Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen sekä Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Transkriptio

1 - Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen sekä Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 000

2 Hoito- ja käyttösuunnitelma versio 1.2. Satu Kalpio

3 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA 2008 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 3033/623/2005 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) JULKAISUN NIMI TIIVISTELMÄ Natura 2000, harjujensuojeluohjelma, soidensuojeluohjelma, lehtojensuojeluohjelma Hämeenkangas Hämeenkangas FI Metsätalous, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomen luontopalvelut Metsähallitus Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen sekä Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Niinisalon varuskunnan ja Jämin välissä sijaitsevan Hämeenkankaan ensisijainen käyttömuoto on puolustusvoimien harjoituskäyttö. Hämeenkangas on jo pitkään ollut myös suosittu retkeily- ja lähivirkistyskohde. Suurin osa suunnittelualueesta (4967 ha) kuuluu Natura 2000-ohjelmaan. Alueen luontoarvot liittyvät lähinnä harjumetsiin sekä niiden paahderinteisiin ja -lajistoon. Alueella on lisäksi edustavia lähteitä sekä keidassoita. Pääosa Hämeenkankaan metsistä on talousmetsiä, mutta edustavimmat alueet on suojeltu luonnonsuojelukohteina. Hämeenkankaan matkailupalvelut keskittyvät Jämin alueelle sekä Kuninkaanlähteelle. Hämeenkankaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alueen eri käyttötarpeita ja linjataan alueen hoidon ja käytön periaatteita vuosille Hoidon ja käytön suunnittelussa tavoitteena on alueen nykyisten luontoarvojen turvaaminen ja parantaminen. Keskeistä on myös puolustusvoimien harjoitustoiminnan ja alueen muiden käyttömuotojen yhteensovittaminen. Luontoliikunta halutaan säilyttää edelleen alueen pääasiallisena virkistyskäyttömuotona. Lisäksi tavoitteena on parantaa Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaisen luontomatkailun toteutumista alueella. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä luonnon suojelun ja hoidon, metsätalouden, luonnon virkistyskäytön sekä alueen hallinnan ja hoidon järjestämiseen liittyviin kysymyksiin. Alueen virkistyskäyttöä edistetään kohentamalla retkeilyn palveluvarustusta. Alueella on tällä hetkellä Suomen tiheimpiin kuuluva taukopaikkaverkosto. Tarkoituksena on vähentää taukopaikkojen määrää, mutta nostaa sen sijaan jäljelle jäävän palveluvarustuksen tasoa lisäämällä muun muassa kuivakäymälöitä ja kaivoja. Myös alueen reittiverkostoa selkeytetään ja viitoituksia sekä merkintöjä parannetaan. Metsien käsittelyssä otetaan erityisesti huomioon retkeilykäytön vaatimukset sekä paahteisten harjumetsien luontoarvojen säilyttäminen ja parantaminen. Metsät uudistetaan pääsääntöisesti luontaisesti. Säästöpuita jätetään normaalia enemmän ja harjumetsissä voidaan käyttää myös pienaukkohakkuita. Alueelle laaditaan myös lähteiden kunnostussuunnitelma. Siinä kartoitetaan lähteiden tila ja suunnitellaan toimenpiteet, joilla kunnostettavien lähteiden luonnontilaa voidaan parantaa. Kangasajuruohon (Thymus serpyllum ssp. serpyllum) ja hietaneilikan (Dianthus arenarius) siirtoistutusta kokeillaan. Alueelle esitetään tehtäväksi luontomatkailusuunnitelma sekä kulttuuriperintöselvitys. Yhteistyötä alueen eri käyttäjätahojen kanssa pyritään parantamaan. Tarkoitus on myös tehostaa maastoliikennelain noudattamiseen liittyvää tiedottamista ja valvontaa. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Suunnitelman on kirjoittanut Satu Kalpio. Suunnitelman kirjoittajia ovat myös Ilkka Korhonen ja Niklas Björkqvist Metsähallituksesta sekä Raimo Hannukainen Tykistöprikaatista SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 000 ISSN ISBN (NIDOTTU) ISBN (PDF) SIVUMÄÄRÄ 103 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

4 7 Sisällys 1 JOHDANTO Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaavoitustilanne Satakunnan seutukaava 5 ja Pirkanmaan maakuntakaava Vihteljärvi - Niemenkylän osayleiskaava Käynnissä olevat kaavoitukset Aikaisemmat suunnitelmat Suunnitteluprosessi...14 I ALUEEN LUONTO JA TÄHÄNASTINEN KÄYTTÖ LUONTO JA HISTORIA Yleiskuvaus Kallio- ja maaperä Kallioperä Maaperä Vesistöt Valuma- ja pohjavesialueet Joet ja purot Järvet ja lammet Lähteet Luontotyypit Luontodirektiivin luontotyypit Lajisto Direktiivilajit Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Historia Maankäytön historia Kulttuuriperintö Nykyinen käyttö Puolustusvoimien harjoituskäyttö Liikunta ja retkeily Metsätalouskäyttö Matkailu Metsästys ja kalastus Marjastus ja sienestys Maa-ainesten ja pohjaveden otto Tutkimus- ja opetuskäyttö Asutus ja liikenne Yhteenveto Uhkatekijät Maankäyttöanalyysi Muut uhkatekijät alueella II HOITO JA KÄYTTÖ HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET Säädösten, sopimusten ja ohjelmien asettamat tavoitteet Metsähallituksen ja puolustusvoimien välinen puitesopimus Natura verkoston tavoitteet... 58

5 Suojeluohjelmien ja suojelusopimusten tavoitteet Metsähallituksen asettamat tavoitteet ALUEIDEN KÄYTÖN VYÖHYKKEET Syrjävyöhyke Syrjävyöhyke S Syrjävyöhyke S Syrjävyöhyke S Yksityiset luonnonsuojelualueet S Virkistysvyöhyke Virkistysvyöhyke V Rakentamisen suunnittelun alue V Kulttuurivyöhyke LUONNON SUOJELU JA HOITO Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet PUOLUSTUSVOIMIEN HARJOITUSKÄYTTÖ Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta METSÄTALOUS Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta KULTTUURIARVOJEN SUOJELU Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta LUONNON VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONTOMATKAILU Liikunta ja retkeily Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Luonto-opastus ja opetuskäyttö Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Matkailun yritystoiminta Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Palvelurakenteiden huolto... 86

6 Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Seuranta Tutkimus Muu käyttö Marjastus ja sienestys Kalastus Metsästys Pohjaveden ja maa-ainesten otto Liikenne ja liikkuminen TOIMENPIDESUUNNITELMAT III HALLINTO JA TOTEUTUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HALLINNAN JA HOIDON JÄRJESTÄMINEN Käytön ohjaus Luvat Vuokra- ja käyttöoikeussopimukset Maanhankinta Kiinteistönmuodostus ja rajojen merkitseminen Suojelualueiden perustaminen ja järjestyssäännöt TURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMINTA Puolustusvoimat Metsähallitus VALVONTA YHTEISTYÖ RESURSSIT JA AIKATAULU SUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-lain mukainen arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset LÄHTEET LIITTEET

7 10 1 JOHDANTO 1.1. Suunnittelualueen yleiskuvaus Hämeenkangas sijaitsee Jämijärven, Kankaanpään ja Ikaalisten kunnissa. Se on pääosin puolustusvoimien käyttöoikeusaluetta, jonka ensisijainen käyttömuoto on maanpuolustuksen harjoituskäyttö. Hämeenkangas on myös suurelta osin Natura alue (FI , SCI, 4369 ha). Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla ja maa-aineslailla sekä vähäisin osin myös vesilailla ja metsälailla. Harjualue kuuluu lähes kokonaan harjujensuojeluohjelmaan. Viheräperänkeidas kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja Niiniharjun lehto lehtojensuojeluohjelmaan. Hämeenkankaan sijainti ja ympäristön maankäyttö Metsätalousalue, Naturaverkosto Suojeluohjelma-alue Suojelumetsä Yksityinen suojelualue Natura alue Metsätalousalue Suunnittelualue Jämi 0 2,5 5 kilometriä Kuva 1. Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen sekä Natura 2000 alueen sijainti ja ympäristön maankäyttö. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L5293 Suunnittelualueena on Metsähallituksen hallinnassa oleva Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalue sekä Uhrilähteen alue ja Hämeenkankaan Natura alueeseen kuuluvat yksityiset suojelualueet (Kuva 1.). Suunnittelualueen yhteispinta-ala on 4967 ha. Hämeenkangas

8 11 on suurimmaksi osaksi valtion omistuksessa, Metsähallituksen metsätalouden hallinnassa (4281 ha). Luontopalveluiden hallinnassa on noin 644 ha. Valtion omistamalla alueella ei ole yhtään perustettua suojelualuetta, eikä suojelualuekiinteistöjä ole muodostettu. Yksityisiä suojelualueita on tällä hetkellä 4 kpl, yhteensä noin 43 ha. Valtion omistuksessa oleva alue on käytännössä kokonaan puolustusvoimien harjoituskäytössä. Natura verkostoon kuuluvat erillinen Narvin uhrilähteiden alue (Uhrilähde- ja kylmänmyllynlähde) sekä yksityiset suojelualueet eivät ole puolustusvoimien harjoituskäyttöaluetta. Viitahalme Leppänen Kujansuu Sa lo ra n t a Ui m a r. Urh. Nevala Hakaniemi Husari Tuomi Ko u l u 26 1 T aulunkylä Mäntyharju Jokiniemi oja M ä n ty m a j a M än ni s tö Vasik ka Urh. Kärpänmäki Syvälahti Urh. Ko rk e a m ä k i 1346 Ra ja m ä k i Vä h ä m ä k i Jokikeidas Sahrakeidas Viidentienristeys Viidentienristeys Kituneva Leponokka Hirvioja Palolahti Nä s t i Pa ja m ä k i Ku u s i m ä k i Niemi Joonaskaski Vi hu Si l m u S. t a l o Ylisenharju Mäkitalo Kangas Sa u v a l a h t i Ra j a l a h t i Rajasaari Kirnukallio Isokeidas Isokeidas Kylänsuo Viheräperänkeidas Rajamäki Sau Uusitalo Vihusaari Juonenhaaranniittu Tu rv e t u o ta n t o a l u e Ha lm e Le htim äk i oja m i la hte e nm äk i no L e h t im ä k i ja Peltomaa Metsola Sa lo n i e m i Rantamäki Ahola Mertiöjärvi Rauh. alue Liimu Tu rv e t u o ta n t o a l u e Ha n g a s l a h ti Ra ja m a oja an Jussila Vä h ä n i e m i Poljankeidas Ka iv o Ka iv o Niemi Kauramäki Päivike Ve d e n o t t a m o 20 9 Al i -Ku l m a l a Ko s k i n e n Isoniittu Riih ioja Korkiakulma L ä h t e e n k o rp i Hu h t a s a l o Ko rv e n ra n t a Vihannankeidas i i Mukkala Haapakeidas Ha ta n p ä ä Joensuu Raiviovuori Mä t Rajala Vaarinnevankeidas Kitinhohka Korkeakoski jo ki Iso Karhumäki Pehkukeidas Sy v ä h a u d a Portintienhaara Haapaneva Voipio M ä k ip ä ä Myllymäki Takkumyyrynmaa Lahti Ko i v u a h o Ve d e n o t t a m o Vaarinnevankeidas Vaarinnevankeidas Kärryplassinmäki Sa mm Nuijakeidas Rapakonniemi Karhunpesä Rapakonneva Nuijavuori Hermanninkytö ak kaoj a Pir kan hiihto Lasketuskallio Konkanneva Konkanneva Konkankeidas Vaarinneva Välimäki Myllykangas Vierikko M äk i Rantala Ison Kp a Soukko Pa l o m ä k i Sormelankeidas Rajala Haanpää Tu rk is t a rh a Rantamäki Ve d e n o t t a m o Konkanneva Pölhöntörmä Suuneva Koskela Pihlajamäki Rantasalo Nevaranta Koivuniemi Niiniharju Niiniharju Sormenpelto M oi s i o Vi hteljärvi Sa l o m ä k i 08 3 Penttilä Ra ja la Paulakallio L e h t in i e m i 13 Ka l l i o m ä k i Mattila S. t a l o Saloranta Koivistonharju Koivistonvati Sahapukkikeidas M ets ä s ty s m aj a Likineva 44 Kuumakallio vuniemi Vi i ta nhatanpää en Iso-Ohtio Lahdenmäki Al Koivistonvati Koivistonvati SikalankyläRa ja h a lm e Sikala Vähä-Ohtio ja Mä Kankaansuonhohka Prunnineva Ranta Vihteljärvi 211 no Mustakeidas Mustakeidas Mansineva Pahanojanniittu Sillanpää 13 na Ruo Urh. L a s k e t te lu ri n n e Niiniharju Puuska J ä rv il a h t i L a h d e n ra n ta Niiniharjunvati hto Mustakeidas Kulhuanmäki Kulhua Seppälä Palvasaari 5 Moisionmäki Urh. Ko u l u Pir kan hii Hämeenkangas Kankaanrannankeidas Pahaoja Le p pi m ä k i Nokkamäki Ra u h. a lu e Ui m a ra n t a M o o tt o ri ra t a Am p u m a ra ta Käskenmäki oja Kangassalonkulma kilometriä Vä l i t a l o oja teen 44 Kangassalo Perkiö Kulhua Kulhua Kolunvuori Ha rv ia nläh Hirsikorpi Paskoruonanneva ankydönkallioruinunlahti Soininharju Soininharju Sa u n a o j a Rajakallio 2,5 Hautaneva Lehtoranta Ritaneva Niiniharjunvati Niiniharjunvati Pikkuvati Isovati aa nink Ku 0 allio Pitkäniemi Lehtoranta Soininharju Leponeva Ha k a l a Pietarinneva Lahti 13 M y l ly m ä k i Ku lm a v i i ta Roskala Taipale Niittukorpi Kuolemainen Ky tö lä Ki v i t a s k u Ku j a n s u u Pihlajamäki Jokimaa Kru p u l a h tihietaranta Löytökorpi Mäkikorpi Pe lt o l a Si l la n p ä ä Ky tö v i i ta Mattila Heiska Leponokka Mielahti Narvi Urh. Ka iv o Ro s k a l a m p i L a u ril a J u k ol a M a tk a i l u j a l o m a k e s k u s Myllykulma Ha k a k o rp i nunkulma Urh. Vi l ja n e n Hietikko 13 Raivio Sa a re n p ä ä Hämeenkangas M ä n k i ä is e n la m pi Saarela Vu o re n m a a Ky lm ä n m y ll y n lä h d e J ä m i DZ Ka u n i s to Ka n g a s Sa a re n m ä k i Ruinu Vi h e rk o s k i JÄMI JÄMI Ku n i n k a a n l ä h d e KUNINKAANLÄHDE KUNINKAANLÄHDE Saari ke ita an P er kiön oj a Ha rj u Jutila i Rinne Kuninkaanlähde Yl i n e n l a m p i ja 11 Ni i tt y m a a Ha k a l a Hu h t a Ruinunkalliot Vuorihuhta Kirkasneva Pitkälahti Narvin lähteet lähteet Narvin Ka iv o Ui m a l a Lä hde Lo m ah otel li Niemenmaa Vi i ta h a l m132 e Sahap Ylä-Tuori Vainionniemi njok Lähteelä iano Ki v e l ä Uusi-Sala Alatalo Jylli ns Pa Rajahalme Ri s t a m ä k i Ha l m e l a Pyydönniemi Niemenhohka Ka i v o Isoneva Mustaniemi Ku lm a l atalonen Ve d e n o t t a m o Juurakkoneva Kivis illanp Koivusalo Tu u l e n s u u Narvi Tapoosneva Ti e n h a a ra Ka l l i o m ä k i Kivisilta Kivioja Ku o p p a l a Pyydönniemi Lakianeva 13 Ku m p u la210 Vu o ri Ki v i p e l to Ku ja n s u u Ruokola Ka n g a s s a l o Kankaanhohka Am p u m a ra ta Uusitalo Koskela Ko rp i Penkki Veteläkeidas Kulhuankeidas Si l ta la Sa lo n m a a Salo Lähteenniemi Kirkkoneva Kiimakangas Vähätalo Pe lt o m a a Mustakloppa uunjärvi J o enta us ta Teivaala Sa l o n i e m i Karilannokka Rajalahti Jokela Järvenpää Jämiä Te e v a l a n s a l m i Sa l o n e n Ohrisaari Tei rv a s e l k ä Ru o k o l a n s a l m Sa l o m ä k i Nevala Lahdikko Sa u n a m ä k i Salomäki Jussinkari K arilankallio Rantasalo Lepistö Ko iv u m ä k i Ki v i m a a Ra n t a l a Soini Kierikankylä Leponiemi Porrasne L a v a Järvenpäänkallio J ä rv e n p ä ä n l a h t i Raittiinpää Hinttu Ahomäki Ku rk il a h t i Koivuniemi M Kontti MikkolaKa ta ji s to El o ra n t a Ui m a l u o to Sy v ä s a l m i Kannosto Sillanpää Suoranta Ainajärvi Uimaluoto Natura aluerajaus Hirvineva Polja Pihnarinlammi Järvelä K ontti Pansianlähde Pansianlähde Leivättömänkalliot Honko Niemenmaa Kalliomäki ti Vettenranta Otajansaari Haaparanta Huhtaniemi S aarinen Matinsaari Lehtisaari Arola Ku rs s i k e s k u s Koivumäki T u rv e tu o ta n t o a l u e a a Moisio Al a ra n t a Mattila Mäntysaari Kauppinen Iso-Koivunen Pikku-Koivunen Koivistonneva MäkinenHakasaari Ve d e n o t t a m o Pansiankulma ka io -M a t ti l a Hi e ta o j a Kor Ni e m e n m a a Niemelä n l a h ti Kierikka Ki v i m ä k i Le pp ä ne n Tu o m i o j a an ak Kiim Ko u l u Isotlevät Pikkulevät Ka ta j i s to Ristola M a n s i k k a m ä k ipa n s i a Ki i m a k a n g a s Uusi-Kauppila Salmi Salavansuot L e v ä n p ä ä n l a h ti Mäki Majasaari Mustasaari RajakorpiUu s i h a k a Lehtonen Ka ll i o m ä k i Ko iv u m ä k i Pansianniittu M a rj a m ä k i Niittusaari Lauttakangas M e t s ä ra n t a KoivulaRajahalme Ala-Rämi Se e k s a n l a h ti Niemi Ni e m e n s a l o Sipilä Ka u p p i la n j o k i Perämäki va Pihlajamäki Ni e m i Vihusaari Pansiankangas Rajakallio ussila Niemenmaa Le v eä la hti Kauppi lankylä Vanha-Kauppila Jämijärv i A larotu Ylirotu Korkeasaari Yksityinen luonnonsuojelualue Juminsaari Kiviniemi Petäjäinen V ittanen Jannenkarit Tuomi J ä rv il e hhaapasaari to Lautaluoma Helihongankarit Rajakorvenselkä Pu m p p u a m o Pajulahti Po l j a n s a l m i Ahonmaa LehtinenM ä k e l ä Iso-Vihu Ko ta v i i ta Viheräperänkeidas Viheräperänkeidas Pirjonmaa mu aramäki Aittosaari Matinsaari Huopanselkä Sillanpäänlevä Ranta-Vihu Koivuluoma Tu om i Isokeidas Matinkeidas Paskokari Vähä-Vihu Ki v i s t ö skus SalmenrantaPalomäki Saarinen Palosaari Pajulahdenselkä Kivimäki Hakala Uusitalo La hde np ää Kalliomäki Yli-Rämi Ra ja la h t i Koivulahti Mäkynen 26 1 Ui m a r. Vi h u n l a h ti M äk el ä Ko ti l e h to Mäenpää Ristilä Tuomela Ollila Papinsaari Lu o to Kä rry k s e n s a lm i Pehkuneva Mäenpää Raitala KeskinenVienola Törmä Peijari Kivelä Koivulahti Vi h u n e n S. t a l o V.k o ti Lo u k k ul am p i Mikkolanlevä Isoruoho Ki v i ra n ta Silmunmaa Tu rv e t u o ta n t o a l u e Jokela Kurjenpesä Ha k a l a Mäenpää Sa u v a s a l m i Sauvaniemi 1347 Kivilahti Hanhilammi K P. a s. Te rv.k.ki rk k o Le pol a Huopansaari Kärrys Vä h ä ta lo Suunnittelualue H. aviitahalme s. Impivaara TervalahtiTe rv a l a h ti Al h o la M ä k i ra n t a Ra n t a Alamäki Sällilä Vipusuo JÄMIJÄRVI Ylinen Tampionkeidas Sillanmäki Kytölä H. a s. Juhala LahdenpääKa u n i s m a a Lähteenmäki Leppihalme Kotiniemi 261 Te rv a l a m p i Tu rv e t u o ta n t o a l u e Äijänmetsä Mettälänkangas Tapiola Vanha-RadakkoMattila Urh. Ko i v i s t o Mäkipää Ra ja h a lm e Uusi-Radakko Sillanpää Perämäki Kaukoranta Ku iv a n e n Ilokivenmaa Peltoniemi Heinistö Luomanneva Lamminsuo Jyränvuori Lauttaneva Kuusela Hakamäki Lahdenranta Kivimäki Lammintausta Lähdetneva Vä li m ä k i Ka ll i o k o s k i linneva Moisio Riihiniemi Al i n e n Te e rl a m m i Rannanperä Viidentienristeys PÄÄ Viertola T u rv e tu o ta n t o a l u e Va s t a m ä k i Ku ja n s u u Humalasaari La hd e k e Ra j a k a l l i o Teelmäki M ä k in e n Ulvaanharju Lä hde tni em i Maalarinkurunmäki Saloranta Lammi Etelä M ettäl ä T u rk i s t a rh a 25 0 Mettomäki Välimaa Vuorela Korpivaara La m m el a a noj ko Koi Kitunevanmäet Riihimäki Yl i n e n Te e rl a m mi 03 Pikkukorpi Yl ä n ie m i Holma Veteläkorpi Ku u s i s to Salmela Vanharasi Kivisaari Ladvo Larvoo Mutkala Salomäki Uusitalo Maanavilja K urkineva Luomanneva Koivusalo Metsätalousalue Naturaverkostossa Suojeluohjelmakohde Suojelumetsä Moisio Katajisto Mäntylä Pikku Mustasalo Luoma Lauttalammi L u om a ni e m i 13 Järvenpää Lepistö Ha rj u Kulmala Ha l m i n e n Klanipää Pe lt o l a M äk is al o Tynkynperä 26 Pitkämäki Ko i v i s t o Ha a p a s a lo Lauttaneva oja La utta Ki v i ra n ta Vähäsalo Ka ll i o n ie m i Huhtasaari Uusitalo Ojala M äk ip ää Ruupanperä Hä m y l ä Tynkynniemi Mutkalantaustanneva Majanlahti Pajuoja Pitkämäki Uusi-Tynkky Ry ti l ä Ku k k a s m ä k i Ha rj u Lauttalamminkulma Ämmänkivenneva Su o ra n ta Ojanperä Haavisto Maja 1 L e h t o ra n ta M ä k in e n Kontinniitut Mäkelä 26 Ku ja n e n Isohaavisto Halme I m p i v a a ra Ka u n i s to M an s i k k am äk i Hautaneva Laurila Ko i v u l i n n a Uusikytö Rantamäki Mäkitalo Holma Pihlaja Penttilä Va s t a n e n Kivennavankeidas H Holmala Hautaneva Sa a ri M ä k in e n Isosalo Alinenlamp Saarenpää Viitaniemi 132 kila Koskela Rantamäki Holma Haapaniemi Perkiömäki Jussila Vanha-Taulu Ka n g a s n i e m i M ä k i-t a u l u Ahonperä Herransalonmäki Hämeenkankaan yleispiirteet ja suojelupäätökset Yleistetty käyttöluokitus Tynkky Ko i v i k k o Uusitalo Haapamäki Alakoski Huhtamäki Mäenranta 22 5 Ko iv is t o M aj am a a 9 13 Majamaankeidas Myllykeidas Santaluoma Ku u t ti Mustasalo Virtanen Kankaristo Ritakorpi Lähdetniemi 20 Majaniemi Valkiajärvi M ä k in e n Tu r Tu rv e t u o ta n to a l u e Ra j a l a Huiluumäki Välimäki K oivurinne Kangasmaa Männistö Uusikytö A lisenlamminneva Vatilähteenneva Kiviharju Korvenkylä Vä li s a l o Urh. Palokoski Ra is k i o Kolkonniitut Leppikorpi Tupilankangas Latokorpi Heikkilä Salmela La m pi ne v a 97 2 L ä h d e t s a l Ha o utam ä k i Myllyoja kylä Jokihaara Kotiranta Jokiluoma a oj Ampuma-alue 23 Koivisto Palokorpi Jokela Tallikallio Teerihalme Kotamäki utta M ö l k k ä ri n l a m m i Kavioneva Toivola Soinila Aurala Tuohisalo La K avioneva Naurisjoki Härmälä Kortesmäki Somari Kivimaa Välisalo Koivula Po s t i Ko u l u Se u ra k u n t a t a l o 25 1 M us eo Am p.ra ta Vesineva Ty kk ö Metsähallituksen yhteiskunnallisten retkeilypalveluiden kehittämissuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriölle 2004 (Metsähallitus 2004) Hämeenkankaan alue on nostettu yhdeksi virkistyskäytön aluekokonaisuudeksi, jonka kehittämiseen on tarvetta ohjata rahoitusta. Lisäksi Hämeenkangas on Metsähallituksen alueiden roolijaossa yhtenä yleisökäytön painopistealueena. Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelmassa (Metsähallitus 2006) on todettu, että puolustusvoimien käyttöoikeusalueista Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueella on runsaasti retkeilyn palveluvarustusta ja Jämillä matkailun yritystoimintaa ja palveluja sekä että pääosa alueesta kuuluu Natura 2000 verkostoon. Erilaisten käyttötarpeiden yhteensovittamiseksi alueelle todetaan laadittavan hoito- ja käyttösuunnitelma. Vesisuo Koirikuononahde Salavanniittu Ra ja la Leveäneva Hongistonperä Kuva 2. Hämeenkankaan suunnittelualueen rajaus, yleispiirteet ja nimistö. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L Kaavoitustilanne Hämeenkankaan suunnittelualueella ovat voimassa vuonna 1999 vahvistettu Satakunnan seutukaava, vuonna 2007 vahvistettu Pirkanmaan maakuntakaava, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1999 vahvistama Vihteljärvi - Niemenkylän osayleiskaava sekä Jämin asemakaava. Kon

