TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Varsinais-Suomen liitto

2 2 Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus vuodelta 2010 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

3 SISÄLTÖ 3 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS - LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TILIKAUDEN TULOS KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN KUNTATAHOITTEINEN TOIMINTA Luottamushenkilöhallinto Yhteiset toiminnot ja hallinto Aluekehittäminen Maankäyttö ja ympäristö Edunvalvonta ja kuntayhteistyö OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Kansainvälisten EU-ohjelmien hallinnointi Kansallisten EU-ohjelmien hallinnointi Hanketoiminta SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN VUOSITTAISET TASEET LUOTTAMUSTOIMIELIMET EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA MAAKUNTAHALLITUS MUUT LUOTTAMUSTOIMET EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ EDUSTUKSET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ KUTSUTTUINA JÄSENINÄ YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ STANDAARIT JA MUISTAMISET HENKILÖKUNTALUETTELO

4 4

5 5 1. MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS - LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Meriteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tehty työ on näkyvimmin leimannut vuotta Valtion tukipäätökset laivanrakennuksen tulevaisuuden turvaamiseksi johtivat syksyllä Viking Linen alustilaukseen STX:n Turun telakalta. Risteilijätilaukset jäivät kuitenkin vielä toteutumatta. Vuoden 2010 alusta voimaanastunut valtion aluehallinnon uudistus vahvisti maakunnan liiton asemaa. Entistä vahvempi osallistuminen valtion viranomaisten strategiaprosesseihin nosti maakunnalliset teemat niissä uudelle tasolle. Vaikuttamisen käytännön merkitys selvinnee kuitenkin vasta lähivuosien aikana. Ministeriöt eivät maakuntien paineista juuri käytäntöjään muuta. Maakunnan suunnittelun strategiset asiakirjat: maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma valmistuivat puolitoista vuotta kestäneen laajan tarkistus- ja valmisteluprosessin jälkeen. Aluehallintouudistus nosti entisestään erityisesti maakuntaohjelman vaikuttavuustasoa suhteessa kaikkiin viranomaisiin, joten sen sisällön osuvuus on nyt entistäkin tärkeämpää. Vuoden 2009 lopulla pöydälle noussut hätäkeskusuudistus asetti Turun ja Porin vastakkain mahdollisena keskuksen sijoituspaikkana. Siihen löydettiin kekseliäisyydellä vuoden 2010 alussa kummankin edut turvaava ratkaisu, jossa Varsinais-Suomi ja Hämeet muodostavat oman alueensa. Alueellistaminen toi Turkuun valtakunnanvoudin viraston. Muutoin edunvalvonnassa painottuivat Salon ja Turun rakennemuutospolitiikat. Vuoden 2009 syksyllä uuteen valmistelukierrokseen palautunut kokonaismaakuntakaavasta puuttuvien seutukuntaosien käsittelyprosessi tuotti joulukuun maakuntavaltuustoon neljä erillistä kaavapäätöstä. Perusteellinen julkinen keskustelu kaavoista oli myös hyvää koulutusta niin asian valmistelijoille kuin maakunnan yhteisistä asioista kiinnostuneille toimijoille. Liiton kansanvälisen toiminnan näkyvin muoto on Central Baltic Interreg IV A -ohjelman vetovastuu Turusta käsin. Toimiminen EU:n Itämeri strategian matkailun lippulaivahankkeen vetovastuussa Turku Touringin avulla oli merkittävää Varsinais-Suomen liitolle Itämeri roolin vahvistamisessa. EU:n aluepolitiikka pääosaston johdon saaminen Turkuun seminaariin käsittelemään Itämeristrategian toteuttamista yhdessä pietarilaisten partnereiden kanssa oli toivottavasti kauaskantoinen askel yhteistyöroolimme vahvistamisessa. Maakuntahallituksen Hampurin vierailulla saatiin asiaan vielä uusi saksalaispartneri lisää. Turun kaupungin ja liiton yhteistyö on tässä asiassa toiminut saumattomasti. Yleisesti liiton toimintamuodot ovat vakiintuneet. EU:n ohjelmapolitiikka, kansalliset rahoituspäätökset, yhteistyö kuntien, seutukuntien, valtion viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan eri intressitahojen kanssa on löytänyt toimivat muotonsa. Aluetalous 2010 Vuosi 2010 oli maakunnalle kuin pieni pätkä vuoristorataa, ainakin jos asiaa tarkastelee työttömyyden ja talouskehityksen näkökulmasta. Vuoden 2008 syksyllä alkanut kansainvälisen talouskriisin aikaansaama lama heijastui maakunnassa kiihtyvänä työttömyyden kasvuna vuonna 2009, ja kasvu jatkui vielä vuoden 2010 puoleen väliin asti. Loppuvuoden ajan maakunnassa elettiin varuillaan: Työttömyyden kasvu oli pysähtynyt, mutta talouden epävarmuus ei ollut kadonnut aivan kokonaan. Työttömyyden kasvun pysähtyminen saattoi siten olla vain tilapäistä. Elinkeinoelämässä katse keskittyi meriteollisuuden suuntaan, sillä sen tulevaisuus näytti kaikista epävarmimmalta. Syksyllä 2010 Turun telakalta valmistui toistaiseksi viimeinen risteilijä, eikä uutta tilausta ollut vielä silloin näköpiirissä. Turun telakan vaikeudet eivät heijastu vain Turun seudulle, sillä alan työtä tehdään yli maakunta- ja valtiorajojen ulottuvissa alihankintaverkostoissa. Valtioneuvosto nimesikin joulukuussa 2010 meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi Päätös oli oikea eli äkillisen rakennemuutosstatuksen sai toimiala eikä alue, kuten tähän asti on ollut tapana.

