KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KOKKOLAN KAAVOITUSKATSAUS 2015

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KOKKOLAN KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kokkolan kaavoituskatsaus 2014

2 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti Kokkolan kaava-asiat, niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Katsaus kuvaa kaavojen valmistelutilannetta Kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitus maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana kunnan viranomaisena huolehtii kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman laatimisesta. Vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsaus kuulutetaan nähtäville Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteen ilmoitustaululle. Kaavoituskatsaus toimii samalla myös kaavoituspalvelujen työohjelmana. Teknisen palvelukeskuksen toimintasäännön mukaisesti kaavoituspäällikkö toimii maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n mukaisena kunnan kaavoittajana. Yleiskaavoitustöistä huolehtii yleiskaava-arkkitehti ja asemakaavoitustöistä huolehtii asemakaava-arkkitehti. Kaavatyöt on kuvattu lyhyesti ja niistä on linkki kaupungin Internet -sivuille, joilta saa yksityiskohtaista tietoa kaavojen sisällöstä ja käsittelyvaiheista. Internet -sivuilla on kunkin kaavatyön yhteydessä mainittu vastuuhenkilöt, joilta saa lisätietoja kyseisen kaavatyön valmistelusta. Kaavoituksen kulku ja sisältö on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä ympäristöministeriön ohjeissa. Kaavoista tiedottaminen vaihtelee kaavamuodon ja kaavan merkittävyyden mukaan. Kokkolassa käytettyjä tiedottamiskeinoja ovat ilmoitukset lehdissä, maanomistajille ja muille osallisille lähetetyt kirjeet, kaavoista järjestettävät tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä suorat yhteydenotot suunnittelijoiden ja osallisten kesken. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset pidetään nähtävinä Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin aluepalvelupisteissä. Kirjalliset mielipiteet ja muistutukset kaavoista osoitetaan kaupunginhallitukselle. Kaavoitustöiden sijoittumien kaupungin eri osiin on esitetty liitekartoissa. Kunkin kaavatyön kohdalla on lisäksi kartta suunnittelualueen likimääräisestä rajauksesta. Kaavoituskatsaus

3 MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä Keski- Pohjanmaan maakunnan alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaavat ovat vahvistettuja ja lainvoimaisia. Maakuntakaavan 4. vaihekaava, joka käsittelee tuulivoiman rakentamista manneralueilla on ehdotusvaiheessa ja ollut nähtävillä syyskuussa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavalla ohjataan mannertuulivoiman sijoittumista maakunnan alueella. Maakuntakaavalla täydennetään aikaisempia vaihe-kaavoja siten, että vahvistettuna ne muodostavat Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaavan 4. Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta vaihekaavan aikataulu on suunniteltu siten, että maakuntakaavaehdotus tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Vuonna 2014 käynnistyy kaupallisia palveluja käisittelevä maakuntakaavan tarkistus ja samassa yhteydessä on tarpeen laatia Kokkolan kaupunkialueen kaupallisia palveluita koskeva selvitys yleiskaavoitusta varten. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta saa Keski-Pohjanmaan liiton kotisivuilta: Kaavoituskatsaus

4 YLEISKAAVOITUS KOKKOLAN STRATEGINEN ALUERAKENNEYLEISKAAVA YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kuntaliitoksen seurauksena on ollut tarpeen käynnistää, Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan aluerakennemallintyöhön liittyvä, uuden Kokkolan strategisen aluerakennemallin laatiminen ja sen yhteydessä tulee selvittää myös Lohtajan ja Kälviän kirkonkylien asemakaava-alueiden kehittämistarpeet. Suunnittelualue käsittää koko uuden Kokkolan kaupunkialueen. YLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Kaupunginhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Yleiskaavaluonnos kohdekuvauksineen on valmistunut vuoden 2012 lopussa, mutta sen viimeistely edellyttää vielä koko uutta kaupunkialuetta koskevan väestösuunnitteen laatimista ja hyväksymistä luottamuselimissä. Uuden Kokkolan strateginen aluerakennemalli on kaupunginvaltuuston päätös siitä miten uuden Kokkolan eri osa-alueita kehitetään. Yleiskaavatyö ei ole luonteeltaan aluevarausyleiskaava eikä sitä laadita oikeusvaikutteisena. Kaavoituskatsaus

5 KESKUSTAAJAMAN YLEISKAAVA 2030 YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, että kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Keskustaajaman yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville keväällä Kaavatyön aiempi nimi oli Kantakaupungin yleiskaava. Suunnittelualue käsittää Kokkolan kaupungin keskeiset alueet lukuun ottamatta Kokkolan Keskikaupungin yleiskaavan suunnittelualuetta ja pääosaa Vanhansatamanlahden yleiskaavan suunnittelualueesta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa mereen, idässä Perhonjokeen, etelässä Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitettyyn valtatien 8 uuteen tielinjaan sekä lännessä Öjanjärveen ja kaupungin rajaan. YLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Keskustaajaman yleiskaavan perusselvitykset ovat valmistumassa. Yleiskaavaluonnosta on laadittu vuonna 2014 ja tavoitteena on saada yleiskaavaluonnos valmisteluvaiheen kuulemiseen keväällä Keskustaajaman yleiskaava 2030 on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Kaavoituskatsaus

6 KANTA-KOKKOLAN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA YLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaavalla ohjataan sen kyliin ja haja-asutusalueelle sijoittuvaa asuntorakentamista. Suunnittelualue käsittää Kokkolan kaupungin seuraavat kyläalueet: 1. Knivsund, 2. Rödsö, Friis, Kirilahti, Korpilahti, Vitikka, Kotkamaa, Runtujärvi, 3. Lahnakoski, Hassinen, Kourujärvi, 4. Sokoja, Koivisto, Perkas, Korkeahuhta, Oivu, 5. Öja, Bodö, Långö, Tjäru 6. Kvikant, Hirvineva. Koko kaava-alue on pinta-alaltaan noin hehtaaria. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Yleiskaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto on käsitellyt muistutukset ja lausunnot kokouksessaan Viranomaisneuvottelu on järjestetty ja ehdotus menee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talvella 2014/2015. Kyläasutusta koskevien suunnittelutarveratkaisujen perusteiden selvittämiseksi on suunnitteluvälineeksi valittu vaiheyleiskaava. Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella yleiskaavalla kyliin tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei kyläalueita selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Yleiskaavassa osoitetaan myös ne kyläalueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Kaavoituskatsaus

