Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ"

Transkriptio

1 Työpaikkaväkivallan torjunta TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

2 Tilanne yllättää tutustu näihin ohjeisiin huolella ja tiedät miten toimia. Tieto antaa varmuutta ja auttaa ehkäisemään vaara- ja uhkatilanteiden toteutumista. 2

3 SISÄLTÖ 4 Toimintamallin tarkoitus ja tavoite 6 Työpaikkaväkivalta mitä se on? 7 Työpaikkaväkivalta HUS:ssa 8 Toimenpiteet työpaikkaväkivallan ehkäisyyn 9 Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta 9 Vastuutahot 10 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut 10 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset 10 Turvallisuusperehdytys 11 Turvallisuuskoulutus 12 Työpaikkaväkivaltaan liittyvät rikokset 14 Työntekijän juridiset oikeudet ja vastuut 15 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet 15 Jokamiehen kiinniotto-oikeus 16 Hätävarjelu 16 Pakkotila 16 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi 16 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 17 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa 17 Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa 18 Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella 18 Rikosprosessin kulku 18 Työnantajan antama tuki ja oikeusapu 19 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa 19 Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa 20 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoittamismenettely ja seurantajärjestelmä 21 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta 21 Ilmoitus työtapaturmasta 21 Vartijan tapahtumailmoitus 21 Seuranta, raportointi ja tilastointi 21 Arviointi ja johtopäätösten teko 22 Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen 23 Käsittely työyhteisössä 23 Jälkihoidon periaatteet 23 Jälkihoidon järjestäminen 24 Väkivaltatilanteisiin liittyvät toimintaohjeet 25 Väkivaltatilanteen ennakointi 26 Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin 26 Nimi- ja yhteystietojen salaaminen 26 Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen 28 Laiton uhkaus 30 Aseellinen uhkaus tai ryöstö 31 Puhelimitse tehty pommiuhkaus 32 Panttivankitilanne 33 Järjestyshäiriö LAKIVIITTEET: 3

4 Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa. Turvallisuuspäällikkö: Sairaalaympäristössä väkivaltatilanteet syntyvät usein potilaiden ja henkilökunnan välille yllättäen. Siksi jokaisen työntekijän perustason turvallisuusosaaminen on ratkaisevan tärkeää. Kollegaa ei saa jättää tilanteeseen yksin. Vartijoiden puuttuminen tilanteeseen ei saa olla ainoa ja ensisijainen keino, mutta tarvittaessa vartijat tulee saada paikalle nopeasti. 4

5 HUS:N TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNNAN TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE Toimintamallin tarkoitus Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS-konsernin henkilöstöä. Tämä toimintamalli koskee ensisijaisesti uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle. Tämän toimintamallin lisäksi noudatetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia ja yksiköiden omia turvallisuussuunnitelmia. Tavoitetaso Jokaisella on oikeus häiriöttömään terveydenhuoltoon. Hoito- ja työympäristön on oltava rauhallinen ja turvallinen kaikille. Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa. On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi uhkailua ja väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välittömän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen poistumasta kieltäytyvät henkilöt poistetaan vartijoiden toimesta tai luovutetaan tarvittaessa viranomaisille vammoja aiheuttavasta fyysisestä väkivallasta tehdään aina tutkintapyyntö poliisille työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin. Toimintamallin lainsäädännölliset perusteet ja työpaikkaväkivaltaan liittyvät keskeiset rikosnimikkeet on esitetty intranetissä. (Liite1) 5

6 24/7 työskentely altistaa uhkatilanteille, siksi jokaisen tulee tietää miten toimia, kun tilanne osuu omalle kohdalle. Noin joka neljännessä uhka- ja väkivaltatilanteista syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. 6