6 Salon seudun elektroniikkateollisuuden suhdanteet olivat heikentyneet meriteollisuutta huomattavasti aiemmin aiheuttaen sen, että alueen työttömyys kasvoi puolitoista vuotta yhteen putkeen. Vasta vuoden 2010 alussa työttömyyden kasvu saatiin pysäytetyksi ja kehitys käännetyksi positiivisempaan suuntaan. Syyskuussa 2009 valtioneuvosto nimesi alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Salon seudulle on luvassa erityiskohtelua rahoituksen turvin kuluvan vuoden loppuun asti. Salon seudun menestyksestä on kiinni myös Varsinais-Suomen menestys, sillä ilman menestyvää Salon seutua, Varsinais-Suomi uhkaa jäädä Suomen reuna-alueeksi. Varsinais-Suomen muut seudut ovat selviytyneet lamasta huomattavasti paremmin kuin veturimme. Alueiden elinkeinorakenne on vähemmän suhdanneherkkä kuin elinkeinorakenne Turun tai Salon seuduilla. Lisäksi alueiden pk-yrityksillä on enemmän omia tuotteita valmistuksessa ja ovat siinä mielessä itsenäisempiä: ne eivät ole minkään suuremman yrityksen alihankkijoita. Vakka-Suomen osalta merkitystä on varmasti ollut työ, jota tehtiin määrätietoisesti vuosina , jolloin Vakka-Suomi oli nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Alueen elinkeinorakennetta saatiin muutetuksi monipuolisemmaksi eli vähemmän autoteollisuudesta riippuvaiseksi. Heikommasta talouskehityksestä huolimatta maakunnan väestönkasvu piristyi huomattavasti aiemmasta. Maakunnan sisällä muuttoliike kuitenkin hiljeni. Turun ympäristökuntien kasvu hidastui samalla kuin Turku kasvoi. Talouskehitys vaikutti selkeästi asukkaiden uskallukseen ostaa asuntoja. Vuosi 2010 loppui siihen, että Varsinais-Suomi saavutti koko maan tason työttömyydessä (työttömyysaste 10,1 %), kun se aiemmin on ollut aina selvästi koko maata alemmalla tasolla. Nuorten työttömyys saatiin pysäytettyä, mutta pitkäaikaistyöttömyys jatkaa edelleen kovaa kasvuaan. Koska lama iski muuta maata myöhemmin Varsinais-Suomeen, myös lamasta pois pääsy näyttää tapahtuvan myöhemmin kuin muualla Suomessa. Kuluva alkuvuosi uutisineen on kuitenkin antanut merkkejä siitä, että lama voisi olla ohi ja hidas talouskasvu voisi alkaa. Edunvalvonta Vuonna 2009 aloittaneen liiton oman telakkatyöryhmän esitysten mukaisesti valtion vuoden 2010 lisätalousarvioissa varauduttiin STX:n Turun telakan uusiin ristelijätilauksiin. Maailman suurin ristelijä Allure of the Seas lähti kuitenkin lokakuussa Turusta Caribialle ilman sopimusta uusista risteilijätilauksista. Viking Linen uuden autolautta-aluksen tilaus kuitenkin toteutui. Samoin optio toisesta aluksesta. Edellytykset laivatilausten toteutumiseen olivat koko vuoden edunvalvonnan tärkein asia. Valtioneuvosto nimesi syksyn lopulla koko meriteollisuus toimialan rakennemuutosalaksi, jonka kehittämiseen ohjataan erityisrahoitusta. 6 Maakunnan imagon ja vetovoiman parantamiseen tähtäävän koko maakunnan yhteismarkkinointihankkeen käytännön toimet saatiin liikkeelle vuoden aikana. Maakunnan liiton ja Turun kaupungin johdon yhdessä ohjaamalta hankkeelta odotetaan paljon. Aluekehitystyö Vuosille hyväksytty maakuntaohjelma ja vuoteen 2025 hyväksytty maakuntasuunnitelma ovat olleet maakunnan aluekehitystyön keskeisenä toiminta- ja tavoiteohjelmana.. EU-ohjelmakauden ohjelmat on laadittu niin, että niillä voidaan mahdollisimman hyvin toteuttaa maakuntaohjelmaa. Etelä-Suomen EAKR (aluekehitysrahasto) -ohjelman 138 miljoonasta eurosta 67 % on päätetty käyttää haasteellisten alueiden kehittämiseen. Varsinais-Suomesta tällaisiksi alueiksi määriteltiin tilastolukujen pohjalta Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat ja saaristolain määrittelemä saaristoalue. Koko Etelä-Suomen alueella toteutettaviin teemahankkeisiin käytetään 28 % (37.1 miljoonaa euroa). Lisäksi ohjelman kautta rahoitetaan suurten kaupunkiseutujen kehittämistä. Turun seutu saa tästä vuosittain 0.38 miljoonalla eurolla EAKR -rahoitusta.

