PELASTUSTOIMEN TYÖTURVALLISUUDEN POIKKEAMARAPORTOINTI. Nykytilan kartoitus ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELASTUSTOIMEN TYÖTURVALLISUUDEN POIKKEAMARAPORTOINTI. Nykytilan kartoitus ja kehittäminen"

Transkriptio

1 PELASTUSTOIMEN TYÖTURVALLISUUDEN POIKKEAMARAPORTOINTI Nykytilan kartoitus ja kehittäminen Juha Höök Opinnäytetyö Syyskuu 2013 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto HÖÖK JUHA: Pelastustoimen työturvallisuuden poikkeamaraportointi Nykytilan kartoitus ja kehittäminen Opinnäytetyö 103 sivua, joista liitteitä 8 sivua Syyskuu 2013 Jotta pelastustoimi voisi toimia laadukkaasti ja tehokkaasti, sillä on oltava hyvinvoiva ja toimintakykyinen pelastushenkilöstö ja -kalusto. Tämä edellyttää hyvinvoivaa työyhteisöä, henkilöstön riittävää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä turvallista ja terveellistä työympäristöä. Jotta työturvallisuudenpoikkeamia voitaisiin tehokkaasti tarkastella, tulee työpaikalla olla raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa kyseisten tilanteiden lukumääräisen tilastoinnin sekä epäkohtien löytymisen työvälineissä, -tekniikoissa ja -taktiikoissa. Tapaturmien torjunnassa on usealla työpaikalla otettu käyttöön "nollavisio", jonka tarkoituksena on saada työtapaturmien määrä ja vakavuus jatkuvaan laskuun. Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksena verkossa. Tavoitteena oli saada määrällistä tietoa pelastustoimen poikkeamaraportoinnin nykytilasta. Kyselyn kohderyhmänä olivat pelastustoimen eri ammattiryhmät koko maassa. Kyselyyn vastasi 161 henkilöä eri pelastuslaitoksista. Sopimuspalokuntalaisia vastaajista edusti 3,1 prosenttia. Työsuojeluorganisaatioon kuului vastaajista 18,6 prosenttia. Kyselyyn vastanneilla oli kokemusta pelastustoimen työtehtävistä keskimäärin 16,3 vuotta. Kyselyn tuloksien analysoinnissa käytettiin hyväksi Webropol -järjestelmää. Tämän lisäksi sanalliset vastaukset luettiin läpi ja ne luokiteltiin. Vastauksista muodostettiin erilaisia kuvaajia tulosten selkeyttämiseksi. Tuloksien perusteella voidaan yleisesti ottaen todeta, että valtaosassa pelastuslaitoksia on käytössä poikkeamaraportointijärjestelmä. Järjestelmien tasoissa ja toimivuudessa on tulosten mukaan suuria pelastuslaitos kohtaisia eroja. Pelastustoimeen kaivataan yhtenäistä valtakunnallista poikkeamaraportointia helpottamaan alan työturvallisuuspoikkeamien tilastointia sekä tehostamaan turvallisuuspuutteisiin puuttumista sekä niistä tiedottamista. Myös pelastustoimen työturvallisuuskulttuurin taso vaihtelee suuresti pelastuslaitoksittain. Kyselytutkimuksessa saatujen tulosten perusteella keskeisin kehittämistoimenpide tässä vaiheessa on valtakunnallisen työturvallisuuden poikkeamaraportointijärjestelmän perustaminen. Poikkeamaraportointijärjestelmän olisi syytä rakentaa sisäministeriön pelastustoimen tietovarantojärjestelmä VARANTO -kehityshankkeen mukana. Sisäministeriön asettaman pelastusalan työturvallisuutta kehittävän valtakunnallisen työhyvinvoinnin yhteistyöelimen tulisi ottaa poikkeamaraportointi osaksi omaa toimintaansa ja sitä myötä osaksi pysyviä rakenteita. Asiasanat: pelastustoimi, poikkeamaraportointi, työtapaturma, työturvallisuus

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Master`s Degree Programme in Wellbeing Technology HÖÖK JUHA: Occupational Safety Hazard Reporting of Rescue Services Survey and Development of the Present Situation Master's thesis 103 pages, appendices 8 pages September 2013 In order for rescue services to work rigorously and efficiently the rescue personnel has to be functioning and to feel well at work. This requires a healthy work community, sufficient physical and mental capabilities of the personnel and a safe and healthy working environment. In order to efficiently inspect deviations in occupational safety the workplace has to have a reporting system which enables the compilation of quantitative statistics of the incidents in question and the discovery of flaws in work equipment, techniques and tactics. Many workplaces have established a "zero vision" accident prevention policy which aims to constantly reduce the amount and the severity of accidents. Material for the thesis was collected with an Internet enquiry. The aim was to collect quantitative information about the current situation of deviation reporting in rescue services. Target groups were different personnel groups of rescue services in Finland. The enquiry got 161 replies from different rescue departments. Members of contract fire brigade consisted of 3.1 percent of the respondents. 18,6 percent of the respondents were members of occupational safety and health organisations. Respondents had an average work experience of 16.3 years in rescue services. Enquiry results were analysed with help of Webropol software. Written answers were read through and categorised. Replies were refined into charts to represent results better. Results argue that most of the rescue departments have a deviation reporting system. The quality and functionality of these reporting systems varies greatly between rescue departments. There is a longing for a national uniform deviation reporting system to help with occupational safety deviation statistics and to improve removing safety hazards and informing about them. Also the level of occupational safety culture was very different from rescue department to another. The most central development measure at the moment is to build a national deviation reporting system for occupational safety. Deviation reporting system should be built as part of development project of Rescue services information reserve system VARANTO administered by Ministry of the Interior. National co-operative committee for wellbeing at work in fire and rescue services which is also responsible for development of occupational safety should take deviation reporting as part of its work and as part of basic structures and everyday work. Key words: deviation reporting, occupational accidents, occupational safety, rescue services

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite sekä tutkimuskysymykset Kohdeorganisaatio TYÖTURVALLISUUS PELASTUSTOIMESSA Lakisääteinen velvoite Pelastustoimen työturvallisuuskulttuuri KÄSITTEELLINEN VIITEKEHYS Pelastustoimi Suomessa Pelastustoimen tehtävät ja arvot Pelastustoimen henkilöstö Työhyvinvointi ja työturvallisuus Työhyvinvointi Työturvallisuus Työsuojeluohjelma Riskinarviointi Työturvallisuuspoikkeama ja työtapaturma Työturvallisuuspoikkeama Poikkeamaraportointi Pelastustoimen poikkeamaraportointi pohjoismaissa Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta Pelastustoimen työtapaturmatilastot Loukkaantumiset ja tapaturmat sekä tilastolähteet Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä PRONTO Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Esimerkki pelastuslaitoskohtaisesta tilastoinnista AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI TULOKSET Taustatietoja Työsuojeluorganisaation aktiivisuus sekä vastaajien organisaatioasema Työsuojeluorganisaation edustus Organisaatioasema... 46

5 5 5.3 Työturvallisuuspoikkeamien yleisyys pelastustoimessa Tapaturmien määrä Työturvallisuuspoikkeamien määrä Työtapaturmien määrä pelastustoimessa (TVL) Työpaikkatapaturmat pelastustoimessa (TVL) Työmatkatapaturmat pelastustoimessa (TVL) Työtapaturmat pelastustoiminnassa (PRONTO) Kuolemantapaukset Työturvallisuuspoikkeama ja työtehtävä Työturvallisuuden poikkeamat ja lukumäärät Työtehtävät ja lukumäärät Raportointi ja sen toimivuus Työpaikan raportointijärjestelmä Raportointitapa Poikkeamaraportoinnin ohjeistus Poikkeamaraportoinnin tarkoituksenmukaisuus Poikkeamaraportoinnin helppous Poikkeamaraportoinnin käsittely Tiedotus ja työturvallisuuden kehittäminen Vaikutus työpaikan toimintamalleihin Poikkeamaraportoinnin merkitys Raportoinnin valtakunnallinen kattavuus Muuta huomioitavaa JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Poikkeamaraportoinnista Poikkeamien aiheuttajista ja työtehtävistä Raportointijärjestelmistä Käsittelyprosessista Tapaturmataajuuksista Tilastoinnista Tiedotuksesta Työturvallisuudesta Perehdytyksestä Kyselyn luotettavuuden arviointi Kehittämisehdotukset Jatkotutkimustarpeet LÄHTEET Liite 1. Kyselytutkimus... 96

6 6 LYHENTEET JA TERMIT AVI Aluehallintovirasto ILO Kansainvälinen työjärjestö (International Labour Organization) ESAW EU työtapaturmien luokittelumenetelmä (European Statistics on Accidents at Work) Euroopan Unioni (European Union) LUP Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos NFFF The National Fallen Firefighters Foundation PeO Pelastusopisto PRONTO Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä SM Sisäministeriö SPAL Suomen Palomiesliitto SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPPL Suomen Palopäällystöliitto SSPL Suomen Sopimuspalokuntien Liitto TSK Sanastokeskus TTL Työterveyslaitos

7 7 TTK Työturvallisuuskeskus TVL Tapaturmavakuutuslaitosten liitto VARANTO Pelastustoimen tietovarantojärjestelmä VPK Vapaaehtoinen palokunta WHO Maailman terveysjärjestö (World Health Organization)

8 8 1 JOHDANTO Olen työskennellyt pelastustoimen työtehtävissä vuodesta 1994, siis liki kaksikymmentä vuotta. Urani pelastustoimessa koostuu työtehtävistä ammatti- ja sopimuspalokunnissa (VPK, TPK, SPK) sekä opetustehtävistä alan ammatillisessa koulutuksessa. Näissä työtehtävissä olen loukannut itseni joitakin kertoja, niistä yhden kerran vakavasti. Tehtävissä olen altistunut kemikaaleille, savulle, liikenteelle, verelle ja eritteille sekä väkivallan uhalle. Läheltä piti -tilanteita on ollut useita, mutta vain muutamasta tilanteesta olen täyttänyt poikkeamaraportin. Ehkä olen mieltänyt vaarojen kuuluvan työn kuvaan, pelännyt tehneeni virheen tai en vain ole välittänyt asiasta. Näinhän sen ei kuitenkaan pitäisi olla. Vaarat ovat osa pelastustoimen työtehtäviä, mutta sitä paremmin tulee kartoittaa työn riskit ja luoda toimintamallit sekä reagoida tehokkaasti havaittuihin työturvallisuuden poikkeamiin. Nykyisen työkokemukseni pohjalta voin todeta, että pelastustoimen työlle luodaan vankka perusta alan ammattikoulutuksessa ja täydennyskursseilla. Työtä ei opita koulunpenkillä, vaan työtä tekemällä vanhempien työtovereiden opastuksessa ja myös valitettavan usein vahingon kautta. Tulee muistaa, että työn erikoisuutena on jokaisen tilanteen erilaisuus, samoin kuin vaihtelevat työolosuhteet ja työaika. Myös vireystaso työtehtävissä vaihtelee suuresti. Nämä kaikki edellä mainitut seikat vaikuttavat heikentävästi työturvallisuuteen. Ehkäpä pelastustoimessa opitaan vain kokemusten kautta. Edellä mainitsemani oppimistapa on tehokas tapa, mutta myös varsin vaarallinen. Se ei täytä mitään työturvallisuuslain asettamia edellytyksiä työn turvallisesta tekemisestä. Siksi vahva mielipiteeni on, että pelastustoimen työturvallisuuskulttuuri ja -koulutus vaatii edelleen kehitystä. Olen henkilökohtaisesti jo usean vuoden aikana pyrkinyt tuomaan valtakunnallisesti esille pelastustoimen työturvallisuuden epäkohtia ja siten herättämään keskustelua sen nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Myös tämän opinnäytetyön epävirallisena tavoitteena on jatkaa tuota keskustelua ja antaa sille uutta puhtia. Kuten Magnusson ja Sörqvist (2013) Puhdas paloasema -materiaalissa toteavat, tarkoituksena on ensisijaisesti vaikuttaa asenteisiin, työn tekemisen rutiineihin ja työmenetelmiin, jotta voidaan luoda parempaa ja terveellisempää työympäristöä koskevat ohjeet, joka taas johtaa hyvään terveyteen.

9 9 Henkilökohtaisesti toivon pystyväni estämään edes osan vastaavista työturvallisuuden poikkeamista, joita itse olen kohdannut sekä kehittämään omalta osaltani pelastustoimen työturvallisuutta. Tavoitteenani ei kuitenkaan ole etsiä virheitä tai epäonnistumisia, vaan kehittää ja parantaa lainsäädännön edellyttämiä työturvallisuuden kokonaisuuksia niin, että pelastustoimessa työskentelisi tulevaisuudessa entistä terveempi, hyvinvoivampi ja motivoituneempi henkilöstö. Nykyajan palomies on monitaitoinen ammattimies onnettomuuksien ehkäisijä ja osaava pelastaja. Hän on rauhallinen, uskottava ja häneen luotetaan (Valtanen 2012). Palomiehet työskentelevät kovassa kuumuudessa, usein myrkyllisten kaasujen ja kemikaalien keskellä, he auttavat onnettomuuksissa ja katastrofeissa, hallitsevat meripelastuksen, korkeanpaikan työskentelyn ja pelastussukelluksen. Kaikki tämä vaatii hyvää pohjakoulutusta, valtavasti tietoa sekä rautaista ammattitaitoa. Palomiehen on onnistuttava työssään ja samalla turvattava itsensä, sillä todennäköisyys työtapaturmiin ja loukkaantumisiin on suurempi kuin missään muussa ammatissa. (Valtanen 2012, 18.) Palomiehen ammatissa korostuu erityisesti yksi asia yli muiden - työturvallisuus. Työturvallisuus on laadukkaan toiminnan yksi peruspilari ja siksi se on merkittävä osa pelastuslaitosten turvallisuuskulttuuria. Työturvallisuus on myös alan imagoon suoraan vaikuttava asia. 1.1 Opinnäytetyön rakenne Tämä opinnäytetyö koostuu seitsemästä luvusta: johdanto, työturvallisuus pelastustoimessa, käsitteellinen viitekehys, aineiston keruu ja analysointi, tulokset, johtopäätökset ja pohdinta. Opinnäytetyön rakenne on pyritty luomaan siten, että lukijalle syntyy käsiteltävistä asioista yleiskuva. Tämän jälkeen perehdytään varsinaiseen tutkimusaiheeseen ja tutkimustuloksiin. Pohdinta ja johtopäätökset -osiossa esitetään muun muassa kehittämisehdotuksia alan työturvallisuuteen sekä jatkotutkimustarpeet.

