Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training Suomessa. Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning
|
|
- Olavi Penttilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Suomessa Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning
2 Aggression Replacement Training Goldstein (1987) ja KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia Strukturoitu, tutkittu Monikanavainen = käyttäytymisen, tunteiden ja ajatusten tasot A Comprehensive Intervention for Aggressive Youth (1998) Ryhmämuotoinen, toiminnallinen Malli opettaminen harjoittelu palaute - yleistäminen
3 Tausta-ajatus 1.) Oppimisteoriat 2.) Lasten ja nuorten väkivaltaisuuden taustalla on aina useita tekijöitä, niin ulkoisia kuin sisäisiä. Ulkoisia vaikuttavia tekijöitä ovat usein asuinympäristö, perhe tai ikätoverit. Sisäisiä väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistavia tekijöitä ovat usein sosiaalisten ja sosiaalis-kognitiivisten taitojen puute (90%) impulsiivisuus, kyvyttömyys siirtää tarpeentyydytystä tai epärealistinen usko väkivaltaisten keinojen voimaan sekä päivittäisten tarpeiden että pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisessa heikko vihan (ja muiden epämiellyttävien tunteiden) sietokyky arvomaailman ja moraalin itsekeskeisyys, konkreettisuus ja primitiivisyys
4 Perusperiaatteet Nuorelle pyritään tarjoamaan vaihtoehtoja aggressiivisen käyttäytymisen sijaan sekä annetaan mahdollisuus harjoitella näitä vaihtoehtoisia toimintatapoja yhdessä. Ymmärretään, että aggressiivinen käyttäytyminen on yliopittua ja lyhyellä tähtäimellä usein varsin palkitsevaa siksi sitä on vaikea muuttaa. Motivointiin kiinnitetään huomiota, painotetaan itsehillinnän ja sosiaalisten taitojen pitkän tähtäimen hyötyjä.
5 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren on vaikea hallita vihaansa. - työn kohteena tunnetaso 3. Nuori ei osaa tai halua toimia tavalla, joka on yhteisön moraalin mukaista. - työn kohteena ajattelun taso, arvot S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
6 Aggression reflects concurrent deficiencies in behaviour, emotional control and values. Arnold P. Goldstein Käyttäytyminen Tunteet Arvot HARJOITELLAAN: SOSIAALISIA TAITOJA VIHAN HALLINTAA MORAALISTA PERUSTELUA - jotta aggressiiviselle käytökselle olisi vaihtoehtoja - jotta yksilö kykenisi käyttämään näitä vaihtoehtoja - jotta yksilö haluaisi käyttää näitä vaihtoehtoja S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
7 VIHAN HALLINTA A B C Mitä tapahtui (laukaisija)? Mitä sinä teit? Mitkä olivat seuraukset? S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
8 Vihan hallinnan ketju Tähtää itsekontrollin parantamiseen, itsehillintään ja parempaan tunnehallintaan. Nuorille opetetaan kuinka vastata provosoiviin ärsykkeisiin kiinnittämällä huomiota laukaiseviin tekijöihin (triggers), jotka tulevat sekä ulkoa että nuoren sisältä vihjeisiin (cues), joita omasta kehosta tai mielestä nousee vihan tunteiden yhteydessä rauhoittajiin (reducers) eli erilaisiin kiihtymystä lievittäviin tekniikoihin kuten takaperin laskemiseen, syvään hengittämiseen, positiivisiin mielikuviin ja väkivallan seurausten muistamiseen muistuttajiin (reminders), jotka muodostuvat itselle tehdyistä "motoista, joilla nuori voi itse ohjata omaa toimintaansa rakentaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin, joilla nuori voi toimia vakuuttavasti ja rakentavasti kiperissä tilanteissa itsearviointiin (self-evaluation), jonka avulla nuori oppii itse ohjaamaan ja korjaamaan omaa toimintaansa tuloksekkaammaksi.