7 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Etelä-Suomen alueellisen osion rahoitus on 69 miljoonaa euroa. Tästä voidaan arvioida maakuntaan saatavan 8.5 miljoonaa euroa vuosittain. Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman laajan valmistelun tuloksena ohjelmat hyväksyttiin kesäkuun 2010 maakuntavaltuustossa Kompassi tulevaisuuteen asiakirjakokonaisuutena. Maakunnan kehittämisen toimintalinjoksi vahvistetaan asiakirjassa: 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 2. Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö 3. Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Maakuntaohjelman konkreettisia toimenpiteitä esitetään 44 vuosille Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen laajassa yhteistyöprosessissa maakunnan eri viranomaisten ja seutukuntien kanssa on rutiinia. TOTSU:n kärkihankkeiksi nostettiin telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja edellisten vuosien täystyrmäyksestä huolimatta uudelleen maatalouden vesiensuojelukeinojen tehokkaampi käyttö saaristomeren suojelemiseksi. Kolme muuta kärkeä olivat: Yliopistojen perusvoimavarojen korotus, VT 8 Turku Pori yhteysvälin parantamisen aloitus ja VT 9 liikenneturvallisuuden parantaminen sekä uutena bioetanolitehtaan rakentaminen Uuteenkaupungiin. Aluehallintouudistuksen mukaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sisältö kirjattiin yhteisenä esityksenä uuden Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategiseen asiakirjaan. Sen pohjalta ministeriöiden kanssa käyty vuotuinen tuloskeskustelu jätti valitettavasti edelleen vastaukset ilmaan. Salon seudun työttömyyden jyrkkä kasvu syksyllä 2009 johti pikavauhdilla tehtyyn päätökseen, jolla valtioneuvosto nimesi Salon seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Päätöksen jälkeen valtioneuvosto osoitti vuoden 2010 puolella reilun 6 M euron elvytysrahoituksen maakuntaan. Salon seudun lisäksi siitä pääsi osalliseksi myös Turun seutu telakkateollisuuden rakennemuutoshankkeisiin. Rakennemuutostukipäätökset ovat osoittaneet ohjelmallisenkin aluepolitiikan joustavan, vaikka niin Salon seutu kuin Turunkin seutu ovat maakunnan ne kaksi seutua, jotka eivät ole EU-rakennepoliittisia haasteellisia alueita. Maankäyttö Varsinais-Suomi on ollut vuoden 2000 alusta voimaanastuneen uuden maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisessa edelläkävijän roolissa. E 18-moottoritien ja Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen ympäristöministeriö vahvisti Salon seudun maakuntakaavan marraskuussa Painopisteenä on vuosien aikana ollut Turunmaan, Vakka-Suomen, Loimaan seudun ja Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan valmistelu. Kaavan kehittämislinjaukset saivat nyt aikaan myös näkyvää julkista keskustelua. Teollisuusaluemerkinnät, kaupan suuryksiköt ja tuulivoimaalueet olivat eniten esillä. Kaavojen maakuntahallituskäsittely syksyllä 2009 toi niin merkittäviä korjauksia pohjaesitykseen, että kaava meni keväällä 2010 uudestaan nähtäville. Muistus ja lausuntokäsittelyn jälkeen kaavat käsiteltiin ja hyväksyttiin maakuntavaltuuston joulukuun 2010 kokouksessa maakuntahallituksen jo syksyllä 2009 tekemien linjausten mukaisina. Salo Lohja -ratalinjaa varten aloitettiin vaihemaakuntakaavan laatiminen. Kaavan tavoite on varmistaa nopean Turku Helsinki Pietari ratayhteyden toteuttamismahdollisuus. Työtä tehtiin tiiviissä yhteydessä Uudenmaan liittoon, jonka valmistelussa tavoitteena on myös yhden ratalinjauksen löytäminen kaavaan. Alueella toteutetuissa esittely- ym. tilaisuuksissa on selvästi saatu havaita, että hankkeella on myös voimakas vastustus. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 työ, liikennejärjestelmätyö ja Lounais-Suomen yhteinen liikennestrategia vaativat liitolta vuoden aikana merkittävää panosta. 7

8 Uutena vastuuna liitolla on ollut valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Laajakaista kaikille hanke. Siihen liittyen liitto on valmistellut kunnittaisen hankeohjelman laajakaistatuen valtion tuen jakoa varten. Operaattorien ja kuntien kiinnostus valtion tukeen asiassa osoittautui vuoden aikana kovin ohueksi. Aktiivisuus, ulospäin suuntautuminen, yhteistyö, tiedotus Liitto on edelleen tietoisesti pyrkinyt olemaan koollekutsujana tai muutoin mukana hankkeissa ja projekteissa, joilla on pyritty kokoamaan alueen keskeiset toimijat yhdessä edistämään maakunnan kehityksen avainkysymysten ratkaisua. Tänä vuonna tähän rooliin nousi erityisesti telakkateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Vahvasti esillä on ollut myös maakunnan yhteiseen markkinointiin ja imagonvahvistamiseen liittyvät teemat. Tärkeitä vieraita Vuoden aikana on jatkettu käytäntöä, jonka mukaan maakunnassa vierailevat ministerit on pyritty saamaan liiton vieraiksi. Näiden tapaamisten yhteydessä on ollut mahdollisuus selvittää ajankohtaisia maakunnan kehityksen avainkysymyksiä keskeisille päättäjille. Yhteistyö puolueiden piirijärjestöjen ja liiton kesken on näissä järjestelyissä erittäin tärkeää. Kansainväliset suhteet Liiton kansainvälinen toiminta pysyi vilkkaana. Aktiivinen mukanaolo Itämeren alueen yhteistoiminnassa ja projekteissa, osallistuminen liiton eurooppalaisten jäsenjärjestöjen (BSSSC ja CPMR) toimintaan ja sopimuspohjainen yhteistyö Mecklenburg - Vorpommernin osavaltion (Saksa) ja Pomeranian maakunnan (Puola) kanssa muodostivat kansainvälisen toiminnan vakiintuneen rungon. Maakuntahallituksen jäsen Talvikki Koskinen nousi vuoden aikana CPMR:n political byron Suomea edustavaksi jäseneksi. Kansainvälisen toiminnan painopiste on ollut Itämeren alueen yhteistyössä. Liitto oli aktiivisesti mukana EU:n itämeristrategian valmistelussa osallistuen siihen liittyneihin konferensseihin ja valmistellen kannanottoja strategiasta. Strategian vahvistuttua liitto on koko alueen ainoa maakunta, jolla on oma lippulaivahanke strategiasta vastuullaan. Muut vastuutahot ovat maita tai osavaltioita! Itämeristrategian toteuttamiseen liittyneen pyöreän pöydän seminaarin järjestäminen loppukesästä Turussa oli liiton ja Turun kaupungin yhteisen kv-toiminnan huippukohta. EU:n rakennepolitiikka pääosaston pääjohtaja Dirk Anherin ja Pietarin kaupunginhallintoa edustavien venäläistahojen välinen keskustelu poisti monta ongelmaa Itämeristrategian toteuttamisen tieltä. Maakuntahallituksen Hampurin vierailu toi jatkokeskusteluihin myös tämän saksalaistahon ja BSSSC:n. Seuraava korkean tason palaveri aiheesta järjestetään toukokuun 2011 Turku-päivän yhteydessä Pietarissa. Varsinais-Suomen liiton suurin kansainvälinen haaste on EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelman toteuttaminen Etelä-Suomen, Viron, Latvian, Ruotsin ja Ahvenanmaan yhteisenä 3- osaisena ohjelmana. Varsinais-Suomen liitto on ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen. Tämän EU-ohjelman toteuttaminen on jo tehnyt Varsinais-Suomen liitosta Itämeren keskisen osan tärkeimmän yhteistyötoimijan. Millään muulla maakunnan liitolla ei Suomessa ole vastaavanlaista haastetta vastuullaan. Virasto, henkilöstö Toimintavuosi 2010 on merkinnyt liiton virastolle askelia kohti entistäkin palvelukykyisempää, asiantuntevampaa ja toiminnan muutoksiin joustavammin mukautuvaa organisaatiota. Henkilöstön työmotivaatioon ja työkyvyn ylläpitoon on vuoden aikana pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Osin eläköitymisten seurauksena, osin uusien tehtävien tuomalla EU:n ohjelmarahoituksella on saatu liittoon myös runsaasti uutta kansainvälisesti suuntautunutta osaajapolvea täydentämään jo maailman jatkuvat muutokset kokenutta perusjoukkoamme. Liiton eri osaamisryhmissä vallitsee yleisesti reipas ja uusista haasteista innostunut näyttämisen ja tekemisen meininki. 8