10 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite sekä tutkimuskysymykset Vuoden 2003 lopulla voimaan astunut työturvallisuuslaki laajentaa pelastustoimen vastuuta alueella esiintyvien vaarojen arvioinnin suhteen ja edellyttää työsuojelun toimintaohjelman laatimista koko henkilöstölle, mukaan lukien sopimuspalokunnat (Rantala 2004, 1). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa pelastustoimen nykyisen poikkeamaraportoinnin tila ja toimivuus. Tavoitteena on tuottaa tietoutta pelastustoimen poikkeamaraportoinnin kehittämiseksi. Tutkimus on työelämälähtöinen ja sillä on laaja-alaista käytännön sovellusarvoa. Tutkimustulokset on pyritty esittelemään lukijalle selkeästi ja siten, että niiden vertaaminen esimerkiksi oman työpaikan työturvallisuuden nykytilaan käy helposti. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään pelastustoimen työturvallisuuden sekä poikkeamaraportoinnin kehittämisessä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Mikä on poikkeamaraportoinnin nykytila, toteutus ja toimivuus pelastuslaitoksissa? 2. Miten poikkeamaraportoinnin merkitys ymmärretään pelastuslaitoksissa? 1.3 Kohdeorganisaatio Tämä opinnäytetyö on hankkeistettu. Työn kohdeorganisaationa toimi Suomen Palopäällystöliitto Finlands Brandbefälsförbund ry. Liitto on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistönsä ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuudet ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Yhtenä osaamisen kehittämisen osa-alueena Palopäällystöliitto on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään koko pelastustoimen työturvallisuutta. (Suomen Palopäällystöliitto 2013.)

11 11 Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään ensisijaisesti sisäministeriön asettaman pelastustoimen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminnassa, jossa Suomen Palopäällystöliitto on edustettuna. Tämän opinnäytetyön tekemistä ohjasivat yliopettaja Lea Saarni Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä kehittämispäällikkö Sami Häkkinen Suomen Palopäällystöliitosta. Lisäksi mukana oli joukko pelastustoimen asiantuntijoita alan eri organisaatioista, joista tässä yhteydessä mainittakoon seuraavat; Turvallisuuspäällikkö Hannu Kallio, Yara Suomi Oy Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto Erikoistutkija Matti Sipilä, Pelastusopisto Ylipalomies Roger Nybom, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Työhyvinvointipäällikkö Terhi Nurmela, Espoon kaupunki Ensihoitaja Paul Eskelinen, HUS Riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta, Pohjois-Savon pelastuslaitos Tiimipäällikkö Sirpa Lusa, Työterveyslaitos Tutkimusinsinööri Venla Räisänen, Työterveyslaitos Tutkimusjohtaja Esa Kokki, Pelastusopisto Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen, Finanssialan keskusliitto Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto Palomestari Jaakko Niskala, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Vs.palomestari Pertti Vesaaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

12 12 2 TYÖTURVALLISUUS PELASTUSTOIMESSA Työturvallisuus näyttelee suurta osaa pelastustoimen työtehtävissä. Se koskee kaikkia alan toimijoita, päällystöä, miehistöä, sopimuspalokuntia sekä ammattilaisia (Höök 2011, 13). Pelastuslaitosten sisäinen riskienhallinta on jäänyt ulkoisen riskienhallinnan varjoon ollen pikemminkin reagointia yksittäisten muuttuneiden säännösten vaatimuksiin kuin kokonaisvaltaista työtä turvallisuustason parantamiseksi. Näin toteutettuna sisäinen riskienhallinta ei ole muodostanut loogista ja toiminnallista kokonaisuutta (Rantala 2004, 1). 2.1 Lakisääteinen velvoite Pelastustyöntekijöille tapahtui vuonna 2010 Tapaturmavakuutusten liiton (TVL) tilastojen mukaan 617 työtapaturmaa eli 1,7 tapausta päivässä. Tilastoidut tapaturmat ovat vahinkoja, joissa työntekijöille on maksettu vakuutuskorvauksia joko tehdyistä hoitotoimenpiteistä tai tapaturmasta aiheutuneesta sairauslomasta. (Sysi-Aho 2013.) Perussäännökset pelastustoiminnalle tulevat pelastuslaista (379/2011). Työturvallisuustoimintaa koskevat säännökset tulevat työturvallisuuslaista (738/2002). Työturvallisuuslakia sovelletaan pelastustoimen työtehtäviin, työturvallisuuden ollessa merkittävä osa pelastuslaitosten turvallisuuskulttuuria. Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki (1383/2001) luovat työterveys- ja työturvallisuustoiminnan keskeiset ohjenuorat, jotka ohjaavat työnantajan ja työturvallisuushenkilöstön toimintaa. Työturvallisuuslain 8 velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tähän päästään huolehtimalla järjestelmällisesti työn vaarojen arvioinnista ja havaittujen epäkohtien korjaamisesta (Esimies työhyvinvointia rakentamassa 2013, 2). Työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työsuojelutoiminnasta ohjaa laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) (Kallio, Airila & Lusa 2010, 13). Lisäksi työsopimuslaki (55/2001) ja kunnallinen viranhaltijalaki (304/2003) edellyttävät, että työntekijän turvallisuutta ei saa vaarantaa ja henkilöstöä on kohdeltava tasapuolisesti, eikä ketään saa kohdella syrjivästi (Esimies työhyvinvointia rakentamassa 2013, 2).

13 13 Työturvallisuuslaki (738/2002) määrittää oikeudet ja velvollisuudet työnantajalle sekä työntekijälle työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työturvallisuuslaki määrittää myös työantajan yleisen huolehtimisvelvollisuuden siitä, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta. Työturvallisuuslakia voidaan pitää työtapaturmia ehkäisevänä lakina, ja sitä on jokaisen työantajan ja työntekijän noudatettava työssään. Pääsääntöisesti työturvallisuuslain määrittelemiä oikeuksia ja velvollisuuksia ohjataan esimerkiksi eri työtehtävistä, toimintatavoista ja suojavälineiden käytöstä annettavilla ohjeilla. Työnantaja varmistaa työtekijöiden peruskoulutuksen ja perehdytyksen työtehtäviin, sekä järjestää tarvittaessa lisä- ja kertauskoulutusta. Työtapaturmien ennaltaehkäisemiseksi on myös tärkeää suorittaa työpaikan sekä eri työtehtävien riskinarvio. Riskinarvioinnin tavoitteena on tunnistaa ennalta työntekijöille työstä aiheutuvat vaarat ja haitat. Työturvallisuuslain 10 :n mukaan työantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Vuonna 2006 SM julkaisi pelastushenkilöstön työssä jaksamista pohtineen työryhmän raportin. Työryhmän yhtenä toimenpide-ehdotuksena pyritään edistämään pelastustoimen nolla-tapaturmaan pääsemistä kaikissa pelastajien työ-, harjoitus- ja liikuntatilanteissa. Yhtenä apukeinona tavoitteeseen pääsemiseksi esitettiin, läheltä piti - tilanteiden rekisteröintiä ja analysointia. (Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen 2006, 24.) 2.2 Pelastustoimen työturvallisuuskulttuuri Pelastustoimen (pelastusala) tehtävänä on vastata suomalaisten turvallisuudesta kaikissa mahdollisissa tilanteissa päivittäisistä onnettomuuksista katastrofeihin ja sodan vaaroihin asti. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja suuronnettomuudet ovat maassamme harvinaisia. (Suomen pelastustoimi 2008, 5.)

14 14 Pelastustoimen tärkein voimavara on motivoitunut, pätevä ja vastuunsa sisäistävä henkilöstö. Pelastustoimella tulee olla riskeihin nähden suhteutettu henkilömäärä sekä henkilöstöllä riittävät tiedot ja taidot kohdata esiintyvät riskit. Henkilöstön työssä jaksamisen kannalta oleellista on työturvallisuuslain (738/2002) mukaisen työsuojelun toimintaohjelman laatiminen ja noudattaminen. Työsuojelu tulee ottaa huomioon päivittäin kaikessa toiminnassa, työtehtävissä, koulutuksessa, harjoituksissa ja pelastustoiminnassa. Yleisenä tavoitteena on myös henkisen hyvinvoinnin lisääminen ja henkilökunnan pysyminen terveenä ja työkykyisenä eläkeikään asti. (Rantala 2004, ) Pelastustoimen tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä onnettomuuden sattuessa pelastaa ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta. Tästä syystä pelastushenkilöstön työtehtäviin liittyy monia terveys- ja turvallisuusriskejä. Työ on usein hektistä, stressin alla tehtävää työtä, jossa kuormitus ja vaaratekijät voivat olla hyvinkin erilaisia. Työympäristö ja sen olosuhteet muuttuvat ja ovat siksi myös erittäin riskialttiita. Jotta pelastustoimen työturvallisuutta voidaan ylläpitää ja kehittää, on koko pelastustoimen henkilöstön sitouduttava asiaan. Ammattitaitoisella työllä tuotetaan laadukkaita palveluja siten, ettei tapaturmia satu eikä työperäisiä sairauksia synny. Lisäksi alan ulkopuolelle annetulla esimerkillä on tärkeä merkitys toteutettaessa pelastustoimelle annettuja lakisääteisiä tehtäviä. Useat pelastustoimen työtehtävät voidaan luokitella Työturvallisuuslain (738/2002) mukaiseksi erityistä vaaraa aiheuttavaksi työksi, jolloin työstä aiheutuu tapaturman ja sairastumisen vaaraa. Työturvallisuussäännösten puitteissa on kuitenkin mahdollista järjestää työturvallisuus pelastustoimessa samalle tasolle kuin muillakin vaarallisilla aloilla ilman, että pelastustoiminnan tehokkuus siitä vähenee. Alan erityisluonne vaatii paljon riskienhallinnalta, jotta erityiset vaaraa aiheuttavat uhkatekijät saadaan minimoitua hyväksyttävälle tasolle. Jotta pelastustoimi voisi toimia laadukkaasti ja tehokkaasti, sillä on oltava hyvinvoiva ja toimintakykyinen henkilöstö. Tämä edellyttää hyvinvoivaa työyhteisöä, henkilöstön riittävää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä turvallista ja terveellistä työympäristöä. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan, pitää koko pelastustoimessa kehittää työturvallisuutta, varhaisen välittämisen malleja sekä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. (Kallio ym. 2010, 17.)

15 15 Nykykäsityksen mukaan suunnitelmallinen turvallisuuden kehittäminen perustuu huolelliselle ja kattavalle riskienarvioinnille. Työturvallisuus- ja työterveysriskien tunnistaminen ja arviointi on yksi lakisääteisistä riskien arvioinneista, ja se on osa organisaatioiden riskienhallinnan kokonaisuutta. (Murtonen & Toivonen 2006, 39.) Sisäministeriö julkaisi vuonna 2006 työryhmän raportin Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen. Raportissa työryhmä esitti, että systemaattisiin riskinarviointeihin ja muihin selvityksiin perustuen tehostetaan pelastustoimen työtapaturmien torjuntaa kaikissa tilanteissa, esimerkiksi kampanjalla tai ohjelmalla. Tämän todettiin edellyttävän pelastustoimen oman työturvallisuuskulttuurin muuttumista ja kaikkien (työntekijät, työnjohto, työnantaja, työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto) sitoutumista aiheeseen. (Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen 2006, 24.) Raportissa todettiin, että vuosina tehdyn seurantatutkimuksen mukaan palomiesten työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt ruumiillista rasittavuutta enemmän tutkitun kolmen vuoden ajanjaksolla. Työ koettiin henkisesti rasittavammaksi muun ohella esimiehen antaman tuen vähäisyyden ja onnistumisiin liittyvän palautteen puutteen sekä etenemismahdollisuuksien pienen määrän vuoksi. Esimiehen antaman tuen vähäisyys ja onnistumisiin liittyvän palautteen puute lienee suoraan johdettavissa pelastustoimen autoritaarisesta ja hierarkkisista toimintatavoista. (Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen 2006, 25.) Poikkeamaraportoinnilla voidaan arvioida riskiarvioinnin, suojausten sekä turvallisuusohjeistuksen kattavuutta. Raportoinnin tavoitteena on tuottaa organisaatiolle tietoa tapahtuneista työturvallisuuden vaaratilanteista. Poikkeamat tuovat esille työturvallisuudessa olevia aukkoja ja kehittämistarpeita. Näin pyritään havainnoimaan työssä piileviä vaaratilanteita ja ottamalla tapahtuneesta opiksi. Riskiarvioinnit ja poikkeamaraportoinnit toimivat käytännön työvälineinä toteutettaessa työpaikan hyvinvointia ja turvallisuusjohtamista. Pelastustoimessa ei toistaiseksi ole ollut saatavilla kattavaa valtakunnallista vuosiraporttia työturvallisuuspoikkeamista. Puuttuva poikkeamaraportointijärjestelmä estää pelastustoimen haitta- ja vaaratekijöiden kartoittamisen sekä myös alan työturvallisuuden tehokkaan kehittämisen. Toimiva poikkeamaraportointi loisi mahdollisuuden organisaation valtakunnalliseen työturvallisuuspoikkeamien tarkasteluun. Raportointia voitaisiin

16 hyödyntää pelastustoimen suunnittelu- ja kehitystyössä, koulutuksessa sekä mahdollisesti työn vaativuuden arvioinnissa. 16 Myös työturvallisuuteen sopiva turvallisuuskulttuurin määritelmä on Valtion paloopiston entisen rehtorin ja pelastustoimen vaikuttajan Erkki Jaakkolan (Jaakkola 2003, 21) mukaan seuraava; turvallisuus huomioidaan organisaation kaikilla tasoilla sille kuuluvalla vakavuudella. Jaakkola määrittelee turvallisuuskulttuurin tunnusmerkit seuraavasti: 1. Johto on sitoutunut turvallisuusasioihin 2. Turvallisuusasioiden hoito on organisoitu hyvin 3. Turvallisuus on osa laadunvarmistusta 4. Turvallisuuskoulutus ja opetus on hoidettu hyvin. Työturvallisuus on ennen kaikkea jokaisen pelastustoimen organisaatioon kuuluvan henkilön asia. Pelastajien työskentelyn työturvallisuustavoitteena tulee olla käytännössä toimiva, hyvä ja laadukas turvallisuuskulttuuri, joka perustuu nolla-tapaturmaajatteluun ja sen mukaiseen toimintaan harjoituksissa sekä työtehtävissä. Työpaikan turvallisuus kertoo toiminnan laadusta. Turvallisuus on myös pelastustoimen keskeinen periaate. Työnantajalla on paitsi mahdollisuuksia, myös velvollisuuksia työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseksi. Lainsäädäntö asettaa työsuojelulle vähimmäistason. (Esimies työhyvinvointia rakentamassa 2013, 2.)

