Elintapojen terveysvaikutukset
|
|
- Annikki Aho
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilkka Vuori KATSAUS Elintapojen terveysvaikutukset Tupakoimattomuus, runsas vihannesten ja hedelmien syönti, säännöllinen liikunta, korkeintaan kohtuullinen alkoholin käyttö ja painoindeksi alle 25 kg/m2 pienentävät kukin jonkin verran ja kumulatiivisesti paljon yleisimpien pitkäaikaissairauksien, toiminnanvajausten ja ennenaikaisen kuoleman riskiä sekä suurentavat terveen vanhenemisen todennäköisyyttä. Yksilötasolla jokainen terve elintapa pienentää monia riskejä. Väestöjen tasolla nämä vaikutukset kertautuvat. Elintapojen terveyttä edistävistä ja toimintakykyä lisäävistä mittavista mahdollisuuksista suuri osa on käyttämättä. Terveellisiä elintapoja voidaan ja tulee edistää monissa järjestelmissä, terveydenhuollolle se on lakisääteinen tehtävä. Sen toteuttamiseksi on lisättävä terveydenhuollon kiinnostusta ja mahdollisuuksia kohdentaa enemmän voimavaroja terveellisten elintapojen edistämiseen. Kaikki elintavat vaikuttavat joihinkin terveyden tai toimintakyvyn osoittimiin. Monet yksittäisten elintapojen vaikutukset eivät ole riittäviä tullakseen havaituiksi tai herättääkseen tarvetta tapojen muuttamiseen. Viime vuosina monissa suurten väestöryhmien seurantatutkimuksissa on tehty useiden elintapojen erillisja yhteisvaikutuksia selvittäneitä analyyseja, joiden keskeisiä tuloksia esittelen. Epidemiologisissa tutkimuksissa ei voida osoittaa syyyhteyksiä elintapojen ja sairauksien välillä. Tarkastelemieni elintapojen ja terveysmuuttujien välillä täyttyvät kuitenkin hyvin Bradford Hillin syy-yhteyttä tukevat kriteerit, joten syy-yhteys on todennäköinen (1). Esittämäni tulokset osoittavat vakuuttavasti, että useiden elintapojen yhteisvaikutukset ovat suuria. Terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tulee tehostaa laatimalla elintapoja koskevia toimintamalleja, kehittämällä terveydenhuollon neuvonta- ja ohjauskäytäntöjä sekä kannustamalla ja tukemalla yksittäisiä ihmisiä muuttamaan elintapojaan. Aineisto Katsaukseen sisällytettiin suurin osa viime vuosina julkaistuista laajoista monivuotisista seurantatutkimuksista, joissa oli selvitetty ainakin lähtötilanteessa yleensä neljä yleistä elintapaa ja kehon painoindeksi (ravinnon ja liikunnan yhteisvaikutusta energiatasapainoon kuvaavana suureena) henkilöiltä, joilla ei ollut tutkimuksen kohteena olevia sairauksia tai toiminnanvajauksia. Aikaisemman tiedon perusteella terveyttä edistäviksi elintavoiksi (elintapatekijöiksi) oli luokiteltu tupakoimattomuus, ravinnosta useimmin runsas ja säännöllinen kasvisten ja hedelmien käyttö, reipas liikunta useita kertoja tai vähintään 150 minuuttia viikossa, useimmissa tutkimuksissa alkoholin käyttö naisilla yksi annos (12 g, lasillinen viiniä tai pullo keskiolutta) ja miehillä kaksi annosta päivää kohti (vs ei lainkaan tai enemmän) sekä kehon paino indeksi alle 25 kg/m 2 tai vyötärön ympärys tai vyötärön ja lantion suhde. Elintapojen terveellisyyden kriteerit ja luokittelut vaihtelivat jossain määrin eri tutkimuksissa, mutta ne vastasivat näyttöön perustuvia kannanottoja ja suosituksia tutkimusten ajankohtana toteutusympäristössään. Joissakin tutkimuksissa oli edellä mainittujen elintapojen lisäksi mukana terveellä alueella olevat verenpaine, veren glukoosipitoisuus ja kokonaiskolesterolipitoisuus osana ihanteellisen sydän- ja verisuoniterveyden määrittäjiä. Näiden tutkimusten tulosten tarkastelussa vain edellä mainitut viisi tekijää on otettu huomioon. 729 Duodecim 2015;131:729 36
