Siikajoen Kunta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle päivitetty voimassa

Transkriptio

1 Siikajoen Kunta Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle päivitetty voimassa asti 1 / 19

2 Sisällysluettelo Etusivu... 1 Taustatiedot... 3 Altisteet, kuormitustekijät, tarpeet ja tavoitteet... 4 Toiminta... 6 Korvausluokka I... 6 Muu toiminta Sopimuslaajuus, Korvausluokka II Sovitut toimintamallit Liitteet Sovitut tapaamiset Liite: Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Täydennysliite / 19

3 Taustatiedot Y-tunnus Nimi Siikajoen Kunta Osoite Siikasavontie 1 A Ruukki Postiosoite Ruukki Yhteystiedot Krista Kustula puh krista.kustula@siikajoki.fi Sopimus työterveyshuollon palveluista Perustyöpaikkaselvitys Perustyöpaikkaselvitys tehty Yrityksen/organisaation johtaja Nimi Mauno Ranto Puhelin Sähköposti mauno.ranto@siikajoki.fi Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä/organisaatiossa Nimi Krista Kustula Puhelin Sähköposti krista.kustula@siikajoki.fi Työsuojeluyhteistyö Työsuojelupäällikkö Tuula Nevala Työsuojeluvaltuutettu Eeva Krankkala ja Markus Mämmelä Työsuojelutoimikunta Kyllä Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa Kyllä työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelun toimintaohjelma tehty Kyllä Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiö Työtapaturmat/ammattitaudit Pohjola Eläkevakuutusyhtiö Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen TTH asiakasvastaavat, ammattihenkilöt ja asiantuntijat Asiakkuuspäällikkö Ranta Elina Työterveyshoitaja Keskikuru Sari, Knuuttila Irma Työterveyslääkäri Reponen Jaana, Hanski Petri Työfysioterapeutti Leppänoro Riitta, Partanen Soile Työterveyspsykologi Juujärvi Petri Henkilömäärä 242 Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan, toiminta- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito, edistäminen ja parantaminen. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon yritystavoite on työterveyden keinoin tukea yritystä menestymään henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä parantamalla Yrityksen / organisaation toiminnan kuvaus ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella Siikajoen kunta tuottaa peruspalveluita kuntalaisille. Sisältää keskushallinnon, teknisen toimen, keittiö- ja siivoustoimen ja sivistystoimen. 3 / 19

4 Yrityksen henkilöstön rakenne ja mahdolliset muutokset Henkilöstöstä 19% on miehiä ja 81% on naisia. Henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Siikajoen kunta keskeiset altisteet ja kuormitustekijät Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. Biologiset tekijät Bakteerit - punkkien levittämä borrelia-bakteeri ulkotyöntekijät Virukset ulkotyöntekijät, tekninen toimi - Viemärinaukaisutöissä altistuu jäteveden epäpuhtauksille: A-hepatiitti-tartunnan riski on mahdollinen. - B-hepatiitti-tartunta on mahdollista saada esim. siivoustyössä mm. likaiset neulat. - punkkien levittämä puutiaisaivotulehdus-virus ulkotyöntekijät Fysikaalisia tekijöitä Melu Tekninen toimi, lyhytkestoisissa työvaiheissa esim. käsityökaluja käytettäessä. Käsiin kohdistuva tärinä tekninen toimi, ilmanpaineella toimivat käsityökalut Tavallisuudesta poikkeavat lämpöolot - lämpötilan vaihtelut ulkotyössä tekninen toimi Kemikaalit terveyden vaaran/haitan mukaan Palo- ja räjähdysvaaralliset tekninen toimi hitsauskaasut Haitalliset ja/tai ärsyttävät tekninen toimi mm. viemärin avauskemikaali, jäänsulatuskemikaali, lämpölaitoksilla väriaine ja veden pehmennin, moottoriöljyt 4 / 19