9 Sosiaalinen havainnointi ja sosiaaliset taidot
10 SOSIAALISET TAIDOT Ryhmä 1: Perustason sosiaaliset taidot 1 Kuunteleminen 2 Keskustelun aloittaminen 3 Keskusteleminen 4 Kysyminen 5 Kiittäminen 6 Esittäytyminen 7 Muiden esitteleminen 8 Kohteliaisuuden sanominen Ryhmä 2: Edistyneemmät sosiaaliset taidot 9 Avun pyytäminen 10 Mukaan meneminen 11 Ohjeiden antaminen 12 Ohjeiden noudattaminen 13 Anteeksi pyytäminen 14 Muiden vakuuttaminen Ryhmä 3: Tunteiden käsittelyyn liittyvät taidot 15 Omien tunteiden tunnistaminen 16 Tunteiden ilmaiseminen 17 Muiden ihmisten tunteiden ymmärtäminen 18 Toisen henkilön suuttumuksen sietäminen 19 Välittämisen ilmaiseminen 20 Pelkojen sietäminen 21 Itsensä palkitseminen Ryhmä 4: Aggressiiviselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot 22 Luvan kysyminen 23 Asioiden jakaminen 24 Muiden auttaminen 25 Neuvotteleminen 26 Itsehillintä 27 Omien oikeuksien puolustaminen 28 Kiusaamiseen reagoiminen 29 Hankaluuksien välttäminen 30 Riidasta erossa pysyminen Ryhmä 5: Stressin sietoon liittyvät taidot 31 Valituksen tekeminen 32 Valitukseen vastaaminen 33 Reilu peli 34 Häpeän sietäminen 35 Yksin jätetyksi tulemisen sietäminen 36 Ystävän puolustaminen 37 Suostutteluun vastaaminen 38 Epäonnistumisen sietäminen 39 Ristiriitaisten viestien kanssa pärjääminen 40 Syytökseen vastaaminen 41 Valmistautuminen vaikeaan keskusteluun 42 Ryhmäpaineen sietäminen Ryhmä 6: Suunnittelutaidot 43 Tekemisen suunnitteleminen 44 Ongelman aiheuttajan selvittäminen 45 Tavoitteen asettaminen 46 Omien kykyjen huomioon ottaminen 47 Tiedon kerääminen 48 Ongelmien asettaminen tärkeysjärjestykseen 49 Päätöksen tekeminen 50 Tehtävään keskittyminen S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
11 Goldstein (1973), Bandura (1973) nuorille annetaan malli siitä, mitä taito tarkoittaa ja miten se toimii (=MALLINTAMINEN) nuorille annetaan ohjatusti mahdollisuus opetella ja harjoitella sen käyttöä (=ROOLIHARJOITTELU) nuorelle annetaan palautetta kehumalla, ohjaamalla ja vertaamalla siitä, kuinka hyvin taito sujuu verrattuna tavoitteeseen sekä ryhmässä että erityisesti arjessa (=TOIMINNAN PALAUTE) nuorta ohjataan ja rohkaistaan tarttumaan tilanteisiin, joissa hän voi arkielämässä testata juuri oppimiaan taitoja myös ryhmän päätyttyä kotitehtävien avulla (=TAIDON SIIRTÄMINEN) S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
12 MORAALISEN PERUSTELUN TASOT: 1. moraali on VALTAA - vahvempi on oikeassa 2. moraali on KAUPPAA - teen näin, jos sinä teet näin 3. moraali on ihmisten välistä VÄLITTÄMISTÄ - tee, kuten toivoisit muiden tekevän 4. moraali on SYSTEEMI - se luo yhteisön hyvinvointia S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
13 1. Esittele ongelmatilanne Voisiko tällaista tapahtua teidän kaveripiirissä? 2. Kierros: nuorten perustelut. 3. Nosta esiin kypsää moraalista pohdintaa 4. Käsittele epäkypsää pohdintaa Millaista olisi, jos kaikki tekisivät noin? Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit Jesse? 5. Vahvista kypsää moraalia Ympyröinkö tämän ryhmän yhteiseksi päätökseksi? Kehu ryhmää siitä hyvästä, mitä huomasit! S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
