versio: 6. Ikaalisten kaupunki. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle voimassa

Transkriptio

1 Ikaalisten kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle voimassa asti 1 / 25

2 Sisällysluettelo Etusivu... 1 Taustatiedot... 3 Altisteet, kuormitustekijät, tarpeet ja tavoitteet... 5 Toiminta... 8 Korvausluokka I... 8 Muu toiminta Sopimuslaajuus, Korvausluokka II Sovitut toimintamallit Allekirjoitukset Liitteet Sovitut tapaamiset Toimipaikat Asiakasvastaavat / 25

3 Taustatiedot Y-tunnus Nimi Ikaalisten kaupunki Osoite Valtakatu Ikaalinen Postiosoite Valtakatu Ikaalinen Sähköposti etunimi.sukunimi@ikaalinen.fi Yhteystiedot kaupunginsihteeri Jyri Mäntylä jyri.mantyla@ikaalinen.fi Sopimus työterveyshuollon palveluista Perustyöpaikkaselvitys Perustyöpaikkaselvitys tehty Yrityksen/organisaation johtaja Nimi Kari Tolonen Puhelin Sähköposti kari.tolonen@ikaalinen.fi Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä/organisaatiossa Nimi Mäntylä Jyri (kaupunginsihteeri) Puhelin Sähköposti jyri.mantyla@ikaalinen.fi Henkilöstöpäällikkö Nimi Jyri Mäntylä Sähköposti jyri.mantyla@ikaalinen.fi Työsuojeluyhteistyö Työsuojelupäällikkö Jokinen Teijo (teijo.jokinen@ikaalinen.fi) Työsuojeluvaltuutettu Rajasalo Pirjo (pirjo.rajasalo@ikaalinen.fi), Salonen Jouko (jouko.salonen@ikaalinen.fi) Työsuojelutoimikunta Kyllä Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa Kyllä työsuojelutoimikunnan kokouksiin Työsuojelun toimintaohjelma tehty Kyllä Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiö Työtapaturmat/ammattitaudit IF Eläkevakuutusyhtiö Kuntien eläkevakuutus TTH asiakasvastaavat, ammattihenkilöt ja asiantuntijat Asiakkuuspäällikkö Äijälä Tiina Työterveyshoitaja Vesamäki Anne Työterveyslääkäri Mikkola Pirjo Työfysioterapeutti Mari Reiju Työterveyspsykologi Maarit Mäntylä Henkilömäärä 600 Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito ja edistäminen. Tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna työterveyshuolto ohjaa ennakoivasti ja koordinoi hoito- ja kuntoutustoimia. 3 / 25

4 Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon organisaatiotavoite on työterveyden keinoin tukea organisaatiota menestymään edistämällä henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa organisaation strategista toimintaa. Työterveyshuollon palveluiden käyttöoikeus: - työterveyshuollossa käyntipäivänä työntekijällä tulee olla voimassa oleva työsuhde - työterveyshuollon palveluita ei voi käyttää palkattomien vapaiden aikana, kuten vuorotteluvapaa, opintovapaa, vanhempainvapaa tai hoitovapaa (poikkeuksen muodostavat pitkällä kuntoutustuella olevat henkilöt, joiden työsuhde on edelleen voimassa kaupunkiin) Peruuttamattomat ajat: - työterveyshuolto laskuttaa kaikki peruuttamattomat ajat (kokonaan peruuttamaton aika sekä perumisen määräajan umpeuduttua peruttu aika) - työnantaja veloittaa peruuttamattomista ajoista aiheutuneet todelliset kustannukset työntekijöiltä, joiden toiminnasta (= varatun ajan peruuttamatta jättäminen) kustannus on syntynyt Työterveyshuollon toteuttamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon piiriin kuuluu työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yli 6kk. Työterveydellisesti painotettuun sairaanhoitoon EIVÄT SISÄLLY: - Magneettitutkimukset ja mammografiatutkimukset - Välitöntä hoitoa vaativat tilanteet (esim. puristava rintakipu, rytmihäiriöt, aivohalvausoireet, hengitysvaikeudet ja vakavat tapaturmat) -edellyttävät nopeaa ensihoitoa ja hoidetaan siten lähimmän ensihoitoyksikön ja/tai päivystyspisteen toimesta. - Murtumien kipsaus - Luomien ja pattien poistot - Raskauden ehkäisy ja seuranta, sterilisaatiolähetteet - Hormonikorvaushoitojen arviointi ja seuranta - Gynekologiset vuositarkastukset - Miesten hormonihoidot - Säännöllistä seurantaa vaativa diagnostisoidun reuman hoito - Lapsettomuus-, hyytymishäiriö- ja geenitutkimukset - Diabeteksen hoito ja seuranta (sekä I että II tyyppi) - Marevan-hoitojen seuranta - Taittovikaan liittyvät silmälääkärin tutkimukset - Hammashoito - Harrastuksiin liittyvät lausunnot tai vapaa-aikaan liittyvät pahoinpitelylausunnot - Vapaa ajan tapaturmien hoito. Työhönpaluussa työterveyshuolto tukee myös vapaa-ajan tapaturmista palaavia. Yrityksen / organisaation toiminnan kuvaus ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella Ikaalinen hoitaa pääosan palveluistaan omana tuotantona. Toimialoilla linjapäätöksistä vastaavat lautakunnat, joita ovat: - sosiaali- ja terveyslautakunta - sivistyslautakunta - ympäristölautakunta ja - tekninen lautakunta Konserniyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy tuottaa kaupungin matkailu- ja elinkeinopalvelut ja Ikaalisten Vesi Oy vesihuollon palvelut. Ruokahuolto, siivous ja tietohallinto on keskitetty tukipalveluihin. Maaseutuelinkeino- ja 4 / 25

