tavoitteita, joten niiden mitattavuuteen pitää edelleen kiinnittää huomiota. Arviointikertomuksessa on tarkastuslautakunta pitää kunnan elinvoiman kannalta ensiarvoisen tärkeänä pitää kaavoitusta ja rakennusvalvontaa kunnan omana toimena ja edelleen seutukunnallisesti parhaiten palvelevana rakennusvalvontana. Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutustunut tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen ja pyrkii jatkossakin tuottamaan laadukasta, joustavaa ja asiantuntevaa lupapalvelua. Jatkossa kustannusten merkintätapa esitetään luettavuuden helpottamiseksi ja yhdenmukaisesti kokonaiskustannuksina. Tekninen lautakunta / 31 Työnhallintajärjestelmän suurimpana ongelmana on edelleen työtilausten tekeminen järjestelmän ohi. Lisäksi töiden valvonta on vaikeutunut henkilöstövajauksesta johtuen. Vesi- ja viemärilaitoksen yhdistyminen tapahtuu lopullisesti vuoden 2021 alusta, nyt on menossa siirtymäaika. Siirtymäaikana viemäriverkoston valvontaa on kehitetty ja liittyneiden asiakkaiden vesimittareita on vaihdettu järjestelmällisesti. Siirtymäaikana verkostojen kunto pitäisi saattaa Lempäälän vastaavien tasolle. Vesi- ja viemärilaitos tarvitsee jatkossakin tukea verkoston laajempiin korjauksiin ja uusien verkostojen rakentamiseen. Palo- ja pelastustoimi toimi nykyisellään tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kunnanhallituksen vastuualue Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2017 arviointikertomuksessa huomiota havaittuun ongelmaan vuorovaikutuksessa hallinnon sisällä. Lausunnossa kuvattiin jo käytössä olevia viestinnän välineitä, mutta muutoksia toimintaan ei koettu tarpeelliseksi. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi, että käytössä olleet kommunikaation keinot päivitetään, sillä viestinnässä hallinnon sisällä oli havaittu kehitettävää. Sisäisen viestinnän kehittäminen ja henkilöstön kokema viestinnän riittävyys on tuttu ongelma organisaatioissa. Kunnassa on lähdetty nyt kehittämään aktiivisesti sisäistä viestintää. Vuoden 2019 alkuvuoden aikana on uudistettu intra, mikä henkilöstön tiedonvälityksen osalta on keskeinen työkalu. Uudistuksesta on vasta vähän aikaa, ja arviointia sen suhteen,

14 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus miten uusi intra palvelee sisäistä viestintää, ei ole vielä pystytty tekemään. Intran lisäksi myös muita uusia välineitä on otettu käyttöön, esim. Yammer. Sähköisten välineiden lisäksi on päätetty alkaa pitää henkilöstöinfot puolivuosittain. Näillä kaikilla toimilla pyritään viestinnän tehostumiseen henkilökunnan suuntaan. Tarkastuslautakunnan arvioinnin vuoden 2018 painopistealueena oli henkilöstönäkökulma. Työelämän laatu eli henkilöstön hyvinvointi on yksi neljästä osatekijästä arvioitaessa kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lähiesimiehille toivotaan koulutusta tehtävään. Tarkastuslautakunta korostaa, että luottamusmiehille henkilöstön edustajina tulee taata työn vaatimat resurssit. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että tiedonkulun varmistamiseksi molempiin suuntiin, pääluottamusmiehet osallistuvat kunnan johtoryhmään niiltä osin, kun henkilöstön asioita käsitellään ja/tai määräajoin, jotta kunnan henkilöstön näkökulmat tulisivat varmemmin huomioiduksi. Lisäksi henkilöstöraporttiin voisi olla hyvä lisätä osio Iuottamusmiesten toiminnasta ja näkemyksistä. Henkilöstön hyvinvointiin panostaminen mm. ylläpitämällä avointa keskustelukulttuuria on yksi Vesilahden kuntastrategian linjauksista. Esimiestyön kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Esimiesten osalta uudelleenkäyttöönotetaan ns. esimiesiltapäivät, joissa läpikäydään kunnan linjauksia ja ajankohtaisia asioita, sekä koulutetaan esimiehiä tarpeen vaatiessa. Johtoryhmätyöskentelyn osalta henkilöstön edustajien kuuleminen esimerkiksi määräajoin johtoryhmän keskuudessa on toteutettavissa oleva malli, samoin henkilöstöraporttia on tarkoitus kehittää vuoden 2019 osalta jo hieman kattavammaksi ja luottamusmiesten osuus voidaan hyvin liittää osaksi raporttia. Avoimen keskustelukulttuurin luominen johdon ja henkilöstön välille on äärimmäisen tärkeää ja sitä pyritän henkilöstönedustajien tapaamisten lisäksi luomaan tapaamalla henkilöstöä mahdollisimman laajasti toimintavuoden aikana. Kunnanhallituksen alainen toiminta Strategisten tavoitteiden toteutumisesta ei ole juurikaan annettu selvitystä tilinpäätöksessä Lautakuntien tavoitteiden toteutumisen yhteydessä on raportoitu strategisista tavoitteista, mutta hallintokuntien välillä on tässä edelleen eroja. Talousarvio on keskeinen väline strategian jalkauttamiseen. Tarkastuslautakunta korostaa, että toiminnalliset tavoitteet tulee johtaa strategiasta ja yhteys tulee huomioida myös raportoinnissa. Vuoden 2019 talousarviossa on kehitetty strategisten tavoitteiden esittämistapaa. Tavoitteet tulee asettaa siten, että niiden toteutumisen arviointi on mahdollista Strategian päivittäminen sekä strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta ovat molemmat asioita, jotka ovat muutoksessa Vesilahden kunnassa. Uudistustyötä tehdään syksyllä 2019 ja tavoitteena on, että vuonna 2020 käytössä olisi uudistettu strategia selvine toiminnallisine tavoitteineen sekä mittareineen. Kunnan väkilukutavoite oli 4500, mutta toteutuma tiianteessa oli Asukasluku laski 64:llä edellisestä vuodesta. Tavoitteiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että kuntakuva -vastuualueen tavoitteena oli kuntamarkkinoinnin Iisääminen ja mittarina kaikissa kolmessa

15 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kunnanhallitus tavoitteessa väkiluvun kasvu. Tavoitteiden on raportoitu toteutuneen tai osittain toteutuneen. Tosiasiassa asukasluku laski, joten tavoitteiden toteutumisesta ei ole annettu oikeaa kuvaa. Kunnassa on hyvä määrittää ensimmäiseksi mitä tarkoitetaan kuntamarkkinoinnilla, ja mitä markkinoinnilla halutaan saavuttaa. Asukasluvun kasvun sijaan tärkeämpää on ensin tarkastella tulevina vuosina tavoitteiden ja niiden toteutumisen seurantaan valittuja mittareiden tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota eri hallinnonalojen erilaiseen kustannusten merkintään, osan ilmoittaessa kustannuksia kokonaiskustannuksina ja joiden kustannuksina/asukas. Tarkastuslautakunta ehdottaa, että jatkossa luvut esitetään luettavuuden helpottamiseksi joka toimialalla yhdenmukaisesti kokonaiskustannuksina. Kustannustenmerkintää ja toisaalta tilinpäätöksen yhdenmukaistamista eri hallinnonalojen välillä voidaan kehittää. Tukipalvelut Tukipalvelujen osalta kiinnitettiin huomiota siihen, että raportointi tilinpäätöksessä on aika laajaa ja tätä olisi hyvä kehittää. Tilinpäätöksessä on hyvä keskittyä olennaisiin, tilinpäätösvuotta koskeviin asioihin ja muutoksiin sekä asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Tukipalvelujen