7 TRULLEVIN - HARRINNIEMEN RANTAOSAYLEISKAAVA Suunnittelualue käsittää kaksi osa-aluetta Trullevinniemen ja Harrinniemen. Trullevinniemen 5 kilometriä pitkä ja metriä leveä niemi sijoittuu Kokkolan keskustan pohjoispuolelle, n. viiden kilometrin päähän keskustasta. Suunnittelualueeseen kuuluu niemen pohjoisempi osa eli n. 80 % niemen kokonaisalasta. Alueen kokonaispinta-ala on n. 250 hehtaaria. Harriniemen alue käsittää vajaan 200 hehtaarin kaava-alueen josta n. puolet sijoittuu vesialueelle. RANTAOSAYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Trullevin Harrinniemen rantaosayleiskaava oli kesällä 2013 luonnosvaiheen kuulemisessa. Huomautukset ja lausunnot käsiteltiin konserni- ja kaupunkikehitysjaostossa Yleiskaavaehdotus menee kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talvella 2014/2015. Työn tavoitteena on suunnitella kaupungin omistama vuokra-alue vahvistettavaksi, rakennuslupien myöntämisen kaupungille delegoivaksi rantayleiskaavaksi, johon liittyy osa-aluekohtaiset rakentamistapaohjeet. Trullevin Harrinniemen rantaosayleiskaavaa suunniteltaessa käytetään lähtökohtana aiempaa kaavaluonnosta ja jo laadittuja perusselvityksiä sekä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä saatua palautetta. Kaavoituskatsaus

8 SANNANRANNAN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Sannanrannalla on voimassa vuonna 2000 hyväksytty Vanhansatamanlahden yleiskaava, jossa alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi. Alueen vuokrasopimukset umpeutuvat vuonna Museoviraston laatimassa inventoinnissa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Sannanranta on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Työ on käynnistetty Sannanrannan Morsiussaaren osayleiskaavana. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto päätti jakaa Sannanrannan Morsiussaaren osayleiskaava kahdeksi eri työksi. Suunnittelualue käsittää Sannanrannantien molemmat puolet Elbasta Kemirantielle. OSAYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Yleiskaavatyön osallistumis- ja arviontisuunnitelma on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä lokakuussa Osayleiskaava oli kesällä 2013 luonnosvaiheen kuulemisessa. Huomautukset ja lausunnot käsiteltiin konserni- ja kaupunkikehitysjaostossa Sannanrannan yleiskaavatyö viimeistellään osayleiskaavaehdotukseksi syksyllä 2014 ja tulee hallinnolliseen käsittelyyn talvella 2014/2015. Sannanrannan osayleiskaava on asemakaavoitusta ja vuokrasopimusten laadintaa ohjaava yleiskaavatyö. Kaavoituskatsaus

9 MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Morsiussaaressa on voimassa vuonna 2000 hyväksytty Vanhansatamanlahden yleiskaava, jossa alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi. Alueiden vuokrasopimukset umpeutuvat vuonna Kaupunginhallitus on vuonna 2006 päättänyt että Morsiussaari muutetaan vuoden 2017 jälkeen pientaloalueeksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lokakuussa 2010 antanut lausunnon alimmasta rakennuskorkeudesta Morsiussaaressa. Työ on käynnistetty Sannanrannan Morsiussaaren osayleiskaavana. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto päätti jakaa Sannanrannan Morsiussaaren osayleiskaava kahdeksi eri työksi. Suunnittelualue käsittää koko Morsiussaaren. OSAYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Yleiskaavatyön osallistumis- ja arviontisuunnitelma on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä lokakuussa Osayleiskaava oli kesällä 2013 luonnosvaiheen kuulemisessa. Huomautukset ja lausunnot käsiteltiin konserni- ja kaupunkikehitysjaostossa Morsiussaaren yleiskaavatyö viimeistellään osayleiskaavaehdotukseksi syksyllä 2014 ja tulee hallinnolliseen käsittelyyn talvella 2014/2015. Morsiussaaren osayleiskaava on asemakaavoitusta ja vuokrasopimusten laadintaa ohjaava yleiskaavatyö. Kaavoituskatsaus

10 PELTOKORVEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt Peltokorven vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. Suunnittelualue käsittää Peltokorven kylän ja on leveydeltään noin 1,5 kilometriä ja pituudeltaan noin 5,5 kilometriä. Tarkastelualue on pinta-alaltaan 760 hehtaaria ja rajautuu lännessä valtatie 8:aan, pohjoisessa Peltokorventien ja Kajaanintien väliseen metsäalueeseen, idässä asemakaava-alueeseen ja etelässä rautatiehen. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Yleiskaavan laatimista varten on järjestetty maanomistajakysely toukokuussa 2010 ja perusselvityksiä on laadittu kesä syksy Kaavaluonnoksen jatkovalmistelu on edellyttänyt rautatiehen liittyvän meluselvityksen uudelleen arviointia ja perustellun väestöennusteen laatimista. Nämä selvitykset ovat valmistuneet Perusselvityksiä tullaan täydentämään syksyllä 2015 mm. Arkeologinen kultturiperintö ja kylätonttiselvityksellä. Talvella 2014/2015 muutetaan Kasikulman ja Peltokorven osayleiskaavat (laadittu Kälviän kunnan aikana) asemakaavoiksi, sillä rakentamisen volyymi alueella on ylittänyt asemakaavoituskynnyksen eikä uutta rakentamiseta voida enää osoittaa suunnittelutarveratkaisuilla. Syksyllä 2015 arvioidaan tullaanko työtä jatkamaan omana vaiheyleiskaavana tai yhdistetäänkö Peltokorven alue Kälviän kirkonseudun yleiskaavatyöhön. Alueen lisärakentaminen on kuitenkin parhaiten hoidettavissa asemakaavoittamalla uusia pientalotontteja. Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa kyläalueilla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä, rakennuslupien myöntämistä ja myös mahdollista kyläasutuksen asemakaavoitusta. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Kaavoituskatsaus

