~IMATAA IMATRAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS JA-OHJELMA 2018

Transkriptio

1 ~IMATAA IMATRAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS JA-OHJELMA 2018

2 Johdanto: KAAVOITUS IMATRAN ELINVOIMAISUUDEN EDISTÄJÄNÄ Topiantti Äikäs, FT, kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti Kaupunkikehitysjohtaja Vuosittain laadittava kaavoitusohjelma liittää yksittäiset kaavahankkeet ja -suunnitelmat osaksi kaupungin laajempaa kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen kaarta. Imatralla kaupunkisuunnittelu on monen toimijan ja tavoitteen tulos. Kaupungin elinvoimaisuus perustuu sekä asukkaiden ja toimijoiden - organisaatioiden, yrittäjien ja yhteisöjen - että kaupungin päättäjien ja virkakunnan yhteispeliin. Päättäjät, lautakunta, hallitus ja lopuksi valtuusto, asettavat ne suuntaviivat, jotka ohjaavat kaupunkisuunnittelua ja elinvoimaisuuden edistämistä. Käytännön kaupunkisuunnittelu tapahtuu Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen yksiköissä. Kaupunkisuunnitteluyksikön Kaavoitustiimi on tuonut tähän Kaavoituskatsaukseen ja - ohjelmaan Imatran kehittämisen kannalta tärkeimmät työkohteet vuodelle Osa kohteista periytyy edellisestä ( ) kaavoitusohjelmasta, osa on uusia ja kaupungin elinvoimaisuutta edistäviä suunnittelukohteita. Lisäksi ohjelmassa on esitetty käynnissä olevat kaavahankkeet, joita on kaikkiaan 11 kohdetta. Asemakaavoituksen lisäksi kaupungin yleiskaavatyö on hyvässä vauhdissa. Yleiskaava tähtää vuoteen 2040 ja työnimenä yleiskaavalle on "Kokoaan suurempi Imatra". Tavoitteena on, että uusi yleiskaava hyväksytään tämän valtuustokauden lopulla, vuonna Yleiskaava ohjaa, luonteensa mukaisesti, asemakaavoitusta ja tukee Imatran tulevaisuuden kaupunki- ja palvelurakenteen toteuttamista. Imatran kaupungin strategia kannustaa kaavoitusta konkretisoimaan elinvoiman edistämistä. Tavoitteena on, että kaavoitus nähdään positiivisen kehityksen taustavoimana. Kaupungin kannalta lähiajan kannalta tärkeimmät kehityshankkeet tarkentuvat neljåän kohteeseen: 1) lmatrankosken keskusta-alueeseen, 2) Pelkolan ja Imatran rajanylityspaikan kehittämiseen työpaikka- ja tuotantoalueeksi, 3) Ukon niemen matkailun ja vapaa-ajan alueen "kolmannen vaiheen" käynnistämiseen, ja 4) Vuoksen ranta-alueiden kokonaisvaltainen kehittäminen vapaa-ajan ja viihtymisen, matkailun ja liiketoiminnan lippulaivaksi. Kaikkia näitä alueita koskee seuraavien vuosien aikana merkittäviä kaavoitushankkeita, jotka ovat ennen muuta elinvoimahankkeita, mutta samalla turvaavat kuntalaisten hyvinvointia. Yleis- ja asemakaavoitus on ymmärrettävä pitkäjänteisenä ja osin aikaa vievänä, vaativana ja monia eri työ- ja kuulemisvaiheita käsittävänä prosessina. Kaupunkistrategian kolmas teema: uusiutuvat toimintatavatjohtavat erilaisiin uusiin suunnittelu-, kuulemis- ja esimerkiksi kaavojen esittämistapoihin. Kaikilla niillä pyritään parantamaan kuntalaisten osallistumista kaavaprosesseihin sen eri vaiheissa. 2

3 Kaavoitusohjelman lopussa on esitetty kaaviona yleiskaavaprosessin sekä asemakaavoituksen eri vaiheet. Niistä huomataan, että yksinkertaisimmillaankin kaavoituksen eteneminen päätöksentekoon ja kaavan tuleminen lainvoimaiseksi kestää aikansa. Kake-vastuualueen kaavoitustyö pohjautuu ennakoivaan, kaupungin elinvoimaisuutta edistävien rakennushankkeiden suunnitteluun sekä kuntalaisten tasavertaiseen kohteluun. Imatra on maakunnassa tunnettu siitä, että kaupungin kaavoitus on aktiivisesti mukana erilaisten kehittämishankkeiden alkuvaiheessa. Tästä mainetekijästä haluamme edelleen pitää kiinni. Imatran genius loci. paikan henki, on yhteisössä- sen yhteisesti todetuissa tavoitteissa sekä ihmisissä. 3