7 TYÖPAIKKA- VÄKIVALTA MITÄ SE ON? Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. Työpaikkaväkivaltaa esiintyy etenkin vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja potilaiden, muiden asiakkaiden tai vierailijoiden välillä. Väkivaltaan sisältyy sanallista, fyysistä ja psyykkistä pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkivallasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyysisiä vammoja, seuraa siitä useimmiten pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikkaväkivalta on tahallista ja tarkoituksellista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä yrittää saada aikaan jonkin muutoksen esim. asiakkaan toiminnassa tai joissa asiakas pyrkii saamaan haluamansa keinolla millä hyvänsä. Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa uhka- ja väkivaltatilanteita on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002 alkaen. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä laatii vuosittain raportin edellisten vuosien uhka- ja väkivaltatilanteista. Yhdentoista vuoden seurantajakson aikana ( ) uhka- ja väkivaltatilanteita on ilmoitettu kpl/ vuosi. Näistä noin joka neljännessä syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoimaisesti suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan päivystysvastaanotot ja -osastot sekä psykiatrista hoitoa antavat yksiköt, joskin työpaikkaväkivaltaa esiintyy myös muilla vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Alueelliset erot ja vaihtelu ovat suuria. Väkivallan uhkaa on seurattu myös HUS-yhtymän työolobarometri-kyselyssä vuodesta 2000 alkaen. Sairaanhoitopiirin keskiarvoindeksit ilmenevät vuosittain laadittavasta uhka- ja väkivaltatilanneraportista. 7

8 Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. Työpaikkaväkivallan ehkäisy kuuluu jokaiselle. Jokaisella on oikeus tehdä työtä turvallisesti. Jokaisella on velvollisuus tehdä työtä turvallisesti. 8

9 TOIMENPITEET TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISEMISEEN Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan ehkäisy edellyttää muun turvallisuustoiminnan tavoin positiivista asennoitumista turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy sekä johdon että työntekijöiden aidosta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Optimaalinen turvallisuustaso on osa organisaation tuottamien palvelujen laatua ja näkyy ulospäin työntekijöistään ja asiakkaistaan välittävänä imagona. Väkivaltariskejä arvioidaan säännöllisesti osana riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella laaditaan yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joissa annetaan ohjeet väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa tilanteen arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. Vastuutahot Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä ei ota tarpeettomia riskejä ei jätä työtoveria yksin tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita osaa käyttää ja käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla häiriötilanteet käsitellään välittömästi Sairaanhoitoalueiden, Hyksin tulosyksiköiden, liikelaitosten, yhtiöiden ym. johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä HUS yhtymähallinto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti 9

10 Teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi tehdään yhteistoiminnassa. Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut Työpisteitä suunniteltaessa työpaikkaväkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisia henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa: tilojen eriyttäminen käyttötarkoituksen mukaan tilojen mitoitus ja toimivuus opasteet, kulkureitit ja pakoreitit kalustuksen ja materiaalien valinta ja sijoittelu valaistus ulko- ja sisätiloissa aula- ja odotustilojen yleinen siisteys ja viihtyisyys asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys Rakenteellista turvallisuutta täydennetään erilaisilla teknisillä turvallisuusratkaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja hälytysjärjestelmillä. Työtilojen haltija sekä turvallisuusja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö osallistuu aina uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Hankesuunnitelmiin on liitettävä yhdessä em. asiantuntijatahojen kanssa laadittu turvallisuusselvitys, joka sisältää yksityiskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman hankkeessa toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä. Muut hankkeet Rakenteellisten ja toiminnallisten muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa hankkeista vastuussa olevat henkilöt ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstöön turvallisuusriskien arviointia ja mahdollista kirjallisen turvallisuusselvityksen laadintaa varten. Turvallisuusriskien arvioinnissa huomiota kiinnitetään mm. tilasuunnitteluun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskinarvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet Riskinarvioinnin, turvallisuusselvityksen tai muun selvityksen perusteella esiin nousseet turvallisuusongelmat käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä tehdään aikataulutettu suunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuu turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kiireellisinä voidaan pitää toimenpiteitä, joiden avulla olennaisesti ehkäistään työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheutunutta välitöntä vaaraa. Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia laatimaan suunnitelman omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteissa (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma). Lisäksi HUS:ssa jokainen työyksikkö laatii oman turvallisuussuunnitelman, jossa arvioidaan yksikön paloturvallisuus- ja henkilöturvallisuusriskit, esitetään keinot riskien ehkäisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat toimenpiteet riskien toteutuessa. Lisätietoja ja ohjeita turvallisuussuunnitelman laatimisiin voi kysyä HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista. Jokaisessa yksikössä on aina oltava työvuorossa henkilö, joka on perehtynyt käytössä oleviin turvajärjestelmiin ja toimintaohjeisiin. Turvallisuusperehdytys Jokaisessa yksikössä on oltava kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvallisuusjärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Työyksikön esimies vastaa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikissa 10