9 12 Satakunnassa on käynnissä maakuntakaavan laadintaprosessi ja kaava on tarkoitus asettaa ensimmäisen kerran virallisesti nähtäville vuoden 2008 alussa mielipiteiden kuulemista varten. Ehdotusvaiheen kuuleminen ajoittunee vuodelle 2008/2009. Muistutusten ja lausuntojen käsittelyn jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan ja kaava saatetaan tämän jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kaavan laadinnan etenemistä on mahdollista seurata Satakuntaliiton kotisivuilta Satakunnan seutukaava 5 ja Pirkanmaan maakuntakaava Satakunnan seutukaavassa suurin osa Hämeenkankaan suunnittelualueesta on erityistoimintojen aluetta, jonka ensisijainen käyttömuoto on puolustusvoimien harjoituskäyttö ja jolla liikkuminen on rajoitettua. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu. Hämeenkankaalla Kuninkaanlähteen paikkeilta itään erityismääräyksenä on, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee Niiniharjun eteläpuolella erityistä huomiota kiinnittää harvinaisen kasvillisuuden suojelemiseen. Lisäksi erityismääräyksenä on asetettu, että Isokeitaan, Viheräperänkeitaan, Hämeenkankaan rantavallien (SF- Caravan -alue) ja Mustakeitaan lähteen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen suojeluarvoon ja säilyttää alue mahdollisimman luonnonmukaisena. Viheräperänkeitaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai muussa suunnittelussa tulee vesiensuojeluviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Soininharju ja Jämin matkailupalveluiden alue ovat seutukaavassa lähivirkistysalueena. Merkinnällä on osoitettu alueita lähivirkistykseen, ulkoiluun ja urheiluun sekä virkistys- ja urheilukeskuksia. Kaavamääräyksen mukaan ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee ottaa yhteys kunnan kaavoitusviranomaisiin. Erityismääräyksenä alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää harvinaisen kasvillisuuden suojelemiseen sekä liikkumisen keskittämiseen poluille ko. kasvillisuusalueilla. Lentokentät ovat kaavassa lentoliikenteen alueina. Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan seutukaavassa myös arvokkaana harjualueena sekä länsi- ja pohjoisosiltaan pohjavesialueena. Lisäksi Narvin uhrilähteet, Niiniharjun lehmusesiintymä, Hämeenkankaan lievetasanne, Pansianlähde ja puronvarsi sekä osa Isokeitaasta ovat luonnonsuojelualueina. Hämeenkangasta halkova Kyrönkankaan vanha maantie (Hämeenkankaantie) on seutukaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena. Myös Narvin uhrilähteet ovat kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Lisäksi kaavassa osoitetaan yksi muinaismuistoalue; Ylisenharjun kivikautinen asuinpaikka. Merkinnällä on osoitettu muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pirkanmaan maakuntakaava hyväksyttiin valtioneuvoston päätöksellä. Kaavassa suunnittelualueeseen kuuluva pieni osa puolustusvoimien harjoitusaluetta Hämeenkankaan itäpäässä on merkinnällä EP (Puolustusvoimien alue). Molemmat Konkannevan yksityiset suojelualueet ovat merkinnällä MU (ja Natura 2000) ja kuuluvat kaavan luontomatkailun kehittämisalueeseen (lmk), joka käsittää alueen Ikaalisista Jämin pohjoispuolelle. Ko. kaavamerkintä tullee jatkumaan Satakunnan maakuntakaavassa Jämin pohjoispuolella. Maakuntakaavassa alue on myös merkitty vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi sekä arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Kaavamääräyksen mukaan aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Arvokkaan geologisen muodostuman käyttö on kaavamääräyksen mukaan suunniteltava siten, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkit-

10 13 tävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia haitallisia vaikutuksia luonnolle. Maa-ainesten ottoon liittyviltä suunnitelmilta edellytetään erityisen vaativaa tasoa. Kaavan tarkemmat määräykset ja kartat löytyvät osoitteesta Vihteljärvi - Niemenkylän osayleiskaava Kuninkaanlähteen alueella on lisäksi voimassa Vihteljärvi - Niemenkylä osayleiskaava. Nykyinen Kuninkaanlähteen karavaanarialue on kaavassa pääsääntöisesti matkailupalvelujen alueena (RM). Myös Kuninkaanlähteen hotellin alue lähistöineen on RM -merkinnällä. RM - kaavamääräyksen mukaan alueen rakentaminen ja käyttö tulee sopeuttaa luonnonympäristöön ja kulttuurimaisemaan. Kuninkaanlähteen rantavallien alueella ei saa tehdä maastonmuokkauksia. Keskeinen harjualue on osayleiskaavassa merkinnällä erityistoimintojen alue, liikkuminen rajoitettua (ER). Puolustusvoimien alue. Alueen käytössä tulee ottaa huomioon harvinaisen kasvillisuuden suojeleminen Muut kaavat Jämin alueella on voimassa Jämin asemakaava, jossa on suunniteltu rakentamista Jämin ydinalueen tuntumassa. Kankaanpään kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1992 taajamien osayleiskaavan, joka käsittää suunnittelualueen pohjoisesta, varuskunnan alueelta, Viidentienristeykseen saakka. Ko. kaava on kuitenkin oikeusvaikutukseton. Kaavassa suurin osa suunnittelualuetta koskevasta alueesta on EP -merkinnällä (puolustusvoimien alue). Varuskunnan luoteispuolella kaavaan on merkitty kaksi SL eli luonnonsuojelualuetta, joista toinen sijaitsee suunnittelualueella. Kyseessä on Mölkkärin lähdealue, joka on Metsähallituksessa säilytetty arvokkaana luontokohteena. Lisäksi Pori - Parkano-tien eteläpuolella on merkitty osa alueista merkinnällä TY (Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue) ja M (maa- ja metsätalousvaltainen alue) Käynnissä olevat kaavoitukset Satakunnan maakuntakaava on valmisteluvaiheessa, ja se hyväksyttäneen vasta vuoden 2008 jälkeen. Kaavaa tehdään laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Satakunnan maakuntakaavaan sisällytettäneen Satakunnan seutukaavassa 5 olevat Hämeenkankaan käyttöperiaatteet. Maakuntakaavan kaavamerkinnöillä ja niiden selityksillä kuvataan aluetta koskevat yleiset maankäyttötavoitteet ja -tarkoitus. Maakuntakaava vahvistaa jo sitä edeltäneiden vastaavien kaavojen tavoin alueen ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi puolustusvoimien harjoituskäytön. Kaavoituksessa ja siitä johdettavassa muussa ohjeistuksessa pyritään ottamaan huomioon puolustusvoimien lakisääteinen koulutus- ja sotilaallisen valmiuden ylläpitotehtävä asettamatta toiminnalle sellaisia rajoituksia, jotka eivät perustu esimerkiksi tiettyjen kohteiden erityisiin suojelu- tai luontoarvoihin. Hämeenkankaan alueella Satakunnan seutukaava 5 on voimassa kunnes se korvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla tai kumotaan. Seutukaava ei ole kuitenkaan voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella muutoin kuin ryhdyttäessä muuttamaan näitä kaavoja.

11 14 Jämin alueella on lisäksi käynnissä Jämijärven kunnan vetämä Jämin osayleiskaavasuunnittelu ja Jämin asemakaava Aikaisemmat suunnitelmat Hämeenkankaalle ei ole aikaisemmin laadittu varsinaista hoito- ja käyttösuunnitelmaa, mutta vuonna 1998 julkaistu useiden tahojen yhteistyönä tehty Hämeenkankaan - Pohjankankaan harjuselvitys (Ståhle 1998) antaa myös toimenpide- ym. suosituksia Hämeenkankaalle. Puolustusvoimat on vuosina 1996 ja 2005 laatinut monikäyttö- ja harjoitusalueelle ympäristöohjelman sekä vuonna 1998 maankäyttöluokituksen. Myös johtosääntö vuodelta 2005 säätelee armeijan toimintaa alueella. Vuonna 2005 on Metsähallituksen toimesta tehty toimenpidesuunnitelma eräiden käyntikohteiden palveluvarustuksen parantamiseksi. Suunnitelma on jo toteutettu. Alueelle on tehty myös Isokeitaan ennallistamissuunnitelma vuonna 2004 (Metsähallitus 2004). Suunnitelmaa ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Kuninkaanlähteen alueelle on Kankaanpään kaupungin toimesta laadittu vuonna 2002 kehittämissuunnitelma EAKR-rahoituksella (Kaavoitus- ja arkkitehtipalvelu Mattila Oy 2002) Suunnitteluprosessi Hämeenkankaan hoito- ja käyttösuunnitelma on Metsähallituksen toimintaa ohjaava ja eri käyttömuotoja yhteen sovittava hoito- ja käyttösuunnitelma koko harjoitus- ja monikäyttöalueelle vuosille Lisäksi se on luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen hoito- ja käyttösuunnitelma Hämeenkankaan Natura-alueelle. Suunnitelma vastaa myös Euroopan Unionin luontodirektiivin tarkoittamaa Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnitelma laadittiin osallistavan suunnittelun periaatteita noudattaen. Suunnitelman laatimisesta vastasi Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut. Käytännön työn tekemistä varten perustettiin Metsähallituksen suunnitteluryhmä. Metsähallituksen suunnitteluryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Ilkka Korhonen, tiimiesimies, metsätalous Länsi-Suomi Liisa Teppo, maanmittausinsinööri, Laatumaa Niklas Björkqvist, paikkatietoasiantuntija, metsätalous Länsi-Suomi Pekka Vesterinen, puistonhoitaja, Etelä-Suomen luontopalvelut (luonnonsuojeluprosessi) Rami Tuominiemi, puistonhoitaja, Etelä-Suomen luontopalvelut (virkistysprosessi) Satu Kalpio, erikoissuunnittelija, Etelä-Suomen luontopalvelut (alueiden hallinta -prosessi) Tuula Peltonen, puistonjohtaja, Etelä-Suomen luontopalvelut (virkistysprosessi) Projektipäällikkönä toimi erikoissuunnittelija Satu Kalpio. Suunnitteluryhmän roolina oli hoidon ja käytön suunnitelman koostaminen. Suunnitelman laatimisessa oli avustamassa myös puolustusvoimien neuvotteluryhmä, joka kokoontui säännöllisesti keskustelemaan hoidon ja käytön järjestämisestä. Neuvotteluryhmään kuuluivat Metsähallituksen suunnitteluryhmän lisäksi Metsähallituksen metsätalouden tulostoiminnoista suunnittelija Pentti Vanha-Viitakoski.

12 15 Puolustusvoimien edustajina suunnittelun kuluessa olivat Tykistöprikaatista: Jyrki Uusmies, majuri Kimmo Papinaho, yliluutnantti Kimmo Tuomi, majuri Pertti Manninen, majuri Raimo Hannukainen, everstiluutnantti Tony Ordell, kapteeni Puolustusvoimien edustajina Läntisen Maanpuolustusalueen esikunnasta olivat: Eero Ruotsila, kiinteistöpäällikkö Otto Sunell, majuri Jorma Halme, majuri Erkki Haapa-alho, majuri Marja Aaltonen, rakennuspäällikkö Hoidon ja käytön suunnittelun ohjausryhmä koostui Metsähallituksen Länsi-Suomen aluejohdon ryhmästä, jossa on alueellinen edustus metsätalouden, laatumaan ja luontopalvelujen johdosta. Ohjausryhmän roolina oli käsitellä suunnitteluryhmän esityksiä, kommentoida niitä sekä tehdä tarvittavat päätökset. Suunnittelun tueksi perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin yllä lueteltujen Metsähallituksen ja puolustusvoimien edustajien lisäksi edustajat Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntaliitoista, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksista, Jämijärven kunnasta sekä Ikaalisten ja Kankaanpään kaupungeista. Yhteistyöryhmän jäsenet olivat: Anne Savola, ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Auli Suvanto, ylitarkastaja, Pirkanmaan ympäristökeskus Esa Ala-Karvia, kunnanjohtaja, Jämijärven kunta Ilkka Nissinen, kaupungingeodeetti, Kankaanpään kaupunki Juha Manninen, ylitarkastaja, Lounais-Suomen ympäristökeskus Markku Forsman, maakuntakaavoituksen asiantuntija, Pirkanmaan liitto Karoliina Laakkonen-Pöntys, maakuntakaavoitusasiantuntija, Pirkanmaan liitto Mikko Ahokas, kaupunginpuutarhuri, Ikaalisten kaupunki Varajäseninä toimivat maakuntakaavoitusjohtaja Pertti Fagerlund (Pirkanmaan liitto), suunnitteluinsinööri Hannu Hyssänmäki (Satakuntaliitto), aluearkkitehti Ilmari Mattila (Jämijärven kunta), kaupunginarkkitehti Maija Anttila (Kankaanpään kaupunki), kaavoitusteknikko Reijo Saarela (Ikaalisten kaupunki), ylitarkastaja Esko Gustafsson (Lounais-Suomen ympäristökeskus) ja ylitarkastaja Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus). Yhteistyöryhmän roolina oli tuoda esille eri intressiryhmien tarpeet ja näkemykset sekä tarkastella tavoitteiden yhteensovittamista. Alueen kävijöiden ja matkailuyritysten mielipiteitä ja tietoja koottiin kävijä- ja yritystutkimusten kautta. Ympärivuotinen kävijätutkimus aloitettiin kesäkuussa 2006 ja tulokset olivat

13 16 valmiina toukokuussa Yritystutkimus toteutettiin loka-joulukuussa 2006 ja tammikuussa Alueen matkailuyrittäjille ja muille toimijatahoille pidettiin info- ja keskustelutilaisuus elokuussa 2006 sekä toinen Mallikasta matkailua -hankkeen ja Jämi-Infon väelle sekä muille Jämillä toimiville tahoille syyskuussa Prosessin aikana osallistettiin eri sidosryhmätahojen edustajia myös kahdenvälisin keskusteluin, neuvotteluin ja retkeilyin. Hoidon ja käytön suunnittelusta ja sen eri osa-alueista tiedotettiin prosessin kuluessa useaan otteeseen (x kertaa). Informaatiota julkaistiin useissa paikallislehdissä sekä maakunnan, kuten myös valtakunnan tason tiedotusvälineissä, ja myös alueuutisissa (x, x, x ). Suunnitelmasta pyydettiin lausunnot x taholta. Suunnitelma oli lausuntovaiheessa myös Metsähallituksen nettisivuilla ( kaikkien luettavana ja kommentoitavana. Lausuntovaiheesta ja mahdollisuudesta kommentteihin tiedotettiin myös aktiivisesti. Lausuntojen sekä niiden aiheuttamien mahdollisten muutosten sekä vastineiden koostetaulukko liitteenä 2. I ALUEEN LUONTO JA TÄHÄNASTINEN KÄYTTÖ 2 LUONTO JA HISTORIA 2.1 Yleiskuvaus Hämeenkangas on ollut 1800-luvulta lähtien kruununmaata. Se on ollut ensin Metsähallituksen hallinnassa, sitten Metsäntutkimuslaitoksen ja vuodesta 1935 lähtien puolustusvoimien hallinnassa. Vuonna 2002 Hämeenkangas siirrettiin uudelleen Metsähallituksen hallintaan. Hämeenkankaan alueen luonnonsuojelun erityisarvojen turvaamiseksi tärkeimmät harjumetsien paahdelajiston kohteet sekä lähteet, rantamuodostuma-alue ja luonnontilaiset keidassuot ovat Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa ja hoidossa luonnonsuojelukohteina (Soininharju, Niiniharjun lehtojensuojeluohjelmakohde, Mustakeitaan reunan lähteet, Narvin uhrilähteet, Kuninkaanlähteen ampumahiihtostadion, Kuninkaanlähteen rantavallit, Kuninkaanlähteen lievetasanne, Isokeidas sekä Viheräperänkeitaan soidensuojeluohjelmakohde). Taulukossa 1 on esitetty alueen maapinta-alan jakautuminen maankäyttöluokan mukaan.

14 17 Taulukko 1. Alueen maankäyttöluokat. Maankäyttöluokka Metsätalouden hallinnassa ha Luontopalvelujen hallinnassa ha Yhteensä ha Metsätalousalue Metsätalousalue, naturaverkosto Metsätalousalue, erityisiä ulkoiluarvoja Luonnonsuojelualueohjelmien alue Suojelualue Suojelumetsä Virkistysalue Taajama- ja teollisuustoimintojen alue Turpeen ottoalue Yhteensä Arvioimatta Yhteensä ha Hämeenkangas on laaja, suureksi osaksi suomaiseman reunustama geologisesti ja biologisesti erittäin merkittävä harjualue. Alueella on myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Puolustusvoimien harjoitustoiminta on luonut ja edelleen ylläpitää erikokoisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita paahdeympäristöjä Hämeenkankaan alueella. Hämeenkankaan maisemaa hallitsevat harjumetsät ja harjumuodostuma. Harjumuodostuma kulkee koko alueen poikki melko yhtenäisenä muodostumana idästä länteen. Alueen harjut ovat kuitenkin pääosin melko loivarinteisiä ja laajalakisia. Soininharjulla harju on korkeimmillaan, rinteet ovat jyrkkiä ja laki paikoin melko kapea. Alueen läpi pitkittäissuunnassa kulkeva Kyrönkankaan historiallinen tie on alkuperäisessä asussaan mutkitteleva soratie, joka kulkee edelleen harjumetsien läpi. Jämin alueella maisemassa näkyvät voimakkaasti rakentaminen ja lentokenttätoiminta.