17 17 3 KÄSITTEELLINEN VIITEKEHYS Tämän luvun tavoitteena on antaa lukijalle kuva pelastustoimesta Suomessa sekä työturvallisuuden peruskäsitteistä. Pelastustoimen esittelyn jälkeen esitellään keskeisimmät työturvallisuuden sekä työhyvinvoinnin käsitteistä. Viimeiseksi käsitellään keskeisimmät työturvallisuutta ohjaavat säännökset. 3.1 Pelastustoimi Suomessa Pelastustoimi on olemassa, koska yhteiskunta haluaa varjella elämää, kulttuuria, omaisuutta ja toimintaedellytyksiä. Pelastustoimen tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä onnettomuuden sattuessa pelastaa ihmisiä, eläimiä ja omaisuutta. Pelastustoimi on järjestelmä, jonka tehtävänä on huolehtia onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta. Pelastustoimi sisältää pelastustoiminnan ja sille pelastuslain ja valtioneuvoston asetuksen (407/2011) määräämät muut tehtävät. (Palo- ja pelastussanasto 2006, 260.) Pelastuslain (379/2011) perusteella käsitteellisesti voidaan lisätä myös, että pelastustoimen tehtävänä on vastata kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää pelastustoimi kunnassa. Pelastuslaitoksia on kaikkiaan 22 (kuva 1), (Suomen pelastustoimi 2008, 6). Vastuun pelastustoimen eri toimien hoitamisesta jakavat valtio ja pelastuslaitokset. Pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Valtion pelastusviranomaisia ovat pelastustoimesta vastaava ministeriö ja aluehallintovirastojen pelastusosastot. Kunnan pelastusviranomaisia ovat palopäällikkö ja kunnan näihin tehtäviin määräämät pelastustoimen viranhaltijat sekä kunnan asianomainen monijäseninen toimielin.

18 18 KUVA 1. Pelastuslaitokset (Pelastustoiminta 2013) Pelastustoimen tehtävät ja arvot Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen tehtävät alueellaan. Pelastuslaitosten toiminta koostuu kiireellisestä pelastustoiminnasta, onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, ensihoidosta ja hallinnosta. Kiireellistä pelastustoimintaa ja ennaltaehkäisyn tehtäviä ohjaa pelastuslaki. Näiden lisäksi osassa pelastuslaitoksia tuotetaan kiireellisen ensihoidon palveluita. Pelastustehtävissä on vuodesta merkittävä kasvu ensivastetehtävissä, liikenneonnettomuuksissa sekä tarkistus- ja varmistustehtävissä, jotka yhteensä muodostavat nykyään valtaosan pelastustoimen hälytyksistä. Vuonna 2010 pelastustoimella oli runsaat tehtävää, joista erilaiset tulipalot muodostivat yhteensä noin tehtävää eli noin 14 prosenttia palokuntien kaikista pelastustehtävistä. (Palo- ja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi 2011, 5-6.) Ympärivuorokautisesti miehitettyjä päätoimisia paloasemia Suomessa on noin 90 ja muita paloasemia noin 730 (Pelastustoiminta 2013). Pelastustoimintaan osallistuvia päätoimisia henkilöitä vuonna 2010 oli 5814 ja sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstöä (Hätinen 2012). Vapaaehtoiset palokunnat ja työpaikkapalokunnat (sopimuspalokunnat) osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen alueen pelastustoimen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

19 19 Itse pelastustoimen päätehtävää suoritettaan pääsääntöisesti onnettomuuden tapahduttua eikä työympäristö- ja työolosuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä täysin voida poistaa. Pelastustoimen tehtävät käsittävät sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä, jotka tulee huomioida parhaalla mahdollisella tavalla ennen pelastustehtävään tai sen kouluttamiseen ryhtymistä. Pelastustoimen arvot; inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti ohjaavat alan jokapäiväistä toimintaa (kuva 2). Ne juontuvat tänäänkin velvollisuudesta hädänalaisten auttamiseen (Valtanen 2012, 16). KUVA 2. Pelastustoimen arvot (Suomen Palopäällystöliitto 2013) Pelastustoimen henkilöstö Pelastuslain mukaan sisäministeriö johtaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä yhteen sovittaa eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa (Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille 2005, 16). Pelastustoimen toiminnan lainmukaisuutta valvovat aluehallintovirastot.

20 20 Ministeriön pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritellään yleiset periaatteet pelastuslaitosten palvelutason järjestämiseksi. Ohjeen mukaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi määritellään riskien perusteella normaaliolojen toimintavalmius. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa. (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 2012, 2-4.) Pelastustoimen työntekijä (pelastustyöntekijä) on henkilö, joka työskentelee säännöllisesti tai tilapäisesti työnantajan palveluksessa ja joka suorittaa pelastuslain määrittelemiä tehtäviä ja/tai sairaankuljetustyötä. Tässä opinnäytetyössä pelastustoimen työntekijällä tarkoitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton käyttämää luokittelua. Termillä käsitetään kaikki vastikkeellista palomiehen työksi luokiteltua työtä tekevät henkilöt (esim. kunta, valtio, teollisuus jne.). (Sysi-Aho 2013.) Päätoiminen pelastushenkilöstö on välittömässä lähtövalmiudessa oleva pelastuslaitoksen henkilöstö. Puolivakinainen palokunta on palokuntamuoto jonka henkilökunta on osittain päätoimista ja osittain sivutoimista ja jonka ensitoimintaan tarvittava osa voi heti hälytyksen saatuaan lähteä tapahtumapaikalle. (Palo- ja pelastussanasto 2006, 266.) Pelastustoimen henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2010 on esitetty taulukossa 1. Pelastustoimen tehtävissä voi lisäksi toimia vapaaehtoisia organisaatioita ja henkilöitä, jotka voivat osallistua sekä pelastustoimen koulutus- ja neuvontatehtäviin että varsinaiseen pelastustoimintaan (Siiki 2002, 26). Vapaaehtoinen palokunta (VPK) on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys, joka voi solmia alueen pelastustoimen kanssa palokuntasopimuksen. Vapaaehtoinen palokunta voi olla jakautunut osastoiksi; mm. hälytysosasto, palokuntanaisosasto, palokuntanuoriso-osasto. (Palo- ja pelastussanasto 2006, 654.) Sopimuspalokunta on alueen pelastustoimen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt palokunta (Palo- ja pelastussanasto 2006, 266). Sopimuspalokunta muodostuu yhdistyssopimuksen perusteella. VPK-yhdistys ryhtyy solmittuun sopimukseen perustuen tuottamaan pelastustoimen palvelua alueen pelastustoimelle. Sopimuspalokuntatoiminta ei ole perustehtävän osalta vapaaehtoista tai harrastustoimintaa, vaan sitä määrittää keskeisesti sopimuksen mukainen pakko. Kuitenkin VPK-

21 21 yhdistyksissä tehdään paljon vapaaehtoista toimintaa ja yhdistyksen muuta kuin sopimuspalokuntatoimintaa voidaan myös luonnehtia harrastustoiminnaksi. Sopimuspalokuntalainen on yleensä myös vapaaehtoispalokuntalainen. (Suomen Sopimuspalokuntien liitto 2013.) Työpaikkapalokunta on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. Työpaikkapalokuntia ovat mm. teollisuuspalokunta (TPK), laitospalokunta (LPK), sotilaspalokunta (SPK) ja lentoaseman palokunta. Työpaikkapalokunta voi olla myös sopimuspalokunta. (Suomen Sopimuspalokuntien liitto 2013.) TAULUKKO 1. Pelastustoimen henkilöstö vuonna 2010 (Hätinen 2012) PELASTUSTOIMEN HENKILÖSTÖ 2010 Päätoiminen henkilöstö Sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstö Pelastustoimen henkilöstö yhteensä Vuonna 2012 järjestetyllä Pelastustoimen tilinpäätös -seminaarilla luennoineen pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan pelastustoimen päätoimisesta henkilöstöstä nimikkeensä mukaan vuonna 2010 edusti 72% pelastustoimintaa (4186 henkilöä), 14% ensihoitoa (814 henkilöä), 9% hallinto- ja tukipalveluja (523 henkilöä) sekä 5% turvallisuuspalveluja (291 henkilöä). TVL:n luokittelun mukaista vastikkeellista palomiehentyötä tekevää pelastustoimen henkilöstöä oli vuonna 2010 yhteensä henkeä (taulukko 1). 3.2 Työhyvinvointi ja työturvallisuus Työnantajalla tulee olla tiedossa työpaikan vaara- ja kuormitustekijät ja tätä tietoa tulee käyttää työpaikan työolojen, työtehtävien ja työmenetelmien jatkuvaan parantamiseen siten, että työ ei aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle

22 22 (Murtonen & Toivonen 2006, 8). Organisaation turvallisuustoimintojen perustana on ylimmän johdon hyväksymä turvallisuuspolitiikka, joka kertoo ylimmän johdon tahtotilan turvallisuusasioiden hoitamisesta ja päämäärästä (Tikkanen, Aapio, Kaarnalehto, Kammonen, Laitinen, Mikkonen & Pisto 2008, 112). Pelastustoimessa ylimmäksi johdoksi voidaan käsittää sisäministeriön pelastusosasto sekä pelastuslaitosten ylin johto. Turvallisuusstrategia antaa perusteet yrityksen tai yhteisön turvallisuuden kokonaisvaltaiselle ja pitkäjänteiselle johtamiselle sekä tarkemmalle ohjeistamiselle (Tikkanen ym. 2008, 112). Strategian luonnista vastaa pelastuslaitosten työsuojeluorganisaatiot sekä keskijohto. Herrasen ja Honkalan mukaan työntekijästä lähtöisin olevaa työhyvinvointia on henkilön oma fyysinen kunto, henkinen hyvinvointi, elämänhallinta ja se, millainen ihmisen motivaatio työtä kohtaan on. Työpaikalla asioihin vaikuttavat myös useat asiat kuten esimerkiksi johtamistyyli, henkilökemiat ja työpaikan ilmapiiri. Mikäli johtaja on huono ja työntekijät eivät pysty muuten asioita muuttamaan kuin johtajan mielipiteen kautta, tällöin huono johtaja saattaa haudata ongelmat työpaikalta ja parannuksia ei saada tehtyä. Tällaisen johtajan myötä työhyvinvointi työpaikalla huononee ja työhyvinvoinnin paraneminen huonolta tasolta parempaan voi vaatia jo esimerkiksi henkilöstön vaihdoksia ennen kuin asiat alkavat parantua. (Herranen & Honkala 2012, 11.) Työhyvinvointi Terveys on maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (World Health Organization 2013). Toimintakyky on ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että kotona. Toimintakyky koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta alueesta (Kallio ym. 2010, 12). Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys muodostavat työkyvyn perustan. Ammatillinen osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio vaikuttavat työkykyyn. Myös työn piirteet, työolot, johtaminen ja työyhteisölliset tekijät ovat työkyvyn osatekijöitä. (Kallio ym. 2010, 13.)

23 23 Työterveyslaitos julkaisi vuonna 2011 raportin 13 vuoden seurantatutkimuksesta koskien eri-ikäisten palomiesten terveyttä ja toimintakykyä. Tutkimukset toteutettiin vuosina 1996, 1999 sekä Lääkärin toteamia tapaturmavammoja oli vuonna 2009 miltei puolella vastaajista (48 %). Vuonna 1996 niitä oli yli kolmanneksella vastaajista (34,1 %). Tapaturmavammat lisääntyivät pitkällä aikavälillä erityisesti alle 30 -vuotiailla yli kaksinkertaistuen 20 %:sta 48 %:iin vastaajista; myös vuotiailla tapaturmavammat lisääntyivät huomattavasti. (Punakallio & Lusa 2011, 25.) Pitkät ja päivää kestäneet sairauslomat lisääntyivät 13 vuoden seurantaaikana. Miltei saman verran oli myös päivää kestäneitä sairauslomia. Suhteellisesti eniten esiintyi kuitenkin sairauslomia, jotka olivat pituudeltaan korkeintaan 9 päivän pituisia (noin 40 %:lla vastanneista); niiden määrässä oli kuitenkin pientä laskua. Selkeästi laski myös niiden osuus, joilla ei ollut sairauslomia lainkaan edeltäneen 12 kk:n aikana. (Punakallio & Lusa 2011, ) Pelastustoimen tilipäätös -seminaarin materiaalin mukaan vuonna 2010 työtapaturmia pelastustoimessa sattui 1,9 kappaletta työntekijää kohden. Sairaslomia pelastustoimessa käytettiin 15,7 päivää työntekijää kohden. Kunta-alalla keskiarvo oli vuonna ,4 päivää per henkilö. Sairauslomat aiheuttivat pelastustoimessa poissaoloja yhteensä noin 230 htv vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2010 yhteensä 43 henkilöä, joiden keski-ikä oli 54,4 vuotta. (Hätinen 2012.) Työturvallisuus Työturvallisuus on tietoa ja taitoa työperäisten terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Turvallisuuskulttuuri on organisaation tapa toimia turvallisuuden suhteen (Työturvallisuuskeskus 2013). Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy menetelmien, toimintatapojen sekä ihmisten johtaminen (Kallio ym. 2010, 12). Sisäministeriön vuonna 2006 julkaisemassa Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen - raportissa työryhmä esitti, että pelastustoimessa pyritään edistämään nolla-tapaturmaan pääsemistä kaikissa pelastajien työ-, harjoitus- ja liikuntatilanteissa. Tapaturmia ehkäisemällä vältetään pitkiä sairauslomia, jolloin edistetään koko henkilöstön ja laitoksen

24 24 toimintakykyä. (Pelastushenkilöstön työssä jaksaminen 2006, 24.) Harvoin toistuvat rakennuspalot ja savusukellustehtävät aiheuttavat turvallisuusriskin, ja ne muodostavat erityisen haasteen pelastustoimen henkilöstölle. (Palo- ja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi 2011, 6.) Työturvallisuuslain hengessä kenenkään palomiehen ei tarvitse menettää terveyttään, saati menehtyä työssään. (Palo- ja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi 2011, 35.) Työsuojeluohjelma Työsuojeluntoimintaohjelma on työnantajan laadittavaksi säädetty ohjelma, joka tähtää työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen. Toimintaohjelman tulee kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet sekä työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintasuunnitelman perustana ovat riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tulokset (Kallio ym. 2010, 38). Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työympäristön tilaa tarkkaillaan ja kehitetään jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohtiin puututaan. Työsuojelutyön kohteena on koko työympäristö, työ, ihminen ja työyhteisö. Työympäristön tilaa tarkkaillaan ja kehitetään jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohtiin puututaan. Työsuojelutyön kohteena on koko työympäristö, työ, ihminen ja työyhteisö. Pyrittäessä parantamaan työturvallisuutta pitää muistaa, että kaikki työssä ilmenevät vaivat ja sairaudet eivät johdu äkillisestä tapaturmasta, vaan voivat olla vuosienkin saatossa tulleita kulumia ja altistuksia, jotka voivat haitata työntekijää vuosia (Kukkonen & Valtanen 1999, 42 43) Riskinarviointi Riskinarviointi on vaarojen tunnistamisen ja riskitekijöiden perusteella tehtävä arvio haitan vakavuudesta ja todennäköisyydestä. Riskinarvioinnin tavoitteena on löytää tärkeimmät työolojen ja työturvallisuuden kehittämisalueet. (Kallio ym. 2010, 12.) Työturvallisuusriskien arviointi tarkoittaa prosessia, jossa pyritään tunnistamaan ja arvioi-