5 Kuormitustekijät Fyysiset/Ergonomiset - nostoja: tekninen toimi, varhaiskasvatus, siivous, keittiötyöntekijät - istumatyötä: näyttöpäätetyö ja traktorikuskin työssä - jatkuvaa jalkojen päällä olemista: siivoustyö, keittiötyöntekijät Psyykkiset - yksintyöskentelyä on kiinteistönhoitajien työssä, kirjastotyöntekijöillä ja kehityspäälliköllä - jatkuvaa valppaana olemista on kiinteistönhoitajilla mm. päivystys ja varhaiskasvatuksessa -pakkotahtisuutta on kiinteistönhoitajilla ongelmatilanteissa esim. lämpölaitoksilla talvipakkasilla. - ihmissuhdekuormitusta on varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa Pölyt Orgaaniset pölyt - turpeen pöly lämpölaitoksilla - hakkeen käsittelyssä on homeitiöiden riski Tapaturmavaara Tapaturmavaara Teknisen toimen työntekijöillä tapaturman vaara on ilmeinen, muualla tapaturman vaara on vähäinen - Liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen on aina mahdollista - Puristuminen esineiden väliin, esineiden putoaminen, kaatuminen on mahdollista teknisessä toimessa - Sähkölaitteisiin voi tulla toimintahäiriöitä - Tavarankuljetukset ja muu liikenne voivat aiheuttaa vaaratilanteita - Viilto-, pisto- tai leikkautumisvaara on mahdollinen teknisen toimen työntekijöillä, esim. erilaisten sirkkeleiden käytössä ja keittiötyöntekijöillä. - Lämpölaitoksilla ja kaasupulloissa on räjähdysvaara Siikajoen kunta keskeiset tarpeet 1. Työn fyysisen kuormituksen vähentäminen Kehittämisehdotukset työterveystarkastuksissa ja työpaikkakäynneillä esiin tulleisiin kuormitustekijöihin. 2. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen Säännölliset terveystarkastukset toimintasuunnitelman mukaan. Reagoidaan varhaisessa vaiheessa. 3. Terveellisen ja turvallisen työympäristön edistäminen Kehittämisehdotukset työterveystarkastuksissa ja työpaikkakäynneillä esiin tulleisiin kuormitustekijöihin. Säännölliset ja suunnitellut työpaikkakäynnit. 5 / 19

6 4. Tarve Työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tukeminen. Esimiesten ohjeistaminen ja jaksamisen tukeminen mm. työterveyspsykologin palvelut ja työnohjaus. Työterveyshuollolta toivotaan joustavuutta ja nopeaa reagointia. Siikajoen kunta keskeiset tavoitteet 1. Työpaikkaselvitysten toteuttaminen Työpaikkakäynnit toimintasuunnitelman mukaan. Työpaikkakäynnit ovat ajankohtaisia v. 2018: Satumetsän päiväkoti, Repolan päiväkoti ja Revonlahden koulu. Perusselvitykset myös Nuorisotalo Ruorin uusiin tiloihin, Seinätön työpajaan ja Marjametsän ryhmikseen Hillatielle 2. Terveystarkastusten toteuttaminen Kutsut säännöllisesti terveystarkastuksiin toimintasuunnitelman mukaisesti. 3. Tavoite Varhaisen välittämisen mallin käytön tehostaminen. Työterveyspsykologin koulutus esimiehille Kaikkien sairauspoissaolojen vähentäminen Painopiste ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin ammattitaidon hyödyntäminen. Extranet-palvelun:n hyödyntäminen sairauspoissaoloseurannassa. Kunnassa otetaan käyttöön v ulkopuolisten sairauslomien kirjaaminen extranet-järjestelmään. Terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, Korvausluokka I Yhteistyökokoukset Työsuojelutoimikunnan kokous Lain mukaan työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työterveyshuolto osallistuu kokouksiin kutsuttuna. Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit 6 / 19

7 Vuosittain toukokuussa ja marraskuussa. Työpaikkaselvitykset Perustyöpaikkaselvitys Lakisääteinen työpaikkaselvitys tehdään uuden sopimuksen käynnistyttyä viiveettä huomioiden kuitenkin aiemmat työpaikkaselvitykset tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa / muututtua sekä määrävälein (perusselvitys 3-5 v välein). Vuodelle 2018 ovat ajankohtaisia Satumetsän päiväkoti, Repolan päiväkoti ja Revonlahden koulu. Perusselvitykset myös Nuorisotalo Ruorin uusiin tiloihin, Seinätön työpajaan ja Marjametsän ryhmikseen Hillatielle. Toiminnan suunnittelu ja arviointi Työterveystoiminnan suunnittelu tai arviointi, esim. valmistelutyö liittyen yhteistyötapaamisiin Suunnattu työpaikkaselvitys Suunnatut selvitykset tehdään perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteaman tarpeen perusteella (terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella). Lakisääteinen työterveystarkastus Alkutarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. Teknisentoimen työntekijät. Altisteena melu. Alkutarkastuksessa tarkoitus on todeta ennen melutyön alkamista kuuloviat ja löytää melutyölle erityisesti herkät ja sopimattomat työntekijät. Kuulontutkimukset aluksi 1 x vuodessa 4 vuoden ajan. Työnantaja ohjaa työntekijän koeajalla. Sisältö: Työhöntulotarkastuksen esitietolomake, Alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), Diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI15) ja tarvittaessa muut kyselyt Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea, lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset: kuulo ja keuhkojen toimintakoe tupakoitsijoille. Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi Määräaikaistarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. Teknisen toimen työntekijät. Altisteena melu. Määräaikaistarkastukset 3 vuoden välein, yli 60-vuotiaat 1 vuoden välein. Sisältö sama kuin yllä. 7 / 19