5 lomituspalvelut ostetaan Sastamalan kaupungilta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto on koottu terveyskeskuksen tiloihin saneerauksen yhteydessä. Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista järjestetään keskustan lisäksi Tevaniemessä. Kansanterveyspalvelut Ikaalinen järjestää omana toimintana lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, josta vastaa Terveystalo. Ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan Sastamalan kaupungilta. Sivistyslautakunta vastaa opetuksesta, varhaiskasvatuksesta, nuoriso- ja liikuntatoimesta, kirjastotoimesta, kulttuuritoimesta, vapaa-aikatoimesta ja kansalaisopistosta. Ikaalisten kaupungissa on ala-asteen kouluja lukuvuoden alusta alkaen 4. Yhteiskoulun tiloissa toimii yläaste ja lukio. Varhaiskasvatuksen yksikköinä on päiväkoteja 3 ja ryhmäperhepäiväkoteja 3. Lisäksi Ikaalisten kaupungilla on perhepäivähoitopaikkoja ja Ikaalinen maksaa myös yksityisen päivähoidon tuen kuntalisää. Kulttuuritoimi näyttää elokuvia IKATA:n auditoriossa. Tekniset palvelut on organisoitu niin, että ympäristölautakunta vastaa maankäytöstä sekä kaavoituksesta ja tekninen lautakunta yhdyskuntatekniikasta sekä kiinteistönhoidosta. Henkilöstöasioista vastaa kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaosto. Yrityksen henkilöstön rakenne ja mahdolliset muutokset Kaupungin palveluksessa oli 2017 marraskuussa yhteensä 535 työntekijää. Luvussa on mukana myös määräaikaisilla sopimuksilla olevat sekä työllistetyt henkilöt ja virkavapaalla tai työlomalla olevat. Henkilöstöstä naisia oli 456 ja miehiä 79. Henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta. Vuoden 2017 alusta on otettu käyttöön uusi johtamisjärjestelmä ja tuotteistettu talousarvio. Hyväksytyn strategian mukaan valmistaudutaan sosiaali- ja terveystoimen siirtymiseen maakunnalliseksi kehittämällä toimintaprosesseja. Siirtymisen yhteydessä suuruusluokkana vajaa puolet henkilöstöstä siirtynee toisen työnantajan palvelukseen. Sairauspoissaolojen osalta tilanne on tyydyttävä ja se halutaan pitää vähintäänkin entisellä tasollaan. Kaupungin keskeiset altisteet ja kuormitustekijät Toimintasuunnitelmakaudella ehkäistään työterveyshuollon menetelmin ja keinoin seuraavien työpaikkaselvityksellä todettujen työpaikan kuormitustekijöiden haitallisia vaikutuksia. Biologiset tekijät Bakteerit Altistuminen moniresistenteille bakteereille terveydenhuollossa. Bakteereilla altistuminen mahdollista lihankäsittelyssä ja siivous- ja huoltotöissä. Virukset Terveydenhuollossa, lihankäsittelyssä, siivous- ja huoltotöissä voi altistua viruksille. 5 / 25

6 Loiset Terveydenhuollossa, lihankäsittelyssä, siivous- ja huoltotöissä voi altistua loisille. Fysikaalisia tekijöitä Kehoon kohdistuva tärinä Teknisten palveluiden käyttämät työkoneet. Ionisoiva säteily Röntgenlaitteita käyttävät henkilöt. Melu Teknisten palveluiden työntekijät. Kotitalousopettajat. Teknisen työn opettajat. Melulle altistuvat ravitsemus- ja siivouspalvelun työntekijät. Käsiin kohdistuva tärinä Työkoneiden aiheuttama tärinä teknisten palveluiden työntekijöillä. Kemiallisia tekijöitä Muita kemiallisia altisteita Maalit, hitsaushuurut Siivoustyössä käytettävät kemikaalit. Kuormitustekijät Fyysiset/Ergonomiset Raskaat nostot ja kantamiset. Kumartelu. Jatkuva jalkeilla olo. Psyykkiset Yksintyöskentely. Vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä. Työn jatkuva keskeytyminen. Kiire. Pölyt Asbesti ja muut silikaattikuidut 6 / 25

7 joilla on samantyyppinen koostumus ja terveyttä vaarantava vaikutus (esimerkiksi erioniitti) Teknisen palvelun työntekijät. Orgaaniset pölyt jauhopöly puupöly Tapaturmavaara Tapaturmavaara Tapaturmat työssä ja työmatkoilla mahdollisia kaikissa työtehtävissä. Väkivallan uhka Työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka Väkivallan uhka mahdollinen asiakaspalvelutyössä. Yötyö Yötyö Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Kaupungin keskeiset tarpeet 1. Tarve Sairauspoissaolojen vähentäminen 2. Henkilöstön työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen muutoksessa Henkilöstöpolitiikan tukeminen, muutostuki 3. Henkilöstön terveydentilan selvittäminen Suunnatut terveystarkastukset: terveyskeskuksen henkilökunnan tarkastukset Altisteiden perusteella määräaikaistarkastukset: - yötyö - melu - kemikaalit Kaupungin keskeiset tavoitteet 1. Asiakastyytyväisyyden ja työterveysyhteistyön parantuminen 7 / 25

8 Tavoitteena on muutosprosessin tukeminen siten, että niiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan pitää kohtuullisena ja mahdollisesti ilmeneneviä ongelmia hoidetaan osana työnantajan henkilöstöpolitiikkaa. Tarvittaessa mahdollisuus työterveyspsykologin muutostukeen. 2. Työterveyshuoltotoiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Henkilöstön työkyvyn ylläpito ja mahdollisiin ongelmiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa. Selkäryhmä 2018 vuoden aikana. 3. Työterveysyhteistyön lisääminen Toimintasuunnitelan toteuttamista seurataan yhteistyössä työpaikan johdon ja työsuojelutoimikunnan ja - valtuutetun kanssa vuositapaamisen yhteydessä. Extranetin käytön ja sairaspoissaoloseurannan ja -raportoinnin vakiinnuttaminen. Terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, Korvausluokka I Yhteistyökokoukset Toiminnan suunnittelu- ja arviointipalaverit Työpaikkaselvitykset Toiminnan suunnittelu ja arviointi Työterveystoiminnan suunnittelu tai arviointi, esim. valmistelutyö liittyen yhteistyötapaamisiin Suunnattu työpaikkaselvitys Suunnatut selvitykset tehdään perusselvityksessä tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteaman tarpeen perusteella (terveysriskien, terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien havaintojen, kyselyiden tai työpaikalta muulla tavalla saadun tiedon perusteella). Perustyöpaikkaselvitys Sosiaali- ja terveystoimi: - Terveyskeskus: vuodeosasto, välinehuolto, kuntoutus ja röntgen - Nikula - Toivolansaaren pienkoti - Tevaniemen toimintakeskus Sivistyslautakunta: - Tevaniemen koulu - Valkean Ruusun koulu ja päiväkoti - Kilvakkalan koulu - Tevaniemen ryhmäperhepäiväkoti - Mansoniemen ryhmäperhepäiväkoti 8 / 25