9 9 Haastetta aluekehittämisessä Varsinais-Suomen liitto on toiminnassaan hakenut oman roolinsa maakunnan kehittäjänä, edustajana ja yhteistyön koordinaattorina. Kansallinen lainsäädäntö ja EU:n alueiden erilaisuutta korostava politiikka antavat maakunnan liitoille kiistattoman vahvan ja keskeisen roolin. Vuosi vuoden jälkeen on aluekehityslakiin tehty pieniä lisäyksiä, jotka ovat kaikki johdonmukaisesti lisänneet maakunnan liiton mahdollisuutta vaikuttaa myös valtion toimenpiteisiin alueella. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattu koko aluehallinnon järjestelmän uudistaminen mennessä on ollut toimintavuoden suuri poliittinen uudistus. Uudistuksen tavoitteeksi oli asetettu mm. aluehallinnon selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen, viranomaisten määrän vähentäminen, aluekehitysvarojen kansanvaltaisen ohjauksen lisääminen, maakunnan liittojen aseman vahvistaminen, aluehallinnon rajojen tarkistaminen ja lääninhallitusten toiminnan uudelleenorganisointi. Uudistuksen tavoitteet vastasivat maakuntahallinnon taholta esitettyjä vaatimuksia. Uudistuksen painopisteeksi muodostui prosessin aikana kuitenkin valtion 6 alueviranomaisen yhdistämiseen kahdeksi uudeksi viranomaiseksi: Aluehallintovirastoksi (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY). Maakuntien asema vahvistui, mutta enemmän kuitenkin perusteluteksteissä kuin itse päätöksissä. Valmiiksi Suomen aluehallinnon kansanvaltaistaminen ei tällä uudistuksella vielä tullut. Oleellista uudessa aluehallinnossa jälkeen on kuitenkin maakunnan liiton ja ELY-keskuksen keskinäinen suhde: Maakunnan liitto osoittaa suunnan ja strategian, ELY-keskus osoittaa toimenpiteille valtion rahoituksen. Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus ottanee ohjelmaansa hallinnon edelleen kehittämisen. Toivottavasti kansanvaltaisen maakuntahallinnon kehittämiseksi uskalletaan ottaa aiempaa pidempi harppaus. Turussa Juho Savo maakuntajohtaja Katsaus käännetään ruotsinkielelle valtuustoon.

10 2. MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA 10 Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävänsä. Aluehallinnon uudistamisen myötä liitolle siirtyivät vuoden 2010 alusta seuraavat tehtävät: koulutustarpeen alueellinen ennakointi, alueelliset koulutustavoitteet (osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa) oppilaitosten rakentamishankkeiden kiireellisyysjärjestys taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen asettaminen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) EAKR-varojen hallinnointi alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu luonnonvaroja koskevat suunnitelmat maakunnallisen ympäristöohjelman laatiminen maakunnan kulttuuriympäristöohjelma yhteispalvelun edistäminen liikenneinvestointihankkeiden kokoaminen ja asettaminen tärkeysjärjestykseen laajakaistahankkeita koskeva hankeohjelma ja valtion tuki tulvariskien hallinta alueellinen jätesuunnitelma alueellinen vesihuollon suunnittelu kielellisten palvelujen toimikunta Uudistetussa alueiden kehittämislaissa säädetään myös maakuntien yhteistyöstä, jonka mukaan Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.

11 11 Maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitot osallistuvat elinkeino, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman toiminta muuttui vuoden 2010 alusta lukien merkittävällä tavalla. ELLIyhteistyö jatkuu edelleen Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken, mutta aiempaa pienimuotoisempana. Palkattua henkilökuntaa ei enää ole, vaan asioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto. Vuonna 2010 vetovastuu oli Itä-Uudenmaan liitolla. Liittoumalle ei laadittu toimintasuunnitelmaa eikä talousarviota vuodelle Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöhallinto JÄSENKUNNAT (28) - EDUSTAJAIN KOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttöjaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Valintatoimikunta (6) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Maakuntakaavan laatimista ohjaava toimikunta Suluissa on toimielimen jäsenten lukumäärä. Toimielimien pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla Luettelot luottamustoimielimien jäsenistä ovat toimintakertomuksen luvussa 7. Saaristotoimikunta korvasi kaudella toimineen saaristolautakunnan (mh ). Lausuntojaosto sekä suunnittelu- ja ympäristötoimikunta yhdistettiin maankäyttöjaostoksi (mh ). Aluekehityslainsäädännön uudistukseen liittyen liittoon perustettiin uutena toimielimenä kielellisten palvelujen toimikunta (mh ). Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta nimettiin keväällä 2010 (mh ).

12 12 Varsinais-Suomen liiton virasto-organisaatio MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntayhteistyö Maankäyttö ja ympäristö Kansainvälinen yhteistyö ja ohjelmat Yhteiset toiminnot ja hallinto Hanketoiminta Central Baltic - ohjelma ja saaristoyhteistyö Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen vuonna 2010 kuuluivat osaamisryhmien (Aluekehittäminen, Edunvalvonta ja kuntayhteistyö, Maankäyttö ja ympäristö, Kansainvälinen yhteistyö ja ohjelmat sekä Yhteiset toiminnot ja hallinto) johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistio, joka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Henkilöstöluettelo on toimintakertomuksen luvussa 10.