11 Jokaisen on hallittava ainakin seuraavat asiat Vartijan / muun avun kutsuminen Hätäilmoituksen tekeminen Henkilöturvajärjestelmän käyttö Osastojen / yksiköiden väliset avustusjärjestelyt Yksikön poistumisreitit ja uloskäytävät Yksikön turvallisuussuunnitelma vuoroissa paikalla työntekijä, joka on perehdytetty kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti turvallisuusasioihin. Sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. järjestettävissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoituskäytäntöä. Turvallisuusasioiden perehdyttämisen työvälineinä voi hyödyntää Minimiperehdytys- ja Työturvallisuustehtävä -lomakkeita, lomakkeet löytyvät HUS:n intranetistä työsuojelun sivuilta. Työntekijällä on oikeus ja velvolllisuus osallistua turvallisuuskoulutuksiin Turvallisuuskoulutus Sairaanhoitoalueilla, tulosyksiköissä, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. on järjestettävä säännöllisesti paloturvallisuus-, henkilöturvallisuus-, potilasturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja työsuojelukoulutusta. Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm. opastusta rakenteellisista ja teknisistä turvallisuusjärjestelmistä, käytännön toimintaohjeista sekä häiriöiden ilmoittamiskäytännöistä. Henkilöturvallisuuskoulutuksessa käsitellään erityisesti väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa sairaalaympäristössä. 11

12 Lisätietoja saat HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta poliisi.fi. Katso myös kohdat Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa, sivu 17. Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa, sivu

13 TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET Salassapitomääräyksiä noudattaen lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille. Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väkivaltarikoksissa, Tämä näkyy ensisijaisesti niin, että pääosa väkivaltarikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Asianomistajarikoksia ovat vain lievä pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus, pakottaminen sekä julkisen rauhan rikkomiseen liittyvät asiat. Asianomistajarikosten kohdalla tutkinta etenee vain, jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle rangaistusta. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos lukuun ottamatta tilanteita, joissa lievä pahoinpitely on kohdistunut työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi (kun tekijä on potilas, vierailija tai muu työyhteisön ulkopuolinen henkilö), tekijän lähiomaiseen tai läheiseen taikka alle 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön. Tutkinnan lähtökohtana on aina rikoksen saattaminen poliisin tietoon joko erillisellä tutkintapyynnöllä tai rikosilmoituksella. Lisätietoja saa HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta. TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä LIITE 4. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten VALTUUTUS Minä (nimi & hetu) valtuutan (nimi & hetu) tekemään rikosilmoituksen/tutkintapyynnön laillisena edustajanani alla kuvatusta tapahtumasta: (tapahtumapäivämäärä, tapahtumapaikka, tapahtuman lyhyt kuvaus) Paikka ja aika Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten löytyy intranetistä, liite 4. Allekirjoitus ja nimenselvennys Intranetissä, liitteessä 1, on kuvattu tyypillisimpiä työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä. 13

14 Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus. Jo se, onko henkilö potilaana vai ei, on salassa pidettävä tieto. Mikäli olet epävarma, voitko kertoa potilaasta tietoja kolmannelle osapuolelle, kysy esimieheltäsi ennen kuin kerrot tai muuten luovutat tietoja. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. 14

15 TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Työntekijöillä on rikoslain (15 luku, 10) mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm. seuraavista hankkeilla olevista törkeistä rikoksista: Henkirikokset Raiskaukset Törkeä pahoinpitely Törkeä ryöstö Panttivangin ottaminen. Jos työntekijä ei anna ajoissa, kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa ja rikos tai rikoksen yritys tapahtuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijällä on velvollisuus oikeuden määräämänä todistaa rikoksissa, joista voi seurata yli kuuden (6) vuoden pituinen vankeusrangaistus. Muissa tapauksissa tietoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava lakisääteinen perusta tiedon saannille tietoa pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa asia vielä esimieheltä tai hallintolakimieheltä ennen tietojen luovuttamista. Kaikissa muissa tapauksissa salassapitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tietosuoja (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 653/00) on kumottavissa ainoastaan asianomistajan toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan sairaalassa tai sairaanhoitoon liittyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Muiden henkilöiden tekemien rikosten osalta ei ole rajoittavia tekijöitä, mutta potilaan saattajien ja omaisten kohdalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa ei rikota. Jokamiehen kiinniotto-oikeus Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (pakkokeinolaki 450/87 1 ) Pakkokeinolain mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko. Jos kiinniotettu tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille huomioiden kuitenkin Työntekijän yleiset velvollisuudet -kohdassa selvitetyt potilaan tietosuojasta johtuvat rajoi tukset. Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikkomus on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus, josta seuraamuksena on sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen, esineiden heittely, päihdyttävien aineiden nauttiminen jne. Järjestysrikkomukset on esitetty tarkemmin intranetissä, liite

