Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Talousnäkymät vuodelle / /2018 KH OMOHJ 11.6.

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Talousnäkymät vuodelle / /2018 KH OMOHJ Kansantalous Suomen talouskasvu on osoittautunut aiemmin ennakoitua paremmaksi. Maa ilman ta lou den vahvan vireen ja Suomelle tärkeiden vientimaiden talouskasvun vauh dit ta ma na Suomen BKT kasvoi 2,6 % vuonna Myös kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 %. Yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyy työl lisyy den nousun seurauksena. Suomen talouskasvun nopeutuminen sekä myöntei nen kansainvälinen kehitys ylläpitävät myös investointien kasvua. Viennin kasvu hidastuu, mutta säilyy vahvana. Vuonna 2019 kasvu hidastuu 2,2 %:iin. Kes kipit käl lä aikavälillä talouden kasvu hidastuu edelleen ja jää alle 1,5 %:n. Talouden laajapohjainen ja nopea vahvistuminen paransi työllisyyttä vuoden 2017 aikana. Työllisyys parantui vuodenvaihteen molemmin puolin poik keuk sel li sen nopeasti, mutta työvoiman kysyntä lisääntyy edelleen ripeästi. Myönteisen talouskasvun myötä työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72,5 %:iin vuonna Työttömyyden paraneminen jää kuitenkin hitaaksi avoimena ole vien työpaikkojen kasvusta huolimatta piilotyöttömyyden ja työvoiman ul kopuo lel la olevien aktivoiduttua työnhakuun. Työttömyys laskee kuitenkin ta saises ti ja työttömyysasteen ennustetaan olevan 7,0 % vuonna 2020, kun vuonna 2017 koko maan työttömyysaste oli 8,6 %. Talouden ja työllisyyden kasvu ovat vahvistaneet myös julkista taloutta ja jul kinen talous on kääntymässä ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden Julkisen talouden vahvistumisesta huolimatta hyvä ta lou del linen tilanne ei riitä ratkaisemaan julkisen talouden rakenteellista ongelmaa. Väes tö ra ken tees ta johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu kiihtyy 2020-luvulla eikä nähtävissä oleva talouden kasvu riitä rahoittamaan nykyisenlaajuisia julkisia pal ve lu ja. Julkisen talouden kestävyysvaje on noin 2,5 % suhteessa BKT:hen. Talou den kasvun myötä julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyi las kuun vuonna 2016, mutta nimellisesti velka kasvaa edelleen. Koska suotuisa suh dan ne ti lan ne ei korjaa julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmia, uhkaa velka suh teen aleneminen jäädä väliaikaiseksi. Julkinen velka on lisäksi hyvin korkeal la tasolla seuraavan laskusuhdanteen koittaessa, minkä vuoksi julkinen talous on aiempaa paljon haavoittuvaisempi kohtaamaan uuden taantuman. Kuntatalous Kuntatalouden tilanne on kohentunut muutaman viime vuoden aikana. Suo tuisaan kehitykseen ovat myötävaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän ta lous ti lan-

2 teen ansiosta verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin, ja toimintamenot ovat puolestaan kehittyneet varsin maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen sekä kuntatalouteen kohdistuneiden valtion ja kuntien sopeuttamistoimien an siosta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Kuntien lainakanta laski ensim mäi sen kerran vuoden 2000 jälkeen, sen sijaan kuntayhtymien lainakanta kas voi 260 milj. euroa. Kuntien talouden vahvistumisesta huolimatta kuntien väli set erot ovat kuitenkin suuria. Maakunta-ja sote-uudistus muuttaa kuntatalouden rakenteita ja yksittäisten kun tien taloutta merkittävästi. Kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähen ty vät huomattavasti, mutta vastaavasti siirtyviä tehtäviä vastaava rahoitus siir tyy pois kunnilta maakunnille. Muutos toteutetaan koko maan tasolla kus tannus neut raa lis ti, mutta yksittäisten kuntien tasolla siirtyvien tulojen ja siirtyvien kus tan nus ten välillä voi olla erittäin suuria eroja. Muutosta