8 Altisteisen työn lopputarkastus Lopputarkastus tehdään työntekijälle työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi, jos se on tarpeellista työntekijän työaikaisen altistumisen vuoksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien päättyessä. Työkuntoisuustarkastus, vajaakuntoisen työkykyarviotarkastus (VnA 708/2013)perustuu yleensä havaintoihin työtehtävien hoidon heikkenemisestä ja tarpeesta kartoittaa työkuntoisuuteen mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset tekijät. Terveystarkastuksen (esv) seurantakäynti Erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen terveystarkastusten seurantakäynnit Vapaaehtoinen työterveystarkastus Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus suoritetaan uusille työntekijöille yrityksen ilmoitettua uudesta työntekijästä koeajan aikana. Sisältö Työhöntulotarkastuksen esitietolomake, Alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), Diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI15) ja tarvittaessa muut kyselyt Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea, lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset: kuulo ja keuhkojen toimintakoe tupakoitsijoille. Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi Ikäryhmätarkastus Ikäryhmittain tehtävä terveystarkastus.työterveystarkastuksen tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään. Haastattelun ja tarpeellisten tutkimusten perusteella selvitetään työntekijän terveydentila, työ- ja toimintakyky sekä huomioidaan työ ja sen edellyttämät vaatimukset. Terveystarkastuksia suositellaan ei-altisteisessa työssä alle 50-vuotiaille 5 vuoden välein, vuotiaille 3 vuoden välein ja yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein. Sisältö: Terveystarkastuskysely, Alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), Diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI15) ja tarvittaessa muut kyselyt Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja ja työhön mahdollisesti liittyvien rokotusten tarkistus Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea, lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset: kuulo ja keuhkojen toimintakoe tupakoitsijoille. Tarvittaessa lääkärintarkastus, jossa huomio yleisessä terveydentilassa ja mahdollisissa rakenteellisissa 8 / 19

9 poikkeavuuksissa, jotka saattavat altistaa työn terveysriskeille Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä. Suunnattu terveystarkastus Suunnatut terveystarkastukset tehdään koko työyhteisölle ennen työpaikkakäyntiä. Terveystarkastuksen sisältö: Terveystarkastukseen kuuluu Terveyskysely ja terveystarkastuslaboratoriokokeet (tthscreen) sekä terveydenhoitajan terveystarkastus/-keskustelu. Terveyskysely on validoitu kysely, jonka avulla voidaan havaita työkykyä uhkaavat tekijät jo varhaisessa vaiheessa. Laboratoriokokeet antavat objektiivista tietoa terveydentilasta, sillä kaikki terveyttä uhkaavat tekijät eivät tunnu tai näy päällepäin. Terveyskyselyn, laboratoriokokeiden ja muun työterveyshuollon tietojen, kuten sairauspoissaolojen perusteella työntekijät kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varattavan ajan pituus riippuu työntekijän tilanteesta. Työntekijät, jotka kuuluvat esitietojen perusteella matalan riskin ryhmään kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle minuutin ajalle. Esitietojen perusteella kohonneen riskin henkilöt kutsutaan minuutin ajalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Esitietojen perusteella korkean riskin henkilöt kutsutaan 60 minuutin ajalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Kaikille tehdään terveyttä ja työkykyä edistävä Oma Suunnitelma. Terveystarkastuksen seurantakäynti Muiden kuin erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen tarkastusten seurantakäynnit Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairauspoissaoloseuranta Työterveysriskien analysointi ja hallinta. Sairauspoissaoloseurannan ja analysoinnin avulla pyritään pitämään henkilöstö työ- ja toimintakykyisenä koko työuran ajan. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä yrityksen henkilöstöhallinnon, linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tarkoitus on varmistaa työkyvyn arviointi, tukimahdollisuuksien selvittäminen, siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä seurannan järjestäminen. Työterveyshuolto seuraa Extranettiin kirjattuja sairauspoissaoloja säännöllisesti. Kuntoutukseen ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Kiila-kuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi. Kuntoutujan tulee olla halukas tekemään muutoksia. Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea-aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos 9 / 19