25 25 maan ennalta määritetyn kohteen toiminnoista kaikki työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen haitallisesti tai vaarallisesti vaikuttavat tekijät (Murtonen ja Toivonen 2006, 8). Riskien arvioinnissa riskin suuruus arvioidaan vaaran aiheuttaman todennäköisyyden ja sen seurausten vakavuuden perusteella. Kun työpaikan vaaratekijät tunnistetaan, voidaan niiden aiheuttaman riskin suuruutta arvioida (Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2013, 3). Sattuneiden tapaturmien ja vaaratilanteiden perusteella kohdennetaan riskinarviointeja niihin toimipisteisiin ja tehtäviin, joissa on ilmennyt tapaturmia tai vaaratilanteita. Vaaratilanteiden tutkimisella selvitetään vaaratilanteeseen johtaneet tekijät ja pyritään nämä tekijät poistamalla ennaltaehkäisemään vaaratilanteen uusiutuminen. (Kallio 2007, 30.) Riskinarvioinnin tulee olla jatkuva prosessi. Edellytys riskinarvioinnin toteutukselle on pelastuslaitoksen johdolta saatu hyväksyntä sekä riittävän henkilöstöresurssin varaaminen. Riskinarviointiin osallistuu aina kohteena olevan paloaseman koko henkilöstö, kuitenkin maksimissaan henkilöä. (Kallio ym. 2010, ) Työpaikalla kaikki ongelmat, jotka haittaavat toimipaikan perustehtävän suorittamista ja onnistumista on ratkottava. Vastuu on työnantajalla. Esimiesvastuu jakaantuu linjaorganisaation kaikille tasoille toimintavaltuuksien mukaan. (Esimies työhyvinvointia rakentamassa 2013, 2.) Vain tunnistettuja vaaroja vastaan voidaan suojautua. Riskinarviointia voidaan tehdä monella tasolla. Esimerkiksi jokainen työntekijä tarkkailee työympäristöään jatkuvasti. Arviointia tarvitaan erityisesti silloin kun tehtävä tai työtapa on uusi tai se suoritetaan uudessa paikassa. Systemaattisen riskienarvioinnin lopputuloksena syntyy kuvaus kohteen vaara- ja kuormitustekijöistä, arvio niiden merkityksestä terveydelle ja turvallisuudelle sekä toimenpidesuunnitelma havaittujen riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. (Murtonen & Toivonen 2006, 8.) Pelastustoiminnassa riskienarviointi ja ratkaisut on tehtävä monesti tapauskohtaisesti, paineen alla ja ripeästi. Tämän vuoksi onkin tärkeää tehdä ennalta riskienarviointi ja huomioida se koulutuksessa, jotta pelastustehtävän aikana pystyttäisiin tunnistamaan riskit. Usein tehtävällä mukana on myös muita toimijoita kuten poliisi, terveydenhoito tai yksityinen turvallisuusala, joten pelastustehtävä on yhteinen työpaikka jonka turvallisuusriskit koskevat kaikkia toimijoita. Näissä tehtävissä erityisesti yksikön- ja/tai pelastustoiminnanjohtajan ammattitaito riskinarvioinnissa korostuu.

26 26 Kaikki työstä aiheutuvat, tunnistetut vaara- ja haittatekijät on ensisijaisesti poistettava. Kaikissa työtilanteissa, varsinkaan hälytysluonteisissa työtilanteissa, ei vaara- ja haittatekijän poisto ole mahdollista. Työtilanteissa korostuu asianmukainen, hallittu ja käyttötarpeen mukainen henkilösuojainten käyttö. Tilanteen johtajan on käytössään olevien tilannetietojen perusteella määrättävä kulloiseenkin tilanteeseen sopiva suojaustaso ja valittava pelastustekniikka, joka ei myöskään vaaranna pelastustyöhön osallistuvien terveyttä eikä turvallisuutta. (Palo- ja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi 2011, 13.) 3.3 Työturvallisuuspoikkeama ja työtapaturma Palomiehen ammatti on erikoisammatti, jota ei työn raskaudessa, vaativuudessa eikä vaarallisuudessa voi verrata mihinkään muuhun ammattiin. Palomies joutuu usein työskentelemään erittäin vaikeissa olosuhteissa sekä vaaratilanteissa; tilanteissa joissa muut ihmiset henkensä kaupalla pyrkivät poistumaan ja pelastautumaan. (Valtanen 2009.) Seuraavassa kerrotaan, mitä tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan työturvallisuuspoikkeamilla. Työturvallisuuden kannalta on erittäin merkityksellistä, että työntekijät osaavat tehdä työnsä turvallisesti, noudattavat oikeita ja asiallisia työmenetelmiä sekä ovat tietoisia työpaikan vaaratekijöistä. Työntekijän perehdyttäminen ja opetuksen ja ohjauksen antaminen ovat työnantajan velvollisuuksia. (Parviainen 2008, 100.) Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työntekijän tulee ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista, jotka voivat vaarantaa terveyttä ja turvallisuutta. Työn turvallisuusriskit vähenevät, kun sen vaaratekijät ovat mahdollisimman hyvin tiedossa. Pahimmillaan työturvallisuuspoikkeama johtaa työntekijän menehtymiseen. Työtapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli vuonna 2009 yhteensä 19 prosenttia. Vuonna 2009 työtapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja vuonna palkansaajaa (Turvallisempi huominen 2012, 17). Pelastustoiminnassa on Suomen itsenäisyyden aikana menehtynyt yli 80 henkilöä. Turvallisuutemme puolesta henkensä menettäneiden nimet on koottu Pelastusopistolla sijaitsevaan muistotauluun (kuva 4).

27 27 KUVA 4. Turvallisuuden puolesta För Trygghet muistotaulu (Kuva: Juha Höök 2009) Käsitteenä työtapaturma sisältää sekä työpaikkatapaturmat (työssä ja työasialiikenteessä sattuneet), että työmatkatapaturmat (kodin ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet). Tapaturmavakuutuslain (604/1948) mukaan tapaturma on aiheuttanut ruumiinvamman työntekijälle työssä. Työtapaturma on tapaturma, joka on sattunut työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin, työntekijän ollessa työnantajan asioilla, työtekijän yrittäessä varjella tai pelastaa työantajan omaisuutta tai ihmishenkeä työtoimintansa ohessa. Työtapaturmista aiheutuu kustannuksia muun muassa työnteon keskeytymisestä, työajan menetyksestä, ylitöistä, töiden uudelleen järjestelyistä, uuden työntekijän rekrytoinnista, materiaalivahingosta sekä vakuutusmaksujen noususta. Lisäksi tapaturmat heikentävät työpaikan sekä pelastustoimen imagoa. Pelastustoimen nolla tapaturmaa -ajattelutavan periaatteena on, että yhtään tapaturmaa ei hyväksytä. Työturva-07 hankkeen aikana esitettiin pelastustoimelle haaste, jonka tavoitteena oli laskea alan tapaturmaluvut nollaan vuoteen 2010 mennessä (kuva 5).

28 28 KUVA 5. Haaste pelastustoimelle (Höök & Huttunen 2007a) Työturvallisuuspoikkeama Sanastokeskuksen mukaan poikkeamalla tarkoitetaan viimeisintä vahingoittumista edeltänyttä tapahtumaa (Sanastokeskus 2013). Työturvallisuuspoikkeama on mikä tahansa pelastustoimen toimintatapoihin, -järjestelmiin ja ympäristöön liittyvä suunnittelusta tai sovitusta poikkeava tapahtuma, joka johtaa tai voi johtaa työtapaturmaan. Poikkeama voi johtua tekemisestä, tekemättä jättämisestä tai suojausten pettämisestä. Työturvallisuuspoikkeama on työturvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa työntekijälle. Niin sanottu läheltä piti -tilanne on vaaratilanne, joka olisi voinut johtaa työtapaturmaan. Tapaturmalta vältyttiin joko sattumalta tai siksi, että vaaratilanne havaittiin ja haitalliset seuraukset pystyttiin estämään ajoissa.

29 29 Häkkinen esittelee diplomityössään Haddonin energiamallin, jossa kuvataan käyttäjän ja vahingoittavan energian välistä suojauksia (kuva 6), joiden tarkoituksena on estää käyttäjää vahingoittumasta (Haddon 1980, Häkkinen (2008, 10) mukaan). Kuva auttaa ymmärtämään työturvallisuuspoikkeamaa. Kaikki häiriöt suojauksessa aiheuttavat eritasoisen työturvallisuuspoikkeaman. Kuva 6. Energiamalli (Haddon 1980 Häkkisen (2008) mukaan) Pelastuslaitosten työtapaturmien määriä ja syitä on hyvä arvioida säännöllisesti sekä tehdä tarvittavia toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi (esim. liikuntakoulutus). Läheltä piti -tilanteet on syytä käydä läpi oppimismielessä. (Esimies työhyvinvointia rakentamassa 2013, 15.) Poikkeamaraportointi Keskeinen työkalu tapaturmien vähentämiseksi on toimiva turvallisuuspoikkeamaraportointi ( läheltä piti ). Poikkeamaraportoinnilla tarkoitetaan tapahtuneiden tapaturmien ja vaaratilanteiden järjestelmällistä ilmoittamista ja käsittelyä. Poikkeamaraportoinnin tavoitteena on löytää suojauksissa olevat aukot. Tutkimalla vaaratilanteita voidaan suojauksia parantaa. Poikkeamaraportointi täydentää myös riskien arvioinnin mahdollisia puutteita. (Kallio 2007, )

30 30 Työturvallisuuspoikkeamista ilmoittaminen on tärkeä keino saada tietoa työpaikan riskeistä ja helpottaa epäkohtiin puuttumista. Samalla voidaan arvioida esimerkiksi työmenetelmiä sekä työpaikkakoulutuksen tarvetta, sisältöä ja vaikuttavuutta. Tärkeää on, että raportointi huomioi koko pelastuslaitoksen henkilöstön (pelastus, ensihoito, ennaltaehkäisy, hallinto, tukipalvelut ja sopimuspalokunnat). Nopean reagoinnin lisäksi poikkeamaraportteja voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Kehitettäessä uusia pelastustekniikoita ja taktiikoita voidaan vaaratilanneilmoituksissa havaittuja asioita hyödyntää. (Kallio 2007, 58.) Pelastuslaitoksilla tulee edelleen tehdä perustyö työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin suhteen. Kaikilla laitoksilla tulisi olla yhtenäiset tietojärjestelmät asiaan liittyen. Turvallisuuden kehittäminen olisi alueiden kesken helpompaa, mikäli näihin liittyviä tuloksia voisi vertailla suoraan keskenään ja sitä kautta tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat. (Nybom 2013, 15.) Hannu Kallio esittää vuonna 2007 tekemässään diplomityössään, että työturvallisuuden poikkeamatilanteiden ilmoittaminen tulee olla mahdollista jokaiselle pelastuslaitoksen henkilökuntaan kuuluvalle. Ilmoituksiin tulisi Kallion mukaan olla mahdollista lisätä liitetiedostoja. Esimerkiksi kuvat kertovat useimmiten paljon sattuneesta tilanteesta. Ilmoitusten tueksi on toteutettava sähköinen vaaratilanteiden ilmoitus ja käsittelyjärjestelmä. Käsittelyssä olevien ja käsiteltyjen poikkeamien pääkohdat tulisi olla jokaisen luettavissa. Pääkohdilla tarkoitetaan kuvausta poikkeamatilanteesta, korjaavia toimenpiteitä sekä käsittelyn aikana suoritettuja ja kirjattuja toimenpiteitä. (Kallio 2007, ) Selvitysmies Markku Kuisman sosiaali- ja terveysministeriölle vuonna 2007 tekemässä selvityksessä ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen kehittämisestä todetaan, että läheltä piti -tilanteet tulee rekisteröidä osana toiminnan omavalvontaa. Läheltä piti - tilanteiden rekisteröinti on tarkoituksenmukaista toteuttaa osana todellisten vahinkojen rekisteröintiä. Näin on mahdollisuus saada kokonaiskäsitys ensihoitopalvelujen riskeistä. (Kuisma 2007, 72.) Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Työturva-07 hankkeen tutkimusraportissa suositeltiin, että pelastustoimeen luotaisiin valtakunnallinen läheltä piti ja poikkeamatilanneraportointijärjestelmä, joka huomioisi alan kaikki toimijat (ensihoito, pelastus, valitus ja neuvonta sekä hallinto). Raportointijärjestelmän tulisi helpottaa työturvallisuuden

31 31 epäkohtiin puuttumista, tilastointia sekä alueellista ja valtakunnallista koulutussuunnittelua. Raportointijärjestelmään tulisi voida syöttää tiedot niin vakinaisen kuin sopimuspalokuntienkin osalta, ja sen on oltava helposti luettavissa eri paloasemilla. Järjestelmän tulisi tuottaa tietoa ennen kaikkea pelastuslaitosten sisäiseen käyttöön työturvallisuuden kehittämisessä. (Höök & Huttunen 2007b, ) Työturvallisuuden vaaratilanteista (poikkeama) ilmoittaminen ja niiden tutkinta on tärkeä keino tapaturmien torjunnassa. Tutkinnalla ja toimenpiteillä ehkäistään jatkossa vastaavat tapaukset. Kun vaaratilanteet saadaan vähenemään esimerkiksi tehokkaan poikkeamaraportoinnin avulla, vähenevät myös vakavat tapaturmat. Mitä enemmän huonosti hoidettuja turvallisuusasioita työpaikalla on, sitä todennäköisempi on vakavan tapaturman mahdollisuus (Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2013, 10) (kuva 7). KUVA 7. Vahinkopyramidi (Työturvallisuuskortti 2013) Kuitenkaan pelkkä vaaratilanteiden määrällinen rekisteröinti ei riitä turvallisuuden ennakoivaan parantamiseen tai tapaturmien ehkäisyyn. Raportointi on osa organisaation kokonaisvaltaista turvallisuuden kehittämistä, ja se on voimakkaasti sidoksissa yrityksen organisaatioon, johtamiskulttuuriin ja erityisesti moniin turvallisuustoiminnan osa-