osalta raportointia kehitetään tiiviimmäksi ja tilinpäätösvuoteen keskittyvämmäksi. Elinkeinotoimi Kuntakuvan toiminnalliset tavoitteet ovat kuntamarkkinoinnin lisääminen. Mittariksi on valittu väkiluvun kasvu. Vesilahden väkiluku väheni 64 henkilöllä vuonna Tarkastuslautakunta toivoo huolellisuutta toiminnallisten tavoitteiden esittämiseen ja toteaa, että tässä kohtaa tavoitteet eivät esitetystä poiketen toteutuneet. Kuntamarkkinoinnin suunnitelma valmistuu 2019 syksyn aikana. Tämän jälkeen kuntamarkkinointia lisätään vastaamaan suunnitelmaa. Lisäksi mittareita tarkastetaan mahdollisesti alkuvuodesta 2020 muutostalousarvion yhteydessä, jos kuntastrategian uudistus tätä vaatii. Vuoden 2017 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta ehdotti elinvoimatoimikunnalle laadittavaksi mittarin vaikutusten arvioimiseksi. Elinvoimatoimikunta ilmoitti lausunnossaan ottavansa asian käsittelyyn ja pohdittavaksi. Mittareita tarkastetaan mahdollisesti alkuvuodesta 2020 muutostalousarvion yhteydessä, jos kuntastrategian uudistus tätä vaatii. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää vastineet tarkastuslautakunnalle. Tiedoksi

16 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus KALALAHDEN ASEMAKAAVA Kaavatmk 22/ Aluearkkitehti: Alustavalta nimeltään Kalalahden asemakaavahanke koskee tiloja KALT- SILA ja osaa kiinteistöä RASSA sekä Rimmintien varren kiinteistöjä TAKAHAKA ja VÄLIMAA sekä osaa kiinteistöjä MÄKELÄ III ja YLIPYÖRNY Alueilla on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu asemakaavoitettaviksi. Suunnittelualue käsittää kaksi erillistä aluetta, joista toinen sijaitsee Tylsän metsäalueella ja toinen Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen tuntumassa. Metsäalue tilojen Kaltsila ja Rassa osalta on osoitettu osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP) ja Koskenkylän ja Rimmintien risteysalueen pohjoispuolella oleva alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Pientalovaltaista asuntoalueetta koskee kaavamääräys: Alueelle on laadittu asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alustavana tavoitteena on muodostaa työpaikka-alue, jolle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Alueen suunnittelussa on lähtökohtana Vesilahden tyypillisen yritystontin tarpeet ja lisäksi huomioidaan mahdollisuus muunnella tontteja tulevien toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen tuntumassa olevalla APalueella tavoitteena on muodostaa olemassa olevaan maisemaan ja rakennettuun ympäristöön hyvin sopeutuva pientaloalue. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen luontoarvot ja ympäröivä maaseutumaisema. Alueelle laadittu osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2016 ja yleiskaavahankkeen aikana on järjestetty runsaasti osallistumista ja kuultu osallisia monipuolisesti. Yleiskaavassa on luotu perusteet alueen maankäytölle ja eri alueiden käyttötarkoituksille, huomioitu alueen luonto- ja maisema-arvoja sekä arvioitu monitahoisesti kaavan vaikutuksia. Kaavoituksesta on käyty alustava neuvottelu ja pyydetty tarjous kaavan laatimisesta arkkitehtitoimisto Helena Väisäseltä. Asemakaavan laatimisen arvioidut kustannukset konsulttityönä ovat n e ja lisäksi tulevat mahdolliset hankittavat pohjaselvitykset kuten luonto- ja arkeologinen inventointi. Tämän lisäksi alueesta tulee hankittavaksi pohjakartta.