2 KATSAUS 730 Havaintojen analyysit Julkaisuissa tulokset on ilmoitettu eri tavoin suhteellisina riskeinä, riskisuhteina (risk ratio, RR tai hazard ratio, HR) tai kerroinsuhteina (odds ratio, OR) sekä niiden 95 %:n luottamusväleinä. Seuraavassa tulokset on ilmoitettu riskin prosentuaalisena pienenemisenä eniten ja vähiten terveellisiä elintapoja noudattaneiden välillä. Useimmissa tutkimuksissa viiteryhmän ovat muodostaneet henkilöt, joiden yksikään elintapa ja painoindeksi (tai vain yksi näistä) ei ole täyttänyt terveellisyyden ehtoja. Heihin on verrattu henkilöitä, joilla on ollut yksi, kaksi, kolme, neljä tai viisi (tai 4 5) tervettä elintapatekijää. Tutkimuksissa on analysoitu eri tavoin vain elintapojen lukumäärän tai nimettyjen elintapojen ja niiden yhdistelmien sekä joissakin tutkimuksissa myös elintapojen keston yhteyksiä terveyden osoittimiin. Tutkimusten monet erot aiheuttavat tulosten hajontaa, mutta riskierojen suuruusluokkaan, suuntaan tai tulkintaan tutkimusten erot eivät vaikuta. Elintapojen yhteydet kuolemanriskiin Viidentoista tutkimuksen meta-analyysissa kuolemanriski oli keskimäärin 13,2 vuotta kestäneen seurannan aikana vähintään neljää terveellistä elintapaa noudattaneilla keskimäärin 68 % pienempi kuin ei yhtään terveellistä elintapaa noudattaneilla (2). Jokainen terve elintapa pienensi riskiä, ja elintapojen vaikutus oli kumulatiivinen. Pienillä eroilla elintapojen yhdistelmissä ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Havainnot pätivät miehillä ja naisilla. Nämä yhteydet ilmenivät yleisesti myös tutkimuksissa, joita esittelen jäljempänä. Vastaavia tuloksia, kuten % pienempää riskiä terveellisiä elintapoja noudattaneilla, on raportoitu useissa muissakin eurooppalaisten ja amerikkalaisten aineistojen analyyseissa (3 7). Pienempi riski ilmeni myös sairauskohtaisissa kuolemanriskeissä: sydän- ja verisuonitautien aiheuttamissa kuolemissa 44 %, äkillisissä sydänkuolemissa noin 90 % ja syöpien aiheuttamissa kuolemissa % (3 6, 8 10) pienempi riski. Keski määrin kokonaiskuolleisuuden ja sydän- ja veri suoni tautikuolleisuuden riski oli terveellisiä elintapoja hyvin noudattaneilla noin 60 % ja syöpäkuolleisuuden riski runsaat 40 % pienempi kuin niitä huonosti noudattaneilla. KUVASSA 1 on esitetty eloonjäämiskäyrät terveellisten elintapojen lukumäärän mukaan 11 vuoden seurannassa (3). Tutkijat laskivat kaikkia terveellisiä elintapoja noudattaneiden Kumulatiivinen eloonjääminen 1,0 0,9 0,8 0,7 Terveellisten elintapojen lukumäärä Vuosia KUVA 1. Eloonjäämiskäyrät terveellisten elintapojen määrän mukaan iältään vuotiaan miehen ja naisen keskimäärin 11 vuotta kestäneessä seurannassa. Seurannan alkaessa aineistoon kuuluneilla ei ollut todettu sydän- ja verisuonitauteja tai syöpää (3). Riskisuhde (95 %:n luottamusväli) 1,2 1,0 1,0 0,8 0,6 0,46 0,4 0,37 0,29 0,22 0,2 0,13 0, % 20 % 32 % 28 % 14 % 4 % Terveellisten elintapojen lukumäärä (prosenttiosuus tutkimusväestössä) KUVA 2. Sepelvaltimotautiin sairastumisen riskisuhteet elintapojen terveellisyyden mukaan muodostetuissa ryhmissä (0 = ei yhtään terveellistä elintapa tekijää, 5 = kaikki elintapatekijät terveellisiä) miehen 16 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa (11). 0 I. Vuori
3 TAULUKKO 1. Terveellisten elintapojen eräiden sairauksien ilmaantuvuutta pienentävä vaikutus. Sairaus Riskin keskimääräinen pieneneminen (vaihteluväli) Viitteet Sepelvaltimotauti lähes 90 % (81 92 %) (KUVA 2) Sydämen toiminnanvajaus 75 % (69 81 %) 16, 17 Kaikki aivohaverit 65 % (50 79 %) Iskeemiset aivohaverit 70 % (62 81 %) Kaikki syövät 25 % (17 36 %) 10, 14, 21, 22 Rintasyöpä viidesosa (16 26 %) 10, 21, 23 Paksu- ja peräsuolen syöpä 40 % (27 52 %) 10, 21, 24 Tyypin 2 ja raskausdiabetes 1 85 % (72 93 %) 14, 25, 26 Kohonnut verenpaine 58 % ja 47 % 28, 29 1 Yhdessä tutkimuksessa raskausdiabeteksen riski vastaavasti 83 % pienempi (27) pienemmän riskin vastaavan 14 vuotta nuorempaa kalenteri-ikää. Toisessa tutkimuksessa vastaavaksi eroksi laskettiin 12 vuotta (8). Ilmaantuvuus TAULUKOSSA 1 esitetään, kuinka monta prosenttia pienempi sairastumisen riski oli keskimäärin kaikkia (tai yhtä lukuun ottamatta kaikkia) elintapoja terveellisinä noudattaneilla verrattuna henkilöihin, joilla mikään niistä (tai kaikki yhtä lukuun ottamatta) ei täyttänyt terveellisyyden ehtoja. Lisäksi on ilmoitettu pienin ja suurin riskiero tarkastelluissa tutkimuksissa. Valtimotauteja ennakoivat varhaismuutokset. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveelliset elintavat olivat jo teini-iässä ja nuorena aikuisena yhteydessä vähäisempiin valtimotautien varhaismuutoksiin (30). Toiminnanvajausten kehittyminen Useimmissa tutkimuksissa toiminnanvajauksia mitattiin kysymällä vakioiduilla tavoilla henkilöiden selviytymistä päivittäisistä perus- tai vaativammista toiminnoista ja heidän liikuntakykyään sekä näissä esiintyviä puutteita ja rajoituksia. Epäterveellisiksi luokitellut elintapatekijät, erityisesti liikunnan puute ja ylipaino tai lihavuus, lisäsivät kukin toiminnanvajausten ilmenemisen riskiä (31 34). Epäterveellisten elintapojen yhteisvaikutuksena riski suureni 2 2,5-kertaiseksi ja toiminnanvajauksia ilmeni useammilla ja useita vuosia aikaisemmin (31, 32) (KUVA 3). Myös epäterveellisten ravinto- ja liikuntatottumusten keston piteneminen suurensi riskiä (33, 34). Keski-iässä todetut epäedulliset elintavat ja suuri painoindeksi aikaistivat toiminnanvajausten ilmenemistä ja kuolemia (31, 34). Vastaava yhteys ilmeni vielä iäkkäilläkin henkilöillä (32). Tulokset eivät muuttuneet, vaikka analyyseista jätettiin pois henkilöt, joille toiminnanvajauksia kehittyi ensimmäisten seurantavuosien aikana (32, 33). Tämä sulkee pääosin pois käänteisen syyyhteyden tulosten selittäjänä, mutta liikunnan ja toiminnan vajausten yhteyden se voi osittain selittää (34). Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen ja dementian ilmeneminen Elintapojen yhteisvaikutuksista kognitiivisten toimintojen kehittymiseen iän mukana on julkaistu vain harvoja tutkimuksia. Tässä katsauksessa tarkasteltujen epäterveellisten elintapojen on kunkin erikseen osoitettu lisäävän riskiä saada 61-vuotiaana aivojen heikentyneen toiminnanohjauksen ja huonon muistin diagnoosi (35). Toiminnanohjauksen heikentyminen merkitsee esimerkiksi keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöitä ja huonontunutta kykyä käyttää opittuja taitoja tarkoituksenmukaisesti ja selviytyä uusista tilanteista. Nämä haitat suurenivat epäterveellisten elintapojen määrän lisääntyessä ja elintapojen keston pidentyessä. Heikentyneen toiminnanohjauksen riski oli 2,9-kertainen ja huonon muistin riski kaksinkertainen 3 4 epäterveellistä elintapaa koko seurannan ajan noudattaneilla verrattu- 731 Elintapojen terveysvaikutukset
4 KATSAUS Toiminnanvajaus, indeksin keskiarvo 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Suuri riski Kohtalainen riski Pieni riski 0,2 0,1 0, Vuosi KUVA 3. Toiminnanvajausten kehittyminen noin 16 vuotta kestäneen seurannan kuluessa henkilöllä, jotka seurannan alussa olivat keskimäärin 68-vuotiaita. Alin käyrä: pienen riskin ryhmä (ei yhtään epäterveellistä elintapatekijää), keskimmäinen käyrä: kohtalaisen riskin ryhmä (yksi epäterveellinen elintapatekijä), ylin käyrä: suuren riskin ryhmä (kaksi tai kolme epäterveellistä elintapatekijää). Elintavat: painoindeksi, tupakointi, liikunnan puuttuminen. Toiminnanvajausta mitattiin vuosittain tavanomaisista toiminnoista selviämistä selvittävällä kyselylomakkeella. Muodostetun indeksin arvot vaihtelivat välillä 0 3. Arvo 0,25 ilmaisee lievää toiminnanvajausta, 0,5 kohtalaista ja 1 varsin voimakasta toiminnanvajausta (31). 