32 alueisiin, kuten työsuojelutoimintaan, ohjeistukseen ja perehdytykseen sekä riskien arviointiin. (Murtola & Toivonen 2006, ) 32 Roger Nybom esittää työssään, että pelastuslaitosten valtakunnallisen työsuojelujärjestelmän luominen ja koordinointi voisi tapahtua Pelastusopiston kautta. Olisi luonnollista, että Pelastusopisto toimisi työturvallisuuden kehittäjänä pelastustoimessa. Pelastusopistoon tulisi nimetä henkilö, joka neuvoo ja kouluttaa pelastuslaitoksia työturvallisuuteen liittyvissä asioissa; työsuojelukoordinaattori. Työsuojelukoordinaattorin johdolla tulisi perustaa työryhmä, joka koostuisi pelastuslaitosten työsuojelupäälliköistä sekä työsuojeluvaltuutetuista (Nybom 2013, 15-16). Jokainen työntekijä voi vaikuttaa työturvallisuuteen omalla asennoitumisellaan (kuva 8). Lisäksi erittäin tärkeää on koko työyhteisön sitoutuminen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Työturvallisuuslain 17 :n mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojelutoiminta tapahtuu käytännössä sisäisen organisaation puitteissa. Tärkein yhteistoimintaelin on työsuojelutoimikunta. (Parviainen 2008, 93.) Työturvallisuutta voi lisätä henkilökohtaisella asennoitumisella, varautumisella ja suojautumisella sekä oman ammattitaidon kehittämisellä ja ylläpitämisellä (Lusa 2002, 3). Asenteisiin vaikuttaminen lähtee koulutuksen kautta. Vain näin pääsemme pysyviin muutoksiin asenteissa ja sitä kautta saamme muutettua pinttyneitä ja vääriä toimintamalleja. (Lamminpää 2012, 36.) On hyvin tärkeää päästä vaikuttamaan myös kokeneimpien palomiesten asenteisiin, heitä pelastajien nuorempi polvi katsoo esimerkin lailla (Räsänen & Tihinen 2013, 3).

33 33 KUVA 8. Työturvallisuutta voidaan lisätä muun muassa oikealla asenteella (Suomen Palopäällystöliitto 2013) Pelastustoimen poikkeamaraportointi pohjoismaissa Roger Nybom on selvittänyt Pelastusopiston alipäällystön koulutusohjelman opinnäytetyössään pelastustoimen poikkeamaraportoinnin tilaa muissa Pohjoismaissa. Nybomin (2013) työstä käy ilmi, että Ruotsissa toimii yritys joka kokoaa Internet-sivustoilleen (www.utkiken.net) tietoa tapaturmista, raporteista ja muista ajankohtaisista asioista pelastustoimen työturvallisuuteen liittyen. Yritys kerää tietoa Arbetsmiljöverketiltä (vastaa AVI:n työsuojelunvastuualuetta Suomessa), maan pelastuslaitoksilta ja muilta yhteistyökumppaneilta sekä kouluttaa pelastushenkilöstöä työturvallisuusasioissa. Mikäli yritys saa tietoonsa vakavan turvallisuusriskin, se laatii turvallisuustiedotteen, jonka se lähettää kaikille pelastuslaitoksille välittömästi. (Nybom 2013, 13.) Ruotsissa Arbetsmiljösverket määrää pelastuslaitoksen tutkimaan vakavimmat työtapaturmat toisin kuin Suomessa, jossa aluehallintoviraston työsuojelunvastuualue tutkii

34 34 asian yhdessä poliisin kanssa. Tanskassa pelastustoimella ei ole omaa poikkeamaraportointikäytäntöä. Arbejdsmiljöråd, Tanskan työterveyslaitos, tutkii, kehittää sekä kouluttaa työturvallisuuteen liittyviä asioita ja menetelmiä. Tämän lisäksi se antaa toimintaohjeita sattuneiden tapaturmien pohjalta. (Nybom 2013, ) Norjassa on kehitteillä poikkeamaraportointijärjestelmä pelastustoimelle yhteistyössä sisäministeriön (Direktoratet) kanssa. Valmista järjestelmää ei kuitenkaan tule olemaan käytössä vähään aikaan. (Nybom 2013, 14.) 3.4 Lainsäädäntö Tyypillisiä pelastajien tapaturmia ovat erilaiset venähdykset, nyrjähdykset, ruhjeet, murtumat, pintahaavat ja naarmut. Suurin osa tapaturmista liittyy sairaankuljetukseen, erityisesti siirto, kuljettamis- ja nostotehtäviin, mutta myös fyysistä kuntoa ylläpitävissä liikuntatilanteissa tapaturmia sattuu paljon. (Lindholm, Lindqvist-Virkamäki, Lusa, Punakallio, Ilmarinen, & Mäkinen 2009.) Suomen lainsäädäntö ohjaa ja velvoittaa pelastustoimen työturvallisuustoimintaa. Pelastuslaitosten oman toiminnan epäsuotuisiin tapahtumiin on reagoitu yleensä vasta tapahtuman kohdatessa organisaatiota. Usein reagointi oman toiminnan jonkinasteiseen riskienhallintaan on edellyttänyt valtakunnan tason toimintaa sisäministeriön ohjeistuksena tai määräyksinä. (Haapanen 2004, 9-10.) Roger Nybom esittää opinnäytetyössään (Nybom 2013, 15), että SM:n pelastusosaston tulisi määrätä, että jokaisella pelastuslaitoksella on oltava oma työsuojelupäällikkö, joka johtaa laitoksen työsuojeluorganisaatiota. Tämä myös varmasti tehostaisi poikkeamaraportoinnin kehittymistä sekä työsuojeluorganisaatioiden toimintaa pelastuslaitoksissa Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja sekä muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteissa tehtävään työhön sekä muun muassa oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä, mutta ei oppitunneilla tapahtuvassa teoriaopetuksessa.

35 35 Vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla, mutta laki asettaa velvoitteita myös työntekijälle. Työnantajan keskeisimmät velvollisuudet ovat yleinen huolehtimisvelvoite ja vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä työssä. Työnantajan on laadittava työsuojelun toimintaohjelma, ja se on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa (mm. työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma, työpaikkakohtaiset suunnitelmat). Työnantajan on myös huolehdittava työn vaarojen järjestelmällisestä selvittämisestä ja riskien arvioinnista sekä ryhdyttävä niiden perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi työturvallisuuslaissa on työnantajalle velvoitteita erityistä vaaraa aiheuttaviin töihin liittyvistä ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, työympäristön ja työn suunnittelusta, työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä henkilösuojainten ja muiden laitteiden varaamisesta. Työntekijän puolestaan tulee tarkkailla työympäristön turvallisuutta ja tarvittaessa viipymättä ilmoittaa työnantajalle sekä työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan turvallisuusongelmista ja mikäli mahdollista myös poistaa tai korjata kyseinen ongelma. Työsuojelulain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset aluehallintovirastoissa (entiset työsuojelupiirit). Työturvallisuuslain rikkomisesta on rangaistussäännökset työturvallisuuslaissa ja rikoslaissa. (Opetushallitus 2012.) Työturvallisuuslain soveltamisala on varsin laaja. Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön (työturvallisuuslaki 2 ), Käytännössä lakia sovelletaan kaikkeen työhön, jota työntekijä tekee työnantajan palveluksessa yksityisellä ja julkisella sektorilla työn luonteesta ja palvelussuhteen muodosta tai kestosta huolimatta. (Parviainen 2008, 91.) Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikkeen pelastustyöhön, myös sopimuspalokuntaan kuuluvaan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön. Työturvallisuuslaissa korostuu lisääntynyt työantajan huolehtimisvelvoite. Lain mukaan työsuojelun toimintaohjelman laatiminen ja järjestelmällinen vaarojen tunnistaminen, poistaminen ja jäljelle jääneiden vaarojen merkityksen arviointi ovat työturvallisuustoiminnan perusta. (Työturvallisuuden kehittäminen pelastustoimen alueella 2005, 5.) Työntekijän velvollisuuksista, vikojen ja puutteiden ilmoittamisesta, muiden työntekijöiden turvallisuudesta huolehtimisesta sekä työstä pidättäytymisestä on laissa omat säädöksensä. Myös muut työtä ja työolosuhteita koskevat säännökset ovat työturvallisuuslaissa.

36 36 Pelastustoimintaa koskettaa erityisesti yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset. Pelastus- ja sammutustöitä johtava viranomainen käyttää pääasiallista määräysvaltaa myös sopimuspalokunnan henkilöstöön. Näin ollen pelastuslaitoksella on kaikkiin toimijoihin nähden tiedottamisvelvoite, töiden suunnittelu- ja yhteensovittamisvelvoite sekä yleinen huolehtimisvelvoite turvallisuuden kokonaishallinnassa. (Työturvallisuuden kehittäminen pelastustoimen alueella 2005, 5.) Työterveyshuoltolaki ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001), tulivat voimaan Tuolloin lainsäädäntöä uudistettiin vastaamaan paremmin työn ja työolosuhteiden tarpeita. Laki korostaa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Lain tarkoituksena on ehkäistä työstä ja työolosuhteista johtuvia terveyshaittoja sekä edistää työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisi vuonna 2004 soveltamisoppaan työterveyshuoltolaista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013). Opas on helposti hyödynnettävissä myös pelastustoimen tarpeisiin. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta (44/2006) edellyttää, että työnantaja tai työnantaja-asemaan verrattava toimija sekä työntekijät kehittävät työturvallisuusasioita yhteisvoimin. 3.5 Pelastustoimen työtapaturmatilastot Turvallisuutta mitataan, jotta sitä voitaisiin parantaa. Mittarit ovat johdon ja toiminnan suunnittelun apuväline. Turvallisuusmittareita käytetään turvallisuustoiminnan tehok-

37 37 kuuden arviointiin, kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen sekä toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Keskeisinä turvallisuusmittareina pelastuslaitoksissa ovat tapaturma ja läheltä piti -tilanteet, poissaolot sekä erilaiset työhyvinvointija henkilöstötyytyväisyyskyselyt (esimerkiksi Kunta 10). (Murtonen & Toivonen 2006, 40.) Tapaturmatilastot ovat varsin epäluotettava lähde yksittäisen pelastuslaitoksen turvallisuustason kehittymisen arviointiin, koska pelastuslaitoksissa tapaturmia sattuu suhteellisen harvoin ja niiden vuosittainen vaihtelu voidaan useimmiten tulkita satunnaiseksi vaihteluksi. Suuri tapaturmien määrä kuitenkin kertoo selvästi työturvallisuuden kehittämistarpeesta. Tapaturmien lukumäärän ohella on hyvä käyttää muita työturvallisuustilannetta kartoittavia menetelmiä, kuten esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden syvällisempää analyysiä. (Kallio ym. 2010, 57.) Loukkaantumiset ja tapaturmat sekä tilastolähteet Työtapaturmista ja ammattitaudeista pidetään Suomessa tarkkaa tilastoa. Työtapaturmatilastoa ylläpitää Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja työperäisten sairauksien rekisteriä (ammattitautirekisteri) Työterveyslaitos. Työtapaturmatilastot uudistettiin vuoden 2003 alusta, jolloin otettiin käyttöön uusi työtapaturmien luokittelumenetelmä ESAW. Tämä EU:n tilastotoimiston laatima menetelmä otetaan soveltuvin osin käyttöön kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. (Työsuojeluhallinto 2013.) Erityisesti pelastustoimintaan liittyy suuri joukko terveys- ja turvallisuusriskejä. Suurin osa riskeistä liittyy työmenetelmiin ja tehtäviin, joiden työympäristö vaihtuu jatkuvasti. Pelastustoiminnan lisäksi työturvallisuusriskejä sisältyy muun muassa asemapalveluun, työpaikkaliikuntaan, liikenteeseen, koulutukseen ja työmatkoihin. Pelastajilla erilaiset työ- ja harjoitustilanteissa sattuneet tapaturmat ovat varsin yleisiä. Vakavia tapaturmia pelastajille sattuu harvoin, mutta tällöin tilanteeseen on reagoitava nopeasti ja asianmukaisella tavalla. (Kallio ym. 2010, 55.) Pelastuslaitokset toimivat ympäri vuorokauden kaikkina vuodenaikoina. Pelastuslaitosten tapaturman toimintamalleissa on otettava huomioon myös viikonloppujen ja pyhäpäivien vaikutus, jolloin ei ole välttämättä saatavilla yhtä hyviä palveluja kuin arkipäi-

38 vinä. Pelastuslaitosten tapaturmatoimintamallissa on huomioitava myös toiminta mahdollisessa veritartuntatilanteessa. (Kallio ym. 2010, 57.) 38 Kaikista työpaikalla sattuvista vaaratilanteista ja tapaturmista on ilmoitettava. Työnantaja opastaa, kenelle ja miten ilmoitus tehdään. Vakavat tapaturmat ilmoitetaan aina työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. (Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla 2013, 11.) Avoin järjestelmä, johon kirjataan kaikki läheltä piti -tilanteet, mahdollistaa myös vaaratilanteista oppimisen ja virheiden välttämisen tulevaisuudessa (Kallio ym. 2010, 53) Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä PRONTO Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO on sisäasianministeriön järjestelmä pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuden selvittämistä varten. Sisäministeriön pelastusosaston turvallisuusverkkoyksikkö vastaa PRONTOn yleisestä ohjaamisesta ja kehittämisestä. PRONTOn aineisto muodostuu alueellisten pelastuslaitosten ylläpitämistä toimenpide- ja resurssirekistereistä. PRONTOn tekninen ylläpito- ja kehittämisvastuu on Pelastusopistolla. (Prontonet 2013.) Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn onnettomuusselosteen täyttää pelastustoiminnan johtaja. PRONTO tilastointi koskee vain pelastustoimintaa, eikä se käsitä esimerkiksi asemapalvelusta tai työmatkoja. Opinnäytetyön aikana kartoitettiin pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä PRONTOon vuosina rekisteröidyt pelastustyöntekijöiden henkilövahingot. Tilastomateriaalin opinnäytetyön käyttöön luovutti suunnittelija Johannes Ketola (2012) Pelastusopistolta Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) päätehtävä on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanon koordinointi. Jokaisen Suomessa lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön on lain mukaan oltava TVL:n jäsen. (TVL 2013.)

