Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina
|
|
- Liisa Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina
2 Tiivistelmä Yleistä Vuosina sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa. Seurannan kohteena olivat kaikki akuuttiosastoilla hoidetut potilaat ( hoitojaksoa). Yhteensä todettiin veriviljelypositiivista sairaalainfektiota potilaalla. Esiintyvyys 0,7 tapausta hoitopäivää kohden Esiintyvyys vaihteli erikoisaloittain, ja se oli suurin sisä-, lasten- ja syöpätaudeilla. Tehohoitoon liittyvien infektioiden oli osuus suurin kirurgiassa, neurologiassa ja lastentaudeilla. Potilasryhmät Kolmannes infektioista todettiin potilailla, joilla oli hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti. Noin neljännekselle oli edeltävästi tehty leikkaus ja sama määrä potilaita oli ollut tehohoidossa ennen infektion toteamista. Infektion lähde Keskuslaskimokatetri oli tavallisin infektiolle altistava tekijä. Muita infektion lähteitä olivat muun muassa virtsatieinfektio (6 %) ja leikkaushaavainfektio (4 %). Aiheuttajamikrobit Tavallisimmat aiheuttajamikrobit olivat koagulaasinegatiiviset stafylokokit (30 %), Staphylococcus aureus (11 %), Escherichia coli (11 %) ja enterokokit (8 %). Infektioista 8 % oli useamman kuin yhden mikrobin aiheuttama. Aiheuttajamikrobit vaihtelivat potilasryhmittäin. Mikrobilääkeherkkyys Koagulaasinegatiivisista stafylokokeista 77 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSE). Staphylococcus aureuksista 1 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSA). Escherichia coleista 6 % oli resistenttejä kefuroksiimille ja 7 % siprofloksasiinille sekä 1 % oli mahdollisesti laajakirjoisia b-laktamaaseja tuottavia kantoja (ESBL). Enterokokeista 0,4 % oli resistenttejä vankomysiinille (VRE). Seuraukset Potilaista 9 % menehtyi 7 vuorokauden kuluessa infektion toteamisesta ja 16 % 28 vuorokauden kuluessa. Menehtyminen oli tavallisinta kandida-, pseudomonas- ja enterokokki-infektioissa. Menehtyneet potilaat olivat iäkkäitä ja heillä oli vaikeita perustauteja. Johtopäätökset Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa on samaa tasoa kuin muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttajina MRSA, VRE ja ESBL-positiiviset enterobakteerit ovat toistaiseksi harvinaisia. Mikrobilääkeherkkyystilanne on huonoin koagulaasinegatiivisten stafylokokkien ja Pseudomonas aeruginosan kohdalla. Seuranta- ja torjuntatoimia tulisi tehostaa keskuslaskimokatetreihin liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden osalta teho-osastoilla, syöpätaudeilla ja hematologiassa. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden ehkäisystä helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista ja toteuttamista. 2
3 Taustaa Seurannan tavoitteet Akuuttisairaalan potilaista joka kymmenes saa vähintään yhden sairaalainfektion. Näistä noin 8 % on veriviljelypositiivisia infektioita, jotka ovat ennuste- ja kustannusvaikutuksiltaan sairaalainfektioista merkittävimpiä. Useat tapausverrokkitutkimukset ovat osoittaneet veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttavan arviolta 25 %:n lisäkuolleisuuden ja pidentävän sairaalahoitoa keskimäärin kahdella viikolla. Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, erityisesti tiettyjen mikrobien aiheuttamat: näitä ovat Staphylococcus aureus, koagulaasinegatiiviset stafylokokit (), enterokokit ja kandidalajit. Lisäksi mikrobien herkkyys antibiooteille on heikentynyt, esimerkkeinä metisilliinille resistentti S. aureus (MRSA), vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) ja laajakirjoisia b-laktamaaseja tuottavat (ESBL) enterobakteerit. Sairaalainfektioiden seuranta on välttämätön osa infektioiden ehkäisyä. Seurannan tavoitteena on tunnistaa epidemioita ja