9 Lakisääteinen työterveystarkastus Alkutarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastus tehdään viimesitään neljän kuukauden sisällä työsuhteen alkamisesta. Poikkeuksena röntgenlaitteita käyttävät säteilylle altistuvat henkilöt. Heidän kohdalla alkutarkastus viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tartuntatautilain mukainen tuberkuloositarkastus tehtävä ennen työtehtävään ryhtymistä laissa määritellyille kohdehenkilöille (kts. suunnattu terveystarkastus) Melu (teknisten palveluiden ammattimiehet, koulujen teknisten töiden ja kotitaluoden opettajat): - terveyshaastattelu, yleistila, kuulotutkimus, tupakointi - tarkastus tehdään 4 ensimmäisenä melutyövuonna vuosittain ja sen jälkeen 3 vuoden välein Kemikaalit (teknisten palveluiden ammattimiehet, maalarit): - terveyshaastattelu, yleistila, oirehaastattelu, EuroQuest-kysely, laboratoriotutkimukset (PVK, ASAT, ALAT, GT) - ensimmäisen 10 vuoden aikana terveystarkastus tehdään 3 vuoden välein ja sitten 1-2 vuoden välein - siivoustyössä kemikaaleja käsittelevät: oirehaastattelu 3 vuoden välein (iho- ja hengitystieoireiden sekä tukielinvaivojen esiintyminen) Ruiskumaalaus (teknisten palveluiden ammattimiehet): - terveyshaastattelu, yleistila, EuroQuest-kysely (jos maaleissa R42/43 niin oirekysely vuosittain) - tarvittaessa biologiset altistusmittaukset - tarkastus tehdään 1-3 vuoden välein Hitsaus (teknisten palveluiden ammattimiehet): - terveyshaastattelu, yleistila, keuhkojen toimintakoe, nso-ja thx-röntgen tarvittaessa - tarkastus tehdään 1-3 vuoden välein Hiekkapuhallus (teknisten palveluiden ammattimiehet): - terveyshaastattelu, yleistila, oirehaastattelu, keuhkojen toimintakoe, thx-röntgen tarvittaessa - tarkastus tehdään 3 vuoden välein Kvartsipöly ja betoni (teknisten palveluiden ammattimiehet): - terveyshaastattelu, yleistila, oirehaastattelu, laboratoriotutkimukset (PVK, GT), keuhkojen toimintakoe, thx-röntgen tarvittaessa - tarkastus tehdään 3 vuoden välein Metallipöly (teknisten palveluiden ammattimiehet): - terveyshaastattelu, yleistila, oirehaastattelu, keuhkojen toimintakoe, nso- ja thx-röntgen tarvittaessa - tarkastus tehdään 3 vuoden välein Puupöly (teknisten palveluiden ammattimiehet, teknisen työn opettajat): - terveyshaastattelu, yleistila, oirehaastattelu, keuhkojen toimintakoe, nso- ja thx-röntgen tarvittaessa - tarkastus tehdään 3 vuoden välein Jauhopöly (keittiötyö): - terveyshaastattelu (hengitystie- ja iho-oireet), yleistila, oirehaastattelu, jauhopölykysely, keuhkojen toimintakoe - tarkastus tehdään 1-3 vuoden välein Elintarviketyö (keittiötyö, ruoan jakelu): - terveyshaastattelu, ihon kunto, hengityselimet, sairastetut tartuntataudit, suolistosairaudet, ulkomaanmatkat - salmonellanäyte, mikäli työntekijällä on yli 4 vuorokauden matkoja Pohjoismaiden ulkopuolelle (mikäli ulkomaanmatkan aikana tai heti sen jälkeen esiintyy vatsataudin oireita, tehdään laajempi ulosteen viljelytutkimus, 9 / 25

10 FBaktVi1) Epätyypilliset työajat (hoitotyö, kiinteistöhoidon päivystys): - vuorotyökysely, yleistila - koska yötyön terveyshaitat ovat yksilöllisiä, suositellaan toisen terveystarkastuksen tekemistä ensimmäisen yötyövuoden aikana vuotiaille terveystarkastukset tehdään 5 vuoden välein, 50-vuotiaasta eteenpäin 3 vuoden välein Väkivallan uhka (sosiaali- ja terveyspalvelut): - terveyshaastattelu - tarkastus tehdään 3-5 vuoden välein - työnantajan käytössä on ohjeistus toimintaperiaatteista henkistä väkivaltaa ilmetessä ja tapahtuneesta häirinnästä on käytössä ilmoituslomake työterveyshuoltoon toimitettavaksi Käsitärinä (teknisten palveluiden ammattimiehet): - käsien kliininen tutkimus (lämpötila, tunto, puristusvoima) - päivittäisen altistumisen toiminta-arvon ylittyessä määräaikaistarkastukset ovat vuosittain - mikäli työntekijä käyttää täriseviä työkaluja siten, että alittaa päivittäisen altistumisen toiminta-arvon, tehdään tarkastuksia 2-3 vuoden välein Kehotärinä (teknisten palveluiden ammattimiehet): - selkärangan ja nivelten toiminnan kliininen tutkimus 3 vuoden välein Asbesti (teknisten palveluiden ammattimiehet): - asbestille altistuvien alkutarkastuksessa selvitetään aikaisempi työhistoria, tupakointi, yleistila, keuhkojen toimintakoe ja keuhkojen röntgenkuva, ellei ole käytössä edellisen vuoden aikana otettua kuvaa - määräaikaistarkastuksia tehdään 3 vuoden välein ja niiden sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa - keuhkokuvan seuranta tehdään 10 vuoden kuluttua ensimmäisestä altistavasta työstä laskien 3 vuoden välein Määräaikaistarkastus Erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) ja/tai erillislainsäädännön mukaiset tarkastukset. kts. kohta "Alkutarkastus" Työkykyisyyden seuraaminen määräaikaistarkastuksien yhteydessä: - työkykyindeksi, AUDIT-kysely, diabetes-kysely, laboratoriotutkimukset - tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja - mikäli työterveyshoitajan tarkastuksessa ilmenee tarvetta, ohjataan työntekijä työterveyslääkärin ja/tai työfysioterapeutin tarkastukseen Altisteisen työn lopputarkastus Lopputarkastus tehdään työntekijälle työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi, jos se on tarpeellista työntekijän työaikaisen altistumisen vuoksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien työtehtävien päättyessä. 10 / 25