10 työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Kuntoutuksen yhteistyöpäivät Kuntoutuksiin liittyvien yhteistyö- ja seurantapäiviin osallistuminen erikseen sovittaessa. Työkykykonsultaatio erikoislääkäri Erikoislääkärin työkykykonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä 1-3 konsultaatiokäyntiä / työkykyongelma ja erikoislääkärin suosittelemat työkyvyn arviointiin liittyvät tutkimukset sisältyvät. Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta (TANO) Sosiaalialan asiantuntijan yksilökäynti Sosiaalialan asiantuntija (asetuksessa 708/ alkaen) voi toimia ehkäisevässä työterveyshuollossa työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyynnön perusteella 1-5 x Sosiaalialan asiantuntijan kanssa voi keskustella erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista sekä toimeentuloon ja sosiaalivakuutukseen liittyvistä asioista. Asiantuntija ohjaa työntekijää yksilöllisesti ja antaa konkreettisia jatkoehdotuksia kokonaistilanteen huomioon ottaen. Terveyskäynti (tth/ttl) Terveyteen liittyvät muut käynnit. Ei terveystarkastukset. Neuvottelu Neuvottelu (tapaaminen, puhelin- tai sähköpostikontakti yrityksen asioihin liittyen) käytetyn ajan mukaan Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta. Työfysioterapeutin yksilökäynti Työfysioterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen 1-5 kertaa / ongelma. Työterveyspsykologin yksilökäynti Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen 1-5 kertaa / ongelma. 10 / 19

11 Ravitsemusterapeutin yksilökäynti Ravitsemusterapeutin yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen Ryhmätoiminta Yksittäisen työntekijän osallistuminen ryhmään Eri yritysten työntekijöistä koottuun työkykyä edistävään ryhmään osallistuminen. Ryhmä voidaan toteuttaa moniammatillisesti. Ohjaus perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen (työterveysriskien perusteella, terveystarkastukset, sairausvastaanottokäynnit, kyselyt, työpaikalta muulla tavalla saatu tieto (Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela) Työpaikkakohtainen työyhteisötyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta ryhmälle (RyhmäTANO) Toimenpide perustuu perus- tai suunnattuun työpaikkaselvitykseen tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen. (Tieto perustuen työterveysriskeihin, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin, kyselyihin tai työpaikalta muulla tavalla saatuun tietoon. Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela). Ensiaputoiminta ja kriisityö Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Tarvittavan ensiapuvalmiuden laajuus arvioidaan työpaikkaselvityksessä. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus huolehtia ensiavun järjestämisestä työpaikalla. Työterveyshuoltolain mukaan yksi työterveyshuollon tehtävistä on osallistua työpaikkojen ensiavun järjestämiseen.ensiapukoulutettavien ja tarvittavien ensiapuvälineiden määrään vaikuttavat työolosuhteet ja työjärjestelyt sekä työn tapaturmariskit. Todetut tarpeet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tapaturman riski on vähäinen muualla paitsi teknisen toimen töissä tapaturman riski on ilmeinen. Kun tapaturman riski on vähäinen suositellaan 1-2 ensiapukoulutettua aina alkavaa 25 henkilöä kohden. Kun tapaturman riski on ilmeinen suositellaan 1 ensiapukoulutettua aina 10 henkilöä kohden. Työntekijöille suositellaan Ensiapu I- kurssin tai 8 tunnin hätäensiapukurssin käymistä. Ensiapuvälineitä ovat esim.sidetarvikkeet, laastarit, silmänhuuhtelu-välineet, ensiapulaukut, -pakkaukset ja -kaapit sekä niiden tavanomainen sisältö ja täydennystarvikkeet. Suositellaan ensiaputarvikkeiden päivittämistä tarvittaessa. Kriisityö Onnettomuuksien ja kriisitilanteiden jälkipuinti Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset - tetanus-rokote tekninen toimi ja ulkotyöntekijät - puutiaisaivotulehdus-rokote ulkotyöntekijöille - hepatiitti-rokotukset työnkuvan mukaan(varhaiskasvatuksen henkilökunta, opettajat, puistotyöntekijät) - hepatiitti A-ja B-rokotteet työn vuoksi matkustaville esim. koulutusmatkat 11 / 19

12 Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Muu toiminta, ei Kelan korvaamaa Influenssarokotukset Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Influenssarokotuksista sovitaan vuosittain. Influenssarokotukset on korvattu opetus- ja varhaiskasvatustoimen henkilökunnalle. Räätälöity TYHY-ryhmä Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus - Korvausluokka II Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palvelulaajuus kuvattuna alla. Perustaso 1 Sopimusteksti TYÖTERVEYSHUOLLON ENNALTAEHKÄISEVIEN PALVELUIDEN (Kelan korvausluokka 1) LISÄKSI PERUSTASOISET YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRITASOISET PALVELUT SEURAAVASTI: 1. TYÖKYKYARVIO- JA SAIRAANHOITOPALVELUT 1.1 Työterveys-/yleislääkärin palvelut. 1.2 Erikoislääkärin työkykykonsultaatiot tutkimuksineen työterveyslääkärin lähetteellä (KL 1: terveydenhoito) 1-3 konsultaatiokäyntiä / työkykyongelma SISÄLTYVÄT erikoislääkärin suosittelemat työkyvyn arviointiin liittyvät tutkimukset 1.3 Erikoislääkärin 1-3 konsultaatiokäyntiä sairauden hoidon tarpeeseen liittyen työterveyslääkärin lähetteellä (KL 2: sairaanhoito): SISÄLTYVÄT 1-2 kertaa oman työterveyslääkärin lähetteellä per vaiva. 2. LABORATORIOTUTKIMUKSET KL1 JA KL2 SISÄLTYVÄT 3. RADIOLOGISET TUTKIMUKSET KL1 JA KL2 SISÄLTYVÄT 3.1 Röntgentutkimukset 3.2 Ultraäänitutkimukset 4. MAGNEETTI- JA TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSET: SISÄLTYVÄT oman työterveyslääkärin 12 / 19