4 KAA VOITUSKA TSAUS JA -OHJELMA VUODELLE 2018 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Imatralla yhdyskuntarakennetta suunnitellaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Tavoitteena on ympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina ovat elinkeinoelämän kehittäminen sekä kaupungin asukkaiden ympäristöön liittyvät tarpeetja odotukset. Kaavoituskatsaus sisältää vuonna 2018 vireillä olevat tai vireille tulevat asemakaavan laatimista tai muuttamista ja yleiskaavan muuttamista sisältävät kohteet. Kaavoituskatsaus löytyy Imatran kaupungin internet-sivuilta esim. hakusanalla kaa voituskatsaus. VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa osallistumismahdollisuuksien ja eri tahojen vuorovaikutuksen merkitystä kaavasuunnittelussa. Kaavoituksen alkuvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siinä esitellään kaavoituksen kohde ja kerrotaan mm. kaavan tavoitteet ja vaikutukset sekä osallistumismahdollisuudet ja aikataulu. Imatralla tiedotetaan kuulutuksin asema kaavojen vireilletulosta ja laatimisvaiheen osallistumismahdollisuuksista sekä nähtävilläolosta tämän kaavoituskatsauksen lisäksi paikallislehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla ( Tarkempaa tietoa laadittavana olevista kaavoista ja niiden etenemistä voi seurata Imatran kaupungin internet-sivuilta. Lisätietoja: Asuminen ja ympäristö Kaavoitus Asema kaavat MAAKUNTAKAAVA Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Vaihekaava kattaa koko maakunnan ja kaavan teemana on kaupallisten palveluiden, matkailun, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittäminen. Vaihemaakuntakaava korvaa aluevarausten osalta vahvistetun Etelä Karjalan maakuntakaavan. Lisätietoja: Suunnitteluja kehittäminen Maankäytön suunnittelu Maakuntakaava 4

5 IMATRAN KAAVOITUSTILANNE Yleiskaavat Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Yleiskaavassa määritellään maankäyttö koko kaupungin ja kaupunginosan tasolla. Se on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Imatralla on lähes koko kaupunkialueella voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 2004 hyväksymä yleiskaava "Kestävä Imatra 2020", joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19, Sen jälkeen on laadittu useita osayleiskaavoja. Ainoastaan pieni alue kaupungin länsirajalla Meltolassa on yleiskaavan ulkopuolella. Imatran yleiskaava 2040 laatiminen on käynnistynyt. Kuulutus vireilletulosta on julkaistu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Yleiskaavaa laaditaan tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden, viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Lisätietoja: ~ Asuminen ja ympäristö ~ Kaavoitus ~ Yleiskaavat Asemakaavat Asemakaavoja Imatralla on 53,38 km 2 (34 % kaupungin maapinta-alasta), josta rantaasemakaavoja on 5.49 km 2. Asemakaavoilla mahdollistetaan voimassa olevan yleiskaavan ja kaupungin strategioiden tavoitteiden toteutuminen. Rakennuskieltopäätöstenjatkamistaja asemakaavojen ajanmukaisuutta arvioidaan kahden vuoden väliajoin. Haja-asutusalueilla rakentamista hallitaan voimassa olevan yleiskaavan määräyksiin perustuen. 5

6 K u u sik kc s a a n Mikonsaan il Haapa saari Malonsaan ä Malm1,salmi 0 L \t~~ ~~22 ""'1 ~ massaan =-l~j I ' / ' ' ranta I r; I I I ' /, ( ~ renmäki EENRANTA I etulevat kaavahankkeet e Käynnissä olevat kaava hankkeet,,

7 ASEMAKAAVAKOHTEET Osa asemakaavakohteista on tullut vireille aiempien kaavoituskatsausten yhteydessä. Tämän kaavoituskatsauksen yhteydessä kuulutetaan seuraavat kohteet vireille: 2, 3, 4, 5, 7, 8, 11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmien valmistumisesta, luonnosvaiheen esittelystä ja muista kaavojen etenemisvaiheista tiedotetaan erikseen. Kaavakohteiden aluerajaukset tarkentuvat laatimistyön käynnistyttyä. 1. Helsingintien ja Koskenpartaan kulma Imatran kosken kehittämiseen keskustan liittyvä asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen ja -ohjelman yhteydessä. Tavoitteena on kehittää Imatran koskella keskeisellä paikalla sijaitsevan ns. Osuuspankin talon tontin lisärakentamismahdollisuudet ja tarkistaa tontin käyttötarkoitusmerkintä. 2. Torkkelinkadun ympäristö ja kerhokeskus Koskis. Tavoitteena on tutkia uudisrakentamisen mahdollisuuksia ja päivittää voimassaolevat asemakaavat kortteleissa 90, 91, 92 ja osassa korttelia 140. Lähteen talon ja Piponiuksen talon asemakaavan muutos on kuulutettu vireille kaavoituskatsauksen ja ohjelman yhteydessä. 6