11 Työkuntoisuustarkastus, vajaakuntoisen työkykyarviotarkastus (VnA 708/2013)perustuu yleensä havaintoihin työtehtävien hoidon heikkenemisestä ja tarpeesta kartoittaa työkuntoisuuteen mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset tekijät. Terveystarkastuksen (esv) seurantakäynti Erityisen sairastumisen vaaran perusteella tehtyjen terveystarkastusten seurantakäynnit Vapaaehtoinen työterveystarkastus Työhöntulotarkastus Työhönsijoitustarkastus tehdään työhön sijoitettaessa kaikille työntekijöille 4 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tartuntatautilain mukainen tuberkuloositarkastus tehtävä ennen työtehtävään ryhtymistä laissa määritellyille kohdehenkilöille (kts. suunnattu terveystarkastus) Työhönsijoitustarkastus tehdään jos työsuhde on yli 6 kuukauden pituinen. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja. Mikäli työterveyshoitajan tarkastuksessa ilmenee tarvetta, ohjaa työterveyshoitaja työntekijän työterveyslääkärin ja/tai työfysioterapeutin tarkastukseen. Sisältö: Työhöntulotarkastuksen esitietolomake, Alkoholinkäytön riskit (AUDIT-kysely), Diabetesriskikysely, työuupumuksen arviointikysely (BBI15) ja tarvittaessa muut kyselyt. Työterveyshoitajan haastattelu ja tutkimukset: verenpaine, pulssi, pituus, paino, vyötärönympärys. Rokotussuojan tarkistaminen: tetanus-d suoja. Tarvittaessa ohjaus rokotuksen tehostamisesta perusterveydenhuollossa. Työssään jäykkäkouristusbakteerille herkemmin altistuville henkilöille (teknisen toimen työntekijät)voidaan tehoste antaa työterveyshuollossa. Tarpeen mukaan peruslaboratoriotutkimuksia, ellei juuri ole otettu: B-PVK+T, fs-gluk, fs-kol, fs-kol-hdl, fs-kol-ldl, fs-trigly, S-ALAT, S-GT, S-Krea; lisäksi erillisen riskinarvion perusteella muut tutkimukset. Ohjaus ja neuvonta oikeista ja turvallisista työtavoista ja ergonomiasta, työssä mahdollisesti tarvittavien suojaimien käytöstä sekä muista terveysriskien minimoimiseen tähtäävissä toimenpiteistä. Tarkastuksen osana on aikaisempien työsuhteiden ja niiden terveydellisen merkityksen selvittäminen ja arviointi. Tarkastukseen liittyviä yleisiä tutkimuksia ovat näkö- ja kuulotutkimukset sekä kaikilla tupakoitsijoilla keuhkojen toimintakoe, spirometria. Terveystarkastuslausunto annetaan työntekijälle hänen soveltuvuudestaan työtehtävään työnantajalle toimitettavaksi. Ikäryhmätarkastus Työpaikkakohtaiset tarvelähtöiset terveystarkastukset työpaikkaselvityskäynnin yhteydessä korvaavat ikäkausitarkastukset. Tarvelähtöiseen terveystarkastukseen kuuluu Terveyskysely, laboratoriokokeet sekä terveydenhoitajan terveystarkastus/-keskustelu. Terveyskysely on validoitu kysely, jonka avulla voidaan havaita työkykyä uhkaavat tekijät jo varhaisessa vaiheessa. Laboratoriokokeet antavat objektiivista tietoa terveydentilasta, sillä kaikki terveyttä uhkaavat tekijät eivät tunnu tai näy päällepäin. Terveyskyselyn, laboratoriokokeiden ja muun työterveyshuollon tietojen, kuten sairauspoissaolojen perusteella työntekijät kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varattavan ajan pituus riippuu työntekijän tilanteesta. Työntekijät, jotka kuuluvat esitietojen perusteella matalan riskin ryhmään kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle minuutin ajalle tai etävastaanotolle (= puhelimitse käytävä terveyskeskustelu). Esitietojen perusteella kohonneen riskin henkilöt kutsutaan minuutin ajalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Esitietojen perusteella korkean riskin henkilöt kutsutaan 60 minuutin ajalle työterveyshoitajan vastaanotolle. Kyselyyn vastaamatta jättäneet kutsutaan vastaanotolle. Kaikille tehdään terveyttä ja työkykyä edistävä Oma Suunnitelma. 11 / 25

12 Suunnattu terveystarkastus Tartuntautilaki edellyttää työnantajaa vaatimaan tietyissä tehtävissä toimivalta työntekijältä luotettavaa selvitystä siitä ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia. Terveystarkastuksen kohderyhmä on sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kaikissa alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimivat työntekijät, harjoittelija ja muut vastaavat henkilöt, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelusuhdetta ja ovat?syntyneet maassa, jossa tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäin korkea verrattuna Suomeen (> 150/ /v)?oleskelleet vähintään 12 kk tai työskennelleet terveydenhuollossa vähintään 3 kk maassa, jossa tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäin korkea (> 150/ /v)?hoitaneet missä tahansa maassa tuberkuloosipotilaita?olleet lähikontaktissa tartuttavaan keuhkotuberkuloosipotilaaseen. Terveystarkastus tehdään uuden työ- tai harjoittelusuhteen alkaessa ennen työtehtävään ryhtymistä. Terveys tarkastus toteutetaan uuden työsuhteen alkaessa, jos edellisestä terveystarkastuksesta on kulunut yli 2 vuotta. Huomionalaisen työn suunnattu terveystarkastus Huomionalainen työ on työtä, jossa on tunnistettu olevan terveydellistä haittaa tai vaaraa, vaikka se ei olekaan lain tarkoittamaa altisteista työtä. Terveystarkastuksen tavoite on varmistaa työntekijän sen hetkinen työkuntoisuus ja estää sairastuminen antamalla ohjausta ja neuvontaa. Huomionalaisen työn toimipisteessä toimivat tarkastetaan määräajoin (1-3) vuotta sekä sairaslomilta tai toimenpiteiden jälkeen työhön paluun yhteydessä. Tarkastustiheys määritellään perustyöpaikkaselvityksessä ja kirjataan toimintasuunnitelmaan. Näyttöpäätetyö luokitellaan huomionalaiseksi työksi. Seurantatarkastukset tehdään yli 40-vuotiaille 3-5 vuoden välein ja aina silloin, jos työntekijällä esiintyy näyttöpäätetyöhön liittyviä oireita (myös alle 40-vuotiaille). Tarkastuksen sisältönä on näön seulontatutkimus (näöntarkkuus kauan ja lähelle sekä yhteisnäön toiminta) sekä ohjausta näyttöpääte-ergonomiasta. Työterveyshuollossa toteutetun seulontatutkimuksen perusteella voidaan tarkastettu ohjata optikolle tai silmälääkärille näöntutkimukseen, silmien terveystarkastukseen tai eritystyölasien tarpeen arvioon. Erityistyölasiprosessi on ohjeistetu erikseen. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Sairauspoissaoloseuranta Työterveysriskien analysointi ja hallinta. Sairauspoissaoloseurannan ja analysoinnin avulla pyritään pitämään henkilöstö työ- ja toimintakykyisenä koko työuran ajan. Seurannassa pyritään tunnistamaan työkykyriskissä olevat henkilöt yhteistyössä yrityksen henkilöstöhallinnon, linja- ja työsuojeluorganisaation kanssa. Tarkoitus on varmistaa työkyvyn arviointi, tukimahdollisuuksien selvittäminen, siihen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä seurannan järjestäminen. Esimies kirjaa Extranettiin poissaolot omalla ilmoituksella ja työterveyden ulkopuolella kirjoitetut sairaslomat. Kuntoutukseen ohjaaminen, suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen tavoite on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, silloin kun työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen 12 / 25