16 Myöskään ilkivallan tekijän osalta henkilökohtaista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjestysrikkomuksissa ja ilkivallassa paikalle kutsutaan vartija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymistään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön siirrettäväksi yleisötiloista pois esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyydetään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö ilkivallasta. Hätävarjelu Rikoslain mukaan (4 luku, 4 ) jokainen on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan joko itseen tai toiseen kohdistuvan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä. Voimakeinojen on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet on lopetettava välittömästi hyökkäyksen pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys. Pakkotila Hätävarjelutilanteiden lisäksi rikoslain mukaan (4 luku, 5 ) muun oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Pakkotila voi tietyissä tilanteissa mahdollistaa perusoikeuksien loukkaamisen, mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei toiminnalle ole muuta vaihtoehtoa. Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi Työntekijällä ei ole oikeutta tarkastaa tai takavarikoida toisen henkilön tavaroita tai omaisuutta ilman asianomaisen lupaa. Takavarikko-oikeus koskee vain poliisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/ asiakkaan luvalla tarkastaa ja/tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/ asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen. Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä (ks. liite 1) ei luovuteta takaisin potilaalle/asiakkaalle, vaan ne toimitetaan turvallisuushenkilöstön kautta nimettömänä laitoslöytönä poliisille. Jos potilas ei suostu luovuttamaan em. aineita tai esineitä, paikalle kutsutaan vartija. Tarvittaessa paikalle kutsutaan poliisi, joka voi takavarikoida kielletyt aineet tai esineet. Vartijan ja vahtimestarin oikeudet Vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan oikeudet (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/02) Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos henkilö ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistaa henkilö, jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartiointitehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus, katso sivut Kiinnioton yhteydessä vartijalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten esineiden ja aineiden vaaran torjumiseksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja aineet. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Vartijalla on oikeus poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen suorittamisen yhteydessä käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja. Vartijalla on säädetyn koulutuksen jälkeen oikeus kantaa voimankäyttövälineitä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa. Vahtimestarien oikeudet Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan jokamiehen oikeuksia, katso sivut Vahtimestarilla ei ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastuksia. 16

17 Vakavissa, vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina. Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa Rikosprosessi lähtee liikkeelle poliisille tehtävästä tutkintapyynnöstä. Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse (asianomistaja). Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa tutkintapyynnön voi tehdä myös tapahtuneen silminnäkijä tai työnantajan edustaja. Työantajan edustajana on ensisijaisesti uhrin lähiesimies. Tapauskohtaisesti työnantajan edustajana voi tarvittaessa toimia myös päättävä esimies. Vakavissa, vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina. Mikäli uhri ei itse kykene tai halua ilmoitusta tehdä, työnantajan edustaja tekee sen. Lievissä väkivaltatilanteissa (lievä pahoinpitely) työnantajan edustaja tekee tutkintapyynnön uhrin pyynnöstä, mikäli se katsotaan perustelluksi. Asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyössä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön kanssa. Pahoinpitelyssä syntyneistä vammoista on hankittava lääkärinlausunto. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on potilas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut uhri henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Työnantajan edustaja voi toimia uhrin laillisena edustajana, mikäli uhri on antanut asiasta kirjallisen valtuutuksen. Esimerkki valtakirjasta on tämän ohjeen lopussa. Tutkintapyyntö voidaan tehdä poliisille sähköisesti (poliisi.fi/rikosilmoitus), puhelimitse tai henkilökohtaisesti käymällä poliisiasemalla. Asianomistajarikoksissa (mm. laiton uhkaus, salakatselu, kotirauhan rikkominen) tutkintapyynnön tekee rikoksen kohteeksi joutunut työntekijä henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa, katso sivut Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa Kiinteistön omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee kiinteistöpäällikkö. Työyksikön omaisuuteen kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee työyksikön lähiesimies tai päättävä esimies. Sairaanhoitopiirin omaisuuteen (vrt. esim. lääkkeet) kohdistuvissa väärinkäytös- ja rikosepäilytilanteissa otetaan yhteys turvallisuuspäällikköön, joka tarvittaessa tekee tutkintapyynnön poliisille. Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa tulee ottaa yhteys esimieheen ja tarvittaessa Turvapalveluihin. Tutkintapyynnön tekee 17