15 Kuva 3. Korkeussuhteet ja pinnanmuodot Hämeenkankaalla. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L

16 Kallio- ja maaperä Kallioperä Hämeenkankaan alueen peruskallio on miljoonaa vuotta vanhan svekokarjalaisen vuoriston syvälle rapautuneita juuriosia (Noukka 1986). Harjualueen kallioperä on pääosin granodioriittia ja melko eheää. Aivan läntisimmissä osissa, Kuninkaanlähteen pohjoispuolella, kallioperä on gabroa ja graniittia. Siellä on suurehko pohjois-eteläsuuntainen ruhjevyöhyke, joka seuraa harjun muotoa. Kalliopinnan taso maaperämuodostumien alla on yleisesti metriä merenpinnan yläpuolella (Ståhle 1998). Hämeenkankaan länsiosassa tärkein kalliopainanne sijoittuu etelä-pohjoissuunnassa Valkiajärveltä etelään, missä se on noin 500 m leveä ja m syvä. Painanne jatkuu Ylisenharjun länsiosan kautta Isokeitaan puolelle. Hämeenkankaan itäosassa on kallioselänne, joka kulkee ilmeisesti katkonaisena vyöhykkeenä Niiniharjun kaakkoispäästä Niiniharjunvadin kautta Uhrilähteen länsipuolelle (Ståhle 1998) Maaperä Hämeenkangas on saumamuodostuma, joka on kerrostunut pohjoispuolelta virranneen mannerjäätikön jäätikkökielekkeen ja eteläpuolella lännestä virranneen jäätikkökielekkeen väliin viime jääkauden loppuvaiheessa (noin vuotta sitten). Maa-aines on soraa ja hiekkaa, moreenia on suhteellisen vähän. Hämeenkangas myös nuorenee länteen päin. Vanhin pääosa alkaa Soininharjun länsipuolelta ja suuntautuu itäkaakkoon. Paksuimmat maakerrokset lienevät lähes 100 metrin luokkaa Soininharjun-Niiniharjun alueella. Itäisessä osassa paksuudet ovat muutoin yleisesti metrin luokkaa, ja läntisessä osassa m. Niiniharjun pohjoisrinteessä tavataan myös lohkareisuutta. Niiniharjulle tulee eteläkaakosta myös suppajono, joka on mahdollisesti viite muodostuman alle hautautuneesta harjusta (Ståhle 1998). Hämeenkankaan keskiosassa on pitkä ja laakea, verrattain matala osa. Aines on kerrostunut tänne ilmeisesti pääasiassa lännestä. Osan aines on normaaleihin syöttöharjuihin verrattuna hienompaa, suurelta osin hiekkaa (Ståhle 1998). Geologisesti arvokkaimmat osat ovat Kuninkaanlähteen ympäristö sekä Soininharju. Niiniharjun ja Soininharjun lakiosat nousevat metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle ja ovat kerrostuneet korkeimman rannan yläpuolelle. Soininharjulla on useita suppia, joista merkittävimmät ovat Koivistonvati ja Niiniharjunvati. Koivistonvati on koko Hämeenkankaan alueen kookkain suppa. Soininharjun rinteellä on myös runsaasti hyvin kehittyneitä rantavalleja (Ståhle 1998). Kuninkaanlähteen alueella, Kuninkaanlähde - Vihu -tien länsipuolella, sijaitsevat harvinaiset ja kansainvälisesti arvokkaat Hämeenkankaan rantavallit. Etelärinteessä on tällä kohdalla hyvin kehittynyttä peräkkäistä rantavallia. Kohteella sijaitsee Kuninkaanlähteen karavaanarialue. Hämeenkankaan selänteen laajahko geologisesti harvinaislaatuinen lievetasanne sijaitsee Kuninkaanlähteeltä itään, Hämeenkankaantien eteläpuolella. Kohteella on muutamia fossiilisia kasvillisuuden peitossa olevia dyynejä ja dyynivalleja (Ståhle 1998).

17 20 Hämeenkankaan länsiosassa on lähes kaikkialla lentohiekkaa ja siitä syntyneitä erilaisia selänteitä ja kumpuja. Laaja yhteinäinen dyynikenttä löytyy Soininharjun eteläpuolelta (Noukka 1986). 2.3 Vesistöt Valuma- ja pohjavesialueet Valuma-alueet Hämeenkankaan harjuselänteen länsi- ja eteläpuoli kuuluu lähes kokonaisuudessaan Karvianjoen päävesistöalueeseen. Pohjoispuoli kuuluu kokonaisuudessaan Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Alueen itäosassa Karvianjoen päävesistöalue jakaantuu eteläpuolelta Lassilanjoen vesistöalueeseen, Pikkujoen valuma-alueeseen (79,39 km²), lännempänä mm Kuninkaanlähteen kohdilta Ruojärven alueeseen (150,44 km²). Niinisalon kohdilta alue kuuluu lännestä Inhottujärven- Ala-Honkajoen alueeseen (bifurkaatio eli kahtaallejuoksu), Kyynärjärvenojan alueeseen (49,29 km²). Pohjoispuolelta Valkiajärven ja Niinisalon kohdilta alue kuuluu Jämijärven vesistöalueeseen, Taulunojan valuma-alueeseen (22,36 km²). Viheräperänkeidas ja alueen keskiosat kuuluvat Koikonojan valuma-alueeseen (22,46 km²). Jämijärven kohdilta Hämeenkangas kuuluu Jämijärven alueeseen (348,43 km²), ja koillisosa Jyllinjoen alueeseen (387,96 km²). Aivan Hämeenkankaan itäpäässä eteläpäästä pieni osa kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen, ja siinä Kauvatsanjoen valuma-alueeseen, Sävijoen alueeseen (220,21 km²) (Ekholm 1993). Pohjavesialueet Koko Hämeenkankaan harju on I luokan tärkeää pohjavesialuetta (5990 ha). Varsinaista muodostumisaluetta on noin 5046 ha. Harjualueen reunat ovat tärkeää pohjavesialuetta (noin 944 ha). Pohjaveden määrä Hämeenkankaalla on noin m³/d (Satakuntaliitto 2006, SYKEn pohjavesitietokanta, Ståhle 1998) Joet ja purot Hämeenkankaalla on hyvin vähän vesistöjä. Jokia ei ole lainkaan, ja virtaavat vedet ovat ojia tai lähdepuroja. Alkuperäisistä luonnontilaisista purouomista suurin osa on kaivettu kuivatusojiksi. Alueella on vielä yksi osittain luonnontilaisen kaltainen vesiuoma; Pajuoja Kontinniitulla. Suunnittelualueella Pajuojasta kulkee noin 1 km. Lisäksi alueelta löytyy yhteensä noin 300 metriä jokseenkin luonnontilaisia lähdepurouomia Järvet ja lammet Hämeenkankaan suunnittelualueelta löytyy yksi järvi, Valkiajärvi (129 ha), josta noin puolet eli 68,5 ha (noin 53 % järvestä) on Metsähallituksen hallinnassa, loput ovat yksityisomistuksessa (Vakiajärven osakaskunta). Valkiajärveen laskee vesiä kahta kaivettua ojaa pitkin järven

18 21 pohjoispuolisilta ojitusalueilta. Valkiajärvestä laskee vesiä kaivettujen ojien kautta itäpuoliseen Naurisjokeen, joka laskee Majanlahdelle Jämijärveen. Valkiajärvi on ilmeisesti aikoinaan ollut yksi Satakunnan kirkasvetisimmistä järvistä. Nykyään järvi on mm. yläpuolisten soiden ja metsäalueiden ojitusvesien ja niiden tuomien lietekuormien sekä sinne aikoinaan laskettujen Niinisalon varuskunnan jätevesien takia pahasti rehevöitynyt. Vesi on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää (Pyhäjärvi Instituutti 2006). Valkiajärvessä on havaittu sinilevää useina viime vuosina (mm. Satakunnan vesistöohjelma 2005, 2004). Järveä on kunnostettu vuosina Niinisalon varuskunnan toimesta. Järvellä on tehty mm. imuruoppausta ja vähempiarvoisen kalan tehopyyntiä tilanteen parantamiseksi. Lisäksi järveen istutettiin mm. rapuja (Pyhäjärvi Instituutti 2006). Järven kalakanta koostuu ahvenista, särjistä, hauista ja lahnoista sekä pienestä määrästä ruutanaa. Järvessä on nyt myös rapuja, joissa todettiin kuitenkin vuonna 2005 rapuruttoa (mm. Satakunnan vesistöohjelma 2005). Hämeenkankaalla ei ole yhtään luontaista lampea, mutta sieltä löytyy kuitenkin neljä kaivettua lampia: Laurin laavun, Keidaslaavun, Kontinniitun sekä Pentin laavun lammet. Myös Viheräperänkeitaan turvetuotantoalueella on kaivettuja tekolampia Lähteet Hämeenkankaan laajalla harjualueella muodostuu runsaasti pohjavettä. Monin paikoin harjumuodostuman reuna-alueilla pohjavesi purkautuu lähteinä. Pohjaveden runsaus ilmenee myös erityyppisinä tihkupintoina ja lähdesoina ja niiden erikoisena eliölajistona. Lähdealueista seitsemän on avolähteitä, muilla lähteisyys ilmenee eriasteisina tihkupintoina. Tihkupintaa on arviolta kaikkiaan noin 3 hehtaarin alalla. Useiden lähteiden yhteyteen on sijoitettu vedenottamoita tai kaivoja talousveden ottamista varten. Merkittävin niistä on Pansianlähteen vedenottamo. Täysin luonnontilaisia lähteitä on vain yksi, joka sijaitsee Konkannevan yksityisellä suojelualueella. Purkautuvalta vesimäärältään merkittävä Kuninkaanlähde sijaitsee suunnittelualueen tuntumassa.

19 Kuva 4. Valuma-aluejako, purkupisteet, pohjavesialueet, vesistöt ja ojitustilanne Hämeenkankaalla. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L

20 Luontotyypit Suunnittelualueesta on kangasmaata noin ¾ ja loput suota. Soita on Hämeenkankaan molemmilla sivuilla. Kankaiden ja soiden rajapinnassa on myös useita lähteitä. Maiden pääryhmä- ja hallintajako on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pääryhmäjako Hämeenkankaan suunnittelualueella. Metsätalouden Luontopalveluiden Yhteensä hallinnassa ha hallinnassa ha Kangas Korpi Räme Neva Yhteensä Metsät Hämeenkangas sijaitsee kasvimaantieteellisesti etelä- ja keskiboreaalisen vyöhykkeen rajalla. Alueen kasvillisuudessa on paljon Suomenselän vedenjakajaseudun piirteitä. Metsät ovat pääasiassa kanervatyypin kuivia kankaita. Myös jäkälätyypin karukkokankaita on melko runsaasti. Sen sijaan tuoreita kangasmetsiä on vain niukasti. Kasvupaikkojen karuudesta ja pitkään jatkuneesta metsien hoidosta johtuen Hämeenkankaan metsät ovat lähes puhtaita ikäluokiltaan vaihtelevia mäntymetsiä. Kankaiden kasvillisuusluokat on esitetty taulukossa 3. Puulajivaltaisuus on esitetty taulukossa 4. Harjumetsät kattavat kaikkiaan n. 2/3 koko suunnittelualueen kangasmetsistä. Harjumetsistä valtaosa on metsätaloustoiminnan piirissä. Tiheän puuston pitkäaikainen varjostus on monin paikoin heikentänyt luonnontilaisille harjuille tyypillisten harjukasvien elinmahdollisuuksia. Harvennushakkuiden ja uudistamisvaiheen valoisuuden lisääntyminen on parantanut harjulajiston elinolosuhteita väliaikaisesti. Alueella on niukasti sekä luonnonmetsiä että lahopuuta sisältäviä metsiköitä. Monimuotoisuudeltaan paras luonnonmetsä on Niiniharjulla, missä on myös eniten lahopuuta: n. 40 hehtaarin alueella keskimäärin m³/ha. Narvin uhrilähteiden läheisyydessä on paikoin runsaasti lahoa lehtipuustoa. Taulukko 3. Kankaiden kasvillisuusluokat kasvillisuusluokka ha % Lehtomainen kangas 9 <1 Tuore kangas 61 2 Kuivahko kangas Kuiva kangas Karukkokangas Yhteensä

21 24 Taulukko 4. Puulajivaltaisuus suunnittelualueella. Metsätalouden hallinnassa olevilla mailla % Luontopalveluiden hallinnassa olevilla mailla % Yhteensä % Puhdas männikkö Mäntysekametsä 3 <1 4 Puhdas kuusikko <1 0 <1 Kuusisekametsä <1 <1 <1 Puhdas koivikko <1 <1 <1 Koivusekametsä <1 <1 <1 Muu 2 <1 2 Yhteensä % Suot Hämeenkankaan alue kuuluu suoyhdistymätyyppien aluejaossa Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeeseen. Alueella on kaksi suurehkoa konsentrista keidassuota; Isokeidas ja Viheräperänkeidas. Isokeidas on hyvin edustava konsentrinen kilpikeidas. Viheräperänkeidas on erikoisempi kilpikeidas, jonka länsipuolen laiteella on sekakompleksinomaisesti laaja lyhytkorsinevaosuus. Alkuperäisestä kilpikeitaasta osa on jäänyt viereisen turvetuotantoalueen alle. Sen reunoja on raivattu myös pelloiksi. Soiden kasvillisuus on varsin lähellä luonnontilaa niillä alueilla, mihin ympäröivien alueiden kuivatus ei ole vaikuttanut. Hämeenkankaan ympärillä sijaitsevilla soilla suotyypit ovat tavallisimmin erilaisia rämeitä, mutta alueella on myös puuttomia nevoja ja pienialaisia korpia. Korvet ovat ravinteisuudeltaan enimmäkseen mesotrofisia. Rehevimmät korvet sijaitsevat lähteiden läheisyydessä. Melkein kaikki korvet on ojitettu ja ne ovat suurimmaksi osaksi jo turvekankaita. Ojittamattomia korpia on vain 1,5 ha. Kaikkiaan suunnittelualueen soista on ojitettu yhteensä noin 600 ha (noin 65 % kaikista soista). Näistä suurin osa on Natura alueen ulkopuoleisilla osilla, metsätalousalueella (noin 550 ha). Suurin osa ojitetuista soista on muuttumia. Luonnontilaisia soita on yhteensä noin 330 ha ja ne ovat lähes kaikki luontopalvelujen alueella. Metsätalousalueella on mm. suppasoita. Yksityismaiden suojelualueiden suot ovat myös valtaosin rämeitä ja niistä noin puolet on ojitettuja. Kaikkiin yksityismaiden suojelualueiden soihin liittyy lähteisyyttä. Taulukko 5. Soiden kasvillisuusluokat.* sekä vastaava turvekangas Kasvillisuusluokka Korpi Räme Neva yhteensä Ruohoinen suo * 0,6 0,3 0,0 0,9 Mustikkainen ja suursarainen suo * 16,3 7,4 0,0 23,7 Puolukkainen ja piensarainen suo * 6,5 500,1 0,0 506,5 Tupasvillainen ja isovarpuinen suo * 0,0 95,5 0,0 95,5 Rahkainen suo * 0,0 272,9 42,9 315,8 Yhteensä ha 23,4 876,1 42,9 942,5

22 25 Lähteet ja lähteisyys Suunnittelualueella on seitsemän avolähdettä ja arviolta noin 3 ha pohjavesivaikutteisia tihkupintoja. Lähteet ovat ravinteisuudeltaan meso-eutrofisia. Metsähallituksen hallinnassa olevalla alueella lähteisyyttä esiintyy 15 eri kuviolla/kohteessa ja yksityisillä suojelualueilla neljällä eri kuviolla/kohteessa. Lähteisyyttä on sekä luonnonsuojelukohteilla että metsätalousalueella. Narvin uhrilähteet ovat avovesipinnaltaan laajimmat lähteet. Näiden lähteiden samoin kuin Pansiankulman lähdealueen lähdepurot ovat runsasvetisiä ja lähes luonnontilaisia. Suunnittelualueen lähteistä ainoastaan Konkannevan pohjoisin lähde on säilynyt luonnontilaisena. Kaikkien muiden luonnontilaa on muutettu vedenottorakenteilla tai metsäojituksella tai molemmilla. Narvin uhrilähteissä on kaivorakenteita ja niiden toimintaan vaikuttavat yläpuoleisen suon ojitus ja pellolta kulkeutuvat pintavedet. Toiseen Narvin uhrilähteistä (Kylmänmyllynlähde) laskee putken kautta suoraan vesiä ulkopuolelta. Narvin uhrilähteiden veden laadussa onkin ilmennyt ajoittain ongelmia. Mustakeitaan pohjoislaidan lähdealueilla on kaivorakenteita ja läheiset metsäojat vaikuttavat niiden toimintaan. Konkannevan keskimmäisen lähteen toimintaa on muutettu kaivorakenteilla ja ojilla, eteläisimmän lähteikön toimintaan vaikuttaa metsäojitus. Pansiankulman lähteessä, Mölkkärin lähteiköllä ja eräillä muilla lähteillä on myös kaivorakenteita Luontodirektiivin luontotyypit Natura-luontotyypit käsittävät luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät luontotyypit. Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteessä I määritellyt Natura-luontotyypit ovat sellaisia, jotka ovat vaarassa hävitä tai joiden esiintymisalue on pieni tai jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä Euroopan yhteisön alueella (Airaksinen ym. 1998). Suunnitelmassa esitetyt Natura-luontotyyppien pinta-alat poikkeavat Naturatietokantalomakkeissa esitetyistä. Poikkeamat johtuvat maastokartoitusten myötä täsmentyneestä tiedosta sekä siitä, että osa Natura alueesta on yksityisomistuksessa ja perustamatta suojelualueeksi, joten Metsähallituksen tiedot eivät vastaa koko Natura alueen tietoja. Metsähallitus inventoi luontotyyppejä Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Luontotyypit kartoitettiin maastossa vv Koottu tieto tallennettiin Metsähallituksen paikkatietojärjestelmiin.

23 26 Kuva 5. Hämeenkankaan Natura 2000 luontotyypit. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L5293

24 27 Kuva 6. Hämeenkankaan Natura 2000 luontotyyppien edustavuus. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L5293

25 28 Metsähallituksen hallinnassa oleva alue Metsähallituksen hallinnassa olevan alueen Natura luontotyypit on esitelty taulukossa 6. Luontopalveluiden hallinnassa olevat Naturaluontotyypit ja niiden edustavuudet on eritelty taulukossa 7. Metsätalousalueella olevat Natura luontototyypit ja niiden edustavuudet on eritelty taulukossa 8. Suurin osa luontotyypeistä on maa-aineslailla toteutettavalla metsätalousalueella. Metsähallituksen tekemän luontotyyppi-inventoinnin mukaan Hämeenkankaan Natura 2000 luontotyypeistä edustavimpia ovat keidassuot, lähteet ja harjumetsät. Taulukko 6. Natura luontotyypit Metsähallituksen hallinnassa olevalla Hämeenkankaan Natura 2000 alueen osalla (Metsähallituksen hallinnassa oleva osa SutiGis ) sekä Natura tietokannan luontotyypit. *=Priorisoitu luontotyyppi eli ensisijaisesti suojeltava erityisen tärkeä luontotyyppi. Natura 2000 alueesta osa on yksityisomistuksessa, joten tiedot eivät vastaa koko Natura 2000 alueen tietoja. 12 ha metsätalousalueesta on vielä tällä hetkellä ilman Natura 2000 tietoja. koodi Natura luontotyyppi Naturatietokanta % Metsähallituksen luontotyyppi-inventointi % ha 3260 pikkujoet ja purot <1 <1 0, keidassuot* ,5 - joista puustoiset suot 91D0 - joista lähteet ja lähdesuot lähteet ja lähdesuot <1 <1 0,4 91D0 puustoiset suot* - <1 4, luonnonmetsät* - <1 2, harjumetsät joista luonnonmetsät ,8 67, lehdot <1 - - Ei Natura luontotyyppiä 1035,9 Yhteensä ,7 Luontotyypin harjumetsistä noin 28 % on edustavuudeltaan erinomaisia, hyviä tai merkittäviä. Harjumetsistä noin 1600 ha eli 72 % on edustavuudeltaan ei merkittäviä. Ainoastaan pinnanmuodoltaan kaikkein tasaisimmat alueet ja puustorakenteeltaan harjukasvillisuuden kannalta epäedullisimmat metsiköt eivät vastaa luontotyypin kuvausta. Arvokkaimmat harjumetsät sijaitsevat alueen itäosissa Soininharjulla ja Niiniharjulla. Siellä etelä- ja lounaisrinteet ovat jyrkimmät ja puustossa on säilynyt harjumetsien ominaispiirteitä. Suot ovat suurimmaksi osaksi keidassoita, ja edustavuudeltaan paras suo on Isokeidas. Viheräperänkeitaalla turvetuotanto, ja jonkin verran myös metsäojitus heikentävät kohteen edustavuutta. Kylmänmyllynlähteen alapuolinen korpi on edustavuudeltaan paras puustoinen suo. Lähteistä ja lähdesoista edustavuudeltaan paras on Uhrilähde, jonka edustavuus on erinomainen. Edustavia ovat myös Mustakeitaan länsipuolinen lähde ja Kylmänmyllynlähteen alue. 44,2 0,5

26 29 Taulukko 7. Luontopalveluiden alueella olevat Natura 2000 luontotyypit. Natura luontotyypin edustavuus % koodi Natura luontotyyppi Metsähallituksen luontotyyppi-inventointi % ha Erinomainen Hyvä Merkittävä 3260 pikkujoet ja purot <1 0, keidassuot* , joista puustoiset suot 91D0 44, joista lähteet ja lähdesuot 7160 <1 0, lähteet ja lähdesuot <1 0, D0 puustoiset suot* <1 0, luonnonmetsät* <1 2, harjumetsät joista luonnonmetsät Ei merkittävä , ,9 ei Natura luontotyyppiä 14 86, Yhteensä ,6 1 Taulukko 8. Metsätalouden hallinnassa olevat Natura luontotyypit. Metsähallituksen Natura luontotyypin edustavuus luontotyyppiinventointi % koodi % ha Hyvä Merkittävä Natura luontotyyppi 7160 lähteet ja lähdesuot <1 0,2 100 Ei merkittävä 91D0 puustoiset suot* <1 3, harjumetsät , ei Natura luontotyyppiä , Yhteensä , Yksityismaiden luonnonsuojelualueet Suunnittelualueella on 4 kpl yksityisomistuksessa olevia yksityisiä luonnonsuojelualueita: Pansianlähteen alue sekä Konkanneva I, II ja III. Niiden luontoarvot kartoitettiin maastossa vuosina 2006 ja Koottu tieto tallennettiin Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Yksityismaiden luonnonsuojelualueiden Natura luontotyypit ja niiden edustavuudet on esitelty taulukossa 9. Maastoinventointitietojen mukaan yksityisten suojelualueiden Natura luontotyypeistä edustavimpia ovat lähteet ja lähdesuot sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Pinta-alallisesti laajin luontotyyppi on luonnonmetsät (noin 7 ha), myös puustoisia soita on melkein saman verran.