732 na niihin, joilla ei ollut yhtään koko seurannan ajan jatkunutta epäterveellistä elintapaa. Elintavat ovat yhteydessä myös dementian ilmenemisen riskiin (36). Keski-iässä terveellisiä elintapoja noudattaneilla ja normaalipainoisilla miehillä riski oli 64 % pienempi 25 vuotta myöhemmin kuin muilla miehillä. Yksittäisistä tekijöistä painoindeksi yli 25 kg/m 2 lisäsi riskiä eniten. Jokainen edellä mainituista tekijöistä oli yhteydessä myös verisuoniperäisen dementian riskiin, mutta Alzheimerin tautiin yhteyksiä ei todettu. Vastaavia elintapojen ja painoindeksin yhteyksiä aivotoimintojen heikkenemiseen miehillä 25 vuoden ja demen tian ilmenemiseen 30 vuoden seurannassa on myös havaittu (4). Terve vanheneminen Terveellä tai onnistuneella vanhenemisella tarkoitetaan tässä keskeisten elinjärjestelmien toimintojen säilymistä hyvänä ja toiminnanvajausten ja yleisten pitkäaikaissairauksien puuttumista vähintään 85 vuoden ikään asti. Yksittäisten elintapojen ja muiden tekijöiden merkitystä terveelle vanhenemiselle on tarkasteltu lukuisissa julkaisuissa ja katsauksissa, mutta monien elintapojen yhteisvaikutuksia on analysoitu vain harvoissa tutkimuksissa (37). Terveellisten elintapojen vuotiailla on havaittu 16,3 vuotta kestäneessä seurannassa olleen kunkin erikseen ja jokseenkin yhtä vahvasti yhteydessä suurempaan terveen vanhenemisen todennäköisyyteen (38). Kaikki elintavat yhdessä suurensivat terveen vanhenemisen todennäköisyyden 3,3-kertaiseksi (KUVA 4). Vastaavia mutta jonkin verran heikompia yhteyksiä terveellisillä elintavoilla todettiin myös fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn, mielenterveyteen ja toiminnanvajausten puuttumiseen. Neljänkymmenen vuoden seurantatutkimuksessa hyvä puristusvoima ja ylipainon, tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön puut- I. Vuori
5 tuminen keski-iässä olivat yhteydessä elossapysymiseen 85 ikävuoteen asti sekä elossapysymiseen poikkeuksellisen terveenä ja toimintakykyisenä (39). Elintapojen lisäksi näitä vaikutuksia selittivät terveyteen ja sosiaaliseen taustaan liittyvät tekijät. Kun tutkittiin seurannan alkaessa keskimäärin 72-vuotiaita lääkäreitä, joilla ei ollut vakavia sairauksia, heistä 41 % saavutti vähintään 90 vuoden iän (40). Seurannan alussa mitattu lihavuus ja tupakointi lisäsivät ja liikunta pienensi riskiä kuolla ennen 90 ikävuotta. Ylipaino ja alkoholin käyttö eivät vaikuttaneet riskiin. Yhdeksänkymmenen vuoden iän saavuttaneilla elintavat olivat terveellisemmät kuin aikaisemmin kuolleilla. Jos kaikki elintapatekijät olivat lähtötilanteessa terveellisiä eikä tutkittavilla ollut kohonnutta verenpainetta tai diabetesta, oli 90 vuoden iän saavuttamisen todennäköisyys 54 %, mutta vain 4 %, jos mikään edellä mainituista tekijöistä ei täyttänyt terveellisyyden ehtoja (KUVA 5). Yhdeksäänkymmeneen ikävuoteen asti elossa olleilla henkilöillä kroonisten sairauksien ilmaantuvuus oli merkitsevästi pienempi, ja ne ilmenivät 3 5 vuotta vanhempina kuin ennen 90 vuoden ikää kuolleilla. Vähintään 90-vuotiaaksi eläneiden fyysinen toimintakyky, mentaalinen hyvinvointi ja itse arvioitu terveydentila olivat merkitsevästi paremmat kuin aikaisemmin kuolleilla. A Vakioitu kerroinsuhde (OR) , B Vakioitu kerroinsuhde (OR) , Terveellisten elintapojen lukumäärä KUVA 4. Terveen vanhenemisen (A) ja eloonjäämisen (B) kerroinsuhteet (OR) terveellisten elintapojen lukumäärän mukaan 5 100:lla tutkimuksen alussa vuotiaalla henkilöllä keskimäärin 16 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa. Terveet elintavat: tupakoimattomuus, päivittäinen vihannesten ja hedelmien syönti, säännöllinen liikunta ja kohtuullinen alkoholin käyttö (38). Kaikki 5 epäedullisia Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + lihavuus + tupakointi Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + lihavuus + diabetes Ei liikuntaa + lihavuus + diabetes Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + diabetes Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + lihavuus Ei liikuntaa + tupakointi Ei liikuntaa + diabetes Ei liikuntaa + lihavuus Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine Tupakointi Diabetes Lihavuus Kohonnut verenpaine Ei liikuntaa Ei yhtään epäedullista tekijää Eloonjäämisen todennäköisyys 90-vuotiaaksi, % KUVA 5. Vaikutettavissa olevia elintapatekijöitä eri tavoin noudattavan 70-vuotiaan miehen todennäköisyys (%) elää 20 seuraavaa vuotta 90 vuoden ikään asti (40). 