13 hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. Eläkevakuutusyhtiön kuntoutuksen tavoitteena on käynnistää kuntoutustoimet oikea-aikaisesti, jos on ilmeistä, että työkyvyttömyys uhkaa työntekijää. Työeläkekuntoutuksen (ammatillisen kuntoutuksen) avulla voidaan tukea työntekijää ja työnantajaa esimerkiksi työkokeiluna omassa tai muussa työssä, työhönvalmennuksena tai ammattikoulutuksena, jos työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Työterveyshuollon edustajat osallistuvat kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Kuntoutuksen yhteistyöpäivät Kuntoutuksiin liittyvien yhteistyö- ja seurantapäiviin osallistuminen. Työkykykonsultaatio erikoislääkäri Erikoislääkärin työkykykonsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta (TANO) Sosiaalialan asiantuntijan yksilökäynti Sosiaalialan asiantuntija (asetuksessa 708/ alkaen) voi toimia ehkäisevässä työterveyshuollossa työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyynnön perusteella 1-5 x Sosiaalialan asiantuntijan kanssa voi keskustella erilaisista kuntoutusmahdollisuuksista sekä toimeentuloon ja sosiaalivakuutukseen liittyvistä asioista. Asiantuntija ohjaa työntekijää yksilöllisesti ja antaa konkreettisia jatkoehdotuksia kokonaistilanteen huomioon ottaen. Terveyskäynti (tth/ttl) Terveyteen liittyvät muut käynnit. Ei terveystarkastukset. Neuvottelu Neuvottelu (tapaaminen, puhelin- tai sähköpostikontakti yrityksen asioihin liittyen) käytetyn ajan mukaan Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelun tavoitteena on tukea työntekijää työssä selviytymisessä. Se on työntekijän, työnantajan edustajan(jien), tarvittaessa luottamushenkilön ja työterveyshuollon edustajan(jien) yhteinen tapaaminen työterveysasemalla. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä, sovitaan tarvittavista jatkotoimista ja seurannasta. Työfysioterapeutin yksilökäynti Työfysioterapeutin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen Työterveyspsykologin yksilökäynti 13 / 25

14 Työterveyspsykologin konsultatiivinen yksilökäynti perustuen työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen Ryhmätoiminta Yksittäisen työntekijän osallistuminen ryhmään Eri yritysten työntekijöistä koottuun työkykyä edistävään ryhmään osallistuminen. Ryhmä voidaan toteuttaa moniammatillisesti. Ohjaus perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen (työterveysriskien perusteella, terveystarkastukset, sairausvastaanottokäynnit, kyselyt, työpaikalta muulla tavalla saatu tieto (Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela) Työpaikkakohtainen työyhteisötyö Tietojen anto, ohjaus ja neuvonta ryhmälle (RyhmäTANO) Toimenpide perustuu perus- tai suunnattuun työpaikkaselvitykseen tai muutoin työterveyshuollon ammattihenkilön (ttl/tth) toteamaan tarpeeseen. (Tieto perustuen työterveysriskeihin, terveystarkastuksiin, sairausvastaanottokäynteihin, kyselyihin tai työpaikalta muulla tavalla saatuun tietoon. Korvattavuudesta päättää viimekädessä Kela). Ensiaputoiminta ja kriisityö Kriisityö Työterveyshuolto tukee ja auttaa työyhteisöä ja yksilöä traumaattisissa tapaturmissa tai onnettomuuksissa. Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Työhön ja työmatkoihin liittyvät rokotukset Tartuntautilain mukaiset rokotukset sosiaali- ja terveysalalla: influenssarokote vuosittain, MPR rokote (tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan), vesirokkorokote, hinkuyskärokote (Boostrix = jäykkäkouristus-, kurkkumätä ja hinkuyskä) B-hepatiittirokote sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville ja riskijätteitä käsitteleville. Rokotussarja annetaan pistotapaturman yhteydessä, jos työntekijää ei ole aiemmin rokotettu. Jos työntekijä haluaa voidaan rokote antaa Twinrix rokotteena. Twinrix rokote sisältää suojan sekä A että B hepatiittia vastaan. Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Työhön ja työkykyyn liittyvät todistukset Ajokorttitodistukset teknisen toimen työntekijöille ja sisäisiä kuljetuksia hoitaville henkilöille. Muu toiminta, ei Kelan korvaamaa Työnohjaus/ryhmä Omia työtapoja on välillä syytä arvioida sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Työnohjaus edistää työhyvinvointia ja parantaa johtamista ja työmotivaatiota. Palvelu kirkastaa ja jäsentää työn tavoitteita ja omaa roolia: olennaista on, että oman työtehtävän ja organisaation tavoitteet ja toimintatavat kohtaavat. 14 / 25