11 RUOTSALON KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt Ruotsalon vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. Suunnittelualue käsittää Ruotsalon kylän ja on leveydeltään noin 2,5 kilometriä ja pituudeltaan noin 7,5 kilometriä. Tarkastelualue on pintaalaltaan 1680 hehtaaria ja rajautuu lännessä Kälviän rannikon ja saariston yleiskaavaan sekä kylää reunustaviin metsäalueisiin, pohjoisessa entiseen Kälviän ja Lohtajan kunnanrajaan, idässä valtatie 8:aan ja etelässä kylää rajaavaan metsäalueeseen. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Yleiskaavan laatimista varten on järjestetty maanomistajakysely toukokuussa 2010 ja perusselvityksiä on laadittu kesä syksy Kaavan laatiminen on ollut lähes pysähdyksissä vuosina Kaavaluonnoksen laatimista jatketaan alkuvuodesta Alueen lisärakentaminen on kuitenkin parhaiten hoidettavissa asemakaavoittamalla uusia pientalotontteja. Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa kyläalueilla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä, rakennuslupien myöntämistä ja joissakin tapauksissa myös mahdollista kyläasutuksen asemakaavoitusta. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Kaavoituskatsaus

12 MARINKAISTEN KYLÄN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt Marinkaisten vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. Suunnittelualue käsittää Marinkaisten kylän ja leveydeltään noin 2,0 kilometriä ja pituudeltaan 5,0 kilometriä. Tarkastelualue on pinta-alaltaan 1060 hehtaaria ja rajautuu lännessä Karhin ja Marinkaisen rantayleiskaavaan, pohjoisessa Hietakankaan ja Kirkkokallioiden metsäalueeseen, idässä valtatie osittain 8:aan ja Viikinperää ja Sysimetsää rajaaviin metsäalueisiin ja etelässä entiseen Lohtajan ja Kälviän kunnanrajaan. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Yleiskaavan laatimista varten on järjestetty maanomistajakysely toukokuussa 2010 ja perusselvityksiä on laadittu kesä syksy Kaavan laatiminen on ollut lähes pysähdyksissä vuosina Yleiskaavatyön laadinta aloitetaan konsulttityönantona syksyllä Alueen lisärakentaminen on kuitenkin parhaiten hoidettavissa asemakaavoittamalla uusia pientalotontteja. Vaiheyleiskaava laaditaan ohjaamaan kyläasutuksen suunnittelua. Vaiheyleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa kyläalueilla suunnittelutarveratkaisujen tekemistä, rakennuslupien myöntämistä ja joissakin tapauksissa myös mahdollista kyläasutuksen asemakaavoitusta. Käsite vaihekaava tarkoittaa, ettei koko maaseutualuetta selvitetä kaikkien maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten kuvaamalla tavalla. Tutkittaviksi tulevat asuminen, elinkeinot, palvelut, infrastruktuuri ja kulttuurihistoria - vähemmälle jää esimerkiksi laajojen maa- ja metsätalousalueiden luontoarvojen selvittäminen. Kaavoituskatsaus

13 KÄLVIÄN KIRKONSEUDUN LIEVEALUEEN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA VAIHEYLEISKAAVAN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on tehnyt Kälviän kirkonseudun lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan laatimispäätöksen. Suunnittelualue käsittää oheisen kartan mukaiset Kälviän kirkonkylän lievealueet. Suunnittelualue on noin ha suuruinen. VAIHEYLEISKAAVAN LAATIMISAIKATAULU Vaiheyleiskaavatyö laaditaan konsulttitoimeksiantona. Vaiheyleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Yleiskaavan laatimista varten on järjestetty maanomistajakysely osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Vaiheyleiskaavan laatiminen on aloitettu maaliskuussa Kaavaluonnoksen valmistelu on edellyttänyt perusselvitysten täydentämistä Arkeologinen kultturiperintö ja kylätonttiselvityksellä (laaditaan syksyllä 2014) ja Rakennusinventoinnilla (laaditaan keväällä 2015). Kaavaluonnos laaditaan keväälllä 2015 ja tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vaiheyleiskaavan joulukuussa Tavoitteena on määritellä oikeusvaikutteisella vaiheyleiskaavalla Kälviän kirkonkylän lievealueelle tehtävien suunnittelutarveratkaisujen perusteet sekä yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena. Yleiskaavassa selvitetään myös ne kylän lievealueet, joilla rakentaminen on mahdollisesti muodostunut tai muodostumassa niin merkittäväksi, että lisärakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Kaavasuunnittelun lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, maakuntakaavan tavoitteet ja Kokkolan väestö- ja asuntotuotantosuunnite. Vaiheyleiskaavan suunnittelun tavoitevuosi on Kaavoituskatsaus

14 UUSI-SOMERON TUULIVOIMAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan PROKON Wind Energy Finland Oy esityksen tuulivoimaa käsittelevän osayleiskaavan laatimisen käynnistämisestä Uusi- Someron alueella lähellä Mutkalammen kylää. Uusi-Someron alue on osa Kokkolaa, mutta sijaitsee Kannuksen kaupungin alueen sisällä ns. enklaavina. YLEISKAAVAMUUTOKSEN LAATIMISAIKATAULU Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja suunnittelu on jatkunut vuoden 2014 aikana. Työ on tällä hetkellä pysähtynyt mutta luultvammin jatkuu vuoden 2015 aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Kokkolan Uusi-Someron tuulivoima-aluen osayleiskaavaluonnoksen julkisesti nähtäville ja päätti pyytään luonnoksesta tyarvittavat osallisten lausunnot. Ehdotuksen valmistumisesta hallinnolliseen käsittelyyn ei ole tällä hetkellä aikataulua. Kaavoituskatsaus

15 VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN TARKISTUS (asemakaava-alue/oma työ) 2015 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ LOHTAJAN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN TARKISTUS (konsultti tai oma työ) 2016 ULLAVANJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN TARKISTUS (konsultti) 2017 LOHTAJAN ALUEEN RANTAYLEISKAAVA (konsultti tai oma työ) 2017 Kaavoituskatsaus