riskitekijöitä sekä ohjata hoitokäytäntöjä ja arvioida torjuntatoimien tehoa. Jotta saatu kuva esiintyvyydestä olisi luotettava, infektiotapaukset on määriteltävä yhtenäisesti ja tapausten etsintämenetelmien on oltava riittävän kattavia. Tasalaatuiset seurantatiedot ovat myös edellytys luotettavalle eri ajanjaksoja ja sairaaloita koskevalle vertailuille. Vuonna 1998 alkaneeseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui pilottivaiheessa neljä sairaalaa. Pilottivaiheessa luotiin yhteiset määritelmät ja menetelmät veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden seurantaan. Seuraavassa esitetään vuosien veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden seurantatietojen tulokset. Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys, aiheuttajamikrobit, mikrobilääkeherkkyys ja seuraukset Tunnistaa toiminta-alueita, joilla infektioita voitaisi ehkäistä Menetelmät Prospektiivisen laboratoriopohjaisen seurannan kohteena olivat kaikki akuuttiosastoilla hoidetut potilaat. Hygieniahoitajat etsivät tapaukset mikrobiologian laboratorion veriviljelytuloksista käyttäen yhteistä määritelmää. Veriviljelypositiivinen sairaalainfektio määriteltiin infektioksi, jossa mikrobi viljeltiin toisen sairaalahoitopäivän jälkeen otetusta veriviljelynäytteestä. Ihon normaaliin bakteerikasvustoon kuuluvien mikrobien (koagulaasinegatiiviset stafylokokit (), difteroidit, mikrokokit, Bacillus- ja Propionibacterium-lajit) kohdalla edellytettiin, että veriviljely oli otettu kliinisin indikaation (kuume >38 C, vilunväreet, hypotermia <36 C tai hypotensio) ja että mikrobi oli kasvanut vähintään kahdesta eri näytteenottokerralla otetusta näytteestä. Jos ihon normaaliin bakteerikasvustoon kuuluva mikrobi oli kasvanut vain yhdestä näytteestä, edellytettiin lisäksi, että potilaalla oli vierasesine esim. keskuslaskimokatetri ja että hoitava lääkäri oli aloittanut herkkyysmäärityksen mukaisen mikrobilääkityksen. Alle 28 vuorokauden ikäisten vastasyntyneiden ja synnyttäjien kaikki veriviljelypositiiviset infektiot luokiteltiin sairaalasta saaduksi huomioimatta toisen sairaalahoitopäivän aikarajaa. Selvitettäessä infektion liittymistä edeltävään hoitojaksoon huomioitiin hematologisen/ lymfaattisen perustaudin aktiivihoito, edeltävän 10 päivän kuluessa tehdyt invasiiviset polikliiniset toimenpiteet ja edeltävän kuukauden aikana tehdyt leikkaukset. 3
4 Jos useampaan kuin yhteen lajiin kuuluvia mikrobeja eristettiin yhdestä tai useammasta kahden vuorokauden sisällä otetusta veriviljelynäytteestä, nämä ilmoitettiin yhtenä niin kutsuttuna sekainfektiona. Kahden samaan lajiin kuuluvan mikrobin katsottiin aiheuttavan erillisen niin kutsutun uuden episodin, jos veriviljelyiden ottoväli oli yli 7 vuorokautta. Infektio katsottiin tehohoitoon liittyväksi, mikäli potilas oli ollut vähintään 24 tuntia teho-osastolla ennen infektion toteamista. Teho-osastolta poistumisen jälkeen kahden vuorokauden kuluessa todetut infektiot luokiteltiin tehohoitoon liittyviksi. Potilaan katsottiin altistuneen kirurgiselle toimenpiteelle, mikäli hänet oli kirjattu leikkaussaliin sairaalahoitojakson aikana ennen infektion toteamista. Pelkkää keskuslaskimokatetrin laittoa tai poistoa leikkaussalissa ei katsottu kirurgiseksi toimenpiteeksi. Veriviljelypositiivinen infektio luokiteltiin primaariseksi kun ei todettu saman mikrobin aiheuttamaa muuta infektiopesäkettä (lähde tuntematon tai verisuonikatetri) ja sekundaariseksi kun todettiin saman mikrobin aiheuttama muu infektiopesäke kuin verisuonikatetri-infektio, esimerkiksi urosepsis, keuhkokuume, leikkausalueen infektio. Kliiniset ja mikrobiologiset tiedot kirjattiin lomakkeelle. Hoitopäivät saatiin HILMOerikoisalakoodeittain ATK-järjestelmistä ja kuolintiedot hankittiin väestörekisteristä. 4