13 tarveharkinnan perusteella, kun tutkimuksella voidaan vähentää sairauslomalla olon aikaa ja nopeuttaa työhön kuntoutumista ja paluuta 5. KLIINISFYSIOLOGISET JA KLIINISNEUROLOGISET TUTKIMUKSET KL1 JA KL2 SISÄLTYVÄT 6. TOIMENPITEET Pienkirurgiset yleislääkäritasoiset toimenpiteet sisältyvät (näitä ovat esim. haavan ompelu, patin poisto paikallispuudutuksessa, poskiontelopunktio, kynnen tai sen osan poisto). 7. TÄHYSTYKSET (RUOANSULATUSKANAVAN TUTKIMUKSET) 8. TODISTUKSET 8.1 Työkykyyn ja työtehtäviin liittyvät työnantajan tarvitsemat todistukset 8.2 Kelaa tai vakuutusyhtiötä varten Työterveyshoitaja voi antaa todistuksen korkeintaan 3+2 sairauspoissaolopäivältä. Puhelimitse todistusta ei anneta. Lapsen sairauden takia todistusta ei anneta. 9. FYSIOTERAPIAPALVELUT 9.1 Työfysioterapeutin yksilökäynnit (KL1).Työntekijälle voidaan kirjoittaa lähete yksilökäynnille työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella 1-5 kertaa/ongelma SISÄLTYVÄT 9.2 Fysioterapiapalvelut (KL2): EIVÄT SISÄLLY 10. TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN PALVELUT 10.1 Työterveyspsykologin yksilökäynnit (KL1). Työntekijälle voidaan kirjoittaa lähete yksilökäynnille työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella 1-5 kertaa/asia SISÄLTYVÄT Työpsykologin vastaanottokäynnit työterveyslääkärin lähetteellä 1-5 kertaa /ongelma. 11. ROKOTUKSET (pääosin ei Kelakorvausta) 11.1 Työn biologisten altisteiden torjuntaan ja työmatkoihin liittyvät rokotukset (KL1). Hepatiittirokotus sekä punkkirokote kuuluu työnkuvaan liittyvänä puistotyöntekijöille 11.2 Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus (työperusteinen, = KL 1 sisältyy, perusrokotussuojan ylläpito KL0 ei sisälly) 11.3 Kaikki Terveystalossa saatavilla olevat rokotukset EIVÄT SISÄLLY 12. Leikkaukset ja ei-luonnollisten aukkojen kautta tehtävät tähystykset asiakkaan maksusitoumuksella EIVÄT SISÄLLY 13. RAVITSEMUSTERAPEUTTI Ravitsemusterapeutin yksilökäynnit (KL1) työpaikkaselvityksen, terveystarkastuksen tai sairausvastaanoton perusteella.1-5 käyntiä/ongelma SISÄLTYVÄT 13 / 19