16 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavatyöt on luokiteltu sisältönsä perusteella. Kaavoituskatsauksessa esitettyjen töiden lisäksi käynnistyy vuosittain 5 15 uusiin kaupungin raakamaanhankintaan, rakennushankkeisiin tai yksityisten anomuksiin perustuvaa asemakaavatyötä. RAKENNUSHANKKEISIIN LIITTYVÄT ASEMAKAAVATYÖT RAUTATIENTORI JA MATKAKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Rautatientorin ja uuden Matkakeskuksen asemakaavoitus käynnistyy Keskikaupungin yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualue käsittää Rautatientorin sekä osan Rautatienkadusta ja rautatieaseman länsipuolisesta pysäköintialueesta. Rautatientorille on laadittu hankesuunnitelma sekä uuden Matkakeskuksen alueelle erillisselvityksenä yleissuunnitelma, jotka toimivat asemakaavamuutosten lähtökohtina. Asemakaavamuutoksen laatiminen käynnistyy alkuvuodesta Asemakaavoitus voi jakautua kahteen eri vaiheeseen eli kummallekin alueelle, Rautatientorille ja Matkakeskukselle, voidaan laatia oma asemakaavan muutoksensa. Ote Keskikaupungin yleiskaavan tarkistuksesta. Kaavoituskatsaus

17 LOTTELUNDIN KIERTOLIITTYMÄ ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen ovat tehneet vuonna 2005 Tiehallinto (nyk. ELY - keskus) kiertoliittymää koskien ja Kokkolan Energian varalämpökeskuksen sijoittamisesta suunnittelualueelle. Varalämpökeskuksen osalta aloite ei ole enää ajankohtainen. Asemakaavatyö liittyy Halkokarin ABC -huoltoasemaa koskevaan asemakaavatyöhön. Suunnittelualue käsittää Vanhanveistämöntien ja Kaarlelankadun sekä Pohjoisväylän liittymäalueet lähialueineen. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan merkitä ELY -keskuksen kannanoton Lottelundin liikennejärjestelyistä tiedoksi 2 hyväksyä, että liikennejärjestelyjä jatketaan kiertoliittymävaihtoehdon pohjalta myös siten, että kiertoliittymät tehdään Kaarlelankadun ja Vanhan Veistämöntien risteyksiin. Asemakaavan muutoksen laatiminen jatkunee vuonna Kiertoliittymävaihtoehtoja testataan 2014 valmistuneen liikennemallin pohjalta. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen rajaus. Kaavoituskatsaus

18 KAUPPATORI JA KORTTELI 2-7 Vireille tulo perustuu Kokkolan kaupungin aloitteeseen. Kokkolan torialueen yleissuunnittelu käynnistettiin vuonna Suunnittelijaksi valikoitui tarjouskilpailun perusteella VSU, Arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy Oulusta. Yleissuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty kaupunginhallituksessa Yleissuunnitelma (Liite 1) rajautuu Kauppatorin, Torikadun, Rantakadun ja kaupungintalon rajaamalle alueelle. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet eri alueille ja niille on laadittu toteuttamisjärjestys (Liite 2). Lisäksi eri toteuttamisvaiheille on laadittu kustannusarviot. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Asemakaavamuutosalue käsittää korttelin 2-7 ja kauppatorialueen, näihin alueisiin liittyvät puisto- ja viheralueet, ympäröivät kadut (Kauppatori, Torikatu, Rantakatu ja Vaatturinkadun länsipää) sekä kaupungintalon etelän puoleisen julkisivun ja Kauppatorin välinen alue. Samalla tutkitaan myös Kauppatori kadun liittyminen kortteliin 9-2. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen rajaus sekä selvitysalue (katkoviivalla). Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan torisuunnitelman toteuttaminen. Asemakaavatyö voi jakautua useampaan erilliseen asemakaavan muutokseen. Asemakaavatyö on käynnistynyt ja sen vireille tulosta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti joulukuussa Asemakaavamuutosluonnos on laadittu. Asemakaavamuutosehdotus valmistunee vuonna Kaavoituskatsaus

19 RATA-ALUEEN LAAJENTAMINEN KÄLVIÄLLÄ VAHTITUVANTIEN JA OPISTONTIEN KOHDALLA Aloite on liikenneviraston: Liikennevirasto rakennuttaa Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen. Samalla radan akselipainoja korotetaan 22,5>25 tonniin ja sallittua nopeutta nostetaan 140>200 km/h. Tämä edellyttää koko ratarakenteen perusparantamista. Nykyisen rautatiealueen laajuus perustuu vuonna 2009 laadittuun yleissuunnitelmaan. Varsinaisen rakennussuunnittelun valmistuttua on todettu, että radan vakavuus edellyttää rautatiealueen laajentamista ja asemakaavan muutosta. Lisäksi kaavassa tarkastellaan kaupungin aloitteesta ratatyöstä syntyvien maamassojen hyötykäyttö meluvalleina Opistontien ja Vahtituvantien varrella. Suunnittelualue sijaitsee Kälviällä, rautatien pohjoispuolella, Opistontien ja Vahtituvantien kohdalla. Asemakaavatyössä tutkitaan rata-alueen laajeneminen kaupungin omistamalle maa-alueelle Kälviällä Vahtituvantien kohdalla kaksoisraidehankkeen ratasuunnitelmien pohjalta. Samalla tutkitaan Vahtituvantien ja Opistontien kodalla meluntorjuntarakenteiden mitoitus ja mahdollisuudet käyttää ratatyöstä aiheutuvia maamassoja meluvalleina. Lisäksi kaavatyön yhteydessä tarkistetaan suunnittelualueen maankäyttöä Opistontien sijainnin ja asemakaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi sekä yleiseksi pysäköintialueeksi osoitettujen alueiden osalta. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen rajaus. ASEMAKAAVATYÖN AIKATAULU Asemakaavatyö on käynnistynyt syksyllä Asemakaavamuutosehdotus laaditaan vuoden 2015 aikana. Kaavoituskatsaus