733 Elintapojen terveysvaikutukset
6 KATSAUS TAULUKKO 2. Eräiden sairauksien elintavoista johtuvia väestösyyosuuksia. Diabeteksen, sydämen toiminnanvajauksen ja aivo haverien ilmaantuvuutta koskevat väestösyyosuudet on laskettu suomalaisista väestöistä. Sairaus Väestösyyosuus Viite Kuolleisuus, kaikki syyt 33 %, 55 % 7, 8 Kuolleisuus, sydän- ja verisuonitaudit 64 %, 37 % 6, 8 Kuolleisuus, äkilliset sydänkuolemat 81 % 9 Kuolleisuus, kaikki syövät % 8, 21 Aivohaverit, ilmaantuvuus 55 % 19 Sydäninfarktit, ilmaantuvuus % 12, 13, 15 Sydämen vajaatoiminta, 54 % 16 ilmaantuvuus Diabetes, ilmaantuvuus 82 % 41 Kaikki syövät, ilmaantuvuus 6 31 % 21, 22 Kohonnut verenpaine, ilmaantuvuus 72 % 28 Terve vanheneminen 47 % 38 Väestösyyosuus Useissa tutkimuksissa on laskettu elintapojen väestösyyosuuksia eli kuinka paljon tietyn sairauden ilmaantuvuus pienenisi, jos kaikki väestössä noudattaisivat kyseiseen sairauteen syy-yhteydessä olevia terveellisiä elintapa tekijöitä. Esimerkiksi ylipainon tai lihavuuden väestö syyosuudet diabeteksen ilmaantuvuudessa erikseen ja varsinkin yhdessä ovat suuria, koska kummatkin ovat väestössä yleisiä ja kumpikin lisää sairastumisriskiä paljon. Eri sairauksien elintavoista johtuvia väestösyyosuuksia on esitetty TAULUKOSSA 2 sekä KUVASSA 6. Lopuksi Jos suomalaiset noudattaisivat tässä katsauksessa tarkasteltuja elintapoja terveellisinä tai vain terveellisempinä, suuri osa olisi nykyistä paljon terveempiä ja toimintakykyisempiä, jaksaisi työssä paremmin ja pitempään, vanhenisi terveemmin, elämänlaatu olisi parempi, yksilöiden ja yhteiskunnan käyttöön jäisi enemmän voimavaroja ja hoidon, hoivan ja huollon kustannukset olisivat paljon pienemmät. Yhtä monia ja yhtä suuria vaikutuksia ei voida saavuttaa muilla keinoilla. Päivittäisessä elämässä ilmenevät tapamme ja tottumuksemme perustuvat tietoisesti ja tiedostamattomasti, omaehtoisesti ja ehdollisesti tekemiemme ratkaisujen jatkuvaan jonoon. Voimme valita elintapojamme, mutta valinnan Veren lipidit Verenpaine Oksidatiivinen stressi Endoteelin toimintahäiriö Glukoosinsieto Insuliiniherkkyys Veren hyytyminen Tulehdus Sydämen toimintakyky Sydäninfarkti Väestösyyosuudet Terve paino Liikunta Tupakoimattomuus Kohtuullinen alkoholin käyttö Terveellinen ravinto % KUVA 6. Viiden elintapatekijän väestösyyosuus sydäninfarktiin sairastumisessa (oikealla) laskettuna miehen 11 vuotta kestäneestä seurantatutkimuksesta. Kuvion keskellä on todennäköisiä mekanismeja, joiden välityksellä terveelliset elintavat pienentävät sydäninfarktin riskiä (15). I. Vuori
7 mahdollisuudet ovat rajalliset, eivätkä ne ole kaikilla samat. Nyt ilmenevien elintapojemme juuret ovat pitkät ja syvällä. Elintapamme syntyvät, kehittyvät, säilyvät ja muuttuvat elämämme erilaisissa ympäristöissä lukemattomissa vuorovaikutuksissa esimerkiksi huolenpidon ja välittämisen tai niiden puutteiden, odotusten, paineiden, vaatimusten, kieltojen, rajoitusten, mahdollisuuk sien ja kannustuksen tuloksena. Kaikissa näissä ympäristöissä ja niissä toimivilla ihmisillä on mahdollisuuksia terveellisten elintapojen edistämiseen. Elintapojen terveyttä edistävien mahdollisuuksien käytön lisääminen edellyttää sekä yksilöiltä että järjestelmiltä elintapojen merkityksen nykyistä