RAPORTTI VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISTA VUOSINA

Transkriptio

1 1 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEISTA VUOSINA

2 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEET HUS:SSA 1. Yleistä Väkivalta- ja uhkatilanteiden sattumisajankohta 6 3. Väkivallan ja uhkaavien tilanteiden kohteena olevat henkilöt Väkivalta- ja uhkatilanteiden aiheuttajat/tekijät Väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvä päihteidenkäyttö 8 6. Väkivallan vakavuus Avun saanti väkivalta- ja uhkatilanteissa Asian käsittely työyksiköissä JOHTOPÄÄTÖKSET JA TARVITTAVAT JATKOTOIMET. 12 LIITE 1. Väkivalta- ja uhkatilanteet, taulukko, koko HUS, v.2010 LIITE 2. Väkivalta- ja uhkatilanteet, kaavio, koko HUS vuosina LIITE 3. Väkivalta- ja uhkatilanteet, kaavio, HUS sairaanhoitoalueittain, vuosina

3 3 1. JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työsuojelujaoston alainen väkivaltatyöryhmä kokoaa vuosittain tapahtumaraporttien pohjalta yhteenvedon ilmoitetuista väkivalta- ja uhkatilanteista. Lisäksi työryhmän tehtävänä on päivittää koko HUS:a koskevat toimintaohjeet ja linjaukset väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan sekä suunnitella ja toteuttaa turvallisuuskoulutusta. Vuonna 2010 väkivaltatyöryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja Sihteeri Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Seppo Ronkainen, turvallisuuspäällikkö Susanna Puumi, työsuojelupäällikkö Ritva Lehto, työsuojelupäällikkö Riitta Sahrman, työsuojelupäällikkö Erja Syrjälä, työsuojeluvaltuutettu Ursula Aaltonen, työsuojeluvaltuutettu Mikko Weckström, työsuojeluvaltuutettu Vesa Lindström, turvallisuusasiantuntija Tässä raportissa analysoidaan vain henkilöön kohdistuvia väkivalta- ja uhkatilanteita, mukana eivät ole esim. uhkaavat tulipalot tai ilkivalta. 2. VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEET HUS:SSA 2.1. Yleistä Väkivalta- ja uhkatilanteita on vuonna 2010 ilmoitettu kaikkiaan 1400 koko sairaanhoitopiirin alueella. Vuonna 2009 vastaava kokonaisluku oli Eri tulosyksiköiden, sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten välillä on eroja sekä ilmoittamisaktiivisuudessa että tapahtuneissa tilanteissa. On todennäköistä, että kaikista vakaviin fyysisiin vammoihin johtaneista väkivalta- ja uhkatilanteista on ilmoitettu; sen sijaan uhkauksia, nimittelyjä ja lievempiä fyysisen väkivallan tilanteita on jätetty ilmoittamatta. Tämä johtunee siitä, että tapahtumaraportti koetaan hankalaksi ja aikaa vieväksi täyttää. Toleranssi myös vaihtelee työpisteittäin; etenkin päivystysyksiköissä ja psykiatriassa potilaan aggressiivista käyttäytymistä koetaan, mutta myös siedetään enemmän, ja näissä yksiköissä potilaan sairaus tai muuten stressaava tilanne odotusaikoineen voi altistaa potilaan tavallista voimakkaampiin tunteenpurkauksiin. Väkivalta- ja uhkatilanteet HUS:ssa vuosina HYKS sha (Hki, Pei, Jor)