17 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Liitteenä 1 / 22 alustava kaavarajaus osayleiskaavakartalle esitettynä. Puheenjohtaja Kaavatoimikunta keskustelee alueen kaavoituksen lähtökohdista, rajauksesta ja tavoitteista sekä kaavan nimestä. Kaavatoimikunta ei näe estettä valmistella kaavoitusta suunnittelualueella ja esittää kunnanhallitukselle asemakaavoituksen vireilletuloa ja sen kuuluttamista. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA. Puheenjohtaja KHAL 245/ Liite n:o 1/ 245 Kartta Kaavatoimikunta keskusteli ja totesi, että aluetta tulee laajentaa niin, että se koskee seuraavia kiinteistöjä KALTSILA , PULKKISEN- METTÄ ja KAUSSA ja osaa kiinteistöä RAS- SA sekä Rimmintien varren kiinteistöjä TAKAHAKA ja VÄLI-MAA sekä osaa kiinteistöistä LAAKSO- MAIJALA ja MÄKELÄ III ja YLIPYÖRNY Kaavoituksen tavoitteita täydennettiin siltä osin, että tavoitteisiin tulee lisätä tieyhteyden suunnittelu Koskenkyläntielle (2985). Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättää kaavoituksen vireille tulosta edellä mainituille tiloille sekä kuuluttaa siitä. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA. Liitteenä 1/ 22 laajennettua suunnittelualuetta kuvaava kartta. Anna Paavilainen poistui kokouksesta tämän :n käsittelyn ajaksi; intressijäävi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy kaavatoimikunnan yksimieliset ehdotukset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Anna Paavilainen poistui esteellisenä (Hallintolain 28, 7 mom.) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyys todettiin.

18 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Pertti Uusi-Erkkilä valittiin pöytäkirjantarkastajaksi tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaavatmk 21/ Kunnanhallitus on päättänyt Kalalahden asemakaavan vireilletulosta. Asemakaava koskee kiinteistöjä TAKAHAKA , VÄLIMAA ja PULKKISEN- METTÄ sekä osin kiinteistöjä LAAKSO-MAIJALA , YLI-PYÖRNY , MÄKELÄ III , RASSA JA KALTSILA Kaavoituksesta on käyty kaavaneuvottelu , johon kutsuttiin alueen maanomistajia sekä lähialueiden maanomistajat. Kaavaneuvottelussa käytiin läpi hankkeen taustaa ja lähtöaineisto sekä maanomistajien tavoitteet ja toiveet kaavoituksen suhteen. Alueella järjestettiin maastokäynti kaavanlaatijan, aluearkkitehdin ja maanomistajien osallistuessa. Maastokäynnin aikana maanomistajien kanssa käytiin läpi ja havainnoitiin aluetta sekä keskusteltiin kaavan tavoitteista ja aluerajauksesta. Kaavoituksen valmistelussa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa aluetta käsittämään maanomistajan esittämästi yleiskaavan EO/TY-, TP- ja TValueita kiinteistöjen Kovero, Vähäkallio ja Metsälä alueilla. Toisen maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on kuitenkin todettu, että alue jäisi irralliseksi nykyisestä rajauksesta, joten aluerajausta ei ole ulotettu kyseisille tiloille. Alueelta on laadittu luontoselvitys kesän 2017 aikana ja raportti siitä on valmistunut Luontoselvityksen laati Teemu Virtanen ja Paula Salomäki, Lumotron. Luontoselvitys laadittiin laajemmalta alueelta kuin asemakaava on tarkoitus laatia, jotta saatiin tietoa myös siihen liittyvistä alueista. Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitysten maastokartoitukset kattoivat luontotyyppi- ja kasvillisuusinventoinnin sekä lepakko-, linnusto-, viitasammakko- ja liito-oravainventoinnin. Korentojen esiintymistä tarkasteltiin karttatarkasteluna ja maastohavainnointina muiden selvitysten yhteydessä. Selvitysaluetta hallitsevat laajat hakkuut ja peltoalueet, minkä lisäksi metsäalueita on paikoin voimakkaasti käsitelty metsänhoidollisin toimin. Metsäisintä osaa on alueen eteläosa Koskenkyläntien varressa. Vesistöjä alueella ei ole kahta keinotekoista lammikkoa ja pellonvierusojia lukuun ottamatta. Alueelta ei löydetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita, mutta tässä esitetyillä kohteilla on paikallista luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa (kuva 19), jotka kuitenkin sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Luontoselvitys liitteenä. Alueelta ja sen lähiympäristöstä yhteensä 100 hehtaarin alueelta on tilattu pohjakartta asemakaavoituksen pohjaksi Kiinteistö ja Mittaus Oy:ltä kilpailutuksen jälkeen. Pohjakartta on lähetetty Lempäälän kuntaan Pirkko Saarisen tarkastettavaksi kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Asemakaavan laatija Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, on toimittanut Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja

19 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus arviointisuunnitelman kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet: 1/ 21 Kaavaneuvottelun muistio 2/ 21 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron 3/ 21 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta toteaa, että alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarpeen laatia kaavoituksen aloitussopimus. Kaavatoimikunta keskustelee Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. Kaavatoimikunta totesi, että alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarpeen laatia kaavoituksen aloitussopimus. Kaavatoimikunta keskusteli Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Keskustelussa todettiin, että kunnassa on tarve yritystonteille ja Kalalahden alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella ja soveltuu siten tähän käyttöön. Keskustelussa tuotiin esille viljelypalstojen sijoittaminen asumisen yhteyteen. Todettiin että osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisiin tulisi lisätä Elenia Oyj. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy em. osallisten täydennyksellä varustetun Kalalahden asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. KHAL 13/ Liitteet: - liite n:o 1/ 13 Kaavaneuvottelun muistio - liite n:o 2/ 13 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2017, Lumotron - liite n:o 3/ 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus yhtyy kaavatoimikunnan esitykseen. Ennen nähtäville tuloa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään osallisten osalta lisäämällä siihen Elenia Oy:n. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaavatmk 9/ Aluearkkitehti:

20 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt kuuluttaa Kalalahden asemakaavan vireille ja asettaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. Kuulutus vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä alkaen kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internetsivuilla koko suunnittelutyön ajan. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvia maanomistajia ja asukkaita on tiedotettu vireilletulosta ja nähtävilläolosta kirjeitse Mielipiteitä ja lausuntoja viranomaistahoilta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin mennessä. Mielipide- ja lausuntopyynnöt lähetettiin kirjeitse seuraaville viranomaisille: Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Elisa Oyj, Rakennus- ja ympäristö lautakunta, tekninen lautakunta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lausunnot ja kommentit saapuivat seuraavilta viranomaistahoilta: Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELYkeskus, Elisa Oyj, Rakennus- ja ympäristö lautakunta, Tekninen lautakunta, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Pirkanmaan Maakuntamuseo. Yksityishenkilöiden mielipiteitä ei saapunut. Saapuneet lausunnot ja kannanotot ovat ohessa liitteenä tiedoksi kaavatoimikunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle. Saapunutta palautetta on käsitelty työneuvotteluissa kaavan laatijan kanssa. Kaavan laatija on laatinut vastineraportin, jossa on esitetty kootusti palaute sekä siitä johtuneet toimenpiteet ja muutokset. Vastineraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Alueelta laadittavia pohjaselvityksiä tullaan täydentämään kesän 2018 aikana. Pirkanmaan maakuntamuseon antaman lausunnon johdosta suunnittelualueelle tullaan tilamaan arkeologinen inventointityö. Asemakaavasta on järjestetty työneuvottelu Pirkanmaan ELYkeskuksessa josta ohessa muistio liitteenä. Työneuvottelussa on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamaa palautetta koskien Koskenkyläntietä ja kevyen liikenteen väylän varausta. Neuvottelussa on sovittu, että Koskenkyläntie voidaan jättää kaava-alueen ulkopuolelle. Samoin on sovittu, että asemakaavan M-alueelle Koskenkyläntien varteen tulisi kaavassa osoittaa ohjeellinen kevyen liikenteen väylä. Muilta osin neuvottelussa ELYkeskukselta on saatu ohjeistusta kaavamerkintöihin alueella. Valmistuneen pohjakartan on tarkastanut ja hyväksynyt Lempäälän kunnan maanmittausinsinöörin Pirkko Saarinen kuntien solmiman sopimuksen mukaisesti. Asemakaavasta on laadittu kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Pohjoisemmalla alueella on neljä uutta teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavassa on osoitettu 22 kpl teollisuusrakennusten tonttia. Tontit ovat kooltaan m². Rakennusoikeutta niille on osoitettu