5 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden esiintyvyys Vuosina sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa. Seurannan kohteena olivat kaikki akuuttiosastoilla hoidetut potilaat ( hoitojaksoa). Yhteensä todettiin veriviljelypositiivista sairaalainfektiota potilaalla. Esiintyvyys 0,7 tapausta hoitopäivää kohden Esiintyvyys vaihteli erikoisaloittain, ja se oli suurin sisä-, lasten- ja syöpätaudeilla. Tehohoitoon liittyvien infektioiden osuus oli suurin kirurgiassa, neurologiassa ja lastentaudeilla. Taulukko 1. Esiintyvyys ja tehohoitoon liittyvien infektioiden osuus, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIRO-sairaaloissa vuosina Erikoisala Infektioita Tehohoitoon liittyviä (%) Esiintyvyys per 1000 hoitopäivää Sisätaudit (12) 1,5 Lastentaudit (44) 1,3 Syöpätaudit ja sädehoito (0) 0,9 Kirurgia (44) 0,6 Neurokirurgia (85) 0,5 Neurologia (49) 0,3 Keuhkosairaudet (25) 0,3 Naistentaudit ja synnytykset 92 2 (2) 0, (58) 0,03 Yhteensä (28) 0,7 (1) korva-, nenä- ja kurkkutaudit, hammas-, suu- ja leukasairaudet, iho- ja sukupuolitaudit, lastenneurologia ja geriatria 5
6 Potilasryhmät ja altistavat tekijät Kolmannes veriviljelypositiivisista sairaalainfektioista todettiin potilailla, joilla oli hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti. Noin neljännekselle potilaista oli edeltävästi tehty leikkaus ja/ tai he olivat olleet tehohoidossa. Taulukko 2. Potilasryhmät ja altistavat tekijät, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIRO-sairaaloissa vuosina Potilasryhmä/ altistava tekijä 1 Lukumäärä (%) Hematologinen tai lymfaattinen maligniteetti 987 (32) Kirurgia 903 (29) Tehohoito 854 (28) Kiinteä syöpäkasvain 425 (14) Vastasyntynyt 343 (11) Hemodialyysihoito 212 (7) Kiinteän elimen siirto 92 (3) Synnyttäjä 59 (2) (1) potilaalla voi olla samanaikaisesti useampia altistavia tekijöitä. 6
7 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden lähde Infektioista (82 %) oli primaarisia veriviljelypositiivisia infektioita ja 551 (18 %) sekundaarisia. Primaarisista infektioista 1244 (61 %) liittyi keskuslaskimokatetreihin. Tavallisimmat sekundaarisen infektion lähteet olivat virtsatieinfektio (6 %) ja leikkaushaavainfektio (4 %) Keskuslaskimokatetri oli tavallisin infektiolle altistava tekijä. Kuva 1. Infektion lähde, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIROsairaaloissa vuosina Muu Mahasuolikanava Sekundaariset Iho- ja pehmytkudos Hengitystiet Leikkaushaava Virtsatiet Primaariset Tuntematon Keskuslaskimokatetri 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 7
8 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttajamikrobit Tavallisimmat aiheuttajamikrobit olivat koagulaasinegatiiviset stafylokokit (30 %), Staphylococcus aureus (11 %), Escherchia coli (11 %) ja enterokokit (8 %). Infektioista 259 (8 %) oli niin kutsuttuja sekainfektioita eli aiheuttajaksi ilmoitettiin enemmän kuin yksi mikrobi. Aiheuttajamikrobit vaihtelivat potilasryhmittäin (sivut 10 ja 11). Lähes kaikilla potilasryhmillä koagulaasinegatiiviset stafylokokit olivat tavallisin aiheuttajamikrobiryhmä. B-ryhmän streptokokit olivat yleisiä vastasyntyneillä ja synnyttäjillä, viridans-ryhmän streptokokit hematologisilla potilailla. Hiivasienien osuus korostui vastasyntyneillä ja tehohoitopotilailla. Taulukko 3. Aiheuttajamikrobit, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIROsairaaloissa vuosina Aiheuttajamikrobi ja -ryhmä Löydösten lukumäärä (%) Koagulaasinegatiiviset stafylokokit (30) Staphylococcus aureus 373 (11) Escherichia coli 359 (11) (8) 172 (5) Pseudomonas aeruginosa 171 (5) Klebsiella-lajit 171 (5) 104 (3) B-ryhmän streptokokki 85 (3) Candida albicans 88 (3) hiivat 3 47 (1) Streptococcus pneumoniae 41 (1) 462 (14) Yhteensä (100) (1) Löydöksistä 749 (75 %) Staphylococcus epidermistä (2) Löydöksistä 152 (57 %) Enterococcus faecalista ja 105 (39 %) E. faeciumia (3) 19 C. parapsilosista, 12 C. glabarataa, 2 C. tropicalista, 2 Issatchenkia orientalista ja 12 muuta tunnistamatonta 8
