Vastasyntyneen varhaisen
|
|
- Topi Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 katsaus Jukka Uotila dosentti, osastonylilääkäri TAYS, naistentautien ja synnytysten vastuualue ja Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Outi Lyytikäinen dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Vastasyntyneen varhaisen B-ryhmän streptokokkiinfektion ehkäisy Ryhmän B streptokokki on yksi merkittävimmistä vastasyntyneen infektiosairastavuuden ja - kuolleisuuden aiheuttajista. Kaikki vastasyntyneen varhaisen B-streptokokki-infektion ehkäisystrategiat perustuvat synnytyksen aikaiseen mikrobilääkeprofylaksiin. Estolääkitys annetaan joko niille naisille, jotka on osoitettu B-ryhmän streptokokin kantajiksi, tai se annetaan riskitekijöiden perusteella ilman tietoa bakteerin kolonisaatiosta. Yleinen B-streptokokin seulontaviljely raskausviikolla johtaa tehokkaampaan taudin ehkäisyyn kuin riskitekijälähtöinen ehkäisystrategia. Tulevaisuudessa B-streptokokki-infektion ehkäisyn käytäntöjä saattavat muuttaa bakteerin osoitus PCR-pohjaisella pikatestauksella synnytyksen alkaessa tai B-streptokokkirokote. Vertaisarvioitu VV B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (Group B Streptococcus, GBS, Streptococcus agalactiae) on merkittävä vastasyntyneen sepsiksen ja infektiokuolleisuuden aiheuttaja (1). Käytännössä kaikki ensimmäisen elinviikkonsa aikana sairastuneet lapset ovat saaneet infektion äitinsä synnytyskanavasta, jossa bakteerin kolonisaatio on yleensä oireeton ja äidin kannalta vaaraton. Synnytyksen aikana annettava mikrobilääkeprofylaksi ehkäisee tehokkaasti vastasyntyneen sairastumista (2,3). Synnytyksen aikaisen mikrobilääkeprofylaksin kriteerit vaihtelevat eri maissa ja myös sairaalakohtaisesti. Finohtan asiantuntijaryhmä arvioi vuonna 2007 kolmen strategian tehokkuutta ja kustannuksia (4), mutta toistaiseksi valtakunnallinen ohjaus B- ryhmän streptokokkitaudin ehkäisemiseksi on puuttunut. B-ryhmän streptokokki-infektion esiintyvyys ja taudinkuva B-ryhmän streptokokki on maailmanlaajuisesti merkittävin vastasyntyneiden infektiosairastavuuden ja -kuolleisuuden aiheuttaja. Sen lisäksi bakteeri voi aiheuttaa invasiivisia infektioita naisilla erityisesti synnytyksen jälkeen (5). Muita riskiryhmiä ovat vanhukset ja henkilöt, joilla on perussairauksia (6). Suomessa todettiin vuosina alle 7 vuorokauden ikäisillä vastasyntyneillä keskimäärin 33 viljelypositiivista B-ryhmän streptokokkitautitapausta vuodessa (vaihteluväli tapausta/vuosi, ilmaantuvuus 0,4 1,0/1000 elävänä syntynyttä). Viime vuoden aikana sairastuvuus oli aikaisempaa vähäisempää, mikä saattaa johtua synnytyksen aikaisen mikrobilääkeprofylaksin yleistymisestä (kuvio 1). Muissa maissa sairastuvuus vaihtelee 0,2:sta 1,3:een 1 000:ta elävänä syntynyttä kohti (1,7). Todellinen tautitaakka lienee ainakin kolminkertainen, sillä vain osassa vastasyntyneiden infektioista ai heuttajabakteeri saadaan kiinni viljelyllä (3,8). Sairastuvuuden vaihtelua saattaa selittää äitien bakteerikolonisaation ja eri B-streptokokkikantojen vaihtelu väestössä sekä erot diagnostisissa käytännöissä (7,9). Viime vuosina sairastuvuuteen on vaikuttanut suuresti se, onko tautia ehkäisty synnytyksen aikaisella mikrobilääkeprofylaksilla. Vastasyntyneen B-ryhmän streptokokkitauti ilmenee tavallisimmin sepsiksenä, meningiittinä ja pneumoniana (1). Suurin osa sairastuu ensimmäisen elinvuorokautensa aikana. Osa sairastuneista oireilee jo synnytyksen aikana jolloin sikiön takykardia osana korioamnioniitin taudinkuvaa voi olla viite alkaneesta infektiosta. Tehokkaista hoitotoimenpiteistä huolimatta vastasyntyneen tauti saattaa olla vaikeaoireinen ja siihen liittyy edelleen vammautumisen riski ja 4 7 prosentin kuolleisuus (10,11). Vastasyntynyt saa tartunnan äitinsä synnytyskanavasta, jossa B-ryhmän streptokokki useimmiten on osana ns. normaaliflooraa. Kansain- 3768