21 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus tehokkuusluvulla e=0,40. Tonttikohtainen rakennusoikeus on kem². Rakennusoikeudesta 5 % saa käyttää myymälätiloja varten (m 5 %). Myymälätilojen suurin sallittu koko on kem². Vaihtoehdossa 1 eteläiselle pientaloalueelle on kortteleihin on osoitettu yhteensä 15 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeutta on osoitettu 500 kerrosalaneliömetriä kullekin tontille. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Vaihtoehdossa 2 eteläiselle pientalojen alueelle on kortteleihin on osoitettu yhteensä 23 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Korttelialueille on osoitettu tieyhteydet Rimmintieltä lukuun ottamatta korttelia 306, jolle on osoitettu tieyhteys Koskenkyläntieltä. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeutta on osoitettu 350 kerrosalaneliömetriä kullekin tontille. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Molemmissa vaihtoehdoissa kortteleiden välinen mäkialue ja sen pohjoisrinne on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Koskenkyläntien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä maa- ja metsätalousalue (M). Uusia katuja ovat Takahaantie ja Kuminatie sekä vaihtoehdossa 2 lisäksi Välimaantie ja Ilkantie. Koskenkyläntien varteen maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie. Kaavanlaatija Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, on toimittanut päivätyn asemakaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnokset kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet: Liite 1/ 9 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 1 Liite 2/ 9 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 2 Liite 3/ 9 Kaavaselostus Liite 1/3 9 Kaavaselostuksen liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset, Lumotron 2017 Asemakaavan tilastot Asemakaavan seurantalomake Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Liite 4 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapunut palaute Liite 5 9 Muistio työneuvottelu Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta keskustelee Kalalahden asemakaavan valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksista.

22 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kaavatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että 1. se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumisja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palaute-raportin sekä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 2. se päättää asettaa Kalalahden asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaavaluonnokset yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. Kaavatoimikunnan keskustelussa annettiin tulevalle suunnittelulle suuntaviivoja ja kannanottoja. Jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita: - Harkittava yritystoiminnan aiheuttamia häiriöitä asuinalueella. - Koskenkyläntielle liittymän lisääminen (Ilkantie) haastavaa. - Kaikki asuintontit tulisi rajautua viheralueeseen. - Tonttikoko mahdollisesti liian iso VE1:ssä. - Kaavaehdotusvaiheessa laaditaan synteesi VE1 ja VE2:sta. - Osallisiksi tulee lisätä Vesilahden yrittäjät ry ja Elinvoimatoimikunta. Kaavatoimikunta totesi, että kaava-asiakirjoissa on teknisiä virheitä, jotka tulisi korjata ennen kunnanhallituksen käsittelyä. Virheiden korjauksen jälkeen kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se 1. se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumisja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palauteraportin sekä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 2. se päättää