9 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden aiheuttajamikrobien mikrobilääkeherkkyys Koagulaasinegatiivisista stafylokokeista 77 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSE). Staphylococcus aureuksista 1 % oli resistenttejä metisilliinille (MRSA). Enterokokeista 0,4 % oli resistenttejä vankomysiinille (VRE). Escherichia coleista 6 % oli resistenttejä kefuroksiimille ja 7 % siprofloksasiinille sekä 1 % mahdollisesti laajakirjoisia b-laktamaaseja tuottavia kantoja (ESBL). Pseudomonas aeruginosista noin kolmannekseen eivät tehonneet tobramysiini, piperasilliini tai siprofloksasiini. Taulukko 4. Mikrobilääkeherkkyys grampositiiviset bakteerit Mikrobilääke % S. aureus% % Viridans- streptokokit% Ampisilliini 37 (259) 6 (110) Penisilliini 18 (163) Erytromysiini 63 (979) 8 (369) 31 (163) Imipeneemi/ meropeneemi 40 (245) 0 (115) Klindamysiini 53 (976 3 (368) 7 (161) Oksasilliini/ metisilliini 77 (945) 1 (346) Siprofloksasiini 36 (132) 10 (81) Gentamysiini 15 (93) Tobramysiini 67 (682) 2 (217) Vankomysiini 0 (969) 0 (366) 0,4 (262) 0 (168) Taulukko 5. Mikrobilääkeherkkyys gramnegatiiviset bakteerit Mikrobilääke E. coli% Klebsiella sp.% P. aeruginosa% Enterobacter sp.% Ampisilliini 38 (347) 96 (166) 97 (101) Piperasilliini/ tatsobaktaami 1 (317) 4 (152) 31 (161) 25 (97) Imipeneemi/ meropeneemi 0 (327) 0 (158) 15 (161) 1 (95) Kefotaksiimi 1 (337) 1 (152) 43 (98) Keftatsidiimi 1 (336) 0 (159) 15 (162) 33 (99) Kefuroksiimi 6 (349) 9 (166) 59 (100) Siprofloksasiini 7 (255) 4 (115) 40 (168) 0 (67) Tobramysiini 1 (307) 1 (136) 29 (165) 1 (74) Amikasiini 9 (134) Tiedot on esitetty resistenssiprosentteina (tutkittujen kantojen 9 lukumäärä)
10 H em atologiset m aligniteetit (986) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki Kirurgia (902) Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki Synnyttäjät (59) Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki Vastasyntyneet (343) Klebsiella-lajit Kandidalajit B-ryhmän streptokokki 10
11 Tehohoito (853) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina K leb s iella-lajit K an d id alajit B -ryhm än streptokokki H em odialyysi (211) K leb siella-lajit K an d id alajit B -ryhm än strep tokokki E lin siirto (91) K leb s iella-lajit K an d id alajit B -ryhm än strep tokokki Kiinteä syöpäkasvain (424) K leb siella-lajit K an d id alajit B -ryhm än strep tokokki 11
12 Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden seuraukset Potilaista 8 % menehtyi 7 vuorokauden kuluessa infektion toteamisesta ja 16 % 28 vuorokauden kuluessa. Menehtyminen oli tavallisinta kandida-, pseudomonas- ja enterokokki-infektioissa. Menehtyneet potilaat olivat iäkkäitä ja heillä oli vaikeita perustauteja. Kuva 2. Tavallisimpiin aiheuttajamikrobeihin liittyvä tapauskuolevuus, veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot SIRO-sairaaloissa vuosina Kandidalajit Pseudomonas aeruginosa Klebsiella-lajit Staphylococcus aureus Escherichia coli Koagulaasinegatiiviset stafylokokit B-ryhmän streptokokki Tapauskuolevuus, % 28 vrk:n tapauskuolevuus 7 vrk:n tapauskuolevuus 12