2 tieteessä Kuvio 1. Vastasyntyneen varhaisen (0 7 vrk iässä) ja myöhäisen (yli 7 vrk iässä) B-ryhmän streptokokkitaudin esiintyvyys Suomessa Varhaiset B-streptokokkitapaukset / B-streptokokkitapaukset elävänä syntynyttä 60 1,2 55 1,1 50 1,0 45 0,9 40 0,8 35 0,7 30 0,6 25 0,5 20 0,4 15 0,3 10 0,2 5 0, Vuosi Varhaiset B-streptokokkitapaukset Myöhäiset B-streptokokkitapaukset Varhainen B-streptokokin ilmaantuvuus välisissä tutkimuksissa hedelmällisessä iässä olevien naisten emättimen ja välilihan kolonisoitumisasteet vaihtelevat %:iin (1,7). Suomessa vuosina viiden sairaalan aineistossa tutkituista yli seulontanäyttees- tä B-streptokokkipositiivisia oli 12 % (10). Vastikään tehdyn selvityksen mukaan tamperelaisten synnyttäjien seulontanäytteistä oli kolonisoituneita 15 % ja helsinkiläisten näytteistä 20 % (Siljander, T ym., henkilökohtainen tiedonanto). Viljelymenetelmä ja näytteenottotekniikka vaikuttavat tuloksiin. Näyte tulisi ottaa emättimen ulkosuulta ja peräaukosta (kuva 1). Raskaana oleva nainen voidaan myös opastaa ottamaan näyte itse (12). Noin 40 % vastasyntyneiden B-streptokokkitaudeista esiintyy ns. riskiryhmissä (1), eli ennenaikaisesti syntyvillä tai sellaisilla lapsilla, joissa kalvojen puhkeaminen on tapahtunut yli 18 tuntia ennen synnytystä. Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat synnytyksen aikainen kuume, B-streptokokkibakteriurian esiintyminen raskauden aikana tai aikaisemmin syntyneen lapsen invasiivinen B-streptokki-infektio. Kuitenkin selvästi yli puolet tautitapauksista ilmenee lapsilla, jotka eivät kuulu riskiryhmiin (10,13). Ehkäisystrategiat Synnytyksen aikana äidille annettava mikrobilääkeprofylaksi on tehokas keino vastasyntyneen sairastuvuuden estämiseksi tai vähentämiseksi (2). Mikrobilääkeprofylaksin oikeasta ajoituksesta ja kestosta ei ole selvää tutkimusnäyttöä. Kansainvälisten suositusten mukaan profylaksi pitäisi aloittaa viimeistään 4 tunnin kuluessa synnytyksen käynnistymisestä ja sen tulisi kestää vähintään 4 tuntia (3,14). Kuva 1. B-streptokokkiviljelyn näytteenottotekniikka. Viljelynäyte otetaan samalla näytteenottotikulla ensin emättimen ulkosuulta ja sitten peräaukosta. Näytteenottotikku laitetaan kuljetusputkeen, joka toimitetaan laboratorioon kylmäkuljetuksena. 3769
3 katsaus Kirjallisuutta 1 Heath P, Schuchat A. Perinatal group B streptococcal disease. Best Pract Res Clin Obstet Gynecol 2007;21: Boyer K, Gotoff S. Prevention of Early-Onset Neonatal Group B Streptococcal Disease with Selective Intrapartum Chemoprophylaxis. N Engl J Med 1986;314: Moore M, Schrag S, Schuchat A. Effects of intrapartum antimicrobial prophylaxis for prevention of group-b-streptococcal disease on the incidence and ecology of early-onset neonatal sepsis. Lancet Infect Dis 2003;3: Hovi S, Lyytikäinen O, Autti-Rämö I ym. B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisy vastasyntyneillä. Toimintamallien vertailu. Finohtan raportti 31/ Deutscher M, Lewis M, Zell E ym. Incidence and severity of invasive Streptococcus pneumoniae, group A Streptococcus, and group B Streptococcus infections among pregnant and postpartum women. Clin Infect Dis. 2011;53: Farley M. Group B streptococcal disease in nonpregnant adults. Clin Infect Dis 2001;33: Rodriguez-Granger J, Alvargonzalez J, Berardi A ym. Prevention of group B streptococcal neonatal disease revisited. The DEVANI European project. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2012 DOI /s Luck S, Torny M, d Agapeyeff K ym. Estimated early-onset group B streptococcal neonatal disease. Lancet 2003;361: Dagnew A, Cunnington M, Dube Q ym. Variation in reported neonatal group B streptococcal disease incidence in developing countries. Clin Infect Dis 2012;55: Lyytikäinen O, Nuorti P, Halmesmäki E ym. Invasiiviset B-ryhmän streptokokki-infektiot Suomessa vuosina Suom Lääkäril 2002;48: Kalliola S, Vuopio-Varkila J, Takala A, Eskola J. Neonatal group B streptococcal disease in Finland: a ten-year nationwide study. Pediatr Infect Dis J 1999;18: Mercer B, Taylor M, Fricke J ym. The accuracy and patient preference for self-collected group B Streptococcus cultures. Am J Obstet Gynecol 1995;173: Towers C, Rumney P, Minkiewicz S ym. Incidence of intrapartum maternal risk factors for identifying neonates at risk for early-onset group B streptococcal sepsis. A prospective study. Am J Obstet Gynecol 1999;181: Verani J, McGee L, Schrag S ym. Prevention of perinatal group B streptococcal disease--revised guidelines from CDC, MMWR Recomm Rep 2010;59: Schrag S, Zell E, Lynfield R ym. A population-based comparison of strategies to prevent early-onset group B streptococcal disease in neonates. N Engl J Med 2002;347: Periaatteessa on olemassa kaksi toimintamallia, joiden mukaan valikoidaan ne naiset, joille synnytyksen yhteydessä annetaan penisilliinihoito: 1) B-streptokkikolonisaatio seulotaan joko ennen synnytystä tai synnytyksen käynnistyttyä ja kolonisoituneet saavat synnytyksen aikaisen mikrobilääkeprofylaksin. Kolonisaation osoitus voi perustua joko viljelyyn (käytännössä raskausviikolla 35 37) tai muihin osoituskokeisiin (käytännössä PCR-pohjainen testi synnytyksen yhteydessä). 2) Käytetään riskitekijälähtöistä ehkäisystrategiaa, jolloin todellista B- streptokokkikolonisaatiota ei pyritäkään määrittämään, vaan mikrobilääkeprofylaksi kohdennetaan niihin naisiin, joiden lapsilla on riskitekijöiden perusteella tavanomaista suurempi vaara sairastua vakavaan tautiin. Suurissa kohorttitutkimuksissa viljelyyn pohjautuva ehkäisystrategia vähentää merkitsevästi enemmän vastasyntyneiden kolonisaatiota ja sepsistapauksia verrattuna siihen, että ehkäisyä ei anneta tai käytetään riskitekijälähtöistä strategiaa (15,16). Taminaton tuoreen meta-analyysin (16) mukaan naisen viljelyryhmässä esiintyi 33 vastasyntyneiden sepsistapausta (insidenssi 0,3/1000), kun riskitekijälähtöisen strategian naisen vertailuryhmässä sepsistapauksia esiintyi 83 (insidenssi 1,3/1 000, OR 0,25, 95 %:n luottamusväli 0,16 0,37). Viime vuosina PCR-pohjaisten pikatestien kehitys on ollut nopeaa ja niiden käyttökustannukset ovat pienentyneet. Synnytyksen aikaisten PCR-testien tulokset ovat varsin yhteneviä samanaikaisen bakteeriviljelyn tulosten kanssa (17). Seulontanäytteenotto vasta synnytyksen yhteydessä parantaa B-streptokokkikolonisaation havaitsemista, sillä osa viikolla viljely positiivisista ei enää synnytyshetkellä kanna bakteeria ja toisaalta osa viljelynegatiivisista saattaa kolonisoitua ennen synnytystä (18). On myös viitteitä siitä, että tällä menetelmällä voidaan entisestään pienentää vastasyntyneiden sairastuvuutta (El Helali, N, henkilökohtainen tiedonanto, toistaiseksi julkaisematon havainto ranskalaisesta aineistosta). Eri maiden suositukset Yhdysvaltain kansalliset suositukset (2002 ja 2010) pohjautuvat vahvasti yleiseen B-streptokokin seulontaviljelyyn raskausviikolla. Suosituksen viimeisessä päivityksessä (14) ei kyseenalaistettu yleistä seulontaviljelyä, vaan keskityttiin tarkentamaan viljelyohjeita ja menettelytapoja joissakin erityistilanteissa. B-ryhmän streptokokin johdonmukaisen ehkäisyn myötä vastasyntyneiden sairastuvuus on 1990-luvun lopulta 2000-luvun lopulle vähentynyt 1,7:stä 0,3:een tuhatta vastasyntynyttä kohti (19). Myös Australiassa ja suurimmassa osassa Euroopan maista käytetään yleistä B-streptokokin seulontaviljelyä (7). Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa ei suositella yleistä B-streptokokkiseulontaa, vaan kehotetaan antamaan synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi riskiryhmiin kuuluville. Britannian kansallinen suositus toteaa, että seulonta ehkäisee vastasyntyneen B-streptokokkitaudin tehokkaammin kuin riskitekijälähtöinen strategia, mutta koska taudin prevalenssi on jo lähtökohtaisesti matalampi kuin USA:ssa (0,6/1000 vastasyntynyttä), yhden tautitapauksen estämiseksi tarvittava synnytyksen aikaisen mikrobilääkeprofylaksin määrä nousee niin suureksi, että toimintamalli ei ole kustannustehokas (20). Vuonna 2007 Finohtan asiantuntijaryhmä analysoi kolmen ehkäisystrategiamallin kustannuksia. Analysoitavina olivat riskitekijälähtöinen ehkäisystrategia, kaikkien naisten yleinen B-streptokokkiseulonta raskausviikolla tai synnytyksen yhteydessä tehtävä PCR-pohjainen osoitustesti. Kaikki ehkäisystrategiat vähentävät taudin ilmaantuvuutta. Riskitekijälähtöinen ehkäisy on kustannuksiltaan edullisin, mutta se on samalla myös heikkotehoisin (4). B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisyn nykytilanne Suomessa Vuonna 2006 Suomen Lääkärilehdessä julkaistiin asiantuntijaryhmän suositus B streptokokki taudin ehkäisystä. Siinä annettiin ohjeet vil je ly näytteen oikeasta ottokohdasta ja selektiivisestä viljelytekniikasta. Sairaaloita kehotettiin johdonmukaiseen toimintaan taudin ehkäisemiseksi joko riskitekijälähtöisesti tai käyttämällä seulontaviljelyä (21). Suomessa ei ole toistaiseksi annettu valtakunnallista suositusta yleisestä B-streptokokkiseulonnasta, mutta muutamat sairaanhoitopiirit ja yksittäiset kunnat ovat oma-aloitteisesti aloittaneet seulonnan alueellaan. Riskitekijälähtöinen mikrobilääkeprofylaksin toteuttaminen on yleisin B-streptokokkitaudin ehkäisystrategia, mutta sen toteutuminen ei ole ollut täysin 3770
4 tieteessä Taulukko 1. Vastasyntyneiden B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisyn tilanne Suomessa. Sairaaloiden ylilääkäreiden (vastauksia yhteensä 20) näkemys yleisestä B-streptokokkiseulonnasta. Käytössä riskitekijälähtöinen ehkäisy 14 Käytössä yleinen B-streptokokkiseulonta 4 Käytössä osittainen (kuntakohtainen) B-streptokokkiseulonta ja osittain riskitekijälähtöinen ehkäisy 2 Yleisen B-streptokokkiseulonnan varaukseton kannatus 17 Yleisen B-streptokokkiseulonnan epävarma kannatus 2 Riskitekijälähtöisen toimintamallin kannatus 1 16 Taminato M, Fram D, Torloni M, Belasco A, Saconato H, Barbosa D. Screening for group B Streptococcus in pregnant women: a systematic review and meta-analysis. Rev Lat Am Enfermagem 2011;19: Daniels J, Gray J, Pattison H ym. Intrapartum tests for group B streptococcus: accuracy and acceptability of screening. Br J Obstet Gynecol 2011;118: El Helali N, Nguyen J, Ly A ym. Diagnostic accuracy of a rapid real-time polymerase chain reaction assay for universal intrapartum group B streptococcus screening. Clin Infect Dis 2009;49: Van Dyke M, Phares C, Lynfield R ym. Evaluation of universal antenatal screening for group B streptococcus. N Engl J Med 2009;360: Screening for infections: Streptococcus group B. Julkaisussa: Antenatal care. Routine care for the healthy pregnant woman. The National Institute for Health and Clinical Excellence 2008; Lyytikäinen O, Nuorti P, Halmesmäki E ym. Vastasyntyneiden GBS-taudin ehkäisy asiantuntijaryhmän suositus. Suom Lääkäril 2006;61: Taulukko 2. johdonmukaista eikä kattavaa. Lisäksi sairaaloissa ja neuvoloissa on otettu satunnaisesti näytteitä riskipotilailta, ja käytännössä mikrobilääkeprofylaksi on annettu synnytyksen yhteydessä, mikäli tiedossa on positiivinen viljelytulos. Vuonna 2009 raportoitiin pääkaupunkiseudun