asettaa Kalalahden asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaavaluonnokset yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. KHAL 122/ Kaavanlaatija on toimittanut kaava-aineiston, johon tekniset virheet on korjattu. Liitteet: - liite n:o 1/ 122 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 1 - liite n:o 2/ 122 Kaavakartta määräyksineen, vaihtoehto 2 - liite n:o 3/ 122 Kaavaselostus ja sen liitteet: o liite n:o 3/1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma o liite n:o 3/2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palauteraportti o liite n:o 3/3 Kalalahden asemakaava-alueen luontoselvitykset, Lumotron 2017 o liite n:o 3/4 Asemakaavan tilastot o liite n:o 3/5 Asemakaavan seurantalomake o liite n:o 3/6 Kaavakartta määräyksineen 1: liite n:o 4/ 122 Osallistumis- ja arvioitisuunnitelmasta saapunut palaute

23 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus liite n:o 5/ 122 Muistio työneuvottelu Kunnanjohtaja: Tekniset korjaukset huomioituina kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavatoimikunnan esityksen ja merkitsee tiedokseen toimikunnan tulevalle suunnittelulle esiin ottamat suuntaviivat ja kannanotot. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaavatmk 3/ Aluearkkitehti: Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa nähtäville Kalalahden asemakaavan valmisteluaineiston ja kaavaluonnokset. Aineistot ovat olleet nähtävänä välisen ajan kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla. Kaava-alueen ja siihen rajoittuvia maanomistajia ja asukkaita on tiedotettu nähtävillä olosta kirjeitse Mielipiteitä ja lausuntoja viranomaistahoilta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin mennessä. Nähtävillä olosta tiedotettiin myös julkaisemalla kuulutus Vesilahden-Lempäälän Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla Kaava-aineiston nähtävillä olosta tiedotettiin ja mielipide- ja lausuntopyynnöt lähetettiin seuraaville viranomaisille: Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Elenia Oy, Elisa oy, kunnan rakennus- ja ympäristö lautakunta, tekninen lautakunta, elinvoimatoimikunta sekä ympäristönsuojeluviranomainen Mielipiteitä ja lausuntoja viranomaistahoilta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin mennessä. Nähtävillä olosta tiedotettiin myös julkaisemalla kuulutus Vesilahden-Lempäälän Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla Kaava-aineiston nähtävillä olosta tiedotettiin ja mielipide- ja lausuntopyynnöt lähetettiin seuraaville viranomaisille: Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Elenia Oy, Elisa oy, kunnan rakennus- ja ympäristö lautakunta, tekninen lautakunta, elinvoimatoimikunta sekä ympäristönsuojeluviranomainen. Lausunnot ja kommentit saapuivat seuraavilta viranomaistahoilta: Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan pelastuslaitos, Elenia Oy, Kunnan rakennus- ja ympäristö lautakunta, tekninen lautakunta sekä ympäristönsuojeluviranomainen ja elinvoimatoimikunta. Saapunut luonnosvaiheen palaute on ohessa liitteenä tiedoksi kaavatoimikunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle. Palautetta on käsitelty työneuvottelussa kaavan laatijan kanssa. Kaavan laatija on laatinut palauteraportin, jossa on esitetty kootusti palaute sekä siitä johtuneet toimenpiteet ja muutokset. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä.

24 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Saadun palautteen perusteella kaavaluonnosta päätettiin tarkistaa seuraavasti: Tien jyrkkyys huomioitiin valitsemalla luonnosvaihtoehdoista loivempi tielinjaus Takahaantielle. VL-alueelle annettiin kaavamääräys, jolla kielletään avohakkuu alueella. Osoitettiin Koskenkyläntien ja asutuksen välinen metsäalue suojaviheralueeksi (EV) ja annettiin alueelle määräys puuston säilyttämisestä. Selvitettiin mahdollisuutta osoittaa pohjoisemmalle alueelle tontteja, joita ei ole tarvetta osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavaselostuksen kohtaan Asemakaavan toteuttaminen lisättiin maininta, että alueen toteuttamisen yhteydessä on tarpeen tehdä hulevesisuunnitelma koko alueelle. Puistomuuntamoille osoitettiin varaukset kaavaan Elenia