20 SUNTIN VARREN PYÖRÄTIE VÄLILLÄ ETELÄVÄYLÄ-VENTUKSENTIE Aloite on Kokkolan kaupungin. Vasta valmistunut liikennemalli osoittaa nopean pyöräily-yhteyden tarpeen eteläisiin kaupunginosiin. Asia on noussut esiin myös Kokkolan keskustaajaman yleiskaavatyössä sekä Kokkolan kaupungin pyöräilyohjelmassa. Suunnittelualue sijoittuu Suntin varteen, Eteläväylän ja Ventuksentien väliselle alueelle. Asemakaavatyössä tulee tutkittavaksi pitkämatkaista kevyttä liikennettä palvelevan pyörätien sijoittuminen Suntin länsireunalle Eteläväylän ja Ventuksentien väliselle alueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kokkolan pyöräilykaupunkiohjelman, jonka tavoitteita kaavatyön myötä syntyvä uusi yhteys palvelee hyvin. Asemakaavatyön yhteydessä tulee tarkasteltavaksi alueella tarvittavat hulevesijärjestelyt. ASEMAKAAVATYÖN AIKATAULU Asemakaavatyö on käynnistynyt toukokuussa Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen rajaus Asemakaavamuutosehdotus laaditaan vuoden 2015 aikana. Kaavoituskatsaus

21 ASUNTOALUEISIIN LIITTYVÄT ASEMAKAAVATYÖT KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE Aloite on Kokkolan kaupungin. Tavoitteena on lisätä kaupungin pientalotonttitarjontaa. Suunnittelualue sijaitsee Halkokarintien päästä koilliseen. Asemakaavatyöllä tutkitaan alueen soveltuminen pientalorakentamiseen. Keskustaajaman yleiskaavaan liittyvällä kaavarungolla tutkitaan laajemman alueen asemakaavoituksen edellytykset, huomioiden: maanomistus, kunnallistekniikan rakentamismahdollisuudet, luonnonympäristön asettamat vaatimukset ja alueen asema Kokkolan yhdyskuntarakenteen osana. ASEMAKAAVATYÖN AIKATAULU Asemakaavatyö on käynnistynyt ja sen vireille tulosta on ilmoitettu syyskuussa Tavoitteena on, että asemakaavaehdotus valmistuu kevään 2015 aikana. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kaavoituskatsaus

22 HANGAKSEN PIENTALOALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Tavoitteena on lisätä kaupungin pientalotonttitarjontaa. Suunnittelualue sijaitsee Isokylässä rajautuen karkeasti pohjoisessa Raksontien varren pientaloihin, idässä Sipolantiehen, etelässä suurjännitelinjaan ja lännessä Kettufarmintien vanhaan omakotitaloalueeseen. Asemakaavatyössä tutkitaan Hangaksen alueen soveltuminen pientalorakentamiseen, sen liittyminen jo rakennettavaan Mustikkamäen uuteen asuinalueeseen sekä tutkitaan alueen pääkadun, Hangasmäentien, liittyminen olevaan ja tulevaan katuverkostoon. Asemakaavoitus tulee toteutumaan vaiheittain. ASEMAKAAVATYÖN AIKATAULU Asemakaavatyö on käynnistynyt ja sen vireille tulosta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti marraskuussa Tavoitteena on, että asemakaavaehdotus valmistuu kevään 2015 aikana. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kaavoituskatsaus

23 MARINKAISTEN LANKILAN (PALON) PIENTALOALUE Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan antaa tekniselle palvelukeskukselle tehtäväksi käynnistää Marinkaisten Lankilan pientaloalueen asemakaavan laatimisen. Marinkaisten Lankilan pientaloalue sisältyy myös kaupunginhallituksen käsittelemään Pientaloalueselvitys 2012:een, jossa todetaan, että Marinkaisten uusien asuntoalueiden asemakaavoitus voidaan käynnistää nopeasti. Tavoitteena on lisätä kaupungin pientalotonttitarjontaa. Suunnittelualue sijaitsee Lohtajan Marinkaisissa Lankilan (Palon*) alueella Valtatie 8:n länsipuolella ja Lennonjoesta etelään. Suunnitteluun tuleva alue on asemakaavatonta. Alueella on Lohtajan kunnanhallituksen vahvistama osayleiskaava, jonka mukaisesti on rakentunut asutusta Lennonjoen eteläpuolelle. Asemakaavatyöllä tutkitaan asutuksen laajenemismahdollisuudet jo rakentuneeseen alueeseeen tukeutuen ja samalla laaditaan Lankilan rakentuneelle asuinalueelle asemakaava. Lisäksi tutkittavaksi tulee kulkuyhteydet Marinkaisten keskustan ja Lankilan (Palon) alueen välillä. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti. ASEMAKAAVATYÖN AIKATAULU Asemakaavatyö on käynnistynyt lokakuussa Luonnosvaihtoehdot ovat valmistuneet ja niiden kustannusvaikutuksia on arvioitu. Kaavaehdotus valmistunee kevään 2015 aikana. * Alue tunnetaan paremmin Palon alueena. Lankilan alue on hieman pohjoisempana. Kaavoituskatsaus