4 4 Hyvinkään sha Lohjan sha Porvoon sha Länsi-Uudenmaan sha Liikelaitokset Kaikki yhteensä Neljän vuoden seurantakaudella HYKS-SHA:n väkivaltailmoitukset ovat pysytelleet melko samalla tasolla, tosin vuonna 2009 ilmoitusten lukumäärä laski hetkellisesti lähes 15%, mikä selittynee ainakin osittain sillä, että v Helsingin alueen operatiivisen tulosyksikön ja NaLa:n väkivaltatilanteista tehtyjä vartijaraportteja ei enää otettu mukaan tilastoon. Vartijaraportit eivät ole mukana myöskään vuoden 2010 tilastoissa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella väkivaltailmoitusten lukumäärä lähti hyvään laskuun vuosina , mutta on taas noussut seurantajakson alun mukaisiin korkeampiin lukumääriin. Lohjan sairaanhoitoalueella väkivaltailmoitusten määrä on jatkuvasti laskenut ja kokonaislukumäärät ovat pysytelleet pieninä. Porvoon sairaanhoitoalueella väkivaltailmoitusten määrä on pysytellyt kolmen ensimmäisen seurantavuoden samalla tasolla, mutta vuonna 2010 lukumäärä on ilahduttavasti laskenut. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella väkivaltailmoitusten määrä on koko seurantakauden merkittävästi laskenut, vuosittainen lasku on ollut 20-30%:n luokkaa. Liikelaitokset ovat laajentuneet ja uusia liikelaitoksia on perustettu seurantakaudella. Liikelaitoksissa väkivaltatilanteiden määrä on vuosina ollut jokseenkin sama, mutta lisääntynyt yli 40% vuoden 2009 ja 2010 välillä. Väkivalta- ja uhkatilanne-ilmoitukset HYKS sairaanhoitoalueella, vuosina : Operatiivinen tulosyksikkö Medisiininen tulosyksikkö NSK-toimiala 43 Syöpätaudit 6 Naistentaudit ja synn 7 LNS-toimiala NaLa tulosyksikkö Psykiatrian tulosyksikkö Tukipalvelut 3 0 Ei tietoa 8 Yhteensä v 2008 Marian päivystys siirtyi Hgin kaupungille 2 sis. nuorisopsykiatrian Vuoden 2008 alusta alkaen HYKS-alueella tapahtui paljon muutoksia. Syöpätaudit sekä neurologia liitettiin medisiiniseen tulosyksikköön; neurokirurgia ja silmä- ja korvataudit operatiiviseen tulosyksikköön; naistentaudit, synnytykset ja lastentaudit sekä lastenpsykiatria

5 5 yhdistettiin NaLa-tulosyksiköksi; nuorisopsykiatria liitettiin takaisin psykiatrian tulosyksikköön. Vuoden 2007 tiedot eivät siis ole suoraan verrattavissa seuraaviin vuosiin. Väkivalta- ja uhkatilanne-ilmoitukset HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköissä kiinteistöittäin v : erotus 07-08/08-09/09-10 Auroran sairaala / -27 / +47 Herttoniemen sairaala / 0 / 0 Iho- ja allergiasairaala / -3 / +3 Jorvin sairaala / + 17 Kirurginen sairaala / -5 / +3 Kätilöpiston sairaala / +9/ -4 Lapinlahden sairaala /-2 / 0 Lastenklinikka / -14 / +18 Lastenlinna / -16 / +10 Meilahden sairaala / +12 / - 33 Marian sairaala / 0 / 0 Naistenklinikka / +1 / -1 Peijaksen sairaala / - 13 Psykiatriakeskus /+25 / +28 Silmä- ja korvasairaala / -7 / +1 Syöpätautien klinikka / 0 / 0 Tukholmankatu, pkl:t / -2 / + 11 Töölön sairaala / -39 / -5 Ulfåsa / - 34 / + 7 Muut (esim alue-pkl:t, hh-pot) / +7 / + 13 Yhteensä / -145/ Jorvin luvuissa mukana liikelaitosten ilmoitukset ( kpl, kpl, kpl, kpl) ja aluepsykiatrian ilmoitukset ( kpl, kpl, kpl, kpl) 2 v lukuihin eivät sisälly Töölön sairaalan väkivaltatilanteista tehdyt vartijaraportit 3 v lukuihin eivät sisälly Lastenklinikan, Lastenlinnan ja Auroran sairaaloiden väkivaltatilanteista tehdyt vartijaraportit 4 Peijaksen luvuissa mukana aluepsykiatrian ilmoitukset ( kpl, kpl, kpl, kpl) Auroran sairaalassa väkivaltailmoitusten määrä on kasvanut eniten vuodesta 2009 ja myös Psykiatriakeskuksessa ja lastenklinikalla kasvu on ollut melko suurta. Meilahden sairaalassa väkivaltailmoitusten määrä laskenut eniten vuodesta 2009.