Oy:n esittämällä tavalla. Korttelialueiden ja kiviaineksen ottoalueiden väliin osoitettiin suojaviheralue (EV). Arkeologinen inventointi tehtiin syksyllä 2018 ja sen tulokset kirjattiin kaavaselostukseen. Tarkasteltiin AO-korttelialueiden katualueiden kääntöpaikkojen sijaintia ja laajuutta. Suunnittelualueella toteutettiin syksyn aikana muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy:n toimesta. Muinaisjäännösinventoinnissa pohjoisemmalta alueelta havaittiin nykyiseltä tilusrajalta rajamerkki, joka on tilusrajana myös vuoden 1783 isojakokartalla. Kyseinen rajamerkki on muu kulttuuriperintö-kohde (raportin kohde 1, Tylsä). Pohjoisemmalta alueelta todettiin toinenkin kivistä tehty rajamerkki. Se sijaitsee myös nykyisellä tilusrajalla, mutta iso-jakokartalla paikalla ei ole rajoja paikalle on merkitty tilusraja vuoden 1959 peruskartalla. Ilmeisen nuoren ikänsä vuoksi ko. rajamerkki ei ole suojelukohde, vaan se käsitellään raportissa havaintopaikkana (raportin kohde 2, Tylsä 2). Raportti inventoinnista on kaavaselostuksen liitteenä ja inventoinnin tulokset on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavaehdotuksessa pohjoisemmalla alueella on neljä uutta teollisuusrakennusten korttelialuetta (T ja TY) jotka sisältävät 22 uutta teollisuusrakennusten tonttia. Tontit ovat kooltaan m². Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40. Tonttikohtainen rakennusoikeus on kem². Rakennusoikeudesta 5% saa käyttää myymälätiloja varten (m5%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on kem². Korttelin 297 tontit 1-6 ja korttelin 298 tontit 1-3 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Näiden tonttien etäisyys lähimmästä asuinrakennuksesta on vähintään 300 metriä. Tontit sijaitsevat vallitsevaan tuulensuuntaan nähden siten, että mahdolliset haju- ja meluhaitat suuntautuvat pääsääntöisesti asutuksesta poispäin. Korttelin 298 tontit 4-6 ja korttelit 299 ja 300 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY).

25 VESILAHDEN KUNTA ESITYSLISTA 14/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kaavaehdotuksessa eteläisemmälle alueelle on laadittu luonnosvaiheen vaihtoehdoista yhdistämällä erillispientaloja käsittävä alue jonka kortteleihin on osoitettu yhteensä 20 tonttia. Tonttien pinta-alat ovat noin m². Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalanelimetreinä. Rakennusoikeutta on kerrosalaneliömetriä kullakin tontilla. Rakennusoikeus on jaettu tonttien sisällä rakennusaloittain eri käyttötarkoituksia varten. Kortteleiden kaavamääräyksillä ja rakennusaloilla on luotu mahdollisuuksia rakentaa tonteille sivuasunto ja/tai tiloja yritystoimintaa ja/tai harrastuksia varten. Kortteleissa on asuinrakennuksen ja talousrakennusten lisäksi osoitettu rakennusalat, joille saa sijoittaa asuinrakennuksia sekä rakennuksia yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten (as/tp 160). Rakennusoikeudesta 50% saa käyttää myymälätiloja varten (m50%). Myymälätilojen suurin sallittu koko on 80 kem². Lähivirkistysalueiden pinta-ala kaavan eteläisemmällä alueella on yhteensä 23%. Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät, olemassa olevat peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Koskenkyläntien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä suojaviheralue (EV). Alue on määrätty säilytettäväksi puustoisena ja tarvittaessa alueelle tulee istuttaa puita. Alue suojaa asumista Koskenkyläntien liikenteen aiheuttamalta melulta. Koskenkyläntien varteen maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tie. Kaava-alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet jotka ohjaavat alueen rakentamista. Kaavanlaatija Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, on toimittanut päivätyn Kalalahden asemakaavaehdotuksen liiteaineistoineen kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet: - liite n:o 1/ 3 Kalalahden asemakaavaehdotus, kaavakartta määräyksineen liite n:o 2/ 3 Kaavaselostus, liite n:o 3/ 3 Kaavaselostuksen liitteet, liite n:o 4/ 3 Luonnosvaiheen palaute - liite n:o 5/ 3 Rakentamistapaohjeet : Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta keskustelee Kalalahden asemakaavan ehdotusvaiheen aineistosta.