tautitapausten puolittuminen sen jälkeen, kun määrätietoisesti otettiin käyttöön riski tekijälähtöinen ehkäisy (22). Samalla synnytysyksiköiden G-penisilliinin kulutus nousi yli 5-kertaiseksi, mitä voidaan pitää osoituksena siitä, että riskiryhmien hoito todella toteutettiin kattavasti. Helmikuussa 2012 tehtiin kysely kaikkien sairaanhoitopiirien gynekologian ylilääkäreille tai synnytystoiminnasta vastaaville ylilääkäreille, millaiset B-streptokokkitaudin ehkäisystrategiat ovat käytössä sekä millaiset ovat heidän käsityksensä eri ehkäisystrategioiden hyvistä ja huonoista puolista. Suurin osa ylilääkäreistä kannatti yleistä B-streptokokkiviljelyä ja perusteli kantaansa kyseisen strategian selkeydellä ja B-ryhmän streptokokin seulontamenetelmät: tilanne kliinisen mikrobiologian laboratorioissa. Kysely tehty Vastanneet laboratoriot 20/20 26/26 Tutkimuspyyntö käytössä B-streptokokin (21 tekee määrityksiä) kantajuuden osoittamiseksi Näytteenottokohta nykyisen ohjeistuksen mukainen 0 7 Käytössä CDC:n suosituksen (13) mukainen rikastusmenetelmä 1 0 Käytössä Suomen Lääkärilehden v suosituksen mukainen viljelymenetelmä (7) ei kysytty 19 tehokkuudella (taulukko 1). Nykytilanne koettiin useimmiten sekavana ja epätyydyttävänä. Riski tekijälähtöinen strategia on epämotivoiva, kun jo lähtökohtaisesti tiedetään suuren osan kantajista jäävän ilman mikrobilääkeprofylaksia ja toisaalta monen B-streptokokkinegatiivisen altistuvan turhaan mikrobilääkkeille. Potilaat ja neuvolat saattavat olla hämmentyneitä tilanteesta, jossa bakteerin merkityksestä informoidaan mutta käytännöt taudin ehkäisemiseksi vaihtelevat ja ovat epäjohdonmukaisia. Viljelyn suhteen kriittisissä kommenteissa todettiin, että Suomessa taudin esiintyvyys on matala eikä kyseessä ole suuri kansanterveydellinen ongelma, joten saavutettavaan hyötyyn nähden taudin ehkäisyyn uhratut voimavarat saattavat muodostua suuriksi. Lisääntyvä mikrobilääkkeiden käyttö huolestuttaa. Eräs vastaajista oli sitä mieltä, että tehostunut riskitekijälähtöinen ehkäisystrategia toimii varsin hyvin eikä järjestelmän muuttaminen välttämättä paranna tilannetta. Tulevaisuudennäkymiä On todennäköistä, että B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisy on muuttumassa entistä johdonmukaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tähän kehitykseen vaikuttanevat aiempi asiantuntijatyöryhmän suositus ja Finohtan toimintamallien vertailu, kansainvälinen esimerkki sekä myös satunnaiset vahinkotapaukset, joiden jälkikäsittelyn seurauksena hoitokäytäntöjä yleensä pyritään tarkentamaan ja tehostamaan. Määrällisesti ehkäisyä saattaa olla vaikea lisätä, ellei käytettävissä ole viljelytulosta, mutta laadulliseen tehostamiseen on mahdollisuuksia sekä synnyttäjien kliinisessä hoidossa että mikrobiologian laboratorioissa (taulukko 2). Jotta B-streptokokkipositiivisen tai riskiryhmään kuuluvan synnyttäjän mikrobilääkeprofylaksi olisi tehokas, hoito tulee aloittaa riittävän varhain synnytyksen käynnistyttyä ja synnyttäjän tulee saada vähintään kaksi penisilliiniannosta neljän tunnin välein (14,21). Lisäksi B-streptokokkipositiiviselle synnyttäjälle kannattanee aloittaa mikrobilääkeprofylaksi heti lapsiveden mentyä, vaikka kohdun supistustoiminta ei vielä olisi käynnistynyt (14). Toistaiseksi B-ryhmän streptokokki ei ole kehittänyt merkittävää resistenssiä penisilliinille eikä kefalosporiineille. Sen sijaan resistenssi erytromysiinille ja klindamysiinille on yleistä, 3771