14 Sovitut toimintamallit Osallistava ja aktiivinen toimintamalli Osallistavassa ja aktiivisessa toimintamallimallissa yritys, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa ja edistää yksilöiden terveyttä koko työuran ajan, työyhteisön hyvinvointia ja yrityksen toimintaa ja tuottavuutta sekä siirtää yrityksen työterveystoiminnan painopistettä reagoivasta ennakoivaan ja edelleen koko organisaation työhyvinvointia kehittävään tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Toimintamalli korostaa aktiivista yhteistyötä ja työterveystoiminnan kohdistamista mahdollisimman vaikuttavasti yrityksen tarpeeseen. Toiminta on tavoitteellista ja sen onnistumista seurataan yhteistyössä määritettyjen mittareiden avulla. Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat - varhaisen tuen ja työhön paluun tuen mallien noudattaminen sovittujen roolien mukaisesti: esimiehet huolehtivat puheeksiottokeskusteluista, työterveys seuraa poissaoloja, toteuttaa työkuntoisuustarkastuksia ja tukee ja seuraa työhön paluuta mm. työkykyneuvotteluissa sovitun mukaisesti. - lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen on aktiivista. - huomionalaisen työn, eli työn, joka saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa olematta kuitenkaan lain tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä, tunnistaminen ja sen minimoimiseksi ja haittojen vähentämiseksi toteutettava moniammatillinen työ - terveyden edistäminen koko työuran ajan systemaattisesti tehtävällä yksilö- ja ryhmätason neuvonnalla ja ohjauksella hyödyntäen kerättyä terveystietoa ja riskinkartoituksia (esim. ylipaino, alkoholihaitat, diabetesriski, jaksamisongelmat, tupakointi) - kehittävällä tasolla yhteistyö yrityksen kanssa ennakoi yrityksen liiketoiminnan muutosten aiheuttamia henkilöstövaikutuksia ja tukee yrityksen/organisaation johtoa Varhaisen tuen ja työhönpaluun tuen mallit ja seuranta Yrityksessä on käytössä Varhaisen tuen malli. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja ja käynnistävät tarvittaessa toimet. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman osana on sovittu seuraavista käytännöistä: Jos työpaikalla on havaittu työntekijän työsuorituksessa poikkeavuutta: - esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa henkilökohtaisesti, rauhallisessa tilanteessa, keskustellut asiat kirjataan yhdessä ylös puheeksiottolomakkeelle ja pyrkii selvittämään, voiko työpaikan toimilla vaikuttaa tilanteeseen vai onko kyseessä selvitystä vaativa terveysongelma - esimies ohjaa terveyteen liittyvissä asioissa työntekijän työterveyshuoltoon - jos kyseessä on päihdeongelma tai epäily, esimies toimii päihdeohjelman mukaisesti - esimies on tarvittaessa itse yhteydessä työterveyshuoltoon Sairauspoissaolojen seuranta: - työntekijän ilmoittaa henkilökohtaisesti (kasvokkain tai puhelimitse) esimiehelle sairauspoissaolosta ja toimittaa sairauspoissaolotodistuksen työpaikalle. - omalla ilmoituksella voi olla pois 3 pv, tieto kaikista sairauspoissaoloista toimitetaan työterveyshuoltoon. - Terveystalon ulkopuoliset sairauspoissaolot ja esimiehen luvalla sairauspoissaolot toimitetaan postitse työterveyshuoltoon. Hälytysrajat sairauspoissaolojen seurannassa yrityksessä/organisaatiossa: yli 30 pv/ vuosi kumulatiivisesti tai useita poissaolojaksoja, poissaolot lomien ja vapaiden yhteydessä (ennen/jälkeen) käynnistävät esimiehen puheeksiottokeskustelun. - yli kahden viikon sairauspoissaolosta esimies on yhteydessä työntekijään työhön paluun tukemiseksi ja uudelleen aina 14 / 19

15 ennen jatkosairausloman päättymispäivää. - esimies kartoittaa mahdollista tuen tarvetta työntekijän työhön paluun helpottamiseksi pitkältä sairauslomalta - mikäli sairauspoissaolo kestää yli kuukauden, esimies on yhteydessä myös työterveyshuoltoon mahdollisen työkykyneuvottelun (osallistujina työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshoitaja/työterveyslääkäri) järjestämiseksi Ennen työhön paluuta sovitaan työkykyneuvottelussa tarvittavasta työhön paluun tuesta. Keinoja työhön paluun tukemiseksi: kevennetty työ, osa-aikainen työ, osa-sairauspäivärahan hyödyntäminen, päihdeohjelman mukainen tuki, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus (Kelan kuntoutus, työkokeilu, työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus) Työhön paluun onnistumista seurataan työpaikalla ja työterveyshuollossa Sairauspoissaolojen sääntö Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy: - 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä pv -> Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaan. Korvaava / kevennetty työ Käytössä ei ole korvaavan/kevennetyn työn mallia. Korvaava/kevennetty työ on vaihtoehto silloin, kun sairaus ei ole este toisen työn tekemiselle tai kun työntekijä ja/tai työnantaja miettii, voisiko sairauslomalta palata töihin etuajassa Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, vaan työntekijälle voi olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään. Korvaava/kevennetty työ on kevyttä työtä, eikä se saa koskaan vaarantaa työntekijän paranemista. Tarvittaessa sovelletaan soveltuvin osin yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Päihdeohjelman tuki Työterveyshuolto tukee yrityksen päihdeohjelmaa, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta. Työnäkö, optikkoyhteistyö ja erityistyölasikäytäntö Optikkoyhteistyö Terveystalon sopimusoptikon Specsavers / Istrumentarium Raahessa Jos työnäkemisessä ilmenee vaikeuksia, asiakas ottaa yhteyttä asiakasvastaavaan työterveyshoitajaan, joka kirjaa tarpeen potilaskertomukseen. Työterveyshoitaja kertoo asiakkaalle työnantajan kanssa sovitun toimintamallin erityistyölasiasioissa sekä kertoo samalla mitä tarkoitetaan erityistyölaseilla. Siikajoen kunnalla on laadittuna toimintaohje näyttöpäätetyöstä. Huomioittehan seuraavat asiat erityistyölasitarpeen määrittelyssä: 15 / 19