6 6 Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa on ollut koko neljän vuoden seurantajakson ajan muihin sairaaloihin ja toimipisteisiin verrattuna korkeat ilmoitusmäärät. Töölön sairaalan kahden viimeisen vuoden selvästi laskeneet luvut ovat seurausta siitä, että vuodesta 2009 lähtien tilastoihin ei enää ole laskettu mukaan vartijailmoituksia. Meilahden sairaalan vuonna 2010 laskeneet luvut selittyvät ainakin osittain päivystysalueen toiminnallisilla muutoksilla (mm Haartmanin sairaalan päivystyksen avautuminen ja osasto 22:n supistukset). HUS:n päivystys ja valtaosa muustakin HUS:n toiminnasta siirtyi pois Marian sairaalasta v 2008, mikä selittää Marian muuttuneet luvut. Lapinlahden sairaalassa toiminta lakkasi v Liitteinä 1-3 on ilmoitettujen väkivalta- ja uhkatilanteiden seurantalomakkeet sekä kaaviot. 2. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sattumisajankohta Määrällisesti eniten väkivalta- ja uhkatilanteita sattuu aamuvuoron aikana, toiseksi eniten iltavuoron aikana ja vähiten yövuoron aikana. Jos päivystysaika lasketaan yhteen, väkivalta- ja uhkatilanteista noin 50% (51,2%) tapahtuu ilta- ja yöaikaan, jolloin henkilöstöresurssit ovat

7 7 niukimmillaan. Vuonna 2010 ilta- ja yöaikaisten väkivalta- ja uhkatilanteiden määrä on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Monissa sairaaloissa ilta- ja yöaikaisen vartioinnin lisääminen on luonut henkilöstölle turvallisuutta, mutta ei ole juurikaan vaikuttanut väkivaltatilanteiden lukumäärään. Raporteista ei saada tietoa siitä, onko väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmaantuvuudessa eroja arkipäivien ja viikonloppujen tai muiden pyhien välillä, sillä vain osa tulosyksiköistä, sairaanhoitoalueista ja liikelaitoksista tilastoi tapahtuman ajankohdan. On todennäköistä, että etenkin päivystyspisteiden väkivaltailmoituksia tulee enemmän pyhien ja viikonloppujen aikana, mutta muissa yksiköissä vastaavaa ei ilmene. Koska raportit ja tilastointi tehdään manuaalisesti, ei raporttien tietoja voi toistaiseksi ristiintaulukoida. Niin ollen tilastoista ei voi analysoida sattuuko vakavia väkivaltatilanteita enemmän ilta- tai yöaikaan, jolloin miehitys on vähäisempi ja avunsaanti usein viivästynyttä tai muuten vaikeutunutta. 3. Väkivalta- ja uhkatilanteiden kohteena olevat henkilöt

8 8 Valtaosa väkivalta- ja uhkatilanteista kohdistuu henkilökuntaan. Noin joka 13. tilanne kohdistuu kuitenkin myös potilaisiin. Saattajaan, omaisiin, vierailijaan tai muihin ulkopuolisiin henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy hieman vähemmän kuin potilaisiin kohdistuvaa. 4. Väkivalta- ja uhkatilanteiden aiheuttajat / tekijät