24 LINNUSPERÄ Aloite on Kokkolan kaupungin. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että Linnusperän pientaloalueen asemakaavan laatimista jatketaan käynnistämällä asemakaavatyö uudestaan ja työn yhteydessä asemakaavoitetaan pyörätieyhteys Kaustarin asuntoalueelta Villan koululle. Suunnittelualue sijoittuu Linnusperäntien ja Isotanhuan tien varrelle. Lisäksi suunnittelualuetta on kaupungin omistamat alueet Linnusperäntien ja Kaustarin pientaloalueen välissä sekä Linnusperäntien eteläpuolella ja Isotanhuan itäpuolella. Tarkastelualue on laajempi. Viereisellä kartalla on merkitty suunnittelualueen ja tarkastelualueen likimääräiset rajaukset. Kaupunki on ostanut alueen Linnusperäntien ja Kaustarin asuntoalueen väliltä, tavoitteenaan lisätä kaupungin pientalotonttitarjontaa, koska sekä nykyinen omakotitonttivaranto että raakamaareservi ovat käyneet vähiin. Asemakaavatyöllä tutkitaan alueen soveltuminen pientalorakentamiseen. Asemakaavatyö käsittää myös osan Linnusperäntiestä ja siihen liittyvästä asutuksesta. Alueen viemäröinnin järjestäminen on tärkeää Suntin tilan parantamisen kannalta. Viemäröinnillä voidaan Suntiin laskevaa kuormitusta pienentää merkittävästi. Villan koulun vanhempainyhdistys vaatii pyörätien rakentamista Kaustarin uudelta alueelta Villan koululle koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Asemakaavoituksen yhteydessä alueen viemäröinnin ja kevyenliikenteen yhteyksien tarkastelu tulee jälleen ajankohtaiseksi. Asemakaavoitus toteutuu vaiheittain. Alueen laajempi tarkastelu tehdään Keskustaajaman yleiskaavaan liittyvän kaavarunkotarkastelun yhteydessä. Asemakaavatyö on käynnistynyt alkuvuodesta Alueelle on tehty kaavarunkotarkasteluja. Ensimmäisen vaiheen luonnos on valmistunut luonnoskuulemista varten. Hulevesiselvitys on käynnistynyt. Kevään 2015 aikana laaditaan luonto- ja kulttuuriympäristöselvitykset. Toisen vaiheen asemakaavaehdotus valmistunee vuoden 2015 aikana. Kaavoituskatsaus

25 PIKIRUUKIN ASUNTOALUEEN POHJOISOSA Aloite on Kokkolan kaupungin ja NSA Yhtiöt Oy:n, joka on lähestynyt kaupunkia kirjeellä : "Kaavoituksen käynnistäminen Pikiruukki, Ent. Ruokalan sekä Tykkihallin alue: Pyydämme Kokkolan kaupunkia käynnistämään yllämainittujen alueiden kaavoituksen. Alueella on käyty paikanpäällä museon edustajan kanssa ja samalla tutustuttu myös ent. n.s. ruokalarakennukseen. Rakennuksen kohtalo tutkitaan yhdessä kaavoituksen edetessä, sen kunto, mahdollinen käyttötarkoitus tutkitaan myös." Alueella on sekä NSA Yhtiöt Oy:n että kaupungin maanomistusta. Suunnittelualue sijaitsee Pikiruukin pohjoisosassa käsittäen entisen ruokalarakennuksen sekä Tykkihallin ja Suntin välisen alueen. Hankkeessa tarkastellaan nykyisten rakennusten mahdolliset uudet käyttötarkoitukset ja säilyminen sekä uudisrakentamisen mahdollisuudet. Alueen asemakaavoittamisen ohella tutkitaan Pikiruukin alueen kehittämistä laajemmin kaavarunkotyönä. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Pikiruukin alueelle on valmistunut kaavarunkotarkastelu, jonka vaihtoehdot ovat olleet luottamuselinten tarkasteltavana syksyllä Rakennussuojeluneuvotteluja on käyty. Asemakaavatyö on käynnistynyt lokakuussa Alueelle on tarpeen käynnistää arkeologiset selvitykset. Hankkeen aikataulu riippuu selvitysten valmistumisen aikataulusta. Kaavoituskatsaus

26 TYÖPAIKKA-ALUEISIIN LIITTYVÄT ASEMAKAAVATYÖT 160. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 65, 66, 73 JA 74 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEITA Alueen asemakaava on vanhentunut ja Heinolan työpaikkaalueen ollessa täyttymässä on työpaikkatonttien kysyntää syntynyt Jyväskyläntien ja Kahvitien väliselle alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Heinolan työpaikka-alueen itäpuollella, Jyväskyläntien, Kaustarintien ja Kahvitien rajaamalla alueella, jolla toimii mm. tilakeskus. Asemakaavan muutoksella tutkitaan alueen tuleva maankäyttö liittyen Jyväskyläntien (vt 13) suunniteltuihin liikennejärjestelyihin ja kaupallisten palveluiden sijoittumiseen kaupunkirakenteessa. Ely-keskus on käynnistänyt valtateiden 8 ja 13 aluevaraussuunnittelun, jonka yhteydessä tutkitaan Jyväskyläntien ja Kaustarintien risteysjärjestelyt. Kaupallisten palveluiden mitoituksesta on Kokkolan kaupunki ja Keski-Pohjanmaan liitto tilannut yhteisen erilliselvityksen. Molemmat valmistuvat keväällä Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asemakaavatyö käynnistyi vuonna 2012 ja kaavaluonnos valmistunee keväällä Kaavoituskatsaus

27 HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Heinolan työpaikka-alueen eteläosa: Alueen asemakaava on vanhentunut. Lisäksi Luhta-kiinteistöt Oy ja Aaltopuu ovat jättäneet kaavamuutosaloitteen. Koppisentie: Kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan allekirjoitettavaksi kauppakirjan, jolla kaupunki ostaa TH Property Investors Oy:ltä suunniteltua kevyen liikenteen väylää varten tarvittavan alueen tontista Suunnittelualue sijaitsee Heinolan työpaikka-alueen eteläosassa. Alue rajautuu Kaupunginsalmeen, Ventuksentiehen ja Jyväskyläntiehen sekä Koppisentien varteen. Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan alueen katuverkko, tonttien käyttötarkoitus sekä korttelialueiden rajat. Ja tutkitaan Koppisentien leventäminen kävely- ja pyörätietä varten. Asemakaavatyön aikana tulee mahdollisesti laadittavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 12a -luvun mukaisia maankäyttösopimuksia, ainakin tilojen ja (Luhtakiinteistöt Oy ja Aaltopuu Oy) osalta. Maankäyttösopimusneuvotteluiden lähtökohtana on Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymät periaatteet. Asemakaavatyö on käynnistynyt toukokuussa Alueelle laaditaan parhaillaan hulevesiselvitystä. Asemakaavatyö toteutunee vaiheittain. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen rajaus Kaavoituskatsaus