16 Työntekijän (optikon tai silmälääkärin määräämät) ensimmäiset/ainoat silmälasit eivät voi olla erityistyölasit. Työntekijän näkö tulee olla tarkastettuna viimeisen kolmen vuoden sisällä: mikäli optikko havaitsee näöntarkastuksessa silmälasihankinnan tarpeen, tulee työntekijän hankkia hänelle määrätyt silmälasit (siviililasit). Mikäli työntekijä ei näillä laseilla näe tarkasti työpisteessään/työtehtävässään, käynnistetään erityistyölasiprosessi. Erityistyölasiprosessi: työterveyshoitaja tekee lähetteen työnäköön perehtyneelle työfysioterapeutille, joka sopii asiakkaan työpisteeseen työnäköergonomisen käynnin. Työnäköergonomiakäynnillä kartoitetaan työpisteen muutosmahdollisuudet ja tehdään tarvittavat muutokset/ehdotukset. Työpisteen ergonomiamuutosten jälkeen arvioidaan erityistyölasien tarve uudelleen. Mikäli työntekijä ei edelleenkään näe työpisteessään/työtehtävässään tarkasti ergonomisten muutosten jälkeen, tehdään lähete optikon erityistyölasitarkastukseen. Lähetettä varten tth/tft ottaa tarvittavat työpistettä koskevat etäisyysmitat ja kuvaa työympäristön olosuhdevaikutukset myös lomakkeeseen: kontrastit, valaistus, näytön ominaisuudet, pienin tarkasteltava fonttikoko yms., ohjeistuksen kehyksen korvattavuudesta, erityistyölasien laskutusosoitteen ja ohjeistuksen linssien korvattavuudesta. Työntekijä varaa ajan optikon työnäkötarkastukseen ja tekee tarvittaessa lasihankinnan. Sovittu käytäntö erityistyölasien hankkimisesta: Jos työnäköoptikko toteaa, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset silmälasit (erityistyölasit) näyttöpäätetyöhön, tulee työntekijän toimittaa esimiehelleen optikon tekemä kirjallinen perustelu. Saadun lausunnon perusteella kunnanjohtaja tai hallintopäällikkö tekee päätöksen erityistyölasien tarpeesta. Tässä tapauksessa Siikajoen kunta korvaa erityistyölasit (Vnp 1405/93/7 ). Erityistyölasien kehykset korvataan enintään 100 euroon (brutto) asti. Mahdollisen ylimenevän osan työntekijä maksaa itse. Linssit korvataan kokonaan. Erityistyölasien uusiminen edellyttää uutta lausuntoa niiden tarpeesta. Työterveyshuollon etäpalvelut Työterveyshuollon etäpalvelut on käytettävissä. Toteuttamisessa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Kelan yhteistyössä laatimaa ohjetta. Työterveyshuollon ammattihenkilö tai asiantuntija arvioi tapauskohtaisesti, voiko palvelun toteuttaa etäpalveluna työterveyshuollon käytäntöjen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Yksittäisen työntekijän kohdalla etäpalvelusta sovitaan aina erikseen ja se kirjataan työntekijän terveystietoihin kertomustekstiin. Työntekijällä on aina mahdollisuus halutessaan tulla myös perinteiselle vastaanotolle. 16 / 19

17 Liitteet Sovittujen tapaamisten ajankohdat työterveysyhteistyössä Seuraavat toimintasuunnitelmaneuvottelut Kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Arvioidut päivämäärät: Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työsuojelutoimikunnan kokoukset Työyhteisötoimikunnan kokoukset erikseen sovittuina aikoina Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri 17 / 19