vahvempaa tiedostamista, syttymistä muutokseen, siitä päättämistä ja päätösten toteuttamista. Talouden lama, sen synkähköt tulevaisuudennäkymät ja väestörakenteen muutokset korostavat näiden muutosten tarvetta. Terveydenhuollolle terveyden edistäminen on lakisääteinen velvoite. Sen täyttämiseksi koko järjestelmässä hallinnosta syrjäseudun terveysasemalle asti on lisättävä näyttöön perustuvaa tietoa elintapojen merkityksestä terveydelle, otettava todesta tehtävät sairauksien ehkäisyssä ja terveyden säilyttämisessä sekä kohdennettava enemmän YDINASIAT Terveellisten elintapojen noudattaminen pienentää yleisimpien sairauksien riskiä ja suurentaa terveen vanhenemisen todennäköisyyttä. Yksittäisten elintapojen vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn ovat usein pieniä, mutta yhdessä ne ovat suuria. Suuri osa elintapojen terveyttä ja toimintakykyä lisäävistä mahdollisuuksista on käyttämättä. Terveellisiä elintapoja voidaan ja tulee edistää monissa järjestelmissä, terveydenhuollolle se on lakisääteinen tehtävä. Terveydenhuollon kiinnostusta ja mahdollisuuksia edistää terveitä elintapoja tulee lisätä. voima varoja näiden tehtävien toteuttamiseen. Järjestelmässä tapahtumassa olevan muutoksen ei tulisi pysähtyä rakenteiden ravisteluun, vaan sen olisi ulotuttava toimintojen sisällön uudistamiseen. ILKKA VUORI, LKT, professori (emeritus) Tampere SIDONNAISUUDET Ei sidonnaisuuksia Summary Health effects of living habits Single healthy living habits such as non-smoking and regular physical activity decrease the risk of common non-communicable diseases, unsuccessful aging and premature death to a small to moderate degree. Their cumulative effects are, however, large. Only a small minority of people adhere well to all healthy living habits or even the healthiest ones. Consequently, the population attributable fractions of major public health problems due to unhealthy lifestyles are large. Substantial improvement of public health calls for policies and programs to influence the root causes of the lifestyles in the multiple environments and systems where they are developed, maintained, and changed. 735 Elintapojen terveysvaikutukset
8 KATSAUS 736 KIRJALLISUUTTA 1. Hill AB. The environment and disease: association or causation? Proc R Soc Med 1965;58: Loef M, Walach H. The combined effects of healthy lifestyle behaviors on all-cause mortality: a systematic review and metaanalysis. Prev Med 2012;55: Khaw KT, Wareham N, Bingham S, Welch A, Luben R, Day N. Combined impact of health behaviours and mortality in men and women: the EPIC-Norfolk prospective population study. PLoS Med 2008;5:e12 4. Elwood P, Galante J, Pickering J, ym. Healthy lifestyles reduce the incidence of chronic diseases and dementia: evidence from the Caerphilly cohort study. PloS One 2013;8:e Vergnaud AC, Romaguera D, Peeters PH, ym. Adherence to the World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research guidelines and risk of death in Europe: results from the European Prospective Investigation into Nutrition and Cancer cohort study 1,4. Am J Clin Nutr 2013;97: Yang Q, Cogswell ME, Flanders WD, ym. Trends in cardiovascular health metrics and associations with all-cause and CVD mortality among US adults. JAMA 2012; 307: Behrens G, Fischer B, Kohler S, Park Y, Hollenbeck AR, Leitzmann MF. Healthy lifestyle behaviors and decreased risk of mortality in a large prospective study of U.S. women and men. Eur J Epidemiol 2013;28: Kvaavik E, Batty GD, Ursin G, Huxley R, Gale CR. Influence of individual and combined health behaviors on total and causespecific mortality in men and women: the United Kingdom health and lifestyle survey. Arch Intern Med 2010;170: Chiuve SE, Fung TT, Rexrode KM, ym. Adherence to a low-risk, healthy