9 9 Suurin osa väkivalta- ja uhkatilanteiden aiheuttajista on potilaita/asiakkaita. Muiden (saattaja, omainen, vierailija tai joku muu ulkopuolinen henkilö) osuus väkivallan aiheuttajina on seurantakaudella pysytellyt jokseenkin samalla tasolla. 5. Väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvä päihteidenkäyttö Alkoholi Huumeet n % n % HYKS sairaanhoitoalue N= ,9 % 58 6,9 % Hyvinkään sairaanhoitoalue N= ,5 % 8 2,1 % Lohjan sairaanhoitoalue N=40 2 5,0 % 0 0,0 % Porvoon sairaanhoitoalue N= ,7 % 3 5,8 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue N=41 2 4,9 % 0 0,0 % Liikelaitokset N=53 4 7,5 % 7 13,2 % Yhteensä keskiarvo N= ,5 % 76 5,4 % Porvoon sairaanhoitoalueella kaikista ilmoitetuista väkivalta- ja uhkatilanteista joka kolmanteen liittyi alkoholinkäyttö. Tilanne on ollut sama koko neljän vuoden seurantajakson ajan. Vuoteen 2009 verrattuna tekijän alkoholipäihtymystilasta on raportoitu jonkin verran vähemmän vuonna 2010 (vuonna 2009 päihtyneitä väkivalta- ja uhkatilanteen aiheuttaneita henkilöitä oli 7,7% kaikista ilmoitetuista). Päihtyneeksi ilmoitettujen väkivalta- tai uhkatilanteiden aiheuttajien määrä on koko seurantajaksolla hiljalleen vähentynyt. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevia väkivaltaisia tai uhkaavia henkilöitä on ilmoitettu olevan eniten liikelaitosten asiakkailla, HYKS-sairaanhoitoalueella sekä Porvoon sairaanhoitoalueella. Muilla alueilla huumausaineen vaikutuksen alaisena olevista väkivaltaisista tai uhkaavista henkilöistä on ilmoitettu hyvin vähän. Vuoteen 2009 verrattuna tekijän huumausaineiden vaikutuksen alaisuudesta on raportoitu hieman enemmän vuonna 2010 (vuonna 2009 huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevia väkivalta- ja uhkatilanteiden aiheuttaneita henkilöitä oli 4,5% kaikista ilmoitetuista). Huumausaineiden alaisena olevien ilmoitettujen väkivalta- tai uhkatilanteiden aiheuttajien määrä on koko seurantajaksolla hiljalleen lisääntynyt. Huumausaineiden kohdalla aliraportointia tapahtuu, sillä huumausaineen vaikutuksen alaisena olevan henkilön tunnistaminen koetaan vaikeaksi. 6. Väkivallan vakavuus Väkivalta- ja uhkatilanteet luokitellaan vakavuuden ja ilmenemismuodon mukaan viiteen aggressioluokkaan: l luokka välitöntä hoitoa vaativa fyysinen väkivalta ll luokka vakava fyysinen väkivalta (vammoja aiheuttava) lll luokka lievä fyysinen väkivalta lv luokka kielellinen tai henkinen väkivalta

10 10 V luokka esineisiin tai laitteisiin kohdistuva väkivalta tai ilkivalta Tapahtumaraporteissa ilmoitettujen aggressioluokkien kokonaislukumäärä on suurempi kuin ilmoitettujen väkivaltatilanteiden kokonaislukumäärä. Tämä johtuu siitä, että osassa ilmoitetuista väkivalta- ja uhkatilanteista tapahtumaraporttiin on merkitty kaksi tai useampi aggressioluokka. Samasta väkivaltatilanteesta on siis voitu ilmoittaa esim. esinevahinko ja fyysisen väkivallan vakavuutta ilmaiseva luokka. Suunta pysyy kuitenkin samana, verrataanpa sitten lukuja ilmoitettujen väkivalta- ja uhkatilanteiden kokonaismäärään tai ilmoitettujen luokkien kokonaismäärään. Henkistä väkivaltaa esiintyy ilmoitusten perusteella hieman alle puolessa ja fyysistä väkivaltaa yli 60%:ssa kaikista väkivalta- ja uhkatilanteista. Noin viidenneksessä väkivaltatilanteista syntyy vammoja (aggressioluokka I tai II). Lievempiä fyysisen väkivallan muotoja (aggressioluokka III) ilmoitetaan olevan 44%. Esinevahinkojen syntyy noin joka kymmenennessä väkivalta- ja uhkatilanteessa. Vakavia vammoja aiheuttaneita väkivaltatilanteita (aggressioluokka I) oli vuonna 2010 yhteensä 3 kpl, jotka jakaantuvat seuraavasti: Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 kpl Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 2 kpl Vertailussa vuonna 2009 vakavia vammoja aiheuttaneita väkivaltatilanteita oli yhteensä 5 kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Vakavia vammoja aiheuttavat väkivaltatilanteet ovat vähentyneet. Vähennys johtuu ensisijaisesti siitä, että väkivaltatyöryhmä on tarvittaessa korjannut