13 Kirjallisuutta Banerjee SN, Emori TG, Culver DH, et al. Secular trends in nosocomial infections in the United States Am J Med 1991;91(Suppl 3 B):86-9. Centers for Disease Control. Increase in national hospital discharge survey rates for septicaemia-united States. MMWR 1990;39:31-4. Diekeman DJ, Pfaller MA, Jones RN, Doern GV, Kugler KC, Beach ML, Sader HS and the SENTRY Participants Group. Trends in antimicrobial susceptibility of bacterial pathogens isolated from patients with bloodstream infections in the USA, Canada and Latin America. Int J Antimicrob Agents 2000;13: Edmond MB, Wallance SE, McClish DK, Pfaller MA., Jones RN, Wenzel RP. Nosocomial bloodstream infections in United States hospitals: a three-year analysis. Clin Infect Dis 1999;29: Fluit AC, Jones ME, Schmitz FJ, Acar J, Gupta R, Verhoef J and the SENTRY Participants Group. Antimicrobial susceptibility and frequency of occurrence of clinical blood isolates in Europe from the SENTRY Antimicrobial surveillance program, 1997 and Clin Infect Dis 2000;30: Garner JS, Jarvis WR, Emori TG, Horan TC, Hughes, JM. CDC definitions. Am J Infect Control 1988;16: Haley RW, Culver DH, White JW, et al. The efficacy of infection surveillance and control programs in preventing nosocomial infections in US hospitals. Am J Epidemiol 1985;121: Haley RW, Culver DH, White JW, Morgan WM, Emori TG. The national nosocomial infection rate a new need for vital statistics. Am J Epidemiol 1985;121: Haley RW, Hooton TM, Culver DH, et al. Nosocomial infections in U.S. hospitals, : estimated frequency by selected characteristics of patients. Am J Med 1981;70: Horan TC, White JW, Jarvis et al. Nosocomial infection surveillance. MMWR 1984;35:1SS,17SS-29. Lyytikäinen O, Lumio J, Sarkkinen H, Kolho E, Kostiala A, Ruutu P and the Hospital Infection Surveillance Team. Nosocomial bloodstream infections in Finnish hospitals in Clin Infect Dis 2002;35:e14-9. Lyytikäinen O, Lumio J, Sarkkinen H, Kolho E, Ruutu P ja valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman seurantaryhmä. Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat - vuoden 1999 seurantatulokset. Suomen Lääkärilehti 2000;44: Nosocomial Infection National Surveillance Scheme (NINSS). Surveillance of hospital-acquired bacteraemia in English hospitals London. [Online] ( publications/ninns/hosacq_hab_2002.pdf, 19 February 2004, date last accessed). Pfaller MA, Jones RN, Doern GV, Sader HS, Kugler KC, Beach Ml and the SENTRY Participants Group. Survey of blood stream infections attributable to gram-positive cocci: frequency of occurrence and antimicrobial susceptibility of isolates collected in 1997 in the United States, Canada, and Latin America from the SENTRY Antimicrobial Surveillance Program. Diagn Microbiol Infect Dis 1999;33: Pittet D. Nosocomial Bloodstream Infections. In: Wenzel RP, ed. Prevention and Control of Nosocomial Infections. 3rd ed. Baltimore: Williams&Wilkins, 1997: Ronveaux O, Jans B, Suetens C, Carsauw H. Epidemiology of nosocomial bloodstrem infections in Belgium, Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1998;17; Sprengler RF, Greenough WB 3d. Hospital costs and mortality attributed to nosocomial bacteremias. JAMA 1978;240:
14 ISBN ISBN (PDF) ISSN
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2004 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 17/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17 / 2005 Copyright National Public
LisätiedotAkuuttisairaalan potilaista 5
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotLeikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002
Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health
LisätiedotVERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) VERIVILJELYPOSITIIVISET SAIRAALAINFEKTIOT Seurantakäsikirja Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 11/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11 / 2005 Copyright National Public
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotOUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN
3119 Alkuperäistutkimus Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005 OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN Lähtökohdat Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotSeurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet
Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö ja rokotukset (TEIR), Terveysturvallisuus -osasto (TETO)
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotVeriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotMoniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011
tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli
LisätiedotVeriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa
Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi Skogberg LT, infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Jorvin sairaala kirsi.skogberg@hus.fi Jukka Ollgren FM, tilastotutkija -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jokilaakson sairaala, Jämsä Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä.
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2016
Tieteessä alkuperäistutkimus Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri Saija Toura TtK, tutkija Dinah Arifulla TtM, hygieniahoitaja, tutkija Outi Lyytikäinen tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
LisätiedotInfektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja
LisätiedotHevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa
LisätiedotEuroopan prevalenssitutkimus 2011/2012
Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2011 Jokilaakson sairaala (poissuljettu Keski-Suomen shp:n jonossa olevat) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotSiirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotLiite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
Sivu 1 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 AMINOGLYKOSIDIT Gentamysiini Koira Enterobacteriacae 10 g 16 13-15 12 Pseudomonas aeruginosa 10 g 16 13-15 12 Hevonen Enterobacteriacae
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011
Alkuperäistutkimus tieteessä Tommi Kärki HuK, tutkimushoitaja Outi Lyytikäinen LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi THL, Tartuntatautien seurannan ja torjunnan osasto, Sairaalainfektioohjelma
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotSairaalainfektioiden taloudellinen merkitys
Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk
LisätiedotKirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa
TYÖPAPERI luonnos/2013 Marianne Gunell Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 työpaperin toimittamisesta vastaa Marianne Gunell Työpaperi-sarjassa julkaistavan raportin
LisätiedotTaulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat
Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018
SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018 1 Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs tärkeimmistä sairaalahygienian laadun mittareista. Käsihuuhteen litrainen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
Lisätiedotneurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202
Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotOlli Meurman Labquality-päivät
Olli Meurman Labquality-päivät 8.2.2007 Värimaljoja virtsaviljelyyn Chromagar Orientation (BD) CPS ID3 (biomérieux) Uriselect 4 (Bio-Rad Laboratories) Chromogenic UTI Medium (Oxoid) Harlequin CLED (Lab
LisätiedotTaulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)
Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotTaulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)
Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
Lisätiedot11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen
Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotTaulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)
Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm
Lisätiedot