lifestyle and risk of sudden cardiac death among women. JAMA 2011;306: Thomson CA, McCullough ML, Wertheim BC, ym. Nutrition and physical activity cancer prevention guidelines, cancer risk, and mortality in the women s health initiative. Cancer Prev Res (Phila) 2014;7: Chiuve SE, McCullough ML, Sacks FM, Rimm EB. Healthy lifestyle factors in the primary prevention of coronary heart disease among men: benefits among users and nonusers of lipid-lowering and antihypertensive medications. Circulation 2006;114: Heidemann C, Hoffmann K, Klipstein- Grobusch K, ym. Potentially modifiable classic risk factors and their impact on incident myocardial infarction: results from the EPIC-Potsdam study. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2007;14: Chomistek AK, Chiuve SE, Eliassen AH, Mukamal KJ, Willett WC, Rimm EB. Healthy lifestyle in the primordial prevention of cardiovascular disease among young women. J Am Coll Cardiol 2015;65: Ford ES, Bergmann MM, Kröger J, Schienkiewitz A, Weikert C, Boeing H. Healthy living is the best revenge: findings from the European Prospective Investigation Into Cancer and Nutrition-Potsdam study. Arch Intern Med 2009;169: Åkesson A, Larsson SC, Discacciati A, Wolk A. Low-risk diet and lifestyle habits in the primary prevention of myocardial infarction in men: a population-based prospective cohort study. J Am Coll Cardiol 2014;64: Wang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P, ym. Lifestyle factors in relation to heart failure among Finnish men and women. Circ Heart Fail 2011;4: Agha G, Loucks EB, Tinker LF, ym. Healthy lifestyle and decreasing risk of heart failure in women: the Women s Health Initiative observational study. J Am Coll Cardiol 2014;64: Chiuve SE, Rexrode KM, Spiegelman D, Logroscino G, Manson JE, Rimm EB. Primary prevention of stroke by healthy lifestyle. Circulation 2008;118: Zhang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P, Wang Y, Antikainen R, Hu G. Lifestyle factors on the risks of ischemic and hemorrhagic stroke. Arch Intern Med 2011;171: Larsson SC, Åkesson A, Wolk A. Healthy diet and lifestyle and risk of stroke in a prospective cohort of women. Neurology 2014;83: Romaguera D, Vergnaud AC, Peeters PH, ym. Is concordance with World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research guidelines for cancer prevention related to subsequent risk of cancer? Results from the EPIC study. Am J Clin Nutr 2012;96: Dartois L, Fagherazzi G, Boutron-Ruault MC, Mesrine S, Clavel-Chapelon F. Association between five lifestyle habits and cancer risk: results from the E3N cohort. Cancer Prev Res (Phila) 2014;7: McKenzie F, Ferrari P, Freisling H, ym. Healthy lifestyle and risk of breast cancer among postmenopausal women in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohort study. Int J Cancer 2014 Nov 7 [Epub ahead of print]. 24. Aleksandrova K, Pischon T, Jenab M, ym. Combined impact of healthy lifestyle factors on colorectal cancer: a large European cohort study. BMC Med 2014;12: Mozaffarian D, Kamineni A, Carnethon M, Djoussé L, Mukamal KJ, Siscovick D. Lifestyle risk factors and new-onset diabetes mellitus in older adults: the cardiovascular health study. Arch Intern Med 2009;169: Reis JP, Loria CM, Sorlie PD, Park Y, Hollenbeck A, Schatzkin A. Lifestyle factors and risk for new-onset diabetes: a population-based cohort study. Ann Intern Med 2011;155: Zhang C, Tobias DK, Chavarro JE, ym. Adherence to healthy lifestyle and risk of gestational diabetes mellitus: prospective cohort study. BMJ 2014;349:g Forman JP, Stampfer MJ, Curhan GC. Diet and lifestyle risk factors associated with incident hypertension in women. JAMA 2009;302: Banda JA, Clouston K, Sui X, Hooker SP, Lee CD, Blair SN. Protective health factors and