SIILINJÄRVEN KUNTA. Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KUNTA Työpaikkaväkivaltatilanteiden ehkäisy ja käsittely Johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus

2 Sisältö 1 Johdanto Väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy Perehdytys ja koulutus uhkaavien tilanteiden varalle Turvalliset työtavat ja järjestelyt Toimintaohjeita uhkatilanteessa Jälkihoito uhan ja väkivallan jälkeen Väkivaltatilanteista raportointi Rikosilmoituksen tekeminen Lisätietoa ja ilmoituslomake... 6

3 1 Johdanto Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa työntekijää on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. Siilinjärven kunnalla on työpaikkaväkivallan suhteen nollatoleranssi. Hyvä turvallisuustaso on asiakkaan, henkilöstön ja työnantajan etu. Tämä yleinen Siilinjärven kunnan työpaikoille laadittu työpaikkaväkivallan ehkäisyn malli tulee käydä läpi työyksiköissä esimiehen johdolla. Samalla käydään läpi ja tarvittaessa laaditaan tai päivitetään työyksikkökohtaiset ohjeet. Esimies vastaa väkivalta- ja uhkatilanteiden hallinnasta työpaikalla. Jokaisen työntekijän täytyy huolehtia siitä, että tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita. Työyksikkö on asiantuntija oman toimintansa väkivalta- ja uhkatilanteiden erityispiirteiden osalta. Väkivallan uhka tulee tunnistaa osana työyksikköjen tekemää työn vaarojen selvitystä ja arviointia. Todetut väkivallan uhkatilanteet poistetaan mahdollisuuksien mukaan ennakolta ja jäljelle jäävien hankalasti poistettavien vaarojen merkitys arvioidaan ja sovitaan yhteisesti selkeät toimintaohjeet työpaikoille. Työyksikön työpaikkaväkivallan ehkäisyyn liittyviä ohjeita sisältyy usein myös yksikön turvallisuus-/pelastussuunnitelmaan. Työpaikkaväkivallan ehkäisyn ja hallinnan näkökulmasta on tärkeää, että uhka- ja väkivaltatilanteista raportoidaan ohjeiden mukaisesti. Tilanteiden arvioinnin ja seurannan tulee olla osa arkipäivän työtä ja ohjeita päivitetään jatkuvasti käytäntöä vastaavaksi. Ohjeet käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa perehdytyksen yhteydessä sekä niitä kerrataan ja harjoitellaan työyksikön kanssa riittävän usein. 2 Väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisy 2.1 Perehdytys ja koulutus uhkaavien tilanteiden varalle Turvallisuusasiat tulee sisällyttää osaksi työntekijöiden perehdyttämistä työpaikoilla. Perehdyttämisestä vastaa esimies. Perehdytykseen tulee sisällyttää ohjaus turvallisiin työtapoihin, turvallisuusohjeisiin, työpaikan turvalaitteisiin sekä uhkatilanteista ilmoittamiseen ja raportointiin. Perehdyttäminen on yhtä tärkeää uusien työntekijöiden että lyhytaikaisten sijaisten ja muiden määräaikaisten työntekijöiden kohdalla. Turvallisuusasiat tulee kerrata säännöllisesti koko henkilöstön kanssa. 2.2 Turvalliset työtavat ja järjestelyt Yksintyöskentelyn välttäminen Henkilökunnan näkyvällä läsnäololla voidaan ehkäistä häiriötilanteita. Työskentely yksin