14 SAMIN ONGELMATILANNE Sami ja hänen ystävänsä Juha ovat levykaupassa. Juha näkee levyn, josta pitää, ja sujauttaa sen reppuunsa. Juha antaa pienen merkin Samille ja kävelee ulos liikkeestä, mutta Sami ei huomaa sitä. Hetken päästä myymälävartija tulee Samin luokse liikkeen omistajan kanssa. Tuo on toinen niistä pojista, jotka varastivat levyjä! Myymäläetsivä tarkistaa Samin repun eikä löydä levyjä. Okei, pääset pälkähästä, mutta mikä oli sen pojan nimi, jonka seurassa äsken olit? kysyy myymäläetsivä. Menen kohta konkurssiin jatkuvan näpistelyn takia, sanoo liikkeen omistaja. En voi päästää häntä menemään. Mitä Samin pitäisi tehdä? 1. Pitäisikö Samin olla kertomatta Juhan nimeä? 2. Mitä liikkeen omistajan näkökulmasta Samin pitäisi tehdä? 3. Mitä jos liikkeen omistaja on mukava mies, joka välillä antaa nuorille alennuksia levyistä, jos heillä ei ole tarpeeksi rahaa? Mitä Samin pitäisi silloin tehdä? 4. Mitä jos liikkeen omistaja on Samin isä? Mitä Samin pitäisi siinä tapauksessa tehdä? 5. Onko koskaan oikein käräyttää ketään? 6. Kenen syytä tilanne on? 7. Kuinka tärkeää on se, ettei kaupoista näpistetä? 8. Kuinka tärkeää on se, että myymälävarkaista ilmoitetaan poliisille? S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
15 ART:N KANTAVIA AJATUKSIA kolme osa-aluetta, kolme kanavaa ryhmäprosessi, ikätovereitten vetoapu opettelua: ohjaaminen (roolit ohjaaja - ohjattava) mallintaminen opettaminen, harjoittelu yleistyminen arkeen ryhmän mukaan eteneminen struktuuri S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
16 Onnistuminen vaatii että nuoret tuntevat hieman toisiaan tai ovat jossain suhteessa samanlaisia tai ryhmäytyvät ajan kanssa. että nuori on johonkin asiaan motivoitunut ts. ei kiellä kohtuuttomasti ongelmaa tai vaihtoehtojen tarvetta. (Huom. Tutkimusten mukaan myös nuoret, jotka eivät tunne syyllisyyttä hyötyvät ART:sta.) Sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja huolellista toteutusta. että nuoren kyky oppia on riittävän lähellä ikätasoa tai ART muokataan sopivaksi (lapset, autistit, kehitysvammat). että aikuiset ovat tosissaan, innostuneita ja toimivat esimerkkeinä, joihin voi samaistua! joukkuepeliä.
17 Aggression Replacement Training (1998) käyttäytyminen tunteet kognitio Sosiaaliset taidot Vihan hallinta Moraalinen perustelu The Prepare Curriculum (1999) AGGRESSIO STRESSI ENNAKKOLUULOT A sosiaaliset taidot B tilanteiden havainnointi tukea antavat roolimallit yhteistyötaidot tunteet itsehillintä stressin hallinta empatia kognitio moraalinen perustelu käyttäytyminen ongelmanratkaisu ryhmädynamiikka S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
18 ART suomessa Rantautui 2000 luvun puolivälissä Suomeen 2004 aloitettu EVA- yksikössä, HKI kaupunki kohdennetussa nuorisotyössä sekä Espoo Keinupuiston koulussa (Voimala) sekä hieman myöhemmin Pohjola- kodit Toimintaa ja koulutusta kehittämään ART yhdistys Levinnyt 15 vuodessa laajalti Perhesovellus Family TIES 2014 Suomeksi
19 HALO katsaus 2015 Systemaattinen kirjallisuushaku vuosina julkaistuista tutkimuksista tehtiin 6/2014 sähköisistä tietokannoista. Päivityshaku 2/2015. Tutkimusten valintakriteerit: kontrolloidut ja havainnoivat alkuperäistutkimukset, joissa hyödynnettiin CBT-pohjaista ryhmämenetelmää Interventio kohdentui aggressiivisesti käyttäytyviin nuoriin. Pelkästään vanhempiin kohdistuvia interventioita ei huomioitu ryhmässä vähintään 10 nuorta, joiden ikä seuranta-aika vähintään kolme kuukautta intervention päättymisestä Katsottiin että näyttö riittää siihen, että menetelmällä saadaan tulosta aikaiseksi. Positiivinen muutos näytti kuitenkin heikkenevän ajan kanssa ja lisätutkimuksen tarve ilmeinen.
