Valtion elvytysraha taloyhtiöiden perusparannuksissa uhka vai mahdollisuus?

Transkriptio

1 Valtion elvytysraha taloyhtiöiden perusparannuksissa uhka vai mahdollisuus? Paikka AnnaK (Annankatu 24, 5 krs.) Aika klo Osallistujia n.72 henkilöä (sali täynnä) TILAISUUDEN KULKU Alkukeskustelu - Aloituskeskustelu kahvilla o Hallituksen pitää saada SKH:lta tukea ja jatkuvaa yhteydenpito o Tämän tulee olla tärkeä elementti SKH Isännöinnissä Tilaisuuden avaus, Ben Grass, rakennusneuvos, tilaisuuden puheenjohtaja - Tilaisuuden aihe on erittäin ajankohtainen Martti Polvinen, rakennuttamisjohtaja, ARA - ARA:n kautta kanavoituu valtion tuki taloyhtiöille - Avustusten peruste on työllisyyden tukeminen, ei kansallisvarallisuuden hoitaminen - Vuonna 2013 avustussumma on 15 miljoonaa euroa. Tähän mennessä on käytetty n. 4 miljoonaa euroa lähinnä linjasaneerauksiin o hakemuksia tullut yllättävän vähän - Vuonna 2014 avustussumma on 100 miljoonaa euroa. Avustus päättyy Avustus haetaan ARA:sta (Lomake ARA83) - Rajat avustuksille ovat vähintään 200 /asuinneliö ja kokonaisuudessaan urakkahinnan tulee olla vähintään Maksatus tapahtuu seuraavan 2 vuoden aikana - Korjaustoimenpiteet tulee tähdätä siihen, että kotona voidaan asua mahdollisimman pitkään o 2030 Suomessa tulisi olla miljoona esteetöntä asuntoa. Tällä hetkellä niitä on vain murto-osa o Käytännössä hissin rakentaminen hissittömään taloon on asia nro 1, joka tulee saada aikaiseksi, ja jota tuetaan 50%. Tämä on toimenpide, jolla konkreettisesti taloyhtiö voi tähdätä mainittuun tavoitteeseen. Samuli Koskela, asianajaja, Lexia Asianajotoimisto - As Oy Laki, o Kunnossapito, ylläpitoon kuuluvaa jatkuvaa toimintaa o Muutostyö o Uudistus

2 - Yhtiökokous päättää kaikki epätavalliset ja laajakantoiset asiat - Jos osakkeenomistajien yhdenvertaisuus vaarantuu, edellyttää päätös kaikkien osakkeenomistajien suostumusta - Tyypilliset riidat o Epäselvät ja tulkinnalliset sopimukset - Riitojen ehkäisy etukäteen o Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kunnossapito Juha Kulomäki, varatoimitusjohtaja, SKH-Isännöinti Oy - Teknisen isännöinnin ja isännöinnin yhdistäminen - Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa tapahtuu paljon o Suunta on hyvä, taloyhtiöiden mahdollisuudet kasvavat o Mahdollisuuksien kasvu toki tuo mukanaan muutoksia ja riskejä. Taloyhtiön tulee muodostua vahvaksi ammattimaiseksi tilaajaksi. - SKH Malli uusi tapa tehdä isännöintiä niin, että taloyhtiöt pärjäisivät paremmin korjausrakennushankkeissa - Muutosvoimat o Keskeisimmät muutosvoimat: peruskorjausten- ja energiatehokkuustarpeiden kasvu o 10 vuoden aikana uudisrakentaminen on noussut 35% ja korjausrakentaminen 75% Asunto osakeyhtiöiden korjausmäärät ovat kasvaneet 160 % Vuonna 2012 taloyhtiöt käyttivät noin 1,5 miljardia euroa korjauksiin o Korjausrakentamisen teemat Laatukysymykset ovat nousseet esille kaikissa hankkeissa Asettaa erityisvaatimuksia urakoitsijan työnjohtoon Hallituksen ongelmat korjaushankkeissa nousevat myös usein esille o Hintatietoisuus ja kustannustietoisuus tulee olla hallituksen käytettävissä Linjasaneeraus maksaa pääkaupunkiseudulla 700 /m² tai /hsto o Edellinen suhdanneavustus toi paljon hankkeita, mutta ei nostanut urakkahintoja o Sukituksella ei ole suoraa hintavaikutusta urakkaan o Massahyöty tulisi saada taloyhtiöille yhteistyöllä Paneelikeskustelu: Valtion elvytysraha taloyhtiöiden perusparannuksissa uhka vai mahdollisuus? Jaana Sallmén, Kiinteistöliiton vanhempi lakimies - Kiinteistöliitto on panostanut paljon korjausrakentamisen osaamisen lisäämiseen. - Suhdanneavustus on hyvin lyhytaikainen. On sattumanvaraista kenelle avustus lankeaa. - Pienet taloyhtiöt eivät avustusta saa. Ne ovat heikossa asemassa avustusta jaettaessa. Heikki Kauranen, Isännöintiliiton kehityspäällikkö - Isännöintiliitto on selvittänyt hintatilastoja jo 5 vuoden ajan. Tulokset ovat yhteneviä Kulomäen Juhan tilaston kanssa.