18 työntekijä itse. Potilaan henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa potilas tekee tutkintapyynnön itse. Tarvittaessa hoitavan yksikön esimies ottaa yhteyttä Turvapalveluihin. Haltuun otetusta omaisuudesta vastaa omaisuuden haltuun ottanut taho (esim. potilaan omaisuuden säilytys osastolla). Järjestyslain mukaisista rikkomuksista pääosa on sellaisia, joissa ei voida selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim. metelöinti), katso sivu 33. Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella Jos työntekijään kohdistuu uhkailua tai muuta häirintää työajan ulkopuolella ja oletetaan, että uhkailija/häiritsijä liittyy työtehtäviin (potilas, entinen potilas, kollega jne.), on asiasta ilmoitettava viipymättä esimiehelle ja turvallisuuspäällikölle. Vakavassa tapauksessa ilmoitus tehdään välittömästi myös poliisille. Häirinnän ja/tai uhkailun kohteeksi joutunut tekee ilmoituksen poliisille itse, sillä kyse on asianomistajarikoksesta. Työntekijän on itse harkittava myös ns. turvakiellon hakemista kotipaikkakuntansa maistraatista (www.maistraatti.fi). Välittömästi uhkailun, häirinnän ja/tai seuraamisen alettua kaikki poikkeavat tapahtumat kirjataan tarkasti ylös (mitä tapahtui, missä ja milloin). Erityisen tärkeää on säilyttää kaikki uhkailijan/häiritsijän mahdollisesti lähettämä materiaali, kuten sähköpostit, kirjeet ja/tai tekstiviestit. Tilanteen vaatimista muista turvajärjestelyistä sovitaan yhteistyössä esimiehen ja turvallisuuspäällikön kanssa. Rikosprosessin kulku Rikosprosessin ketjuun kuuluvat poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjän tekemä syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano. Riippumatta siitä, kuka tutkintapyynnön tekee, uhria tullaan kuulemaan esitutkintavaiheessa ja mahdollisesti myös tuomioistuimessa. Esitutkinta-aineistosta ei voi poistaa uhrin nimi- ja henkilötunnustietoja, mutta osoitetiedot voidaan pyydettäessä salata tai uhri voi käyttää työnantajan osoitetietoja. Oikeudenkäynti tapahtuu rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa. Siitä tulee kirjallinen kutsu uhrille, epäillylle ja todistajille. Kaikista tutkintapyynnöistä ilmoitetaan lähiesimiehelle, työsuojelupäällikölle ja turvallisuusasiantuntijalle. Vakavista väkivaltatilanteista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista, joihin liittyy yleistä erityistä mielenkiintoa (vrt. esim. tekijänä tai kohteena julkisuuden henkilö), ilmoitetaan lisäksi aina erikseen turvallisuuspäällikölle. Kaikissa väkivaltaja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Työnantajan antama tuki ja oikeusapu Kaikissa väkivalta- ja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa jälkihoidon järjestämisessä ja tarjoaa tarvittaessa mm. psykologipalveluja uhrille ja työyhteisölle. Väkivaltatilanteissa yleistä oikeudellista neuvontaa antavat HUS:n hallintolakimiehet, palvelussuhdelakimies ja Hyks-sairaanhoitoalueen palvelussuhdepäällikkö. Tarvittaessa esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä voi pahoinpitelyn uhri saada työnantajan kustannuksella oikeusapua HUS:n kilpailuttamilta asianajotoimistoilta. Oikeusavun tarpeen selvittämiseksi on esimiehen oltava yhteydessä HUS:n hallintojohtajaan, joka tekee tilauksen asianajotoimistolta. Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin osuessa työvuoron kanssa päällekkäin osallistuminen em. toimiin luetaan työajaksi. Tämä koskee niin todistajan asemassa kuin uhrin/asianomistajan asemassa olevaa työntekijää/viranhaltijaa. Työajalla tapahtuva todistajalausunnon antaminen ei oikeuta todistajapalkkion perimistä oikeusistuimelta. 18

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Joroisten Kunta Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan

Joroisten Kunta Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Joroisten Kunta Toimintamalli työpaikkaväkivallan hallintaan Yhteistyötoimikunta 26.2.2016 Kunnanhallitus XX.X.2016 SISÄLLYS 1. TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PERUSTEET 3.