20 ART Evalla
21 ART EVAlla Aloitettiin nuorta, kolme aikuista Suljettu ryhmä, rahaketalous, kotitehtävät osastolle, posterit, rooliharjoitukset ym Palaute nuorilta innostunutta Jalkauttaminen koko henkilökunnalle pitkä prosessi joka vaatii johdon sitoutumista ja avainhenkilöiden sitoutumista Parhaimmillaan koko työryhmän työkalu ja auttaa luomaan yhteistä toimintakulttuuria
Suomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009
Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren
LisätiedotSuomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Turku 2.4.2014 Ps Tiina Röning
Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Turku 2.4.2014 Ps Tiina Röning Aggression Replacement Training Goldstein (1987) ja KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia Strukturoitu, tutkittu Monikanavainen
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotART. Aggression Replacement Training
ART Aggression Replacement Training Mitä on ART? MITÄ ON ART? Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa meitä lähinnä
LisätiedotE Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen
HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen
LisätiedotSosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut
Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,
LisätiedotART-RYHMÄT MIKKELISSÄ
ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa 2014 - Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa 2014
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotSosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla
Toiminnallisia menetelmiä sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen Sosiaaliset ja tunnetaidot kehittyvät yhdessä olemalla Mitä ovat sosiaaliset taidot? Sosiaaliset taidot ovat taitoja, joita meillä ei
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotI SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA
SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
Lisätiedot(Työ)hyvinvoinnin perusteet
(Työ)hyvinvoinnin perusteet Kuuntelu Luottamus episteeminen Mentalisaatio EI tiedä puolesta Vuorovaikutus hyväksyvä, luottavainen, todellisuusperustainen Kertomus Työhyvinvointi Päätökset herättävät tunteita
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotTyökalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia)
Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia) Bengt Daleflod, psykologi, psykoterapeutti, ART-koulutuksen projektijohtaja (Statens institutions styrelse SiS, Ruotsi) ja
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotTornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke
20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotKOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli
KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet työllistävät
LisätiedotNUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu
NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA 2.5.2018 Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu KÄSITTEET Väkivalta = moniulotteinen ilmiö, tarkoitetaan yleensä toiseen
LisätiedotReseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa
Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa Varhaiskasvatus ja koulu osana perhekeskusverkostoa 2 Tärkein
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKeskeiset poiminnat Opetussuunnitelman perusteista liittyen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin:
Keskeiset poiminnat Opetussuunnitelman perusteista liittyen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin: Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Oppilaita kannustetaan kysymään
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotSijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus
Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotPedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät
Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti!
Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti! Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen, Mikkeli ALKUTUSKAA Haastavasti toimivat lapset ja hankaliksi koetut perheet
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotART- ja stressinhallintaryhmät
ART- ja stressinhallintaryhmät Käytännön tarkoitus Tarkoituksena on edistää nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä auttaa lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotAsenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen
Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa Työnhakuveturi 22.3.2017 Seija Utriainen Tänään kanssanne Seija Utriainen Urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ry Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotSosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku
Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotHyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola
Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotOtetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena
Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.
LisätiedotSeksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa , Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma
Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa 26.1.2018, Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma Seksuaalirikosten uusimisriskiä voidaan madaltaa Tuloksellisen ennaltaehkäisyn
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
LisätiedotTaitobingo. KESTO min Sopii yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn. TARVIKKEET Taitobingolomakkeita (1 lomake / osallistuja) Kyniä
Taitobingo KESTO 20 45 min Sopii yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn TARVIKKEET Taitobingolomakkeita (1 lomake / osallistuja) Kyniä TAVOITE Taitobingo tuo esille erilasia yleistaitoja, joita tarvitaan monissa
LisätiedotARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden
LisätiedotPelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013
Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotHAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto
HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotRYHMÄMUOTOISET HOIDOT
Syömishäiriöiden hoito tänään RYHMÄMUOTOISET HOIDOT 15.4.2019 Minna Anttonen Sairaanhoitaja AMK SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Poliklinikka Ahdistuksen teematunnit, bulimia ryhmä, syömisenhallinta ryhmä, fysioterapia
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotSomeBody -mittari. Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen. Pvm: Nimi:
SomeBody -mittari Pvm: Nimi: Arvioi asteikolla 0-10 taitoasi ja osaamistasi seuraavissa väittämissä. Asteikon toinen ääripää (0) merkitsee, ettet tunnista väittämässä ilmaistua taitoa tai osaamista itsessäsi
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotYrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen
Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen
LisätiedotSISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
LisätiedotVälittävä toimintakulttuurihyvinvoiva
Välittävä toimintakulttuurihyvinvoiva kasvuyhteisö Maija Lanas Majakka-iltapäivä Pohto, Oulu 5.2.2019 Maija Lanas 2019 1. Mikä on toimintakulttuuri ja mihin se vaikuttaa? 2. Mitä tekemistä rakkaudella
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotTUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa
TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa Hanna Kivekäs ja Janne Vikki Valtakunnalliset sijaishuoltopäivät Lahti 30.9.2015 Mitä on dialektinen
LisätiedotHippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016
Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Lukisieppari Ryhmä on tarkoitettu lapsille (8-10 -vuotiaat), joilla on luku- ja kirjoitustaidon haasteita. Tavoitteena on fonologisten taitojen vahvistaminen
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Lisätiedot