28 YKSITYISTEN ANOMAT ASEMAKAAVATYÖT HALKOKARIN ABC-HUOLTOASEMA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan tarkistamiseksi on tehnyt Osuuskauppa KPO Suunnittelualue käsittää 102 kaupunginosan korttelin 22 tontin 1 lähiympäristöineen. Hakija on anonut asemakaavan muuttamista siten, että alueelle voidaan rakentaa S-market. Asemakaavatyö on käynnistynyt marraskuussa Asemakaavatyö on toistaiseksi keskeytynyt, koska Pohjoisväylään liittyvät liikennejärjestelyt on ratkaisematta (Lottelundin kiertoliittymä). Asemakaavan muutoksen laatiminen jatkunee vuonna Kiertoliittymävaihtoehtoja testataan 2014 valmistuneen liikennemallin pohjalta. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Hakija on pyytänyt kaupunkia kiirehtimään asemakaavamuutosta. Kaavoituskatsaus

29 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Aloitteen on tehnyt Lakea Oy: Pyydämme Kokkolan kaupunkia käynnistämään tontin asemakaavan tarkistuksen. Tavoitteena on yhdessä kaupungin ja kiinteistön omistajan kanssa suunnitella tontille ympäristöön sopiva ja kävelykeskustaa täydentävä asuin- ja liikekiinteistö. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan antaa tekniselle palvelukeskukselle tehtäväksi käynnistää koko korttelin 1-9 asemakaavamuutoksen laatimisen. Suunnittelualue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa. Asemakaavatyöllä tutkitaan Kiinteistö Oy Isokatu 5:n omistaman tontin , Lakea Oy:n omistaman tontin käyttötarkoituksen muuttaminen liikerakennusten korttelialueesta asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi sekä K.H. Renlundin museon tontin suunnitteilla lisärakennushanke. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Voimassaolevan asemakaavan muuttamista ohjaa oikeusvaikutteinen Keskikaupungin yleiskaava. Asemakaavatyö on käynnistynyt ja sen vireille tulosta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti lokakuussa Asemakaavan muutosluonnos on laadittu. Hanke odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä nk. Niemen talon purkuluvasta. Kaavoituskatsaus

30 NUKKUMATIN TONTTI Aloitteen on tehnyt Lakea Kiinteistöt Oy: "Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen aseuntosuunnitteluosaston kanssa yhteistyössä on tehty tutkimusta modulaarisesta rakentamisesta. Tavoitteena on em. tutkimustyön tuloksiin perustuen yhdessä kaupungin ja kiinteistön omistajan kanssa suunnitella tontille ympäristöön sopiva ja keskustaa yhdistyvä monimuotoisia asuinkiinteistöjä." Suunnittelualue on nk. Nukkumatin tontti kaupungin ydinkeskustassa, Rautatienkadun ja Nahkurinkadun kulmauksessa. Asemakaavatyössä tutkitaan tontin käyttötarkoituksen muuttamista asuntorakentamiseen. Tutkittavaksi tulee asuinrakentamisen volyymi ja sijoittuminen tontille osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta sekä kaupunkikuvallista asetelmaa. Tavoitteena on, että asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinrakentaminen tontilla toteuttaen yhtiömuotoiselle rakentamiselle asetettuja tavoitteita paikan keskeinen sijainti ja lähiympäristö huomioiden. Hakijan tulee esittää tonttinsa tulevasta rakentamisesta luonnossuunnitelma asemakaavan laatimista varten. Asemakaavatyön aikana luonnossuunnitelmia esitellään konserni- ja kaupunkikehitysjaos- Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen rajaus. tolle rakennushankkeen merkittävyyden vuoksi. Asemakaavatyön aikana tulee laadittavaksi Maankäyttö- ja rakennuslain 12 a-luvun mukainen maankäyttösopimus. Maankäyttösopimusneuvotteluiden lähtökohtana on Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymät periaatteet. Asemakaavatyö on käynnistynyt kesällä Hankkeen suunnitelmia on esitelty konserni- ja kaupunkikehitysjaostolle syyskuussa Alustava asemakaavaluonnos on laadittu. Kaavoituskatsaus

31 TONTTI , ASUNTO OY KOKKOLAN GRAND Aloitteen on tehnyt Asunto Oy Kokkolan Grand: "-- Haetaan asemakaavan muutosta siten, että tontille 10 osoitettu lisärakentamisen rakennusoikeus siirretään muulle tontinosalle siten, että rakennushanke voidaan toteuttaa erillisenä rakennuksena. Kyse on siis rakennuspaikan muutoksesta tontilla. --" Suunnittelualuetta on tontti Pitkänsillankadun ja Torikadun välisellä alueella Suntin länsipuolella sekä tarvittaessa tontti (nykyisen Grandin tontti). Asemakaavatyössä tulee tutkittavaksi tontin käyttötarkoituksen muutos yleiskaavan pohjalta, uuden asuinrakennuksen sijoittuminen asemakaavassa suojellun vanhan Grandin talon läheisyyteen ja osaksi ympäröivää muuta kaupunkirakennetta sekä kaupunkikuvallista asetelmaa. Asemakaavatyö on käynnistynyt ja sen vireille tulosta on ilmoitettu maaliskuussa Hanke odottaa hakijan toimenpiteitä. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kaavoituskatsaus

32 HAKALAHDEN SHELLIN TONTTI Aloite on YIT Rakennus Oy:n, ST1 Energyn valtuuttamana. "Nykyisin tontilla sijaitsee ST1 Energy Oy:n polttoaineiden jakeluasema. Rakennuksen energiatehokkuus, tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet eivät vastaa nykyaikaiselle liikerakennukselle asetettavia vaatimuksia. Lisäksi ST1 Energy Oy:n alueelliset muutokset aiheuttavat muutostarpeita yhtiön asemaverkostoon. YIT Rakennus Oy ja ST1 Energy Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa on asetettu tavoitteeksi kehittää ao. tonttia asemakaavallisesti siten, että tontille voidaan rakentaa nykyaikaiset vaatimukset täyttäviä asuntoja." Suunnittelualue sijaitsee Kaarlelankadun, Antti Chydeniuksenkadun, Pengerkadun ja Pengerkujan kulmauksessa. Tontti on pinta-alaltaan 4896 m2. Tontilla sijaitsee nykyisin huoltoasemarakennus. Asemakaavatyössä tulee tutkittavaksi mahdollinen korttelin käyttötarkoituksen muutos, asuinrakentamisen sijoittuminen kortteliin ja osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta sekä kaupunkikuvallista asetelmaa. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Hakijan tulee esittää tonttinsa tulevasta rakentamisesta luonnossuunnitelma asemakaavamuutoksen laatimista varten. Maankäyttösopimusneuvotteluiden lähtökohtana on Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymät periaatteet. Asemakaavatyö on käynnistynyt ja sen vireille tulosta on ilmoitettu toukokuussa Hakija on laadituttanut hankkeesta luonnossuunnitelmia. Niiden pohjalta on laadittu alustavia asemakaavaluonnostarkasteluja. Asemakaavatyön eteneminen edellyttää alueen lähiympäristön laajempaa kaupunkikuvallista tarkastelua. Kaavoituskatsaus