lievennetään tasausja siirtymäsäännöksillä siten, että yksittäisen kunnan näkökulmasta muutoksen suu ruus voi olla enintään euroa/asukas. Uudistukseen sisältyy kun ta ta loutta vakauttavia tekijöitä sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtymisen myö tä, mutta uudistuksen myötä kuntien tulopohja pienentyy merkittävästi ja kun tien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat nykyistä kapeammat. Kun tien suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa myös selvästi. Maakunta- ja so te-uu dis tuksen voimaantulon jälkeen huonoimmassa asemassa ovat kunnat, joilla on ta lous epätasapainossa ennen uudistusta. Kuntatalouden näkymät tuleville vuosille ovat aiempaa suotuisammat hyvän talou den suhdannetilanteen johdosta. Toimintamenojen kasvupaine pysyy kui tenkin maakunta- ja sote-uudistukseen saakka suurena, sillä palvelutarvetta kas vattaa väestön ikärakenteen muutos. Toisaalta kuntatalouden sopeutumistoimien me no jen kasvua hillitsevä vaikutus hiipuu. Väestömäärältään kasvavissa kun nissa palvelutarpeen kasvuun vastaaminen aiheuttaa myös haasteita. Kuntien lai nakan nan kasvu on hidastunut, mutta investointitarpeet pysyvät edelleen mit ta vina ja lainakannan ennustetaankin edelleen kasvavan. Kuntien talouden so peutus pai neis sa on merkittäviä kuntakokoryhmittäisiä eroja. Kuntatalouden pai nelas kel man mukaan kuitenkin kaikissa kuntakokoryhmissä yli asukkaan kun tia lukuun ottamatta on jo vuonna 2019 veroprosentin korotuspaineita. Julkisen talouden suunnitelma sisältää kuntataloutta koskevat tavoitteet. Ra hoitus ase maa koskevan tavoitteen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkein taan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Tämän hetkisen arvion mukaan kuntatalous on saavuttamassa sille asetetun ra hoi tus ase ma ta voitteen, mutta se edellyttää, että kunnissa hyödynnetään hallitusohjelman toi menpi tei den sekä kilpailukykysopimuksen mahdollistama säästöpotentiaali. Julkisen ta lou den suunnitelmassa on lisäksi asetettu kuntataloudelle sitova eu ro mää räinen menorajoite, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toi min tame noi hin aiheutuvaa painetta. Kuntatalouden menorajoite vuodelle 2019 on -830 milj. euroa, ts. hallituksen päättämät toimet mahdollistavat sen, että kuntien toimintamenojen taso on tämän verran alempi vuonna 2019 vuoteen 2015 näh den. Kuntien omilla päätöksillä on kuitenkin merkittävä vaikutus tavoitteen to teu tu mi seen.

3 Kuntatalouden toimintamenot ovat kehittyneet viime vuosina maltillisesti, mutta kasvu kiihtyy vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lo mara ha leik kauk sen päättymisen vuoksi. Kuntien verorahoituksen kasvu on kui tenkin jäämässä verotulojen kasvuennusteiden parantumisesta huolimatta suh teel lisen matalaksi valtionosuuskehityksen johdosta. Valtionosuuksien taso on jäämäs sä selvästi kuluvaa vuotta matalammalle tasolle vuonna 2019 val tion osuuksiin tehtävien kustannustenjakoa koskevien tarkistusten, val tion osuus leik kausten sekä valtionosuuksien määrään vaikuttavien kuntien tehtävämuutosten vaiku tuk ses ta. Talouden suhdannetilanteen ja palkkaratkaisujen myötä kuntien vero tu lo jen arvioidaan kuitenkin kasvavan vuonna 2018 lähes 3 % ja vuonna 2019 noin 4,5 %. Vuonna 2020 kuntien verotulojen taso puolittuu sote- ja maa kun tauu dis tuk sen vuoksi. Verotulojen tilitysjärjestelmä vaikuttaa kuitenkin vielä vuonna 2020 kuntien verotulokertymää nostavasti. Joensuun kaupungin talous Talouden suhdannetilanteen parantuminen on vaikuttanut myönteisesti myös Joen suun taloudelliseen tilanteeseen. Vuoden 2017 tulos muodostuikin yli jää mäisek si mm. ennakoitua paremman verotulokertymän, kertaluontoisten maankäyt tö kor vaus ten ja käyttötalouden talousarviota nähden paremman