27 30 Taulukko 9. Luontodirektiivin luontotyypit yksityismaiden luonnonsuojelualueilla. Metsähallituksen Edustavuus % luontotyyppiinventointi hyvä koodi Natura luontotyyppi % ha erinomainen merkittävä ei merkittävä 3260 pikkujoet ja purot 1 0, vaihettumissuot ja rantasuot 2 0, lähteet ja lähdesuot 3 1, luonnonmetsät* 17 7, D0 puustoiset suot* 16 6, Natura-luontotyypit yhteensä 39 16, ei natura luontotyypit yhteensä 61 25,8 Yhteensä ,4 2.5 Lajisto Hämeenkankaan harjumetsät, paahdeympäristöt, lähteiköt ja vanhat metsät luovat monipuolisia elinympäristöjä myös uhanalaiselle ja harvinaiselle lajistolle. Alueella esiintyy mm. uhanalaisia putkilokasveja, lintuja, sammalia ja hyönteisiä. Alue on erittäin merkittävä uhanalaisen lajiston säilyttämisen kannalta. Arvokkain lajisto on sitoutunut pääosin paahteisiin ympäristöihin ja lähteisiin. Hietaneilikalla (Dianthus arenarius) ja siitä riippuvaisella hietaneilikkavyökoilla (Caryocolum schleichi) on alueella kaksi elinvoimaista ja runsasta esiintymää. Muut alueen yksittäiset hietaneilikkakasvustot ovat taantuneet tai hävinneet. Harjukeltaliekoa (Diphasiastrum tristachyum) esiintyy puhtaana vain suppealla alueella Soininharjun ympäristössä. Palosirkkapopulaatio (Psophus stridulus) on niukka ja täysin riippuvainen Soininharjun lentokenttäalueen hoidosta. Lähdesara (Carex paniculata) on säilynyt kahdessa lähteessä talousveden otosta huolimatta. Tässä suunnitelmassa ei ilmoiteta sellaisten uhanalaisten lajien tietoja, jotka saattaisivat vaarantaa kyseisten lajien suojelun (JulkL 621/ mom. 14 kohta). Ne on kuitenkin otettu huomioon suunnitelmaa laadittaessa ja niitä koskevat tiedot on koottu viranomaiskäyttöä varten erilliseen ei-julkiseen liitteeseen Direktiivilajit Luontodirektiivin liitteen II nisäkkäistä Natura-alueella esiintyy neljä lajia: liito-orava (Pteromys volans), saukko (Lutra lutra), susi (Canis lupus) ja karhu (Ursus arctos). Hämeenkankaan karut metsät eivät yleensä sovellu hyvin liito-oravan elinympäristöksi. Suunnittelualueella tunnetaankin vain yksi liito-oravaesiintymä. Lajia tavataan lisäksi suunnittelualueen rajoilla Hämeenkankaan reuna-alueilla. Saukkoa tavataan alueella ajoittain isojen lähteiden laskupuroissa. Alueella ei ole pitempiaikaiseksi elinympäristöksi sopivia virtavesiä. Susi ja karhu esiintyvät alueella satunnaisesti.

28 31 Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella tavataan 7 pesivää lajia: kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kalatiira (Sterna hirundo), metso (Tetrao urogallus), kehrääjä (Caprimulgus europaeus) ja kangaskiuru (Lullula arborea). Luontodirektiivin V liitteen lajeja alueella ovat rahkasammalet (Sphagnum spp.) ja poronjäkälät (Cladonia spp). Direktiivilajeista tärkeimmät ovat kangaskiuru, kehrääjä ja liito-orava. Kangaskiurulla on alueella harva mutta melko vakaa kanta, ja se hyötyy armeijan harjoituskäytöstä ja Jämin ilmailutoiminnasta. Liito-oravalle alue soveltuu huonosti ja sen kanta on erittäin niukka. Kehrääjää esiintyy useilla paikoilla harjuselänteellä. Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Lintudirektiivin yleistavoite on ylläpitää lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia Uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit Taulukossa 10 esitellään alueella esiintyvät valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät sekä alueellisesti uhanalaiset lajit. Lajeja on havaittu tähän mennessä 20 kpl. Iso osa Hämeenkankaan uhanalaisista lajeista on harjujen ja paahdeympäristöjen lajeja. Harjukeltaliekoa esiintyy vain muutamilla parhailla harjualueilla Etelä-Suomessa. Harjukeltalieko risteytyy helposti kangaskeltalieon (Diphasiastrum complanatum) kanssa, ja risteymää nimitetään nummikeltalieoksi (Diphasiastrum zeilleri). Varsinaista harjukeltaliekoa on viimeaikaisten selvitysten mukaan löytynyt vain Soininharjun alueelta. Nummi- ja harjukeltalieko kasvavat kuitenkin myös sekakasvustoina, joten on työlästä selvittää ao. keltaliekojen todellista tilannetta alueella. Nummikeltaliekoa esiintyy Hämeenkankaalla usealla paikalla melko yleisenä harjualueen itäosista aivan länsiosiin saakka. Metsätalousalueella niitä sijaitsee vähintään 30 kuviolla. Hietaneilikalla ja siitä riippuvaisella hietaneilikkavyökoilla on alueella kaksi elinvoimaista ja runsasta esiintymää. Muut alueen yksittäiset hietaneilikkakasvustot ovat taantuneet tai hävinneet. Vaarantunutta hietaneilikkaa on Hämeenkankaalla kaksi suurta esiintymää (Kuninkaanlähteen ampumarata ja Soininharju). Näissä esiintymissä on viime vuosina tavattu yhteensä yli 2000 tupasta. Lisäksi hietaneilikkaa on tavattu ainakin kolmelta muulta kasvupaikalta harjualueella. Alueella esiintyy lisäksi useita uhanalaisia hyönteislajeja. Niistä hietaneilikkavyökoi ja palosirkka esiintyvät paahteisilla kohteilla kuten Soininharjulla. Hietaneilikkavyökoi tarvitsee ravintokasvikseen hietaneilikan ja sen esiintyminen rajoittuu suurimmille hietaneilikkaesiintymille. Alueelta löytyy myös muita mm. harjujen paahdeympäristöjen harvinaisempia kasvilajeja, joita ei kuitenkaan ole määritelty uhanalaisiksi (esim. kangasajuruoho, Thymus serpyllum ssp. serpyllum ja kanervisara, Carex ericetorum). Palosirkkapopulaatio on niukka ja täysin riippuvainen Soininharjun lentokenttäalueen hoidosta. Hämeenkankaan reunojen muutamissa lähteiköissä kasvaa lähdesaraa. Sitä tavataan vain parhailla Etelä-Suomen lähteikköalueilla. Lähdesara on säilynyt kahdessa lähteessä talousveden

29 32 otosta huolimatta. Lähteikköjen uhanalaisista sammalista alueella tavataan harsosammalta (Trichocolea tomentella). Sitä esiintyy Narvin uhrilähteiden alueella. Lähteillä tavataan myös uhanalaisia lähteiden hyönteisiä. Suunnittelualueen läheisyydessä, Pansianojassa on selvityksen mukaan tavattu purotaimenta (Salmo trutta m. fario), joka on silmälläpidettävä laji (Satakunnan kalatalouskeskus 2000). Taulukko 10. Tähän mennessä tavatut valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Hämeenkankaan suunnittelualueella. Uhanalaisuusluokitukset löytyvät internetistä sivuilta > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Uhanalaiset lajit. Laji Uhanalaisuusluokka Luontopalvelujen Metsätalousalue alue Diphasiastrum tristachyum - harjukeltalieko EN x x Caryocolum schleichi - hietaneilikkavyökoi EN x Crunoecia irrorata - lähdesirvikäs EN x Carex paniculata - lähdesara VU x Trichocolea tomentella - harsosammal VU x Acmaeops marginata -reunustyppyjäärä VU x Psophus stridulus - palosirkka VU x x Dichrorampha alpinana - ahokenttäkääriäinen VU x Scopula rubiginata - rusolehtimittari VU x Anacaena globulus - pyörörutavesiäinen VU x Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukko VU x Dianthus arenarius - hietaneilikka VU x x Pteromys volans liito-orava VU x Calitys scabra - rosopehkiäinen NT x Lullula arborea - kangaskiuru NT x Caprimulgus europaeus - kehrääjä NT x x Tetrao urogallus - metso NT x x Tetrao tetrix - teeri NT x x Botrychium lunaria - ketonoidanlukko NT x Lobaria pulmonaria - raidankeuhkojäkälä RT/2a x 2.6 Historia Maankäytön historia Hämeenkankaalla on ollut suuri merkitys jo kivikaudelta lähtien ihmisten levittäytyessä pohjoiseen. Alueen liepeiltä on löydetty Suomusjärven kulttuurin (n ekr.) alkupuolelle kuuluvia esineitä. Suunnittelualueelta on kuitenkin löydetty vain yksi kiinteä esihistorialliselta ajalta peräisin oleva muinaisjäännös, Ylisenharjun kivikautinen asuinpaikka. (Ståhle 1998). Hämeenkankaalla ei ole tehty arkeologista inventointia. Ihmisen vaikutuksen Hämeenkankaan metsien tilaan katsotaan alkaneen Acerbin mukaan silloin, kun harjujaksoa alettiin käyttää kulkureittinä. Kyrönkankaan kesätie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran Matkustajien huolimattoman tulenkäytön seurauksena syttyi usein metsäpaloja. Arveluiden mukaan aluetta poltettiin 1800-luvulla myös tarkoituksellisesti talonpoikien toimesta. Lainsäädännön mukaan metsäpalon sattuessa kruununmetsässä talonpojilla oli oikeus kaataa ja kuljettaa tulen vahingoittamat puut omaan käyttöönsä. Myös lähi-

30 33 alueen kaskipaloista lienee levinnyt paloja Hämeenkankaalle aina 1800-luvun alkupuolelle saakka. Myös myrskytuhot ovat ilmeisesti olleet alueella merkittäviä (Heikkilä 1995, Laiho & Luoto 1993). Suurin osa Hämeenkankaasta on vanhaa kruununpuistoa ja kruununmaata. Hämeenkankaan alue siirtyi selvästi kruununmaaksi 1800-luvun lopulla, jolloin vuonna 1864 metsähallitus alkoi toimia erillisenä keskusvirastona. Valtion metsiä syntyi isonjaon aikaan, mutta Hämeenkankaan alueen kruunun haltuun tulemisen aikataulu ei ole tarkemmin tunnettu. Vuodesta 1924 alkaen se oli Metsätieteellisen Tutkimuslaitoksen (nykyinen metsäntutkimuslaitos) hallinnassa. Vuodesta 1935 alkaen Hämeenkangas oli Puolustusministeriön hallinnassa. Puolustusministeriö tarvitsi alueen kertausharjoituskeskukseksi. (Heikkilä 1995). Vuonna 2002 maat siirtyivät uudelleen Metsähallituksen hallintaan luvun lopussa ja 1900-luvun alussa aikalaisten kuvausten mukaan Hämeenkangas on ollut suurelta osin huonoa metsää ja nummimaista aluetta, paikoin pelkkää lentohietikkoa. Alueella on ilmeisesti ollut nokisia hiekkaerämaita, joissa on ollut muutamia hiiltyneitä puita pystyssä. Hämeenkankaalla on ollut myös pienehköjä hiekkakinoksia. Soininharjun kerrotaan säästyneen viimeisiltä paloilta, mutta kärsineen aikaisemmista paloista niin, että sen länsipäässä ei kasvanut metsä enää lainkaan. Vielä 1950-luvullakin tilanne on ollut samankaltainen, ja mm. Reino Kalliola on kuvannut aluetta kulojen moneen kertaan polttamiksi kuiviksi männiköiksi, joissa oli isoja hiekkalaikkuja ja -dyynejä. Osin kanervikko oli päässyt niin tiheäksi, että uusi mäntytaimikko ei ole voinut kasvaa (Heikkilä 1995, Laiho & Luoto 1993). Viimeiset suuret palot tapahtuivat 1908 ja Palot loppuivat tuolloin palovartioinnin ja - torjunnan sekä talonpoikien valistuksen avulla, jolloin ne lakkasivat vaikeuttamasta metsien kehitystä (Heikkilä 1995, Laiho & Luoto 1993). Metsätalouskäytöllä ja kokeilutoiminnalla on Hämeenkankaalla pitkä historia. Ilmeisesti siemenpuiden puutteesta johtuen alettiin Hämeenkankaalla kokeilla metsänviljelyä vuonna 1864; yhdeksän hehtaarin alalle viljeltiin viisi kiloa männynsiementä. Alueella kokeiltiin myös muiden puulajien, kuten koivun ja kuusen kylvöä. Kylvöt kuitenkin epäonnistuivat ja johtivat lopulta siihen, että hoitoalueessa alettiin 1900-luvun alkuvuosikymmenillä suosia istutusta ja kokeilla myös ulkomaisia puulajeja kuten vuorimäntyä. Metsäpalojen käydessä harvinaisemmiksi 1920-luvulta alkaen alkoi Hämeenkankaalle kuitenkin syntyä osin luontaisesti, osin viljellen mäntymetsää. Osa taimikoista kuitenkin edelleen tuhoutuu tietyssä ikävaiheessa ilmeisimmin usean stressitekijän vaikutuksesta (Laiho & Luoto 1993). Kyrönkankaantie (Hämeenkankaantie) on mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt kangastie Mouhijärven Häijäältä Kyröskoskelle ja sieltä helppokulkuisia Hämeenkankaan- Pohjankankaan hiekkaharjuja pitkin Niinisalon ja Karvian kautta Pohjanmaalle. Raivattuna tienä se mainitaan jo vuonna 1556 (Satakuntaliitto 2001, Ympäristöministeriö 1997). Sitä on kutsuttu myös Sikaintieksi, Yliseksi Vaasan maantieksi ja Kangastieksi, ja se kunnostettiin 1600-luvun alussa osaksi postitietä Turusta Vaasaan. Ruotsin suurvaltakaudella, 1600-luvulla se olikin yksi Suomen pääteistä, ja sen varrella oli myös useita kestikievareita luvun loppupuolella postin kuljetus kuitenkin siirtyi vähitellen rantatielle. Kyrönkankaantie säilytti kuitenkin asemansa matka-, sotilas- ja kirkkotienä. Se säilyikin Kankaanpään tärkeimpänä liikenneväylänä aina 1800-luvulle saakka (Ympäristöministeriö 1997). Jämin alueella on harrastettu myös liikuntaa ja muuta virkistystä sekä järjestetty harrastustapahtumia jo lähes 100 vuotta. Ensimmäiset hiihtokilpailut järjestettiin 1910-luvulla, ja ilmailuharrastustoiminnassa vietettiin 70-vuotispäiviä vuonna Jämin matkailukeskuksen syn-

31 34 ty liittyy Suomen ilmapuolustusliiton aloittamaan purjelentotoimintaan vuonna Toiminta tarvitsi majoitustiloja, jolloin Jämin lomahotelli sai alkunsa (Suomen matkailuasiantuntijat Oy 2005) Kulttuuriperintö Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Osa Hämeenkankaan suunnittelualueesta kuuluu Vihteljärvi-Niemenkylän valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (MAO Vihteljärvi-Niemenkylä). Ko. maisema-alueen pohjoispää rajautuu Kuninkaanlähteen pohjoispuolelle, jossa maisema-alueen laakson itäreunaa rajaa pohjoisessa Hämeenkankaan massiivinen harjuselänne. Maisemaalueeseen kuuluvat suunnittelualueesta Kuninkaanlähteen karavaanarialue, sekä Kuninkaanlähteen-Vihu -tien itäpuoliselta alueelta hieman yli puolen kilometrin pituinen kaistale harjumetsää. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä todetaan, että viranomaisten on huolehdittava, että ne eivät hankkeillaan vaaranna arvokkaiden maisema-alueiden arvoa (Valtioneuvoston periaatepäätös /500/95). Muinaismuistot Alueelta on löydetty yksi kiinteä esihistoriallisen ajan muinaisjäännös: Ylisenharjun kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka on inventoitu vuonna 1962 luokkaan II (Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia). Vuonna 1995 se on inventoitu uudelleen ja siirretty luokkaan III (ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina). Kohde on tuhoutunut hiekan otossa, eikä sitä ole enää tarpeen pitää rauhoitettuna (Satakuntaliitto 1994, Museoviraston muinaisjäännösrekisteri). Suunnittelualueen läheisyydessä on kuitenkin tehty monia kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja alue on siten potentiaalista muinaisjäännösaluetta. Hämeenkankaantie (Kyrönkankaantie) luokitellaan historiallisen ajan kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Myös Narvin uhrilähteet luokitellaan historiallisen ajan mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi, joiden tilanne selviää tarkemmin arkeologisen inventoinnin avulla. Alueelta on löydetty myös yksi vanha asuinpaikka, autio. Asuinpaikka on todennäköisesti 1800 luvulta. Vanhat autioituneet asuinpaikat ovat historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Muinaismuistolaki rauhoittaa automaattisesti ilman eri toimenpiteitä lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset ja kieltää sellaiset toimenpiteet, jotka saattavat olla vaaraksi muinaisjäännöksen säilymiselle. Kiinteillä muinaisjäännöksillä ei ole ikärajaa. Laki koskee niin esihistoriallisia kuin historiallisiakin kohteita. Nuorimpia suojelun piiriin luettuja kohteita ovat eräät toisen maailmansodan aikaiset puolustuslaitteet. Esihistoriallisen ajan kohteiden suojelusta vastaa Museoviraston arkeologian osasto ja historiallisen ajan kohteista Museoviraston rakennushistorian osasto. Muinaismuistolaki määrää yleisen maankäyttöhankkeen tai kaavoituksen suunnittelijan selvittämään suunnitelman vaikutukset kiinteään muinaisjäännökseen. Lain mukaan yleisen tai suurehkon yksityisen työhankkeen toteuttajan on rahoitettava hank-

32 35 keen aiheuttamat tutkimukset. Mikäli maata kaivettaessa löytyy kiinteä muinaisjäännös, laki määrää keskeyttämään työn ja ilmoittamaan asiasta Museovirastolle tai maakuntamuseolle. Muut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Suunnittelualueelta on Satakunnan seutukaavaan merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi kaksi kohdetta: Hämeenkankaantie (Kyrönkankaantie) ja Narvin uhrilähteet (Narvin ja Kylmämyllyn uhrilähteet). Kyrönkankaantie on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö (Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993). Narvin uhrilähteet ovat uhrilähteitä, joilla katsottiin pakanallisella ajalla olevan parantavia voimia. Lähdeveden tehoon uskottiin vielä 1800-luvullakin (Satakuntaliitto 2001). Kaavamerkinnän mukaan tulee kulttuurihistoriallisten kohteiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa erityistä huomiota kiinnittää kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Arvokasta ympäristöä ei tulisi turmella ympäristöön huonosti soveltuvalla rakentamisella, uusien liikenneväylien ja pääsähkölinjojen rakentamisella, maa-ainesten otolla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä. Ennen merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulisi asiassa ottaa yhteys kunnan kaavoitusviranomaiseen ja Satakunnan museoon (Satakuntaliitto 2001). 2.7 Nykyinen käyttö Maankäyttömuodot Hämeenkankaan maankäyttömuodoista ensisijainen käyttömuoto on maanpuolustuksen harjoituskäyttö. Muita tärkeitä maankäyttömuotoja ovat metsätaloustoiminta ja virkistyskäyttö. Matkailutoiminnalla on myös suurta merkitystä alueella, vaikkakin matkailutoiminta on keskittynyt pistemäisesti lähinnä kahdelle alueelle: Jämille ja Kuninkaanlähteelle. Hämeenkankaalla on lisäksi merkitystä pohjavedenottoalueena sekä tutkimuskohteena. Liitekartta Puolustusvoimien harjoituskäyttö Puolustusvoimien harjoituskäyttö Hämeenkankaalla sisältää pääasiassa Tykistöprikaatin joukkojen harjoittelua. Alue on ensisijaisesti Niinisalon varuskunnan joukkojen käytössä (Hämeenkankaan harjoitusalueen johtosääntö). Hämeenkankaan alue on puolustusvoimien toimesta jaettu neljään erilaisen intensiivisyysasteen mukaiseen harjoittelualueeseen. Tehokkaimmassa harjoituskäytössä on lähiharjoitusalue varuskunta-alueen tuntumassa. Viidentienristeyksen - Kuninkaanlähteen välisellä alueella harjoitellaan myös melko intensiivisesti. Kuninkaanlähteen Ruunahovin välisellä alueella harjoitellaan koulutuskausittain (rytmittyy varusmieskoulutuksen mukaisesti), ja alueella sijaitsee myös maastoharjoittelurata (Ruunahovin tuntumassa). Ruunahovin Koivistonharjun välisellä alueella harjoitellaan myös koulutuskausittaisesti (huhti-kesäkuu, loka-joulukuu). Ko. alueella harjoittelevat enimmäkseen pitemmälle koulutettavat joukot (Hämeenkankaan harjoitusalueen johtosääntö). Hämeenkankaan harjoitusalueella ei saa suorittaa kovapanosammuntoja, lukuun ottamatta Kuninkaanlähteen ampumahiihtostadionin aluetta, jossa voidaan ampua kiväärikaliperisilla aseilla. Tulen kuvausta sen sijaan harjoitetaan koko Hämeenkankaan alueella. Hämeenkan-