13 13 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Tilikauden tulos Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman kokouksessaan Talousarviossa 2010 tuloslaskelman toimintakate ja tilikauden tulos ovat nettositovia maakuntavaltuustoon nähden. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TP2009 TA2010 TP2010 Vertailu Vertailu % euroa TULOSLASKELMA _Toimintatulot _Toimntamenot TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden 2010 toimintakate osoittaa alijäämää euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on euroa. Tilikauden 2010 tulos osoittaa alijäämää euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on euroa. 3.2 Käyttösuunnitelman toteutuminen Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2010 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että tuotot ja kulut ovat: 1) sitovia tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta ja 2) nettositovia toimintakatetasolla ohjelma- ja hankerahoitteisten kustannuspaikkojen osalta (toimintakate = 0 euroa). Kuntarahoitteinen toiminta Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. RAHOITUS TP 2009 TA 2010 TP2010 TA/TP10 % TA/ TP10 KUNTARAHOITUS 0 Kuntien maksuosuudet ,0 0 Muut tuotot , YHTEENSÄ , KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TA 2010 TP2010 TA/TP10 % TA/ TP10 KUNTARAHOITUS Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

14 14 Muiden tuottojen arvioitua suurempi toteutuma johtuu valtiolta saadusta rahoituksesta ( euroa), joka oli tarkoitettu aluekehityslainsäädännön uudistuksesta liitolla aiheutuvien lisätehtävien hoitoon. Ko. rahoitus jatkuu vuosina Toinen merkittävä toimintakatetta parantava tuloerä on vuoden 2009 tilinpäätökseen kirjatun varauksen ( euroa) purkaminen palvelujen ostot tiliryhmään. Varaus tehtiin Etelä-Suomen ja Viron IN- TERREG III A -ohjelman rahoituskehyksen muutosmenettelyissä ilmenneistä epäselvyyksistä mahdollisesti liitolle aiheutuvan rahoitusvajeen kattamiseksi. Komissiolta saadun kirjeen ( ) mukaan riski on poistunut. Henkilöstökulujen arvioitua suurempi toteutuma selittyy aluekehityslainsäädännön edellyttäminen lisätehtävien hoitoon palkatun lisäresurssin (erikoissuunnittelija) palkkakuluista sekä luottamushenkilöhallinnon arvioitua suuremmasta henkilöstökulujen toteutumasta. Talousarvioon 2010 investointiosaan varattu euron määräraha toteutui eurona. Ohjelma- ja hanketoiminta RAHOITUS OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TP 2009 TA 2010 TP2010 TA/TP10 % TA/TP10 Tuet ja avustukset , KÄYTTÖTALOUS Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,0 0 Maakuntahallituksen (mh ) päätöksen mukaisesti ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat ovat nettositovia toimintakatetasolla (toimintakate = nolla euroa). EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat täsmentyivät ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätösten mukaisesti. 3.3 Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2010 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun ja investointiosan toteutumisvertailun tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2010 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja alijäämän ,92 euroa kattamista oman pääoman ylijäämätililtä. 3) allekirjoittaa vuoden 2010 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi

15 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN KUNTATAHOITTEINEN TOIMINTA Luottamushenkilöhallinto Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien pöytäkirjat ovat nähtävillä Internet-sivustolla Luottamustoimielimet Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraavan kerran edustajainkokous kutsutaan koolle alkuvuonna Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: Maakuntavaltuusto päätti seuraavat asiat: Vuoden 2009 talousarvion toteutuminen ja tilinpäätös Vuoden 2009 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Vuoden 2009 arviointikertomus Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Ehdotus maakuntastrategiaksi Selvitys Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaohjelmien mukaisista yhteishankkeista Maakuntavaltuusto päätti seuraavat asiat: Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Loimaan seudun maakuntakaavaehdotus Vakka-Suomen maakuntakaavaehdotus Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaehdotus Turunmaan maakuntakaavaehdotus Maakunnan tila katsaus Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi Timo Kaunisto. Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2009 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antoivat työstään valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Tero Pirttilä. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallitus kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Ilkka Kanerva.

16 16 Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta (mh ), yhteistyökomitea, kielellisten palvelujen toimikunta sekä maakuntakaavan laatimista ohjaavat seudulliset toimikunnat. Aluekehityslainsäädännön uudistuksen myötä liitolle siirtyivät myös alueellisen taidetoimikunnan (Varsinais-Suomi) ja Lounais-Suomen liikuntaneuvoston (mh ) jäsenten nimeäminen. Yksityiskohtainen luettelo luottamustoimielimistä on luvussa 7. Käyttötalous KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TA 2010 TP2010 TA/TP10 % TA/ TP10 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 105 Vuokrat ,8 263 Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , Luottamushenkilöhallinnon määrärahat käsittävät maakuntavaltuuston, valvonnan ja maakuntahallituksen kustannuspaikkojen määrärahat. Vastuualueen tilivelvollinen hallintojohtaja Markku Roto vastaa menotositteiden hyväksymisestä ja tuloarviorahoituksen toteutumisesta Yhteiset toiminnot ja hallinto Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen liiton virasto on päällikkövirasto. Maakuntajohtajan tukena toimii osaamisryhmien johtajista muodostettu johtoryhmä. Johtoryhmän sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri ja kokouksiin osallistuu myös henkilöstön edustaja. Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk- ja tekstinkäsittelypalveluista sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan hallintotoimelle asetetut tavoitteet ja tehtävät. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi.