5 katsaus 22 Skogberg K, Halmesmäki E, Sainio S ym. Vastasyntyneiden varhainen B-ryhmän streptokokkitauti pääkaupunkiseudulla. Suom Lääkäril 2009;64: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jukka Uotila: ei sidonnaisuuksia. Outi Lyytikäinen: ei sidonnaisuuksia. eikä näitä mikrobilääkkeitä enää suositellakaan ensisijaisena vaihtoehtona penisilliiniallergisen hoitoon. Penisilliiniallergisen ensisijainen hoito vaihtoehto ovat kefalosporiinit, ja vain suuren anafylaksiariskin potilaille suositellaan joko klindamysiiniä tai vankomysiiniä (14,21). On todennäköistä, että PCR-pohjaiset osoitustestit synnytyksen yhteydessä kehittyvät ja niiden hinta laskee. Tulevaisuudessa osoitustesteistä saattaa tulla vallitseva seulonnan menetelmä, koska synnytyksen aikainen B-streptokokkiseulonnan osuvuus kolonisoitumisen osoittamiseksi on parempi kuin raskausviikolla tehdyn viljelyn (17,18). Jo nyt testejä käytetään valikoiden joissakin Suomen sairaaloissa. Vaikka suurin osa täysiaikaisista synnytyksistä seulottaisiinkin yleisellä viljelyllä, PCR-pohjaisille osoitustesteille olisi todennäköisesti käyttöä ainakin ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä. Myös B-streptokokkirokotetta on pyritty kehittämään (7,14). Mikäli väestön rokottaminen onnistuisi, bakteerin seulonta ja synnytyksen aikainen mikrobilääkeprofylaksi kolonisoitumisen perusteella tulisivat tarpeettomiksi. n English summary > in english Prevention of group B streptococcal infections in newborn infants Lääkärilehti näkyy Lääkäripäivillä Lääkärilehden 50 52/2012 teema Raskaus ja infektiot on myös lehden järjestämä kurssi Lääkäripäivillä. Tule kuulemaan, miten neuvot raskaana olevaa potilasta, joka matkustaa malariaalueelle. Entä mitä raskaana olevan rokottamisesta pitäisi tietää? Poikkea myös tapaamassa toimitusta lehden osastolla Lääkäritorilla! Raskaus ja infektiot perjantai puheenjohtaja LT Merja Metsä-Heikkilä, Femeda Oy 8.30 Raskaus ja rokotteet dosentti, ylilääkäri Terhi Kilpi, THL 9.00 Raskaus ja rokot dosentti Anna Alanen, Turun yliopisto 9.30 Kaukomaille matkaavan raskaana olevan infektioriski dosentti Vedran Stefanovic, HUS Keskustelu Tauko Kohdunsisäinen infektio dosentti Eeva Ekholm, TYKS HSV ja raskaus dosentti Tytti Raudaskoski Loppukeskustelu 3772
6 tieteessä english summary Jukka Uotila M.D., Ph.D. Tampere University Hospital, Department of obstetrics and gynecology Outi Lyytikäinen Prevention of group B streptococcal infections in newborn infants Group B streptococcus (GBS) is one of the most important microbes to cause infectious morbidity and mortality among newborn infants. All strategies to prevent early streptococcal disease are based on intrapartum antibiotic prophylaxis. Universal screening at weeks of pregnancy and subsequent intrapartum antibiotics for GBS carriers has been shown to lead to more efficient reduction of early streptococcal disease than antibiotic prophylaxis based on risk group assessment. In Finland, some districts have adopted universal screening, while so far the majority of hospitals use a risk group based strategy. In the future, immunization against GBS or intrapartum PCR-based testing for GBS may change the strategy of GBS prevention. 3772a
VASTASYNTYNEIDEN VARHAISET GBS-INFEKTIOT TAYS:SSA 2010 2013 seulontakäytännön muutoksen vaikutukset
VASTASYNTYNEIDEN VARHAISET GBS-INFEKTIOT TAYS:SSA 2010 2013 seulontakäytännön muutoksen vaikutukset Krista Kautiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Lokakuu
LisätiedotVastasyntyneiden varhaiset GBS-infektiot TAYS:ssa 2010 2013 seulontakäytännön muutoksen vaikutukset
Alkuperäistutkimus tieteessä Krista Kautiala LK Tampereen yliopisto Riina Jernman LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tampereen yliopisto Outi Tammela neonatologian dosentti, osastonylilääkäri
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotB-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (group B. Vastasyntyneiden GBS-taudin ehkäisy asiantuntijaryhmän suositus. lääketiede.