incident hypertension in men. Am J Hypertens 2010;23: Oikonen M, Laitinen TT, Magnussen CG, ym. Ideal cardiovascular health in young adult populations from the United States, Finland, and Australia and its association with cimt: the International Childhood Cardiovascular Cohort Consortium. J Am Heart Assoc 2013;2:e Chakravarty EF, Hubert HB, Krishnan E, Bruce BB, Lingala VB, Fries JF. Lifestyle risk factors predict disability and death in healthy aging adults. Am J Med 2012;125: Koster A, Penninx BW, Newman AB, ym. Lifestyle factors and incident mobility limitation in obese and non-obese older adults. Obesity (Silver Spring) 2007;15: Artaud F, Dugravot A, Sabia S, Singh- Manoux A, Tzourio C, Elbaz A. Unhealthy behaviours and disability in older adults: three-city Dijon cohort study. BMJ 2013; 347:f Sabia S, Elbaz A, Rouveau N, Brunner EJ, Kivimäki M, Singh-Manoux A. Cumulative associations between midlife health behaviors and physical functioning in early old age: a 17-year prospective cohort study. J Am Geriatr Soc 2014;62: Sabia S, Nabi H, Kivimäki M, Shipley MJ, Marmot MG, Singh-Manoux A. Health behaviors from early to late midlife as predictors of cognitive function: The Whitehall II study. Am J Epidemiol 2009;170: Gelber RP, Petrovitch H, Masaki KH, ym. Lifestyle and the risk of dementia in Japanese-american men. J Am Geriatr Soc 2012;60: Södergren M. Lifestyle predictors of healthy ageing in men. Maturitas 2013;75: Sabia S, Singh-Manoux A, Hagger- Johnson G, Cambois E, Brunner EJ, Kivimäki M. Influence of individual and combined healthy behaviours on successful aging. CMAJ 2012;184: Willcox BJ, He Q, Chen R, ym. Midlife risk factors and healthy survival in men. JAMA 2006;296: Yates LB, Djoussé L, Kurth T, Buring JE, Gaziano JM. Exceptional longevity in men: modifiable factors associated with survival and function to age 90 years. Arch Intern Med 2008;168: Laaksonen MA, Knekt P, Rissanen H, ym. The relative importance of modifiable potential risk factors of type 2 diabetes: a meta-analysis of two cohorts. Eur J Epidemiol 2010;25: I. Vuori
Terveyden edistäminen - valintakoe , kello
1 (7) Terveyden edistäminen - valintakoe 22.5.2017, kello 12.00-16.00 alintakoetehtävien vastaukset ja pisteytys Tehtävä 1. ikein väärin väittämät Perehdy artikkeliin 1. uori I. Elintapojen terveysvaikutukset.
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotLataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotTulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007
Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotRuotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa
Ruotsinsuomalaisten ja syntyperäisten ruotsalaisten terveyserot Ruotsissa Anu Molarius,Kompetenscentrum för hälsa, Landstinget Västmanland, Västerås och Folkhälsovetenskap, Karlstads universitet, Sverige
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi
Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotUudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.)
Uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.) U.S. Department of Health and Human Services. Physical Activity Guidelines for Americans, 2nd edition. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotNimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :
OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotKehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus
Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö
LisätiedotKahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin
LisätiedotUusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014
Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
LisätiedotLiikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?
Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
Lisätiedot