33 36 kaan yläpuolinen ilmatila ei ole ilmailun vaara-aluetta. Latujen käyttö puolustusvoimien harjoituksen ajoneuvourina on myös kielletty (Hämeenkankaan harjoitusalueen johtosääntö). Puolustusvoimat on rauhoittanut harjoituskäytöltä seuraavat kohteet: o Otsolan ja Viidentienristeyksen vedenottamon alueet o Kuninkaanlähteen matkailuvaunualue o Viheräperän turvetuotantoalue varikkoineen (puolustusvoimien läpiajo sallittu) o Isokeitaan soidensuojelukohde o Mustakeitaan lähde Muita rajoitettuja puolustusvoimien harjoituskäytön alueita ovat Jämin lentokenttäalue (harjoitusjoukot liikkuvat vain lentotiedustelujärjestelmän tukikohta-alueella), Jämi-Säätiölle vuokrattu ulkoilu-, virkistys- ja ilmailutoiminta-alue (alue huomioitava harjoituksissa) sekä Kuninkaanlähteen ampumahiihtostadion (alue huomioitava harjoituksissa). Lisäksi Metsäntutkimuslaitoksen koealoilla leiriytyminen sekä moottoriajoneuvoilla liikkuminen on kielletty. Geodeettisellä suoralla ilmakuvalaitteiden tarkentamisalueen maastomerkintöjä ei myöskään saa vahingoittaa. Alueella on myös useita yksityiskohtaisempia määräyksiä koskien mm. arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita, joilla liikkumista pyritään välttämään. Puolustusvoimat on toiminnassaan Hämeenkankaalla pyrkinyt perinteisesti ottamaan huomioon luonnon- ja ympäristönsuojelun asettamat reunaehdot. Tämä on onnistunut paremmin Niinisalon varuskunnan omilta joukoilta kuin harjoitusalueita käyttäviltä varuskunnan ulkopuolisilta joukoilta, jotka eivät aina täysin tiedosta Hämeenkankaan alueen erityisluonnetta. Puolustusvoimien harjoitustoiminta ylläpitää mm. Kuninkaanlähteen ampumahiihtostadionilla myös luonnonsuojelullisesti arvokkaita ympäristöjä. Johtosääntö Keskeinen puolustusvoimien harjoitusjoukkojen toimintaa ohjaava asiakirja on johtosääntö, joka on laadittava ja jatkuvasti ylläpidettävä kaikilla puolustusvoimien käytössä oleville harjoitusalueilla. Johtosäännössä annetaan tarvittaessa hyvinkin tarkat ja yksityiskohtaiset toimintaohjeet harjoitusten suunnitteluun, toteuttamiseen ja harjoitusten päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Voimassa oleva Hämeenkankaan johtosääntö on päivätty , mutta sitä ollaan parasta aikaa ajantasaistamassa ottaen huomioon myös alkava raskaan raketinheitinjärjestelmän koulutus. Johtosääntöön sisältyy mm. luettelo valtioneuvoston hyväksymistä luonnonsuojelukohteista, Satakunnan seutukaava 5:n suojelukohteista (jotka siirtyvät v 2008 valmistuvaan Satakunnan maakuntakaavaan) sekä Metsähallituksen määrittämistä suojelukohteista (mm. entiset PLM:n Kankaanpään metsäpiirin omatoimisesti suojelemat kohteet). Ympäristöohjelma Toinen harjoitusjoukkojen toiminnassa huomioitava ohje on Pohjankankaan ampuma-alueen ja Hämeenkankaan harjoitusalueen ympäristöohjelma, jonka avulla pyritään ohjaamaan harjoitusjoukkoja noudattamaan ympäristön- ja luonnonsuojelulainsäädännössä esitettyjä määräyksiä. Ympäristöohjelmaan liittyvällä koulutuksella pyritään parantamaan sekä yksittäisten henkilöiden (varusmiehet, kouluttajat) ja harjoitusjoukkojen valmiuksia noudattaa olemassa olevia ohjeita ja määräyksiä. Tavoitteena on myös saada ihmiset ajattelemaan itsenäisesti ja ymmärtämään vastuunsa ainutlaatuisen harjualueen luontoarvojen säilyttämisessä.

34 37 Harjoitusalueen käyttötavat Hämeenkankaan käyttötapa puolustusvoimien harjoitusalueena on syklistä ja suhteellisen säännöllistä, mikä johtuu varusmiesten palvelusaikajaksottelusta. Harjoitusten maastolle aiheuttama rasitus vaihtelee intensiteetiltään ja alueelliselta kattavuudeltaan eri vuodenaikoina. Vähiten aluetta käytetään joulukuun lopussa - tammikuussa sekä kesäkuun lopussa heinäkuussa, jolloin edellinen varusmiessaapumiserä kotiutuu ja seuraava astuu palvelukseen. Uuden saapumiserän alkuvaiheessa, alokasaikana, ei varsinaisia maastoharjoituksia pidetä, vaan tällöin keskitytään lähinnä sotilaan perustietojen ja taitojen kouluttamiseen. Palvelusajan edetessä siirrytään yhä enemmän maastossa tapahtuvaan harjoitteluun. Harjoittelu Hämeenkankaalla tapahtuu helmi maaliskuussa ja elo syykuussa varuskunnan lähialueella (pääosin varuskunnan Niinisalon tutka-aseman välillä), mikä näkyy myös maastossa pintakasvillisuuden vähäisyytenä ja maanpinnan pistemäisenä/vyöhykemäisenä kulumisena. Varusmiespalveluksen erikoiskoulutuskauden loppuosan ja joukkoharjoituskauden (huhtikuun alku juhannus ja lokakuun alku joulu) taisteluharjoituksissa käytetään Hämeenkankaan harjoitusaluetta kokonaisuudessaan. Harjoitukset ovat yleensä vakioituja ja niissä käytetään vuodesta toiseen useimmiten samoja ryhmitysalueita, jolloin koko aluetta ei kuluteta luontoa/ympäristöä haittaavalla tavalla, tosin em. vakioharjoituspaikat kuluvat muuta ympäristöä enemmän. Niinisalon varuskunnan joukkojen lisäksi Hämeenkankaan harjoitusaluetta käyttävät myös Etelä- ja Länsi-Suomen muut joukko-osastot. Suurimpia harjoituksia ovat olleet kaksi kertaa vuodessa toteutettavat Läntisen Maanpuolustusalueen ampuma- ja taisteluharjoitukset (kesäkuu ja joulukuu), joihin on osallistunut jopa yli 4000 henkilöä ja ajoneuvoa. Kaikki edellä mainitut harjoitusjoukot kalustoineen eivät kuitenkaan ole kohdentuneet pelkästään Hämeenkankaalle, vaan paljon laajemmalle alueelle, osin Pohjankankaalle, osin yksityisten maanomistajien omistamille alueille. Vuodesta 2008 lukien harjoitusjärjestelmä muuttuu jonkin verran puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksesta johtuen (yhtymäharjoitukset). Pohjankankaan ampuma-alue ja Hämeenkankaan harjoitusalue säilyttävät kuitenkin edelleen kehitettävien ampuma- ja harjoitusalueiden statuksensa. Maavoimien alueelliset aselajiharjoitukset (tykistö, jalkaväki, mekanisoidut taisteluosastot) toteutetaan tulevaisuudessakin edelleen Niinisalon varuskuntaan kuuluvilla ampuma- ja harjoitusalueilla Liikunta ja retkeily Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen tarjoamat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat monipuoliset. Alue onkin ympärivuotisessa käytössä. Kesällä hiekkapohjaiset polut tarjoavat hyvän alustan kävelyyn, sauvakävelyyn, lenkkeilyyn, suunnistukseen, maastopyöräilyyn ja ratsastukseen. Talvella suosittua on murtomaahiihto, ja alueelle ajetaan hyvien hiihtolatujen perässä pitkiäkin matkoja. Harjualueella järjestetään suuria massaliikuntatapahtumia kuten esimerkiksi Pirkan hiihto. Lisäksi Jämin lentokenttäalue on tehokkaassa ilmailuharrastuskäytössä (mm. Jämi Fly In). Reitit ja urat, rakenteet sekä opastus Alueella risteilee erilaisten reittien, polkujen ja urien verkosto (yhteensä satoja kilometrejä). Merkittyjä reittejä ja uria on yhteensä noin 90 km (osittain päällekkäisiä). Reitti- ja uraverkosto on esitetty taulukossa 11. Reitti- ja uramerkinnät ovat osittain sekavia ja puutteellisia, ja osa luontopoluista ei ole enää aktiivisessa käytössä. Luontopolkuja on suunnittelualueella yhteen-

35 38 sä 21 km ja ne muodostuvat Kolmen harjun polusta, Metlan luontopolusta sekä Kontinniitun luontopolusta. Myös uusia uria on muodostunut koko Hämeenkankaan alueelle helposti, ja maasto on kulunut. Liikuntaesteisille soveltuvia reittejä on toistaiseksi vähän; noin 1,4 km Uhrilähteellä, Niiniharjulla sekä Kontinniitun alueella. Hiihtolatuja on yhteensä noin 70 km. Valaistuja latuja on myös melko runsaasti, noin 23 km. Reittivaihtoehtoja on parin kilometrin lenkistä 15 km lenkkiin. Lisäksi alueella on 5 km ja 7,5 km kilpaladut, joita ei ylläpidetä joka vuosi. Kuninkaanlähteen ja Jämin maastossa on pidetty vuosittain yllä määrältään ja sijainniltaan vaihtelevia väliaikaisia latuja mm kilpailuja varten. Nämä eivät sisälly taulukossa 11 esitettyjen latujen määrään. Myös suunnittelualueen ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä Vaarinnevankeitaalla (kuuluu Hämeenkankaan Natura verkoston alueeseen), on noin 3,3 km luontopolkua. Alueella on myös vakiintunut pyöräilyreitistö ja -urasto, joskin viitoitus on puutteellista. Sama pätee ratsastusuriin. Hämeenkankaalla on tällä hetkellä paikallinen pyöräilyreitti sekä yksi valtakunnallisen pyöräilyreitin osa (reitti 23). Pyöräily GT kartassa nro 2 (Genimap 2004) on osoitettu myös kymmenien kilometrien pituinen maastopyöräilyreitti, jota ei kuitenkaan ole merkittynä maastossa. Hämeenkankaalla on moottorikelkkauria yhteensä noin 65 km. Pelkästään Hämeenkankaan alueella kulkeva erillinen moottorikelkkaura on määräaikaisella vuokrasopimuksella Skönön Safarit Oy:llä ja vuokralaisen käytettävissä myös koiravaljakkoreittinä. Ura on tarkoitettu samalla myös alueella toimivien muiden matkailuyrittäjien ohjattujen kelkkasafareiden käyttöön. Lisäksi Hämeenkankaalla kulkee myös pienempi osa toista, pidempää moottorikelkkauraa, joka Hämeenkankaan osalta on vuokralla pitkäaikaisella sopimuksella Pohjois- Satakunnan luontosafarit ry:llä. Taulukko 11. Hämeenkankaan tämänhetkinen merkitty reitti- ja uraverkosto. Tyyppi Pituus, km Hiihtolatu, yhteensä 70 Hiihtolatu, valaistu 23 Patikointireitti tai ura 57 Luontopolku 21 Moottorikelkkaura 65 Koiravaljakkoreitti 28 Pyöräilyreitti tai ura 51 Ratsastusura 28 Alueella on yksi Suomen tiheimpiä taukopaikkaverkostoja: kotia on 9 kpl ja laavuja 26 kpl. Lisäksi tulentekopaikkoja on kaksi. Taukopaikkoja löytyy harjualueelta muutaman kilometrin välein. Näistä 12 kpl on Metsähallituksen polttopuuhuollon piirissä. Kohteista kolmella on Metsähallituksen huoltama puusee. Palvelurakenteiden muuta jätehuoltoa ei ole, vaan alueella on voimassa vuonna 2005 käyttöön otettu roskaton retkeily, jonka toimivuus ei kuitenkaan ole vielä aukotonta. Alueelta löytyy myös näkötorni Jämiltä. Sahapukkikeitaan pohjoisreunalta löytyy hevosvaellusten taukopaikka puomeineen ja hevossuojineen. Sahapukkikeitaan itäreunalla sijaitsee myös metsästysmaja oheisrakenteineen (puolustusvoimien hallinnassa). Kaikki taukopaikkarakenteet ovat sekä yleisökäytössä, että myös puolustusvoimien käytössä. Puolustusvoimat käyttää yleensä omatoimisen polttopuuhuollon kohdalla listattuja laavuja ja kotia. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella, mutta aivan sen vieressä Senaattikiinteistöjen

36 39 mailla, sijaitsee kaksi laavua; Koiralaavu ja YK-laavu, jotka ovat puolustusvoimien rakenteita. Myös Kontinniittujen välittömässä tuntumassa, mutta suunnittelualueen ulkopuolella on sekä laavu että kota, jotka ovat paikallisen yhdistyksen rakenteita. Taulukko 12. Hämeenkankaan suunnittelualueen tämänhetkiset retkeilyn palvelurakenteet. Tyyppi Kodat; polttopuuhuolletut Kodat; omatoiminen polttopuuhuolto Laavut; polttopuuhuolletut Laavut; omatoiminen polttopuuhuolto Muut retkeilyrakenteet Rakenteet, jotka eivät ole Metsähallituksen vastuulla Nimi Jättikota Kuninkaanlähde Niinikota Hannan kota Caravankota Tallikota Kunkunpesä Koivistonvati Koivistonharju Kuninkaanlähde Matolaavu Niiniharju Ruskalaavu Sormela Viherä Viidentienristeys Hiihtolaavu Kyröntien laavu Järvilaavu Keidaslaavu Kontinniittu Ylisenharju Laurin laavu Leirikoululaavu Metlan laavu Pentin laavu Pirkan laavu Pirtulaavu Ronjan laavu Soininharju Lehtolaavu Jämi-Jukolan laavu Ronjan tulentekopaikka Ruunahovin tulentekopaikka Ruunahovin hevossuoja ja -puomi Golflaavu Reima Country -elämyskota Kerhon kota Jämin näkötorni Jämin alueella on lisäksi talvigolf- ja frisbeerata, hiihtoputki curlingratoineen sekä Niinivadissa sijaitseva Niiniharjun laskettelurinne. Soininharjun rinteellä sekä lentokenttäalueella harrastetaan runsaasti lennokkitoimintaa (mm. vuosittaisia valtakunnallisia lennokkiharrastusta-

37 40 pahtumia). Suunnistusta harrastetaan myös runsaasti alueella on järjestetty mm. Jukolan viesti sekä pyöräsuunnistuksen SM-kisat. Lisäksi Jämillä on runsaasti laskuvarjohyppyharjoituksia ja tapahtumia. Myös partioleirejä on järjestetty Hämeenkankaan alueeseen liittyen, ja leireille on tullut enemmän kysyntää. Viidentienristeyksestä pohjoiseen aina Valkiajärven rantaan saakka on lisäksi Niinisalon ratsastajien kiinteä maastoesterata. Hämeenkankaalla ei ole Metsähallituksen asiakas- tai opastuspalvelua. Lähin asiakaspalvelupiste on Seitsemisen luontokeskus. Aluetta käsitteleviä pääopasteita karttoineen on Jämillä, Viidentienristeyksessä, laskettelurinteen parkkipaikalla ja Kuninkaanlähteellä sekä suunnittelualueen ulkopuolella Niinisalon varuskunta-alueen tuntumassa. Metlan luontopolulla, Kolmen harjun (Niiniharjun-Soininharjun) luontopolulla, Uhrilähteellä sekä alueen ulkopuolella olevalla Vaarinnevankeitaan luontopolulla on opastauluja, joissa esitellään Metlan tutkimusta, luontoa ja lisäksi myös alueen historiaa sekä geologiaa. Metsähallituksen luontoon.fi-sivuilla esitellään Hämeenkankaan retkeilypalveluita ja luontoa ( Kuva 7. Hämeenkankaan tämänhetkiset retkeilypalvelut. Kartasta puuttuu Jämi-Jukolan laavu ja Golf-laavu.

38 41 Kävijät Hämeenkankaalla toteutettiin Metsähallituksen kävijätutkimus vuosina (Hankala 2007a). Alueella ei ole ennen tehty vastaavanlaisia tutkimuksia. Kävijämääriä on selvitetty myös kävijälaskureiden avulla ja yrittäjien ilmoittamien asiakasmäärien avulla. Alueen käyntimäärän on arvioitu viime vuosina olleen käyntikertaa vuodessa. Alueen palvelut ovat kuitenkin viime vuosina lisääntyneet mm. Jämillä, joten alueen kävijämäärän voidaan olettaa olevan suurempi nykyisin. Tätä tukevat myös yritystutkimuksen tulokset, joiden mukaan yrittäjillä on ollut vuosittain asiakkaita alueella On otettava kuitenkin huomioon, että yrittäjien asiakkaissa on osittain päällekkäisyyttä eli yrittäjillä on yhteisiä asiakkaita. Kävijätutkimuksessa puolestaan selvitettiin laajemmin alueella liikkuvien kävijöiden määrää (eli poislukien pelkästään Jämin ja Kuninkaanlähteen alueella vierailleet). Myös kävijätutkimuksen tulosten sekä maastolaskuritietojen perusteella alueella on vähintään käyntikertaa. Pääosa kävijöistä on ns. omatoimiretkeilijöitä, jotka eivät osallistu yritysten järjestämiin ohjattuihin aktiviteetteihin (Hankala 2007a). Kävijätutkimuksen perusteella tärkeimmät syyt tulla Hämeenkankaalle ovat rentoutuminen, luonnon kokeminen, maisemat ja kuntoilu. Kesäkuukausista käyntimääriltään vilkkain on heinäkuu. Talven hiihtokausi on yleensä erittäin vilkas Hämeenkankaalla, mutta käyntikertojen määrä riippuu pitkälti maastohiihtokauden pituudesta. Alueella on kuitenkin myös hiihtotunneli ympärivuotisessa käytössä. Vähälumisen talven aikana hiihtotunnelissa oli paljon kävijöitä (Hankala 2007a). Vastaajista lähes puolet tuli lähipaikkakunnilta Kankaanpäästä ja Jämijärveltä. Muiden kävijöiden asuinpaikkakunnat sijaitsevat melko tasaisesti ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Paikkakuntalaisten suuri määrä näkyy kävijöiden pääasiallisissa aktiviteeteissa: yli puolet kesä- ja syyskauden kävijöistä harrasti kävelyä ja lähes puolet lenkkeilyä ja sauvakävelyä. Talvikävijöistä yli puolet harrasti murtomaahiihtoa ja noin kolmasosa mäenlaskua. Suurin osa kyselystä kieltäytyneistä tai ohi kulkeneista oli lenkkeilijöitä ja hiihtäjiä. Tämän perusteella on oletettavaa, että paikallisten asukkaiden osuus Hämeenkankaan kävijöistä on tämän tutkimuksen tuloksia suurempi. Alueella samat ihmiset käyvät useaan kertaan. Suurin osa paikkakuntalaisista vastaajista kertoi käyvänsä alueella jopa monta kertaa viikossa (Hankala 2007a). Kävijätutkimuksen perusteella ulkomaalaisten kävijöiden osuus alueella on vain 1 %. Yrittäjien aluetta käyttäneistä asiakkaista puolestaan 4 % oli yritystutkimuksen mukaan ulkomaalaisia. Alueella käy ainakin venäläisiä, italialaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia matkailijoita (Hankala 2007a). Kesäkaudella Hämeenkankaan alue on pääosin erilaisten lenkkeilijöiden ja muiden liikuntaa harrastavien kävijöiden käytössä. Kyselytutkimukseen vastanneista 60 %:lla oli pääaktiviteettina lenkkeily, kävely tai muu liikunta. Kävijätutkimukseen vastanneiden yleisin harrastus Hämeenkankaalla oli kävely. Lenkkeilyä tai sauvakävelyä alueella harrasti kumpaakin noin viidesosa vastanneista. Suunnistajia oli vastanneista kymmenesosa. Juoksijoiden ja sauvakävelijöiden ym. urheilijoiden osuus on oletettavasti kuitenkin vielä huomattavasti suurempi, sillä 2/3 haastatelluista kieltäytyi vastaamasta kyselyyn, ja suurin osa kieltäytyneistä oli havaintojen mukaan lenkkeilijöitä ja muita urheilijoita. Luontopolkuun alueelle tuli tutustumaan 16 %, ja luontoa tarkkailemaan 36 % vastanneista. Retkeily oli pääaktiviteettina tutkimukseen vastanneista 8 %:lla. Ilmailua harrastamassa oli 6 % vastanneista (Hankala 2007a).

39 42 Talvikaudella Hämeenkankaan alue on myös liikuntaa harrastavien suosiossa. Kävijätutkimukseen vastanneiden pääaktiviteetit olivat 64 %:lla liikuntapainotteisia. Tutkimukseen vastanneiden ylivoimaisesti suosituin harrastus alueella oli murtomaahiihto (55 %). Myös talvikauden kävijöistä oletettavasti huomattavasti suurempi osuus on kuitenkin hiihtäjiä, sillä suurin osa kyselystä kieltäytyneistä oli hiihtäjiä. Laskettelua tai mäenlaskua harrasti noin kolmasosa vastanneista. Toisaalta heidän todellinen osuutensa kävijöistä on luultavasti paljon pienempi, sillä heidät oli helpompi saada vastaamaan, toisin kuin hiihtäjät. Kävijöistä myös huomattava määrä (21 %) oli kävelemässä talvikaudella , johtuen ilmeisesti pitkälti vähälumisesta talvesta. Talvikauden retkeily oli pääaktiviteettina jopa 16 %:lla vastaajista (Hankala 2007a). Tärkeimpiä kävijöiden lähtöpisteitä alueelle ovat Jämi, Viidentienristeys sekä Kuninkaanlähteen kodan parkkipaikka. Noin kaksi kolmasosaa kävijöistä käy Jämin alueella. Seuraavaksi suosituin kohde on Kuninkaanlähde. Uhrilähteellä käy kävijätutkimuksen perusteella n. 28 % kävijöistä. Viidentienristeys on lähinnä talvikauden kävijöiden suosiossa (Hankala 2007a). Suurin osa kävijöistä tulee alueelle 2-5 hengen seurueessa. Noin kolmasosa kaikista kävijöistä tulee Hämeenkankaalle oman perheen kanssa. Toiseksi yleisimmin tullaan ystävien seurassa. Lähes joka neljäs kävijä tulee alueelle yksin. Myös liikuntaesteisiä käy alueella jonkin verran. Alle 15 vuotiaita oli mukana kolmasosalla seurueista, mutta lapsiperheiden todellinen määrä voi kuitenkin olla suurempi, sillä usein lapsiperheitä oli vaikea saada vastaamaan pitkään kyselyyn. Suurin osa vastaajista tulee alueelle henkilöautolla. Osa saapuu asuntovaunun kanssa tai asuntoautolla, ja vain muutama vastaaja oli käyttänyt julkisia kulkuneuvoja tai muita keinoja päästäkseen alueelle (Hankala 2007a). Kävijätutkimuksen perusteella yli 80 %:lle kävijöistä Hämeenkangas on matkan ainoa tai tärkein kohde. Ennalta suunnittelematta alueelle tuli vain 7 % kävijöistä. Suurin osa kävijätutkimukseen vastanneista viipyi alueella muutaman tunnin. Alueella yöpyjiä oli 18 % kävijöistä, ja he yöpyivät useimmiten asuntoautossa tai vaunussa (noin 33 % yöpyjistä). Myös hotelleissa ja vuokramökeissä yövyttiin (yhteensä 32 % yöpyjistä) sekä kodassa ja laavussa (6 % yöpyjistä). Suurimmalle osalle vastaajista Hämeenkangas oli jo ennestään tuttua aluetta. Ensimmäistä kertaa alueella ilmoitti olevansa vain 12 % vastanneista. Lähes kaikki kävijät myös arvioivat tulevansa alueelle todennäköisesti uudelleen, ja suosittelevansa Hämeenkangasta myös muille (Hankala 2007a).