4 erityisesti ilta- ja yöaikaan tai viikonloppuisin muodostaa normaalia suuremman turvallisuusriskin. Yksintyöskentelyn ollessa välttämätöntä, asiakkaiden kulkua ja oleskelua tulisi rajoittaa niin, että työntekijällä on suojattu näköyhteys asiakkaille tarkoitettuun tilaan. Kun kotikäyntejä tehdään yksin asiakkaan luokse, esimiehen ja/tai työkaverin on oltava selvillä käyntiaikatauluista ja paikoista. Oman käytöksen kontrollointi Ammattitaidolla ja asiakasta arvostavalla käytöksellä ehkäistään työpaikkaväkivaltaa. Tärkeää on olla valppaana ja ennakoida tilanteita. Epäasiallisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaamisessa tärkeää on olla provosoitumatta itse. Mikäli ei kykene hillitsemään itseään, turvallisempaa on poistua paikalta, jos se on mahdollista ja antaa asia jonkun toisen hoidettavaksi. Lisätietoa esimerkiksi Avekki-toimintamalli Häiriköistä ilmoitus poliisille tai vartijoille Mikäli asiakas alkaa käyttäytyä yleisissä tiloissa häiritsevästi, tulee asiasta ilmoittaa heti vartijalle tai poliisille. Mikäli asiakas aiheuttaa materiaalivahinkoja tai anastaa jotain, turvallisinta on odottaa lisäapua. Samalla voi tarkkailla tilannetta, painaa mieleen asiakkaan tuntomerkit, poistumissuunta ja kulkuväline. Hätänumerot aina saatavilla Työyksikön omat sisäiset hätänumerot sekä yleinen hätänumero ohjelmoidaan puhelimeen pikavalintoihin ja numeroita säilytetään näkyvällä paikalla omassa työpisteessä tai muutoin esimerkiksi työasun taskussa. Turvaväli asiakkaaseen Asiakastilanteissa turvallinen välimatka asiakkaan ja työntekijän välillä on noin 1,5-2 metriä. Tällöin työntekijällä on muutama lisäsekunti aikaa reagoida uhkaavaan tilanteeseen ja mahdollisuus välttää ensimmäiset fyysiset kontaktiyritykset asiakkaan puolelta. Myös kalustuksella ja työhuoneen järjestelyillä voidaan muodostaa turvallisuutta luovia luonnollisia esteitä asiakkaan ja työntekijän välille. Turvallinen työasu Työjalkineiden tulee olla tukevat ja mielellään umpikantaiset, jotta jalkineet pysyvät jalassa paetessa. Työasussa tulee välttää kaulan ympäri kiedottujen huivien tai vastaavien asusteiden käyttöä. Työasun taskuissa ei saa olla mitään, millä asiakas voi vahingoittaa työntekijää. Työvälineet Asiakkaan tapaamistiloissa ei tulisi säilyttää asiakkaan ulottuvilla mitään aineita, esineitä tai työvälineitä, jotka erityisesti houkuttavat asiakasta tai jolla asiakas voi vahingoittaa työntekijää.

5 Työpisteessä ei henkilökohtaisia esineitä Työpisteessä ei tulisi olla asiakkaalle näkyvissä valokuvia tai muita esineitä työntekijän perheestä eikä henkilökohtaisesta elämästä. Uhkaavaa asiakasta ei tavata yksin Mikäli asiakas on tuttu ja hänen uhkaavuudestaan on olemassa epäily ennalta, asiakkaan tapaamiseen otetaan turvaksi toinen työntekijä tai asiakkaan tulosta vähintäänkin ilmoitetaan muille työntekijöille tai talon vahtimestarille/vartijalle etukäteen. Voidaan myös sopia, että työkaveri soittaa tai käy huoneessa kesken tapaamisen. Ovea ei lukita, jotta poistuminen huoneesta onnistuu tarvittaessa mahdollisimman nopeasti. Päivän päätteeksi pidettävien asiakastapaamisten kanssa on erityisesti varmistettava, ettei työntekijä jää yksin asiakkaan kanssa tyhjillään olevaan työyksikköön. Uhkaaville kotikäynneille ei yksin Mikäli kotikäynnillä ollaan yksin ja asiakas alkaa käyttäytyä uhkaavasti, tilanteesta poistutaan mahdollisimman nopeasti. Poistumisen sujuvuus tulee varmistaa jo kotikäynnille tultaessa esimerkiksi parkkeeraamalla auto poistumissuuntaan päin. Yksin tehtävällä kotikäynnillä tulee olla käytössä matkapuhelin avun hälyttämistä varten. Käyntipaikan osoite on hyvä painaa mieleen. 3 Toimintaohjeita uhkatilanteessa Rauhallinen, toista ihmistä kunnioittava, mutta silti ammatillisen jämäkkä käytös voivat rauhoittaa aggressiivisen ihmisen. Pyri näyttämään ulospäin mahdollisimman rauhalliselta, vaikka pelottaisikin (opettele ns. sisäinen rauhoittava puhe). Säilytä oma malttisi vaaratilanteessa. Muista että tilanteessa omat arvosi ja loukatuksi tulemisen tunteesi pyrkivät vaikuttamaan tilanteen hoitoon. Pyri koko ajan solmimaan inhimillinen kontakti vastapuoleen Kun puhut, niin puhu lyhyitä lauseita ja anna selkeitä ohjeita. Puhu neutraalisti. Älä ole ylimielinen. Älä osoita halveksuntaasi. Älä nolaa uhkaavaa henkilöä. Käyttäydy nöyrästi mutta määrätietoisesti. Kunnioita kaikesta huolimatta vastapuolen ihmisarvoa.