3 - Viime vuonna on tullut hyviä työkaluja taloyhtiöiden korjausrakennushankkeiden hallintaan o Tiedon kulku on avainasiassa korjaushankkeissa o Vaikka hankkeet menisivät teknisesti hyvin (ammattilaiset tyytyväisiä), asukkaat voivat olla tyytymättömiä, koska tiedottaminen ei ole toiminut Pekka Niskanen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja - Ullakkorakentamista käynnistettiin 8 vuotta - Putkiremontista tehtiin päätöstä 2 vuotta o Päätöksenteko on pitkäaikaista taloyhtiöissä - Avustukset ovat taloyhtiöiden kannalta järjettömiä o Taloyhtiön päätöksentekoa ei ohjata avustuksilla Avustusta tulisi käyttää uusien hankkeiden käynnistämiseen Esim. hissiavustus > avustus auttaa päätöksentekoa o Avustus vaikeuttaa entisestäänkin ylikuumenneita suunnittelu- ja toteutusmarkkinoita Esko Lahtinen, FMC Groupin Senior Advisor - Sweco (Patronen) on vahvasti keskittynyt taloyhtiöiden linjasaneeraushankkeisiin - Varsinkin hankesuunnittelu on ollut tuotekehityksessä aina mukana - Avustuksen saaminen on lottovoitto Jan Erik Luther, Constin markkinointijohtaja - Consti tekee vain korjausrakentamista - Uudisrakentaminen vähenee, joten kokemattomat korjausrakentajat tulevat korjausrakentamishankkeisiin mukaan - KVR hankkeita tulisi lisätä. Niitä tehdään Tampereen seudulla jo paljon - Korjausrakentamisen palkkakustannukset pitävät huolen siitä, että rakentaminen on kallista, silti toiminta ei ole erityisen kannattavaa - Sukitukset ja pinnoitukset ovat jo vanhanaikaisia tapoja, nyt tehdään putkiremontti 10 päivässä - Ala uudistuu jatkuvasti jokaisen talon remontti on yksilöllinen Ben Grass - Keskustelua olisi tullut käydä enemmän ennen valtiovallan päätöksiä asioista Jouko Heino - Avustuksien ongelma on ollut se, että ne ovat olleet aina sattumanvaraisia. Kuka on sattumalta siinä tilanteessa, että saa avustusta. - Suhdanneavustuksista tulisi pyrkiä jatkuvaan avustamiseen Tauno Tuomivaara - Tietty ja kohdennettu toimenpide, joka olisi jatkuvaa, olisi taloyhtiöille paras ratkaisu o Edistäisi suunnitelmallisuutta Jari Syrjä