15 Niska / Selkä ryhmä Niskaa, hartioita tai selkää kuormittava työ aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti paljon istumatyötä sekä fyysistä työtä tekeville. Terveystalo Niska- ja Selkäryhmien tavoitteena on tarttua oireisiin ajoissa, jolloin työkyky paranee ja vältytään tarpeettomilta sairauspoissaoloilta. Selkäryhmä 2018 vuoden aikana. Influenssarokotukset Vuosittaiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Influenssarokote on turvallinen. Kausi-influenssarokotteessa ei ole sikainfluenssarokotteen sisältämää tehosteainetta. Työikäisillä suoja oireista tautia vastaan vaihtelee %. Rokote lieventää erityisesti influenssan vaikeimpia muotoja. Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus - Korvausluokka II Työterveyspainotteinen sairaanhoito on työterveyshuollon palvelua, jossa sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet sekä niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn ja sairaudesta toipumiseen sekä työkykyyn. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla voidaan vähentää pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Palvelulaajuus kuvattuna alla. Perustaso 1 Työterveyshuollon toteuttamaan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon piiriin kuuluu työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yli 6 kk. Työterveyspsykologin konsultaatio ja arviot työterveyshoitajan ja -lääkärin lähetteellä (1-5 x/hoitojakso). Työterveyshuoltopainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja muu terveydenhoito, johon kuuluvat tavallisimmat laboratorio- ja röntgentutkimukset. Muu toiminta, esim. vakuutusyhtiöitä laskutettava ammattitautien diagnostiikka ja työtapaturmien hoito. Vapaa-ajan tapaturmia ei hoideta, mutta työhönpaluussa työterveyshuolto tukee myös vapaa-ajan tapaturmista palaavia. Työterveyshuollon harkinnan mukaan tarvittaessa muiden asiantuntijoiden käyttö (esim. optikko ja ravitsemusterapeutti). Rajoitetut yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimusket. Rajoitetut yleislääkäritasoiset kliinisfysiologiset ja kliinisneurologiset tutkimukset. Rajoitetut yleislääkäritasoiset radiologiset tutkimukset (natiivitutkimukset ja ultraäänitutkimukset). Työterveydellisesti painotettuun sairaanhoitoon EI sopimuksessa kuulu: -Magneettitutkimukset ja mammografiatutkimukset - välitöntä hoitoa vaativat tilanteet (esim. puristava rintakipu, rytmihäiriöt, aivohalvausoireet, hengitysvaikeudet ja vakavat tapaturmat) - edellyttävät nopeaa ensihoitoa ja hoidetaan siten lähimmän ensihoitoyksikön ja/tai päivystyspisteen toimesta - murtumien kipsaus - luomien ja pattien poistot - raskauden ehkäisy ja seuranta, sterilisaatiolähetteet - hormonikorvaushoitojen arviointi ja seuranta - gynekologiset vuositarkastukset - miesten hormonihoidot 15 / 25

16 - säännöllistä seurantaa vaativa diagnostisoidun reuman hoito - lapsettomuus-, hyytymishäiriö- ja geenitutkimukset - diabeteksen hoito ja seuranta (sekä I- että II-tyyppi) - Marevan-hoitojen seuranta - taittovikaan liittyvät silmälääkärin tutkimukset - hammashoito - harrastuksiin liittyvät lausunnot tai vapaa-aikaan liittyvät pahoinpitelylausunnot -Vapaa ajan tapaturmien hoito. Työhönpaluussa työterveyshuolto tukee myös vapaa-ajan tapaturmista palaavia. Skopiat eli tähystystutkimukset Tähystykset luonnollisten aukkojen kautta sisältyvät sopimukseen. Erikoislääkärin konsultaatiot (ei KELA 1) Erikoislääkärin konsultaatiot (sisältäen vastaanotolla tapahtuvat toimenpiteet) työterveyslääkärin lähetteellä. Fysioterapiapalvelut Fysioterapeutin antama äkillisen kivun hoito (enintään 3 kertaa). 16 / 25

17 Sovitut toimintamallit Osallistava ja aktiivinen toimintamalli Osallistavassa ja aktiivisessa toimintamallimallissa työpaikka, henkilöstö ja työterveys toimivat yhteistyössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa ja edistää yksilöiden terveyttä koko työuran ajan, työyhteisön hyvinvointia ja organisaation toimintaa ja tuottavuutta. Työterveystoiminnan painopiste siirtyy reagoivasta ennakoivaan ja edelleen koko organisaation työhyvinvointia kehittävään, tuottavaan ja vaikuttavaan toimintaan. Toimintamalli korostaa aktiivista yhteistyötä ja työterveystoiminnan kohdistamista mahdollisimman vaikuttavasti työpaikan tarpeeseen. Toiminta on tavoitteellista ja sen onnistumista seurataan yhteistyössä määritettyjen mittareiden avulla. Toiminnan keskeisiä elementtejä ovat: 1. varhaisen tuen ja työhön paluun tuen mallien noudattaminen sovittujen roolien mukaisesti: esimiehet huolehtivat puheeksiottokeskusteluista, työterveys seuraa osaltaan poissaoloja, toteuttaa työkuntoisuustarkastuksia, tukee ja seuraa työhön paluuta mm. työterveysneuvotteluissa sovitun mukaisesti. 2. lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen hyödyntäminen on aktiivista. 3. huomionalaisen työn tunnistaminen ja vähentäminen sekä sen aiheuttamien haittojen minimointi hyödyntäen tarvittaessa moniammatillista työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Huomionalainen työ on työtä, joka saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa olematta kuitenkaan lain tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä. 4. terveyden edistäminen koko työuran ajan systemaattisesti tehtävällä yksilö- ja ryhmätason neuvonnalla ja ohjauksella hyödyntäen kerättyä terveystietoa ja riskinkartoituksia (esim. jaksamisongelmat, ylipaino, alkoholihaitat, diabetesriski, tupakointi) 5. kehittävällä tasolla yhteistyö työpaikan kanssa ennakoi yrityksen liiketoiminnan/organisaation toimintaympäristön muutosten aiheuttamia henkilöstövaikutuksia ja tukee yrityksen/organisaation johtoa. Varhaisen tuen ja työhönpaluun tuen mallit, seuranta ja muita käytössä olevia toimintamalleja Varhaisen puuttumisen ja tuen tarpeen tullessa ilmi esimiehen ja työntekijän tulee käydä keskustelu asiasta. Apuna keskustelussa voidaan käyttää työterveyshuollosta saatavia lomakkeita (puheeksiotto- ja jatkosuunnitelmalomakkeet, hoitoonohjausmalli). Puheeksiottolomakkeessa työntekijä kuvaa käsitystään työstä suoriutumisestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Esimies kuvaa näkemystään työntekijän työssä suoriutumisesta omalle lomakkeelleen. Keskustelun yhteydessä sovitaan jatkosuunnitelma ja seurantapalaveri. Hoitoonohjauslomaketta käytetään, kun todetaan ongelmallista päihteidenkäyttöä. Ohjeita keskusteluun: - varataan riittävästi aikaa ja rauhallinen, puolueeton paikka keskusteluun - ei haeta syitä tai syytöksiä, vaan keinoja työssä jaksamisen tukemiseen - terveyttä arvioidaan suhteessa työhön - keskustellaan todennettavista työhön liittyvistä asioista - kirjataan myös eriävät mielipiteet - jatkotoimenpiteistä sovitaan yhteisesti Mikäli keskusteluun kaivataan ulkopuolista tukea tai keskustelussa ei päästä yhteisymmärrykseen, työterveyshuoltoon tulee ottaa yhteyttä. Puheeksiottolomaketta käytetään myös työkyvyn arviointipyynnön pohjana. Henkilöstöjaosto hyväksyy varhaisen puuttumisen keskustelun hälytysrajat seuraavasti: - Pitkä yhtäjaksoinen sairauspoissaolo yli 10 pv - Lyhyt sairauspoissaolo (päihtymyksen takia) heti 17 / 25