6 Mikäli et onnistu rauhoittamaan vastapuolta Yritä irrottautua tilanteesta. Ole ovela, käytä valkoista valhetta, jotta pääset poistumaan. Kutsu apua heti kun se on mahdollista. Älä käännä selkääsi lähtiessäsi. Mikäli vastapuoli hyökkää Jos hyökkääjällä on ase, ota se huomioon, mutta älä yritä ottaa asetta pois. Älä menetä kontrollia. Älä ajaudu paniikkiin. Käytä opittuja itsepuolustuskeinoja. 4 Jälkihoito uhan ja väkivallan jälkeen Tilanteen jälkeen käydään nk. rauhoittamiskeskustelu esimiehen tai työkaverin kanssa. Keskustelussa käydään läpi tapahtuman kulku ja kukin mukana ollut kertoo tapahtumasta ja kokemistaan tuntemuksista. Samalla voidaan keskustella muusta tarpeellisesta tuesta esimerkiksi debriefing-istunnosta (jälkipuinti), joka järjestetään pääsääntöisesti työterveyshuollon kautta. Tukimuotoja voivat olla myös kahdenkeskiset keskustelut työterveyshuollossa. Esimieheltä ja työkavereilta saatava tuki on myös tärkeää. Jälkihoidon tarve ja sisältö arvioidaan tapauskohtaisesti työntekijää/työntekijöitä kuulemalla ja työterveyshuollon/terveyspalveluiden ammattitaitoa hyödyntäen. Jos kyse on lyhytaikaisesta sijaisesta tai määräaikaisesta työntekijästä, jonka työsuhde ei jatku, huolehditaan myös hänen jälkihoidosta. Tapahtuman läpikäynti sovitaan yksilöllisesti esimerkiksi oman kunnan terveyspalveluissa. Psyykkiset stressioireet saattavat ilmetä esimerkiksi seuraavina kokemuksia ja tulla myös myöhemmin: painajaisunet tai yöunien katkonaisuus oma levottomuus, jota et normaalisti tunnista omaksi tavaksesi olla ja toimia tunnet itsesi kiihtyneeksi et jaksa enää olla sosiaalinen esim. työkavereiden ja läheistesi kanssa et ole mielestäsi oma itsesi tunnet epätavallista ärtymystä sinulle tulee välisin mieleen muistikuvia tapahtuneesta 5 Väkivaltatilanteista raportointi Jokaisesta uhka- ja väkivaltatilanteesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus (ohjeen lopussa lomake) esimiehelle. Tilanne käsitellään ensisijaisesti esimiehen johdolla työyksikössä.