39 39 TVL on näin ollen virallinen työtapaturma- ja ammattitautitilaston pitäjä Suomessa. Tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusta harjoittavan vakuutuslaitoksen ja valtiokonttorin on annettava kalenterivuosittain TVL:lle tilastointia varten välttämättömät vakuutuksenottaja- ja vahinkokohtaiset tiedot. (TVL 2013.) TVL:n tehtäväkenttä on laaja. TVL muun muassa kehittää lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja sen toimeenpanojärjestelmää, edistää eri osapuolien ja toimeenpanojärjestelmän yhteistoimintaa sekä korvausjärjestelmän yhtenäisyyttä, toimii vakuutuslaitosten yhteistyöelimenä, tilastoi työtapaturmat ja ammattitaudit, sekä niiden syyt ja seuraukset, sekä ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja. Tehtäviin kuuluu myös tapaturmakorvauksen suorittaminen niissä tapauksissa, joissa työnantaja ei ole vakuuttanut teettämäänsä työtä. (TVL 2013.) Tilastoiduilla vahingoilla käsitetään työpaikka- sekä työmatkatapaturmat. Mukana ei ole niin sanottuja varmuuden vuoksi tehtyjä työtapaturmailmoituksia, vaan tilastoissa on mukana kaikki vahingot, joissa vakuutusyhtiö on maksanut hoitokuluja hoitolaitoksille tai muita korvauksia. Tilastoinnissa ei ole käytetty työstäpoissaolokriteeriä, vaan vahingoittunut on saattanut jatkaa työntekoa tapahtuman jälkeen. (TVL 2013.) Työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Ahon mukaan (2013) Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastot perustuvat vakuutusyhtiöiden maksamiin korvauksiin, ja ovat siten todellisia. Sysi-Aho luovutti TVL:n tilastomateriaalin käytettäväksi opinnäytetyöhön. Tilastojen pohjalta kartoitettiin Tapaturmavakuutuslaitosten keskusliiton pelastustoimelle osoittamien korvausten nykytilanne. Tapaturmavakuutusten liiton tilastojen mukaan pelastustoimessa työtapaturman vuoksi korvaukseen johtaneiden tapaturmien määrä on ollut vuodesta 1996 lähtien hiukan alle 600/vuosi, paitsi vuosina se oli yli 600. Kuolemaan johtaneita tapaturmia on pelastustoimessa ollut vuosittain 0-3, vuosina yhteensä 10. (Sysi-Aho 2013.)

40 Esimerkki pelastuslaitoskohtaisesta tilastoinnista Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella (LUP) työtapaturmat sekä läheltä piti -tilanteet ilmoitetaan IF-vakuutusyhtiöön, nettipohjaisella lomakkeella. Lomake täytetään sähköisesti yhdessä lähiesimiehen kanssa. Lisäksi tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista tehdään sisäinen ilmoitus sähköpostitse työturvallisuusasioita valvovalle palopäällikölle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojelupäällikkönä toimii Espoon kaupungin palveluliiketoimen työhyvinvointipäällikkö. Jokaisella pelastuslaitoksen kolmesta toimialueesta toimii yksi työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetut toimivat oman toimensa ohessa. Päätoimisen työsuojeluvaltuutetun on tarkoitus aloittaa tehtävänsä LUPissa vuoden 2013 lopulla. Espoo palveluliiketoimintayksikön työhyvinvointipäällikkö Terhi Nurmelan mukaan (2013) vuonna 2012 IF vakuutusyhtiöön on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta kirjattu 42 työtapaturmaa, joista läheltä piti -ilmoituksia oli 14 (0 sairauspäivää, 0 kustannuksia). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikön Kaj Artelan mukaan (2013) sisäisiä ilmoituksia työtapaturmista jätettiin 30 kappaletta ja läheltä piti -tilanteista kuusi kappaletta. Ilmoituksista kolmessa ilmoitettiin uhka- ja vaaratilanteista ja kuudessa veri- ja tartuntavaaratilanteesta.

41 41 4 AINEISTON KERUU JA ANALYSOINTI Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tavoitteena oli saada määrällistä tietoa pelastustoimen työturvallisuusohjeistuksen sekä poikkeamaraportoinnin tilasta. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat pelastustoimen eri ammattiryhmät koko maassa, jotta näiden ryhmien työturvallisuuspoikkeamien yleisyydestä ja muodoista saatiin mahdollisimman laaja kuva. Kysely toteutettiin verkossa Webropol -pohjaisella avoimella kyselyllä. Suoranaisia henkilökohtaisia linkkejä ei lähetetty, vaan kyselystä tiedotettiin pelastuslaitosten työsuojeluorganisaatioita. Kyselytutkimukseen oli mahdollisuus vastata vapaasti. Vastauskerta oli rajattu yhteen vastauskertaan per henkilökohtainen ip -osoite. Lisäksi kyselystä informoitiin lehtiartikkeleissa Palopäällystöliiton jäsenlehdessä ja Pelastustieto - lehdessä. Kyselylomake (liite 1) sisälsi yhteensä 26 kysymystä. Aineiston keruussa on käytetty kyselytutkimuksen ohella Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä PRONTOn tietoja. Tarkoituksena oli vertailla näiden eri lähteiden antamaa tietoa pelastustoimen työtapaturmien ja vaaratilanteiden yleisyydestä. Lisäksi tavoitteena oli saada kuva kyseisten lähteiden avulla raportoinnin toimivuudesta ja luotettavuudesta pelastustoimessa. Edellä kuvatun viestinnällisen epäsymmetrisyyden vuoksi ei kaikkia yksittäisiä pelastustoimen työntekijöitä tavoitettu. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 161 henkilöä, joista 3,7 prosenttia (n = 6) oli naisia. Vastaajista enemmistö 81,4 prosenttia (n = 131) ilmoitti, ettei hänellä ole mitään roolia työsuojeluorganisaatiossa. Sopimuspalokuntalaisia vastaajista edusti 3,1 prosenttia (n = 5). Pelastustoimen henkilöstöä Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä henkilöä. Näistä päätoimisia 5814 ja sopimuspalokuntalaisia (Hätinen 2012.) Kyselyn analysoinnissa käytettiin hyväksi Webropol -järjestelmää. Tämän lisäksi sanalliset vastaukset luettiin läpi ja niistä muodostettiin tilasto. Havainnollistamisen tehostamiseksi kyselyn vastausmateriaalin tulokset koottiin visuaaliseen (kuviot ja taulukot) esitysmuotoon.

42 42 Opinnäytetyön yhteydessä tehdyn kyselyn tuloksista on luennoitu Jyväskylässä pelastustoimen työturvallisuusvastaaville, Suomen Palopäällystöliiton jouluseminaarissa sekä Pelastusopiston päällystöopiskelijoille laaditussa työturvallisuusluennossa Kyseisillä luennoilla aihe herätti erityistä kiinnostusta sekä keskustelua pelastustoimen työturvallisuudesta kokonaisuutena. Luennoilta käytiin työelämän edustajien kanssa ammatillista vuoropuhelua joiden tuloksena saatiin arvokkaita vinkkejä opinnäytetyön toteutukseen ja sen sisältöön. Aiheesta on lisäksi kirjoitettu Pelastusalan ammattilehdissä muun muassa, Palopäällystöliiton ja Palomiesliiton jäsenjulkaisussa sekä Pelastustieto- ja Ensihoitaja -lehtien artikkeleissa.

43 43 5 TULOKSET Tässä osiossa on käsitelty pelastustoimen henkilöstölle vuoden 2012 elo syyskuussa tehdyn verkkokyselyn tulokset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mikä on poikkeamaraportoinnin nykytila, toteutus ja toimivuus pelastuslaitoksissa sekä miten poikkeamaraportoinnin merkitys ymmärretään pelastuslaitoksissa. Kyselytutkimuksen tulokset esitetään kuvioissa suorina jakautumina ja vastaajamäärinä. 5.1 Taustatietoja Kyselyn kohderyhmä oli koko pelastustoimen henkilöstö eli yhteensä henkilöä 22 pelastuslaitosta sekä kaksi alan oppilaitosta. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 161 henkilöä, joista 3,7 % (n = 6) oli naisia. Kyselyn suurinta vastaajaryhmää (kuvio 1) edustivat vuotiaat, joita vastaajista oli yhteensä 40,4 % (n = 65). Yhteensä 96,9% (n = 156) vastaajista oli vuotiaita. Kyselyyn vastanneilla työkokemusta oli keskimäärin 16,3 vuotta. Pisin ilmoitettu työura oli 40 vuotta ja lyhin vuoden. KUVIO 1. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (kpl, n=161)

44 44 Kaikkiaan kyselyyn vastattiin yhteensä 18 pelastuslaitoksesta sekä Pelastusopistolta (kuvio 2). Suurin vastaajamäärä oli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, yhteensä 21,7% (n = 35). Yli kymmenen vastaajan otos saatiin kuudelta (6) pelastuslaitokselta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi Helsingin, Jokilaaksojen, Keski-Suomen, Kymenlaakson sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksista. Viidestä organisaatiosta ei saatu yhtään vastaajaa. KUVIO 2. Kyselyyn osallistuneet pelastuslaitokset sekä pelastuslaitoskohtaiset vastaajamäärät (kpl, n=161)

45 Työsuojeluorganisaation aktiivisuus sekä vastaajien organisaatioasema Työsuojeluorganisaation edustajien määrää kyselyyn vastanneista haluttiin kartoittaa kysymällä vastaajan roolia työsuojeluorganisaatioissa. Lisäksi kyselyn avulla haluttiin kartoittaa vastaajien organisaatioasema Työsuojeluorganisaation edustus Kysymykseen vastasi kaikki kyselyyn vastanneet, eli yhteensä 161 henkilöä (kuvio 3). Vastaajista enemmistö, eli 81,4% (n = 131) ilmoitti, ettei hänellä ole mitään roolia työsuojeluorganisaatiossa. Työsuojeluorganisaatioon kuului yhteensä 18,6 % vastaajista (n = 30). Työsuojelupäällikkönä toimi vastaajista 3,1% (n = 5) ja työsuojeluvaltuutettuna 5,6% (n = 9). Työnjohdon työsuojeluvastaavia vastaajista oli 6,2% (n =10) ja työsuojelutoimikunnan jäseniä 3,7% (n = 6). KUVIO 3. Vastaajan rooli työsuojeluorganisaatiossa (kpl, n=161)

46 Organisaatioasema Aktiivisinta kyselyyn vastaajaryhmää edusti miehistö (kuvio 4). Yhteensä 38,5 % (n = 62) kyselyyn vastanneista edusti miehistöä. Alipäällystöä ilmoitti edustavansa yhteensä 28 % (n = 45) ja päällystöä 30,4 % (n = 49). Sopimuspalokuntalaisia vastaajista edusti 3,1 % (n = 5). Kysymykseen vastasi kaikki kyselyyn vastanneet 161 henkilöä. KUVIO 4. Vastaajan asema organisaatiossa (kpl, n=161)

47 Työturvallisuuspoikkeamien yleisyys pelastustoimessa Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa työturvallisuuspoikkeamien yleisyys pelastustoimen työtehtävissä. Samalla haluttiin lukumäärällistä tietoa siitä onko samat henkilöt joutuneet useammin kuin kerran työturvallisuuden poikkeamatilanteeseen työtehtävissään Tapaturmien määrä Kysymykseen oletko loukkaantunut tapaturmaisesti pelastusalan työssäsi, hieman alle puolet vastaajista, eli 43,5 % (n = 70) ilmoitti loukkaantuneensa pelastustoimen työssään. Useammin kuin yhden kerran työssään oli loukkaantunut yhteensä 23,6 % (n =38) vastaajista. Vastaajista 23% (n = 37) kertoi loukkaantuneensa työssään 2-5 kertaa ja 6-10 kertaa 0,6% (n = 1). Ei kertaakaan ilmoitti yli vastaajista eli yhteensä 56,5% (n = 91). Kysymykseen vastasi kaikki 161 kyselyyn vastannutta henkilöä. KUVIO 5. Pelastusalan työssä loukkaantuneet (kpl, n=161)

48 Työturvallisuuspoikkeamien määrä Läheltä piti -tilanteeseen (työturvallisuuspoikkeama) pelastusalan työtehtävässään vastasi joutuneensa reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista (kuvio 6). Yhteensä 67,1 % (n = 108) kertoi joutuneensa jonkinlaiseen läheltä piti -tilanteeseen työtehtävissään. Useammin kuin yhden kerran läheltä piti - tilanteeseen oli joutunut yhteensä 47,8 % (n =77) vastaajista. Vastaajista 35,4% (n = 57) kertoi joutuneensa läheltä piti tilanteeseen työssään 2-5 kertaa, 6-10 kertaa 4,5% (n = 12) ja useammin 5% (n = 8). Ei kertaakaan ilmoitti yli vastaajista eli yhteensä 56,5% (n = 91). Tähän kysymykseen vastasi kaikki 161 kyselyyn vastannutta henkilöä. KUVIO 6. Läheltä piti -tilanteeseen (työturvallisuuspoikkeama) pelastusalan työtehtävissä joutuneet (kpl, n=161)

49 Työtapaturmien määrä pelastustoimessa (TVL) Taulukosta numero kaksi ilmenee Tapaturmavakuutuslaitosten liiton rekisteröimät palomiehille vuosina korvattujen työpaikka- ja työmatkatapaturmien (työtapaturmat) yhteismäärät. Taulukossa on vertailtu kaikkien vastikkeellista työtä tekevien palomiesten (esim. valtio, teollisuus jne.) työtapaturmia kuntasektorilla työskentelevien palomiesten työtapaturmiin. Oheisen taulukon pohjalta voidaan saada käsitys korvattujen tapausten vuositasosta. Vertailtavien vuosien ja niitä koskevien taulukkotietojen pohjalta voidaan arvioida ammattiryhmälle palomiehet sattuvan keskimäärin 626 (kaikki) / 537 (kunta) työpaikka- ja työmatkatapaturmaa vuosittain (taulukko 2). TAULUKKO 2. Palomiehille korvatut työtapaturmat (Sysi-Aho 2013) Vuosi Korvatut työpaikkatapaturmat + työmatkatapaturmat, ammattiryhmä: palomiehet kaikki toimialat / kuntasektori / / / / / / 558