8 3. Kosken koulu. Tavoitteena on mahdollistaa kolmannen koulukeskuksen toteuttaminen alueelle. 4. Meltolan länsiosa. Tavoitteena on tarkistaa voimassaolevan kaavan ajantasaisuus alueella tehtävää aluesaneerausta varten. Lisäksi tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. 5. Meltolan itäosa Tavoitteena on alueen asemakaavan tarkistaminen aluesaneerausta varten. Asemakaavan tarkistamisen yhteydessä tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuudet. 7

9 6. lmatrankosken keskustaan tuloympäristö Tavoitteena on tarkistaa alueen asemakaava vuonna 2015 laaditun ideasuunnitelman pohjalta. lmatrankosken keskustan kehittämiseen liittyvät asemakaavan muutokset on kuulutettu vireille vuoden kaavoituskatsauksen ja - ohjelman yhteydessä. 7. Aurankuja Tavoitteena on tutkia alueen täydennysrakenta mismahdollisuudet. 8. Pihlajarinne Tavoitteena on tarkistaa alueen tonttijako ja päivittää voimassaoleva asemakaava. 8

10 g. Imatra-valtakunnan raja-rata-asemakaavat Asemakaavasuunnittelu käynnistetään radan ratasuunnitteluvaiheen alkaessa. Asemakaavahankkeet on kuulutettu vireille kaavoituskatsauksen ja -ohjelman yhteydessä. Asemakaavahankkeiden tarkoituksena on mahdollistaa valtakunnan rajan ylittävän rautatieliikenteen kehittäminen sekä luoda edellytykset kansainväliselle tavara- ja henkilöraideliikenteen ylityspaikalle. ga ltä-siitola Tavoitteena on ns. kolmioraiteen rata-alueen laajentaminen ratasuunnitelman ja yleiskaavan mukaiseksi. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa uusi ylikulkusilta Taaperontaipaleelle ja laatia asemakaava rata-alueelle. gb Linnankoski Tavoitteena on radan ali kulkuyhteyden aluevarausten tarkistaminen Linnankoskenkadun risteyksessä. gc Rajapatsas-T eppanala Tavoitteena on rata-alueen laajentaminen Terästehtaantien ylikäytävän, tehdasalueen ja Nauhakuusenkadun ympäristössä.

11 gd T eppanala Tavoitteena on rata-alueiden rajaus Pelkolan ratapihan ympäristössä ja ratapihan yleissuunnittelun etenemisen ja hyväksymisen mahdollistaminen. 10. Imatralla käynnissä olevaan yleiskaavatyöhön liittyvät asemakaavahankkeet 10A T eppanala Tavoitteena on rajakaupan mahdollistaminen Kultakuusenkujan itäpuolen kortteleissa sekä entisen Teppanalan koulun alueen asemakaavallinen tarkastelu. Asemakaavan muutos on kuulutettu kaavoituskatsauksessa vireille ja ohjelmassa B Onnela Tavoitteena on pientaloalueen täydennysrakentaminen Alhonkujan koillispuolella. Hanke on kuulutettu vireille kaavoituskatsauksessaja - ohjelmassa

12 11. Kurkvuori (ei kartalla) Tavoitteena on Leipäkiventien teollisuusalueen katuverkon ja korttelirajausten tarkistaminen. 12. Saarlampi (ei kartalla) Tavoitteena on Saunalahti Sahalahti - alueen rantarakentamisen periaatteiden tarkistaminen. Kaavatarkastelu käynnistyy, mikäli alueen rakentamiseen liittyvät valitukset on ratkaistu. 13. Tuulikallio Tavoitteena on tarkistaa Vesitornin ympäristön alueen käyttötarkoitus. 11

13 14. lmatrankoski Tavoitteena on tarkistaa Imatran kosken koulun ja Mikonpuiston päiväkodin alueen käyttötarkoitus. 15. Mustalampi Tavoitteena on tutkia lisärakentamisen mahdollisuudetja tarkistaa käyttötarkoitus entisellä Tainionkosken päiväkodin tontilla. 16. Vuoksenniska Tavoitteena on tutkia lisärakentamisen mahdollisuudetja tarkistaa käyttötarkoitus entisen rantasairaalan (Koivula) korttelissa. 12

14 17. Vuoksenniska Tavoitteena on tutkia täydennysrakentamismahdollisuudet entisellä sauna-pesulan tontilla ja tarkistaa alueen käyttötarkoitusmerkintä. 18. Savikanta Tavoitteena on tutkia täydennysrakentamismahdollisuudet entisen Savikannan koulun tontillaja tarkistaa alueen käyttötarkoitus. 13