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

ITSEPUOLUSTUKSEN LAKIPERUSTEET. Aki Tiihonen

ITSEPUOLUSTUKSEN LAKIPERUSTEET. Aki Tiihonen ITSEPUOLUSTUKSEN LAKIPERUSTEET Aki Tiihonen PERUSTIEDOT ITSEPUOLUSTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Itsepuolustuksen lakiperusteiden tunteminen on tärkeää, että pystytään arvioimaan millaisia toimia erilaisissa itsepuolustustilanteissa

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN 4/001/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Opetusministeri Jukka Gustafssonin suullinen toimeksianto ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

1.) Kouluun tulee saapua ajoissa. Sisälle saa tulla vasta kellon soitua. Poikkeuksista sisätiloihin tulemisesta ilmoitetaan erikseen.

1.) Kouluun tulee saapua ajoissa. Sisälle saa tulla vasta kellon soitua. Poikkeuksista sisätiloihin tulemisesta ilmoitetaan erikseen. HAAPAVEDEN ALAKOULUJEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1.) Kouluun tulee saapua ajoissa. Sisälle saa tulla vasta kellon soitua. Poikkeuksista sisätiloihin tulemisesta ilmoitetaan erikseen. 2.) Oppilaan tulee suorittaa

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Matkasäännöt

HPK Kannattajat ry. Matkasäännöt Päivitetty: 28.12.2016 1 YLEISTÄ Nämä säännöt on tehty HPK Kannattajat ry:n (yhdistys) järjestämille matkoille. Ilmoittautumalla ja osallistumalla matkalle hyväksyt ja sitoudut noudattamaan näitä sääntöjä.

Lisätiedot

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa 1 (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta 28.10.2015 KONTIOLAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Työturvallisuus asumisneuvojan näkökulmasta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

Työturvallisuus asumisneuvojan näkökulmasta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Työturvallisuus asumisneuvojan näkökulmasta YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 14.9.2016 Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Helsingin asumisneuvonta Asiakkuuden päättyminen Seuranta: - 6-24 kk - Tapaamisia

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus

Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus TOIMENPIDE OSALLISUUS ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOMIOITAVA OPPILASHUOLTO MUUTA Yhteydenotto huoltajaan Kirjalliset Wilmassa, ei sähköpostina opettaja kirjataan puhelun aihe Kasvatuskeskustelu

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 71 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS NIMEN JULKAISEMISESTA TERVEYSLAUTAKUNNAN ESITYSLISTALLA Terke 2011-22 Esityslistan asia TJA/6 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt

F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt OPETUSHALLITUKSEN OHJEIDEN MUKAISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT HÄMEENKYRÖN KUNTA F.E. Sillanpään lukio Sisällys 1 Koulun nimi... 3 2 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen...

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINTAMALLI. Yhteistoimintaelin

ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINTAMALLI. Yhteistoimintaelin ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINTAMALLI Yhteistoimintaelin 27.1.2017 Sisältö 1. JOHDANTO....1 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PERUSTEET... 2 3. VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ENNALTAEHKÄISY...2 3.1 Vastuutahot....2 3.2 Työn

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa

metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa 2010 metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa Sisältö ALKUSANAT Alkusanat...3 1. Työsuhderiitojen ratkaiseminen...4 A. Työnantajaliiton

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeaman ilmoittaminen ja käsittely

Turvallisuuspoikkeaman ilmoittaminen ja käsittely 1 OHJE 1 (4) Suunnittelu ja hankkeet -osasto Vastaanottaja - Säädösperusta Korvaa Vna 372/2011 3 TURI-järjestelmä: poikkeamahallinnan käyttöohje 20.6.2016 Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Vastuut ja velvoitteet VPKyhdistyksen. Varatuomari Heikki Paajanen

Vastuut ja velvoitteet VPKyhdistyksen. Varatuomari Heikki Paajanen Vastuut ja velvoitteet VPKyhdistyksen toiminnassa Varatuomari Heikki Paajanen 29.10.2016 Päätösvallan perusteet yhdistyslaissa Yhd.L 6. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5)

Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden

Lisätiedot