7 Esimies toimittaa lomakkeen työhyvinvointipäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Väkivaltaja uhkatilanteiden raportoinnin perusteella työyksiköt ja työsuojelu saavat tietoa sattuneista tapauksista, niiden luonteesta, vakavuudesta ja esiintyvyydestä. Seurannan avulla turvatoimia, työtapoja ja käytäntöjä voidaan muuttaa, kohdentaa ja lisätä tarpeen mukaan. Työtapaturmatilanteissa esimies täyttää lisäksi vakuutusyhtiön tapaturmailmoituksen normaalikäytännön mukaisesti. Kuoleman tai vaikean vamman aiheuttamasta työtapaturmasta on ilmoitettava AVIn työsuojeluosaston työsuojeluviranomaisille. 6 Rikosilmoituksen tekeminen Rikoslain määritelmän mukaan pahoinpitelyllä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tekee toiselle henkilölle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa hänet tiedottamaan tai vastaavaan tilaan. Mikäli pahoinpitelyn seurauksena syntyy vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, tai jos teko on erityisen raaka tai julma, teossa käytetään ampumatai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä, rikosnimikkeenä rikoslain mukaan voi olla törkeä pahoinpitely. Teot ovat yleisen syytteen alaisia rikoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Vakavia vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa rikosilmoitus on tehtävä aina. Mikäli uhri ei itse kykene tai halua ilmoitusta tehdä, työnantajan edustaja tekee sen. Työnantajan edustaja on uhrin lähiesimies. Jos teon kokonaisuuden vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, kyseessä on lievä pahoinpitely. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos lukuun ottamatta tilanteita, joissa lievä pahoinpitely on kohdistunut työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi. Lievissä väkivaltatilanteissa (lievä pahoinpitely) työnantajan edustaja tekee rikosilmoituksen uhrin pyynnöstä, mikäli se yhteisesti katsotaan perustelluksi. Asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyössä uhrin, esimiehen, työhyvinvointipäällikön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Pahoinpitelystä syntyneistä vammoista on aina hankittava lääkärinlausunto. Laittoman uhkauksen tunnusmerkkinä on aseella tai muulla rikoksella uhkaaminen siten, että uhatulla on perusteltu syy pelätä oman tai toisen henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Pakottamisella tarkoitetaan sitä, että joku oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin. Laiton uhkaus ja pakottaminen ovat asianomistajarikoksia, joissa rikosprosessin käynnistää uhri itse. Tällaisiin tilanteisiin on suhtauduttava vakavasti ja rikosilmoituksen tekeminen on suositeltavaa. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoittaa kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut tai hänen

8 laillinen edustajansa. Työnantajan edustaja voi toimia uhrin laillisena edustajan, mikäli uhri on antanut asiasta kirjallisen valtuutuksen. Riippumatta siitä kuka rikosilmoituksen tekee, uhria tullaan kuulemaan esitutkintavaiheessa ja mahdollisesti myös tuomioistuimessa. Esitutkinta-aineistosta ei voi poistaa uhrin nimitietoja, mutta osoitetiedot voidaan pyydettäessä salata tai uhri voi käyttää työnantajan osoitetta. 7 Lisätietoa ja ilmoituslomake Avekki-toimintamalli Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa. Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen. Fagerström, Länsikallio, Sipponen. Työterveyslaitos Työterveyslaitoksen www-sivuilla Työturvallisuuskeskuksen www-sivuilla Väkivallan uhka työssä. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 46. Työsuojeluhallinto. Tampere

9 UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEEN ILMOITUSLOMAKE Täytä lomake mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Palauta lomake lähimmälle esimiehellesi. Vahingoittuneen/uhatun nimi Tehtävänimike Tapahtumapäivä ja aika Työyksikkö Tapahtumapaikka/työpiste TAPAHTUMA huutaminen, solvaaminen sanallinen uhkaileminen tavaroiden heitteleminen/paikkojen rikkominen kiinnikäyminen/liikkumisen estäminen aseella uhkaileminen muu, mikä töniminen/huitominen/potkiminen Selostus tapahtuneesta Tapahtuman seuraukset (ruumiilliset, henkiset, aineelliset Tapahtuman silmännäkijä(t) UHKAAJA mies vihainen asiakas alkoholin vaikutuksen alainen nainen vihainen omainen huumausaineen alainen lapsi, oppilas työtoveri muu, mikä huoltaja mielenterveydellisistä ongelmista kärsivä Voitaisiinko vastaava tilanne välttää tulevaisuudessa? Perustelut Kyllä Ei, miksi ei? en osaa sanoa Toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja uuden uhkatilanteen ehkäisemiseksi Päiväys ja allekirjoitus (ilmoittaja)

10 TAPAHTUMAN KÄSITTELY JA SEURANTA Tapahtuma on käsitelty työyksikössä kyllä ei Tapahtuman johdosta sovitut toimenpiteet Lomake lähetetään esimiehen lisäksi työhyvinvointipäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Päiväys ja allekirjoitus (esimies)

11 Siilinjärven kunta PL Siilinjärvi kirjaamo@siilinjarvi.fi