11 11 ilmoitetun 1-luokan aggressiotilanteen lievemmäksi, mikäli vakavan vamman kriteerit eivät ole täyttyneet. Samassa väkivaltatilanteessa on voinut aiheutua vammoja usealle henkilölle (esim Länsi-Uudenmaan 1-luokan tapahtumat). Tapaturmatilastoissa ja tapahtumaraporteissa välittömiä hoitotoimenpiteitä vaativia vammoja ovat olleet mm peukalon murtuma, peukalon sijoiltaan meno, nenämurtuma, kuristusotteen aiheuttama ruhjevamma, kyynärpään jännevamma sekä puremavamma. Vakavat väkivaltatilanteet (sairausloma yli 30 päivää) on ilmoitettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päivystykseen. Ilmoituksen tekee esimies tai työsuojelupäällikkö sopimansa työnjaon mukaisesti. Tapahtumaraporteissa ei erikseen kysytä työsuojeluviranomaiselle ilmoittamista, joten tilastotietoa ilmoituksista ei ole käytettävissä. Ilmoitusvelvollisuudesta on kuitenkin informoitu esimiehiä työtapaturmaohjeistuksen yhteydessä. Vuonna 2010 ei tapahtunut yhtään väkivaltatapaturmaa, josta olisi aiheutunut yli 30 päivää sairauslomaa. Työsuojeluviranomaiselle on kuitenkin ilmoitettu kahdesta vakavasta väkivaltatilanteesta, vaikka kriteerit eivät täyttyneetkään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkauksia on erikseen tilastoitu vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2007 tiedoissa on vielä erikseen ilmoitettu NSK:n ja LNS:n tiedot. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhkaukset jakaantuivat seuraavasti vuosina : HYKS, NSK HYKS, LNS HYKS, Naiset kpl 21 kpl 1 kpl HYKS, NaLa tulosyksikkö 14 kpl 8 kpl 8 kpl HYKS, Medisiininen tulosyksikkö 50 kpl 27 kpl 29 kpl 16 kpl HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö 20 kpl 15 kpl 20 kpl 11 kpl HYKS, Psykiatrian tulosyksikkö 29 kpl 73 kpl 62 kpl 124 kpl Hyvinkään sairaanhoitoalue 18 kpl 31 kpl 20 kpl 27 kpl Lohjan sairaanhoitoalue 4 kpl 4 kpl 1 kpl 4 kpl Porvoon sairaanhoitoalue 1 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 5 kpl 7 kpl 1 kpl 0 kpl Yhteensä 153 kpl 171 kpl 142 kpl 190 kpl Tilaston tiedot on poimittu pääasiassa raporttien tapahtumakuvauksista. Henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkauksia voi olla enemmän kuin tilasto osoittaa. Tiedossa ei ole, kuinka useasta

12 12 henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhkauksesta on ilmoitettu poliisille tai tehty varsinainen tutkintapyyntö. Koko HUS-alueelta on tiedossa, että väkivaltatilanteista on tehty kaikkiaan 6 tutkintapyyntöä poliisille vuonna Määrä voi tosiasiassa olla suurempi. 7. Avun saanti väkivalta- ja uhkatilanteissa Eniten lisäapua väkivalta- ja uhkatilanteissa on saatu oman yksikön henkilökunnalta tai muulta omalta henkilökunnalta, esim lähiyksiköistä apuun tulleilta työntekijöiltä. Raporteista ei saa tietoa niistä tilanteista, joista on selvitty ilman mitään lisäapua. Tulkintaa vaikeuttaa myös se, että osassa tilanteista apua on saatu useammalta taholta ja osassa raporteista avun saantia ei ole raportoitu lainkaan. Näyttää kuitenkin siltä, että melko harvoin työntekijä on selvinnyt tilanteesta ilman mitään lisäapua. Avun pyytäminen paikalle ajoissa on myös voinut ehkäistä vakavampia seurauksia. Ilmoitettu vartijoiden käyttö on hieman seurantakaudella laskenut; vartijan on raportoitu olevan mukana noin joka neljännessä viidennessä ilmoitetuista väkivalta- ja uhkatilanteista. Raporteista ei voi arvioida, kuinka usein vartijaa on käytetty ennaltaehkäisevästi ja miten vartijan läsnäolo on vaikuttanut tilanteen kehittymiseen. Oletettavaa on, että vartijan läsnäolo on rauhoittanut usein tilanteet niin, että vakavammilta seurauksilta on vältytty. Edelleen HUS:ssa on työpaikkoja, joissa ei ole vartiointia lainkaan. Riskityöpaikoilla vartiointi on kuitenkin pyritty järjestämään vähintään yöaikaisesti, monin paikoin ympäri vuorokautisesti. Poliisin kutsuminen paikalle on seurantakaudella pysytellyt samalla tasolla.