18 - Toistuvat lyhyet (1-3 päivää) sairauspoissaolot yli 15 pv/vuosi - Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot väh. 3 kertaa 4 kk jaksolla - Sairauspoissaoloja yhteensä yli 30 pv 12 kk jaksolla - Diagnoosikohtaiset työterveyshuollon suosituksen mukaan Puheeksiottoon liittyvä ohjeistus otetaan käyttöön Puheeksiottokeskustelua ei tarvitse käydä, jos pitkälle sairauslomalle on ollut selkeä kertaluontoinen yksittäinen syy (esim. kirurginen operaatio). Henkilöstöjaosto antaa puheeksiottoa koskevan ohjeistuksen ja keskustelua koskevan lomakkeen tiedoksi ja soveltuvin osin käyttöönotettavaksi esimiehille. Esimiehet käyttävät lomaketta tarvittaessa työkyvyn arviointimenettelyn käynnistämiseen. Sairauspoissaolojen seuranta: - työntekijän ilmoittaa esimiehelle sairauspoissaolosta ja toimittaa sairauspoissaolotodistuksen omalle esimiehelle. - omalla ilmoituksella voi olla pois oireista riippuen 1-3 päivää flunssan, vatsataudin, päänsäryn tai migreenin takia, tieto kaikista sairauspoissaoloista toimitetaan työterveyshuoltoon. - työterveyshoitaja saa jatkaa sairauslomaa vielä 1-2 päivää, mikäli arvioi, että sairaus ei vaadi lääkärin hoitoa - ko. oireiden pitkittyessä tai kaikissa muissa sairauksissa tulee olla lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus, joka toimitetaan omalle esimiehelle - influenssaepidemian aikana työterveyshoitaja voi kirjata sairauslomaa 1-5 päivää ja tarvittaessa lääkäri jatkaa sairauslomaa ja määrittelee tarvittavia jatkotutkimuksia sairauspoissaolon pitkittyessä - Terveystalon ulkopuoliset sairauspoissaolot ja esimiehen luvalla sairauspoissaolot toimitetaan viiveettä kunnan toimesta työterveyshuoltoon (esim. Extranet-järjestelmän kautta Työhön paluun onnistumista seurataan työpaikalla ja työterveyshuollossa Sairauspoissaolojen sääntö Työnantajan on lakisääteisesti selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, jos työkyvyttömyys pitkittyy: - 30 pv -> työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä pv -> Työntekijän poissaolosta on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan pv -> Työterveyslääkärin lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Työssä jatkamismahdollisuutta selvitetään työterveysneuvottelussa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelmasekä kuvata seuranta. Työntekijän tulee toimittaa lausunto Kelaan. Työkyvyn heikentymisen ja työkyvyttömyyden uhatessa on käytössä tarkennettu varhaisen puuttumisen malli ja käytännössä tarvittava lomake. Muita työnantajalla käytössä olevia toimintamalleja, esim. päihde- ja hoitoonohjausmalli, Ikaalisten kaupungin ohjeet kosteus- ja homevauriotapauksissa, työkyvyn heikentymisen ja työkyvyttömyyden uhatessa on käytössä tarkennettu varhaisen puuttumisen malli ja käytännössä tarvittava lomake. Työnantajan toimintamalleihin kuuluu myös henkistä väkivaltaa ilmetessä käytettävissä olevat toimintaperiaatteet. Päihdeohjelman tuki Työterveyshuolto tukee kaupungin päihde- ja hoitoonohjausmallia, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Työterveyshuolto seuloo terveystarkastusten yhteydessä alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä, jonka yhteydessä annetaan ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn jokaiselle työntekijälle sekä kysyy sairaanhoitovastaanotoilla alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen. Työterveyshuolto ohjaa myös omatoimisesti hoitoon hakeutuvia päihdeongelmaisia sopivaan hoitopaikkaan. 18 / 25