ke hi tyk sen johdosta. Myös kuluvana vuonna talouden ennustetaan toteutuvan ta lous ar vion mukaisena tai hieman sitä paremmin, lievästi ylijäämäisenä parantuneiden ve rotu lo ar vioi den johdosta. Merkittävimmät riskit kohdistuvat rahastojen tu los tavoit teen toteutumiseen ja käyttötaloudessa koulutuspalvelujen talousarvioon sekä työmarkkinatuen kehitykseen. Talouden merkittävänä haasteena on korkeasta investointitasosta johtuva no pea lainakannan kasvu. Lainakanta kohosi vuonna 2017 jo 3008 euroon/asukas, mi kä on kuntien keskimääräistä lainarasitusta korkeampi. Lainakannan ohella myös leasingvastuiden määrä on kasvanut. Lainakannan ennustetaan kasvavan edelleen vuonna 2018, joskin vuosia maltillisemmin. Leasingvastuiden mää rä kohoaa kuitenkin vuonna 2018 merkittävästi, kun ta lon ra ken nus hank keita toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksella 22,4 milj. eurolla. Laina- ja lea singvas tui den ohella myös kaupungin takausvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti eri tyi ses ti kaupungin opiskelija-asuntotuotannon toteuttamiseen antamien takaus ten johdosta. Vuoden 2019 ja vuosien talousarvion ja suunnitelman valmistelun läh tö koh ta na ovat kaupungin strategian mukaiset taloustavoitteet. Kestävän talou den pi don tavoitteena on Päätöksenteossa huomioidaan pitkäaikaiset talousvaikutukset. Talous pidetään kunnossa ja valmistaudutaan maakuntauudistuksen ai heutta miin ennalta arvaamattomiin seurauksiin. Toimintakatteen kasvu on verojen ja valtionosuuksien kasvua hitaampaa. Lainakanta sekä pitkäaikaiset leasing- ja vuokravastuut kääntyvät ta loussuun ni tel ma kau del la laskuun. Vastaamme Siun soten omistajaohjauksesta osaltamme niin, että kus tannus ke hi tys pysyy maltillisena.

4 Joensuun veroprosentit ovat kilpailukykyiset Strategiassa on lisäksi todettu muun muassa, että valtuustokauden ta lous stra tegia laaditaan kahdessa osassa, ensin mahdolliseen maakuntauudistukseen va rautuen ja sitten päätöksiin sopeutuen. Talouden suhdannetilanteen myönteisestä kehityksestä huolimatta talousarvion ja -suunnitelman laadinnan lähtökohdat ovat varsin haasteelliset viime vuosien kor keas ta investointitasosta johtuen. Poikkeuksellisen korkean ta lon ra ken nuksen sekä yhdyskuntatekniikan investointitason johdosta käyttötalouden menot se kä käyttöomaisuudesta tehtävien poistojen taso nousevat voimakkaasti, mikä vai kut taa olennaisesti talouden liikkumavaraan. Kustannuspaineet ovat kas vaneet myös muilta osin mm. palkkaratkaisujen sekä kilpailukykysopimuksen loma ra ha leik kauk sen päättymisen johdosta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän onnistuminen so siaa li- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnassa on edelleen merkittävässä ase mas sa kaupungin talouden hallinnan näkökulmasta, koska runsas 60 % pe ruskau pun gin käyttötalouden toimintakatteesta kohdistuu kuntayhtymän mak suosuuk siin. Sote-menojen maltillisen kasvun merkitystä korostaa myös maa kunta uu dis tuk sen taloudellisia vaikutuksia tasaavat tekijät: tasausmekanismien johdos ta kuntien vuosien sote-menoilla on suora ja pysyvä vaikutus kaupun gin valtionosuuksien määrään myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. Myös kaupungin verotulojen kasvuarviot ovat parantuneet talouskehityksen vahvis tu mi sen myötä, mutta kokonaisuutena verorahoituksen kasvuarvio jää kui tenkin koko maan tavoin suhteellisen matalaksi valtionosuuskehityksen joh dos ta. Kaupungin saamat valtionosuudet ovat laskemassa ennakkolaskelmien mu kaan lähes 4 milj. eurolla vuoden 2018 tasoon nähden mm. valtionosuuksiin teh tä vän kustannustenjaon tarkistuksen johdosta. Verotulojen arvioidaan kas va van hieman koko maan tasoa hitaammin, mutta kasvu on viime vuosia no peam paa. Kokonaisuutena verojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden ennusteeseen nähden 1,5-2,0 %. Valmisteilla olevan 10 vuoden investointiohjelman mukainen investointitaso on mer kit tä väs ti talouden kestävää tasoa korkeammalla tasolla. Lainakannan py syttä mi nen nykyiselle, jo varsin korkealle tasolla, merkitsee investointiohjelman sopeut ta mis ta karkeasti 150 milj. eurolla. Omien investointien lisäksi on huo mioi tava mahdollisten vuokravastuiden kasvu. Lainakannan kasvun myötä myös kor koris ki on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Hyvin maltillinenkin kor ko ta son muutos tulee vaikuttamaan lähivuosina käyttötalouden liikkumavaraan. Talouden lähivuosien haasteita lisää maakuntauudistuksen kaupungin ra hoi tusase maa heikentävä vaikutus. Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistus hei ken täi si kaupungin rahoitusasemaa euroa/asukas eli runsaat 7,6 milj. euroa. Vaikutus toteutuu neljän vuoden siirtymäajalla. Muutoksen vaikutus mer kitsee noin 0,6 % -yksikön veronkorotuspainetta. Lopullinen vaikutus määräytyy vuo sien toteutumien perusteella. Uudistuksen tasausmekanismit koros ta vat hyvän taloudellisen tilanteen merkitystä uudistusta edeltävinä vuosina.

5 Ennusteiden mukaisilla tulotasoilla talouden tasapainon säilyttäminen näyttää osoit tau tu van haasteelliseksi tavoitteeksi hyvin maltillisillakin menojen kasvulla eri tyi ses ti hyvinvoinnin toimitilamuutosten sekä poistojen kasvun johdosta. Kaupun gin pidemmän aikavälin talouden kestävyyden arviointi edellyttää lisäksi poik keuk sel li sen korkean investointitason sekä maakuntauudistuksen kau pun gin taloutta heikentävän vaikutuksen johdosta aiempaa tarkempaa tulevien vuo sien suunnittelua. Tulorahoituksen pienentyessä maakuntauudistuksen seu rauk se na talouden sopeuttamismahdollisuudet ovat aiempaa pienemmät. Alustava aikataulu talousarvion käsittelylle: valtuuston talousseminaari 3.9. talousarviokehys kaupunginhallituksessa ma lauta- ja johtokuntien esitykset pe kaupunginjohtajan esitys to veroprosentit valtuustossa ma kaupunginhallituksen 1. käsittely ti kaupunginhallituksen 2. käsittely ma talousarvio valtuustossa ma Valmistelija: talousjohtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee talouden näkymät vuodelle 2019 tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä talouden näkymät vuodelle 2019 tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

6 merkitä talouden näkymät vuodelle 2019 tiedoksi. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 14 valtuutettua ja kaupunginjohtaja Kari Kar jalai nen käyttivät puheenvuoroja. Keskustelussa Marko Haakana esitti hyväksyttäväksi seuraavaa pontta: "Merkitessään talousnäkymät vuodelle 2019 tiedokseen, kaupunginvaltuusto samal la edellyttää, että myös Siun sote -organisaation talousnäkymistä jär jes tetään Joensuun kaupungin osalta kaupunginvaltuustolle erillinen talousseminaari esim. elokuussa 2018." Anni Järvinen kannatti ensimmäisenä Marko Haakanan ponsiesitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska muutosesityksiä ei ole keskustelun aikana tehty, kaupunginvaltuusto on yk si mie li ses ti hyväksynyt kaupunginhallituksen päätösesityksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että kannatetusta ponsiesityksestä on äänes tet tä vä teknisellä kokouslaitteistolla, jolloin niiden, jotka kannattavat, että pää tök seen ei lisätä valtuutettu Haakanan esittämää pontta, tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kannattavat ponsiesityksen li sää mis tä, tulee äänestää EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 36 JAA-ääntä ja 23 EI-ääntä, yhteensä 59 ään tä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt Marko Haakanan pon si esi tys tä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.