17 Henkilöstöasiat 17 Henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuonna 2010 valmisteltiin ja toteutettiin seuraaviin aihepiireihin sisältyviä toimenpiteitä: 1) Muutokset tehtävissä ja henkilöstörakenteessa, 2) Kannustava palkitseminen, 3) Palkanmääräytymisperusteet, 4) Osaaminen ja sen kehittäminen, 5) Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi, 6) Vaihtoehtoiset työskentelytavat ja joustavat työajat ja 7) Sisäinen viestintä. Kansainvälisen yhteistyöhön ja ohjelmien hallinnointiin liittyvät järjestelyt aiheuttivat merkittäviä muutoksia henkilöstörakenteeseen. Vuonna 2010 täytettiin seuraavat toimet: virastomestari (hallinto, mh ), maakunta-arkkitehti (maankäyttö- ja ympäristö, mh ) erikoissuunnittelija (edunvalvonta ja kuntayhteistyö, mh ). Toimien täytön yhteydessä tehtiin muutoksia toimenkuvissa ja henkilöstörakenteessa. Lisäksi vuonna 2010 tehtiin yksi osa-aikaeläkepäätös (mh ) ja julistettiin haettavaksi suunnitteluavustajan toimi (mh ) sekä kaksi erikoissuunnittelijan tointa (mh ja 206). Maakuntahallitus hyväksyi (mh ) Palkkausjärjestelmän kehittäminen Varsinais- Suomen liitossa -asiakirjan, jossa uudistettiin liiton palkanmääräytymisperusteet ja kannustavan palkitsemisen periaatteet. Työehtosopimusten edellyttämien paikallisten palkkaerien (järjestelyerä ) lisäksi harkinnanvaraisia palkkaeriä jaettiin kahdella päätöksellä (mh ja mh ). Kehittämiskeskusteluissa keväällä 2010 painotettiin osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä asiakohtia. Keskustelujen tuloksia on käsitelty osaamisryhmien johtajien palavereissa ja kehittämistoimia jatketaan vuonna Sisäinen valvonta ja tarkastus Luvussa 5 on selostus sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytavoista ja niiden tehostamisesta. Asianhallinta ja taloushallinto Asianhallinnan ja taloushallinnon toimintoja ylläpidettiin ja kehitettiin vastamaan lisääntyviä analyysi-, seuranta- ja raportointitarpeita. Taloushallinnossa otettiin käyttöön sähköiset matka- ja ostolaskutusohjelmistot. Tiedonhallintaa tehostettiin arkistonmuodostussuunnitelmaa ja asiakirjahallinnon ohjeistusta kehittämällä ja ylläpitämällä. Asianhallinnan konkreettisia kehittämiskohteita olivat vuonna 2010 KuntaToimisto -ohjelmistoon kuuluvan asiakirjahallinto-osion (ml. sopimusten hallinta) käyttöönoton valmistelu. Toimintaympäristö ja tekniikka Työterveyslaitos suoritti Läntinen Pitkäkatu 35 toimitilassa ilmanvaihdon toimivuuden arvioinnin, jonka raportin perusteella isännöitsijän kanssa on sovittu tarvittavat korjaustoimenpiteet. Toimenpiteitä on aloitettu, mutta työ jatkuu vuonna Vuonna 2010 kilpailutettiin työterveyshuoltopalvelut ja valittiin (mh ) toimittajaksi Lääkäriasema Pulssi Oy. Lisäksi kilpailutettiin liiton verkkosivujen toimittaja (mh ) ja valittiin toimittajaksi Mercantus Oy (mkj ). Maakuntahallitus (mh ) päätti liiton pienhankintojen kilpailuttamisesta ja hankintoihin liittyvästä päätösvallasta. Tietokoneita uusittiin 19 kpl ja ohjelmistot päivitettiin tasolle, jossa kaikkiin työasemiin voitiin asentaa Windows 7 käyttöjärjestelmä ja Office 2007 ohjelmistopaketti.

18 18 Yhteenveto Yhteisten toimintojen ja hallinnon osaamisryhmässä maakuntavaltuuston vuodelle 2010 asettamat tavoitteet saavutettiin eri osa-alueilla kattavasti, joskin hallinnon rakenteiden ja menettelytapojen kehittäminen ovat jatkuvaa, pienin askelin tapahtuvaa toimintaa ja työ jatkuu. Käyttötalous KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TA 2010 TP2010 TA/TP10 % TA/ TP10 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO TUOTOT Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , YHTEENSÄ , KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TA 2010 TP2010 TA/TP10 % TA/ TP10 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO KULUT 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Vastuualueen tilivelvollinen hallintojohtaja Markku Roto vastaa menotositteiden hyväksymisestä ja tuloarviorahoituksen toteutumisesta. Tiliryhmässä palvelujen ostot toteutunut ylitys johtuu normaalia suuremmasta panostuksesta atk-järjestelmien ylläpitoon ja ohjelmien päivityksiin.