19 Työterveyshuolto toimii asiantuntijana hoitoonohjaustilanteissa ja seuraa kuntoutujan tilannetta ja tukee työhön paluuta. Ikaalisten kaupungilla on päihde- ja hoitoonohjausmalli. Kaupungilla on päihde- ja hoitoonohjausmalli, joka tullaan päivittämään vuoden 2017 aikana. Työnäkö, optikkoyhteistyö ja erityistyölasikäytäntö Jos työnäkemisessä ilmenee vaikeuksia, asiakas ottaa yhteyttä asiakasvastaavaan työterveyshoitajaan, joka kirjaa tarpeen potilaskertomukseen. Työterveyshoitaja kertoo asiakkaalle työnantajan kanssa sovitun toimintamallin erityistyölasiasioissa sekä kertoo samalla mitä tarkoitetaan erityistyölaseilla. Huomioittehan seuraavat asiat erityistyölasitarpeen määrittelyssä: Työntekijän (optikon tai silmälääkärin määräämät) ensimmäiset/ainoat silmälasit eivät voi olla erityistyölasit. Työntekijän näkö tulee olla tarkastettuna viimeisen kolmen vuoden sisällä: mikäli optikko havaitsee näöntarkastuksessa silmälasihankinnan tarpeen, tulee työntekijän hankkia hänelle määrätyt silmälasit (siviililasit). Mikäli työntekijä ei näillä laseilla näe tarkasti työpisteessään/työtehtävässään, käynnistetään erityistyölasiprosessi. Erityistyölasiprosessi: työnäköön perehtynyt työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja sopii asiakkaan työpisteeseen työnäköergonomisen käynnin. Työnäköergonomiakäynnillä kartoitetaan työpisteen muutosmahdollisuudet ja tehdään tarvittavat muutokset/ehdotukset. Työpisteen ergonomiamuutosten jälkeen arvioidaan erityistyölasien tarve uudelleen. Mikäli työntekijä ei edelleenkään näe työpisteessään/työtehtävässään tarkasti ergonomisten muutosten jälkeen, tehdään lähete optikon erityistyölasitarkastukseen. Lähetettä varten tth/tft ottaa tarvittavat työpistettä koskevat etäisyysmitat ja kuvaa työympäristön olosuhdevaikutukset myös lomakkeeseen: kontrastit, valaistus, näytön ominaisuudet, pienin tarkasteltava fonttikoko yms., ohjeistuksen kehyksen korvattavuudesta, erityistyölasien laskutusosoitteen ja ohjeistuksen linssien korvattavuudesta. Työntekijä varaa ajan optikon työnäkötarkastukseen ja tekee tarvittaessa lasihankinnan. Sovittu käytäntö erityistyölasien hankkimisesta: Jos työnäköoptikko toteaa, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset silmälasit (erityistyölasit) näyttöpäätetyöhön, tulee työntekijän toimittaa esimiehelleen optikon tekemä kirjallinen perustelu. Tässä tapauksessa työnanataja korvaa erityistyölasit (Vnp 1405/93/7 ). Sovitut raportointikäytännöt Vuosittain toimitettavat raportit - vastaanottokäynneistä - sairauspoissaoloista ja - kustannuksista. Työnantaja voi seurata edellä mainittuja kuukausitasolla Terveystalo Extranet -palvelun kautta. Työterveyshuollon etäpalvelut Digitaalinen etäpalvelu on yksi menetelmä toteuttaa työterveyshuoltoa. Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluilla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian avulla toteutettuja palveluita tilanteissa, joissa työterveyshuollon ammattilainen ja työntekijä, työnantaja tai yrittäjä sijaitsevat eri paikoissa ja vaihtavat tietoja teksti-, ääni- tai kuvatiedostoina tai videovälitteisen internet-yhteyden avulla. Työterveyshuollon ammattilainen voi tarpeen mukaan olla etäyhteydessä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen tai sosiaalivakuutusjärjestelmän ammattilaisen kanssa. Pelkkä yleinen, anonyymisti toteutettu terveysneuvonta ei kuulu etäpalveluihin. Ehkäisevän työterveyshuollon (KL I) etäpalveluista voidaan maksaa työterveyshuollon korvausta. Poikkeuksena tähän on työpaikkaselvitykseen kuuluva työpaikkakäynti, joka on lähtökohtaisesti tehtävä fyysisenä käyntinä työpaikalla. Etäpalveluna annetuista työterveyshuollon sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluista (KL II) on maksettu työterveyshuollon korvausta alkaen. 19 / 25

20 Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluista voidaan maksaa työterveyshuollon korvausta, jos niiden toteuttamisessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Kelan yhteistyössä laatimaa ohjetta. Myös muiden korvaamisen edellytysten tulee täyttyä. 20 / 25

21 Allekirjoitukset Toimintasuunnitelma on hyväksytty Paikka ja aika: Ikaalinen Työpaikan edustaja Työterveyshuollon edustaja Jyri Mäntylä Petri Karvonen 21 / 25

22 Liitteet Sovittujen tapaamisten ajankohdat työterveysyhteistyössä Moniammatilliset paikalliset tiimipalaverit ilman asiakasta Poissaolojen seuranta, case-palaverit Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Muu yhteistyö Työterveyshuolto osallistuu kutsuttuna - yt-toimikunnan toimintaan - sisäilmatyöryhmän toimintaan - työhyvinvointiryhmien toimintaan - muihin erikseen sovittaviin ryhmiin tarvittaessa Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Ei määritelty Ohjausryhmät 1 x vuosi Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Suurasiakaslääkäri Asiakkuuspäällikkö Yrityksen/organisaation edustajat Paikalliset yhteistyötapaamiset Yhteistyötapaamisia järjestetään tarvittaessa erikseen sovittuina. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Yrityksen/organisaation edustajat Seuraavat toimintasuunnitelmaneuvottelut Toimintasuunnitelmaneuvottelut järjestetään vuoden viimeisellä kvartaalilla erikseen sovittuina. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Asiakkuuspäällikkö Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Yrityksen/organisaation edustajat Työsuojelutoimikunnan kokoukset Työterveyshuolto osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin erikseen kutsuttuna. Arvioidut päivämäärät: Ei määritelty Osallistujat Työterveyshoitaja 22 / 25

23 Työterveyslääkäri 23 / 25

24 Yrityskorttien koordinoivat asemat Tilanne Ikaalisten kaupunki (555) Terveystalo Ikaalinen Sopimusasemat ja toimipaikkoihin kytketyt henkilöt. Keskinen Terveystalo Ikaalinen Ikaalisten kaupunki (555) 555 lkm osuus Keskinen Terveystalo Ikaalinen ,0 % 24 / 25

25 Powered by TCPDF ( versio: 6 Asiakasvastaavat Tilanne keskitetty Keskinen Terveystalo Ikaalinen Ikaalisten kaupunki (555) Asiakasvastuu Äijälä Tiina (TOIM) TTL Karvonen Petri (YLE) 1. TTL Mikkola Pirjo (TTL) 1. TTH Vesamäki Anne (TTH) TTL Karvonen Petri (YLE) TPSY Mäntylä Maarit (TPS) TTL Mikkola Pirjo (TTL) TFT Reiju Mari (TFT) TTH Vesamäki Anne (TTH) 25 / 25