Katsausartikkeli Outi Lyytikäinen, Pekka Nuorti, Erja Halmesmäki, Petteri Carlson, Jukka Uotila, Risto Vuento, Merja Kurkinen, Hannu Sarkkinen, Martti Ämmälä, Anna-Liisa Järvenpää Vastasyntyneiden GBS-taudin
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotKohdennettu MRSA-seulonta ja B- streptokokin osoittaminen geenitekniikan keinoin
Geenitekniikan rooli tämän päivän päivystysluontoisessa diagnostiikassa: Kohdennettu MRSA-seulonta ja B- streptokokin osoittaminen geenitekniikan keinoin Labqualitypäivät 2013 Kaisu Rantakokko-Jalava LT,
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotVastasyntyneisyyskauden B-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamat infektiot Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1992 2012
Vastasyntyneisyyskauden B-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamat infektiot Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1992 2012 Pyry Silvonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotB-RYHMÄN STREPTOKOKKIA OSOITTAVIEN MENETELMIEN VERTAILU. Bakteeriviljely ja nukleiinihappo-osoitus
B-RYHMÄN STREPTOKOKKIA OSOITTAVIEN MENETELMIEN VERTAILU Bakteeriviljely ja nukleiinihappo-osoitus Emmi Martinmäki Hanne Palomäki Opinnäytetyö Tammikuu 2015 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotG-RYHMÄN STREPTOKOKKI -POSITIIVISUUDEN MERKITYS SYNNYTTÄJÄN JA VASTASYNTYNEEN INFEKTIOSAIRASTUVUUDESSA
G-RYHMÄN STREPTOKOKKI -POSITIIVISUUDEN MERKITYS SYNNYTTÄJÄN JA VASTASYNTYNEEN INFEKTIOSAIRASTUVUUDESSA Sari Peltonen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2016
LisätiedotInfektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotKatsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotTapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa
Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotKirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotSikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit
Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotPREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,
PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKoulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille
Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille 17.05.2019 Infektioidentorjuntakoulutus hygieniayhdyshenkilöille/ Dinah Arifulla 1 Sisältö Taustaa ja merkitys THL:n vuoden 2018
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMilloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen
LisätiedotRUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA
RUTIINIVERIKOKEIDEN MERKITYS VASTASYNTYNEIDEN INFEKTIODIAGNOSTIIKASSA Maija Pietinalho Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotNielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotNäytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen
PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotNIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING
NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotB-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisy vastasyntyneillä:
Sirpa-Liisa Hovi, Outi Lyytikäinen, Ilona Autti-Rämö, Riikka Laitinen, Marjukka Mäkelä ja asiantuntijaryhmä B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisy vastasyntyneillä: Toimintamallien vertailu Toinen korjattu
LisätiedotMitä kuuluu MALLIMAAHAN?
Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKokogenomisekvensointi (WGS)
Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,
LisätiedotVanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS
SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotAjankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013
Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotHinkuyskä Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks
Hinkuyskä 8.11.2018 Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Rokotusohjelma hinkuyskää vastaan 3 kk DTaP-IPV-Hib 5 kk DTaP-IPV-Hib 12kk DTaP-IPV-Hib 4 v DTaP-IPV 14-15 v dtap 18-30 v
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
Lisätiedot