19 Aluekehittäminen Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ohjaamalla kehittämistoimintaa ja varmistamalla ohjelmien toteutukseen tarvittavat rahoituspäätökset. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Käsitellään ja päätetään maakuntavaltuustossa uuden ohjelmakauden ( ) maakuntasuunnitelma ja -ohjelma siten, että asiakirja on valmis kesäkuussa Seurataan maakuntaohjelman toteutumista (MOT) ja varataan maakuntavaltuustolle mahdollisuus keskustella asiasta. Laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) alueiden kehittämislain edellyttämällä tavalla. Maakunnan yhteistyöasiakirja päätetään toteuttamissuunnitelman osana. Toteutetaan maakunnan EU-ohjelmia (Kilpailukyky/EAKR, Osaaminen ja koulutus/esr, Maaseutuohjelma, Kalatalousohjelma, Rajat ylittävät ohjelmat) siten, että hankepäätökset tukevat maakuntaohjelman linjauksia. Osallistutaan ohjelmien arviointiin ja varaudutaan EU-ohjelmien välitarkistukseen vuoden 2010 aikana. Tehdään valtion aluehallinnon uudelleenjärjestelyjen edellyttämät muutokset maakunnan yhteistoimintaorganisaatioihin. Otetaan vastaan ALKU -hankkeen yhteydessä liitolle siirrettävät uudet tehtävät (ennakointi, ELY:jen ja AVI:ien tulosohjaus, yhteistyö Satakuntaliiton kanssa sekä lääninhallituksen EUtehtävät). Jatketaan ilmastomuutosta vuoden 2010 maakunnan teemana. Varaudutaan telakkateollisuuden murrostilanteen aiheuttamaan rakennemuutokseen Varaudutaan Salon seudun äkillisen rakennemuutoksen edellyttämiin toimiin. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Vuoden 2008 rahoituslaman seuraukset näkyvät maakunnassa. Maakunnan työttömyys on pahentunut muuhun maahan verrattuna sillä tavalla, että 30 vuoteen Varsinais-Suomen työttömyys on samalla tasolla kuin valtakunnan keskiarvo. Vuoden lopussa se oli 10,3 % ja se on edelleen maan neljänneksi pienin. Työttömyys ei ole alentunut vuoden 2004 käyrältä. Meriteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokset näkyvät Turun seudun, Turun kaupungin ja Salon kaupungin työttömyysluvuissa. Myös Uusikaupunki on kipuamassa uudelleen samaan sarjaan. Äkilliseen rakennemuutokseen valtiovalta on reagoinut nopeasti myöntämällä erilaisia määrärahoja. Kehittämisideoiden puuttuminen ja yritysten passiivisuus ovat kuitenkin olennaisimmat kriittiset tekijät. Rakenteellista muutosta tapahtuu jatkuvasti ja joka päivä siihen myös vastataan monenlaisin toimenpitein. Yksittäistä hokkus-pokkus -keinoa ei ole olemassa. Maakuntaohjelman tarkistamisen aikaan rakenteelliset muutokset aistittiin varsin hyvin. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Voimassa oleva maakuntasuunnitelma ja -ohjelma ( ) hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Laadintaprosessi oli pitkä ja onnistui hyvin. Maakunnan tulevaisuuden tavoitteista ja keinoista vallitsee laaja yksimielisyys. Maakuntaohjelman toteutumista seuraa maakuntavaltuusto toimenpidetasolla. Edellisten maakuntaohjelmien toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Valtaosa toimenpiteistä on ollut ainakin jollakin tavalla liikkeellä. Useat toimenpiteet ovat tosin hanketoiminnan varassa eikä vakinaistamisesta ole tietoa.

20 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 20 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laadittiin aikataulun mukaisesti laajassa yhteistyössä ja keskeiset hankekokonaisuudet sisällytettiin yksimielisesti Varsinais-Suomen ELY -keskuksen strategia-asiakirjaan. Maakuntahallitus päätti asiakirjan lopullisen sisällön. Yhteistyö Satakunnan kanssa toimi samalla tavalla kuin ennenkin. TEM:n johtamat valtakunnan tason ministeriöneuvottelut pidettiin aikataulun mukaisesti. Niiden sisältö oli samanlainen kuin edellisinäkin vuosina. Maakunnan esittämistä tärkeistä asioista ei päästy varsinaisesti neuvottelemaan, vaan keskustelu jäi seminaaritasolle. Maakunnan kehittämisraha ja EU-ohjelmat Maakuntahallituksen hankerahoitusjaosto valmisteli hankepäätökset sekä maakuntasuunnitelman ja - ohjelman. Jaosto piti vuoden aikana yhteensä 10 kokousta ja teki niissä maakunnan kehittämisrahasta 28 myönteistä ja 12 kielteistä sekä EAKR -ohjelmasta 17 myönteistä hanke-esitystä maakuntahallitukselle. EU-ohjelmien parempaa kytkentää maakuntaohjelman toteuttamiseen on etsitty maakunnan yhteisen hankeryhmän ja maakunnan yhteistyöryhmän muiden jaostojen kautta. Maakunnan yhteinen hankeryhmä piti vuoden aikana peräti 19 kokousta. Yhteistoiminta Maakunnan liitto on edelleen organisoinut maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnan. Yhteistyöryhmä piti vuoden aikana neljä kokousta, joissa käsiteltiin kaikki merkittävät maakuntaan liittyvät EU- ja kansalliset asiat. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita TOTSU, ELY:n tulossopimus, maakunnan ympäristöstrategia, ammatillisten oppilaitosten yhteistyö, osaamiskeskuksen toiminta, laaja hankeesittelykierros, seutukuntien työllisyystilanne ja hankerahoitus, EU-ohjelmien kehyssiirrot, äkilliset rakennemuutokset maakunnassa jne. EU-ohjelmien hanketyöskentelyilmapiiri on kehittynyt väärään suuntaan. Hakijat valittavat yleisesti hanketoiminnan byrokraattisuutta ja varsinkin maksatuskäsittelyjen tarkkuutta. EU-ohjelmien välitarkistuksia on aloitettu, mutta ne valmistuvat vasta vuoden 2011 aikana. Jokasyksyiset keskustelut tärkeistä yhteisistä asioista ELY:n kanssa järjestettiin yhden työpäivän aikana. ELY:n tärkeimmät sektorit keskusteltiin kukin erikseen sillä tavalla, että ELY:n johto oli koko päivän paikalla. AVI:n ja korkeakoulujen rehtoreiden neuvottelut käytiin erikseen. Aluehallinnon uudistus Valtion keskushallinto patisti yhteistyötä Satakunnan kanssa lähes kaikkien ministeriöiden toimesta. Yhteistyö ei ole aikaisemmasta olennaisesti syventynyt lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) lukuun ottamatta. LOURA -hankkeessa keskeisiä toimijoita ovat Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin kaupungit. ALKU -hankkeen yhteydessä liittoon siirretyt uudet tehtävät (ennakointi, ELY:n ja AVI:n strategian laadintaan osallistuminen, yhteistyö Satakuntaliiton kanssa ja lääninhallituksen EU-tehtävät) otettiin vastaan ilman resurssilisäyksiä. Siirretyt tehtävät olivat osittain kosmeettisia ja paljolti jo aikaisemminkin yhteistyössä tehtyjä. Maakunnan liiton edustaja on maakunnan ennakointifoorumin puheenjohtaja. Maakunnan ennakointityö on kohtalaisen hyvässä jamassa. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin KESU:un liittyvien alueellisten koulutustarvelaskelmien laatiminen vuodelle Vuoden aikana laadittiin VATT:n laskelmien pohjalta Varsinais-Suomen tavoitteelliset toimialasuunnitteet vuoteen 2025 sekä toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet vuodelle Työ jatkuu vuonna 2011.