13 13 8. Asian käsittely työyksikössä Uhrin jälkihoitoa ja asian käsittelyä työyksikössä on tilastoitu vuodesta 2004 alkaen. Asian käsittelyllä tarkoitetaan virallista tai epävirallista tapahtuneen läpikäyntiä työyksikössä heti tai pian tapahtuneen jälkeen kaikkien osallisten kesken tai esimiehen ja uhrin kesken. Vuonna 2010 asian käsittelystä on ilmoitettu yhteensä 1087 tapauksessa, mikä merkitsee 77,6 % ilmoitetuista väkivalta- ja uhkatilanteista. Todennäköisesti jokaisessa tilanteessa asiaa on käsitelty ainakin siten, että esimies on allekirjoittanut tapahtumaraportin ja suurimmassa osassa tilanteista esimies on lisäksi keskustellut tapahtuneesta raportin laatijan kanssa. Raporteista ei ilmene erikseen ne tilanteet, joissa on järjestetty varsinaisia purkutilanteita esim. työterveyshuollon asiantuntijoiden johdolla. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TARVITTAVAT JATKOTOIMET Väkivalta- ja uhkatilanteet ovat vakava uhkatekijä työntekijöiden terveydelle ja työviihtyvyydelle. Jokainen yksittäinen tapahtuma kuormittaa henkisesti ja usein myös fyysisesti paitsi uhria, myös muita työyhteisön jäseniä. Vuonna 2010 joka ikinen päivä 4 HUS:laista joutui työpaikkaväkivallan kohteeksi. Työpaikkaväkivalta on myös kustannustekijä. Vuonna 2010 vakuutusyhtiölle ilmoitettiin koko HUS:n alueelta yhteensä 40 väkivaltatyötapaturmaa, joista vakuutusyhtiö maksoi korvauksia yhteensä Vakuutusyhtiö tilastoi vain yli 3 päivää kestäneet sairauspoissaolot, joita oli vuonna 2010 yhteensä 146 päivää. Todellisuudessa sairauspäiviä oli enemmän, sillä useassa tilanteessa selvittiin lyhyellä 1-3 päivän poissaololla. Korvaussummat ja sairauspoissaolopäivien lukumäärät ovat kasvaneet vuodesta 2009 (v 2009 korvauksia maksettiin ja korvattuja sairauspoissaolopäiviä oli 101 päivää, yhteensä väkivaltatyötapaturmia oli 33 kpl ). Työolobarometrissa on vuosittain kysytty työntekijöiden kokemaa väkivallan uhkaa asiakkaan/potilaan taholta viimeisen 12 kk:n ajalla. Vuoden 2010 TOB-tuloksissa väkivallan uhkaa asiakkaan/potilaan taholta oli kokenut erittäin usein tai usein 3,5%, kun vastaajia oli henkilöä. Vastaava luku vuodelta 2009 oli 3,9% (vastaajia henkilöä); vuodelta 2008 oli 5,4 % (vastaajia 7991 henkilöä) ja vuodelta % (vastaajia 8130 henkilöä). Väkivaltaista käyttäytymistä tai sen uhkaa usein tai erittäin usein kokeneiden osuus on siis työolobarometri-kyselyssä vähentynyt. Valitettavasti edelleenkään kaikkia uhka- ja väkivaltatilanteita ei raportoida, joskin raportointikäytäntö on monilla työpaikoilla tehostunut. On todennäköistä, että vakavammat tapahtumat ilmoitetaan, mutta lievemmät jätetään ilmoittamatta raporttikaavakkeen täyttämisen työläyden takia tai siksi, että tapahtumaa ei koeta riittävän uhkaavaksi. Seurannan ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden kohdentamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että henkilökunta ymmärtää raportoinnin merkityksen, koska vain sillä tavalla saadaan kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön tietoon. Lainsäädäntö edellyttää, että työnantaja huolehtii työntekijöidensä turvallisuudesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työturvallisuuslaki (738/02) velvoittaa työnantajan huolehtimaan että