40 43 Kuva 8. Vastanneiden kotimaisten kävijöiden asuinkunnat (n = 266). Metsähallitus Kävijätyytyväisyys Kävijöiden ennakko-odotukset Hämeenkankaan alueen palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja luonnonympäristöstä vastasivat todellisuutta melko hyvin. Parhaiten osuivat oikeaan ennakko-odotukset luonnonympäristöstä. Heikoimmin kävijöiden odotuksia vastasivat alueen reitit ja rakenteet (Hankala 2007a). Palveluista ja rakenteista laadultaan parhaimmiksi arvioitiin lähialueen tiestö, pysäköintipaikat ja reittien opastetaulut. Huonoimman arvion saivat alueen yleisökäymälät, jätehuollon toteutus ja ohjeistus sekä Kuninkaanlähteen palvelut. Näiden palvelurakenteiden määrä arvioitiin myös useimmin liian pieneksi. Palveluiden määrän arvioiminen jäi monelta vastaajalta täyttämättä. Onkin oletettavaa, että osa kävijöistä on merkinnyt yleisökäymälät, jätehuollon ja Kuninkaanlähteen palvelut laadultaan huonoiksi tarkoittaessaan itse asiassa niiden määrän vähäisyyttä. Kokonaisuudessaan palveluiden ja rakenteiden määrä arvioitiin melko hyväksi (Hankala 2007a). Tutkimuksessa tiedustelluista asioista maaston kuluneisuus häiritsi eniten Hämeenkankaan kävijöitä. Seuraavaksi eniten olivat häirinneet maaston roskaantuneisuus ja metsien käsittely. Erityisesti reiteillä kulkevia mönkijöitä ja hevosia moitittiin, samoin laduilla kävelijöitä ja kelkkailijoita. Vastauksissa sekä suullisessa palautteessa kesän ja syksyn aikana tuli myös ilmi

41 44 kävijöiden harmistus puutteellisesta opastuksesta ja viitoituksesta sekä ajantasaisten karttojen puutteesta (Hankala 2007a). Kävijätyytyväisyyden osatekijöiden (häiriötekijät, odotukset, ympäristö, palvelut) perusteella lasketun kävijätyytyväisyysindeksin perusteella Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijät olivat suhteellisen tyytyväisiä käyntiinsä alueella. Kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,9 (indeksin arvo on välillä 1-5, viiden ollessa paras arvosana) (Hankala 2007a). Vapaamuotoisen palautteen perusteella kävijät olivat pääosin tyytyväisiä Hämeenkankaaseen monipuolisena ulkoilumaastona. Puutteelliset reittimerkinnät ja karttojen puuttuminen tulivat esiin useassa palautteessa. Palvelurakenteista erityisesti Kuninkaanlähteen kodan ympäristöä toivottiin siistittävän ja alueelle kaivattiin yleisökäymälää. Sekä kirjallisessa että suullisessa palautteessa toivottiin usein, että kyselylomake olisi ollut lyhyempi ja hieman osuvammin juuri Hämeenkankaan kävijöille suunnattu. Itse kävijätutkimus ja alueen kehittäminen virkistyskäyttöä varten sai kuitenkin yksinomaan myönteistä palautetta (Hankala 2007a) Metsätalouskäyttö Suunnitelma-alueella harjoitetaan metsätaloutta talouskäytössä olevilla alueilla (Metsähallituksen metsätalouden tulostoiminnon hallinnassa olevat alueet, 4281 ha). Lainsäädännön, maakunnallisen metsäsertifioinnin ja Metsähallituksen omien ohjeiden lisäksi metsätaloutta alueella ohjaa Metsähallituksen ja puolustusvoimien välinen puitesopimus. Hämeenkankaan metsätalouden työllistävyysvaikutus on noin 15 henkilötyövuotta kerrannaisvaikutuksineen. Suunnittelu Alue-ekologisen suunnittelun kohteiden sekä Natura-luontotyyppien ja -lajien huomioon ottaminen ohjaa osaltaan toimenpidesuunnittelua ja käytännön toimintaa. Puolustusvoimilta Metsähallitukselle siirtymisen jälkeen (v. 2002) alue käytiin läpi kuvioittaisella arvioinnilla, jossa päivitettiin metsikkökuvioiden perustiedot ja mitattiin puustotiedot. Näin saatiin ajan tasalla olevat tiedot muun suunnittelun pohjaksi. Luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet siirrettiin suojelukäyttöön ja metsätalouskäytössä olevalle osalle tehtiin alue-ekologinen tarkastelu, jossa inventoitiin arvokkaat luontokohteet, riistan elinympäristöt ja maisemallisesti tärkeät kohteet (liitekartta). Tiedot tallennettiin alueellisina, kuviokohtaisina tai pistemäisinä rajoituksina Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Lisäksi vuonna 2004 tehtiin Natura luontotyyppi-inventointi, ja luontotyyppiä olevien kuvioiden biotooppitiedot on tallennettu paikkatietojärjestelmään. Samana vuonna tehtiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan (METSO) toimenpiteeseen 10. talousmetsien luonnonhoito liittyen osalle alueesta inventointi, jossa etsittiin luonnonsuojelubiologiset kriteerit täyttäviä kohteita. Löytyneet kohteet on merkitty luontokohteina paikkatietojärjestelmään. Näiden toimien seurauksena luonnonsuojeluohjelmien lisäksi Hämeenkankaalla on talouskäytön ulkopuolella 222 ha. Toiminnan ulkopuolisten kohteiden lisäksi talouskäyttöä rajoittaa puolustusvoimien harjoitustoiminta, virkistyskäyttö ja Natura 2000 verkoston tavoitteet. Lisäksi alueella on alueekologisen suunnittelun rajoitetun toiminnan kohteita kuten metson soitimia ja maisemallisesti arvokkaita kohteita. Virkistyskäyttö vaikuttaa metsätaloustoimenpiteisiin erityisesti retkeilyreittien ja -rakenteiden läheisyydessä.

42 45 Metsätalouden tulostoiminnon hallinnassa olevasta Natura-alueesta 2059 hehtaaria (68 %) on Natura-luontotyyppiä. Luontotyyppiä edustavista alueista valtaosa on harjumetsiä. Puustoisia soita on noin 3,5 hehtaaria, lähteitä ja lähdesoita alle hehtaari. Edustavuudeltaan nämä luontotyyppikohteet jakautuvat siten, että heikointa luokkaa ei merkittävä on 78 % ja luokkaa merkittävä 20 % pinta-alasta. Loppu 2 % on edustavuudeltaan luokkaa hyvä, luokkaa erinomainen ei metsätalouden alueella ole. Luontotyyppi-inventoinnin yhteydessä osa luontotyypiltään edustavimmista metsiköistä merkittiin alue-ekologisiksi luontokohteiksi. Naturaluontotyypit metsätalousalueella on esitetty tarkemmin taulukossa 8 (luku 2.4.1). Metsätalousalueilla on rajattu metsätaloustoiminnan ulkopuolelle 54 ha alue-ekologisen suunnittelun luontokohteita ja ekologisia yhteyksiä. Muita alue-ekologisen suunnittelun erityiskohteita on yhteensä 1025 ha (taulukot 13 ja 14). Riistakohteisiin sisältyy seitsemän metson soidinpaikkaa, joiden sijaintitieto on saatu metsästäjiltä. Soidinten toiminta ja sijainti varmistetaan keväisin tehtävällä soidinpaikkakartoituksella, joka on osalle ilmoitetuista soitimista tehty. Maisema-alueilla metsien käsittely poikkeaa selvästi tavanomaisesta maisemallisten erityisarvojen takia. Suunnittelualueen alue-ekologinen kartta on esitetty kuvassa 9.

43 46 Kuva 9. Alue-ekologisten kohteiden kartta. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008, Genimap Oy, Lupa L5293

44 47 Taulukko 13. Erityiskohteet metsätalousmaalla. Alue-ekologisen metsämaa kitumaa joutomaa koko metsä % koko % suunnitelman kohde ha ha ha ha Luontokohteet 48 < ,3 1,3 Ekologiset yhteydet 5 5 0,1 0,1 Monimuotoisuuden 1 1 0,0 0,0 lisäämisalue Maisema-alueet ,6 23,4 Riista-alueet ,6 3,6 Kulttuurikohteet 9 9 0,2 0,2 Yhteensä ,9 28,7 Taulukko 14. Luontokohdetyypit talousmetsissä. Luontokohdetyyppi Pinta-ala, ha Osuus talousmetsien kokonaisalasta, % Lähde 5,0 0,1 Puronvarsimetsä 3,1 0,1 Suppa 10,0 0,3 Kalliometsä 2,6 0,1 Karu suo 8,1 0,2 Vanha metsä 3,3 0,1 Vanha lehtimetsä 1,0 0,0 Nuori sukkessiovaihe 1,2 0,0 Runsaslahopuustoinen kangasmetsä 14,9 0,4 Luonnonmuistomerkki 0,1 0,0 Yhteensä 49,2 1,3 Metsätalouden alueella esiintyy uhanalaista kasvilajistoa 37 metsikkökuviolla. Tiedossa olevat uhanalaiset kasvilajit ovat harjukeltalieko tai sen risteymä (30 kuvioilla), hietaneilikka (4 kuviolla), ketonoidanlukko (2 kuviolla) ja suikeanoidanlukko (1 kuviolla). Muita alueella esiintyviä paahteista elinympäristöä ilmentäviä kasvilajeja ovat kanervisara ja kangasajuruoho. Metsätalousalueella esiintyy myös 5 uhanalaista hyönteistä sekä neljä silmälläpidettävää lintulajia (kts. taulukko 10. kappaleessa 2.5.2). Metsävarat ja hakkuut Metsien käyttö on jatkunut Hämeenkankaalla pitkään. Metsien liian kovan käytön ja metsäpalojen seurauksena metsät ovat olleet vajaapuustoisia ja hävitettyjä sekä maaperä eroosion vaivaama. Metsät olivat vielä 1900-luvun alussa huonossa kunnossa. Panostus metsien uudistamiseen ja metsänhoitoon yleensä sekä kokeilutoiminta Hämeenkankaalle sopivien metsänkäsittelymenetelmien löytämiseksi paransivat metsien metsänhoidollista tilaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä lähtien. Määrätietoisen metsätalouden ja metsien hoidon seurauksena tällä hetkellä alueella on täyspuustoiset metsät ja tasainen kehitysluokkajakauma. Puolustusvoimien harjoituskäytön ja alueen monikäytöllisen luonteen seurauksena varttuneita ikäluokkia on enemmän kuin tavanomaisissa talousmetsissä. Kehitys- ja ikäluokkajakaumasta (taulukot 15 ja 16) on nähtävissä, että alueella on harjoitettu metsätaloutta jatkuvasti suhteellisen tasaisesti. Uudistuskypsyyden saavuttaneita metsiköitä on talousmetsäalueeksi kohtalaisen paljon, noin viidesosa pinta-alasta. Osa uudistuskypsistä metsistä on maisemallisesti merkittävillä alueilla ja edustavammilla Natura-luontotyypeillä.

45 48 Taulukko 15. Kehitysluokka metsätalousmaalla. Kehitysluokka ha % Aukea 52 1,4 Taimikko ,7 Nuori kasvatusmetsikkö ,8 Varttunut kasvatusmetsikkö ,3 Uudistuskypsä metsikkö ,7 Uudistumisvaiheessa oleva metsikkö 76 2,1 Yhteensä ,0 Taulukko 16. Ikäluokat metsätalousmaalla Ikäluokka ha % aukea 52 1, v 126 3, v 160 4, v , v , v , v , v , v 350 9,4 yli 150 v 1 0,0 Yhteensä ,0 Varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä on metsätalouden käytössä olevan metsämaan pinta-alasta lähes puolet (taulukko 15). Metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä on 75 %, tyydyttäviä 24 % ja epätyydyttäviä 1 % metsien pinta-alasta. Merkittävimmät metsänhoidollista tilaa alentavat tekijät ovat ylitiheys, ryhmittäinen ylitiheys, aukkoisuus ja vajaapuustoisuus. Suhteessa eniten tyydyttävässä tai epätyydyttävässä tilassa olevia metsiköitä on nuorissa kasvatusmetsissä ja taimikoissa. Puuston vuotuisesta kasvusta on viimeisen neljän vuoden aikana hakattu vajaa puolet. Kangasmaiden puustot ovat lähes poikkeuksetta suhteellisen tasarakenteisia männiköitä lukuun ottamatta muutamia Metsäntutkimuslaitoksen istuttamia koivikoita, vuorimänniköitä ja yhtä kontortamäntymetsikköä (taulukko 17). Turv ta löytyy pieni määrä sekapuustoja. Koivua on pieniä määriä sekapuuna kaikissa ikäluokissa myös kangasmailla. Mänty on luontaisestikin valtapuulaji karuilla hiekkamailla, suurin ero luontaiseen metsän tilaan herkästi palavalla alueella lienee liukuvasti vaihtelevan erirakenteisuuden puuttuminen. Metsätalouden maalla olevista turvemaista noin 95 % on ojitettu. Tehdyillä ojituksilla on voinut olla vaikutuksia alueen lähteisiin ja niiden laskupuroihin. Hämeenkankaalla puuston keskitilavuus metsämaalla on 113 m3/ha ja kasvu 4,3 m3/ha vuodessa. Hakkuita on metsähallituksen hallinnan aikana tehty vuodessa (suluissa luvut, joissa ei ole mukana hallinnonsiirron vuosi 2002) keskimäärin 149 (68) ha, joista on kasvatushakkuita 75 (33) ha, uudistushakkuita 71 (32) ha ja muita hakkuita 3 (4) ha. Hakkuista osa on toteutettu erikoishakkuina ja niissä käytetyt hakkuumenetelmät ovat olleet erirakenteistava hakkuu, säästöpuuhakkuu ja pienaukkohakkuu. Näitä on tehty kokeiluluonteisesti.

46 49 Taulukko 17. Puulajivaltaisuus. Puulajivaltaisuus ha % Ei puustoa 54 1,4 Puhdas männikkö ,5 Mäntysekametsä 140 3,8 Puhdas kuusikko 7 0,2 Kuusisekametsä 12 0,3 Puhdas koivikko 9 0,2 Koivusekametsä 34 0,9 Muu 21 0,6 Yhteensä , Matkailu Hämeenkankaan aluetta käytetään monipuolisesti yritystoimintaan. Alueella on kaksi selvästi erottuvaa matkailun alueellista painopistettä: Jämi ja Kuninkaanlähde. Suurin osa matkailun toiminnasta keskittyy näille alueille. Iso osa alueen matkailuyrittäjien tarjonnasta on majoituspalveluja, ja matkailijat harrastavat paljon alueella myös omatoimisesti liikkumista. Alueella matkailevien aktiviteetteja Hämeenkankaalla ovat talvella murtomaahiihto, moottorikelkkailu, ajoharjoittelutoiminta, koiravaljakkoajelut, lumikenkäkävely, talvigolf, laskettelu ja mäenlasku. Kesäkaudella matkailijat harrastavat kävelyä ja sauvakävelyä, retkeilyä, ratsastusta, maastopyöräilyä, kalastusta ja metsästystä, curlingia sekä mönkijäsafareita. Jämillä sijaitsee myös suosittu hiihtoputki. Jämi Jämillä on noin 300 vuodepaikkaa. Majoituskapasiteettia tarjoavat Kankaanpään kuntoutuskeskus (noin 210 paikkaa) sekä Mertiörannan koulutus- ja kurssikeskus (72 paikkaa). Yhteenlaskettu Jämin matkailutoiminta-alueen majoituskapasiteetti on noin 2800 vuodepaikkaa, joka käsittää myös Ikaalisten kylpylän 2000 vuodepaikkaa, sekä kylpylän välittämät 400 vuodepaikkaa, joista osa on päällekkäisiä kylpylän ja Jämin muiden toimijoiden tarjoamien paikkojen kanssa. Vuodepaikkojen kesäaikainen käyttöaste on pienempi kuin talviajan (Suomen matkailuasiantuntijat Oy 2005). Jämin alueella on majoitus- ja kokoustilojen sekä ruokailupalvelujen lisäksi Jämi Areena, joka tarjoaa viihdepalveluja kuten tansseja ja konsertteja sekä esim. messu- ja kokouspalveluja. Lisäksi Jämiltä löytyy talvigolf- ja frisbeerata, hiihtoputki curlingratoineen sekä Niiniharjun laskettelurinne. Soininharjun rinteellä sekä lentokenttäalueella harrastetaan runsaasti lennokkitoimintaa (mm. vuosittaisia valtakunnallisia lennokkiharrastustapahtumia). Lisäksi Jämillä on runsaasti laskuvarjohyppyharjoituksia ja tapahtumia. Jämin matkailuyrittäjät tarjoavat mökkivuokrausta, koulutus- ja kokouspaketteja sekä erilaisia luontosafareita ja retkipaketteja. Tarjolla on esim. mönkijä-, moottorikelkka-, kalastus-, metsästys-, patikointi-, melonta-, ratsastus-, lumikenkäily- ja pyöräilysafareita ja retkiä sekä paintball- ja ajoharjoittelutoimintaa. Jämin vaikutusalueen matkailuklusteriin kuuluu noin 100 erilaista toimijaa. Tärkeimpiä toimijoita ovat Ikaalisten kylpylä ja Kylpyläkaupunki Oy, Kankaanpään kuntoutuskeskus, Mertiörannan koulutus- ja kurssikeskus, Jämin Matkailu- ja Lomakeskus Oy sekä Reima Country

47 50 Matkailuyhdistys ry. Iso osa Jämin alueen matkailijoista tulee alueelle tapahtumien vuoksi. Esimerkiksi Jämin SM-hiihdot 2005 toivat mm. Ikaalisten kylpylälle noin 2000 yöpymisvuorokautta (Suomen matkailuasiantuntijat Oy 2005). Suurin osa Jämin toiminnasta sijaitsee monikäyttö- ja harjoitusalueella, mutta Natura alueen ulkopuolella. Kuitenkin Niiniharjun laskettelurinne, suurin osa talvigolf- ja frisbeeradoista sekä osa lennokkiharrastustoiminnasta sijaitsee Natura 2000 alueella. Kuninkaanlähde Kuninkaanlähteellä sijaitsee yksi Suomen suosituimmista SF-caravan alueista. Alueen pintaala on noin 5 ha, johon sisältyy maauimala rakennuksineen. Alueelle voidaan sijoittaa noin matkailuajoneuvoyhdistelmää. Yöpymisvuorokausia on yli vuosittain (tiedonantona SF-Caravan Satakunta ry). Caravan-alue sijaitsee luonnonsuojelulain nojalla suojeltavalla Natura 2000 kohteella. Lisäksi Kuninkaanlähteellä toimii hotelli, jonka käyttöaste on hyvin alhainen. Yritystutkimus Alueella toteutettiin Metsähallituksen ohjeistuksen mukainen yritystutkimus (Hankala 2007b) haastattelututkimuksena marraskuun 2006 ja helmikuun 2007 välisenä aikana. Alueella on yli 20 yrittäjää, jotka joko toimivat alueella ja/tai tuovat asiakkaitaan sinne. 6 kpl yrittäjistä sekä Jämin Matkailu- ja Lomakeskus tarjoavat mökkimajoitusta. Monet yrittäjistä tarjoavat sekä majoitusta että ohjelmapalveluja. Alueen kaikista yrityksistä 65 % ilmoitti toimialueekseen Jämijärven kunnan ja 57 % koko Suomen. Kankaanpään kaupungin alueella toimi 22 % vastanneista, ja Satakunnan maakunnan ilmoitti toimialueekseen 22 % yrityksistä. Luultavasti yritykset ovatkin ilmoittaneet sekä yrityksen kotikunnan että markkinointialueen. Yleisimmät toimialat olivat majoituspalvelut (35 % vastanneista) ja virkistys- ja viihdepalvelut (17 %) (Hankala 2007b). Hämeenkankaan aluetta käyttäneet yritysten asiakkaat olivat viimeisten 12 kuukauden aikana pääosin suomalaisia. Yhteensä aluetta käytti asiakasta, joista 4 % oli ulkomaalaisia. Suurin osa oli yksityis- ja yhdistysasiakkaita, ja yritysasiakkaiden osuus oli 36 %. On otettava kuitenkin huomioon, että yrittäjien asiakkaissa on osittain päällekkäisyyttä eli yrittäjillä on yhteisiä asiakkaita (Hankala 2007b). Maaliskuu ja heinäkuu olivat tutkimuksen mukaan selvästi vilkkaimmat kuukaudet Hämeenkankaan aluetta käyttävien asiakkaiden osalta. Yritysasiakkaiden osalta maaliskuu on erityisen merkittävä. Yksityisasiakkaita käy alueella eniten maaliskuussa ja heinäkuussa. Yksityis- ja yritysasiakkaiden jakaumat poikkeavat hieman toisistaan, ja loma-aikojen sijoittumisen voi päätellä: heinäkuussa asiakkaina on suhteessa enemmän yksityisiä kuin yritysasiakkaita. Pirkan hiihto -tapahtuma tuottaa alueen käyttöön maaliskuussa selvän piikin, muuten kevät-kesäsyksy ovat melko tasaisia kävijämääriltään. Selvästi hiljaisimpia kuukausia Hämeenkankaalla ovat tammikuu ja joulukuu. Aluetta käyttäneistä yrityksistä yli puolet ilmoitti käyttäneensä Hämeenkangasta sesonkiaikana kerran viikossa tai useammin (Hankala 2007b). Hämeenkankaan aluetta toiminnassaan käyttävien yritysten asiakkaat harrastivat usein monia aktiviteetteja. Yleisimpiä harrasteita ovat sauvakävely, retkeily ja maastohiihto, joita kutakin