21 21 Ilmastonmuutos Ilmastomuutos on jatkanut vuoden 2010 teemana. Maakunnan ilmasto- ja energiastrategia valmistui vuoden loppuun mennessä. Luonnosta käsiteltiin useita kertoja maakuntahallituksessa ja erillisissä iltakouluissa. Maakunnan ilmastostrategia on maakuntasuunnitelman mukaisesti valtakunnallista kunnianhimoisempi mm. hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden osalta. Käytännön toimenpiteitä ei ole kuitenkaan vielä saatu alkua pidemmälle. Meriteollisuus Meriteollisuuden rakennemuutokseen ollaan myös varautumassa, vaikka lähtökohta on edelleen se että nykyaikainen telakkateollisuus Turussa jatkuu. Maakunnassa on vuoden aikana toiminut useita työryhmiä, jotka ovat koordinoineet telakkakriisiin liittynyttä hanketoimintaa. Vuoden lopulla TEM otti kuitenkin toiminnan vetämisen ministeriöön ja varasi siihen myös määrärahoja. Meriteollisuus nimettiin valtakunnalliseksi rakennemuutostoimialaksi, jolloin kytkentä alueelliseen toimintaan heikkeni. Roolijaosta on käyty kärkeviäkin keskusteluja. Vikingin yksi laivatilaus varmistui vuoden lopulla. Muita tilauksia ei ole saatu. Laivojen hinnat ovat ilmeisesti täysin alamaissa eikä tarjouksia kannata tehdä alle kannattavuusrajan. Salon seudun äkillinen rakennemuutos Salon kaupungin rakennemuutostyö jatkui ripeästi, mutta tulokset eivät vielä tietenkään näy. ICT - toimialan rakennemuutos ennakoinee TEM:ltä uusia toimialapäätöksiä. Muut kehittämistoimet Saariston yhteysalusliikenteen määrärahat saatiin viimeinkin valtion budjetissa realistiselle tasolle ilman lisäbudjettinäytelmää. Saariston Rengastien maantieksi vakinaistaminen ei tapahtunut, koska valitukset viivästyttävät päätöksiä. Tilannetta paikattiin sopimalla Houtskari-Iniö -lauttavälin rahoitus maakunnan maaseutuohjelmasta. Maakunnan liitto tuki maakunnan kehittämisrahahankkeella sekä Turun yliopistoa että Åbo Akademia rahankeruu -operaatiossa. Hankkeella saavutetut tulokset olivat hyviä, varsinkin Turun Yliopiston osalta. Seutukuntayhteistyötä jatkettiin entiseen tapaan kuntaliitoksista huolimatta. Kahdessa seutukunnassa (Salo ja Turunmaa) on vain kaksi kuntaa. Muilta osin kuntajaotus on maakunnassa pääosin ennallaan ainakin seutukunnallisesti ajatellen. Parempaa kehittämistapaa ei maakunnassa ole toistaiseksi löydetty. Yhteenveto Vuodelle 2010 asetetut tavoitteet ovat suurelta osin toteutuneet. Suurin ja ratkaiseva pettymys on edelleen korkea työttömyys. Käyttötalous KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TA 2010 TA 2011 TA/TP10 % TA/TP10 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 597 Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , Vastuualueen tilivelvollinen aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen vastaa menotositteiden hyväksymisestä ja tuloarviorahoituksen toteutumisesta.

22 Maankäyttö ja ympäristö Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen maakuntatasolla. Maankäytön suunnittelulla edistetään maakunnan tasapainoista kehitystä ja alueen arvoille rakentuvaa hyvää ympäristöä. Työssä sovitetaan yhteen kuntatason maankäytön kehittämistarpeet valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Saatetaan loppuun maakuntasuunnitelman tarkistus ja kytketään ennakointitoiminta osaksi suunnitelman toteuttamisen seurantaa. Saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat sekä seurataan vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista ja muutostarpeita. Käynnistetään Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan tarkistus osallistumalla Parashankkeessa sovittuun rakennemallityöhön. Laaditaan Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavaehdotus. Seurataan, päivitetään ja toteutetaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja edistetään maakunnallista paikallisjunaliikennettä. Kehitetään ja vakinaistetaan paikkatietoyhteistyön / Lounaispaikan toimintaa. Edistetään vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Osallistutaan eri hankkeisiin aktiivisesti maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 yhdessä maakuntaohjelman kanssa osana maakunnan strategia-asiakirjaa Kompassi tulevaisuuteen. Maakuntakaavoitus Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaehdotusten laadinta oli osaamisryhmän vuoden päätehtävä. Kaavoihin tehtiin vastinekäsittelyssä syksyllä 2009 päätetyt korjaukset, muutokset ja täydennykset. Tarkistetut maakuntakaavaehdotukset olivat Varsinais-Suomen maakuntahallituksen päätöksellä yleisesti nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksista saatiin 41 lausuntoa ja 28 muistutusta. Lausuntoja ja muistutuksia sekä niihin laadittuja vastineita käsiteltiin kaavakohtaisten ohjaavien toimikuntien ja maankäyttöjaoston kokouksissa , maankäyttöjaoston kokouksessa sekä maakuntahallituksessa Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavat kokouksessaan Valtuustokäsittely päätti Varsinais- Suomen seutukunnittaisina kokonaismaakuntakaavoina edenneen maakuntakaavoituksen ensimmäisen kierroksen. Kaavat on toimitettu edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. SaLora / Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu aloitettiin alustavan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua. Kaavaluonnoksesta saatua palautetta käsiteltiin liiton maankäyttöjaostossa ja maakuntahallituksessa. Joulukuussa 2010 annetussa yhteisviranomaisen, Uudenmaan ELYkeskuksen lausunnossa todettiin, että tehdyt suunnitelmat ja selvitykset ovat riittäviä ratalinjauksen ratkaisemiseksi maakuntakaavoituksella. Työtä on tehty tiiviisti yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.