14 14 Hälytys- ja valvontajärjestelmät ovat tarkoituksenmukaiset Henkilöstöresurssit ovat riittävät Tilasuunnittelussa on huomioitu henkilöturvallisuus Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti väkivaltatilanteiden ennakointiin ja hallintaan Kirjalliset menettelytapaohjeet on laadittu väkivalta- ja uhkatilanteita varten Jälkihoito on järjestetty Väkivalta- ja uhkatilanteiden seuranta on järjestetty Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä huolehtimaan käytettävissään olevin keinoin ja osaamisensa puitteissa niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta Ilmoittamaan vioista, puutteellisuuksista ja vaaratilanteista esimiehelle ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan tai ehkäisemään ne ennalta Noudattamaan työnantajan laatimia menettelytapaohjeita Käyttämään ohjeistuksen mukaisesti työnantajan tarjoamia lisäapuhälyttimiä sekä muita turvaja suojavälineitä Työskentely työpaikkaväkivallan uhan torjumiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi HUS:ssa etenee. HUS liittyi ensimmäisenä sairaanhoitopiirinä Nolla tapaturmaa-foorumiin vuonna Nolla tapaturmaa-foorumin ideologian mukaisesti HUS:ssa noudatetaan nollatoleranssia myös väkivaltatilanteiden kohdalla. Väkivaltatyöryhmä teki valmistelevaa työtä turvallisuuskoulutuksen yhtenäistämiseksi koko HUS alueella. Paloturvallisuuskoulutus on HYKS-alueella yhtenäistetty v 2007 ja myös muiden sairaanhoitoalueiden paloturvallisuuskoulutus on tarkoitus saattaa sisällöltään yhtenäiseksi HYKS-alueen kanssa. Vuoden 2010 aikana henkilöturvallisuuskoulutusta yhdenmukaistettiin ja koulutusta järjestettiin HYKS-alueella yhteensä 17 kpl, osallistujia oli yhteensä 440 henkilöä. Sama koulutuskonsepti laajenee v 2011 myös muualle sairaanhoitopiiriin. Vuonna 2010 päivitettiin väkivalta- ja uhkatilanteiden kohtaamisen toimintamalli uuden lainsäädännön mukaiseksi (rikoslain ja järjestyslain muutokset) ja toimintamallista tehtiin painoversio, jota jaettiin työyksiköihin. Vuonna 2010 ja edelleen jatkuen työsuojelu ja turvallisuushenkilöstö ovat antaneet konsultointiapua tulosyksikköjen ja työyksiköiden saneeraus- ja uudisrakennuskohteiden turvallisuusasioissa. Vuonna 2010 valmisteltiin uuden sähköisen riskienhallintajärjestelmän, HUS-riskit-ohjelman, sisältöä ja prosesseja. Ohjelma otetaan käyttöön v alusta alkaen ja se sisältää myös tapahtumaraportoinnin väkivalta- ja uhkatilanteista.

15 15

16 16 LIITE 2 ilmoitetut väkivaltatilanteet, koko HUS Ilmoitetut väkivaltatilanteet koko HUS koko HUS

17 17 LIITE 3 Ilmoitetut väkivalta- ja uhkatilanteet sairaanhoitoalueittain ja liikelaitokset vv HYKS Hyvinkää Lohja Porvoo L-Uusimaa Liikelaitokset