33 TONTTI , KOKKOLAN TERÄSTALO OY Aloitteen on tehnyt Kokkolan Terästalo Oy: "Nykyinen kaava mahdollistaa kahden rakennuksen rakentamisen, 1 kpl 3 kerrosta sekä 1 kpl 2 kerrosta, teholuku 0,6 mukaan. Kokkolan Terästalo Oy:n tavoitteena on kahden pienkerrostalon sijaan nyt rakentaa kyseiselle tontille yhden kerrostalon, jossa olisi 3 kerrosta, sekä keskellä 4 kerrosta, ns kulmamalli. Nyt suunniteltuun kerrostaloon tulisi yhteensä 28 kpl uutta asuntoa, sekä parkkipaikkoja yhteensä 30 kpl. Asemakaavan muutoksella tontin teholuku muuttuisi 0,6 => 0,8, ja kaavan mukainen käyttötarkoitus pysyy samana (AK)." Suunnittelualue sijaitsee Kaarlelankadun, Topeliuksenkadun ja Luotsikujan kulmauksessa. Tontti on pinta-alaltaan 2256 m2. Tontilla sijaitsee nykyisin vanha asuinrakennus sekä kaksi talousrakennusta. Asemakaavatyössä tulee tutkittavaksi mahdollinen tontin rakennusoikeuden muutos, asuinrakentamisen sijoittuminen kortteliin ja osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta sekä kaupunkikuvallista asetelmaa. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kyseessä on yksityisen anoma asemakaavan muutos, joka on maksullinen. Hakijan tulee esittää tonttinsa tulevasta rakentamisesta luonnossuunnitelma asemakaavamuutoksen laatimista varten. Maankäyttösopimusneuvotteluiden lähtökohtana on Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymät periaatteet. Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavatyön käynnistämisestä marraskuussa Hakija on laadituttanut hankkeesta luonnossuunnitelmia. Niiden pohjalta laaditaan alustavia asemakaavaluonnostarkasteluja. Asemakaavatyön eteneminen edellyttää alueen lähiympäristön laajempaa kaupunkikuvallista tarkastelua. Kaavoituskatsaus

34 VANHA VEISTÄMÖNTIE 37 Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat tehneet aloitteen tilan asemakaavan muuttamisesta. Suunnittelualue sijaitsee Vanhan Veistämöntien pohjoispuolella, puistoalueen varrella. Pinta-alaltaan 8013 m2 suuruinen tila on rakennuskiellossa (tontin muodostaminen on kesken). Tilalla sijaitsee nykyisin omakotitalo. Kyseessä olisi rakennusoikeuden nostaminen. Asemakaavatyössä tulee tutkittavaksi mahdollinen korttelin käyttötarkoituksen muutos, asuinrakentamisen sijoittuminen kortteliin ja osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta sekä kaupunkikuvallista asetelmaa. Kyseessä on yksityisen anoma asemakaavan muutos, joka on maksullinen. Hakijan tulee esittää tonttinsa tulevasta rakentamisesta luonnossuunnitelma asemakaavamuutoksen laatimista varten. Maankäyttösopimusneuvotteluiden lähtökohtana on Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymät periaatteet. Ote opaskartasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavatyön käynnistämisestä marraskuussa Hakija on laadituttanut hankkeesta luonnossuunnitelmia. Niiden pohjalta laaditaan alustavia asemakaavaluonnostarkasteluja. Asemakaavatyön eteneminen edellyttää alueen lähiympäristön laajempaa kaupunkikuvallista tarkastelua. Kaavoituskatsaus

35 YLEISKAAVOIHIN PERUSTUVAT ASEMAKAAVATYÖT YKSPIHLAJAN POTIN LÄNSIRANTA JA SAHANIEMI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Potin ranta-alueille on laadittu yleisasemakaava ja asemakaavojen laatiminen on edennyt vaiheittain. Suunnittelualue Ykspihlajassa käsittää venekerhon alueen Sahaniemessä ja muun Potin länsi- ja pohjoisrannan. Asemakaavatyössä tulee tutkittavaksi alueen mahdolliset käyttötarkoitukset. Työn käynnistäminen edellyttää neuvotteluja alueen vuokraoikeuksien haltijoiden sekä Liikelaitos Kokkolan Sataman kanssa. ASEMAKAAVATYÖN LAATIMISAIKATAULU Alueen käyttösuunnitelma tulee päivittää. Asemakaavan muutos käynnistynee vuoden 2015 aikana. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen rajaus Kaavoituskatsaus

36 MUUT ASEMAKAAVATYÖT 4. KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloite on kaupungin. Alueen asemakaava on vanhentunut. Suunnittelualuetta rajaavat Antti Chydeniuksenkatu, Sunti, Urheilukatu ja Kustaa Aadolfinkatu. Kokkolan 4. kaupunginosan asemakaava on vanhentunut. Alue on rakennuskiellossa. Alueen asemakaava muutetaan pääosin nykyisen rakennetun tilanteen mukaiseksi. Asemakaava laaditaan alueen historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan suojelemiseksi. Asemakaavatyön tavoitteena on tutkia kaupunginosan ominaispiirteiden säilyttäminen ja kehittäminen. Kaavoitustyön avulla voidaan säilyttää alueen mittakaava ja turvata viherrakentamisen paikallista historiaa. Englantilainen puisto perustettiin yhdessä Länsipuiston ja Chydeniuksen puiston kanssa luvun lopulla. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen rajaus Asemakaavatyö on käynnistynyt lokakuussa Kaavoituskatsaus