48 51 oli ohjelmassa 40 %:lla yrityksistä. Moottorikelkkailua, maastoruokailua, maastopyöräilyä ja tapahtumien järjestämistä oli kutakin ohjelmassa 33 %:lla yrityksistä. Ratsastusta tarjosi 27 % yrittäjistä. Koiravaljakkoajeluja ja lumikenkäkävelyjä tarjosi molempia 20 % yrityksistä ja mönkijäsafareita 13 % yrittäjistä. Tosin on huomioitava, että yrittäjät ovat voineet tutkimuksessa ilmoittaa myös asiakkaidensa omatoimisia harrastuksia. Neljäsosa yrityksistä valitsi tärkeimmäksi aktiviteetikseen maastohiihdon ja toinen neljäsosa moottorikelkkailun, ja muita tärkeiksi valittuja pääharrasteita olivat koiravaljakkoajelut (17 %) tai ratsastus (17 %) (Hankala 2007b). Suuri osa (59 %) yrittäjistä arvioi tekevänsä keskinkertaista enemmän yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa ja yhteistyö koettiin erittäin hyvänä tai melko hyvänä asiana menestymisensä kannalta (81 %). Lähes puolet yrityksistä myös suunnitteli lisäävänsä yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa seuraavan vuoden aikana (Hankala 2007b). Hämeenkankaan alueen matkailun tulevaisuus näyttää yritysten mielipiteiden mukaan hyvältä. Yrittäjät arvioivat toimintansa pysyvän ennallaan tai kasvavan tulevaisuudessa. Etenkin ulkomaalaisten asiakkaiden määrän oletettiin kasvavan. Henkilöstömäärän oletettiin pysyvän ennallaan tai kasvavan jonkin verran. Kaikki aluetta käyttäneet yritykset aikoivat käyttää Hämeenkangasta toiminnassaan myös jatkossa (Hankala 2007b). Yritystyytyväisyys Metsähallituksen toimintaa ja palvelurakenteita kuvaavien kysymysten vastaukset luokitettiin asiakastyytyväisyyden osatekijöihin. Osa-alueista ympäristö arvostettiin korkeimmalle, sen keskiarvo oli 3,7. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa sai arvosanan 3,36 ja alueen palvelut arvosanan 3,35. Metsähallituksen toiminta sai kokonaisuutena heikoimman arvosanan, 3,17. Kaikki osa-alueet ylsivät kuitenkin keskinkertaisen paremmalle puolelle. Näiden perusteella laskettu aluekohtainen asiakastyytyväisyysindeksi on yritystutkimuksen osalta Hämeenkankaalla 3,30. Asteikko on yhdestä viiteen, eli tulos tarkoittaa keskinkertaista hieman parempaa yritystyytyväisyyttä (Hankala 2007b) Metsästys ja kalastus Hämeenkangas on kokonaisuudessaan metsästyskäytössä. Alueella metsästetään hirvieläimiä sekä pienriistaa. Metsähallitus on vuokrannut metsästysoikeudet Hämeenkankaalla metsästyslain mukaisesti rekisteröidyille kolmelle yhdistykselle: Niinisalon Varuskunnan Metsästysseura ry:lle hirvieläinten ja pienriistan metsästykseen, Niinisalon Erämiehet ry:lle hirvieläinten ja pienriistan metsästykseen sekä Vihteljärven Metsästysseura ry:lle hirvieläinten ja pienriistan metsästykseen. Niinisalon Varuskunnan Metsästysseura ry hallitsee suurinta osaa (noin 85 %) alueen metsästysoikeuksista. Niinisalon Erämiehet järjestävät yhdessä Hämeenkankaan Eräharrastajat ry:n kanssa johdettua kanakoirakoulutusta ja fasaanijahteja Niinisalon Kontinniityllä. Vuokralaisilla on oikeus tehdä riistanhoidollisia toimenpiteitä vuokra-alueella kuten esimerkiksi rauhoitusalueita ja riistanruokintaa/riistapeltoja. Metsästysseuralla on metsästysoikeutensa puitteissa mahdollisuus vaihdella rauhoitusalueitaan ja Niinisalon varuskunnan metsästysseuran käytäntönä on ollut rauhoittaa osa metsästysalueista metsästykseltä turvatakseen alueen riistakantoja. Metsästysyhdistysten asettamia metsästysrauhoitusalueita on ollut varuskunnan eteläpuolisella alueella aivan varuskunnan tuntumassa sekä Kuninkaanlähteen hotelli-

49 52 ja karavaanarialueella ja karavaanarialueen itäpuolella. Myös koko Hämeenkankaan itäpää Jämin-Soininharjun alueella on ollut rauhoitettuna metsästykseltä seuran toimesta. Jäniksen metsästäminen on ollut kiellettyä Isokeitaan ja Viheräperänkeitaan alueella sekä sen kohdalla koko harjualueella. Hämeenkangas on perinteinen hirvien talvehtimisalue. Lisäksi sillä on merkitystä kanalinnuille, erityisesti teerelle. Metsäjäniskannat ovat myös kohtuulliset. Karuutensa vuoksi alueella ei ole sanottavaa merkitystä esim. euroopanmajavalle tai pienille hirvieläimille. Valkiajärvellä onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus ovat sallittua. Kalastaminen (pyydysten asettaminen) on luvanvaraista. Valkiajärvi kuuluu pyydyslupa-alueeseen 6004 Häme- Satakunta. Järven kalakanta koostuu ahvenista, särjistä, hauista ja lahnoista sekä pienestä määrästä ruutanaa. Järvessä on myös rapuja (mm. Satakunnan vesistöohjelma 2005). Kalastus on järvellä melko vähäistä Marjastus ja sienestys Hämeenkangas on suosittu ja runsassatoinen sienestys- ja marjastusalue. Kävijätutkimuksen (Hankala 2007a) mukaan noin 8 % kesä- ja syyskauden kävijöistä harrasti alueella marjastusta ja/tai sienestystä. Marjoista satoisin alueella on puolukka, ja alueelta poimitaan myös vähäisiä määriä mustikkaa, karpaloa sekä hillaa. Sienistä suosituimpia Hämeenkankaalla ovat männynherkkutatit, joita on poimittu alueelta myös myyntiin. Lisäksi Hämeenkankaalla kauppasienistä esiintyy runsaana iso- ja kangashapero, kangastatti sekä kangasrousku. Hämeenkankaalta löytyy myös tuoksuvalmuskaa eli matsutakea. Muita satoisia sieniä alueella ovat mm kehnäsieni, kelta- ja viiruvalmuska, sekä muut tatit ja haperot Maa-ainesten ja pohjaveden otto Viheräperänkeitaalla on turvetuotantoalue, jolla toiminta on aloitettu vuonna 1976, ja se jatkuu nykyisen vuokrasopimuksen mukaan aina vuoteen 2032 asti. Soraa tai hiekkaa ei enää alueelta oteta. Vanhoja sorakuoppia on alueella muutamia. Aivan suunnittelualueen vieressä, Ulvaanharjulla, on toimiva soranottoalue. Hämeenkankaan alueen pohjaveden määräksi on arvioitu m 3 /vrk. Suuri osa siitä purkautuu lähteiden kautta, osa tihkuu ympäröiville soille ja osa otetaan talouskäyttöön pohjavedenottamoilta (Ståhle 1998). Hämeenkangas on Pohjois-Satakunnan tärkein pohjavesilähde. Pohjavesialueelta hankittua vettä käytetään Kankaanpäässä ja Jämijärvellä. Sen lisäksi Lavia ostaa 100 % ja Niinisalon varuskunta 100 %, Pomarkku 90 %, Merikarvia %, Kiikoinen 10 % jakamastaan vedestä Kankaanpäältä. Tarvittaessa myös Siikainen ostaa vettä Kankaanpäältä. Varmuusyhteys poikkeustilanteita varten on rakennettu Kankaanpään ja Honkajoen välille (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2007). Hämeenkankaan pohjavesialueella on yhteensä 11 pohjavedenottamoa, joista kolme sijaitsee suunnittelualueella. Vedenottamoista viisi on yli kymmenen talouden vedenottamoa. Lisäksi alle kymmenen talouden vedenottamoita on kolme. Lisäksi alueella on useita yksityisiä kaivoja (mm. Mustakeitaan lähteet, Narvin uhrilähteet, Konkannevan yksityiset suojelualueet). Yksityisillä suojelualueilla sijaitsee yksi vedenottamo: Kankaanpään kaupungin vedenottamo

50 53 Pansianlähteellä (Uudentalonlähde). Jyllin vesiosuuskunnan vedenottamo Konkannevalla sijaitsee aivan suojelualueen vieressä (Lounais-Suomen ympäristökeskus 2001) Tutkimus- ja opetuskäyttö Hämeenkankaalla on vahva historiallinen perinne Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuskohteena. Vanhoja tiedossa olevia tutkimuskohteita on useita. Alueella on tutkittu runsaasti metsätalousmenetelmien käyttöä sekä mm. mäntytaimikoiden tuhoa (mm. Laiho & Luoto 1993). Alueella on vielä käynnissä kaksi pitkäaikaista Metlan koetta alueen itäpäässä, Jämijärven kunnan rajalla. Toinen koe on metsänterveyslannoituskoe ja toinen muokkauskalkituskoe. Metsänterveyslannoituskoealueella on myös mm pitkospuurakenteita näytteenottoa sekä koealueeseen tutustumista varten. Vuonna 2006 Suomen ympäristökeskus perusti yhteistyössä Metsähallituksen kanssa alueelle kaksi koetta liittyen paahdeympäristöjen ja harjumetsien hoitoon. Hämeenkankaan pohjavesialue on myös Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalueena. Koivistonvadissa on tutkimukseen liittyvä pohjavesiasema. Vuonna 2007 valmistuneiden kävijä- ja yritystutkimusten (Hankala 2007a ja Hankala 2007b) mukaan alueen opetuskäyttö on vähäistä. Opetuskäyttö liittyykin alueella lähinnä tutkimuslaitosten ja muiden tahojen yhteistyöhön ja on retkeilytyyppistä vanhoihin ja käynnissä oleviin kokeisiin tutustumista Asutus ja liikenne Hämeenkagas sijaitsee kahden melko tiiviin asutuskeskuksen tuntumassa. Alueen luoteispäästä 6 km länteen sijaitsee noin asukkaan Kankaanpään kaupunki, ja Jämiltä noin 6 km pohjoiseen on Jämijärven noin 2000 asukkaan kuntakeskus. Lisäksi alueen etelä- ja pohjoispuolella on runsaasti maaseutuasutusta; useita pienempiä kyliä sekä erillisiä asutuksia myös aivan suunnittelualueen rajan tuntumassa. Yli asukkaan Tampereelle on Jämiltä matkaa Ikaalisten kautta noin 80 km asukkaan Poriin on Kuninkaanlähteeltä noin 62 km. Alueen halkaisee kolme melko vilkkaassa käytössä olevaa läpikulkutietä: Kyrönkankaantie (Hämeenkankaantie), Kuninkaanlähde-Vihu tie ja Pirttikyläntie. Kyrönkankaantie on osaksi metsähallituksen oma tie ja suurimmalta osaltaan osakkuustie, jossa Metsähallitus on mukana osakkaana. Pirttikyläntie on kokonaan osakkuustie. Lisäksi alueella risteilee runsaasti muita teitä ja ajokelpoisia uria, joista kaikki eivät näy kartoilla. 2.8 Yhteenveto o Hämeenkagas on tärkeä puolustusvoimien harjoituskäyttöalueena. Se on keskeinen Tykistöprikaatin ja Läntisen Maanpuolustusalueen (Länsi-Suomen sotilaslääni) harjoitusalueena. Hämeenkangas on seitsemän tärkeimmän kehitettävän harjoitusalueen joukossa puolustusvoimissa.

51 54 o Hämeenkagas on valtakunnallisesti tärkeä merkitys boreaalisten harjumetsien, sekä niihin liittyen paahdeympäristöjen ja -lajiston suojelussa. o Hämeenkankaalla on huomattavat pohjavesivarat. Jämijärven ja Kankaanpään talousvedestä suurin osa otetaan Hämeenkankaan alueelta. Vettä toimitetaan myös kuntien ulkopuolelle. o Hämeenkagas on valtakunnallisesti merkittävä harjukokonaisuus. Geologisesti tärkeimmät kohteet ovat Kuninkaanlähteen ympäristö ja Soininharju. Alueelta löytyy monipuolisesti harjukuoppia ja -hautoja, rantatasanteita, törmiä, edustavia rantavallisarjoja sekä fossiilisia dyynejä ja dyynivalleja, joilla on myös kansainvälisesti merkittäviä arvoja. o Hämeenkankaan merkitys eteläisen Suomen lähteiden suojelussa on suuri. Alueella on useita lähes luonnontilaisia lähteitä sekä suuri määrä uhanalaisia lähdelajeja. o Hämeenkankaan lähes luonnontilaiset keidassuot; Viheräperänkeidas ja Isokeidas, ovat tyypillisiä ja edustavia näytteitä pohjoissatakuntalaisesta suoluonnosta. Ne ovat tärkeä osa eteläsuomalaisen suoluonnon ja lajiston suojelua. o Hämeenkangas on ylimaakunnallisesti merkittävä ohjattujen ulkoilutapahtumien pitopaikka. o Hämeenkangas on paikallisesti sekä ylimaakunnallisesti tärkeä lähivirkistysalue. Hämeenkangas on tärkeä erityisesti talviaikaisen hiihtoharrastuksen sekä ympärivuotisen kuntoilun ja liikunnan virkistysalueena. o Pitkäjänteisen ja määrätietoisen metsänhoidon ja metsätalouden harjoittamisen seurauksena Hämeenkankaalla on tällä hetkellä täyspuustoiset, metsänhoidolliselta tilaltaan hyvät metsät, mikä mahdollistaa kannattavan metsätalouden harjoittamisen tulevaisuudessa. Hämeenkangas on ympärivuotiseen puunkorjuuseen soveltuva yhtenäinen metsätalousalue hyvien yhteyksien varrella. o Hämeenkangas on ylimaakunnallisesti merkittävä matkailualue. Matkailu keskittyy lähinnä Jämin ja Kuninkaanlähteen alueelle. SF-Caravan -alueena Kuninkaanlähde on yksi Suomen suosituimmista yöpymisvuorokausina mitattuna. o Hämeenkankaan kulttuurihistoriallinen merkitys on satakuntalaisittain suuri. Aluetta halkoo kulttuurihistoriallisesti arvokas Kyrönkankaan vanha maantie. Alueelta on löydetty neljä kiinteää muinaisjäännöstä, joista yksi on tuhoutunut. o Hämeenkankaan Jämillä sijaitsee läntisen Suomen tärkein harrasteilmailukeskus. 2.9 Uhkatekijät Maankäyttöanalyysi Maankäyttöanalyysissä arvioidaan Natura alueella aikaisemman maankäytön alueelle aiheuttamaa painetta ja lähitulevaisuudessa näköpiirissä olevia kehityssuuntia. Vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ensisijaisesti suhteessa niihin luonto- ja kulttuuriarvoihin, jotka ovat Natura verkostoon kuulumisen perusteena (luontotyypit, lajit, geologia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet). Maankäyttöanalyysi kohdistuu siis vain Natura verkostoon kuuluvaan osaan suunnittelualueesta ja käsittelee luonto- ja kulttuuriarvoihin vaikuttavia tekijöitä. Analyysin mukaan suurimpia haitallisesti vaikuttavia tekijöitä alueen luonto- ja kulttuuriarvoihin ovat olleet metsätalous, sotilastoiminta sekä maastoliikenne. Suurin tekijä on ollut metsätalous. Myös maa-ainesten otolla, soiden ojituksella, tulokaslajeilla ja rakentamisella on ollut paikallisesti haitallista merkitystä luonto- ja kulttuuriarvojen tilan kehitykseen. Maankäyttöanalyysin taulukko liitteenä 1.

52 55 Metsätalous Metsätalouden paineen viimeaikainen muutos alueella on vähentynyt verrattuna viimeisiin vuosikymmeniin, sillä alueita on siirretty jonkin verran lisää suojeluun. Metsätalouden vaikutus on sekä haitallinen että joiltakin osin myös hyödyllinen alueen lajeille ja luontotyypeille. Paahdelajit suosivat lämpimiä aukkoja, jolloin pienet hakkuuaukot etelärinteillä säilyttävät lajien elinympäristöjä. Pitkäaikainen metsien käyttö on vaikuttanut haitallisesti vähentämällä rakennepiirteitä, joita esiintyy luonnonmetsissä. Esimerkiksi lahopuusto, puuston erirakenteisuus sekä lehtipuiden määrä on tällä hetkellä vähäistä. Lisäksi alueelta puuttuu myös palanut puu. Tiheät taimikot ovat myös epäedullisia paahdelajien kannalta. Metsien käyttö on vaikuttanut alueella jo satoja vuosia. Lähitulevaisuudessa metsätalouden haitalliset vaikutukset vähenevät alueelle paremmin sopivien ja lajit sekä luontotyypit huomioon ottavien metsänkäsittelymuotojen seurauksena. Soiden ojitus Soiden ojituksella on ollut paikallista vaikutusta alueen soihin. Myös viime vuosikymmeninä Natura 2000 alueen välittömässä läheisyydessä olevaa Viheräperän keidassuota on ojitettu turvetuotantoon liittyen. Ko. keidassuo on ollut alun perin osa nyt suojelussa olevaa Viheräperän keidassuokompleksia. Vaikutus on kuitenkin vähentynyt, sillä uusia ojituksia ei ole tehty, ja vanhojen ojitusten vaikutus on vähentynyt. Soiden ojitusten vaikutus on aina haitallinen luontotyypeille ja lajeille. Soita on ojitettu alueella jo 1900-luvun alusta lähtien. Lähitulevaisuudessa soiden ojitusten vaikutukset pysyvät ennallaan, koska mahdolliset kunnostusojitukset suunnitellaan ja toteutetaan niin, että niillä ei heikennetä suoluontotyyppien vesitaloutta. Haitalliset vaikutukset vähenevät mikäli ojitettuja alueita ennallistetaan. Metsästys Metsästys on pysynyt alueella ennallaan, ja alueella on metsästetty niin kauan kuin ihmisiä siellä on liikkunut. Vuokrametsästyksellä ei ole havaittavaa vaikutusta lajeihin ja luontotyyppeihin. Vieraspetojen pyynnillä voi olla positiivista vaikutusta lintulajien säilymiseen alueella. Lähitulevaisuudessa metsästys pysyy ennallaan, eikä haitallista vaikutusta ilmene. Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottoa on tapahtunut laajemmalla mittakaavalla Natura 2000 alueen tuntumassa, ja itse Natura 2000 alueella pienialaisesti. Suojeluohjelmien jälkeen toiminta Natura alueella on lopetettu. Maa-aineksia otetaan edelleen alueen tuntumassa (Viheräperän turvetuotantoalue, Ulvaanharjun soranottoalue). Vaikutus on ollut haitallinen, sekä osin myös pienialaisesti positiivinen paahdelajistolle (suojaiset sorakuopat). Maa-ainesten otolla on mm tuhottu Ylisenharjun kivikautinen asuinpaikka, ja turpeenotolla on aikoinaan hävitetty iso osa Viheräperänkeitaan keidassuokokonaisuudesta. Maa-aineksia on alueelta otettu melko pitkään. Lähitulevaisuudessa maa-ainesten otto on Natura alueella epätodennäköistä, ja haitalliset vaikutukset vähenevät.

53 56 Pohjaveden otto Pohjavettä otetaan alueelta tällä hetkellä useilta paikoilta. Pohjaveden otolla voi olla joitakin vaikutuksia alueen soille ja lähteille. Suuri osa soista on kuitenkin ojitettu, eikä tällä hetkellä ole havaittavissa suuria muutoksia luonnontilaisten soiden hydrologiassa johtuen osin siitä, että alueen suot ovat pääsääntöisesti sadeveden varassa eläviä keidassoita. Lähteisiin pohjaveden otto on vaikuttanut enemmän kaivojen rakenteiden kautta. Itse vedenotto lähteistä ei ole todennäköisesti vaikuttanut olennaisesti kasvillisuuteen. Mikäli vedenotto harjualueelta merkittävästi lisääntyy, saattaa sillä olla haitallisia vaikutuksia varsinkin harjun reuna-alueiden lähteisiin. Rakentaminen Rakentaminen alueella keskittyy Jämille ja Kuninkaanlähteelle, ja se on viime vuosina lisääntynyt. Rakentaminen hävittää paikallisesti luontotyypit ja lajit sekä geologiset arvot, mikäli niitä ei erityisesti oteta suunnittelussa huomioon. Hämeenkankaalla on rakennettu jo pitkään, mm Jämin hotelli tuli jo 1930-luvulla alueelle. Rakentaminen pysynee lähitulevaisuudessa ennallaan, eikä haitallisia vaikutuksia ilmene mikäli mahdollisen lisärakentamisen suunnittelu tehdään huolellisesti. Maastoliikenne Maastoliikenne on alueella viime vuosina lisääntynyt mm moottorikelkkojen ja mönkijöiden yleistyttyä. Alueella on sekä luvallista että luvatonta maastoliikennettä. Vaikutus on haitallinen, mutta se voi olla pieniltä osin myös positiivinen lajeille ja luontotyypeille. Moottoroitu maastoliikenne aiheuttaa häiriötä, joka saattaa heikentää mm lintujen pesintää. Mikäli reitit eivät ole sovittuja, voi maastoliikenne hävittää myös lajien kasvupaikkoja ja kuluttaa paikoin liikaa kasvillisuutta ja maastoa. Toisaalta jotkin lajit (paahdeympäristöt) voivat myös hyötyä pienialaisesta ja laikuttaisesta pintamaan rikkoutumisesta. Maastoliikennettä muodossa tai toisessa on harrastettu Hämeenkankaalla melko pitkään, mistä alueella merkkinä mm useat urat. Puolustusvoimien harjoitustoiminnan maastoliikennetoiminta käsitellään erikseen kohdassa sotilastoiminta. Lähitulevaisuudessa maastoliikenne pysynee ennallaan, mutta paineita kasvulle on olemassa. Paremmalla ohjauksella maastoliikenne voidaan keskittää pienemmälle alueelle, jolloin haitalliset vaikutukset vähentyvät. Retkeily ja liikunta Lihasvoimin alueella tapahtuva liikkuminen (kuntoilu, retkeily ym.) ei ole merkittävästi kasvanut viime vuosina Hämeenkankaalla. Ihmisten liikkumisella ei ole ollut havaittavia haitallisia vaikutuksia luonnonarvoihin alueella. Muun muassa massaliikuntatapahtumat on rajoitettu valmiille urille, ja herkille alueille ei ole ohjattu ihmisiä palveluvarustuksella. Alueella on retkeilty ja liikuttu kuntoilumielessä jo pitkään - ensimmäiset hiihtokilpailut järjestettiin alueella noin 90 vuotta sitten. Lähitulevaisuudessa retkeily ja kuntoilu pysynevät ennallaan, eikä haitallisia vaikutuksia alueella ilmene.