50 Työpaikkatapaturmat pelastustoimessa (TVL) Taulukossa kolme on esitetty Tapaturmavakuutuslaitosten liiton rekisteröimät palomiehille vuosina korvattujen työpaikkatapaturmien yhteismäärät. Taulukossa on vertailtu kaikkien vastikkeellista työtä tekevien palomiesten (esim. valtio, teollisuus jne.) työpaikkatapaturmia kuntasektorilla työskentelevien palomiesten työpaikkatapaturmiin. Oheisen taulukon pohjalta voidaan saada käsitys korvattujen tapausten vuositasosta. Vertailtavien vuosien ja niitä koskevien taulukkotietojen pohjalta voidaan arvioida ammattiryhmälle palomiehet sattuvan keskimäärin 588 (kaikki) / 504 (kunta) työpaikkatapaturmaa vuosittain (taulukko 3). TAULUKKO 3. Palomiehille korvatut työpaikkatapaturmat (Sysi-Aho 2013) Vuosi Korvatut työpaikkatapaturmat, ammattiryhmä: palomiehet kaikki toimialat / kuntasektori / / / / / / 525

51 Työmatkatapaturmat pelastustoimessa (TVL) Taulukossa neljä on esitetty Tapaturmavakuutuslaitosten liiton rekisteröimät palomiehille vuosina korvattujen työmatkatapaturmien yhteismäärät. Taulukossa on vertailtu kaikkien vastikkeellista työtä tekevien palomiesten (esim. valtio, teollisuus jne.) työmatkatapaturmia kuntasektorilla työskentelevien palomiesten työmatkatapaturmiin. Oheisen taulukon pohjalta voidaan saada käsitys korvattujen tapausten vuositasosta. Vertailtavien vuosien ja niitä koskevien taulukkotietojen pohjalta voidaan arvioida ammattiryhmälle palomiehet sattuvan keskimäärin 37 (kaikki) / 32 (kunta) työmatkatapaturmaa vuosittain (taulukko 4). TAULUKKO 4. Palomiehille korvatut työmatkatapaturmat (Sysi-Aho 2013) Vuosi Korvatut työmatkatapaturmat,ammattiryhmä: palomiehet kaikki toimialat / kuntasektori / / / / / / 33

52 Työtapaturmat pelastustoiminnassa (PRONTO) Tarkasteltaessa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä PRON- TOon rekisteröityjä tapaturmatietoja (taulukko 5), voidaan todeta lukujen eroavan TVL:n tilastoista huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2009 TVL:n tilastojen mukaan korvattuja tapaturmia kuntasektorilla oli yhteensä 508 ja vuonna tapausta (taulukko 3). Taulukosta viisi voidaan todeta, että PRONTO -järjestelmän mukaan loukkaantumisia työtehtävillä oli tapahtunut vuonna ja vuonna kertaa. TAULUKKO 5. PRONTO -järjestelmään kirjatut pelastustoiminnassa loukkaantuneet, henkilöä per vuosi (Ketola 2013) Vuosi Pelastustoiminnassa loukkaantuneiden pelastushenkilöstön määrä (henkilöä)

53 Kuolemantapaukset PRONTO -järjestelmän mukaan pelastustoiminnassa on kuollut yhteensä neljä työntekijää ajanjaksona (taulukko 6). TVL:n tilastoista näitä tapauksia ei sen sijaan löydy lainkaan. TAULUKKO 6. PRONTO -järjestelmään kirjatut pelastustoiminnassa kuolemantapaukset, henkilöä per vuosi (Ketola 2013) Vuosi Kuolleiden pelastushenkilöiden määrä Työturvallisuuspoikkeama ja työtehtävä Kyselyn tarkentavilla sanallisilla kysymyksillä haluttiin kartoittaa pelastustoimen työntekijöiden kohtaamia tyypillisimpiä työturvallisuudenpoikkeamia sekä työtehtäviä, joissa poikkeamia yleisimmin tapahtuu Työturvallisuuden poikkeamat ja lukumäärät Kysyttäessä turvallisuuspoikkeamaa joita vastaajat oli kohdannut, vastanneiden kokonaismäärä oli 98 henkilöä eli 60,9 % koko kyselyyn vastanneista (n = 161). Taulukkoon 7 on kerätty manuaalisesti yleisimmät työturvallisuuspoikkeamien pääotsikot ja lukumäärät. Turvallisuuspoikkeamien luokittelussa on käytetty Tapaturmavakuutuslaitosten liiton käyttämää luokittelumallia (TVL 2013).

54 54 TAULUKKO 7. Sattuneet työturvallisuuden poikkeamat ja lukumäärät (n,%) (kpl, n=98) POIKKEAMA / VAHINGOITTUMISTAPA LUKUMÄÄRÄ liikkuvan aiheuttajan osuma tai törmääminen 33 (33,7 %) putoaminen, hyppääminen. liukastuminen, kaatuminen 28 (28,6 %) väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeaman läsnäolo 20 (20,4%) palovamma, syöpymät, paleltumat 15 (15,3%) putoavan /sortuvan materiaalin alle jääminen 12 (12,2%) sijoiltaan menot, nyrjähdykset, venähdykset 8 (8,2%) hapensaannin estyminen 8 (8,2%) leikkaavan, terävän yms. esineen aiheuttama vahinko 6 (6,1%) puristuminen, ruhjoutuminen 4 (4,1%) vaaralliset aineet - hengittäminen 3 (3,1%)

55 55 Kuvassa 9 on kyselyyn vastanneiden työturvallisuuspoikkeamista ja työtehtävistä, joissa työturvallisuuden poikkeamatilanteita on syntynyt muodostettu sanapilvi. Sanapilven tehtäviä ja tapahtumia voidaan verrata aiemman lähdeaineiston ilmoittamiin näkemyksiin pelastajien työtapaturmista, läheltä piti -tilanteista ja niiden aiheuttajista. KUVA 9. Sanapilvi (Juha Höök 2013) Työtehtävät ja lukumäärät Kyselyn kysymykseen missä / millaisissa työtehtävissä vastasi yhteensä 111 henkilöä eli 68,9 % koko kyselyyn vastanneista (n = 161). Taulukossa kahdeksan on kerätty manuaalisesti pelastustoiminnan yleisimmät työtehtävät, joissa työturvallisuuspoikkeamia on tapahtunut. Toteutin taulukon luokittelun itse, koska sellaista ei toimialalla ole saatavilla. Luokittelu on toteutettu palomiehen keskeisimpiä perustyötehtäviä kuvaten.

56 56 TAULUKKO 8. Työtehtävien pääotsikot ja lukumäärä (n, %) (kpl, n=111) TYÖTEHTÄVÄ LUKUMÄÄRÄ sammutustyö (rakennuspalo, maastopalo, autopalo) 43 (38,3%) pelastussukellus 23 (20,7%) sairaankuljetus / ensihoito /ensivaste 21 (18,9%) pelastustoiminta / liikenteenohjaus 17 (15,3%) harjoitus 13 (11,7%) korkealla työskentely 9 (8,1%) hälytysajo / liikenne 9 (8,1%) työpaikkaliikunta 6 (5,4%) asemapalvelu / huoltotyöt 5 (4,5%) puunraivaus 4 (3,6%) vesisukellus 3 (2,7%) palotarkastustehtävä 3 (2,7%) mönkijä / kelkka / vene 3 (2,7%) hälytystoiminnan tukitehtävät 2 (18,2%) ajoneuvoon / ajoneuvosta nouseminen 2 (18,2%)

57 Raportointi ja sen toimivuus Kyselyn avulla haluttiin selvittää myös, että löytyykö pelastuslaitoksista raportointi järjestelmä työturvallisuuden poikkeamatilanteiden raportointiin ja tilastointiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan mahdollisen raportointijärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta Työpaikan raportointijärjestelmä Kysymykseen onko työpaikallasi raportointijärjestelmä työturvallisuuspoikkeamatilanteita varten vastasi kaikki kyselyyn vastanneet 161 henkilöä. Yhteensä 89,4 % (n = 144) vastaajista ilmoitti työpaikallaan olevan raportointijärjestelmän (kuvio7). Vain 1,8% (n = 3) ilmoitti ettei työpaikalla ole raportointijärjestelmää. En tiedä vastasi jopa 8,7% (n = 14) vastaajista. KUVIO 7. Työpaikalla raportointijärjestelmä työturvallisuuspoikkeamatilanteita varten (kpl, n=161)

58 Raportointitapa Kysymykseen millainen raportointijärjestelmä vastasi yhteensä 135 vastaajaa eli 83,9 % kyselyyn vastanneista (n = 161). Suurin osa vastaajista ilmoitti raportoinnin tapahtuvan joko sähköisellä tai tulostettavalla kaavakkeella esimiehelle. Erilaisina raportointiohjelmina mainittiin muun muassa IF-vakuutusyhtiön ohjelma, Vaarain -ohjelma, Excel- taulukko, Webropol -kysely, Zef -kyselyohjelma sekä ensihoidon HiPro. Kysymykseen vastanneista 5,2 % (n = 7) ilmoitti, ettei tiennyt millainen järjestelmä on tai mistä se löytyy. Työturvallisuuspoikkeaman raportointitavoiksi mainittiin muun muassa seuraavat tavat: Sähköinen järjestelmä sähköinen järjestelmä (If -vakuutus) Webropol kysely lomake työturvamonitori ensihoidossa Haipro (sähköinen raportointijärjestelmä), joka on sairaanhoitopiirin ylläpitämä Zef-kyselyohjelma pohjalle rakennettu, linkki laitoksen intra sivulla...toimii Vaarain-niminen järjestelmä Muu raportointitapa sähköpostilla täytettävä lomake kyselykaavake poikkeamista pitää ilmoittaa valmiilla lomakepohjalla esimiehelle tehdään kirjallinen raportti esimiehen kanssa työturvallisuuspäällikölle välitön ilmoitus esimiehelle ja kirjallinen ilmoitus riskienhallintapomolle. Asia käsitellään yt-ryhmässä. kirjallinen ilmoitus työsuojelupäällikölle, joka päättää jatkotoimenpiteistä Excel -pohjainen taulukko johon tapaturmat ja läheltä piti -tapaturmat kerätään

59 Poikkeamaraportoinnin ohjeistus Poikkeamaraportoinnin ohjeistuksesta työantajalle annettujen arvosanojen keskiarvoksi tuli 2,6. Eli sanalliseksi kokonaisarvosanaksi muodostui tyydyttävä. Kysymykseen vastasi yhteensä 96,2 % (n = 155) kaikista kyselyyn vastanneista (n = 161). Täydet viisi pistettä eli arvosanan kiitettävä antoi 5,8 % (n = 9) kysymykseen vastanneista (kuvio 8). Vastaavasti nolla pistettä poikkeamaraportoinnin ohjeistukselle työnantajalle antoi 5,2 % (n = 8) kysymykseen vastanneista. Arvosanan hyvä (4-3) antoi vastaajista 51% (n = 79) ja tyydyttävä (2-1) 38,1% vastaajista (n = 59). KUVIO 8. Arvosana poikkeamaraportoinnin ohjeistuksesta työpaikoilla (kpl, n=155)

60 Poikkeamaraportoinnin tarkoituksenmukaisuus Täysin tyytyväisiä työpaikkansa poikkeamaraportoinnin tarkoituksenmukaisuuteen oli vain 36,7 % (n = 59) kysymykseen vastanneista (kuvio 9). Osittain samaa mieltä oli 26,7 % (n = 43), ei samaa eikä eri mieltä 13 % (n = 21), osin eri mieltä 16,1% (n = 26) ja täysin eri mieltä 7,5% (n = 12) vastaajista. Tähän kysymykseen vastasivat kaikki kyselyyn vastanneet 161 henkilöä. KUVIO 9. Työpaikan poikkeamaraportoinnin tarkoituksenmukaisuus (kpl, n=161) Yhteensä 84 henkilöä eli 82,4% (n = 102) vastaajista jotka olivat muuta kuin täysin samaa mieltä työpaikkansa poikkeamaraportoinnin tarkoituksenmukaisuudesta kertoivat sanallisesti miksi raportointi ei vastaa tarkoitustaan. Vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavat syyt: Raportoinnin hyödyntäminen järjestelmään kerätyt tiedot ei ole käytettävissä esimerkiksi pelastuslaitoksen työturvallisuuden kehittämiseen tai koulutussuunnitteluun

61 61 raportoinnin hyödyntämistä työturvallisuuskoulutuksessa tulisi lisätä näennäistalkoot. Hyvää on se, että järjestelmä on olemassa (pakon sanelemana) Huonoa on se, ettei toiminta johda käytäntöön. Ei raportointia, ei kehitysehdotuksia. Keskeinen ongelma on se, ettei työsuojelutoiminta ole proaktiivista ja tapahtumista oppivaa toimintaa virheistä ei opita tai työtapoja ei muuteta läheltä piti -tilanteiden jälkeenkään juurikaan ei ole mitään ohjeistusta / järjestelmää poikkeamaraportointi on sitovaa ja aikaa viepää. Se ei innosta täyttämään lappuja ellei joltain ole lähtenyt "pää irti" Palaute palaute ja esimerkiksi työmenetelmien kehittämistä ei näy eikä kuulu tuntuu siltä, kun se jäisi bittiavaruuteen pienetkin asiat menevät päällikkötasolle. Tämä ei liene järjestelmän tarkoitus. Kyllä asioita pitää pystyä ratkomaan käytännöntasolla osana arkityötä (miehistö-esimies-mestari) henkilöstölle tiedottaminen ontuu, asenteet eivät kohdallaan, esimiesten vastuulla pitää henkilöstö ajan tasalla, henkilöstön vastuu raportoida tapahtuneista ilmoitukset ei johda yleensä jatkotoimenpiteisiin Perehdytys raportointiin pitäisi aktiivisemmin tehdä raportteja tapahtumista, aika moni läheltä piti - tilanne jää raportoimatta ei kunnolla tiedossa miten poikkeamaraportointi tehdään asiaa vähätellään sekä valvonta ja puuttuminen asioihin ovat vähäistä koulutus puuttuu ja helppokäyttöisyys ohjeistus puutteellinen, raportointi tehty vaikeaksi. Henkilöstö ei tiedä mihin pitää ilmoittaa tai mistä pitää etsiä mahdollisia vahinkokaavakkeita kysely lomake on tehty koko suuren kaupungin työtekijöille, jos se olisi pelkästään pelastusalalle niin siinä voitaisiin suunnata kysymyksiä enemmän alakohtaisesti voisi perehdyttää paremminkin kuin pelkällä sähköpostiviestillä