18 Liite: Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen Tapaturmariski VÄHÄINEN pieni pakki TN 2175 SISÄLTÖ: ENSISIDE pieni (ster.) 1 HAAVASIDE (ster.) 10 x 20 cm 1 SUOJASIDE (epäster.) 60 x 60 cm 1 KOLMIOLIINA kuitu 1 IDEALSIDE ruskea 8 cm x 4 m 1 PIKASIDE 6 cm x 9 cm 8 KYLMÄHAUDE 1 AVARUUSLAKANA 140 x 220 cm 1 RASVATAITOS Lomatuell 10 x 10 cm 2 SAKSET 1 SUOJAKÄSINE 4 LEUKOPLAST 2,5 cm x 5 m 1 SILMÄSPRAY 1 PALOVAMMASPRAY 1 MELOLIN steriili haavaside 5 x 5 cm 2 OPSITE steriili haavakalvo 6 x 7 cm 2 CO TARTTUVA tukiside 7,5 cm x 4 m 1 JOUSTOSIDE 6 cm x 4 m 2 EVERCARE 5 x 7 cm pikasidos 3 AMBU elvytyssuoja 1 HAAVAPYYHE 4 MUOVIPAKKI 28 x 18 x 10 cm 1 (seinäteline) Tapaturmariski ILMEINEN iso pakki TN 2176 SISÄLTÖ: SIDETARVIKEPAKKAUS I 2 ENSISIDE iso (ster.) 2 ENSISIDE pieni (ster.) 2 HAAVASIDE 10 x 20 cm (ster.) 3 SUOJASIDE (epäster.) 60 x 60 cm 2 KOLMIOLIINA vihreä 3 PUTKIVERKKOPUSSI 1 IDEALSIDE 8 cm x 4 m 3 PIKASIDE 6 cm x 9 cm 16 KYLMÄHAUDE 2 LÄMPÖPEITE 150 x 210 cm 1 AVARUUSLAKANA 140 x 220 cm 1 RASVATAITOS Lomatuell 10 x 10 cm 2 SAKSET 1 SUOJAKÄSINE 4 LEUKOPLAST 2,5 cm x 5 m 1 SILMÄSPRAY 250 ml 1 ELVYTYSSUOJA Cederroth 1 PALOVAMMASPRAY 125 ml 1 HAAVAPYYHE 5 MUOVIPAKKI, ORANSSI 40x35x15 cm 1 (seinäteline) 18 / 19

19 Powered by TCPDF ( versio: 5 Toimintasuunnitelman täydennysliitteet Toimintasuunnitelmalle Täydennys koskee organisaatiota ja Terveystalon toimipistettä Siikajoen kunta ja Terveystalo Raahe Toimintasuunnitelman lisäyksen tarve ja tavoite Tarve perusselvityksille, kun on tullut uusia toimipisteitä Täydennys toimintaan, kohde, sisältö, määrä ja seuranta Nuorisotalo Ruori, Pekkalantie 11: Nuorten työpaja Seinätön työpaja: yhteyshenkilö Jyrki Raatikainen Marjametsän ryhmis Hillatiellä Aikataulu perusselvitykset vuoden 2018 aikana, edeltävästi henkilöstölle terveystarkastukset, jotka toteutetaan suunnatun terveystarkastuksen mallin mukaisesti 19 / 19

20 Sivu 1 1 Seuraavat dokumentit on allekirjoitettu 19. joulukuuta 2017 Toimintasuunnitelma.pdf (65227 byte) SHA-512: 723f2736c43447caf7de5d0af849dacb1e853 0e8b c9d887987c8afac81f2a4762ff f d342fc080d42b3ab56c21e7b49e2e22e6331c0106b83c Dokumentit on allekirjoitettu seuraavien toimesta Sari Keskikuru sari.keskikuru@terveystalo.com Allekirjoitettu SMS -tunnisteella Mauno Ranto mauno.ranto@siikajoki.fi Allekirjoitettu SMS -tunnisteella :44:57 (CET) :38:05 (CET) Allekirjoituksen on sertifioinut Assently Siikajoen Kunta Toimintasuunnitelma Tämän tositteen aitouden varmistaminen voidaan tehdä skannaamalla oheinen QR-koodi. Voit tehdä tämän myös käymällä SHA-512: 10746ae8611d3eef5514ed03433f79530cd78ec1ca7b63e a95 d c dec ccc0792d261fb84d d8ec Tästä tositteesta Tämä dokumentti on allekirjoitettu sähköisesti käyttäen Assently -palvelua, joka noudattaa eidas:ia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 910/2014. Sähköisen allekirjoituksen oikeusvaikutuksia ei pitäisi kieltää sillä perusteella, että se on sähköisessä muodossa tai että se ei täytä hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen vaatimuksia. Sähköisten allekirjoitusten oikeusvaikutukset määritellään kuitenkin kansallisessa laissa, lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, joiden mukaan hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella olisi oltava samanlaiset oikeusvaikutukset kuin käsin kirjoitetulla allekirjoituksella. Assently -palvelun ylläpitäjänä toimii Trust Combinator AB, Org Nr Assently c/o Trust Combinator AB, Mäster Samuelsgatan 21, Tukholma, Ruotsi.