4 - Nyt avustuksessa on kyse työvoimapolitiikasta MUISTIO Matti Kupari, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja - Kiitos Pekka Niskaselle vahvasta mielipiteestä - As Oy Lain vastikeperuste peruskorjauksissa tuo kohtuuttomuuksia joillekin osakkeenomistajille o Iso asunto linjasaneerauksessa Pekka Niskanen - Samaa mieltä Matti Kuparin kanssa As Oy Lain toimimattomuudesta vastikeperusteessa o Tuo ongelmia päätöksentekovaiheessa o Miten jyvitykset tulisi tehdä? - Vastuunjakotaulukossa on valuvirhe -> taloyhtiön tulisi vastata runkolinjoista, kylpyhuoneista osakas o Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöissä - 10% avustus on tuonut taloihin valtavan kiireen, jolloin ongelmat ja kustannukset kasvavat Martti Polvinen - Avustusta myönnettäessä tiedettiin, että ongelmia asian ympärillä nähdään - Nyt eletään tämän avustuksen kanssa ja avustusasiaa arvioidaan uudestaan vuonna 2015 o Nyt hoidetaan työllisyyttä Esko Lahtinen - Jos taloyhtiöissä ei nyt paineta paniikkinappia, niin avustuksia ei voida käyttää - Pekka Niskasen mallia vastuunjaosta on joissain taloissa toteutettu, ja ei sekään ole ollut ongelmatonta Jaana Sallmén - As Oy Laki on laadittu suomalaisia taloyhtiöitä varten ja se on toiminut hyvin o Pelisäännöt ovat selkeät, mutta ei mahdollista omakotitalomaista päätöksentekoa Juha Kulomäki - Korjaussuunnitteluun tulee talossa sekä hallituksen että osakkaiden sitoutua - Ne talot, jotka ovat putkiremontin suunnitteluvaiheessa, voivat kiirehtiä hankettaan, mutta he eivät voi oikaista päätöksenteossa tai laadussa - Taloyhtiöön tulee asettaa korjaustoiminnan kello, hallinnon vuosikellon rinnalle Jan Erik Luther - Tilanne Turussa on se, että tällä hetkellä 50% kiinteistöistä tulisi korjata heti silti on hiljaista o Pääkaupunkiseudulla on hyvä työllisyys ja taloyhtiöt korjaavat paljon

5 Heikki Kauranen MUISTIO Taloyhtiön strategia tulisi olla jokaisella taloyhtiöllä o Minkälainen taloyhtiö haluaisimme olla? o Mitä korjataan ja miten? Ollaan pitkäjänteisiä o Raha tuo kaikki asiat yhteismitalliseksi Asunnon hinnassa tulisi näkyä, missä kunnossa taloyhtiö on Suoritetun remontin kustannus tulisi siirtyä asunnon hintaan o Isännöinnin rooli on avainasemassa Samuli Koskela - Uusi Asunto Oy Laki ei ole tuonut normaalia enempää riitoja - As Oy Lain toimimattomuus tulee esiin vain ääritapauksissa (pieniä ja isoja asuntoja) Tauno Tuomivaara - Vanhoissa aravataloissa huomioitiin jyvitysmenettely Pekka Niskanen - As Oy Laki sai aikaan sen, että hallitukseen on entistä vaikeampi saada hallituksen jäseniä Marina Furuhjelm, Isännöintiliiton lakiasiantuntija - Hyödyntäkää kaikkia talon osakkaita taloyhtiön työn jaossa Matti Lipponen - Tulisiko isännöintiyritysten tuotteistaa taloyhtiön viestintää - Heikki Kauranen kommentoi: o Saisivat kilpailuedun, mutta ovatko taloyhtiöt valmiita maksamaan siitä? Matti Kupari - Ihmisten tekemät lait voi ihminen muuttaa Esko Lahtinen - Viestintä on oleellinen asia putkiremonttien ja kaikkien korjaushankkeiden läpiviennissä Tilaisuus päättyi klo 11.30