62 Poikkeamaraportoinnin helppous Kysyttäessä poikkeamaraportoinnin helppoutta, täysin samaa mieltä oli 46 % (n = 74) vastaajista. Osittain samaa mieltä oli 18,6 % (n = 30), ei samaa, eikä eri mieltä 13,7 % (n = 22) vastaajista, osin eri mieltä 14,3 % (n = 23) ja täysin eri mieltä 7,5% (n = 12) vastaajista (kuvio 10). Kysymykseen vastasi kaikki 161 kyselyyn vastanneista. KUVIO 10. Poikkeamaraportoinnin helppous (kpl, n=161) Yhteensä 74 henkilöä eli 85% (n = 87) vastaajista jotka olivat muuta kuin täysin samaa mieltä työpaikkansa poikkeamaraportoinnin helppoudesta kertoivat sanallisesti miksi raportointi ei ole helppoa. Vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavat syyt: Raportointijärjestelmä järjestelmä hankala ja monimutkainen monen käytettäväksi ATK-pohjainen voisi olla vielä helpompi intranet ois kova sana

63 63 vaatii tietokoneen käyttöä, joka on osalle suuri kynnys. Varsinkin kun ohjelmistoa käytetään erittäin vähän melko laajat kysely. ohjeet on olemassa, mutta käytännössä lappuja pitää lähtettää monelle eri taholle ja järjestelmä on kankea raportti tehdään käsin vaikeaselkoiselle lomakkeelle liian monimutkainen liian hankalaksi tehty vastausjärjestelmä Ohjeistus ohjeistus epäselvä ja järjestelmä monimutkainen työntekijälle on tehty vaikeaksi tehdä raportointi - mistä löytyy mikäkin kaavake ja miten tehdään, kuka tekee, miten pääsee hoitoon/tarkastukseen raportointi lomakkeet eivät ole helposti saatavilla ja tieto tästä asiasta on huono ei vieläkään tietoa asiasta jotka harvemmin täyttävät sivustoa, tahtoo salasanat ja käyttö unohtua ei löydy lomakkeita mistään, esimiehet ei tiedä Asenteet raportointi on helppoa, mutta sitä ei mielellään tehdä syytösten pelossa helpompaa on jättää tekemättä sen pitäisi olla selkeämpää liian monen mutkan takana tietokoneella. Tai sitten en vain löydä niitä (koulutus/perehdytys puuttuu) en ole tutustunut tilanteita on niin paljon ja joita ei enää oikeasti ajattele "läheltä piti"- tilanteina niin ne jää kirjaamatta. Ei jaksa kiinnostua enempää keikan jälkeen murehtimaan melkein-tapahtunutta. Ehkä kahvipöydässä, mutta todella harva jaksaa alkaa täyttää jotain kaavaketta pitkät selotukset pienestä asiasta työllistää niin paljon. Toimenpiteiden seuranta ja toimenpiteet osittain liian hitaita asiaa ei olla vielä sisäistetty tarpeeksi hyvin

64 64 mielestäni raportointia pidetään tärkeänä, mutta kun ne osuu jonkun kohdalle niin se koetaan lisätehtävänä esimiehen tehtävä olisi nostaa asia esille ja raportti voitaisiin tehdä yhdessä. Nyt ei tiedä mistä sellaisen paperin saisi jos kysyy Poikkeamaraportoinnin käsittely Kyselyyn vastanneista yhteensä 35,4 % (n=57) ilmoitti, ettei tiennyt kuka täytetyn poikkeamaraportin käsittelee. Yhteensä 25,5 % (n=41) ilmoitti työsuojelupäällikön käsittelevän poikkeamaraportin. Lähiesimiehen ilmoitti käsittelijäksi 15,5% (n=2%) ja työsuojeluvaltuutetun 11,2% (n=18). Palopäällikön mainitsi 6,8% (11) ja työsuojeluvastaavan 3,1% (n=5). Palomestarin ilmoitti 1,2% (n=2), samoin joku muu 1,2% (n=2) vastaajista. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 161 henkilöä eli kaikki kyselyyn vastanneet. KUVIO 11. Poikkeamaraportin käsittelijä (kpl, n=161)

65 Tiedotus ja työturvallisuuden kehittäminen Täysin riittäväksi tiedottamisen työpaikalla sattuneista työturvallisuuden poikkeamatilanteista koki neljännes vastaajista eli 25,4 % (n=41). Osittain samaa mieltä oli 21,7 % (n = 35), ei samaa, eikä eri mieltä 5 % (n = 8) vastaajista, osin eri mieltä 23 % (n = 37) ja täysin eri mieltä 24,8 % (n = 40) vastaajista (kuvio 12). Tähän kysymykseen vastasi kaikki kyselyyn vastanneet eli 161 henkilöä (kuvio 12). KUVIO 12. Poikkeamatilanteista tiedottamisen riittävyys (kpl, n=161) Kysymykseen vastanneista 63,4% (n =161) eli kaikki 102 henkilöä vastaajista jotka olivat muuta kuin täysin samaa mieltä siitä, että työpaikan poikkeamatilanteista tiedotetaan riittävästi, kertoivat sanallisesti miksi tiedotus ei ole riittävää. Kyselyyn vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavat syyt: Asenteet tiedottamista ei jostain syystä koeta tarpeelliseksi

66 66 vasta lähiaikoina on alettu pitämään seurantaa kuinka monta päivää ilman tapaturmia ja viimeisen kuukauden aikana tiedossa on ollut syykin viimeisestä tapaturmasta. Oikeaan suuntaan menossa, mutta oppiminen näistä on vielä jäänyt tekemättä. (miten vastaisuudessa vältetään) niistä ei virallisesti tiedoteta eikä keskustella lainkaan, tämä on minun käsitys. asioita vähätellään Turvallisuuskulttuuri en ole saannut tietoa tapahtuneista poikkeamatilanteista kentällä tuntuu ettei raportit johtavat mihinkään. Ei saada palautetta ilmoituksen tekijälle tiedotetaan, mutta pelastuslaitoksen yhteenvetotilastoja voisi tiedottaa enemmänkin en ole nähnyt poikkeamatilanneraportteja. Olen lukenut omani, mutta muista tilanteista kuulee vain huhuja asioista tietää vain laitoksen johto ja työsuojeluorganisaatio. Jos joku muu saa tietää, se on jo huhu eli tarina on jo muuttunut työpaikallani tapahtuu tapaturmia mutta niistä ei puhuta. Itse en ole kuulluut esim. viimeisen kahden vuodenaikana yhdestäkään tapaturmasta tietoa ehkä saa jos pyytää mutta ei aina. Mitään yleistä tietoiskua ei järjestetä, hevosmiesten tietotoimistosta jutut kuulee lukumäärä on ilmoitettu, mutta ei sitä minkälaisista työtapaturmista on kysymys. operatiivisella puolella asenne poikkeamatilanteisiin on osin ongelmallinen, ei nähdä tai koeta poikkeamaa tarpeeksi uhkaavaksi ja näin reagointi jää vähemmälle. Liian usein vasta lauennut riski saa porukat liikkeelle. Laaja asemaverkko ja työvuorojen tuomat haasteet lisäävät tiedottamisen ongelmaa. turvallisuuskulttuuria on joskus vaikea toteuttaa pelastusalan asiantuntijoiden keskuudessa Tiedottaminen joskus niitä käydään läpi. Kerran vuodessa koulutuksissa tilastoina liian vähän tiedottamista viestintä ontuu

67 67 ne tiedotetaan yleisesti verkossa taulukkona ja ei mielestäni yleisesti käydä läpi riittävän tarkkaan tapahtuneista poikkeamista saa tietää ainoastaan avacin kautta tapaturmattomien päivien laskurista niistä ei tiedoteta ollenkaan. Käytännössä käsittely on nimetty työsuojelutoimikunnalle Vaikutus työpaikan toimintamalleihin Täysin samaan mieltä väittämän työturvallisuuden läheltä piti -tilanteet aiheuttavat muutoksia työpaikkani toimintamalleihin kanssa oli yhteensä 34,2 % (n=55) kyselyyn vastanneista. Osittain samaa mieltä oli 26,7 % (n = 43), ei samaa, eikä eri mieltä 14,9 % (n = 24) vastaajista, osin eri mieltä 16,8 % (n = 27) ja täysin eri mieltä 7,5% (n = 12) vastaajista (kuvio 13). Kysymykseen vastasi kaikki 161 kyselyn vastaajaa. KUVIO 13. Läheltä piti tilanteiden vaikutus toimintamalleihin (kpl, n=161)

68 Yhteensä 101 henkilöä eli 62,7% (n = 161) kertoi sanallisesti millaisia muutoksia läheltä piti tilanteet aiheuttavat työpaikalla. 68 Kyselyyn vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavat seikat: Ohjeistus ja toimintamallit yleisin reagointi on ohjeistuksen/vaatimusten kiristyminen. Kaluston ja koulutuksen kehittäminen työturvallisuuden parantamiseksi tuntuu jäävän toissijaiseksi luultavasti riittävästi huomiota saaneet läheltä piti -tapaukset huomioidaan ihan valtakunnallisesti tietynlaisella viiveellä, mutta suurin osa jäänee unholaan uutta ohjeistusta tulee tilanteiden jälkeen käytännössä työsuojeluorganisaation kautta ei ole tullut muutoksia toimintaan. Viimeisin (yksi) tapaturma on johtanut toiminnan muutoksiin, mutta siihenkään työsuojelutoimikunta ei ole ottanut kantaa. Asenteet hällä väliä -asenne edelleen yllä palolaitoksilla. Ei uskota, että omalle kohdalle voi jotakin sattua riippuu tilanteesta. Pääsääntöisesti tilanteet eivät tule kaikkien tietoon asioihin pyritään reagoimaan. Ongelmana on esim. kiinteistöstä johtuvat asiat, joihin pystymme vaikuttamaan rajallisesti. Muutenkin alamme on työtä riskin "äärellä", joten suhtautuminen asioihin pitää olla sen mukainen. muutokset pyritään toteuttamaan asenteiden muokkauksen-, tiedottamisensekä tekniikan ja taktiikan muutosten avulla. Tiedotus tiedotuksessa ongelma. Joskus tapahtuu taasen ylilyöntejä reagoinnissa > kalustoa käyttökieltoon ei ole tullut tietooni, että olisi vaikutusta ei mitään jos ei niistä saa tietoa ei ainakaan kerrota onko jokin läheltä piti -tilanne vaikuttanut johonkin ohjeen syntymiseen. Ei välttämättä yhdistetä näitä asioita

69 69 eipä ole tullut tietoon onko tapaturmat aiheuttanut "toimivaan" järjestelmään muutoksia. Hyödyt tilanteiden uusiutuvuus pienentyy puskaradio" kertoo vaaran paikoista parhaimmin ehkä tarkastellaan ovatko työtavat oikeat.(ehkä) riskialttiisiin toimintoihin ja kalustoon pyritään tekemään parannukset / korjaukset välittömästi kaikilla asemilla, heti kun niistä on tiedotettu. osataan ehkäistä läheltä piti tilanteita. ohjeiden täsmennyksiä, toimintatapojen kieltoja esimerkiksi uusia ohjeistuksia vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi. Mielestäni muutos tässä asiassa parempaan suuntaan on tullut aivan viime vuosien aikana. se aiheuttaa keskustelua ja miettimistä omaan toimintaan. Myöhemmin tulee ohjeistus vastaisuuden varalle Poikkeamaraportoinnin merkitys Kyselyyn vastaajilta haluttiin saada mielipide siitä, mikä merkitys työpaikan poikkeamaraportoinnin täyttämisellä on heidän mielestään. Kysymyksessä pyydettiin valitsemaan kaksi kuvaavinta syytä läheltä piti -raportoinnille (kuvio 14). Kysymykseen vastasi kaikki kyselyyn vastanneet 161 henkilöä. Yhteensä 91,9 % vastaajista (n=148) vastasi jotta vakavilta tapaturmilta vältyttäisiin. Toiseksi eniten vastauksia eli 87,6 % (n=141) sai väittämä jotta turvallisuuden epäkohdat huomattaisiin. Selkeänä kolmosena oli väittämä koulutuksen suunnittelun tueksi, johon vastasi 12,4 % (n=20) vastaajista. Tilastoinnin vuoksi vastasi 3,1 % (n=5), koska laki niin vaatii 2,5 % (n=4), syyllisen etsimiksi 0,6 % (n=1) ja raportoinnilla ei mielestäni ole tarvetta 0,6% (n=1). Vaihtoehtoon jokin muu syy ei vastattu lainkaan.

70 70 KUVIO 14. Läheltä piti raportin tarkoitus (kpl, n=161) Raportoinnin valtakunnallinen kattavuus Valtakunnallisen raportointijärjestelmän luomista kannatti 161 vastaajasta 93 % (n=150). Kysyttäessä tulisiko valtakunnallisen raportointi toteuttaa osana jotain muuta järjestelmää / ohjelmisto, kuten Pronto, Merlot, Intranet, yms. saatiin vastaus kaikilta kyselyyn vastaajalta. Sanallisissa vastauksissa otettiin asiaan kantaa muun muassa näin: Pronto mielestäni esimerkiksi Pronto olisi hyvä vaihtoehto, mutta järjestelmään tulee olla kaikilla pääsy pronto olisi jo valtakunnallinen tilastointijärjestelmä, joten sen hyödyntäminen olisi helppoa. Samalla läheltä piti -raportti saa helposti linkitettyä onnettomuusselosteen kanssayhdestä toiseen. Mikä ettei, Pronto voisi olla ihan OK vaihtoehto

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN

PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07. uhka- ja väkivaltatilanteet HÖÖK HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN PELASTUSALAN TYÖTURVALLISUUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE TYÖTURVA07 uhka- ja väkivaltatilanteet HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN 1. Omat kokemukset aiheesta, keskustelut, julkisuus, jne. 2. Pelastusopisto ja Savon

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN

PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN Pelastusalan työturvallisuusseminaari Kuopio 3. - 4.6. 2013 Ylitarkastaja Jouni Pousi 6.6.2013 Taustaa Hallitusohjelmaan perustunut

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla

Lisätiedot

Palopäällystöpäivät, Tampere 21.3.2015. Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 23.3.2015 1

Palopäällystöpäivät, Tampere 21.3.2015. Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 23.3.2015 1 PERA - pelastustoimen ja ensihoidon riskinarviointi -hanke tuo turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän osaksi pelastuslaitosten päivittäistä turvallisuustoimintaa Palopäällystöpäivät, Tampere 21.3.2015

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. 2. painos

Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. 2. painos Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille 2. painos 1 Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat suomessa Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Suomen Sopimuspalokuntien

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia ELINTARVIKEALOJEN TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISHANKE 2012-2013 Työturvallisuuskeskus Tampere 3.12.2013 Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia Juhani Tarkkonen Innosafe 2013 Työhyvinvointi

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ OULUN VPK:N HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ OULUN VPK:n HÄLYTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 1.1 Hälytysosaston ensisijainen tarkoitus on huolehtia sammutus- ja pelastustehtävien hoitamisesta

Lisätiedot