15 Käynnissä olevat kaavahankkeet: Imatralla on käynnissä seuraavat kaavahankkeet: 19. Honkapirtti Fingridin kaava Markunpolun asuinalue Satama Tuulikallio Kumppanuustalo Ratakaava Ratakaava , Ratakaava Ratakaava Mansikkalan koulukeskusja Varpasaari 1085 Lisätietoja: ~ Asuminen ja ympäristö ~ Kaavoitus ~ Asema kaavat Asemakaavan muutosaloitteet: Jokaisella kaupunkilaisella tai maanomistajalla on oikeus asemakaava-aloitteen tekemiseen halutessaan muutosta asemakaavoihin. Pääosin yksityisen etuja koskevista kaavamuutoksista kaupunki laskuttaa aloitteen tekijältä kaavan laatimisesta syntyvät kulut. Ennen aloitteen tekemistä toivotaan yhteydenottoa Imatran kaavoitukseen. Esitettyjen kaavamuutosten laatimismahdollisuus selvitetään tapauskohtaisesti. Vuoden 2018 aikana esitettyjen kaavamuutosaloitteiden johdosta kaavamuutos voidaan käynnistää kuluvan vuoden aikana kaavoituksen resurssien salliessa. Muussa tapauksessa kaavamuutos siirtyy tuleville vuosille. Lisätietoja: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut / kaavoitus Virastokatu Imatra puhelinvaihde Jaana Huovinen Asemakaava-arkkitehti puh Julia Virkkala Kaavoitusarkkitehti puh Ulla Karjalainen Kaavoitusinsinööri puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@imatra.fi tai kirjaamo@imatra.fi 14

16 ~IMATAA IMATRAN KAUPUNKI YLEISKMVAPROSESSIN KULKU PÄÄPIIRTEISSÄÄN SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN (OsaUistumis- ja arviointisuunnitelma) TAVOITE- JA VALMISTELUVAIHE lähtönetojen KOKOAMINEN TYÖO 'ELMAN LAATIMINEN SUUNNITTELIJOIDEN V ALINTA (KONSUL TITI TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYT SELVITYSTEN LAATIMINEN SUUNNITTELU q ALUSTAVA KAAVARUNKONAIHTOEHDOT D VALMISTELUVAIHE OAS PÄIVITYS ALUSTAVA KAA V ASELOSTUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI q LUONNOS D LUONNOKSEN TARKISTAMINEN PALAUTTEEN POHJALTA ASIAKIRJOJEN TÄYDENTÄMINEN q EHDOTUS LAUSUNNOT JA MIE LIPITEET MUU VUOROVAIKU TUS OSALLISTEN KANSSA VIRANOMAISNEU VOTTELUT SEMINAARIT ESITTELYT LAUSUNNOT JA MIE LIPITEET MUU VUOROVAIKU TUS OSALLISTEN KANSSA VIRANOMAISNEU VOTTELUT SEMINAARIT ESITTELYT VIRANOMAJSNEU VOTTELUT ESITTELYT LAUSUNNOT JA MUIS TUTUKSET ~---val_m_1s_y_u_u_n_n_1t_e_l_m_a ~I Q I PÄÄTÖKSENTEKO

17 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KÄSITIEL YVAIHEET IMATRALLA Kaavahanke tulee vireille kaavoitusohjelmassa tai erillisellä kuulutuksella. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA Suunnittelun aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Vaikutuksiltaan vähäisissä kaavahankkeissa OAS ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville samanaikaisesti. Osallinen voi esittää mielipiteitä OAS:ista. ASEMAKAAVALUONNOS Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemisesta (MRL 62 ) lähetetään tieto osallisille kirjeitse. Kaavaluonnosta esitellään kaavoituksen tiloissa. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnol Kaavaluonnoksesta voi jättää kirjallisen mielipiteen. KAUPUNKIKEHITIÄMIS LAUTAKUNNAN KÄSITIELY Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan kaavaehdotus. joka viedään kaupunkikehittämislautakunnan hyväksyttäväksi. Kaupunkikehittämislautakunta päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. ASEMAKAAVAEHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSEN JA KAUPUNGINVALTUUSTON KÄSITIELYT Kaupunkikehittämislautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 14 tai 30 päiväksi riippuen kaavan merkittävyydestä (MRL 65 ). Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella. Osallinen voi tehdä ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Ehdotusvaiheen jälkeen kaupunginhallitus päättää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen hyväksymisen esittämisestä valtuustolle. MRL 52 mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Imatralla päätösvalta muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen osalta on siirretty kaupunkikehittämislautakunnalle. Kaavan hyväksymispäätös tulee lainvoimaiseksi 30 vrk:n kuluttua päätöksen julkipanosta. Osallinen voi valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä Itä Suomen hallinto-oikeuteen. LAINVOIMA Kaavan lainvoimaiseksi tulosta ilmoitetaan lehti kuulutuksella. 16