54 57 Tulokaslajit Alueella on havaittu kasvitulokaslajeista paikallisesti ainakin lupiinia viime vuosina. Alueella tavataan vieraspedoista myös supikoiraa ja minkkiä. Lupiinin vaikutus voi olla hyvin haitallinen, mikäli se pääsee leviämään esim. paahdelajiston sekaan. Lupiinia ei ole havaittu alueella vielä kovin pitkään. Supikoira ja minkki ovat haitallisia vieraspetoja, jotka käyttävät ravintonaan mm lintujen poikasia. Vieraspedot voivat saada aikaa suurta tuhoa varsinkin maassa pesivissä lintukannoissa, mikäli ne pääsevät lisääntymään ilman sääntelyä. Lähitulevaisuudessa tulokaslajien esiintyminen alueella on melko todennäköistä, joten lisää haitallisia vaikutuksia voidaan todeta. Sotilastoiminta Sotilastoiminta on alueella pysynyt ennallaan, ja se koskee lähestulkoon koko aluetta. Toiminnan vaikutus on sekä hyödyllistä että haitallista alueen lajeille ja luontotyypeille. Armeijan toiminta ylläpitää mm Kuninkaanlähteen ampumaradalla uhanalaisten lajien kasvupaikkoja (Natura 2000 verkoston ulkopuolella) sekä osassa aluetta tuottaa lisää kasvutilaa paahdelajeille rikkomalla maaston pintaa. Maaston rikkoutuminen voi olla myös ongelma alueella. Armeijan maastoliikenne on kuitenkin suunnitelmallista ja toiminnasta mahdollisesti kärsivät kohteet voidaan ottaa erityisesti huomioon. Maankäyttöanalyysin taulukossa kehityssuunnan asteluku nousi luokituksesta johtuen (toiminnan pysyvyys), mutta sitä ei voida tulkita puolustusvoimien toiminnan vaikutuksien lisääntymiseksi. Sotilastoiminta saattaa aiheuttaa haittoja luonto- ja kulttuuriarvoille, vaikka ne puolustusvoimien toiminnassa erityisesti huomioidaan. Alueen Natura 2000 alueen suojelu ei kuitenkaan rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä (Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä 1998, Hämeenkankaan Natura 2000 tietokantalomake). Lähitulevaisuudessa sotilastoiminta pysyy ennallaan, eivätkä haitalliset vaikutukset lisäänny Muut uhkatekijät alueella Alueella on toiminnan moninaisuudesta johtuen useita erillisiä riskitekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa voimakkaasti myös ympäristön laatuun. Riskejä ovat muun muassa öljyvahingot, lento-onnettomuudet ja niiden aiheuttamat vahingot. Varsinkin arvokas pohjavesialue voi olla näissä tilanteissa vaarassa saastua. Uhkana voivat olla myös muut liikenneonnettomuudet, joiden riski on kasvanut matkailukäytön lisääntymisen myötä (mm siviiliajoneuvojen kolarit puolustusvoimien ajoneuvojen kanssa). Myös Hämeenkankaantiellä liikenne on lisääntynyt ja pöly sekä meluhaitat lisääntyneet. Näkyvyys voi olla pölyn takia huono, ja lisääntyneen liikenteen ja nopeuksien takia kolaririski on suurentunut. Museotietä ei saa myöskään suolata, ja talvella tie voi olla huonokuntoinen. Alueella ovat uhkana myös metsäpalot sekä tuhopoltot. Hämeenkankaalla maaston kuluminen on myös suuri esteettinen uhkatekijä, ja lisääntynyt eroosio voi joillakin kohteilla aiheuttaa muitakin kuin maisemallisia haittoja (lajien kasvupaikkojen heikentyminen, kulkuongelmat ym.). Alueella risteilevien useiden urien sekä reittien sekalaisten ja puutteellisten merkintöjen vuoksi myös eksymistilanteet ovat konkreettinen uhka. Myös hallitsemattomalla matkailukehityksellä voi olla haitallisia vaikutuksia alueen ympäristön tilaan.

55 58 II HOITO JA KÄYTTÖ 3 HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET 3.1 Säädösten, sopimusten ja ohjelmien asettamat tavoitteet Hämeenkankaan käyttöä ohjaa Metsähallituksen ja puolustusvoimien välinen puitesopimus sekä Natura verkostoa koskeva lainsäädäntö. Yksityisten suojelualueiden käyttöä ohjaa Natura verkostoa koskeva lainsäädäntö sekä rauhoitussopimusten sisältö Metsähallituksen ja puolustusvoimien välinen puitesopimus Metsähallituksen ja puolustusvoimien välisen puitesopimuksen mukaisesti Metsähallitus käyttää Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueella valtiolle omistajana kuuluvaa puhevaltaa. Metsähallitus vastaa mm. puolustusvoimien käytössä olevien alueiden omistukseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, vastaa näiden alueiden maanomistajan puhevallasta mm. kaavoituksessa sekä muista maankäyttöön liittyvistä vuokra- ja käyttöoikeussopimuksista. Metsähallitus pyytää ja ottaa huomioon puolustusvoimien kannanoton ennen kuin se käyttää maanomistajan puhevaltaa. Puolustusministeriön lausunto tulee pyytää ja ottaa huomioon, mikäli asia voi vaikuttaa merkittävästi puolustusvoimien toimintaedellytyksiin. Metsähallituksen omistajapuhevalta ei rajoita puolustusministeriön ja puolustusvoimien omaa maanpuolustuksellista ja alueen käyttöoikeudellista edunvalvontaoikeutta. Osapuolet tiedottavat toisilleen edunvalvontaan liittyvistä kannanotoista ja lausunnoista Natura verkoston tavoitteet Natura alueen osalta käyttöä ohjaavat maa-aineslaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki sekä metsälaki. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä (Valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön Natura verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä 1998, Hämeenkankaan Natura 2000 tietokantalomake).. Natura verkostoon kuuluminen vaatii alueen luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason säilyttämistä tai sen palauttamista luonnonsuojelulain (1096/96) 5 :n mukaisesti. Tämä edellyttää alueen nykyisten luontoarvojen turvaamista ja tapauskohtaisesti alueiden luonnonarvojen parantamista. Natura alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura verkostoon. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa (Luonnonsuojelulaki 1096/96). Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisessa elinympäristöissään (Luonnonsuojelulaki 1096/96).

56 59 Viranomaisten on alistettava erityiseen vaikutusten arviointiin kaikki sellaiset hankkeet ja suunnitelmat, jotka saattavat yhdessä tai erikseen vaikuttaa Natura-alueen luonnonarvoihin (Luonnonsuojelulaki 1096/96, 65 ). Luontodirektiivi (92/43/ETY) edellyttää lisäksi, että suojelutoimenpiteissä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset ja alueelliset sekä paikalliset erityispiirteet Suojeluohjelmien ja suojelusopimusten tavoitteet Suunnittelualue sisältää harjujensuojelu-, soidensuojelu- ja lehtojensuojeluohjelmakohteita sekä pohjavesialuetta. Hämeenkankaan suunnittelualueen harjualue kuuluu lähes täysin harjujensuojeluohjelmarajaukseen. Vain Jämin matkailun ydintoimintojen alue sekä varuskunta-alue eivät kuulu ohjelmaan. Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on, että ohjelmaan kuuluvien harjualueiden luonteenomaiset geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet voidaan säilyttää. Suojeltavien harjujen luonnontilaa ja maisemakuvaa ei saa heikentää esimerkiksi maa-ainesten ottamisella. Valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Viheräperänkeidas. Ohjelman tavoitteena on perustaa ohjelmaan kuuluvista alueista lakisääteisiä suojelualueita. Lehtojensuojeluohjelman kohteena on Niiniharjun lehmusesiintymä. Ohjelman tavoitteena on perustaa ohjelmakohteista luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita. Hämeenkankaan Natura verkostoon sisältyvistä suojeluohjelmakohteista on yksityisten omistamista alueista perustettu luonnonsuojelualueita. Hämeenkankaan koko harjualue liepeineen on luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi, joka on harjualueen osalta varsinaista muodostumisaluetta. Pohjavesiä suojelevat tärkeimmät lait ovat pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 ), pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 9:20 ). Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnan vuoksi huonontuneita pohjavesiesiintymiä. 3.2 Metsähallituksen asettamat tavoitteet Säädösten, sopimusten ym. puitteissa Metsähallitus voi asettaa alueen haltijana tavoitteita alueen käytölle. Tavoitteiden asettamisessa pohjana ja apuna ovat olleet mm Metsähallituksen omat valtakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat kuten Metsähallituksen yhteiskunnallisten retkeilypalveluiden kehittämissuunnitelma maa- ja metsätalousministeriölle (Metsähallitus 2004), maiden jako liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien omaisuuteen sekä Länsi- Suomen luonnonvarasuunnitelma (Metsähallitus 2006). Tavoitteiden asettamisessa on otettu huomioon myös Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä laadittu Natura alueiden yleissuunnitelma sekä hoidon ja käytön suunnitteluprosessissa mukana olleiden puolustusvoimien ja yhteistyöryhmän näkemykset. Alueen käyttöä ohjaavat myös mm. Metsähallituksen luonnonsuojelun hoidon ja käytön periaatteet (Metsähallitus 2007), Metsähallituksen metsätalouden metsänhoito-ohjeet ja ympäristöopas (Metsähallitus 2003) sekä ympäristö- ja laatujärjestelmä.

57 60 o Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ja alueen muiden käyttömuotojen yhteensovittaminen mm. yhteistyötä tehostamalla ja käyttöä ohjeistamalla. o Paahde- ja harjumetsälajiston sekä harjumetsäluontotyypin turvaaminen ja lajiston elinmahdollisuuksien laajentaminen mm. luonnon- ja metsänhoitotoimien avulla. o Lähteiden luonnontilan turvaaminen ja parantaminen erillisten suunnitelmien mukaisesti. o Luontopalveluiden hallinnassa olevien soiden luonnontilaisuuden parantaminen ja turvaaminen. Soiden ennallistaminen erillisten ennallistamissuunnitelmien mukaisesti. o Luontoliikunta säilytetään Hämeenkankaan pääasiallisena virkistyskäyttömuotona. Puitteiden laatua parannetaan mm ura- ja polkuverkostoa selkeyttämällä. Alueella tehdään erillisen opastus- ja virkistyskäyttösuunnitelman mukaiset kehittämistoimenpiteet, jotka noudattavat myös Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteita. o Metsätaloutta harjoitetaan taloudellisesti kannattavasti metsien tuottokyky ylläpitäen. Hakkuu- ja metsänhoitomenetelmiksi valitaan sellaiset, joilla voidaan kustannustehokkaasti ylläpitää ja parantaa virkistys- ja suojeluarvoja. o Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteiden mukainen matkailutoiminta Hämeenkankaalla. Luontomatkailun yhteistyösopimus kaikkien alueen matkailutoimijoiden kanssa. o Hämeenkankaan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja suojelu. Alueella tehdään tätä varten kulttuuriperintöinventointi. Hämeenkankaan kulttuurihistoriatietoa käytetään opastuksessa sekä luontomatkailussa. Suunnitelman tavoitteet tulevat koskemaan myös omistajavaihdosten myötä mahdollisesti alueeseen myöhemmin liitettäviä Natura 2000 alueen osia ja muita puolustusvoimien käyttöoikeusalueeseen liitettäviä lisäalueita. 4 ALUEIDEN KÄYTÖN VYÖHYKKEET Suunnittelualueen jako maankäytön päävyöhykkeisiin perustuu kunkin vyöhykkeen pääasialliseen käyttömuotoon. Vyöhykejaolla pyritään ohjaamaan alueen käyttöä, ja se kuvaa kunkin vyöhykkeen tavoitetilaa. Vyöhykejaon taustalla on myös mm lakien, ohjelmien, sopimusten ja erilaisten kaavojen tavoitteet. Vyöhykkeen rajan ei ole kuitenkaan tarkoitus olla täsmällinen vaan suuntaa-antava. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa raja tarkentuu tarpeen mukaan. Hämeenkangas on jaettu kolmeen päävyöhykkeeseen. Virkistysvyöhyke on alue, jolle keskitetään retkeilyä, yleisökäyttöä ja matkailua. Syrjävyöhyke pyritään pitämään pääasiallisesti rauhallisena, ja siellä muut käyttömuodot kuten puolustusvoimien harjoituskäyttö, metsätalous ja luonnonsuojelu ovat entistä vahvemmassa roolissa. Kulttuurivyöhyke on informatiivinen vyöhyke, jolla tuodaan esiin alueen kulttuuriarvot. Taulukko 18. Vyöhykkeiden pinta-alat Vyöhyke Pinta-ala, ha Syrjävyöhyke 4039 Virkistysvyöhyke 921 Kulttuurivyöhyke 7 Yhteensä 4967

58 Syrjävyöhyke Pääosa Hämeenkankaasta on syrjävyöhykettä, jonne ei ohjata lisää virkistyskäyttöä rakentamalla uutta palveluvarustusta. Syrjävyöhykkeeltä voidaan myös purkaa pois jo olemassa olevia, alueelle soveltumattomia retkeilyn rakenteita. Tarvittaessa vähäinen virkistyskäyttörakentaminen on kuitenkin mahdollista. Vyöhyke on puolustusvoimien harjoituskäytössä, lukuun ottamatta yksityisiä luonnonsuojelualueita (S4) sekä Narvin uhrilähteiden aluetta. Hämeenkankaalla syrjävyöhyke on jaettu neljään erityisvyöhykkeeseen, joilla on erilaisia toimintoja ja rajoituksia Syrjävyöhyke S1 Vyöhyke sisältää Metsähallituksen metsätalouden liiketoimintojen hallinnassa olevaa aluetta (3473 ha), jolla harjoitetaan lähinnä metsätaloutta. Suurin osa vyöhykkeestä sisältyy Natura verkostoon, mutta noin 1298 ha vyöhykkeestä on mm. tavanomaista metsätalousaluetta. Alue on suurimmaksi osaksi myös harjujensuojelun ohjelma-aluetta sekä I luokan tärkeää pohjavesialuetta. Vyöhykkeellä toimintaa säätelevät puolustusvoimien harjoituskäyttö, Natura verkoston tavoitteet, maa-aines-, metsä-, vesi- ja ympäristövahinkolaki sekä rakennus- ja maankäyttölaki. Metsätalouden harjoittamisessa otetaan virkistyskäyttö huomioon kiinnittämällä suunnittelussa sekä toimenpiteissä huomiota maisemaan erityisesti reittien ja rakenteiden lähialueilla. Vyöhykkeelle voidaan ohjata vähäisessä määrin matkailun ohjelmapalveluita ja järjestettyjä tapahtumia Syrjävyöhyke S2 Vyöhyke sisältää luontopalveluiden hallinnassa olevat alueet, jotka ovat luonnonsuojelukäytössä (448 ha). Kohteet ovat Kuninkaanlähteen ampuma-aluetta sekä Mustakeitaan itäpuolisen lähdealueen eteläosaa lukuun ottamatta Natura verkostossa. Vyöhyke sisältää pääosin harjujen- ja soidensuojeluohjelmakohteita sekä I luokan tärkeää pohjavesialuetta. Käyttöä säätelevät Natura 2000 verkoston tavoitteet sekä luonnonsuojelu-, maa-aines-, vesija ympäristövahinkolaki sekä puolustusvoimien harjoituskäyttö. Vyöhyke säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena. Vyöhykkeellä voidaan tehdä tarpeellisia luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteitä. Vyöhykkeelle ei ohjata matkailun ohjelmapalveluita tai järjestettyjä tapahtumia Syrjävyöhyke S3 Vyöhykkeeseen kuuluvat Jämin lentokentät (68 ha). Ne eivät pääosin kuulu Natura verkoston alueeseen. Vyöhyke sijaitsee I luokan tärkeällä pohjavesialueella ja kuuluu myös suurimmaksi osaksi harjujensuojeluohjelmaan.

59 62 Toimintaa säätelevät puolustusvoimien harjoituskäyttö ja maa-aines-, vesi-, ympäristövahinko- sekä rakennus- ja maankäyttölaki. Pääosassa vyöhykettä, kuten kiitorata-alueella, liikkuminen on kielletty Yksityiset luonnonsuojelualueet S4 Vyöhyke sisältää Hämeenkankaan Natura rajaukseen kuuluvat neljä yksityistä luonnonsuojelualuetta (43 ha). Natura verkoston tavoitteet, luonnonsuojelulaki sekä rahoitussopimusten sisältö säätelevät toimintaa kohteilla. Kohteilla on pääsääntöisesti kielletty toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Tällaisia toimia ovat mm ojien kaivaminen, rakennusten, teiden tai polkujen rakentaminen, moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja metsänhakkuut. Kahdella Konkannevan suojelualueella on rahoitussopimuksessa poikkeuksena määritelty mahdollisuus rakentaa pienimuotoinen luontopolku erillisen suunnitelman mukaan. Pansianlähteen suojelualueella on mahdollista hakata metsää kangasmailla. Vedenottamoita ja mahdollisia luontopolkuja saadaan alueilla pitää kunnossa ja huoltotöitä varten ajaa moottoriajoneuvoilla. 4.2 Virkistysvyöhyke Virkistysvyöhykkeelle sijoittuu pääosa alueen virkistyskäytöstä sekä sen rakenteista ja palveluista. Vyöhykkeelle ohjataan suurin osa Hämeenkankaan matkailun ohjelmapalveluista ja järjestetyistä tapahtumista. Vyöhyke on puolustusvoimien harjoituskäytössä. Hämeenkankaalla virkistysvyöhyke on jaettu kahteen erityisvyöhykkeeseen Virkistysvyöhyke V1 Vyöhykkeestä noin 663 ha on metsätalousaluetta. Loput noin 185 ha ovat luontopalveluiden hallinnassa olevia luonnonsuojelun kohteita. Vyöhykkeen kokonaispinta-ala on 848 ha. Virkistysvyöhykkeellä toimintaa säätelevät Natura 2000 verkoston tavoitteet sekä puolustusvoimien harjoituskäyttö ja luonnonsuojelu-, maa-aines-, vesi-, ympäristövahinko- sekä rakennus- ja maankäyttölaki. Vyöhykkeelle ohjataan kävijöitä opastuksella ja palvelurakenteilla. Metsätalouden suunnittelussa ja harjoittamisessa otetaan erityisesti huomioon virkistyskäytön tarpeet mm säilyttämällä maisema vetovoimaisena. Luonnonsuojelukohteilla kävijöitä ohjataan kulkemaan reiteillä, ja kohteita suojataan kulumiselta ja häiriöiltä erilaisilla rakenteilla Rakentamisen suunnittelun alue V2 Metsätalouden tulosalueen hallinnassa oleva liiketoimintojen alue (80 ha), jolla on käynnissä osayleiskaavan suunnittelu Jämijärven kunnan toimesta. Alue ei pääsääntöisesti kuulu Natura ohjelmaan, ja se on kokonaisuudessaan I luokan tärkeää pohjavesialuetta sekä kuuluu

60 63 osittain harjujensuojeluohjelmaan. Se on nykyisellään suureksi osaksi matkailu- ja virkistyskäytössä. Toimintaa vyöhykkeellä säätelevät puolustusvoimien harjoituskäyttö ja vesi-, ympäristövahinko-, maa-aines- sekä rakennus- ja maankäyttölaki. Lisäksi osalla aluetta on voimassa oleva Jämin keskusalueen asemakaava. 4.3 Kulttuurivyöhyke Vyöhykkeellä osoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokas, hoitoa vaativa kohde Kyrönkankaantie (Hämeenkankaantie) sekä kiinteät muinaisjäännöskohteet Veteläkeitaan autio ja Narvin uhrilähteet. Vyöhykkeen pinta-ala on noin 7 ha. Kohteiden käyttöä ja hoitoa säätelevät muinaismuistolaki, maa-aineslaki sekä mm. seutukaavan sekä Narvin uhrilähteiden kohdalla erityisesti myös Natura verkoston tavoitteet. Kohteet ovat Narvin uhrilähteitä lukuun ottamatta myös puolustusvoimien harjoituskäyttöaluetta. Kulttuurikohteiden arvo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa siten, että niiden ominaispiirteet säilyvät. Kohteille voidaan myös erikseen opastaa kävijöitä ja tuottaa opastusmateriaalia sekä -rakenteita.

61 64 Kuva 10. Vyöhykejako Hämeenkankaalla. Aineisto: Metsähallitus 2008, Maanmittauslaitos 1 /MML/2008, Suomen ympäristökeskus 2008 Genimap Oy, Lupa L5293